Varhaisen perheohjauksen malli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaisen perheohjauksen malli"

Transkriptio

1 Monica Johansson Varhaisen perheohjauksen malli Kotiosoite 3 -projektin loppuraportti n Pyrstötiaispariskunnan apuna poikasia ruokkii usein muutama ylimääräinen koiras tai naaras. Apuna häärivät pesivän parin sisarukset tai muut lähisukulaiset.

2 Varhaisen perheohjauksen malli Kotiosoite 3 -projektin loppuraportti Monica Johansson

3 Julkaisija: Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Taitto: Tarja Lamberg, MacSet Oy Kannen kuva: Markus Varesvuo, Kannen teksti: Pertti Koskimies Kirjapaino: Esa Print Oy, Lahti 2007 Tukholmankatu 2, 7, krs, Helsinki Puh fax

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Projektin kohderyhmä & yhteistyökumppanit Organisaatioiden välisen yhteistyön käynnistäminen Perustelut hankkeen käynnistämiselle Projektin päämäärät ja tavoitteet Psykoedukatiivinen perheohjaus Psykoedukaatio käsitteenä Psykoedukatiivisen perhetyön vaikuttavuustutkimuksista Psykoedukatiivisen perheohjauksen viitekehys Haavoittuvuus stressi -malli Dialogisuus ja narratiivisuus perhetapaamisessa Perheen käyttämät hallintakeinot Psykoedukatiivinen perheohjaus menetelmänä Psykoedukatiivisen perheohjauksen auttamisalueet Kriisiväliintulo Verkostotyöskentely perheen tukena Psykoedukatiiviset vertaisryhmät perheen tukena Psykoedukaation työkirja Lapsiperheet Lapset Puheeksi -menetelmä Ennaltaehkäisevä perheinterventio Psykoedukatiivisen perheohjauksen juurruttaminen terveyskeskuksen psykiatriaosastolle Helsingissä Tutustuminen ja yhteydenpito hoitoyksiköihin Henkilöstön perehdytys Henkilöstön koulutus Psykoedukatiivisen perheohjauksen toteutus parina Parityön toteutuminen kehittämishankkeessa Ryhmätyönohjaus Projektin seuranta ja arviointi asiakasperheiden ohjautuvuus projektiin Tutustuminen asiakasperheeseen Sairastuneen suostumus tiedon vaihtoon Varhaisen perheohjauksen malli

5 7.3. Sairastuneen ja aikuisomaisen haastattelut Perheen kokemus ennen perheohjausta sekä toiveet perheohjaukselta Sairastuneen kokemus ja toiveet Aikuisomaisen kokemus ja toiveet Projektin asiakasperheet Asiakasperheiden tavoitettavuus Aikuis- ja lapsiperheet Psyykkisesti sairastunut perheenjäsen Omaissuhteet psyykkisesti sairastuneeseen perheessä Psykoedukatiivisen perheohjauksen toteutuminen sairastuneen hoitoketjussa Psykoedukatiivisen perheohjauksen toteutuminen eri hoitoyksiköissä Perheen ja perheenjäsenten tapaamiset Hoitoneuvottelut ja verkostotapaamiset Yhteydenpito asiakasperheisiin ja viranomaisiin Projektin keskeisimmät tulokset Asiakasperheiden kokemuksia psykoedukatiivisen perheohjauksen vaikuttavuudesta Terveyskeskuksen psykiatriaosaston henkilöstölle suunnattu kysely projektitoiminnasta ja tulokset Mitkä seikat vaikuttivat tavoitteiden saavuttamiseen? Projektissa käytettävissä olleet resurssit hankkeen rahoitus Hankkeen henkilöstö Hankkeen työtilat ja työvälineet Muut kehittämishankkeeseen liittyvät tehtävät Koulutus Muut tehtävät ja julkisuus Pohdinta ja arvio projektin hyödynnettävyydestä Lähteet Liitteet Varhaisen perheohjauksen malli

6 1. Johdanto Tämä loppuraportti on selvitys Kotiosoite 3-projektin toiminnasta Helsingissä ajalla Kehittämishanke toteutettiin Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston ja Omaiset mielenterveystyön, Uudenmaan yhdistys ry:n yhteisenä perhekeskeisen hoitotyön kehittämishankkeena. Hanketta rahoitti pääosin Raha-automaattiyhdistys. Kotiosoite 3-projektin päämääränä oli juurruttaa psykiatrian hoitoyksiköihin uudenlainen ja yhtenäinen perhetyömenetelmä. Psyykkisesti sairastuneen perheille pyrittiin tarjoamaan kokemus luotettavasta, ystävällisestä ja aidosta perheen kohtaamisesta sekä luomaan heille turvalliset puitteet ja keinot selvitä kriisistä. Kyseessä on ollut valtakunnallisesti ensimmäinen kolmannen sektorin ja kunnan henkilöstön kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettu perhehoitotyön kehittämisprojekti. Kotiosoite 3-projektia edelsi vuosina Espoon Jorvin sairaalan psykiatriaosaston kanssa toteutettu kehittämishanke (Kotiosoite 1 -projekti), jonka tavoitteena oli liikkuvan työryhmän avulla tukea psykiatrisessa kuntoutuksessa olevia potilaita ja heidän omaisiaan virka-ajan ulkopuolella erityisesti heidän omassa kodissaan. Tämän toiminnan tuloksena Jorvin sairaalassa käynnistyi kotipoliklinikka-yksikkö, muihin kunnallisiin psykiatrian palveluihin liittyen. Helsingin läntisellä alueella vuosina toimineen hankkeen (Kotiosoite 2-projekti) tarkoituksena oli tarjota kotikäynnein tukea ja tietoa vastasairastuneiden perheille sekä tutkia perheiden kokemuksia läheisen sairastuessa ja tarvetta em. tukeen sairastuneen toipumisvaiheessa. Kotikäynnit toteutettiin pääosin projektityöntekijäparina. Tavoitteena oli luoda joustava psykoedukatiivisen perheohjauksen malli aikuispsykiatriaan. Hanke tavoitti 33 asiakasperhettä. Hankkeesta kertynyt tieto ja kokemus, niin perheiden kuin kunnan työntekijöidenkin kanssa työskentelystä, auttoi uuden projektin suunnittelussa ja aiemmin tehtyjä virheitä pyrittiin välttämään. Kotiosoite 3-hankkeen asiakasperheissä toteutettiin psykoedukatiivista perheohjausta yksittäisen perheen kanssa. Perheen ohjaus sisälsi vähintään neljä perhetapaamista lyhyellä aikavälillä liittäen tapaamiset sairastuneen hoitoon. Perheohjaus toteutettiin parina sairastuneen hoitoketjussa vuodeosastolta avohoitoon. Malli suosi työskentelyä asiakkaan kotona. Lapsiperheissä sovellettiin Stakesin Toimiva lapsi&perhe -hankkeen suositusten mukaisia menetelmiä: Lapset puheeksi (Solantaus 2005) ja ennaltaehkäisevä perheinterventio (Beardslee ym. 2001). Varhaisen perheohjauksen malli

