SARJA B 2014:1. Tasekirja HELSINGIN SATAMAN JULKAISU

Transkriptio

1 SARJA B 2014:1 Tasekirja HELSINGIN SATAMAN JULKAISU Hallinto- ja talousosasto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus tilikaudelta Tilinpäätös tilikaudelta Tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 13 Tilinpäätöksen liitetiedot 14 Ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä 24 Allekirjoitukset 24 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 25

3 2 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Katsaus vuoteen 2013 Helsingin Sataman kannalta taakse jäänyt vuosi 2013 oli tyydyttävä. Tavaraliikenteessä kehitys oli vaisua ja jäi alkuvuoden hitaan kehityksen vuoksi hieman edellisvuotta pienemmäksi. Matkustajaliikenteessä sen sijaan saavutettiin jälleen ennätystulos. Vuoden 2013 taloudellinen tulos ylitti edellisvuoden tason. Vuosi 2013 toi taloudelliseen kehitykseen uusia epävarmuustekijöitä. Maailmantalouden kehitysnäkymät jatkuivat heikkoina ja toiveikkuus uudesta kasvusta oli odottava. Suomessa talouskasvua ei päässyt kehittymään lainkaan. Helsingin sataman tavaraliikenteen väheneminen johtui suurelta osin taloudellisista ongelmista Suomen ulkopuolella Euroopassa ja koko maailmantaloudessa. Myös Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko investointitaso heijastuivat tuonti- ja vientimääriin. Kehitys oli kaikissa Suomen satamissa keskimäärin yhtäläinen. Helsingin satama on Itämeren piirissä vilkkain matkustajasatama. Helsingin satama oli ylivertainen muihin Suomen satamiin verrattuna. Matkustajaliikenne tuo väriä ja eloa sekä vaurautta koko Helsingin seudulle matkailijoiden rahankäytön muodossa. Helsingin Sataman talous kehittyi hyvin. Liikevaihto kasvoi 2,1 % edellisvuoden tasosta tavaraliikenteen vähenemisestä huolimatta. Tilikauden tulos parani edellisvuodesta ja oli 25,7 milj. euroa voitollinen. Budjetoidut tulostavoitteet ylitettiin ja rahavarat lisääntyivät. Länsisataman matkustajasataman muutostöitä jatkettiin painokkaasti. Tallinnan matkustajaliikenteen vaatimat muutostyöt vaativat vuoden kuluessa suuren työpanoksen. Länsisataman kärjen alueen täyttötyöt olivat suuri investointikohde. Länsisataman kehittäminen jatkuu voimakkaasti edelleen vuosikymmenen lopulle saakka. Länsisataman kehittäminen sai EU-tason tunnustusta TEN-T -tuen muodossa. Helsingin ja Tallinnan satamien Twin-Port -projekti oli voittoisa ja projektin investoinnit, noin 56 miljoonaa euroa, sai 20 %:n investointituen komissiolta. Hanke sisältää Länsisatamassa ja Tallinnan matkustajasatamassa investointeja, joilla satamat parantavat keskinäisen liikenteen sujuvuutta. Vuosaaren sataman toiminta on vakiintunut. Vuosaaren sataman kehittämisen painopiste on uuden liikenteen, erityisesti vientiliikenteen hankkimisessa. Tavoitteena on myös junalastaustoiminnan kasvattaminen alueella sekä kokonaisuudessaan junakuljetusten kehittäminen.

