Heli Korpinen, projektipäällikkö, Etelä Karjalan ammattikorkeakoulu, ICT Center, Imatra

Transkriptio

1 Heli Korpinen, projektipäällikkö, Etelä Karjalan ammattikorkeakoulu, ICT Center, Imatra Ongelmaperustaisesti verkossa Kokemuksia Johtaminen 3op opintojakson suunnittelusta ja pilotin toteuttamisesta TIIVISTELMÄ Tässä artikkelissa kerrotaan siitä, miten pilottiopintojakso käytännössä tuotettiin ja miten pilotointi Etelä Karjalan ammattikorkeakoulussa toteutettiin. Kirjoittaja toimi PBL ryhmän jäsenenä ja oli Johtaminen 3op opintojakson toinen tutori. JOHDANTO epeda hankkeen alusta lähtien oli selvää, että hankkeessa laadittuja pedagogisia malleja testattaisiin käytännössä. Ongelmaperustaisen oppimisen ryhmä tuotti ensin verkkosovelluksen siitä, miten ongelmaperustaista oppimista voitaisiin verkossa toteuttaa. Tämän jälkeen enemmänkin teoreettiseen verkkosovellukseen liitettiin pilottiopintojaksoa varten sisältö. Pilotoitavaksi opintojaksoksi valittiin Johtamisen 3 opintopisteen perusopintojakso, jota PBL ryhmä alkoi työstää yhdessä sisällöntuottajien ja pilottiopintojakson tutorin kanssa.

2 1. LÄHTÖKOHTA Kun pedagoginen sovellus alkoi olla valmiina, alkoi teknisten ratkaisujen kartoittaminen sekä opintojakson toteutuksen ja talouden suunnittelu. 1.1 Pedagogiset lähtökohdat Pedagogisena lähtökohtana pilottiopintojakson suunnittelussa oli toteuttaa opintojakso ongelmaperustaisen oppimisen periaatteilla kokonaan verkossa. Johtamiseen aiheena soveltui ongelmalähtöinen lähestyminen mainiosti. Jokainen opiskelija toimi vuorollaan tutoriaaleissa puheenjohtajana ja näin ollen jokainen sai opintojakson aikana kokeilla johtamista myös käytännössä. Opintojakson opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt olivat samat, kuin mitä Etelä Karjalan ammattikorkeakoulussa Johtaminen 3op opintojaksolla muutenkin on. Opintojakson sisältöjen selventämiseksi työryhmä sai käyttöönsä kahden johtamisen opettajan tuottamia johtamiseen liittyviä materiaaleja. Opintojakson pedagogista suunnittelua ohjasi sovellus PBL oppimis/ohjausprosessista. Kuviossa 1. esitetään yhden syklin kulku pelkistetysti kaikkine eri vaiheineen. kuvio 1. PBL oppimis/ohjausprosessi Syklin aikaiset tutorin ja opiskelijan roolit päädyttiin kirjoittamaan auki. Kummastakin syntyi omat dokumentit, joiden tarkoitus oli auttaa roolien sisäistämisessä. Tutorin näkökulmasta katsottuna roolien aukikirjoittaminen oli erittäin tarpeellista, koska pilottiopintojaksolla tutoreina toimivilla oli melko vähän kokemusta ongelmaperustaisesta oppimisesta ja tutoroinnista. Pilottiopintojaksolla toimivista tutoreista toinen oli PBL ryhmän jäsen ja toinen oli johtamisen opettaja.