7 Joustavan ja parityötä yli yksikkörajojen vaativan psykoedukatiivisen perheohjauksen mallin integrointi terveyskeskuksen psykiatriaosaston henkilöstön yhtenäiseksi toimintatavaksi oli haaste, joka vaati ennakkoluulotonta suhtautumista ja vastavuoroista yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Halusimme tehdä psykiatrian hoitoyksiköille näkyviksi aikuis- ja lapsiomaisten kokemukset perheenjäsenen sairastuessa vakavasti. Toisekseen halusimme vahvistaa psykiatrian ammattilaisten osaamista sekä rohkeutta kohdata ja ohjata perheitä. Asiakasperheiden palautteen mukaan, kaikki perheet hyötyivät jossain määrin heille tarjotusta tiedosta ja ohjauksesta arjen ongelmissa sekä emotionaalisesta tuesta vaikeassa elämäntilanteessa. Projektiin liittyvä vuonna 2004 käynnistynyt seurantatutkimus Helsingin yliopistolle kartoittaa aikuisomaisten kuormittuneisuutta, tuen tarvetta sekä kokemuksiaan psykoedukatiivisen perheohjauksen vaikuttavuudesta. Lähes nelivuotinen hanke tarjosi aikuispsykiatrian henkilöstölle perehdytys- ja koulutustilaisuuksia sekä käytännön kokemusta työskentelystä psykoedukaation keinoin asiakasperheen kotona. Projektityöntekijällä oli näissä tapaamisissa parina sairastuneesta hoitovastuussa oleva kunnan työntekijä tai muu sairastuneen hoitoon osallistuva. Kotiosoite 3 -projekti tavoitti 87 helsinkiläistä perhettä. Näistä 64 olivat lapsiperheitä, joissa vanhempi oli sairastunut psyykkisesti. Kunnan työntekijöistä 70 ohjasi perheitä projektityöntekijän parina. Psykoedukatiivisen perhetyön menetelmäkoulutuksiin osallistui hankkeen toiminnan aikana 62 kunnan työntekijää. Psykoedukatiivisen perheohjauksen ohjaajakoulutus on vakiinnuttamassa paikkansa terveyskeskuksen psykiatriaosaston koulutustarjonnassa sekä valtakunnallisesti eri sairaaloiden koulutusohjelmissa. Kotiosoite 3-projekti on pyrkinyt palvelemaan kunnan palvelujärjestelmää joustavasti, organisaatiomuutoksiin mukautuen ja henkilöstön toiveita kunnioittaen. Hankkeessa ennakoimaton yhteistyöyksiköiden lisääntyminen organisaatiomuutosten myötä vaikeutti hoitohenkilöstön tavoitettavuutta ja informointia projektitoiminnasta tämä taas heijastui asiakasperheiden tavoitettavuuteen. Tässä raportissa kuvataan perustelut hankkeen käynnistämiselle ja miten yhteistyö kahden eri organisaation välillä käynnistyi ja toteutui. Lisäksi raportti selvittää miten psykoedukatiivista perheohjausta toteutettiin asiakasperheissä, ketä tavoitettiin sekä asiakasperheiden kokemuksia ennen perheohjausta sekä sen jälkeen. Psykiatriaosaston henkilöstön kokemuksia hankkeeseen kuulumisesta ja osallisuudestaan selvitetään koosteessa työntekijöiden vastauksista kyselyyn. Lopuksi raportissa kuvataan minkä kaltaisia resursseja kehittämishanke vaati ja miten perhekeskeisten työmenetelmien kehittämis- ja tutkimustyö hankkeen päätyttyä jatkuu. Varhaisen perheohjauksen malli

8 Kirjoittaja haluaa kiittää kaikkia asiakasperheitä, jotka rohkeasti ja ennakkoluulottomasti avasitte meille kotiovenne. Kiitos yhteistyöyksiköiden henkilöstölle luottamuksesta ja miellyttävästä yhteistyöstä. Kiitos kaikille asiakkaan tai perheen tukena oleville auttajatahoille, joihin meillä oli ilo tutustua yhteisten asiakasperheiden kanssa työskenneltäessä. Haluan myös kiittää Stakesin työryhmää yhteistyöstä, asiantuntevasta tuesta ja koulutuksesta. Lisäksi työssämme kannustimina on ollut Suomen Perheterapia yhdistyksen vuonna 2005 hankkeelle myöntämä Innovaatiopalkinto perhekeskeisten työmenetelmien kehittämisestä sekä yli organisaatiorajojen ulottuvasta yhteistyöstä. Helsingissä Monica Johansson, sh amk Projektivastaava Varhaisen perheohjauksen malli

