PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 MUSTIJOEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUT

Transkriptio

1 PERUSTURVAPALVELUJEN TOIMIALAN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2014 MUSTIJOEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUT Asiakirjan lukuohje: Talousarvioasiakirjan tavoitteet ja mittarit (tulosalue) sinisessä laatikossa Käyttösuunnitelman tavoitteet ja mittarit (tulosyksikkö) punaisessa laatikossa 39 Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. 31 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat

2 Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (päivitetään 2013), Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Asunto-ohjelma ja Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita tulee ohjaamaan myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksyttävä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: kuntatalouden tiukkeneminen kunta- ja palvelurakennemuutokset valinnanvapauden mukanaan tuoma terveydenhuollon palvelujen kysynnän mahdollinen muutos ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) alle kouluikäisten lasten määrän kasvu varhaiskasvatuspalveluiden tiloihin liittyvät investointitarpeet sekä lasten ja perheiden muiden palveluiden tarpeen kasvu (esim. hyvinvointineuvola) 31 Perusturvan johto ja hallinto Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat perusturvapalvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa todetaan, että kuntien on sovittava tavoista toimia laaja-alaisessa yhteistyössä alueen

3 väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteuttamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa poikkihallinnollista tavoiteasetantaa kunnan eri toimialojen kesken, samoin kuin alueellisesti asetettuja tavoitteita yli kuntarajojen muihin kuntiin ja toimijoihin. Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikutus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on noin 15 % ja 85 % on seurausta toimintaympäristön muista ratkaisuista. Ratkaisevaa siis on sosiaali- ja terveydenhuollon kyky havaita keskeiset muutokset toimintaympäristössä sekä arvioida niiden vaikutus väestön terveyteen ja hyvinvointiin ja välittää tämä tieto sekä kunnan päättäjille että mahdollisille riskiryhmille. STM:n terveydenedistämisen laatusuosituksen mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan terveyden edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä, voimavarojen suuntaamista ehkäisevään työhön, hyvinvointiosaamisen vahvistamista sekä toiminnan säännöllistä seurantaa ja arviointia. Tiukkeneva talous ja sitä kautta asiakastarpeeseen nähden niukkenevat työntekijäresurssit lisäävät riskiä menettää osaavia työntekijöitä, kun työn hallittavuus vaikeutuu. Tämä riski on kunnan sisällä tiedostettava kuntien keskeisessä kilpailutilanteessa osaavista työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyssektorilla lainsäädäntöuudistukset ovat merkittäviä toimintaympäristön muutokset vuosina Terveydenhuoltolaki astui voimaan Laki toi muutoksia mm. potilaiden mahdollisuuksiin valita hoitopaikka ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilö sekä antoi oikeuden käyttää hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon kotikunnan ulkopuolista terveyskeskusta pitempiaikaisen oleskelun vuoksi. Potilaan valinnanvapaus laajenee siten, että henkilö voi valita perus-terveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveysaseman koko maan alueelta. Kotikuntalain muutos tuli lukien, jolloin laitoshoidossa olevat, asumispalveluissa ja perhehoidossa asuvat henkilöt voivat valita vapaasti kotikuntansa. Muutokseen sisältyy kuntien välinen kustannusten korvausjärjestelmä. Kotikuntalain muutos sekä potilaan valinnan vapaus lisää kuntien välistä laskutusta. Käynnissä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelu sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Uuden sosiaalihuollon yleislain voimaantulon ajankohdaksi on kaavalitu vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Yksityisiä sosiaalipalveluja koskeva laki tuli voimaan Lakia sovelletaan kaikkiin sosiaalihuoltolain 17 :ssä lueteltuihin sosiaalipalveluihin ja varhaiskasvatuspalveluihin, joita on mahdollisesti tuottaa yksityisesti. Kunnalla on valvontavelvollisuus, jota varten Valvira on laatinut erilliset valvonta-ohjelmat. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän laatimaan kansallista omaishoidontuen kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteen on mm yhtenäistää omaishoidontuen perusteita. Nämä muutokset ovat tulossa suunnitelmakaudella. Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi keväällä Tavoitteena on, että uusi laki astuu voimaan Koko toimialaa koskevia yleisiä muutoksia: Valtakunnalliset kunta- ja palvelurakenneuudistukset Kuuma-organisoitumista koskevat muutokset Kuntayhteistyötä koskevat muutokset palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Kumppanuuksien hallinnan merkityksen vahvistuminen

