SARJA B 2013:2. Tasekirja HELSINGIN SATAMAN JULKAISU

Transkriptio

1 SARJA B 2013:2 Tasekirja HELSINGIN SATAMAN JULKAISU Hallinto- ja talousosasto

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus tilikaudelta Tilinpäätös tilikaudelta Tuloslaskelma 9 Tase 10 Rahoituslaskelma 12 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 13 Tilinpäätöksen liitetiedot 14 Ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä 24 Allekirjoitukset 24 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 25

3 2 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Katsaus vuoteen 2012 Helsingin Sataman kannalta taakse jäänyt vuosi 2012 oli kaksijakoinen. Tavaraliikenne väheni saman verran kuin se edellisvuonna oli kasvanut. Matkustajaliikenteessä sen sijaan saavutettiin jälleen ennätystulos, mikä suuresti tasoitti tulojen menetyksiä. Vuoden 2012 taloudellinen tulos ylitti hieman edellisvuoden tason. Vuosi 2012 toi taloudelliseen kehitykseen uusia epävarmuustekijöitä. Maailmantalouden kehitysnäkymät jatkuivat heikkoina ja toiveikkuus uudesta kasvusta on odottava. Myös Suomessa kasvu tyrehtyi eikä talouskasvua päässyt kehittymään lainkaan. Helsingin sataman tavaraliikenteen väheneminen johtui suurelta osin taloudellisista ongelmista Suomen ulkopuolella Euroopassa ja koko maailmantaloudessa. Myös Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko investointitaso heijastuivat tuonti- ja vientimäärissä. Kehitys oli kaikissa Suomen satamissa keskimäärin yhtäläinen. Matkustajaliikenteen osalta Helsingin satama oli ylivertainen muihin satamiin verrattuna. Matkustajaliikenne tuo paitsi väriä ja eloa kaupunkiin myös vaurautta koko Helsingin seudulle matkailijoiden rahankäytön muodossa. Helsingin Sataman talous kehittyi tyydyttävästi. Liikevaihto kasvoi 1 % edellisvuoden tasosta tavaraliikenteen vähenemisestä huolimatta. Tilikauden tulos parani edellisvuodesta ja oli 22,1 milj. euroa ylijäämäinen. Budjetoidut tulostavoitteet ylitettiin ja rahavarat lisääntyivät. Helsingin Sataman organisaatiota muokattiin ja osastojen määrää vähennettiin. Uusi matriisiorganisaatio tuli voimaan maaliskuun 2012 alusta alkaen. Sen runkona on kaksi liiketoimintayksikköä ja niitä palvelevat tukitoiminnot. Henkilöstön määrä väheni kokonaisuutena eläkkeelle siirtymisten seurauksena. Avainpaikoille rekrytoitiin uusia henkilöitä ja muutoin tehtävien uudelleen järjestelyin pystyttiin paikkaamaan organisaatioon syntyneet vajaukset. Matkustajasataman muutostöitä jatkettiin Länsisatamassa painokkaasti. Laiturien ja muiden satamarakenteiden ylläpitoa jatketaan vuosi vuodelta. Tallinnan matkustajaliikenteen vaatimat muutostyöt vaativat vuoden kuluessa suuren työpanoksen. Länsisataman kärjen alueen täyttötyöt olivat suuri investointikohde. Länsisataman kehittäminen jatkuu voimakkaasti edelleen vuosikymmenen lopulle saakka. Vuosaaren satamassa toiminta on vakiintunut. Tavaraliikenteen kasvu kuitenkin hyytyi, mikä johti eräiden varustamoiden liikenteen lopettamiseen. Vuosaaren satamassa kehittämisen painopiste onkin uuden liikenteen, erityisesti vientiliikenteen hankkimisessa. Tavoitteena on myös junalastaustoiminnan kasvattaminen alueella sekä kokonaisuudessaan junakuljetusten kehittäminen.

4 3 Liikenne Helsingin sataman yksiköity tavaraliikenne väheni 4 % edellisvuodesta ja palautui siten vuoden 2010 tasolle. Tuonti väheni 6 % ja vienti 2 %. Määrä oli 9,8 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen väheneminen kohdistui eri tavararyhmiin, viennissä erityisesti metsäteollisuustuotteisiin ja tuonnissa kulutustavaroihin sekä tuotantotarvikkeisiin. Väheneminen kohdistui mm. Saksan, Alankomaiden ja Englannin linjoille, Viron suunnan kuljetukset sen sijaan edelleen kasvoivat. Bulkkitavaraliikenteen määrä oli 1,0 milj. tonnia. Se koostui valtaosaltaan kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Kotimainen rannikkoliikenne koostui hiekan tuonnista Länsisatamaan paikallista rakennustuotantoa varten. Helsingin sataman kokonaistavaraliikenne oli 10,8 milj. tonnia, laskua oli 3 % edellisvuoteen verrattuna. Merimatkailu kasvoi jälleen uudelle ennätystasolle. Matkustajia oli kaikkiaan 10,6 miljoonaa, kasvua oli 4 % edellisvuoteen verrattuna. Tallinna oli edelleen suosituin matkakohde. Matkustajista 72 % matkasi Tallinnan linjoilla, 23 % Tukholman linjoilla, 2 % Travemünden, Rostockin ja Gdynian linjoilla sekä 3 % Pietarin linjalla. Kansainvälisessä risteilyliikenteessä oli matkustajia Määrä väheni 4 % edellisvuodesta. Laivaliikenne jatkui vilkkaana. Laivakäyntejä oli 8 729, mikä oli 1 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Selonteko riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä vuodelta 2012 Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestäminen Helsingin Sataman satamajohtajan vastuulla on huolehtia siitä, että liikelaitoksessa on sen talouden ja toiminnan laajuuteen sekä sisältöön nähden toimiva riskienhallinta ja sisäinen valvonta. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytila ja kehittäminen Arvioinnin perusteella Helsingin Sataman riskienhallinta ja sisäinen valvonta on hallittua ja tilanne on vähintäänkin tyydyttävä. Helsingin Sataman riskienhallinnan tavoitteena on pitää sataman toiminta häiriöttömänä ja sataman turvallisuustaso korkeana. Tämä saavutetaan riskien ja vaarojen tunnistamisella, niitä analysoimalla ja toi-