9 2. Projektin kohderyhmä & yhteistyökumppanit Projektin kohderyhmänä oli Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston aikuisasiakkaat, joilla oli vasta varhainen kokemus sairaudesta tai korkea uudelleen sairastumisen riski sekä heidän perheensä tai muista läheisistä koottu tukiryhmänsä. Projektin asiakkaalla tuli siis olla kiinteä sosiaalinen verkosto (= yleensä perhe) tai muuta tukiryhmää. Tukiryhmällä tarkoitetaan sairastuneelle läheisiä henkilöitä, esim. sukulaisia, ystäviä, työkavereita. Raportissa käytetään pääasiallisesti käsitettä perheohjaus, koska projektissa ohjaus toteutettiin sairastuneen ja yleisimmin hänen primaari- ja/tai sekundaariperheensä kanssa. Perheohjauksessa huomioitiin aktiivisesti myös perheen lapset ja nuoret prevention näkökulmasta. Perheohjauksen vastanottaminen perheenä oli vapaaehtoista ja perheenjäsenten kanssa työskentely vaati aina psyykkisesti sairastuneen suostumuksen. Diagnostisia poissulkukriteereitä ei asiakkuudessa ollut. Sairastuneella tuli olla hoitokontakti kunnan aikuispsykiatriseen hoitoyksikköön. Ensimmäisen toimintavuoden aikana vuonna 2003 hanke palveli Helsingin koillisen ja kaakkoisen alueen asiakasperheitä. Syyskuussa 2004 palvelua laajennettiin Helsingin itäiselle ja pohjoiselle alueelle organisaatiomuutosta myötäillen. Huhtikuusta 2005 alkaen hanke palveli alueellisesti kaikkia Helsingin akuutin aikuispsykiatrian asiakkaita ja heidän perheitään. Projektin yhteistyökumppaneita olivat Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston henkilöstö akuuteilla sairaalan hoito-osastoilla ja avohoidossa (kuvio 1). Projektitoiminnan alkaessa Helsinki oli jaettu alueellisesti sekä hallinnollisesti seitsemään suurpiiriin. Terveyskeskuksen yhdistäessä aluesektoreita toisiinsa ja lopulta tiukan sektorisaation poistuttua, yhteistyöyksiköiden määrä projektissa lisääntyi kolmen toimintavuoden aikana yhdeksästä hoitoyksiköstä 33:een. Ensimmäisenä toimintavuotena yhteistyöyksiköt Helsingin koilliselta ja kaakkoiselta alueelta olivat: Auroran suljetun hoidon sairaalaosastot 15-3B, 15-6C ja 15-7C Akuutti avo-osasto P1 Malmilla Alueelliset psykiatrianpoliklinikat Herttoniemessä ja Malmilla Päiväsairaalat Kulosaaressa ja Malmilla Avokuntoutusyksikkö Vilja Malmilla Varhaisen perheohjauksen malli

10 Näissä hoitoyksiköissä toimi yhteensä noin 120 työntekijää. Syksyllä 2004 kaakkoinen ja itäinen alue yhdistyivät organisatorisesti, samoin koillinen ja pohjoinen. Näin mukaan projektiin liitettiin Idän ja pohjoisen alueen seitsemän hoitoyksikköä: Auroran suljetun hoidon sairaalaosastot 15-2B, 15-2C ja 15-3C Akuutti avo-osasto 7-1 Aurorassa Psykiatrianpoliklinikat Itäkeskuksessa (Herttoniemen ja Kontulan psykiatrian poliklinikat yhdistyvät Itäkeskuksen kanssa) ja Oulunkylässä Avokuntoutustyöryhmä Itäkeskuksessa Henkilöstömäärä yhteistyöyksiköissä oli nyt noin 260 työntekijää. Kun alueellisia sektorirajoja edelleen purettiin keväällä 2005, hankkeen yhteistyöyksiköihin liitettiin Helsingin läntisen, keskisen ja eteläisen alueen 17 hoitoyksikköä: Auroran suljetun hoidon sairaalaosastot 15-2A, 15-3A, 15-4C ja 15-5C akuutit avo-ja kuntoutusosastot 16-2A, 16-3A, 6-1 ja 7-2 Aurorassa ja osasto 20 Laakson sairaalassa alueelliset psykiatrianpoliklinikat Laakson ja Kivelän sairaalassa sekä Sturenkadulla Päiväsairaalat 9-1 ja 10 Auroran sairaalassa Avokuntoutustyöryhmät Laakson ja Kivelän sairaalassa sekä Sturenkadulla Yhteistyötä tehtiin siis sairaala- ja avohoitotoiminnan yksiköiden kanssa. Näissä yksiköissä työskenteli lähes 450 työntekijää. Sairaalahoidonyksiköistä kehittämishankkeessa olivat mukana vain suljetut ja avoimet akuuttihoidonyksiköt. Sairaalaosastoja oli hankkeessa yhteensä 17 Auroran, Laakson ja Malmin sairaalassa. Avohoitotoiminnan puolelta olivat mukana kuusi alueellista psykiatrianpoliklinikkaa sekä niiden alaisuudessa toimivat viisi avokuntoutustyöryhmää/-yksikköä. Lisäksi hanke palveli yhteisistä palveluista alueellisia päiväsairaaloita, joita oli yhteensä viisi. Varhaisen perheohjauksen malli