3 1.2 Tekniset lähtökohdat Tekniikkaan liittyvissä valinnoissa yhtenä ohjenuoranamme oli käytettävyyden näkökulma, eli tavoitteenamme oli löytää helppokäyttöiset ja helppopääsyiset ohjelmat. Lisäksi emme halunneet kaupallisten alustojen tai ohjelmien tuomia lisäkustannuksia. Tavoitteenamme oli löytää monitoimialusta, jossa olisimme voineet yhtä ohjelmaa käyttäen hoitaa sekä ääniyhteyden että yhteisen tiedonrakentelun jaettavalla työpöydällä. Tässä vaiheessa emme kuitenkaan löytäneet meitä tyydyttävää avoimeen lähdekoodiin perustuvaa kaikki tarpeemme tyydyttävää ratkaisua. Päädyimmekin ottamaan opintojaksolla käyttöön useita ohjelmia, joita käytettäisiin samanaikaisesti. Opintojakso koottiin Moodleen, jossa tapahtui suurin osa eriaikaisesta vuorovaikutuksesta ja jonne opiskelijat kokosivat oppimisportfoliotaan. Moodlen chatti toimi myös varajärjestelmänä tutoriaalien aikana. Moodlen lisäksi käyttöön otettiin samanaikaista vuorovaikutusta varten TeamSpeak äänikonferenssiohjelma sekä käsitekarttojen piirtotyökaluohjelma Cmap. Usean eri ohjelman samanaikainen käyttö vaatii käyttäjiltä harjaantumista. Ohjelmien käyttöönotosta ja käytöstä piti siis laatia yksityiskohtaiset ohjeistukset. Oleellista oli myös opintojakson tutoreiden hyvä perehtyminen ohjelmien asentamiseen ja käyttöön liittyviin kysymyksiin sekä opintojakson toteutusaikaisen tukipalvelun suunnittelu ja organisointi. Opiskelijoilta ohjelmien käyttö vaati valmiuksia ohjelmien asentamiseen ja tietenkin halukkuutta niiden käyttöön. Lisäksi opiskelijalla tuli olla käytössään vähintään 252kb/s Internet yhteys ja kuulokemikrofoniyhdistelmä (headset). Työkaluohjelmien lataamisesta ja asentamisesta opiskelijoille tehtiin erillinen ohjesivusto joka linkitettiin Moodleen.

4 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Opintojakson suunnittelu ja valmistelu toteutettiin epeda hankkeen puitteissa. Teknisillä ratkaisuilla pyrittiin lisäksi minimoimaan opintojakson toteuttamisesta koituvia ylimääräisiä kustannuksia. Kuulokemikrofoneja olimme varautuneet lainaamaan opiskelijoille, mutta tätä ei lopulta tarvinnutkaan tehdä. Opintojakso ilmoitettiin Virtuaaliammattikorkeakoulun ja avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan ja tätä kautta oli tarkoitus kattaa pieni osa toteuttamisen kustannuksista. 2. IDEOINTI Ideointivaiheessa lähdettiin pohtimaan lähinnä niitä erityisvaatimuksia joita valittu pedagoginen lähestymistapa opintojakson toteuttamiseen antoi. Opintojen mitoittamista ohjasivat toisaalta opetussuunnitelman sisällölliset vaatimukset ja toisaalta opintojaksolle määritelty opintopistemäärä. Tässä pilotissa meillä ei ollut mahdollisuutta pohtia mitoittamista ja opintojen integroitumista muihin meneillä oleviin opintojaksoihin tarkemmin, olihan opiskelijoiksi opintojaksolle tarkoitus saada eri koulutusohjelmien ja eri ammattikorkeakoulujenkin opiskelijoita. Ideointivaiheessa päätettiin, että opintojaksolla toteutetaan kolme sykliä ja lisäksi ennen varsinaista ensimmäistä sykliä opiskelijoiden kanssa käydään läpi yksi harjoittelusykli, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita PBL opintojaksolla toimimiseen ja opiskelusykleihin. Harjoitussyklin lisäksi pidimme tärkeänä sitä, että opiskelijat harjoittelevat myös työkaluohjelmien käyttöä. Tätä varten päätettiin ideoida sekä henkilökohtainen että ryhmäkohtainen työkaluharjoitus. Päätimme tuottaa jokaiselle syklille oman oppimisen lähtökohdan eli virikkeen tai ongelman. Koska kyse oli pilottiopintojaksosta, päätimme samalla testata erityyppisiä virikkeitä. Sanallisia virikkeitä

5 päätettiin tuottaa kaksi, joista toinen oli tapauskuvaus ja toinen case tyyppinen. Kolmas virike päätettiin tehdä kuvakollaasin muotoon. 3. SUUNNITTELU Suunnitteluvaiheessa suurimpana tehtävänä oli ongelmien suunnittelu. Ongelmia hiottiin testauksien jälkeen useaan otteeseen, kunnes työryhmä oli niihin tyytyväinen. Tutorinoppaaseen kirjattiin mahdollisia/toivottuja teemoja, joihin opiskelijoiden toivottiin ongelmista päätyvän. Opintojakson arviointia suunniteltaessa päädyttiin hyväksytty/hylätty arvosanoihin. Hyväksytyn suorituksen kriteereitä alettiin kirjoittaa auki ja yhtenä kriteerinä oli opiskelijan itsearviointi oppimisportfolion avulla. Portfolion tekeminen ohjeistettiin erillisellä portfolio ohjeella. Arvioinnista on enemmän Pirjo Vuoskosken artikkelissa Arviointi verkko opintojaksolla. 4. TUOTANTO Tuotantovaiheessa Moodleen avattiin opintojaksolle oma kurssipohja jonne ongelmat ja keskustelualueet koottiin syklikohtaisesti. Kuvassa 1 on näkymä Moodlessa olevasta yhdestä syklistä. kuva 1 Ongelmia ei vielä tässä vaiheessa laitettu Moodleen näkyviin, vaan ne tuotiin Moodleen vasta sen jälkeen kun ne oli käsitelty aloitustutoriaalissa Cmapissa. Opiskelijat eivät siis päässeet niitä ennen sitä näkemään. Moodleen tuotiin kaikki kurssin opiskelijoille tehdyt oppaat ja sinne linkitettiin myös ohjesivustot. Tavoitteena oli selkeä näkymä, jossa edettäisiin loogisesti sykli sykliltä eteenpäin. Syklien ja oppaiden lisäksi Moodleen tuli alue opiskelijoiden portfolioille. Portfoliot

6 toteutettiin siten, että jokaisella opiskelijalla oli oma keskustelualue, jonne hän koosti omat tuotoksensa ja arviointinsa. Portfolioiden toteutus on nähtävillä kuvassa 2. kuva 2 5. TOTEUTUS Opintojakso toteutettiin Etelä Karjalan ammattikorkeakoulun virtuaalisessa kesälukukaudessa touko kesäkuussa Opintojaksolle otettiin lopulta 15 opiskelijaa joista kaksi tuli virtuaaliammattikorkeakoulun kautta muista ammattikorkeakouluista ja yksi tuli avoimen ammattikorkeakoulun väylää. Opiskelijat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, oliko heillä käytössään kuulokemikrofonit ja halusivatko he tutoriaalit aamu vai iltapäivällä. Alun perin tarkoituksenamme oli, että kaikissa ryhmissä olisi käytetty ääniyhteyttä. Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan halunneet olla keskusteluyhteydessä vaan he kokivat chatin turvallisemmaksi vuorovaikutusvälineeksi. Opiskelijoiden toiveesta päädyttiin siihen, että yksi ryhmä käytti tutoriaaleissa välittömään vuorovaikutukseen chattia ja kahdessa oli käytössä ääniyhteys. Opintojakson alussa opiskelijat tekivät henkilökohtaiset työkaluohjelmaharjoituksensa. Cmapharjoituksena ryhmäläiset rakensivat ryhmäkohtaiselle alueelle käsitekartan omasta itsestään ja he pyrkivät linkittämään karttojaan toisiinsa. Kuvassa 3 on näkymä käsitekartoista Cmap ohjelmassa. kuva 3. Ryhmäkohtaisessa työnkaluharjoituksessa kävimme tutustumiskierroksen läpi tehtyjen käsitekarttojen pohjalta ja ryhmät keksivät itselleen nimen. Chattiryhmän nimeksi tuli Virtuaalinuija, ääniyhteydessä toisiinsa olivat Alkujännitys ja Johtoryhmä.

7 Kun työkalut oli otettu hallintaan, oli aika harjoitella yhden syklin ajan sitä, miten opiskelu etenee PBL opintojaksolla. Olimme sykliharjoitusta varten tuottaneet ongelman, jonka tarkoitus oli johtaa opiskelijat tutustumaan PBL pedagogiikkaan. Viime hetkellä tutorit kuitenkin päättivät muuttaa ongelmaa, koska opiskelijat olivat niin innostuneita opintojakson oikeasta johtamis teemasta. Niinpä toinen tutoreista tuotti uuden lyhyen tekstimuotoisen ongelman, joka johdatti ryhmät etsimään tietoa teemasta: Millainen on hyvä johtaja? Yhteisiä istuntoja opintojakson aikana oli jokaisella ryhmällä yhteensä 7. Tutoreista toinen hoiti siis kaksi ryhmää ja toinen tutoroi ainoastaan chattiryhmää. Kun tekniikka alkoi olla hallussa, sujuivat istunnot varsin hyvin. Vain chattiryhmällä oli teknisiä ongelmia Cmapin kanssa. Chattiryhmä käytti Cmapin chattia ja jokaisella istunnolla Cmap kaatui vähintään kerran. Syy ohjelman kaatuiluun ei selvinnyt pilotin aikana. Ryhmässä työkalun kaatuileminen tietenkin koettiin ärsyttävänä ja yksi ryhmän jäsenistä tekikin seikkaperäiset toimintaohjeet siitä, miten toimitaan jos Cmap kaatuu. Varavälineenä käytettiin Moodlen chattia, jonne ryhmä kokoontui kun Cmap kaatui. Chattiryhmän tutor teki myös puheenjohtajan muistilistan, jonka lähetti istunnon puheenjohtajalle aina ennen istuntoa. Tämä oli tarpeen, koska chatissa tutorin oli vaikea auttaa puheenjohtajaa istuntojen aikana. Vuorovaikutus istuntojen aikana oli vilkasta ja työskentely sujui yllättävänkin jouhevasti. Opiskelijat ottivat roolituksen hyvin vastaan, ja jokainen ryhmäläinen sai kokea ryhmän johtamisen käytännössä vaihtuvien puheenjohtajaroolien kautta. Oppimisen ilo oli välillä käsin kosketeltavissa ja ryhmissä oli positiivinen ja toisia opiskelijoita kannustava ilmapiiri. Tämä innostus osin yllätti tutoritkin, jotka ennen opintojakson alkua jännittivät juuri vuorovaikutuksen onnistumista verkossa. Opintojakson palautekeskustelussa eräs opiskelijoista totesikin, että jos olisi ennen opintojaksolle

8 ilmoittautumista tiennyt, että verkossa ollaan samanaikaisesti, hän ei olisi ilmoittautunut lainkaan, mutta kyllä sitten olisi kaduttanut! 6. JATKOKEHITTELY Palautekeskustelut sekä opintojakson jälkeen kerätyt kommentit opiskelijoilta antoivat hyvää palautetta jatkokehittelyn tueksi. Kehitettäviä kohteita olivat mm. chatti (kaatumisongelma) sekä kuvallinen virike, joka todettiin aika vaikeaksi. Lisäksi portfolion kerääminen alkoi opiskelijoilla jonkin verran kankeasti. Ohje koettiin vaikeaksi ja sitä tukemaan tutorit tekivätkin jo opintojakson aikana Moodleen malli portfolion. Portfolio vaatii kuitenkin kokonaan uudelleen miettimistä. On tarkkaan mietittävä miten se koostetaan ja minne sitä taltioidaan. Kaiken kaikkiaan tutorien näkökulmasta kokemus oli erittäin positiivinen ja kesällä 2006 Johtaminen 3op opintojakso on uudelleen opintojaksotarjonnassa PBL verkkoversiona.