4 Suunnitelmakaudella lisätään sähköisten palveluiden tarjontaa. Tällä nopeutetaan ja sujuvoitetaan asiakaspalvelua sekä tuetaan asiakkaiden kiinnostusta omasta hyvinvoinnista ja mahdollistetaan omien asioiden parempi seuranta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Kansallisen sähköisen arkiston käyttöönottoon liittyvä toimeenpano. Talousarvio ei sisällä varausta palkankorotuksiin. Tästä johtuen toimipisteiden sulkuja joudutaan todennäköisesti pidentämään aikaisempiin loma-ajan aikaisiin sulkuihin nähden. Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvuun nyt arvioitua päivähoitopaikkojen kasvua lukuun ottamatta. Toimintavuoden aikana arvioidaan asiakas- ja palvelukriteerien tiukentamisen tarve. Talousarvio ei sisällä määrärahavarausta määräaikaisen laskentasihteerin tehtävien jatkamiseen talousarviovuonna. Mikäli kunnan hallinnon keskittäminen ei toteudu, toimiala tarvitsee tämän resurssin, jotta kaikki tehtävät pystytään hoitamaan. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kunta- ja palvelurakenteiden muutosten ennakointi Toteutunut kunta- ja selvitysyhteistyö Kumppanuuksien hallinta toimialan perustehtävän tukena Kumppanuusyhteistyön toteutuminen Johtamisessa ja päätöksenteossa on tarvittava tuki ja tieto käytössä Raportointikäytännöt ja raporttien käytettävyys Keskeiset johtamisen, hallinnon ja talouden prosessit sujuvat ja roolit ovat selkeät Prosessikuvaukset ja sisäiset toimintaohjeet Asiakkaan palveluprosessissa tarvittavan tiedon turvaaminen earkiston käyttöönotto suunnitellusti Asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen tukee toimialan perustehtävää Henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työhyvinvointia tukevat toimintatavat Osaamisen kartoitus ja suunnatut koulutukset Oman työn kehittäminen Käyttösuunnitelman tavoite ja seurantamittarit v Toimialan hallinnon ja talouden tukipalvelut turvataan ja niitä kehitetään vastaamaan tarvetta kuntatason hallinnon ja talouden tukipalveluiden järjestämistavan muutoksessa. Valmistelu- ja toimeenpanotilanne kuntatason hankkeessa toimialan näkökulmasta Toimialan johdolle tehdyn kyselyn tulokset muutoksen onnistumisesta

5 32 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palveluja ovat: Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto, Psykiatrinen sairaanhoitaja Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, Ehkäisevä toimeentulotuki, Täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tue Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut:

6 Päihdehuolto: Laitoshoito, Avohoito, Ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, Ylläpito- ja korvaushoito, Katkaisuhoito, Kuntoutushoito, Asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrinen sairaanhoitaja, Asumispalvelut, Muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, Muu työtoiminta Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, Asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, Tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, Asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Uusi sosiaalihuollon yleislaki tullee voimaan vuotta Uudistuksen keskeisiä tavoitteita on asiakkaan aseman vahvistaminen palveluprosessissa ja hyvinvoinnin edistämistä tukevien rakenteiden vahvistaminen. Valmistelussa on esitys uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi, mikä koskee esi- ja perusopetusta ja toisen asteen lukio-opetusta ja ammatillista koulutusta. Esityksen mukaan jokaisella opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä tulee olla käytettävissä koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä mm. opiskeluhuollon psykologija kuraattoripalvelut. Nämä palvelut tulee järjestää laissa säädetyssä määräajassa. Talousarvioon ei sisälly em. toiminnan turvaavaa lisäresurssia. Riskinä on lapsen/nuoren palveluprosessin käynnistymisen viivästyminen ja sitä kautta tarve tulevaisuudessa raskaammalle ja kalliimmalle palvelulle. Valvira ja Aluehallintovirasto valvoo lain edellyttämien resurssien riittävyyttä.