11 Avohoitotoiminta Sairaalatoiminta Psykiatrianpoliklinikat Psykiatrian yhteiset palvelut Akuuttitoiminta Kuntoutustoiminta Kivelä Itäkeskus Laakso Malmi Oulunkylä Sturenkatu Päiväsairaalat, yht.5 Kuntoutuspkl Erityispalvelut (esim. psykoterapiapalv.) Päivystysyksikkö Akuuttiosastot (avo- ja suljetut), yht. 17, ss. 260 Avokuntoutustiimit, yht. 5 Akuuttityöryhmät, yht. 5 Kuntoutuksen vuodeo sastot, yht 6 Yleissairaala- Psyk. konsultaatiotoim. Asumiskuntoutus Perhehoito Mielenterveystiimit (perustettu syys -05) yht. 5 Kuvio 1: Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston hoitoyksiköt sekä -palvelut ja niistä Kotiosoite 3-projektin yhteistyöyksiköt, oranssi väritys (n = 33) Projektin sidosryhmiin kuului Stakesin Toimiva lapsi&perhe -hanke. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään terveys- ja sosiaalitoimeen työmenetelmiä käytettäviksi lapsiperheissä, joissa vanhempi sairastaa psyykkisesti. Tarkoitus on ennaltaehkäistä lasten häiriöitä ja edistää lapsen tervettä kehitystä tukemalla vanhemmuudessa. Hankkeen kehittämis- ja koulutuspäällikkö on dosentti, lastenpsykiatri Tytti Solantaus. Kotiosoite -projektin vastaava osallistui Stakesin kliinikko- ja kouluttajakoulutukseen vuosina Projektityöntekijöistä neljällä oli kliinikkokoulutus. Työmenetelmistä Lapset puheeksi (5.6.1.) sisällytettiin psykoedukatiivisen perheohjauksen ohjaajakoulutuksen koulutusohjelmaan sekä myöhemmin hoitoyksiköiden kehittämispäivien ohjelmaan. Hankkeen sidosryhmiin kuului lisäksi Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry:n lapsiperheille kohdennettu Vertti 1-hanke. Hanke tutkii ja kehittää psykoedukatiivisia vertaisryhmiä psyykkisesti sairastuneille vanhemmille sekä heidän lapsilleen. Hankkeessa koulutetaan terveys- ja sosiaalialan ammattilaisia ohjaamaan alueellisia Vertti -ryhmiä Helsingissä ja muualla Suomessa. Lisäksi hanke järjestää yhteistyössä Suomen lastenhoitoyhdistys ry:n kanssa maksuttomia nelipäiväisiä perhekursseja Uudenmaan lapsiperheille, joissa vanhemmalla on affektihäiriö. Vertti 1 -hankkeen työntekijät osallistuivat projektin yhteistyöyksiköiden henkilöstön perehdytykseen ja koulutukseen. 10 Varhaisen perheohjauksen malli

12 Kolmas sidosryhmä on Kotiosoite 3-projektin kaltaiset perhekeskeisen hoitotyön kehittämishankkeet Kotiin asti -projekti (v ) Turussa sekä Etelä-Pohjanmaan Kotiosoite -projekti (v ) Seinäjoella. Paikallisten Omaisyhdistysten projektityöntekijät toteuttavat näissä hankkeissa kunnallisten psykiatrian hoitoyksiköiden työntekijöiden kanssa psykoedukatiivista perheohjausta parina. Hankkeita rahoittaa pääosin Raha-automaattiyhdistys. Alueelliset projektit käynnistettiin yhteistyössä Uudenmaan omaisyhdistyksen kanssa kouluttamalla projektityöntekijöitä sekä kunnan työntekijöitä, opintopiirein ja työnohjauksin Organisaatioiden välisen yhteistyön käynnistäminen Alkuvuodesta 2002 Omaisyhdistys lähestyi kirjeellä Helsingin terveyskeskuksen psykiatriaosaston johtoryhmiä. Suurpiireistä kolmelle (koillinen, kaakkoinen, itäinen alue) ehdotettiin porrasteisesti yhteistyötä yhtenäisten ja toimivien hoitokäytäntöjen löytämiseksi sairastuneen perheiden tukena. Alueelliset valintakriteerit liittyivät väestön jakautumiseen rakenteellisesti Helsingissä eli tarkoitus oli tavoittaa perheelliset ja erityisesti lapsiperheet. Helsingin koillisella, kaakkoisella ja itäisellä alueella asui yhteensä yli ihmistä vuonna Perheitä näillä alueilla asui yhteensä yli Lapsiperheitä asui näillä alueilla väestömäärään suhteutettuna eniten lähes lapsiperhettä (Helsingin kaupungin tietokeskus). Edellä mainittujen alueiden johtoryhmät (sairaala- ja avohoitotoiminnan ylilääkäri, apulaisylilääkäri, ylihoitaja) tavattiin maaliskuussa 2002 (kuvio 2). Tapaamisessa esiteltiin hankkeen toimintasuunnitelma ja perheen kanssa toteutettavan psykoedukatiivisen perheohjauksen malli. Hankkeen suunniteltiin alkavan huhtikuussa Terveyskeskuksen odotettiin tarjoavan projektitoimintaa varten tarpeelliset työtilat ja -välineet, tarpeellinen konsultaatio sekä ryhmätyönohjaus. Johtoryhmä informoi keskijohtoa ja hoitoyksiköiden osastonhoitajia ja tiedusteli kiinnostuneisuutta yhteistyöhön. Osastonhoitajat kuulivat työryhmäänsä, jonka pohjalta osallistumispäätökset hoitoyksikköinä tehtiin. Suurpiireistä koillinen ja kaakkoinen toivoivat kehittämishankkeen alueelleen ensimmäisenä ja samanaikaisesti projektin alusta lähtien. Helsingin itäisen alueen suunniteltiin liittyvän hankkeeseen yksin vasta keväällä Alueet sitoutuivat resursoimaan hankkeeseen taloudellisesti ja mahdollistaen henkilöstön osallistumisen koulutustilaisuuksiin sekä perheiden kanssa tehtävään työhön. Sopimukset yhteistyöstä organisaatioiden välillä allekirjoitettiin huhtikuussa Sopimukset liitettiin projektihakemukseen Raha-automaattiyhdistykselle. RAY:n myönteisen päätöksen jälkeen maaliskuussa 2003 Helsingin koillisen ja kaakkoisen alueen keskijohdon kanssa yhdessä tarkennettiin yhteistyötä hoitoyksiköissä ja asiakasperheissä. Lisäksi projektille nimettiin terveyskeskuksen ja omaisyhdistyksen edustajista seurantaryhmä, jolle vastaava raportoi puolivuosittain hankkeen etenemisestä. Hoitoyksiköiden kanssa hankkeen aikana toteutuneesta yhteydenpidosta enemmän kappaleessa 6.1. Varhaisen perheohjauksen malli 11