4 3 Liikenne Helsingin Sataman kokonaistavaraliikenteen määrä oli 10,5 miljoonaa tonnia, määrä väheni 3 % edellisvuoteen verrattuna. Yksiköidyn tavaraliikenteen määrä jäi 9,6 miljoonaan tonniin 2% edellisvuoden tason alapuolelle. Tuonti väheni 4 %, kun taasen vienti vilkastui 1 %. Yksiköidyn tavaraliikenteen kehitys oli vaisua erityisesti vuoden alkupuolella, loppuvuonna määrät ylittivät jo edellisvuoden tason. Yksityisen kulutuksen ja investointitoiminnan heikkeneminen vaikutti etenkin kulutus- ja investointitavaratuontia vähentävästi. Bulkkiliikenteen määrä oli 0,9 milj. tonnia. Ulkomainen bulkkiliikenne koostui valtaosaltaan kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Kotimaan rannikolta kuljetettiin Helsinkiin myös hiekkaa sekä muita kiviaineksia paikallista rakennustuotantoa varten. Laivamatkailu kohosi jälleen uudelle ennätystasolle. Matkustajia oli kaikkiaan 10,7 miljoonaa, kasvua oli 1 % edellisvuoteen verrattuna. Tallinna oli edelleen suosituin matkakohde. Matkustajista 74 % matkasi Tallinnan linjoilla, 22 % Tukholman linjoilla, 3 % Pietarin linjalla ja 1 % Travemünden ja Rostockin linjoilla. Kansainvälisessä risteilyliikenteessä saavutettiin myös ennätys. Helsingissä vierailleiden matkustajien määrä kohosi matkustajaan, kasvua oli 15 % edellisvuodesta. Laivaliikenne jatkui vilkkaana. Laivakäyntejä oli Laivakäyntien määrä väheni hieman. Kuitenkin satamaan liikennöineiden alusten yhteenlaskettu kuljetuskapasiteetti kasvoi, sillä aluskoot kasvoivat enemmän kuin käyntimäärät vähenivät. Selonteko riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2013 Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen Helsingin Sataman satamajohtajan vastuulla on huolehtia siitä, että liikelaitoksessa on sen talouden ja toiminnan laajuuteen sekä sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Arvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta Arvioinnin perusteella Helsingin Sataman riskienhallinta ja sisäinen valvonta on hallittua ja tilanne on vähintäänkin tyydyttävä. Helsingin Sataman riskienhallinnan tavoitteena on pitää sataman toiminta häiriöttömänä ja sataman turvallisuustaso korkeana. Tämä saavutetaan riskien ja vaarojen tunnistamisella, niitä analysoimalla ja toimimalla epäkohtien parantamiseksi. Turvallinen ja häiriötön satama on myös keskeinen kilpailuetu asiakkaiden arvioidessa Helsingin Sataman ja sataman

5 4 toimijoiden luotettavuutta liikekumppanina. Turvallinen ja häiriötön satama on yksi tärkeimmistä edellytyksistä luottamukselle sekä pysyvien asiakkuuksien ja kumppanuuksien syntymiselle. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan kehittämiskohteet ja kehittäminen Helsingin Satama arvioi vuonna 2013 kaikki tunnistamansa riskikohteet sekä tilanteen niiden osalta. Merkittävä osa riskikohteista, kuten pelastus-, ISPS- ja vaarallisten aineiden suunnitelmat, ovat lakisääteisiä ja toistuvuus niiden osalta toteutuu lakien edellyttämällä tavalla. Riskienhallintaa sivuavat asiakaspalautteet ja läheltä piti -tilanteet käsitellään toimintajärjestelmän osana välittömästi sekä vuosittain johdon katselmuksessa. Havaitut puutteet korjataan. Työsuojelutoimikunta arvioi lisäksi vuosittain työntekoon liittyviä vaaroja (työsuojelun vaarojen arviointi) ja työhyvinvointiin liittyviä vaaroja yhteistyössä Työterveyskeskuksen kanssa (työ- ja terveyskysely). Niissä havaitut puutteet korjataan. Satamatoiminnan ympäristöluvissa määritellään sataman ympäristönäkökohtiin kohdistuvat vaatimukset ja reunaehdot. Ympäristöluvat sisältävät selvitys- ja seurantavelvoitteita ja näiden velvoitteiden noudattamista seurataan yhdessä valvovien viranomaisten kanssa. Ympäristöasiat raportoidaan vuosittain ympäristötilinpäätöksissä. Talouden sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osana toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja raportointijärjestelmää. Talouden valvontaa säätelevät erilaiset Helsingin kaupungin ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet, kirjanpitolaki sekä Helsingin Sataman omat sisäiset ohjeet. Toimintojen menettely- ja toimintatavat on kuvattu Helsingin Sataman toimintajärjestelmässä, joka on sertifioitu vastaamaan ISO 9001, ISO ja OHSAS järjestelmiä. Sisäisillä auditoinneilla arvioidaan vuosittain toiminnan laadukkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ulkoinen arvioija DNV arvioi vuosittain toimintajärjestelmän ja sisäisten auditointien toimivuutta. Merkittävimmät riskit ja niiden hallinta Helsingin Satama on määritellyt merkittävimmät strategiset, operatiiviset sekä henkilöstöön ja omaisuuteen liittyvät riskit. Ne on tallennettu 4Ks:n hallinnoimaan riskienhallintaohjelmaan. Helsingin Satama läpikävi vuonna 2013 kaikki riskilajit pyrkien tunnistamaan erityiset riskikohteet, joita on tutkittava erillisillä riskikartoituksilla. Helsingin Satama toimii kilpailutilanteessa muiden satamien kanssa. Helsingin satamalla on kalliin sataman maine, mikä ei kuitenkaan palveluhintojen osalta pidä paikkaansa. Helsingin Satama pyrkiikin aktiivisesti eliminoimaan syntynyttä mielikuvaa. Vallitseva heikko taloustilanne on kiristänyt sataman toimijoiden toimintapuitteita ja heikentänyt kannattavuutta. Markkinatilanteessa myös tuonnin ja viennin volyymit ovat pienentyneet.

6 5 Strategisena riskinä nähdään mahdollinen kapasiteetin puute erityisesti matkustajalauttaliikenteessä. Helsingin Satama valmisteli vuonna 2012 Helsingin satamanosien kehittämissuunnitelman vuoteen 2022 (ulottuu karkealla tasolla vuoteen 2030 saakka), jolla sataman kapasiteetin riittävyys halutaan varmistaa. Suunnitelma sai laajan hyväksynnän keskeisten virastojen ja luottamushenkilöiden piirissä noudattamista varten. Strategisena riskinä pidetään myös tilanteita, joissa satama-alueiden tehokas käyttö häiriintyy toimintaympäristötekijöiden muutosten vuoksi. Syntyvien epätasapainotilanteiden korjaamiseen on vain rajalliset mahdollisuudet. Helsingin Satama minimoi liiketoiminnan riskit hyvällä sopimusten hallinnalla ja aktiivisella saatavien seuraamisella. Sopimuksissa Helsingin Satama edellyttää riittäviä vakuuksia liikekumppaneiltaan. Saatavien turvaamista on edesauttanut julkisoikeudellisten satamamaksujen suora ulosottokelpoisuus ja se, että satamia käyttävät alukset ovat lain mukaan olleet panttina niiden satamakäynneistä johtuvista maksuista. Satamatoiminta on ollut kannattavaa ja luottotappiot ovat olleet vähäisiä. Liikevaihto Kulut Toimintavuoden liikevaihto oli 89,0 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa (2,1 %) enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdon nousuun vaikuttivat matkustaja-alusliikenteen kasvu sekä hintojen keskimäärin 2 %:n korotus. Matkustajamaksutulot nousivat 0,6 milj. euroa (3,4 %) ja alusmaksutulot 0,8 milj. euroa (4,2 %). Tavaramaksutulot pysyivät edellisvuoden tasolla tavaraliikenteen supistumisesta huolimatta. Liikenteen väheneminen kuitenkin pienensi varastointituloja 0,3 milj. euroa (14,3 %). Sekalaiset tuotot kasvoivat pysäköinnin ja aluksille myydyn maasähkön lisääntymisen myötä 0,6 milj. euroa. Muissa tulolajeissa ei kovin merkittävää muutosta tapahtunut. Varsinaiset kulut yhteensä olivat 37,2 milj. euroa. Ne laskivat edellisvuodesta 1,2 milj. euroa (3,1 %). Henkilöstökulut laskivat 0,6 milj. euroa (5,1 %) ja palveluiden ostot 1,1 milj. euroa (7,4 %). Palveluiden ostokulujen vähenemiseen vaikutti merkittävästi leuto ja lumeton loppuvuosi. Vuokrakulut nousivat sen sijaan 0,4 milj. euroa (4,6 %) edellisvuodesta. Markkinakorkojen laskusta ja lainojen lyhennyksistä johtuen korkokulut olivat edellisvuotta 1,5 milj. euroa pienemmät. Tulos Liikevoitto oli 20,9 milj. euroa, joka on 3,0 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Liikevoitto oli 23,5 % liikevaihdosta. Voitto ennen varauksia oli 13,8 milj. euroa (10,1 milj. euroa vuonna 2012). Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden voitoksi tuli 25,7 milj. euroa (22,1 milj. euroa). Investoinnit Vuoden 2013 investoinnit olivat yhteensä 13,3 milj. euroa. Merkittävimmät investointikohteet olivat seuraavat:

7 6 - Länsisataman LJ7 lauttapaikan rakentamistyöt ja LJ5 lauttapaikan muutostyöt sekä uusi maihinnousurakennus valmistuivat - Länsisataman laajennusalueen toteuttamiseen liittyviä suunnittelutöitä jatkettiin - Länsisataman LJ8 lauttapaikan rakentamistyöt aloitettiin - Eteläsatamassa aloitettiin lauttapaikka EO2 peruskorjaustyöt - Katajanokan satamassa matkustajaterminaalin kenttäalueiden muutos- ja perusparannustyöt valmistuivat. Rahoitus Toiminnan rahavirta oli 45,5 milj. euroa vuonna Helsingin Sataman investoinnit olivat 13,3 milj. euroa. Lainaa lyhennettiin vuonna 2013 kaikkiaan 19,8 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät 11,1 milj. euroa ja ne olivat 67,8 milj. euroa tilinpäätöshetkellä. Sijoitukset tilivuoden vaihteessa olivat 42,0 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 68,8 %. Tuloutus kaupungille Kaupungin talousarviossa Helsingin Sataman sitovana eränä on peruspääoman tuotto. Vuonna 2013 Helsingin Satama tilitti kaupungille korvauksena peruspääomalle 6,3 milj. euroa. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 164. Henkilöstö väheni edellisvuodesta 11 henkilöllä. Palkat ja palkkiot olivat suoriteperusteisesti 8,1 milj. euroa. Organisaatio ja tilintarkastajat Vuonna 2013 johtokunnan puheenjohtajana toimi Hannele Luukkainen ja varapuheenjohtajana Seppo Kanerva. Varsinaisia jäseniä olivat Eija Terhen Saarinen, Esko Riihelä, Jan D.Oker-Blom, Veijo Åberg, Maaria Haikarainen, Sanna Rauhansalo, Jouko Sillanpää saakka ja alkaen Jyrki Lohi. Johtokunta kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Helsingin Sataman toimitusjohtajana toimi satamajohtaja Kimmo Mäki Kaupunginvaltuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy. KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:tä on avustanut Helsingin kaupungin tarkastusvirasto, vastuuhenkilönä tarkastusjohtaja Pirjo Hakanpää. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluvasta hallinnon ja talouden tarkastuksesta on vastannut tarkastuslautakunnan 1. jaosto. Jaoston puheenjohtajana toimi Terhi Koulumies, varapuheenjohtajana Mia Haglund sekä jäseninä Tuomas Viskari, Nuutti Hyttinen ja Patrik Gayer.

8 7 Toimintaympäristön muutoksia 2014 Taantuma on taittunut, toiveikkuus kasvussa Euroopan taantuma näyttää vaihtuneen hauraaseen kasvuun. Muualla maailmassa kasvu on keskimäärin varmemmalla pohjalla. Suomen talouden kasvunäkymät jatkuvat vaisuina, joskin aallonpohja on ohitettu. Suomen BKT on heikentynyt noin 5 % vuodesta 2008, jolloin kansantuote oli suurimmillaan. Osaa menetetystä hyvinvoinnista ei todennäköisesti enää saada takaisin. Suomen vientikilpailukyvyn heikkous on aito ongelma. Vuosi 2014 tuo Helsingin Satamalle uutta toimintaa. Vuosaaren satamassa on toimijoilla halukkuutta investoida uusiin kevytrakenteisiin varastohalleihin, joissa voidaan hoitaa sellaista tavarankäsittelyä, jonka kapasiteetista nykyisin on puutetta. Vuosaaren satamassa neuvotellaan myös alue- ja laituriresurssien uudelleen jaosta, mikä johtaisi resurssien tehokkaampaan aluekäyttöön. Vuosaaren sataman väylän syventämistä selvitetään, mikä mahdollistaisi nykyistä suuremman aluskaluston käytön Helsingin liikenteessä. Parantuvan tarjonnan uskotaan tuovan uutta liikennettä Helsinkiin. Keskustan matkustajasatamien kehittäminen jatkuu. Painopiste on Länsisataman kehittämisessä ja kaivatun lisäkapasiteetin rakentamisessa. Länsisataman kärkialueen täyttötyöt jatkuvat. Noin 6 hehtaarin täyttöalueelle rakennetaan kaksi uutta laituripaikkaa ja kenttä rakennetaan Tallinnan matkustajalauttaliikenteen tarpeisiin ja varustetaan automaatiotekniikalla. Pihlajasaaren väylän kapasiteettia lisätään, mikä mahdollistaa nykyistä tiheäliikenteisemmän lauttaliikenteen. Myös sataman maaliikenneyhteyksiä parannetaan rakentamalla uusi ajokaista Tyynenmerenkadulle ja suunnittelemalla pidemmän aikavälin liikenneratkaisuja Mechelininkadun-Porkkalankadun risteysalueelle. Eteläsataman aluetta kehitetään huomioiden Guggenheimtaidemuseon aluevaraus. Hyvät kokemukset Katajanokan maasähköliitynnästä innostavat liitynnän rakentamista myös Eteläsatamaan. Katajanokan sataman kapasiteetin käyttöä tehostetaan matkustajalauttaliikenteen vuorojen lisäämisellä. Laivojen aikataulut järjestetään ruuhka-aikojen ulkopuolella tapahtuviksi. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2013 kuntalain muutoksen, jolla säädetään mm. kunnallisten satamien yhtiöittämistä vuoden 2014 loppuun mennessä. Helsingin Satama valmistautuu yhtiömuotoon. Päätökset asiasta tehdään kevään 2014 kuluessa. Tämän mukaisesti Helsingin Satama - liikelaitoksen toiminta jatkuu vuoden 2015 alusta Helsingin Satama Oy -nimisenä yhtiönä. Yhtiö on Helsingin kaupungin omistama tytäryhtiö.

9 8 Talous Helsingin Sataman ensisijainen tavoite on saavuttaa kaupunginvaltuuston päättämät tulostavoitteet. Toiminnan ohjauksen tavoitteena on kannattavuus, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Helsingin Sataman kannattavuuden ennakoidaan pysyvän tyydyttävänä. Vuoden 2014 liikevaihdon ennakoidaan olevan 88,1 milj. euroa. Helsingin Sataman kulubudjetti on laadittu tiukaksi mutta siten, että tuloa tuottavat satamapalvelut voidaan kuitenkin turvata. Tuloksen ennen varauksia ennustetaan olevan 10,0 milj. euroa voitollinen. Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden voitto on 22,0 milj. euroa. Helsingin Sataman investoinnit vuonna 2014 kohdistuvat pääosin matkustajasatamiin Länsisatamassa ja Eteläsatamassa. Matkustajasatamissa Helsingin Satama huolehtii asiakkaiden nopeasti muuttuvista tarpeista peruskorjaamalla ja tekemällä muutostöitä terminaaleihin ja laitureihin. Vuosaaressa varaudutaan tekemään vuoden 2014 aikana sataman toiminnallisia muutoksia, täydentäviä rakennustöitä ja turvallisuutta parantavia muutoksia liikenne- ja kenttäjärjestelyihin. Investointien kokonaismäärän arvioidaan olevan 19,4 miljoonaa euroa. Osa investoinneista rahoitetaan TWIN-PORT hankkeelle saatavalla EU:n TEN-T rahoituksella.

10 9 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,24 Valmistus omaan käyttöön , ,38 Liiketoiminnan muut tuotot , ,46 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,92 Palvelujen ostot , , , ,23 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,95 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , , , ,44 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,43 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,57 Muut kulut , , , ,12 LIIKEYLIJÄÄM Ä , ,86 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,57 Muut rahoitustuotot , ,28 Muille maksetut korkokulut , ,74 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -18,61-54, , ,02 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,84 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset kulut ,75 0, ,75 0,00 YLIJÄÄM Ä ENNEN VARAUKSIA , ,84 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,31 TILIKAUDEN YLIJÄÄM Ä , ,15 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,6 3,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,2 4,3 Voitto, % 15,5 11,6

11 10 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,09 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,25 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,45 Koneet ja kalusto , ,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,39 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,14 Muut saamiset jäsenkuntayhtymiltä , , , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,74 Saamiset kunnalta , ,69 Muut saamiset , ,85 Siirtosaamiset 9 921, , , ,80 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,62

12 11 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,50 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,12 Tilikauden ylijäämä , , , ,77 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,46 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,99 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,67 Saadut ennakot , ,07 Ostovelat , ,73 Korottomat velat kunnalle , ,40 Velat konsernin yrityksille , ,32 Muut velat , ,13 Siirtovelat , , , ,40 Vieras pääoma yhteensä , ,39 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,62 Omavaraisuusaste, % 68,8 65,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 204,0 239,9 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

13 12 RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä , ,86 Poistot ja arvonalentumiset , ,43 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta , ,00 Muille maksetut korkokulut , ,74 Muut , ,72 Satunnaiset erät ,75 0, , ,27 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,40 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 200, , , ,82 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,45 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , , , ,67 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,05 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,78 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,45 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,38 Rahavarat , , , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta , ,36 Investointien tulorahoitus, % 344,1 262,6 Lainanhoitokate 2,3 2,0 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 3,03 2,38 Current ratio 2,07 1,73

14 13 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Helsingin Satama on Helsinki-konserniin kuuluva kunnallinen liikelaitos, jonka tilinpäätös on laadittu soveltuvilta osin kirjanpitolain ja Kunta- KILAn säännösten mukaisesti. Sataman tilikausi on tammi-joulukuu. Vuoden 2013 tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma vastaavat vuoden 2012 laskelmakaavoja. Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan myyntituotot vähennettynä myönnetyillä alennuksilla ja arvonlisäverolla. Pysyvät vastaavat ja poistot Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisissa jäännösarvoissaan. Suunnitelman mukaiset jäännösarvot on laskettu vähentämällä kumulatiiviset poistot alkuperäisestä hankintamenosta. Tasearvoihin ei sisälly arvonkorotuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kohteiden taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina tilikauden alun ja vuoden hankintojen arvoista satamalautakunnan ( ) tarkistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat seuraavat: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 5 vuotta 3 20 vuotta vuotta 8 30 vuotta 3 20 vuotta Osakkeet ja osuudet Leasingsopimukset Arvo-osuudet on kirjattu alkuperäiseen hankinta-arvoonsa. Arvoosuudet ovat säilytyksessä Suomen Arvopaperikeskuksen arvoosuustilillä. Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Liiketoiminnan muut kulut Poistoeron tuloutus Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu vuokrakulut sekä muut toimintakulut, kuten avustukset, luottotappiot ja markkinointikulut. Tilinpäätöksessä on tuloutettu poistoeroa 11,9 milj. euroa ja poistoeroa on jäljellä 202,4 milj. euroa.

15 14 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen vertailukelpoisuus Vuoden 2013 tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma vastaavat vuoden 2012 laskelmakaavoja. Liikevaihdon jakauma Tavaramaksut , ,09 Alusmaksut , ,19 Matkustajamaksut , ,07 Varastointi , ,48 Satamaliikenne , ,16 Sekalaiset tuotot , ,33 Sivutoiminta , ,58 Vuokratuotot , ,34 YHTEENSÄ , ,24 Kaikkia tärkeimpiä maksuja tarkistettiin vuodelle Liikevaihto kasvoi viimevuoteen nähden 1,8 milj. euroa (2,1 %). Matkustajaalusliikenteen kasvun ansiosta sekä matkustaja- että alusmaksutulot kasvoivat reaalisesti edellisvuodesta. Myös sekalaiset tuotot (pysäköinti- ja sähkönmyyntitulot) olivat edellisvuotta suuremmat. Tavaramaksutulot jäivät vuoden 2012 tasolle tavaraliikenteen vähenemisen johdosta, mikä vaikutti osaltaan myös varastointituottojen pienenemiseen. Henkilöstökulut suoriteperusteisesti Oma henkilökunta Palkat , ,95 Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , , , ,44 Luontoisedut , ,01 YHTEENSÄ , ,45 Lisäksi pysyviin vastaaviin on aktivoitu henkilöstömenoja ,89 euroa.

16 15 Työllistetyt Palkat , ,05 Eläkekulut 327,25 371,20 Muut henkilösivukulut YHTEENSÄ , ,25 Taulukossa esitetyt palkkakulut ovat nuorten kesätyöntekijöiden palkkakuluja sivukuluineen. Nämä kulut on veloitettu Henkilöstökeskukselta, eivätkä ne ole jääneet Helsingin Sataman kuluiksi. Henkilöstön lukumäärä SJ+ Markkinointi ja viestintä 6 6 Hallinto ja talous Matkustajasatamat Tekniset palvelut Vuosaaren satama YHTEENSÄ lisäksi määräaikaisia 8 10 Suunnitelman mukaiset poistot Aineettomat oikeudet , ,29 Muut pitkävaikutteiset menot , ,84 Rakennukset , ,74 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,67 Koneet ja kalusto , ,89 YHTEENSÄ , ,43 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,57 Muut toimintakulut , , , ,12

17 16 Pysyvien vastaavien muutokset Aineettomat oikeudet Hankintameno , ,61 Lisäykset tilikaudella , ,30 Vähennykset tilikaudella , ,68 Hankintameno = ,52 = ,23 Kertyneet sumupoistot , ,07 Luov. kertyneet sumupoistot , ,22 Sumupoistot tilikaudella , ,29 Kertyneet sumupoistot = ,63 = ,14 Hankintameno , ,23 Kertyneet sumupoistot , ,14 Kirjanpitoarvo = ,89 = ,09 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , ,11 Lisäykset tilikaudella + 0,00 + 0,00 Vähennykset tilikaudella - 0,00-0,00 Hankintameno = ,11 = ,11 Kertyneet sumupoistot , ,11 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella , ,84 Kertyneet sumupoistot = ,79 = ,95 Hankintameno , ,11 Kertyneet sumupoistot , ,95 Kirjanpitoarvo = ,32 = ,16 Rakennukset Hankintameno , ,34 Lisäykset tilikaudella , ,31 Vähennykset tilikaudella - 0, ,68 Hankintameno = ,01 = ,97 Kertyneet sumupoistot , ,70 Luov. kertyneet sumupoistot - 0, ,65 Sumupoistot tilikaudella , ,74 Kertyneet sumupoistot = ,71 = ,79 Hankintameno , ,97 Kertyneet sumupoistot , ,79 Kirjanpitoarvo = ,30 = ,18

18 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno , ,89 Lisäykset tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikaudella , ,81 Hankintameno = ,11 = ,08 Kertyneet sumupoistot , ,14 Luov. kertyneet sumupoistot , ,18 Sumupoistot tilikaudella , ,67 Kertyneet sumupoistot = ,80 = ,63 Hankintameno , ,08 Kertyneet sumupoistot , ,63 Kirjanpitoarvo = ,31 = ,45 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,48 Lisäykset tilikaudella , ,25 Vähennykset tilikaudella , ,01 = ,34 = ,72 Kertyneet sumupoistot , ,14 Luov. kertyneet sumupoistot , ,55 Sumupoistot tilikaudella , ,89 Kertyneet sumupoistot = ,46 = ,48 Hankintameno , ,72 Kertyneet sumupoistot , ,48 Kirjanpitoarvo = ,88 = ,24 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,98 Lisäykset tilikaudella , ,50 Vähennykset tilikaudella - 0, ,96 Hankintameno = ,87 = ,52 Kertyneet sumupoistot ,00 + 0,00 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella + 0,00 + 0,00 Kertyneet sumupoistot = 0,00 = 0,00 Hankintameno , ,52 Kertyneet sumupoistot ,00-0,00 Kirjanpitoarvo = ,87 = ,52

19 Osakkeet ja osuudet Hankintameno , ,14 Lisäykset tilikaudella + 0,00 + 0,00 Vähennykset tilikaudella - 0,00-0,00 Hankintameno = ,14 = ,14 Kertyneet sumupoistot ,00 + 0,00 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella + 0,00 + 0,00 Kertyneet sumupoistot = 0,00 = 0,00 Hankintameno , ,14 Kertyneet sumupoistot ,00-0,00 Kirjanpitoarvo = ,14 = ,14 Muut saamiset Hankintameno , ,66 Lisäykset tilikaudella + 0,00 + 0,00 Vähennykset tilikaudella - 0,00-0,00 Hankintameno = ,66 = ,66 Kertyneet sumupoistot ,00 + 0,00 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella + 0,00 + 0,00 Kertyneet sumupoistot = 0,00 = 0,00 Hankintameno , ,66 Kertyneet sumupoistot ,00-0,00 Kirjanpitoarvo = ,66 = ,66 Kaikki yhteensä Hankintameno , ,21 Lisäykset tilikaudella , ,36 Vähennykset tilikaudella , ,14 Hankintameno = ,76 = ,43 Kertyneet sumupoistot , ,16 Luov. kertyneet sumupoistot , ,60 Sumupoistot tilikaudella , ,43 Kertyneet sumupoistot = ,39 = ,99 Hankintameno , ,43 Kertyneet sumupoistot , ,99 Kirjanpitoarvo = ,37 = ,44

20 19 Lyhytaikaiset saamiset kaupungilta Saamiset kaupungilta Myyntisaamiset , ,35 Siirtosaamiset Sis.siirtyvät korot , ,34 Yhteensä , ,69 Muut saamiset Alv-saamiset , ,85 Rahoitusarvopaperit Sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin , ,00 Oman pääoman muutokset Peruspääoma 1.1. ja , ,50 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,73 + ylijäämä edelliseltä vuodelta , ,39 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,12 Tilikauden ylijäämä , ,15 Oma pääoma yhteensä , ,77 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,77 + Poistoeron lisäys 0,00 0,00 - Poistoeron vähennys , ,31 Poistoero , ,46