7 Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Perhepalveluiden haasteet liittyvät edelleen perheiden monimutkaistuneisiin ongelmiin, syrjäytymiseen, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmiin, nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Lapsiperheiden palveluiden kehittämisessä on huomioitava perheiden elämäntilanteiden ja perherakenteiden monimuotoistumien. Muutokset edellyttävät entistä enemmän moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Hyvinvointisuunnitelmaa varten tehdyn kyselyn mukaan peruskouluikäisten lasten vanhempien huolenaiheita ovat nuorten tekemisen puute (mm. tilapuutteet), päihteet sekä lasten ja nuorten käyttäytyminen. Vanhemmat toivovat panostusta mm. kouluterveydenhuollon lääkäripalveluihin, kodinhoitajapalveluihin, nuorisotyöhön ja matalan kynnyksen palveluihin. Tulosalueen johto ja asiantuntijat esittivät kuntastrategian mukaisesti matalan kynnyksen palvelujen ja ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamista. Tehdyt resurssiesitykset tukisivat perusturvan strategisia tavoitteita ja suuntaisivat palvelua voimakkaammin korjaavasta työstä ennaltaehkäisyyn. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollistanut esitettyjen lisäasiantuntijoiden esittämistä. Talousarvioehdotus sisältää kuvauksen (pykälän liitteenä) siitä, mitä toiminnallisia, laadullisia ja taloudellisia riskejä tehty karsinta sisältää. Alkuperäinen tulosalueen esitys sisälsi seuraavat suunnitelmat: Matalan kynnyksen palveluja vahvistetaan ja parannetaan edelleen aikuissosiaalityön perhetiimin, hyvinvointineuvolan lapsiperheiden kotipalvelun, koulupsykologipalvelun ja kouluterveydenhuollon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä kehittämällä ryhmätoimintaa (esim. murrosikäisten vanhempien vertaisryhmät) ja aloittamalla yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa perhekummi- ja kaveritoimintaa. Vuodelle 2014 esitettään perustettavaksi seuraavat vakanssit: lapsiperheiden kodinhoitaja, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja (eläköitymisen mahdollistama toimen nimikemuutos). Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tullee voimaan lukien. Laissa on lakisääteiset rajat koulupsykologin ja koulukuraattorin palvelujen saatavuudelle. Vuoden 2013 aikana on kartoitettu kotona asuvien kehitysvammaisten asuminen ja siihen liittyvä palvelutarve laaditaan kehitysvammaisten asumisen järjestelyä koskeva toimenpideohjelma. Nuorten yhteiskuntatakuu astui voimaan lukien. Tästä velvoitteet ohjaavat edelleen toimintavuotta Jokaisella alle 25-vuotiaalle on tarjottava työharjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään 3 kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen, nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvien tekijöiden tunnistaminen sekä varhainen puuttumien nuorten syrjäytymiskehitykseen. Suurin haaste toiminnalle on edelleen nuorisotoimen starttipajan asianmukaisten tilojen puute sekä henkilöstöresurssivaje. Nuorisotoimi on perusturvan keskeinen kumppani nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Moniammatillisuutta ja kumppanuuksia hyödynnetään palvelujen tuottamisessa. Kumppaneilta odotetaan yhteistyötä myös palvelujen kehittämiseen. Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Hyvinvointineuvolan uudet toimitilat valmistuvat

8 Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen Tulosalueen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvoinnin edistämiseen Asiakassuunnitelmien kattavuus kaikista asiakkaista % Päättyneet asiakkuudet % kaikista asiakkuuksista Asiakaspalautteet (palvelutyytyväisyys/tyytymättömyys, palvelukokemukset ja odotukset) Lisätään ennaltaehkäisevää palvelua ja varhaista tukea Käynnistyneet ryhmät (ennakoivat ja ehkäisevät) Ryhmätoimintaan osallistuneiden asiakaspalautteet Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (arviointimittari: sijoitusten kesto) Lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen teatterin ja taiteen keinoin -hanke on käynnistynyt (edellytyksenä hankerahoitus terveyden edistämisen määrärahoista) Kuntakumppanuus Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on luotu Työhön kuntouttava Green care -toimintamalli on luotu ja pilotoitu maaseudun yhdistysten ja yritysten kanssa Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma ja Perhe- ja Perhepalvelut Oikea-aikaiset ja toimivat palveluketjut lasten ja nuorten tukipalveluissa Lasten psykiatrinen palveluketjun toimeenpanotilanne Nuorten psykiatrinen palveluketjun valmistelutilanne Lasten ja nuorten tukipalvelujen saavutettavuus Palveluohjausmallin luominen lastensuojelun ja koulun, päivähoidon, päihde- ja mielenterveystyön väliseen yhteistyöhön Palveluohjausmallin valmistelutilanne Jällivaaran mallin toimeenpanotilanne Lasten, nuorten ja vanhempien kuulluksi tuleminen, osallisuuden vahvistaminen