13 Jäsenten motivointi ja yhdessä suunnittelu Liikkeelle Yhteishenki Alkaen 5/2003 asiakasperhetyö parina Esillä olo ja yhteydenpito 4/2003 hoitoyksiköiden informointi toiminnasta ja toiveet Työryhmän motivointi ja yhdessä suunnittelu Projektivastaavan valmistautuminen Toteutushenkilöstön koulutus 4/2003 uusien projektityöntekijöiden koulutus ja henkilöstön perehdytys alkaa 3/2003 valikoituneiden suurpiirien keskijohdon kanssa suunnittelutapaaminen 3/2002 toiminnan esittely suurpiirien johdolle ja kysely henkilöstölle -> sopimus yhteistyöstä. Toimintasuunnitelman laatiminen 5/2002 ja anomus RAY:lle. Kuvio 2: Kotiosoite 3-projektissa yhteistyön käynnistyminen Helsingin psykiatriaosaston ja Omaisyhdistyksen välillä vuosina Lähde: O.Lind Näin tehdään onnistunut projekti. 12 Varhaisen perheohjauksen malli

14 3. Perustelut hankkeen käynnistämiselle Psyykkinen sairastuminen on enemmän kriisi tai katastrofiluonteinen tapahtuma perheen elämässä, kuin osoitusta perheen tai perheenjäsenten välisestä viallisesta toiminnasta tai epäterveistä tavoista olla vuorovaikutuksessa. Sairastuminen muuttaa perheen elämää, arkea ja elämäntarinaa. Kuten kaikissa elämäämme koskettavissa kriiseissä, me toisaalta ammennamme läheisistämme voimaa toipua, mutta samalla meidän ongelmamme eivät voi olla vaikuttamatta ihmisiin ympärillämme. (Koskisuu, Kulola 2005). Yhden perheenjäsenen sairastaminen ja vointi vaikuttaa koko perheen terveyteen ja arkielämän sujumiseen (Paunonen, Vehviläinen-Julkunen 1999). Noin neljäsosa suomalaisista kärsii ajankohtaisesti haittaavista psyykkisistä oireista (Pirkola ym. 2002). Arviolta prosentilla on viimeisen vuoden aikana todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyden häiriö (Lehtinen ym. 1990, Pirkola ym. 2002, 2005). Näistä tavallisimpia ovat erilaiset masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Itsemurhariskiä lisäävät monet mielenterveyshäiriöt. Yli 90% itsemurhan tehneistä tiedetään kärsineen niistä (Pirkola ym. 2005). Sairaalahoidon jälkeen viikon kuluessa tehtyjen itsemurhien määrä oli Stakesin tutkimuksessa suurimmillaan 107 vuonna 1988 ja alimmillaan 61 vuonna Psykiatristen sairaalahoitojaksojen merkittävä lyheneminen ei lisännyt hoidonjälkeisten itsemurhien määrää. Saumaton siirtyminen sairaalahoidosta avohoitoon on todennäköisesti erittäin tärkeää itsemurhien ehkäisyssä ja tutkijoiden mukaan hoitokäytäntöjä tulisi kehittää (Pirkola ym. 2007). Psykiatrisen hoidon painopiste on siirtynyt sairaaloista avohoitoon ja vastuu sairastuneesta yhä enemmän perheille. Akuutti vuodeosastohoito on lyhytaikaista ja vastaanottoaikaa avohoitoon saattaa joutua odottamaan uloskirjoituksen jälkeen viikkoja. Sairastuneen toipuminen kestää usein kuukausia, jopa vuosia. Masennus alkaa olla tärkein yksittäinen pysyvän työkyvyttömyyden syy. Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet palaavat työelämään ani harvoin. Huomattava osa työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisestä lienee seurausta pitkistä sairauslomista. (Tola 2007). Toisaalta nykyinen, vuoden 2001 työsopimuslaki, sallii työsuhteen irtisanomisen jo vuoden sairausloman jälkeen (Virta 2007). Tutkimuksissa sairastuneet, ja erityisesti jo toipuneet, ovat nimenneet omaisten tuen tärkeimmäksi tekijäksi toipumisessaan, vaikka omaiset epäilevät usein oman tukensa olleen hyödyksi ja ovat taipuvaisia vähättelemään sitä (Denhov 2002). Kodin ilmapii- Varhaisen perheohjauksen malli 13

15 rin, perheenjäsenten asenteiden ja lähiympäristön on todettu vaikuttavan sairastuneen toipumisennusteeseen. Perhe tarvitsee tietoa sairaudesta sekä tuki- ja kuntoutusmuodoista, ohjausta käytännön ongelmatilanteisiin ja tukea omaan jaksamiseen. Yksilöiden toiveet ja odotukset huomioiva neuvonnallinen perhetyö edistää sairastuneen toipumista. Tutkimukset osoittavat psykoedukatiivisen perheohjauksen olevan lääkehoidon jälkeen tärkein toimenpide asiakkaan kuntoutumisessa (Schaub 2002). Omaisten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa voitiin todeta aikuisomaisista 38% masentuvan itse läheisen sairastuessa psyykkisesti (Nyman, Stengård 2001). Tutkimuksissa on voitu todeta huomattavia yhtäläisyyksiä omaisen kuormittuvuudessa riippumatta siitä, onko kyseessä affektihäiriö vai psykoosisairaus, kuten skitsofrenia. Sairastuneen läheiset kokevat usein ahdistavia tunteita, uupumusta, syyllisyyttä ja häpeää sekä hämmennystä perheenjäsenen alkaessa käyttäytyä itselleen epätyypillisellä tavalla ja perheen arjen vaikeutuessa. Suurella osalla psykiatrisista potilaista on lapsia. Erään tutkimuksen mukaan (Leijala 2001) noin joka neljännellä erikoissairaanhoidossa olevalla psykiatrisella potilaalla on alle18-vuotiaita lapsia. Helsingissä joka kolmannella avohoidon asiakkaalla on todettu olevan alaikäisiä lapsia (Solantaus, Toikka 2006). Sen lisäksi, että huolehditaan hoivasta, turvallisuudesta ja psykiatrisesta hoidosta, on tärkeää tukea lapsia niin, etteivät he kuormitu liikaa ja sairastu myöhemmin elämässään (Solantaus 2001). Lasten vaara sairastua on kohonnut, vaikka vanhempi olisi hoidossa (Beardslee ym. 1998), mikä luultavasti kertoo sekä biologisesta alttiudesta että siitä, ettei hoitoon ole kuulunut vanhemmuuden tukemista (Solantaus 2001). Psyykkisesti sairastuneiden vanhempien lasten riski sairastua diagnostisoitaviin psykiatrisiin häiriöihin vaihtelee viime vuosikymmenten aikaisissa tutkimuksissa prosentin välillä (Turner ym. 1987, Downey ja Coyne 1990, Hammen ym. 1990, Greenfield ym. 1993, Sholevar 1994, Beardslee 1998, Merikangas ym. 1998). On arvioitu, että vakavaa masennusta sairastavien vanhempien lapsista noin 60 prosenttia kärsii psykiatrisesta häiriöstä ennen 25 ikävuottaan (Solantaus 2001). Weissman ja työryhmänsä (2006) seurasivat tutkimuksessaan vakavaa tai keskivaikeaa masennusta sairastavien vanhempien vuotiaita lapsia 20 vuoden ajan. Lasten psyykkistä ja somaattista sairastavuutta verrattiin kontrolliryhmään; ei depressiivisten vanhempien lapsiin. Perheitä oli yhteensä 91 ja lapsia 220. Seurannan viimeisessä vaiheessa jälkeläiset olivat keskimäärin 35-vuotiaita ja heitä oli 151. Noin 80% depressiivisten vanhempien lapsista oli kärsinyt jostakin mielialahäiriöstä ja n. 65% vakavasta masennuksesta. Vastaavat luvut kontrolliryhmässä olivat 50% ja 27%. Ahdistushäiriöistä oli kärsinyt 67% (vs. 34%) ja päihderiippuvuudesta 12% (vs. 2%). Lasten oireiden ja ongelmien moninaisuuden taustalla on useita eri syitä. Ensinnäkin vanhempienkaan häiriöt eivät aina ole puhtaita, vaan koostuvat usein monenlaisista ongelmista. Lasten ongelmat voivat kuvastaa myös vanhemman ongelmien laajaa 14 Varhaisen perheohjauksen malli