5 4 mimalla epäkohtien parantamiseksi. Turvallinen ja häiriötön satama on myös keskeinen kilpailuetu asiakkaiden arvioidessa Helsingin Sataman ja sataman toimijoiden luotettavuutta liikekumppanina. Turvallinen ja häiriötön satama on yksi tärkeimmistä edellytyksistä luottamukselle sekä pysyvien asiakkuuksien ja kumppanuuksien syntymiselle. Helsingin Satama läpikävi vuonna 2012 kaikki tunnistamansa riskikohteet ja arvioi tilanteen niiden osalta. Merkittävä osa riskikohteista, kuten pelastus-, ISPS- ja vaarallisten aineiden suunnitelmat, ovat lakisääteisiä ja toistuvuus niiden osalta toteutuu lakien edellyttämällä tavalla. Riskienhallintaa sivuavat myös asiakaspalautteet ja läheltä piti - tilanteet. Ne käsitellään toimintajärjestelmän osana välittömästi sekä vuositasolla johdon katselmuksessa. Havaitut puutteet korjataan. Työsuojelutoimikunta arvioi lisäksi vuosittain työntekoon liittyviä vaaroja (työsuojelun vaarojen arviointi) ja työhyvinvointiin liittyviä vaaroja yhteistyössä Työterveyskeskuksen kanssa (työ- ja terveyskysely). Niissä havaitut puutteet korjataan. Satamatoiminnan ympäristöluvissa määritellään sataman ympäristönäkökohtiin kohdistuvat vaatimukset ja reunaehdot. Ympäristöluvat sisältävät selvitys- ja seurantavelvoitteita ja näiden velvoitteiden noudattamista seurataan yhdessä valvovien viranomaisten kanssa. Ympäristöasiat raportoidaan vuosittain ympäristötilinpäätöksissä. Talouden sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osana toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja raportointijärjestelmää. Talouden valvontaa säätelevät erilaiset Helsingin kaupungin ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet, kirjanpitolaki sekä Helsingin Sataman omat sisäiset ohjeet. Toimintojen menettely- ja toimintatavat on kuvattu Helsingin Sataman toimintajärjestelmässä, joka on sertifioitu vastaamaan ISO 9001, ISO ja OHSAS järjestelmiä. Sisäisillä auditoinneilla arvioidaan vuosittain toiminnan laadukkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ulkoinen arvioija DNV arvioi vuosittain toimintajärjestelmän ja sisäisten auditointien toimivuutta. Merkittävimmät riskit ja niiden hallinta Helsingin Satama on määritellyt merkittävimmät strategiset, operatiiviset sekä henkilöstöön ja omaisuuteen liittyvät riskit. Ne on tallennettu 4Ks:n hallinnoimaan riskienhallintaohjelmaan. Helsingin Satama läpikävi vuonna 2012 kaikki riskilajit pyrkien tunnistamaan erityiset riskikohteet, joita on tutkittava erillisillä riskikartoituksilla. Helsingin Satama toimii kilpailutilanteessa muiden satamien kanssa. Helsingin satamalla on kalliin sataman maine, mikä ei kuitenkaan palveluhintojen osalta pidä paikkaansa. Helsingin Satama pyrkiikin aktiivisesti eliminoimaan syntynyttä mielikuvaa. Vallitseva heikko taloustilanne on kiristänyt sataman toimijoiden toimintapuitteita ja heikentänyt kannattavuutta. Heikentynyt markkinatilanne on myös vähentänyt tuon-

6 5 nin ja viennin volyymeja niin Helsingin satamassa kuin valtakunnallisestikin. Helsingin Satama on myös arvioinut sopeutumiskykynsä talouden edelleen heikentyessä. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta supistaa palveluja. Suunnitellut investoinnit on myös voitu toistaiseksi toteuttaa. Strategisena riskinä nähdään mahdollinen kapasiteetin puute erityisesti matkustajalauttaliikenteessä. Helsingin Satama valmisteli vuonna 2012 Helsingin satamanosien kehittämissuunnitelman vuoteen 2022 (ulottuu karkealla tasolla vuoteen 2030 saakka), jolla sataman kapasiteetin riittävyys halutaan varmistaa. Suunnitelma sai laajan hyväksynnän keskeisten virastojen ja luottamushenkilöiden piirissä noudattamista varten. Helsingin Satama minimoi liiketoiminnan riskit hyvällä sopimusten hallinnalla ja aktiivisella saatavien seuraamisella. Sopimuksissa Helsingin Satama edellyttää riittäviä vakuuksia liikekumppaneiltaan. Saatavien turvaamista on edesauttanut julkisoikeudellisten satamamaksujen suora ulosottokelpoisuus ja se, että satamia käyttävät alukset ovat lain mukaan olleet panttina niiden satamakäynneistä johtuvista maksuista. Satamatoiminta on ollut kannattavaa ja luottotappiot ovat olleet vähäisiä. Liikevaihto Kulut Toimintavuoden liikevaihto oli 87,2 milj. euroa, joka on 0,7 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihdon nousuun vaikuttivat keskeisesti matkustajaliikenteen kasvu sekä hintojen keskimäärin 2%:n korotus. Matkustajamaksutulot nousivat 1,0 milj. euroa, alusmaksutulot 0,1 milj. euroa, satamaliikennetulot (kiinnitys ja irrotus sekä vedenmyynti) 0,3 milj. euroa ja vuokratulot 0,4 milj. euroa. Sen sijaan tavaramaksutulot vähenivät 0,8 milj. euroa ja varastointitulot 0,3 milj. euroa. Myös sivutoiminnan tulot pienenivät (0,1 milj. euroa). Varsinaiset kulut yhteensä olivat 38,5 milj. euroa. Ne nousivat edellisvuodesta 0,5 milj. euroa. Säästöä saavutettiin henkilöstökuluissa (0,1 milj. euroa). Sen sijaan palveluiden ostot kasvoivat 0,4 milj. euroa mm. alueiden puhtaanapitokustannusten kasvun johdosta. Niin ikään tavaraostot kasvoivat viime vuodesta (0,4 milj. euroa) sähkökulujen nousun johdosta. Katajanokalla otettiin syyskuussa käyttöön maasähköjärjestelmä, jonka ansiosta satamassa oleville aluksille voidaan toimittaa sähköä. Lisäksi sähkön ostohinta nousi merkittävästi edellisvuodesta. Markkinakorkojen laskusta ja lainojen lyhennyksistä johtuen korkokulut olivat edellisvuotta 1,3 milj. euroa pienemmät. Tulos Liikeylijäämä oli 17,9 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Liikeylijäämä oli 20,6 % liikevaihdosta. Ylijäämä ennen varauksia oli 10,1 milj. euroa (9,2 milj. euroa vuonna 2011). Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden ylijäämäksi tuli 22,1 milj. euroa (21,1 milj. euroa).

7 6 Investoinnit Vuoden 2012 investoinnit olivat yhteensä 15,9 milj. euroa. Merkittävimmät investointikohteet olivat seuraavat: - Länsisataman Jätkäsaarenlaiturin jatkeen rakentaminen jatkui. Laiturielementtien valmistus- ja asennustyöt valmistuivat. Eroosiolaatan ja laiturimuurin rakentaminen aloitettiin. - Vuosaaren sataman AP-pistolaituri valmistui. - Katajanokan satamassa toteutettiin maasähkön syöttöjärjestelmä. - Länsisatamassa aloitettiin laituripaikka LJ5:n muutostyöt. Työt valmistuvat vuonna Länsiterminaalin kenttäalueiden liikennejärjestelyihin liittyvät työt valmistuivat. Rahoitus Toiminnan rahavirta oli 41,8 milj. euroa vuonna Helsingin Sataman investoinnit olivat 15,9 milj. euroa. Lainaa lyhennettiin vuonna 2012 kaikkiaan 19,8 milj. euroa. Rahavarat lisääntyivät 1,9 milj. euroa ja ne olivat 56,6 milj. euroa tilinpäätöshetkellä. Sijoitukset tilivuoden vaihteessa olivat 32,0 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 65,5 %. Tuloutus kaupungille Kaupungin talousarviossa Helsingin Sataman sitovana eränä on peruspääoman tuotto. Vuonna 2012 Helsingin Satama tilitti kaupungille korvauksena peruspääomalle 6,3 milj. euroa. Henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 175. Henkilöstö väheni edellisvuodesta 12 henkilöllä. Palkat ja palkkiot olivat suoriteperusteisesti 8,6 milj. euroa. Organisaatio ja tilintarkastajat Vuonna 2012 johtokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Kortelainen saakka ja alkaen Matti Hirvikallio. Varapuheenjohtajana toimi Olli Aalto. Varsinaisia jäseniä olivat Markus Kalliola, Laura Kolbe, Ritva Laitinen, Ulla-Maija Rajakangas, Olli Salin, Michael B. Berner ja Tina Taivaloja. Johtokunta kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Helsingin Sataman toimitusjohtajana toimi satamajohtaja Kimmo Mäki. Kaupunginvaltuuston valitsemana tilintarkastajana on toiminut JHTTyhteisö Ernst & Young Julkispalvelut Oy. Helsingin Sataman vastuullisena tilintarkastajana toimi Tiina Lind, JHTT, KHT. Ernst & Young Julkispalvelut Oy:tä on avustanut Helsingin kaupungin tarkastusvirasto, vastuuhenkilönä tarkastusjohtaja Pirjo Hakanpää. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluvasta hallinnon ja talouden tarkastuksesta on vastannut tarkastuslautakunnan 1. jaosto. Jaoston puheenjohtajana toimi Hannele Luukkainen, varapuheenjohtajana Olli Viding sekä jäsenenä Nils Torvalds.

8 7 Toimintaympäristön muutoksia 2013 Taloudellinen toimintaympäristö ei tue satamaliikenteen kasvua Euroopan talouskasvu jää tuoreimpien arvioiden mukaan nollatasolle vuonna 2013 ja myös lähivuosien kasvunäkymät ovat vaatimattomat. Kysynnän kasvu Euroopan alueella on hidasta. Muun maailman hieman valoisammat kasvunäkymät tuskin muuttavat tilannetta ratkaisevasti Suomen kannalta. Suomen BKT on yhä viitisen prosenttia vuonna 2008 saavutettua huippua pienempi. Osaa menetetystä tuotannosta ei voida enää saada takaisin. Eron umpeen kurominen edellyttää uusien tuotteiden ja palveluiden luomista. Kilpailukyvyn heikkeneminen on aito ongelma. Suomen potentiaaliin nähden alhainen tuotanto johtuu osaksi vientimarkkinoiden heikosta kehityksestä ja eurokriisiin luomasta yleisestä epävarmuudesta, mutta ei kokonaan näistä syistä. Vuoden 2013 alussa Helsingin Satamalla ei ole odotettavissa mainittavia muutoksia Vuosaaren sataman tavaravirtoihin tai laivayhteyksiin, niitä voi toki ilmetä vuoden aikana. Keskustan satamien matkustajaautolauttaliikenteessä sen sijaan vuorotiheys kasvaa entisestään ja uusia aluksia asetetaan liikenteeseen, erityisesti Helsingin ja Tallinnan satamien välille. Baltian maiden halki kulkeva maareitti on selkeästi nopeimmin kehittyvä viennin ja tuonnin kuljetusreitti. Helsingin Sataman kehittäminen jatkuu kaikissa satamanosissa, joskin kehittämisen painopiste on matkustajasatamissa. Vuosaaren satamassa tavoitteena on tasapainottaa resurssien käyttöä, sillä tilanne resurssien suhteen ei ole eräin osin optimaalinen. Tilannetta pyritään parantamaan uudelleen järjestelyillä. Myös rautatieyhteyden käyttöä yritetään aktivoida edistämällä junakuljetusten ja rautatieterminaalin kasvumahdollisuuksia. Satamanosien kehittämisen suuntaviivoista vallitsee laaja yksimielisyys. Kehittäminen etenee Helsingin satamanosien kehittämisohjelmassa 2022 esitetyn mukaisesti. Matkustajasatamat, ja aivan erityisesti Länsisatama, ovat suurimpien haasteiden ja muutosten edessä. Paraikaa Länsisatamaa asemakaavoitetaan ja asemakaava-alueelle rakennetaan vuoteen 2017 mennessä uutta täyttöaluetta 6 ha, uusia peräporttipaikkoja, matkustajasiltoja, kenttiä, uusi terminaali kansiratkaisuineen sekä autoparkkitalo. Samalla Länsisataman väyliä meriväyliä ja etenkin katuverkkoa kehitetään ja rakennetaan sujuvaliikenteisiksi. Eduskunnan odotetaan vuoden 2013 aikana käsittelevän ja hyväksyvän kuntalain muutoksen. Satamille muutos tarkoittaisi toiminnan yhtiöittämistä. Helsingin Satama varautuu toimimaan vuoden 2014 alusta yhtiömuodossa, joskaan päätöstä yhtiöittämisen aikataulusta ei ole tehty. Yhtiöittäminen tuo mukanaan toimintatapojen muutoksia sisäisesti sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan.

9 8 Talous Helsingin Sataman ensisijainen tavoite on saavuttaa kaupunginvaltuuston päättämät tulostavoitteet. Toiminnan ohjauksen tavoitteena on kannattavuus, kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Helsingin Sataman kannattavuuden ennakoidaan pysyvän tyydyttävänä. Vuonna 2013 liikevaihdon (89,6 milj. euroa) ennakoidaan kasvavan 2,8 % vuodesta Helsingin Sataman kulubudjetti on laadittu tiukaksi mutta siten, että tuloa tuottavat satamapalvelut voidaan kuitenkin turvata. Tuloksen ennen varauksia ennustetaan olevan 9,9 milj. euroa ylijäämäinen. Poistoerokirjausten jälkeen tilikauden ylijäämä on 21,8 milj. euroa. Helsingin Sataman investoinnit vuonna 2013 kohdistuvat pääosin matkustajasatamiin Länsisatamassa, Eteläsatamassa ja Katajanokan satamassa. Matkustajasatamissa Helsingin Satama huolehtii asiakkaiden nopeasti muuttuvista tarpeista peruskorjaamalla ja tekemällä muutostöitä terminaaleihin ja laitureihin. Vuosaaressa tehdään vuoden 2013 aikana sataman toiminnallisuutta täydentäviä rakennustöitä ja turvallisuutta parantavia muutoksia liikenne- ja kenttäjärjestelyihin. Investointikohteet ovat pääosin samat kuin talousarvion laatimisen yhteydessä on esitetty. Investointien kokonaismäärän arvio on tarkentunut hankkeiden aloitusaikataulusyistä talousarvioehdotuksesta ja on 1,3 miljoonaa euroa talousarvioehdotusta suurempi. Kokonaismäärän arvioidaan olevan 24,6 miljoonaa euroa.

10 9 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,67 Valmistus omaan käyttöön , ,79 Liiketoiminnan muut tuotot , ,60 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,04 Palvelujen ostot , , , ,08 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,72 Muut henkilösivukulut , , , ,42 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,98 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,13 Muut kulut , , , ,50 LIIKEYLIJÄÄMÄ , ,08 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,78 Muut rahoitustuotot , ,87 Muille maksetut korkokulut , ,46 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -54,13-15, , ,00 YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA , ,08 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,31 Vapaaeht. varausten lis (-) tai väh (+) 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,39 Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,2 3,2 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,3 4,2 Voitto, % 11,6 10,6

11 10 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,54 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,54 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset , ,64 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,75 Koneet ja kalusto , ,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,71 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,14 Muut saamiset jäsenkuntayhtymiltä , , , ,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,81 Saamiset kunnalta , ,82 Muut saamiset , ,42 Siirtosaamiset , , , ,75 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,18

12 11 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,50 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,73 Tilikauden ylijäämä , , , ,62 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,77 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,66 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,67 Saadut ennakot , ,53 Ostovelat , ,18 Korottomat velat kunnalle , ,54 Velat konsernin yrityksille , ,31 Muut velat , ,97 Siirtovelat , , , ,13 Vieras pääoma yhteensä , ,79 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,18 Omavaraisuusaste, % 65,5 62,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 232,9 261,4 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

13 12 RAHOITUSLASKELMA TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeylijäämä , ,08 Poistot ja arvonalentumiset , ,98 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomasta , ,00 Muille maksetut korkokulut , ,46 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muut , ,46 Satunnaiset erät 0,00 0, , ,06 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot , ,71 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 357, , , ,58 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,48 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , , , ,67 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta , ,51 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,42 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,25 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,23 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,38 Rahavarat , , , ,23 Investointien tulorahoitus, % 262,6 289,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 116,8 125,8 Lainanhoitokate 2,0 2,0 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 2,38 2,03 Current ratio 1,73 1,52

14 13 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Helsingin Satama on Helsinki-konserniin kuuluva kunnallinen liikelaitos, jonka tilinpäätös on laadittu soveltuvilta osin kirjanpitolain ja Kunta- KILAn säännösten mukaisesti. Sataman tilikausi on tammi-joulukuu ja tilinpäätös on laadittu euroissa. Vuoden 2012 tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma vastaavat vuoden 2011 laskelmakaavoja. Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan myyntituotot vähennettynä myönnetyillä alennuksilla ja arvonlisäverolla. Pysyvät vastaavat ja poistot Pysyvät vastaavat (käyttöomaisuus) on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisissa jäännösarvoissaan. Suunnitelman mukaiset jäännösarvot on laskettu vähentämällä kumulatiiviset poistot alkuperäisestä hankintamenosta. Tasearvoihin ei sisälly arvonkorotuksia. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kohteiden taloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoina tilikauden alun ja vuoden hankintojen arvoista satamalautakunnan ( ) tarkistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat seuraavat: Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto 5 vuotta 3 20 vuotta vuotta 8 30 vuotta 3 20 vuotta Osakkeet ja osuudet Leasingsopimukset Arvo-osuudet on kirjattu alkuperäiseen hankinta-arvoonsa. Arvoosuudet ovat säilytyksessä Suomen Arvopaperikeskuksen arvoosuustilillä. Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Liiketoiminnan muut kulut Poistoeron tuloutus Liiketoiminnan muihin kuluihin on kirjattu vuokrakulut sekä muut toimintakulut, kuten avustukset, luottotappiot ja markkinointikulut. Tilinpäätöksessä on tuloutettu poistoeroa 11,9 milj. euroa ja poistoeroa on jäljellä 214,3 milj. euroa.