9 Tehdyt lapsisuunnitelmat (% asiakkaista) Tehdyt vanhempainsuunnitelmat ( % asiakasvanhemmista) Aikuissosiaalityö Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen % ikäluokasta työttömänä ja sen muutos Aikuissosiaalityön palvelu vaikuttavaa ja vähentää asiakkuuksia Päättyneet asiakkuudet (% kaikista asiakkuuksista) Hyvinvointineuvola Kokonaisarvio lapsen ja koko perheen hyvinvoinnista ja terveydestä laajoissa terveystarkastuksissa Terveystarkastusten määrä Jatkosopimusten määrä Sopimusten toteutumisaste (% edellisistä) Aikuisten psykososiaaliset palvelut Vahvistetaan edelleen lapsilähtöistä mielenterveystyötä Lapsiperheiden asiakasmäärä Jällivaaran mallin käyttöönottotilanne Luodaan päihdeongelmien varhaisen puuttumisen malli perusterveydenhuoltoon Toimintamallin valmistelutilanne Vammaispalvelut Laaditaan vammaispoliittinen ohjelma Ohjelman valmistelutilanne

10 Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten asumispalveluiden uudelleen organisointi Kehitysvammaisten asumispalvelumallin valmistelutilanne 33 Varhaiskasvatus Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Nummisten ja Saaren päiväkotien toiminta käynnistyi elokuussa 2013 valmistuneissa koulu-päiväkotiyksiköissä. Kaunismäen päiväkodin laajennus käynnistyi yhdessä hyvinvointineuvolan tilojen rakentamisen kanssa elokuussa 2013 ja suunnitelman mukaan se otetaan käyttöön elokuussa Asemanraitin viipalepäiväkodin toiminta lakkaa Kaunismäen päiväkodin laajennuksen valmistuttua. Toimialan talousarvioesitys sisältää laajentuneen toiminnan edellyttämät asetuksen määrittelemät työntekijä-resurssit. Valtuuston antama talousarvioraami ei mahdollistanut tulosalueen esittämää yhden päiväkodinjohtajan lisäpanostusta, mistä johtuen toimialalla tulee varautua siihen, että asiakas- ja henkilöstöohjaus ei optimaalisesti toimi. Esimiehellä on oleellinen rooli siinä, että henkilöstöä käytetään koko varhaiskasvatuksen alueella optimaalisesti yli yksikkörajojen. Yksikkömäärät päiväkodinjohtajaa kohden kasvavat aikaisemmasta. Oikean ja riittävän päivähoitopalvelun löytäminen perheelle on perheen ja päivähoidon yksi tärkeistä yhteistyömuodoista. Kaikkia suunniteltuja arviointi- ja kehittämistoimia ei käynnistetä toimintavuoden aikana. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön Tapahtuneen siirron jälkeen päivähoito ei enää ole sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Poikkeuksena tästä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävät säilyvät hallinnonalasiirrosta (mm. yksityisen palvelutuotannon valvontavelvollisuus) huolimatta ennallaan. Siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

11 annetussa laissa säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia. Tukia koskeva lain-säädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus jäivät edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Muutoksia ei myöskään tullut päivähoito- oikeuteen tai kuntien päivä-hoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen. Päivähoidon hallinnonalansiirtoa koskevat päivähoitolain ja siihen liittyvien muiden lakien muutokset, jotka astuivat voimaan , on tarkoitettu väliaikaisiksi kunnes laki varhaiskasvatuksesta säädetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatusta koskevat säädökset sekä arvioida lainsäädännön uudistamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Työryhmän toimikausi on Esitys uudesta varhaiskasvatuslaista on tarkoitus antaa eduskunnan päätettäväksi kevätistuntokaudella Tavoitteena on, että uusi laki astuu voimaan Samassa rakennuksessa Saarella ja Nummisissa toimivien päiväkotien ja koulujen kanssa on tavoitteena luoda yhteistyötavat ja toiminnalliset käytännöt. Yhteiset toimintatilat mahdollistavat erityisesti lasten kasvun kehityksen ja oppimisen jatkumon saumattoman toteuttamisen, kasvatuskumppanuuden vanhempien kanssa sekä tilojen monipuolisen käytön. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma laaditaan yhdessä sivistystoimen kanssa valtakunnallisen normatiivisen esiopetussuunnitelman pohjalta ja se otetaan käyttöön Vuonna 2014 kartoitetaan luontoesiopetuksen laajentamismahdollisuudet muihin päiväkotiyksiköihin. Mahdolliset uudet kohteet esitetään päätettäväksi talousarviossa. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Kaunismäen päiväkodin laajennuksen käyttöönotto Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Esiopetussuunnitelman valmistuminen Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen Vanhempien osallistuminen prosessiin Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan ja osapäivähoidon lisääminen vaihtoehtona kokopäivähoidolle Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä Kotihoidon tuen kuntalisää käyttävien määrä Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Kasvatuskumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä yksityisen päivähoidon tuottajien kanssa Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten

12 kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Avoin- ja kerhotoiminta Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan ja osapäivähoidossa olevien lasten määrä ja sen muutos Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Perhepäivähoito Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien valmistelutilanne Vanhempien osallistuminen prosessiin (% perhepäivähoidon asiakasperheistä) Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä ja sen muutos Ryhmäperhepäivähoito Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien valmistelutilanne Vanhempien osallistuminen prosessiin (% ryhmäperhepäivähoidon asiakasperheistä)

13 Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä ja sen muutos Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Kotihoidontuki Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kotihoidon tuen kuntalisää käyttävien perheiden määrä Yksityisen hoidon tuki Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta. Kasvatuskumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä yksityisen päivähoidon tuottajien kanssa (sisällöllinen kuvaus toteutuneesta) Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin (määrä) Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Päiväkotihoito Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien valmistelutilanne Vanhempien osallistuminen prosessiin (% päiväkotihoidon asiakasperheistä)

14 Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan ja osapäivähoidossa olevien lasten määrä ja sen muutos Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Vuorohoito Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien valmistelutilanne Vanhempien osallistuminen prosessiin (% vuorohoidon asiakasperheistä) Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja Esiopetus Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Esiopetussuunnitelman valmistelutilanne Toteutetaan ja arvioidaan hyväksyttyjä ohjelmia: Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointisuunnitelma, Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, Perhe- ja

15 34 Ikäihmisten palvelut (Hoito- ja hoiva) Tulosalueen palveluajatus Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja, tehostettua palveluasumista, vuorohoitoa sekä akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Tavoitteena on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikeaaikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Tulosalueen palveluja ovat: avopalvelut (kotihoito, kotipalvelun tukipalvelut, kotihoidon ryhmäasuminen, muistihoito, omaishoidon tuki, palveluohjaus, tehostettu palveluasuminen) laitospalvelut (pitkäaikainen laitoshoito, akuuttihoito, vuorohoito) Ikäihmisten palvelut (Hoito ja hoiva) Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Hoito- ja hoivapalvelujen asiakaskunta koostuu ikääntyneistä, monenikäisistä päihdeja mielenterveysasiakkaita ja pitkäaikaissairaista. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden määrä Hoito- ja hoivapalveluissa kasvaa. Haasteena on se, että tämän ryhmän hoitoajat ovat huomattavasti pidemmät kuin esimerkiksi ikäihmisillä vastaavissa palveluissa. Tulosalueen johdon ja asiantuntijoiden esittämää mielenterveystyön vahvistamista kotihoidossa ei valtuuston antama talousarvioraami mahdollistanut. Vanhuspalvelulaki ( ) velvoittaa kuntia järjestämään ohjausta ja neuvontaa ikääntyneille ja muille palveluja tarvitseville. Laki myös velvoittaa järjestämään palvelut 3 kuukauden sisällä siitä, kun palvelutarve on todettu. Lain edellyttämän toiminnan käynnistämisen edellyttämää lisäresursointia ei valtuuston antama talousarvioraami mahdollistanut. STM:n laatusuositus (Laatusuositus 2013:11) ohjaa kuntia seuraamaan kotihoidon henkilöstömitoitusta mittaamalla asiakkaalla tehdyn välillisen ja välittömän työajan osuutta Investointiesitys ei sisällä kotihoidon mobiilihanketta, joka olisi luotettavan seurannan mahdollistanut. Tiukan talousarvioraamin lisäksi toimialan rajallinen tietohallintotuki pakotti siirtämään hanketta vuodelle. Asiakkaan konkreettisen palveluajan ja kotihoidon työpanoksen optimaalisen ohjaamisen käyttöönotto siirtyy vuodelle Valtakunnallisessa muistiohjelmassa ( ) ohjataan kuntia järjestämään muistipotilaan hoitoprosessi, johon kuuluu muistipoliklinikan lisäksi potilaan jatkohoidon järjestäminen. Suunnitelmakaudella jatkohoidon turvaamiseksi tarvitaan erillinen muistikoordinaattoriresurssi.

16 Palo- ja pelastuslaitos velvoittaa kuntaa siirtämään vanhustentaloilta asukkaat, joiden toimintakyky on huomattavasti alentunut, nykyisten säädösten mukaisiin paloturvallisiin asuntoihin. Ikärakenteen muutoksen myötä tehostetun palveluasumisen tarve kasvaa. Ikäpoliittisessa ohjelmassa valtuusto on linjannut, että Mäntsälään rakennetaan uusi 40-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö vuoteen 2020 mennessä (jonka jälkeen Kotokartanon peruskorjaus). Suunnitelman käynnistymiseen varaudutaan. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitopaikkatarpeen määrä kasvaa edellisestä vuodesta kasvavan asiakasmäärän johdosta. Kaikilta osin hoitopaikkatarpeeseen ei pystytä vastaamaan, koska ostopalvelupaikkoihin esitetystä tulosalueen määrärahasta karsittiin toimintavuodelta yhteensä 5 paikan verran. Päihde- ja mielenterveystiimin perustaminen kotihoitoon, joka käsittää psykiatrisen sairaanhoitajan ja päihde-mielenterveyssuuntautuneen lähihoitajan, ei toteudu. Neuvontapisteen kehittäminen (Ikäpoliittinen ohjelma ) toimintavuoden aikana ei toteudu suunnitellusti. Palvelujen järjestäminen 3 kuukauden sisällä niiden tarpeen toteamisesta (Vanhuspalvelulaki ) tarkoittaa mahdollisia lisähoitopaikkoja ostoja. Lisähoito-paikkojen ostoon ei talousarviossa ole varauduttu tulosalueen esityksestä poiketen. Kotihoidon mobiilihankkeen käynnistäminen ja toiminnanmuutosten valmistelu siirtyy vuoteen Mobiilihanke olisi mahdollistanut asiakastietojen kirjaamisen asiakkaan kotona, parantaisi asiakkaan osallistumista omaan hoitoonsa ja on lainsäädännön nykyhengen mukaista. Mobiilijärjestelmällä parannetaan henkilöstöresurssien käyttöä optimoimalla käytettävää työaikaa, tavoitteena on lisätä asiakkaalla tehtävän välittömän työajan määrää. Tämä toteutus siirtyy siis vuoteen Hoito- ja hoivapalvelut on mukana vanhustenasuntojen rakentamisen suunnittelussa muiden hallintokuntien ja yhteistyötahojen kanssa. Palvelualueella kehitetään systemaattisesti potilasturvallisuutta laatimalla potilasturvallisuutta lisäävää ohjeistusta ja tarkastelemalla käytäntöjä ja päivittämällä niitä yhdessä henkilöstön kanssa. Asiakaspalautekyselyn toteuttaminen palveluasumisessa. Toimintavuoden aikana Mäntsälän palvelutaloyhdistyksen ja kunnan vastaavan oman toiminnan kokonaisuuden rahoitukseen haetaan kuntatasolla toimiva malli. Toimintavuonna etsitään ratkaisu, miten kunnan omat pitkäaikaispaikat sopeutetaan Kiljavan pitkäaikaispaikkojen ostoihin. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Oikeat palvelut oikeaan aikaan: valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa (tavoite 5 6 %) Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite 2-3 %) Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä (tavoite %)

17 Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen asiakkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi Kumppanuusyhteistyön kehittäminen toimialan sisällä Järjestetyt koulutukset Asiakkaiden ja omaisten omien voimavarojen vahvistaminen ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen Vanhuspalvelulain velvoittaman ohjaus- ja neuvontapalvelun käynnistäminen Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla ja erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Jonotusaika jatkohoitopaikkoihin (tavoite max 3 kk, vanhuspalvelulaki) Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) Säännöllisten palvelutarpeen arviointien toteutuminen Ikääntyvien ja laitoshoidon asiakkaiden tarvitseman sosiaalityön saatavuuden parantaminen Palvelun turvaamisen järjestelyt Avopalvelut Vuorohoidon käytön tehostaminen Vuorohoitopaikkojen käyttöaste Kotona asumisen tukeminen Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus ikäryhmästä Sujuva kotiutuminen erikoissairaanhoidosta Kotiutustiimin avulla suoraan erikoissairaanhoidosta kotiutuneiden määrä Laadunhallinnan kehittäminen Yksiköiden vanhuspalvelulain tarkoittaman omavalvontasuunnitelman valmistelutilanne Hoidon laadusta omaisille suunnatun seurantakyselyn tulokset palveluasumisyksikössä ja ostopalvelussa Laitospalvelut Oikeat potilaat oikeilla hoitopaikoilla Asiakkaiden toimintakyky (valtakunnallinen RAVATAR-mittari) Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi ja toteutuneiden haittatapahtumien määrän väheneminen (lääkevirheet, kaatumiset)

18 HaiPro ilmoitusten määrä Laadunhallinnan kehittäminen Yksiköiden vanhuspalvelulain tarkoittaman omavalvontasuunnitelman valmistelutilanne 35 Perusterveydenhuolto Tulosalueen palveluajatus Perusterveydenhuolto Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palveluja ovat: vastaanottopalvelut päivystyspalvelut laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) välinehuolto työterveyshuolto suun terveydenhuolto lääkekeskus Lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu). Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Terveydenhuoltolain tuoma hoitopaikan vapaa valinta alkaen. Hoitopaikan vapaa valinta velvoittaa tuotteistamaan palvelut. Palvelun tuotteistamisen myötä pystytään kuvaamaan, luokittelemaan sekä laskuttamaan palvelut ulko-paikkakuntalaisilta. earkistoinnin (ekanta) käyttöönottoon liittyvä valmistelu ja toimeenpano (kuntalaisille omien tietojen katselumahdollisuus). ekanta-hankkeeseen liittyvä sähköinen potilastietojärjestelmätietojen arkistointi ns. earkistointi muuttaa toimintaprosesseja ja edellyttää laajaa henkilöstön koulutusta ja työtapojen muutosta. Potilastieto-järjestelmä muuttuu lääkintälaitteeksi, mikä tuo uusia lainsäädännön velvoitteita liittyen arkistointiin sekä ammattihenkilöiden pätevyyteen. Päivystysasetus (vuonna 2015) tuo vaatimuksia päivystyspalveluiden järjestämiseen, ammattihenkilöiden pätevyyteen sekä hoidon ohjaukseen. Tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvien vaatimusten kasvu ja sähköisen asioinnin voimakas lisääntyminen Työterveyshuollon järjestämistapaan liittyvät muutokset Terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon muutokset potilaan hoitoprosessin sujuvoittamiseksi ja resurssien käytön optimoimiseksi. Apuvälinepalvelun alueellinen järjestäminen

19 Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Vapaan liikkuvuuden tuomat muutokset toiminnan järjestämisessä Sähköinen asiointi earkistointiin liittyvä toimeenpano ja toiminnalliset muutokset Työnjaon kehittäminen eri ammattiryhmien välillä. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta optimaaliseen työnjakoon ei toimintavuonna kokonaan päästä, koska tulosalueen esittämää lisäresursointia fysioterapiaan ei esityksestä huolimatta voitu tehdä toimialalle annetun raamin rajoissa. Työterveyshuollon järjestämistapa Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Mini-interventiomallit valituille riskiryhmille luotu Käynnistyneet ryhmätoiminnot Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon Tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessi luotu Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Suun terveydenhuoltoa koskevat järjestelyt yhteistyökumppaneiden kanssa tehty Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tehty Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaskeskeisyys Tehtyjen hoitosuunnitelmien määrä paljon palveluita käyttäville (tavoite 100 %) Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Yhteydensaannin ja hoitoonpääsyn toteutuminen lain mukaisesti Potilasturvallisuuden kehittäminen Haipro-ilmoitusten määrä nousee vuosittain Potilasturvallisuussuunnitelma tehty Työterveyshuollon järjestämistavan valinta Työterveyshuollon järjestämistapa valittu ja toteutettu Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sitoutuminen Järjestämissuunnitelman tavoitteiden täyttymisaste

20 Vastaanotto Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Valituille riskiryhmille luotavien mini-interventiomallien valmistelutilanne Ryhmien määrä Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Osallistuminen kolmannen sektorin toimintoihin (toteutuneen kuvaus) Potilaiden osallistumisen aktivointi Vastaanottotoiminnan asiakaslähtöisyyden kehittäminen Asiakkaan osallistumisen vahvistamiseksi luotavien uusien toimintamallien kuvaus Asiakaskyselyn tulokset Sähköisten palvelutapahtumien määrä Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Kolmas vapaa aika eli ns. T3-aika (tavoite: lääkärille alle 28 pv, hoitajalle alle 7 pv) Sähköisten ajanvarausten määrä Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrä Perusterveydenhuollon tukipalvelut ja seulonnat Lääketyöryhmän toiminnan aktivointi Lääketyöryhmän kokoontumiskerrat Lääkehoitosuunnitelman päivittäminen Lääkehoitosuunnitelman valmistelu- ja toimeenpanotilanne toimialalla Kuntoutus Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Toimintavuonna käynnistyneet uudet ryhmät (määrä)

21 Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon Polven ja lonkan nivelrikkopotilaan hoito- ja kuntoutusprosessin valmistelu- ja toimeenpanotilanne Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaslähtöisyys Asiakaskyselyn tulokset Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrä Työterveyshuolto Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Mini-interventiomallien käyttö terveystarkastusten yhteydessä, tavoite 100 % (% kaikista terveystarkastuksista) Käynnistyneiden ryhmätoimintojen määrä Potilaiden ja työnantajien osallistumisen ja yhteistyön aktivointi ja asiakaslähtöisyys Asiakaskyselyn tulokset Asiakasyrityksille raportoinnin kuvaus Työterveyshuollon vaikuttaminen kunnan henkilöstön sairauslomien vähenemiseen Kunnan työntekijöiden kolmikantakeskustelujen määrä Kuntatyönantajalle tapahtuvan raportoinnin kuvaus Työssä jatkaneiden osuus varhaisen tuen piirissä olleista (%) Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen osallistuminen Työterveyshuollon uuden organisointitavan valmistelun ja toimeenpanon tilanne Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrä Ennaltaehkäisevän työterveydenhuollon ja sairaanhoitokäyntien seurannan kehittäminen Seurantamittarin valmistelutilanne

22 Suun terveydenhuolto Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Suun terveydenhuoltoa koskevien yhteistyöjärjestelyjen valmistelu- ja toimeenpanotilanne Kolmannen sektorin kanssa toteutuneiden tilaisuuksien määrä Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaslähtöisyys Asiakaskyselyn tulokset Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Hoitoonpääsyn toteutuminen (tavoite alle 6 kk) Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrä 36 Erikoissairaanhoito Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella ja merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2014 Hoitopaikan valinnanvapauteen liittyvät prosessit ja vaikutukset Sote-rakennemuutokset Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle 11 % vastaanottokäynneistä) Hoitoketjuja luotu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitusti (pth/esh) Siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti Sovitut ja toteutuneet yhteiset käytännöt Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi

23