16 vaikutusta lapsen perhe-elämään ja lapsen elämän ehtoihin. Toisekseen näyttää siltä, että vanhemman sairauden diagnoosi ei ole keskeisin tekijä lapsen kannalta. Tärkeämpää on miten häiriö vaikuttaa vanhemman ajattelu- ja toimintakykyyn ja sitä kautta vanhemmuuteen sekä lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen, ja toisaalta, miten kauan ongelma kestää. Vanhemman mielenterveydenhäiriö ei suinkaan aina johda lapsen ongelmiin. (Solantaus 2007) Mielenterveydenongelmat voivat johtaa työttömyyteen, joka puolestaan johtaa taloudellisiin vaikeuksiin ja aviollisiin ristiriitoihin tai päinvastoin. Toisellakin vanhemmalla saattaa olla ongelmia. Perheiden asunto-olot voivat olla huonot ja asuinalue levoton. Kaikki tämänkaltaiset tekijät kuormittavat vanhempia ja perheen ihmissuhteita jo sinänsä ja kasaantuessaan heijastuvat herkästi lapsen kehitykseen (Rolf ym. 1990, Rutter 1986). Vanhemman mielenterveysongelma ja päihteiden käyttö ovat Suomessa lapsen huostaanoton merkittävimmät yksittäiset syyt (Heino ym. 2006). Lastensuojelun ja sosiaaliviraston muiden lapsiperheiden palvelujen työntekijät tekevät arvokasta työtä mielenterveyskuntoutujan kanssa kotona perheen arjessa. Työntekijät ovat kuitenkin usein keinottomia psykiatrisen ongelman edessä ja huoli lapsista saattaa olla suuri. Erityisesti niissä perheissä, joissa vanhempi ei ole valmis sairauttaan hoitamaan. Psyykkinen sairaus jää puhumattomaksi ongelmaksi perheenjäsenten lasten ja aikuisten sekä työntekijöiden välillä. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen mielenterveystyön hallintoylilääkäri Sinikka Metsä-Simolan lausunnon mukaan sairastuneen perheen ja läheisten sekä erityisesti lasten huomioiminen osana psykiatrista hoitoa on vahvistunut hyvän hoitokäytännön mukaiseksi tavoitteeksi. Käytännössä kuitenkin psykiatrisen erikoissairaanhoidon työntekijöiden työ suuntautuu usein akuuttien tarpeiden mukaisesti painottuen, eikä sairaalahoidon ja avohoidon rajat ylittävään pitkäjänteiseen perhetyöhön tai sairastuneen kotiin vietyyn toimintaan löydy riittävästi resursseja, eikä myöskään käytäntöön juurtuneita työmalleja. Kolmannen sektorin toiminnalle on ominaista muun muassa matala kynnys palveluihin ja erityisryhmien kuten mielenterveysasiakkaiden omaisten tarpeiden hyvä tuntemus (Pirkola, Sohlman 2005). Varhaisen perheohjauksen malli 15

17 4. Projektin päämäärät ja tavoitteet Tavoitteena oli sairastuneen kotona toteutettavan psykoedukatiivisen perheohjauksen keinoin helpottaa psyykkisesti sairastuneen ja hänen perheensä tai tukiryhmänsä sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen ja lieventää traumaattista kokemusta. Pyrkimyksenä oli edistää sairastuneen toipumista, ehkäistä omaisten ja läheisten uupumista sekä ehkäistä lasten ja nuorten myöhempää psyykkistä oireilua vanhemmuutta tukien. Päämääränä oli implementoida psykoedukatiivinen perheohjausmenetelmä yhdeksi perhetyön toimintamalliksi Helsingissä aikuispsykiatrisesta akuuttisairaalahoidosta avohoitoon. Hankkeen tarkoitus oli juurruttaa joustava, tavoitteellinen, vaikuttava ja nopea perhetyön malli aikuispsykiatriaan. Menetelmä tuli olla mahdollista liittää kunnan työntekijän omaan kliiniseen työhön yksilökeskeisen hoitotyön rinnalle ilman, että se vaatii ajallisia tai henkilöstöresursseja kohtuuttomasti tai monivuotista koulutusta. Pyrkimyksenä oli myös vahvistaa työntekijöiden osaamista ja rohkeutta työskennellä sairastuneen perheen kanssa tavoitteellisesti. 16 Varhaisen perheohjauksen malli