15 14 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen vertailukelpoisuus Vuoden 2012 tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma vastaavat vuoden 2011 laskelmakaavoja. Tilinpäätös on laadittu euroissa. Liikevaihdon jakauma Tavaramaksut , ,55 Alusmaksut , ,58 Matkustajamaksut , ,62 Varastointi , ,42 Satamaliikenne , ,69 Sekalaiset tuotot , ,62 Sivutoiminta , ,44 Vuokratuotot , ,75 YHTEENSÄ , ,67 Kaikkia tärkeimpiä maksuja tarkistettiin vuodelle Liikevaihto kasvoi viimevuoteen nähden 0,7 milj. euroa (0,8 %). Matkustajaliikenteen kasvu lisäsi sekä matkustaja- ja alusmaksutuloja että satamaliikennetuloja. Myös vuokratulot olivat edellisvuotta suuremmat. Sen sijaan tavaraliikenteen vähenemisen johdosta sekä tavaramaksut että varastointitulot jäivät edellisvuodesta. Henkilöstökulut suoriteperusteisesti Oma henkilökunta Palkat , ,98 Eläkekulut , ,72 Muut henkilösivukulut , , , ,42 Luontoisedut , ,42 YHTEENSÄ , ,84 Em.summaan sisältyy investointeihin aktivoituja henkilöstömenoja ,38 euroa.

16 15 Työllistetyt Palkat , ,45 Eläkekulut 371,20 247,38 Muut henkilösivukulut YHTEENSÄ , ,83 Taulukossa esitetyt palkkakulut ovat nuorten kesätyöntekijöiden palkkakuluja sivukuluineen. Nämä kulut on veloitettu Henkilöstökeskukselta, eivätkä ne ole jääneet Helsingin Sataman kuluiksi. Henkilöstön lukumäärä Satamajohtaja ja johdon tuki 6 9 Hallinto- ja talousosasto Turvallisuus- ja ympäristöosasto 0 17 Matkustajasatamat-osasto Tekniikka-osasto Vuosaaren Satamakeskus YHTEENSÄ joista määräaikaisia 0 1 Poistosuunnitelma ja poistot Aineettomat oikeudet , ,60 Muut pitkävaikutteiset menot , ,84 Rakennukset , ,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,44 Koneet ja kalusto , ,35 YHTEENSÄ , ,98 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,13 Muut toimintakulut , , , ,50

17 16 Pysyvien vastaavien muutokset Aineettomat oikeudet Hankintameno , ,19 Lisäykset tilikaudella , ,15 Vähennykset tilikaudella , ,73 Hankintameno = ,23 = ,61 Kertyneet sumupoistot , ,38 Luov. kertyneet sumupoistot , ,91 Sumupoistot tilikaudella , ,60 Kertyneet sumupoistot = ,14 = ,07 Hankintameno , ,61 Kertyneet sumupoistot , ,07 Kirjanpitoarvo = ,09 = ,54 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno , ,11 Lisäykset tilikaudella + 0,00 + 0,00 Vähennykset tilikaudella - 0,00-0,00 Hankintameno = ,11 = ,11 Kertyneet sumupoistot , ,27 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella , ,84 Kertyneet sumupoistot = ,95 = ,11 Hankintameno , ,11 Kertyneet sumupoistot , ,11 Kirjanpitoarvo = ,16 = ,00 Rakennukset Hankintameno , ,76 Lisäykset tilikaudella , ,77 Vähennykset tilikaudella , ,19 Hankintameno = ,97 = ,34 Kertyneet sumupoistot , ,08 Luov. kertyneet sumupoistot , ,13 Sumupoistot tilikaudella , ,75 Kertyneet sumupoistot = ,79 = ,70 Hankintameno , ,34 Kertyneet sumupoistot , ,70 Kirjanpitoarvo = ,18 = ,64

18 Kiinteät rakenteet ja laitteet Hankintameno , ,61 Lisäykset tilikaudella , ,92 Vähennykset tilikaudella , ,64 Hankintameno = ,08 = ,89 Kertyneet sumupoistot , ,75 Luov. kertyneet sumupoistot , ,05 Sumupoistot tilikaudella , ,44 Kertyneet sumupoistot = ,63 = ,14 Hankintameno , ,89 Kertyneet sumupoistot , ,14 Kirjanpitoarvo = ,45 = ,75 Koneet ja kalusto Hankintameno , ,10 Lisäykset tilikaudella , ,36 Vähennykset tilikaudella , ,98 = ,72 = ,48 Kertyneet sumupoistot , ,11 Luov. kertyneet sumupoistot , ,32 Sumupoistot tilikaudella , ,35 Kertyneet sumupoistot = ,48 = ,14 Hankintameno , ,48 Kertyneet sumupoistot , ,14 Kirjanpitoarvo = ,24 = ,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno , ,47 Lisäykset tilikaudella , ,42 Vähennykset tilikaudella , ,91 Hankintameno = ,52 = ,98 Kertyneet sumupoistot ,00 + 0,00 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella + 0,00 + 0,00 Kertyneet sumupoistot = 0,00 = 0,00 Hankintameno , ,98 Kertyneet sumupoistot ,00-0,00 Kirjanpitoarvo = ,52 = ,98

19 Osakkeet ja osuudet Hankintameno , ,14 Lisäykset tilikaudella + 0,00 + 0,00 Vähennykset tilikaudella - 0,00-0,00 Hankintameno = ,14 = ,14 Kertyneet sumupoistot ,00 + 0,00 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella + 0,00 + 0,00 Kertyneet sumupoistot = 0,00 = 0,00 Hankintameno , ,14 Kertyneet sumupoistot ,00-0,00 Kirjanpitoarvo = ,14 = ,14 Muut saamiset Hankintameno , ,66 Lisäykset tilikaudella + 0,00 + 0,00 Vähennykset tilikaudella - 0,00-0,00 Hankintameno = ,66 = ,66 Kertyneet sumupoistot ,00 + 0,00 Luov. kertyneet sumupoistot - 0,00-0,00 Sumupoistot tilikaudella + 0,00 + 0,00 Kertyneet sumupoistot = 0,00 = 0,00 Hankintameno , ,66 Kertyneet sumupoistot ,00-0,00 Kirjanpitoarvo = ,66 = ,66 Kaikki yhteensä Hankintameno , ,04 Lisäykset tilikaudella , ,62 Vähennykset tilikaudella , ,45 Hankintameno = ,43 = ,21 Kertyneet sumupoistot , ,59 Luov. kertyneet sumupoistot , ,41 Sumupoistot tilikaudella , ,98 Kertyneet sumupoistot = ,99 = ,16 Hankintameno , ,21 Kertyneet sumupoistot , ,16 Kirjanpitoarvo = ,44 = ,05

20 19 Lyhytaikaiset saamiset kaupungilta Saamiset kaupungilta Myyntisaamiset , ,69 Siirtosaamiset Sis.siirtyvät korot , ,13 Yhteensä , ,82 Muut saamiset Alv-saamiset , ,42 Rahoitusarvopaperit Sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin , ,00 Oman pääoman muutokset Peruspääoma 1.1. ja , ,50 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,42 + ylijäämä edelliseltä vuodelta , ,31 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,73 Tilikauden ylijäämä , ,39 Oma pääoma yhteensä , ,62 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,08 + Poistoeron lisäys 0,00 0,00 - Poistoeron vähennys , ,31 Poistoero , ,77

21 20 Lyhytaikainen vieras pääoma kaupungilta Korottomat velat kaupungilta Ostovelat , , , ,54 Velat saman konsernin yrityksiltä Ostovelat , ,31 Siirtovelat Lomapalkat (sivukuluineen) , ,00 Siirtyvät palkat (sivukuluineen) , ,08 Muut siirtovelat , ,85 Yhteensä , ,93 Viittä vuotta pitemmän ajan kuluttua erääntyvät lainat Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyvästä lainasta erääntyy maksettavaksi viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua eli vuonna 2018 tai myöhemmin: Lainat Kuntarahoitus Oyj:ltä , ,00 EIB:ltä , ,02 yhteensä , ,02 Vastuut Leasingvuokravastuut Alkavalla tilikaudella erääntyvät , ,59 Myöhempinä tilivuosina erääntyvät 7 854, ,23 Leasingvastuut yhteensä: , ,82

22 21 Vuokravastuut Vuoden 2013 aikana maksettavat ,56 Vuoden 2014 aikana ja sen jälkeen maksettavat ,10 Vuokravastuut yhteensä ,66 Muut vastuut ja sitoumukset Tullin valvontatilat Helsingin Sataman johtokunta päätti tullin käyttöön tullilain 20 :n perusteella korvauksetta luovutettavien valvontatilojen laajuudesta perustuen mm. Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon. Tämän johdosta Helsingin Satama lähetti tullille Helsingin Sataman johtokunnan päätökseen perustuvat laskut. Tulli ei maksanut laskuja vaan valitti Helsingin hallintooikeuteen johtokunnan päätöksestä. Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin hylkäsi päätöksellään kaikki tullin vaatimukset. Tulli valitti Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vuosaaren katselmuskorvaus Vuosaaren sataman ja väylän rakentamishanketta koskeva vesilain mukainen katselmustoimitus on päättynyt. Toimitusmiehet ovat toimittaneet Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hanketta koskevan katselmuskirjan toimitukselle asetettuun määräaikaan mennessä. Katselmustoimituksessa on käsitelty sataman ja väylän rakentamisesta aiheutuneet vahingot, haitat ja muut edunmenetykset sekä niistä vesilain perusteella aiheutuvat korvaukset rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajille. Katselmuskirjaan kirjattu toimitusmiesten esitys korvauksiksi on yhteensä ,04 euroa, josta Helsingin Sataman osuus on ,17 euroa ja Liikenneviraston ,88 euroa. Päätöksen korvauksista tekee Etelä-Suomen aluehallintovirasto katselmustoimituksen aineiston sekä siitä mahdollisesti tehtävien muistutusten, vaatimusten, huomautusten ja lausuntojen perusteella. Arvonlisäveron palautusvastuu Helsingin Sataman tekemät kiinteistöjen uudisrakentamis- ja perusparannusinvestoinnit kohdistuivat käytännössä lähinnä matkustajasatamien kiinteistöihin tai Vuosaaren sataman rakentamiseen. Näiden kiinteistöjen myynti tai käyttötarkoituksen muuttuminen ja siten myös investointien hankintoihin sisältyneiden arvonlisäverojen käsittelyn muuttuminen on erittäin epätodennäköistä. Helsingin Satamalle ei ole täten myöskään syntynyt arvonlisäveron palautusvastuita.

23 22 Vertailu talousarvioon Tuloslaskelma, euroa Talousarvio Tilinpäätös Muutos TP/TA Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Varsinaiset kulut Poistot Liikeylijäämä Rahoitustuotot Muut rahoituskulut Korvaus peruspääomalle Ylijäämä ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Ylijäämä ennen varauksia Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä Liikevaihto ylitti talousarvion 0,5 milj. euroa. Tavaramaksutulot ja varastointitulot jäivät merkittävästi alle talousarvion ennustettua heikomman tavaraliikenteen kehityksen takia. Alusmaksutulot olivat talousarvion tasalla. Matkustajamaksutulot sekä satamaliikennetulot (kiinnitys- ja irrotus sekä vedenmyynti) sen sijaan ylittivät selvästi talousarvion ennusteet. Myös vuokra- ja sekalaiset tulot sekä sivutoiminnan tulot lisääntyivät talousarvioon nähden. Varsinaiset kulut vähenivät 2,2 milj. euroa talousarviosta. Säästöä kertyi tarvikeostoja lukuun ottamatta kaikissa menoryhmissä. Korkokulujen väheneminen talousarviosta 2,9 milj. euroa johtuu markkinakorkojen laskusta. Tulos ennen varauksia oli 6,3 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Tilinpäätöserien jälkeen tilikauden ylijäämä oli 22,1 milj. euroa eli 6,3 milj. euroa talousarviota suurempi. Investoinnit toteutuivat 4,1 milj. euroa talousarviota pienempinä.

24 23 Sitovat tavoitteet vuonna 2012 TA TP Muutos TP/TA Asiakastyytyväisyyden taso, joka perustuu asiakastyytyväisyyden mittaamisen seurantajärjestelmään (TUTKA-järjestelmä), vähintään 8,0 8,06 0,06 Sijoitetun pääoman tuotto vähintään, % 2,6 3,2 0,6 %-yks. Liikevaihto/henkilö vähintään, euroa Helsingin Sataman vuoden 2012 talousarvion tulostavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta tavoitetta liikevaihto henkilöä kohden. Suoritteet Muutos TP TP TA TP TP/TA Yksiköity tavaraliikenne, 1000 t Bulkkitavaraliikenne, 1000 t Matkustajaliikenne, matk linjaliikenne Alusten nettovetoisuus, nt Tunnusluvut Muutos TP TP TA TP TP/TA Liikevaihdon muutos, % 6,7-0,2 2,4 0,8-1,6 %-yks. Liikeylijäämä-% liikevaihdosta 18,5 21,2 16,9 20,6 3,7 %-yks. Liikevaihto/henkilö, euroa Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,7 3,2 2,6 3,2 0,6 %-yks. Omavaraisuusaste, % 60,2 62,5 64,0 65,5 1,5 %-yks. Tuottavuus (2009=100) 106,8 113,5 106,8 115,9 9,1

25 24 EHDOTUS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Helsingin Sataman johtokunta ehdottaa, että tilikauden ylijäämä, ,15 euroa, siirretään Helsingin Sataman edellisten tilikausien ylijäämään. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2013 Allekirjoitukset: satamajohtaja

26 25 LUETTELO TILIKAUDEN AIKANA KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Kirjanpitokirjat Pää- ja päiväkirja Muistiokirja Osto- ja myyntireskontra Tase ja tase-erittelykirja erillisenä Pysyvien vastaavien erittely erillisinä luetteloina Tositelajit Tositelaji: Tunnus: Manuaalimaksatus, ostoreskontra 26 Suorakirjatut myyntilaskut 30 Kuittaus/yhdistely 35 Maksun mitätöinti 38 Automaattimaksatus, ostoreskontra 80 Myyntilaskun muutokset 3M Lopullinen avaava tase AT Budjetit K-raporteille BB Budjetit T-raporteille BH Suoritteet R-raporteille BS Budjetit R-raporteille BV Jaksotus,vuokrat kaudet 01,02,05,08 JA Kassatositteet KA Kuukausipalkkojen jako KJ Käteislaskut KL Käteismaksut KM Kuukausipalkat KP Korkolaskut KR Laskut, eräsiirto LA Sampo, viitetulot LV Maksukehotukset MK Muistiotositteet MU Nordea, viitetulot MV Suorakirjattu ostolasku OL Sampo pankkitili PS Nordea pankkitili SH POHJOLA pankkitili OK POHJOLA, viitetulot OV Sisäiset siirrot SS Suoritteet SU Tuntipalkat TP Vyörytykset VY Vyörytysten jakosuhteet WY Kirjanpitokirjat ja tositelajit säilytetään paperitulosteina, elektroniset osto- ja myyntilaskut säilytetään palvelimilla sekä cd-tallenteina.

27 Sarja B, sisäiseen käyttöön tehdyt selvitykset, muistiot ja raportit, jotka ovat julkisia, mutta joiden jakelu on yksilöidysti harkinnanvaraista. Sarjassa B vuonna 2013 ilmestyneet julkaisut 2013:1 Selvitys Helsingin sataman tavaraliikenteen koostumuksesta (Kirsi Polojärvi ) 2013:2 Tasekirja (HT )