18 5. Psykoedukatiivinen perheohjaus Kotiosoite -projektissa toteutettuun psykoedukatiiviseen perheohjaus -malliin (Berg, Johansson 2003) on integroitu ajatuksia sekä tekniikoita muista tuloksellisista psykoedukatiivisista ja kognitiivisista malleista. Perheohjaus -menetelmän peruslähteitä ovat Resurssgrupps- och familjestöd (Berglund, Borell, Kärräng 1998), Koulutuksellinen perhetyö (Kuipers, Leff ja Lam 1998), Integrerad Psykiatri (Falloon, Fadden, Borell, Kärräng, Ivarsson, Malm 1997) sekä Early Psychosis Training Pack eli EPPIC -ohjelma (McGorry, Edwards 1997). Lapsiperheessä työskentelyssä peruslähteenä on Beardsleen perheintervention manuaali (Beardslee ym. 2001). Psykoedukatiivisesssa perheohjauksessa työskentelyn lähtökohtana on psyykkinen sairaus perheessä, eikä tietty sairausryhmä. Perheohjaus toteutetaan tapaamisin yksittäisen perheen kanssa suosien työskentelyä perheen kotona. Tarkoitus on tarjota perheelle tietoa, tukea ja ohjausta arjen ongelmissa. Psykoedukatiivisen perheohjauksen tavoitteena on vahvistaa sairastuneen kotona niitä tekijöitä, jotka tukevat perheenjäsenten jaksamista eli lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä sairaudesta, minimoida stressitekijät ja tehdä arki sujuvaksi ja turvalliseksi. Tavoitteena on edistää sairastuneen toipumista, ehkäistä aikuisomaisten uupumista ja edistää preventiivisten menetelmien keinoin lasten tervettä kasvua vanhemmuutta tukien (Lapsiperheet 5.6.). Työskentely on eteenpäin pyrkivää ja oppimiseen perustuvaa asiakkaan ja läheisten hyvinvointia tukevaa ohjausta. Psykoedukatiivinen perheohjaus ei ole perheterapiaa. Hankkeessa toteutettu psykoedukatiivisen perheohjauksen malli poikkeaa viime vuosikymmeninä luoduista psykoedukatiivisista koulutusohjelmista sairastuneelle ja hänen perheelleen. Poikkeuksena näille ohjelmille malli ei sisällä koulutusryhmiä tai luentoja sairastuneille ja/tai hänen perheelleen. Perheohjaus toteutettiin hankkeessa siis yksilöllisesti työskennellen sairastuneen ja hänen perheensä kanssa heidän luonnollisessa- ja viranomaisverkostossaan. Läheisiä informoitiin ja ohjattiin osallistumaan halutessaan psykoedukatiivisiin vertaistukiryhmiin vanhemmille, puolisoille, aikuisille lapsiomaisille, nuorille ja lapsille (Vertti-ryhmät) tai koko perheenä perhekursseille. Vertaisryhmiä aikuisille tarjosivat eräät kunnan hoitoyksiköt ja Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Yhteistyö kaikkien perhettä tukevien tahojen kanssa oli luonnollinen osa perheohjausta ja tarvittaessa erityistukea järjestettiin perheen kanssa yhteistyössä perheen käyttöön. Moniasiakkuus -perheissä ohjaus saatettiin toteuttaa parityöskentelynä yli organisaatiorajojen, niin että esim. perheelle jo tuttu sosiaalipalvelun perhetyöntekijä oli parina projektityöntekijälle. Näin moniammatillisuus toteutui ja perhettä ei kuormittanut tutustuminen uusiin auttajiin. Varhaisen perheohjauksen malli 17

19 Psykoedukatiivisessa perheohjauksessa ei ole psykoedukatiiviselle työskentelylle tyypillistä struktuuria, perhetapaamisten teemoittelua eikä valmiita oire- tai tehtävälomakkeita käytetä. Auttamisalueita (5.4.1.) käsitellään joustavasti perheen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Tämä avaa perheelle mahdollisuuden tuoda tapaamiseen ajankohtaisia kysymyksiä tai huolenaiheita, kun tapaamiset eivät ole tiukasti raamitettuja. Auttamisalueet ovat: tieto sairaudesta, stressin säätely, vuorovaikutus ja ongelmanratkaisutaidot Psykoedukaatio käsitteenä Vaikka psykoedukaatio -käsitettä käytetään varsin paljon, siitä on esitetty vähän määritelmiä. Suomenkielen sanakirja ei tunne käsitettä psykoedukaatio, joka onkin johdettu sanasta psychoeducation. Englanninkielen sanakirjoissa (1996, 2003) käsite psycho- määritellään: mielen yhdistelmämuoto tai psykologia. Käsite -education on käännetty: kasvatus, koulutus, opetus, sivistys (vertaa yleissivistys; general education) tai kasvatusoppi. Tarkemmassa määrityksessä em. teoksissa education tarkoittaa: 1) systemaattista ohjeistamista 2) tietynlaista opetuksen vaihetta, esim. klassinen tai syventävä opetus tai 3) luonteen tai mielenvoimien kehitystä. Termi psykoedukaatio viittaa psykoosipotilaiden hoidon yhteydessä sairastuneen ja hänen perheensä kliiniseen opetustekniikkaan, jonka tarkoituksena on antaa opetusta psykoottisen sairauden luonteesta ja mahdollisesta kulusta, tarjolla olevista hoitovaihtoehdoista sekä terveydenhuollon ja kunnallisten palveluiden tarjoamista mahdollisuuksista. Tavoite työskentelyssä sekä potilaan että perheen kannalta on kaksijakoinen: ensinnäkin parantaa heidän ymmärrystään itse sairaudesta ja toiseksi muokata heidän käyttäytymistään ja asenteitaan (Berg, Suominen 2000). Tietojen oppimisen lisäksi sairastuneita ja heidän perheitään autetaan oppimaan rakentavia selviytymiskeinoja (Daley ym. 1992). Psykoedukaatio voidaan myös ymmärtää osaksi yleistä terveyskasvatusta, jonka tavoitteena on joko somaattisesti tai psyykkisesti sairaiden potilaiden terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen (Bernier 1992). Termille psykoedukaatio ei toistaiseksi ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Käyttökelpoisimmalta käännökseltä vaikutti aiemmin koulutuksellinen perhetyö (Stengård 1995), koska se painotti työskentelytavan opetuksellista luonnetta. Työskentely perheen kanssa ei kuitenkaan saa olla direktiivinen opettaja-oppilas suhde, vaan sairastuneen sekä perheen asiantuntijuutta tulee kunnioittaa ja ratkaisu ongelmiin löytää yhdessä. Ajankohtainen tieto tulee liittää perheenjäsenten yksilöllisiin kokemuksiin, eikä luennoida heille sairauden oireista, kulusta ja hoidosta. Tiedon jakaminen ja vastaanottaminen ei välttämättä tarkoita ymmärryksen syntymistä. Ohjaava tai opastava perhetyö kuvaa hankkeessa toteutettua perhetyötä parhaiten. 18 Varhaisen perheohjauksen malli

20 5.2. Psykoedukatiivisen perhetyön vaikuttavuustutkimuksista Psykoedukatiivisia malleja on tutkittu ja luotu vuosikymmenien varrella erityisesti toteutettavaksi skitsofreniaa sairastavien ja heidän perheidensä kanssa (Kuipers ym. 1998, Falloon, Fadden, Borell, Kärräng, Ivarsson, Malm 1997, Falloon & Graham- Hole 1995, Hogarty ym. 1991, Tarrier ym. 1989, Anderson, Hogarty & Reiss 1986, Leff ym. 1985, Falloon, Boyd, McGill 1984, Goldstein ym 1978). Vakavien mielenterveyshäiriöiden ja mielialahäiriöiden koulutusohjelmia on suunniteltu sairastuneelle ja hänen perheenjäsenilleen myöhemmin (Kuipers ym. 1998, Richards & Miklowitz 1997, Falloon & Graham-Hole 1995, Goldstein 1992) ja viime vuosina vielä perheille, joissa perheenjäsen sairastaa ADHD:ta (Barkley 2000). Yhteistä psykoedukatiivisen perhetyön tutkimustuloksille on sairastuneen oireiden lieventyminen, toipumisen edistyminen, sairaalahoitokertojen vähentyminen, tiedon lisääntyminen, omaisten kuormittuvuuden vähentyminen, sairastuneen sosiaalisten taitojen lisääntyminen, kommunikaation kehittyminen kotona (Schaub 2002). Lisäksi on olemassa todisteita ja tutkimustuloksia siitä, että tehokas, ystävällinen ja nopeasti tarjottu tieto ja apu tukee yhteistyötä sairastuneen ja hänen läheistensä kanssa. Perheinterventioita on toteutettu työskentelemällä joko yksittäisen perheen (esim. Falloon ym. 1993) tai useammasta perheestä muodostuvan ryhmän kanssa (esim. McFarlane ym. 1995). Koulutusohjelmien pituus on puolesta vuodesta usein kahteen tai useampaan vuoteen. Psykoedukatiivista perhetyötä toteutetaan usein osana laajempaa hoito- tai kuntoutusohjelmaa, johon kuuluvat lääkehoito sekä erilaiset avohoitopalvelut, mutta sairastuneiden tai omaisten kouluttamista käytetään myös yksistään interventiona (Lam 1991). Tähän on poimittu esimerkit vaikuttavuustutkimuksista, joissa psykoedukatiivinen perhetyö toteutettiin yksittäisen perheen kanssa eli ilman ohjelmaan sisältyviä koulutusryhmiä perheille. Kaikki tutkimukset tutkivat psykoedukatiivista perhetyötä skitsofreniaa sairastavan ja hänen perheensä kanssa toteutettuna. Falloon tutki työryhmänsä kanssa tuloksia relapsien ehkäisyssä työskenneltäessä yksittäisen perheen kanssa heidän kotonaan. Malli sisälsi perheelle edukaation sairaudesta sekä ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelun. Ohjelma sisälsi 40 tapaamista perheen kanssa kahden vuoden aikana. Tapaamiset olivat aluksi viikoittain, sitten harvennettiin käyntejä. Sairastuneen relapsien esiintyvyys oli yhdeksän kuukauden työskentelyn jälkeen 6%, kun kontrolliryhmässä, jossa sairastunut vastaanotti yksilöllistä sairauden perushoitoa, oli prosenttiluku 44. (Falloon ym. 1984) Leffin ja Vaughnin tutkimus perustui yksittäisen perheen kanssa työskentelyyn sairastuneen kanssa tai ilman. Tapaamiset toteutettiin perheen kotona kahden viikon välein yhdeksän kuukauden ajan. Tapaamiset eivät olleet yhtä strukturoituja kuin Falloonin ohjelmassa. Ohjelma sisälsi edukaation sairaudesta ja vuorovaikutus- ja ongelmanrat- Varhaisen perheohjauksen malli 19

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentyminen kliiniseen työhön

Psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentyminen kliiniseen työhön Tutkimusraportti 2009 Monica Johansson Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry toimii edunvalvontaorganisaationa ja palvelujen tuottajana perheille, joissa perheenjäsen on sairastunut psyykkisesti.

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Perheohjauksen opas Karri Blommila Sauli Suominen SISÄLLYS YLEISTÄ PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSONGELMISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSESTA PERHEESEEN...

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

PERHEEN TARINAT KUNTOUTUMISEN TUKENA

PERHEEN TARINAT KUNTOUTUMISEN TUKENA Jari Koskisuu Projektisuunnittelija, kouluttaja Psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentyminen kliiniseen työhön seminaari Folkhälsan 24.11.2009 PERHEEN TARINAT KUNTOUTUMISEN TUKENA Miten perheenjäsenen

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos Esityksen sisältö 1. Sananen Helsingin Diakonissalaitoksesta 2. Intensiivihoidon toiminta-ajatus 3. Hoidon

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot