viesti SIVU10 SIVU22 SIVU4 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015 YHTEISHENKI TOI TULOSTA MEILAHDEN TORNISAIRAALAN TÄYDELLINEN MUODONMUUTOS

Transkriptio

1 LUJA-YHTIÖIDEN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015 viesti SIVU4 SIVU10 SIVU22 MEILAHDEN TORNISAIRAALAN TÄYDELLINEN MUODONMUUTOS YHTEISHENKI TOI TULOSTA FIILISTÄ JA KUNTOA LUJABETONILLA

2 JULKAISIJA LUJA-YHTIÖT PL KUOPIO Lujatalo, puh * Lujabetoni, puh Fescon, puh OSOITELÄHDE Lujan asiakas- ja sidosryhmä rekisteri. Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava. KANNEN KUVA Nana Simelius TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petra Nikkinen Tekstit: Petra Nikkinen Taitto: Janne Markkanen Kuvat: Petra Nikkinen, Janne Markkanen LUJAN TARINA Haastava tilanne ei ole mahdoton Vuoden 2008 Finanssikriisistä alkanut taloudellinen laskusuhdanne ei ole kääntynyt nousuun. Juuri tämän laskusuhdanteen edellä vuonna 2007 sovittiin suurista palkankorotuksista, jolloin kylvettiin omatoimisesti työttömyyden kasvun siemenet ja jyrkennettiin laskusuhdanteen vaikutuksia. Julkista taloutta on nyt pönkitetty runsaalla velanotolla jo kuusi vuotta. Verojen korotuksilla ei ole saatu vajetta paikatuksi. Kun noususuhdannekaan ei ole tuonut helpotusta tilanteeseen, on julkisessa taloudessa vähitellen ryhdyttävä määrätietoisiin säästötoimiin. Yritysten kannalta ylikorkeat palkkaratkaisut ovat merkinneet kilpailukyvyn heikkenemistä ja käytännössä liikevaihdon laskua. Viime vuonna noin puolella pörssiyhtiöistä liikevaihto laski. Kaupaksi menivät siis vain parhaat tuotteet. Henkilöstöä on vähennetty irtisanomisin, ei lomautuksin, kuten yleensä. Yritykset ovat siis katsoneet toimintansa olevan pysyvästi alemmalla tasolla ja silloin eivät lomautukset auta. Miten kilpailukyky sitten palautetaan entiselle tasolle? Jotkut ovat muistelleet devalvaatiota, jolla markka-aikaan kertapäätöksellä palautettiin kilpailukyky elintasoa alentamalla. Työllisyys kohosi nopeasti viennin elpyessä ja päästiin normaalisuhdanteeseen. Nyt euro on menettänyt arvoaan dollariin nähden ja koko euroalue on devalvoitunut. Tämä auttaa meitä, mutta myös kilpailijamaita. Öljyn hinnan aleneminen säästää kustannuksia. Korkotaso on varsin alhainen. Ulkoiset lähtökohdat viennin kasvulle siis ovat olemassa. Kilpailukyvyn on noustava kuitenkin uudelle tasolle myös sisäisesti. Tämä tarkoittaa tehokkuuden selvää parantamista kautta linjan. Tehokkuuden parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Rohkenen väittää, että jokainen meistä näkee päivittäin monia esimerkkejä tehottomuudesta. Myös julkishallinnon byrokratia on vain kasvanut. Tehokkuutta voidaan nostaa esimerkiksi digitalisoinnin avulla. Myös automaation ja robotiikan kehitys on ollut nopeaa, mutta soveltaminen aika hidasta. Nyt on tartuttava näihin keinoihin ja saatava tulok- Lujan perustaja Feliks Isotalo oli kotoisin Alahärmästä, Isoo-Antin naapu rista. Pohjalaisella sisulla tämä kiertokoulun käynyt entinen maanviljelijä, poliisi ja maatalouskauppias kasvatti vuonna 1953 perustamansa Lujabetonin menestyväksi yritykseksi. Nykyaikainen ja energiatehokas Meilahden tornisairaala SIVU4 Rosalanmäki, Valoa kansalle Feliks Isotalo toteutti rohkeasti uusia ideoita ja kehitti itse tuotteita ja koneita. Nokkavainullaan hän ennakoi asiakkaiden tarpeet. Feliks Isotalo loi kovalla työllä ja esimerkillään LUJAT-arvot, joita noudattamalla seuraa va sukupolvi on laajentanut Lujan Suomen suurimpien joukkoon kuuluvaksi raken nus alan konserniksi osaavaksi suomalaiseksi perheyhtiöksi. Nykyisin Lujaan kuuluu kolme yritystä: Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy ja Fescon Oy. * Hinnat 020-yritysnumeroihin matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/minuutti (alv 24 %). Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti (alv 24 %). 2

3 sia aikaan nopeasti. Jos kokonaistehokkuus kasvaisi maassamme 20 %, olisivat talous huolemme takanapäin ja työllisyytemme turvattu. En pidä tavoitetta mitenkään mahdottomana. Luja-yhtiöissä saavutimme viime vuonna hyvän kannattavuuden. Liikevaihto pysyi ennallaan tai laski hiukan. Kuitenkin vältyimme merkittäviltä yt-neuvotteluilta ja irtisanomisilta. Rakennusalan kysyntä on kuitenkin alhaisella tasolla. Sen ei voi odottaa nousevan tänä, eikä ehkä ensi vuonnakaan. Myös meidän on yhtiönä parannettava tehokkuuttamme ja kilpailukykyämme. Nykyisin sanotaan, että asia on haastava, kun tarkoitetaan että se on vaikea tai mahdoton. Haastavaa se on, mutta me käärimme hihat! Pääkirjoitus...2 Matkalla: Nykyaikainen ja energiatehokas Meilahden tornisairaala...4 Toimitusjohtajien terveiset...8 Ajankohtaista: Tilinpäätös Yhteishenki toi tulosta...8 Valoa kansalle...12 Kolumni: Osallistamalla kohti parempaa yhteistyötä...15 Lujatalon ajankohtaisia...16 Sisustustuulia...17 Hallitusnestori siirtyy oloneuvokseksi...18 Fescon...20 Fiilistä ja kuntoa...22 Lujatalon uusi talousjohtaja...24 Lujabetonin Kärsämäen betonielementtitehdas vihitty käyttöön...24 Hyvä lattia syntyy hyvällä yhteistyöllä...26 Lujabetonin ajankohtaisia...27 Muistoja Lujabetonilta...28 SIVU18 Hannu Isotalo Hallituksen puheenjohtaja Hallitusnestori siirtyy oloneuvokseksi SIVU12 Lujabetonin Fiilistä ja kuntoa SIVU22 3

4 MATKALLA Palstalla vieraillaan Lujan asiakkaiden luona ja tarkastellaan heidän toimialaansa pintaa syvemmältä. Nykyaikainen ja energiatehokas Meilahden tornisa Tyytyväiset Lujatalon Jyrki Tuohimetsä ja Hus:n Ulla Mehik aikataulussa valmistuneessa tornisairaalassa. 4

5 Vuonna 2011 alkanut HUS:n Helsingin Meilahden tornisairaalan saneeraus on valmistunut. Kauempaa sairaala näyttää erehdyttävästi samalta kuin ennen, mutta niin julkisivu kuin talon sisäpuoli ovat kokeneet täydellisen muodonmuutoksen. Kolme vuotta kestänyt hanke oli Lujatalon historian suurin saneerausurakka. iraala Rakennuttaja HUS-Kiinteistöt Oy Urakoitsija Lujatalo Oy Laajuus brm 2 Kerrosala kem 2 Tilavuus m 3 Sairaansijat 320 kpl 5

6 Sairaalan massiivisen korkeuden tajuaa vasta, kun seisoo sen juurella ja katselee ylös kohti rakennuksen kattoa. Helsinkiläisittäin huomattavan korkea 15-kerroksinen sairaala näyttää ulkopuolelta lähes samanlaiselta kuin ennenkin. Rakennus on kuitenkin kokenut täydellisen uusiutumisen. Sairaalan saneeraushanke on ollut laaja ja hyvin tarpeellinen. Vuonna 1965 valmistunut rakennus alkoi olla elinkaarensa päässä. Hanke lähti totta kai tarpeesta. Jo vuonna 2002 on tehty ensimmäisiä esiselvityksiä sairaalan remontoimiseksi. Reilussa neljässä vuosikymmenessä sekä toiminnan tarpeet että tekniikka ovat muuttuneet valtavasti, toteaa HUS:n tornisairaalan projektipäällikkö Ulla Mehik. Projektin alkumetreiltä lähtien mukana ollut työpäällikkö Jyrki Tuohimetsä Lujatalolta kuvaa tornisairaalan saneerausurakkaa vaativaksi, mutta toteutettavaksi. Lähtötilanteessa sairaalaa oli remontoitu 1980-luvulla uusitun julkisivun lisäksi ainoastaan paikallisesti. Talon pinnat olivat loppuun kulutettuja. Rakennuksen sisävarustelut olivat osittain alkuperäisiä, toki joitakin paikallisia korjaustöitä oli vuosien varrella tehty. Alkuperäisessä sairaalassa ei esimerkiksi ollut lämmön talteenottoa tai jäähdytystä. Asia on korjattu uusittuun sairaalaan, kertoo Tuohimetsä. Esimerkillisesti energiatehokas HUS:n energiankäytön tehostamissuunnitelmassa tornisairaala nimettiin energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen hankkeeksi. Sairaalassa on parannettu energiatehokkuutta uudella kaksoisjulkisivurakenteella, hyvälaatuisilla ikkunoilla, rakenteiden tiivistämisellä ja seinien lämmöneristyksen uusimisella. Katolle on asennettu aurinkolämpökeräimet, joiden tuottamaa lämpöenergiaa hyödynnetään sairaalan märkätilojen lattialämmityksessä. Lämmön talteenotossa käytetään sairaalalle soveltuvaa LTO-järjestelmää. Uuden sairaalan tekniikkaan on tuotu vahvasti mukaan maalämpö. Maaputkisto on toteutettu poraamalla tornisairaalan parkkihallin alle peräti 49 energiakaivoa. Maalämmöstä saadaan jäähdytys sekä lämpö eli kesällä pumpataan viileyttä ja talvella otetaan lämpöä, selventää Ulla Mehik. Energiatehokkuuden huomioimisella arvioidaan lämmitysenergian kulutuksen pienenevän noin 25 %:lla ja sähköenergian noin viidellä prosentilla. Monimutkaisten energiatehokkuusjärjestelmien yhteensovittaminen ei ole ollut kivutonta. Ehkä suurinta tarkkuutta on vaatinut paitsi automatiikan rakentaminen, myös kaikkien järjestelmien yhteensovittaminen ja optimointi. Tämän kokoisessa sairaalassa ne ovat todella valtavia. Järjestelmien ohjelmat muuttuvat vuodenaikojen mukana, ja säätötyöt on tehtävä huomioiden eri vuodenaikojen ohjelmat. Säätötyöt jatkuvatkin edelleen, kertoo Tuohimetsä. Hieno, mutta haastava julkisivu Meilahden potilastornin julkisivu kuuluu Meilahden alueeseen ja on kaavassa suojeltu. Lähes 50 vuotta sitten suunnitellun julkisivun ilmeessä palautettiin rakennuksen alkuperäinen väritys ja säilytettiin sen kaupunkikuvallinen perushahmo. Hankkeessa oli tärkeää, että julkisivu pysyy muuttumattomana. Lähdimme siitä ajatuksesta, että kaikki muutokset tapahtuvat piilossa. Onnistuimme siinä urakassa ulkonäkö pysyi juuri sellaisena, miten se on alkuperäisesti suunniteltu. Sekä Helsingin kaupunki että kaupunkikuvaneuvottelukunta kävivät tarkastamassa asian. Katselmuksia varten rakensimme pihalle viisi metriä leveän ja viisi metriä kor- 6

7 Ehkä suurinta tarkkuutta on vaatinut paitsi automatiikan rakentaminen, myös kaikkien järjestelmien yhteensovittaminen ja optimointi. Tämän kokoisessa sairaalassa ne ovat todella valtavia. kean malliseinän, josta oli helppo arvioida lopullinen ulkonäkö. Ehdotus meni kerralla läpi, kertoo Jyrki Tuohimetsä. Julkisivu, kuten koko rakennus, uusittiin urakassa täysin. Vanhoista rakenteista jäljelle jäi ainoastaan betonirunko, joka oli ilahduttavan hyvässä kunnossa. Olemassa oleva betonirunko oli hyväkuntoinen ja ylitti sen aikaiset lujuusvaatimukset. Myös betoniteräkset olivat pääosin ehjiä. Oioimme vanhan rungon mitoituksen vastaamaan nykyvaatimuksia, selventää Tuohimetsä. Itse sisäpuolella ei säästetty hissikuiluja, porrasaskelmia ja -kaiteita lukuun ottamatta mitään vanhaa. Ylin konehuone rakennettiin täysin uusiksi korottamalla tilaa kolme metriä. Ylimmän kerroksen konehuone vastaa nyt tämän päivän tarpeita. Tilaa on riittävästi ja se on rakennettu kahteen kerrokseen. Alhaalla sairaalaa palvelee toinen suuri konehuone, toteaa Mehik. Uusitussa sairaalassa sairaansijoja on vähemmän kuin vanhassa potilastornissa. Jokaisessa potilaskerroksessa on 11 yhden hengen huonetta ja myös muut potilashuoneet ovat pieniä. Muutokset sairaansijoihin johtuvat siitä, että sairaala on haluttu saattaa nykyaikaisia tarpeita vastaaviksi. Siten kaikki aiemmin käytävillä sijainneet hygieniatilat on siirretty potilashuoneisiin. Toinen tekijä on ollut se, että aiemmin sairaalassa oli pääasiassa neljän ja kuuden hengen huoneita. Nyt niistä on luovuttu ja tilalla on yhden, kahden ja kolmen hengen huoneita, sanoo Ulla Mehik. Myös muunneltavuus on otettu uudessa sairaalassa huomioon. Osastot ovat muutettu siten, että koko kerros on yhtä osastoa. Osastot ovat kuitenkin geneerisiä jos toiminta muuttuu, eri alan toimintoja voidaan siirtää kerroksesta toiseen ilman, että tiloja tarvitsee remontoida uudestaan. Sairaalan käyttötarkoitus pysyy samana kuin ennen. Uuteen sairaalaan sijoitetaan vatsaelinkirurgian, urologian, sydän- ja thoraxkirurgian, verisuonikirurgian, kardiologian ja neurologian vuodeosastot. Sairaalaan valmistuu myös nykyistä enemmän tehovalvontapaikkoja. Huomio työturvallisuuteen Sairaala ympäristönä on luonut omat vaatimuksensa rakentamiselle. Sairaala ei ole mikä tahansa rakennustyömaa. Olemme esimerkiksi hyvin tarkkoja siitä, ketä alueella liikkuu. Kulkuluvat on oltava kunnossa. Paitsi turvallisuus, toki hankkeessa on ollut lukuisia huomioon otettavia asioita. Haastavuutta rakentamiseen on tuonut talon korkeus ja koko sekä varsin tuulinen ympäristö, muistuttaa Ulla Mehik. Tämän kokoisessa hankkeessa myös työturvallisuus oli erityisasemassa. Ei tämä mitään perusrakentamista ole ollut. Julkisivu ja talon koko on ollut työturvallisuusriski ajatellen, että 50 metriin rakennetaan vaikkapa uutta kerrosta. Turvallisuus ja turvallisuusasenne ovat olleet meillä luontevasti joka päivä agendalla, toteaa Tuohimetsä. Molemmat Tuohimetsä ja Mehik painottavat yhteistyön merkitystä. Työturvallisuus meni tässä hankkeessa ihailtavan hyvin. Siihen olemme kaikki kiinnittäneet yhdessä huomiota, kertoo Mehik. Urakan aikana sairaalan työmaalle myönnettiin noin kaksituhatta kulkulupaa. Maksimityömaavahvuutemme on ollut noin 300 henkilöä. Kaiken kaikkiaan olemme perehdyttäneet yli henkilöä. Jokaisesta alueella työskennelleestä on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, sanoo Tuohimetsä. Olen ollut todella tyytyväinen urakassa mukana rakentavaan porukkaan. Tämä on ollut ryhmätyön ja yhdessä tekemisen aikaansaannos. 7

8 Toimitusjohtajien LUJATALON TULOS 2014 YHTIÖN HISTORIAN PARHAIMMISTOA Lujatalon viime vuosi oli jälleen menestyksellinen usealla rintamalla. Suurimpana tekijänä hyvään tulokseen olivat urakkatuotannon pysyminen hallinnassa, onnistuneet asuntokaupat sijoittajien kanssa, neuvottelu-urakoissa onnistuminen sekä henkilöstön aktiivinen vire asioiden kehittämiseen ja tehostamiseen. Toiminnan ennakkosuunnittelu kaikilla tasoilla tuotti tulosta ja ammattiliitto Pron puolueeton viime kevään kysely osoitti Lujatalon työtyytyväisyyden olevan Suomen kymmenen parhaimman yrityksen joukossa. Myös oma vuosittain toteutettava henkilöstökyselymme kertoi entisestään parantuneesta työtyytyväisyydestä. Vuoden 2014 aikana valmistui ja saatiin merkittäviä isoja urakoita: Lapinlahdella Valion kuivajauhetehdas vihittiin käyttöön elokuussa ja Pirkanmaan yksikkö voitti Technopoliksen Tampereen yliopistonrinteeseen tulevan toimitalon projektinjohto-urakan. Pirkanmaan yksikkö oli edelleen voittoisa Hämeenkyrön elinkaarihankkeen tarjouskilpailussa. Samoin Uudellamaalla voitimme useita yli 10 miljoonan euron urakoita varmistaen uudispuolen hyvän työkannan kuluvalle vuodelle. Tontinluovutuskilpailuissa voitimme mm. Sairaalakadun tontinluovutuskilpailun Kuopiossa sekä Pirkkalassa kunnantalon ja keskustankehityskilpailun. Markkinat eivät todennäköisesti palaudu kasvu-uralle vielä tänäkään vuonna ja myös ensi vuosi on sumun peitossa. Tästä syystä toiminnan jatkuva tehostaminen edelleen ja kaikilla rintamilla tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa kuluvan vuoden aikana. Keskitetysti panostamme tietotekniikan kehittämiseen ja prosessien yksinkertaistamiseen, mutta kaiken keskiössä on jokaisen lujalaisen oma aktiivinen ote oman työnsä tehostamiseen ja kehittämiseen. Tässäkin on hyvä pitää mielessä strategiassa mainittu ennakkosuunnittelu; tehdään päätökset ja tehostetaan mieluummin itse kun markkinavoimien pakottamina. Hyvä henkilöstön vire yhdistettynä hyvään maineeseen ja kohtuulliseen sekä terveeseen tilauskantaan antaa hyvät edellytykset menestyksekkääseen tulokseen myös tänä vuonna. Arto Pohjonen toimitusjohtaja, Lujatalo Oy VUOSI 2014 VOITOKSI Lujabetonin volyymit muodostuivat kokonaisuudessaan hyviksi vuoden 2014 aikana kaikissa konsernin päätuoteryhmissä ja jopa kasvoivat vasten laskevaa suhdannetta. Konsernin liikevaihto kasvoi 135,3 milj. euroon (129,4 milj. euroa, v. 2013) ja yhtiön tulos pysyi tyydyttävällä tasolla taantumasta huolimatta. Kasvua tuli etenkin Suomesta. Toimialaamme leimaa kova hintakilpailu. Vain vahvalla kilpailukyvyllä pystyy menestymään haasteellisessa suhdannetilanteessa. Pietarissa Lujabetonin ja Ruduksen tehdasverkostot yhdistettiin uudeksi tehokkaaksi toimijaksi alalla, nimeltään OOO LujaBetomix. Toiminta yhteensä seitsemällä tehtaalla käynnistyi marraskuussa 2014 ja volyymit ovat olleet hyvät alusta lähtien. Ruotsissa Lujabetonin yritykset menestyivät hyvin koko vuoden 2014 aikana. Kotimaassa Lujabetonin merkittävin investointi oli Kär- 8

9 terveiset... LUJATALON LIIKEVAIHTO M 315M HILJAINEN RAKENTAMISEN VUOSI VAIKUTTI TULOKSEEN Vuonna 2014 rakentaminen hiljeni jo neljättä vuotta peräkkäin. Fesconille tärkeä asuntorakentamisen sektori veti edelleen kasvukeskuksissa, mutta maakunnissa rakentaminen hiljeni selvästi ja se vaikutti myös Fesconin myyntiin. Rautakauppojen perustuotteiden menekki väheni selvästi. Onneksi saneerausrakentaminen kasvoi edelleen, tosin sen kasvu ei riittänyt paikkaamaan uudisrakentamisen aiheuttamaa myynnin vähenemistä. Tästä huolimatta Fesconin tulos oli markkinatilanteeseen nähden tyydyttävä. Onnistuimme edelleen tehostamaan toimintaamme ja vähentämään tuotannon hukkaa. Menneenä vuonna panostimme Hausjärven tehtaalla myös uusiin laboratoriotiloihin sekä pakkaustekniikan kehittämiseen. Haukiputaan tehtaalle teimme runsaasti uudistuksia tehtaan pölynhallinnan ja työturvallisuuden kehittämisessä. Lisäksi varmistimme hiekkavarantojemme riittävyyden tuleville vuosille investoimalla uuteen hiekka-alueeseen Hausjärvellä. Panostuksemme tuotekehitykseen jatkui edelleen, jonka tuloksena toimme loppuvuodesta uudet pumpattavat tuotteet linjasaneeraukseen ja laajensimme infratuotteidemme tuoteperhettä. Uusien linjasaneeraustuotteiden ansiosta rakentajien on nyt mahdollista lyhentää projektin kestoa selvästi. Uudet tuotteet ovat herättäneet erittäin paljon kiinnostusta asiakkaissamme ja uskomme myyntimme kasvuun huolimatta haasteellisista markkinoista. LUJABETONIN LIIKEVAIHTO M 135M FESCONIN LIIKEVAIHTO M 14,5M Kimmo Peltola toimitusjohtaja, Fescon Oy sämäeltä vuoden 2014 alussa hankitun tehtaan muuntaminen elementtitehtaaksi ja sen tuotannon aloittaminen. Hektinen investointiprojekti saatettiin valmiiksi marraskuussa ja elementtituotannon siirto Haapajärven tehtaalta Kärsämäelle toteutettiin. Kärsämäen tuotantotekniikka ja tilat ovat erinomaisia ja odotamme tehtaan tuotannon kasvavan voimakkaasti lähivuosien aikana, taantumastakin huolimatta. Tehtaalle tutkitaan myös tuulivoimaloihin liittyvää betonielementtituotantoa. Milloin nähdään nousua, entä Venäjä? Uudisrakentaminen on laskenut aloitusten osalta erittäin hiljaiseksi Suomessa. Betonialan kysyntätilanne seuraa tätä ja säilyy huonona, kunnes Suomen talous kääntyy ja vetää investointi- ja asuntomarkkinat kasvuun. Tämän käänteen ajoitus on erittäin vaikeaa ennakoida. Venäjän taloudessa taas on kriisiytymisen uhka, joka toteutuessaan vaikuttaisi voimakkaasti rakennus- markkinaan. Tänä vuonna tavoittelemme Lujabetonilla volyymien ylläpitoa vuoden 2014 tasolla, mutta laskevassa suhdanteessa liikevaihtomme laskee todennäköisesti hieman. Mikko Isotalo toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy 9

10 AJANKOHTAISTA Luja-konsernin liikevoitto ja oman pääoman tuotto paranivat jälleen edellisestä vuodesta, vaikka rakentaminen yleisesti supistui kolme prosenttia viime vuonna. Konsernin liikevoitto kasvoi 4,2 prosenttia 18,4 miljoonaan euroon liikevaihdosta. Konsernin liikevaihto oli 437,5 miljoonaa euroa. YHTEISHENKI TOI TULOSTA Lujatalo-konsernin (ei sisällä Fesconia) liikevaihto oli 437,5 miljoonaa euroa (456,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 4,1 % edellisestä vuodesta. Konsernin liikevoitto kasvoi 18,4 miljoonaan euroon (16,4 miljoonaa euroa) ja liikevoittotaso oli 4,2 % (3,6 %) liikevaihdosta. Konsernin tilikauden voitto oli 14,8 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 10,7 miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman tuotto oli 20,9 % (17,1 %) ja omavaraisuusaste 40,9 % (43,6 %). Lujatalon tulos yhtiön historian parhaimmistoa Lujatalon vuosi 2014 oli jälleen menestyksekäs usealla rintamalla. Hankalasta ja jopa laskevasta markkinatilanteesta huolimatta Lujatalo teki historiansa parhaimpiin kuuluvan tuloksen. Tilikauden positiivinen tuloskehitys selittyy pääosin parantuneella projektien hallinnalla ja asuntomyynti-volyymin kasvulla. Lujatalon liikevaihto oli 315,3 miljoonaa euroa (316,5 miljoonaa euroa) ja se pieneni 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Korjausrakentamisen liikevaihto oli 92,7 miljoonaa euroa (126,2 miljoonaa euroa) eli 29 % (40 %) koko Lujatalon liikevaihdosta. Perustajaurakoituja Lujakoteja myytiin 407 (363) kappaletta. Valmiita myynnissä olevia asuntoja oli vuoden vaihteessa 55 (57) kappaletta. Asuntomyynnin merkittävä kasvu johtui pääosin yhteistyöstä erilaisten sijoittajien ja asuntorahastojen kanssa. Vuonna 2014 urakoitiin yhteensä 567 asuntoa. Lujabetonilla suhdanteista huolimatta voittoisa vuosi Lujabetoni teki vuonna 2014 voitollisen tuloksen vastoin yleistä talouden suhdannetta. Lujabetonin liikevaihto oli 135,3 miljoonaa euroa (129,4 miljoonaa euroa) ja se kasvoi 4,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden tulos oli suhdanne huomioiden tyydyttävä. Ruotsin yksiköiden tulos oli kohtuullisen hyvä ja Suomen tulos oli tyydyttävä. OOO Lujabeton operatiivinen tulos oli lievästi positiivinen, mutta ruplan heikentymisestä aiheutuneet emoyhtiölainojen valuuttakurssierot veivät tilikauden tuloksen lievästi tappiolle. Lujabetoni investoi vuonna 2014 uusiin tehtaisiin sekä tehtiin korvausinvestointeja. Kärsämäeltä vuonna 2014 hankittu tehdas muutettiin elementtitehtaaksi ja Nokialle valmistui Lujabetonin suurin valmisbetonitehdas. Matala suhdanne näkyi Fesconin tuloksessa Hiljainen rakentamisen vuosi vaikutti Fesconin tulokseen ja se heikkeni viimevuotisesta hiukan. Etenkin Fesconille tärkeän asuntorakentamisen sektorin hiljeneminen vaikutti Fesconin myyntiin. Saneerausrakentaminen kasvoi edelleen vuonna 2014, mutta sen kasvu ei riittänyt paikkaamaan uudisrakentamisen aiheuttamaa myynnin vähenemistä. Fesconin liikevaihto oli 14,5 miljoonaa euroa (16,9 miljoonaa euroa). Tavoitteena turvallinen työpaikka Työturvallisuuteen panostaminen jatkui kaikissa Luja-yhtiössä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisäämisellä. Riskiarviointeja ja turvallisuushavaintoja tehtiin yrityksissä edellistä vuotta selkeästi enemmän. Lujabetonissa käynnistettiin tehostettu tapaturmien vähentämiseen tarkoitettu koulutus- ja viestintäkampanja ja Fescon osallistui betoniteollisuuden järjestämään työturvallisuuskilpailuun. Työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi Työhyvinvointia edistettiin Lujatalokonsernissa edellisten vuosien tapaan. Tyhy-toimintaa harjoitettiin laajasti virkistysmäärärahoin tuetun Lujatiimi-toiminnan kautta. Konsernissa jatkettiin varhaisen välittämisen toimintamallin toteuttamista ja jalkauttamista henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin tueksi sekä tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Laajempi kertomus Lujan yritysvastuusta on tuoreessa vuosikertomuksessa, joka on ladattavissa sivuiltamme

11 LUJA-YHTIÖIDEN LIIKEVAIHTO M 500 LUJA-YHTIÖIDEN LIIKEVOITTO M 20 Kuva: Nana Simelius ,4 16,4 18, Graafien luvut eivät sisällä Fesconia 11

12 Valoa kansalle Helsingin Kruunuvuorenrannasta rakennetaan valon kaupunginosa. Alueen majakkana toimii usean kansainvälisen palkinnon voittanut Öljysäiliö 468, joka hohtaa vaihtuvaa valoa ympärilleen. Alueelle on rakenteilla myös Lujatalon kerrostalo, jonka sekä talossa että valaistuksessa on haluttu huomioida asukkaiden toiveet ja mieltymykset. Lujatalon historian ensimmäinen osallistamisprojekti Borgströminmäki on valmiina rakentamiseen. Talo on suunniteltu kuluttajien toiveiden perusteella yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Taloon on rakennettu toiveiden mukaan esimerkiksi yhteinen asukasolohuone täysimittaisine keittiöineen, yhteinen kuraeteinen sekä yhteiset pyörien ja suksien huoltotilat. Pihasta löytyvät lapsille leikkipaikat kumpareikkoineen sekä kaupunkiviljelypalstat marjoille ja juureksille. Pihalle on istutettu paitsi pensaita, myös hyötykasveja kuten omenapuita ja marjapensaita. Kruunuvuorenrannasta tulee helsinkiläisten valon kaupunginosa. Valaistusta on mukana suunnittelemassa Lighting Design Collective (LDC), joka myötäilee suunnitelmillaan alueen konseptia Kruunuvuorenrannan lyhdyt. Lyhtyajatus liittyy ajatukseen, että alueen rakennukset hohkaavat lämmintä lyhtyvaloa Kruunuvuorenrannalle. On hienoa, että Helsingin päättäjät ovat olleet edistyksellisiä valinnassaan ottaa valon alueen teemaksi. Tämänlainen valon kaupunginosa -ajattelu on maailmanlaajuisestikin aivan ainutlaatuista, toteaa LDC:n Helsingin toimiston johtaja Jari Vuorinen. Yritys on suunnitellut myös Lujatalon rakennuksen valaistuksen. Lujatalon kohde on osa valotaidetta. Jokainen parveke valaistaan itsesäädettävillä parvekevaloilla, jotka muodostavat hämärässä talolle ainutlaatuisen ja elävän ulkonäön, toteaa Jari Vuorinen. Valotaide on tässä konseptissa mahdollisimman integroitua. Ajatuksena on, että asunnot ja niissä asuvat ihmiset omalla toiminnallaan ja oman kotinsa kautta valaisevat alueen haluamakseen. Käytännössä valaistus toimii siten, että jokaisen asukkaan parvekkeeseen on kiinnitetty ulkokäyttöön soveltuva valonauha, jota voi säätää parvekkeella sijaitsevasta ohjaimesta. Kun jokainen säätää valot omanlaisekseen, ne lisäävät paitsi omaa viihtyvyyttä, niin muodostavat myös kauniin mosaiikkimaisen valon talon ulkopuolelle. Valo on tunne Jari Vuorisen mukaan suomalainen valaistustyyli on usein hyvinkin hienovarainen ja suhteessa Suomen luonnonvaihteluihin. Kun ajattelemme luonnonvaloa, se on jatkuvasti liikkeessä ja muuttuu voimakkuuden sekä sävyjen suhteen. Meillä Suomessa pimeän ja valoisan kontrasti on merkittävä. Luonnonvalo, ja sen miten saamme keinovalon taipumaan luonnollisempaan suuntaan, ovat meille valaistussuunnittelijoille teemoja, joita yritämme jatkuvasti ratkaista. Ei meillä siihen täydellistä vastausta ole, mutta siihen suuntaan ponnistelemme. Suomalaiset ovat usein lämpimän valon ystäviä. Lähi-idässä ja Välimeren maissa kotien valaistukset ovat usein viileitä. 12

13 Valaistussuunnittelu on sidottu paikkaan ja aikaan sekä sen takana on aina tarina. Jari Vuorinen, Lighting Design Collective Kuva: Emilia Ikäheimo Kuva: Tuomas Uusheimo Se on varmasti aika luonnollista. Meillä Suomessa on kylmä ilmasto, kaipaamme lämpöä ja kotoisuutta koteihimme. Lämpimien maiden ihmiset haluavat päinvastoin kodeiltaan viileyttä ja rentoutta. Aasia on valaistukseltaan poikkeus: siellä suositaan todella tehokasta valoa. Meidän silmiimme kaikki siellä tuntuu olevan vähän ylivalaistua. Kodin valaistuksessa Vuorinen kehottaa käyttämään tunnetta. Kaikilla on joku suhde valoon. Usein Suomessa se liitetään luonnonvaloon, jolloin takaraivossa voi olla vaikkapa ajatus kauniista kesäillasta ja sen luomasta valosta. Kodin valaistuksessa kannattaa mennä tunnelma edellä. Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, on varmasti hyvää ja toimivaa valaistusta. Pää katossa Kruunuvuorenrannan valotaiteen keskeisin teos on niin ikään LDC:n suunnittelema Öljysäiliö 468, joka on luotu paikalleen jätetystä suuresta terässäiliöstä. Valoteos syttyy auringonlaskun jälkeen. Alkuillasta teos hohtaa valkoisena, illan muuttuessa yöksi se muuttuu hetkeksi punaiseksi. Lähellä rantaa sijaitseva 16 metriä korkea öljysäiliö on muutettu katetuksi ulkotilaksi, jota kaupunki vuokraa yksityiskäyttöön. Useita kansainvälisiä palkintoja voittanut teos toteutettiin Helsingin Muotoilupääkaupunkivuodeksi Kaupunki on halunnut säilyttää kaksi vanhaa suurta öljysäiliötä Laajasalon öljysatamasta. Toiseen säiliöistä on tehty valotaideteos, johon on asennettu keinoäly, joka haistelee tuulen voimakkuutta reaaliajassa. Tuulen kiihtyessä keinoäly heittää teokseen virtuaalisia haukkoja, joita lintuparvi lähtee väistelemään. Siitä syntyy majakalle liike. Se toimii tietyn kehyksen sisällä, mutta ei ikinä toista itseään, toteaa Vuorinen. Tuulta haistelevaa keinoälyä, leditekniikkaa Valaistus tuntuu kehittyvän valtavaa vauhtia. Silti monet asiat vielä odottavat ratkaisuaan. Yksi toive on Jari Vuorisellakin. Minua kiinnostaa ledivalon esiinmarssi, jota on mielestäni keksinnöltään aivan hehkulampun veroinen. Nyt odotan sitä, että joku tulisi ja keksisi sen aivan oikean ledvalaisimen sellaisen, että valaisin suunnitellaan ledva- 13

14 lon ympärille. Sen suuntaisia on, mutta taidan odottaa sellaista tajunnanräjäyttävää ratkaisua, jota en itsekään osaa vielä kuvitella. Myös kotien valaistus kehittyy. Vuorisen mukaan ihmiset seuraavat ja tutkivat nykyään tarkemmin aikansa ilmiöitä. Blogit, lehdet ja muut kanavat mahdollistavat sen, että ihmiset ovat enemmän hereillä. Valaistuksessa haetaan usein onnistuneita referenssejä. Ihmiset ovat oivaltaneet myös käsityksen energiataloudellisuudesta ja energian käytöstä. Jari Vuorinen on itse opiskellut vuosia valaistusta. Valaistussuunnittelijan havainnointi ei lopu vapaa-ajallakaan. Nauramme usein alan ihmisten kanssa, että kun menemme vaatekauppaan, emme katsele valikoimaa. Katsomme sen sijaan kattoon, että miten myymälän valaistus on toteutettu. Meillä Suomessa pimeän ja valoisan kontrasti on merkittävä. Kruunuvuorenrannasta suunnitellaan valon kaupunginosa, joka hehkuu aluetta korostavaa valotaidetta kantakaupunkiin, merelle ja lähialueen saariin. Alueelle ja rakennettaviin taloihin sijoitetaan pysyviä ja vaihtuvia valotaideteoksia. Julkisten alueiden valotaiteen alueella toteuttaa Helsingin kaupunki. Tonteille sijoittuva valotaide on rakennuttajan vastuulla ja se hyväksytetään alueryhmässä. Valotaide jää asunto-osakeyhtiön omistukseen. Borgströminmäen talon suunnitteluvaiheessa päätettiin yksittäisen valotaideteoksen sijaan toteuttaa rakennuksen parvekkeista valotaideteos, johon asukas voi itse vaikuttaa pitämällä parvekettaan valaistuna tai hämäränä. Toteutettu valo on pehmeä ja kodikas. LUJATALON BORGSTRÖMINMÄEN KOHDE Omassa pihassa sijaitsevat kaupunkiviljelypalstat juureksille, marjoille ja kukille Suojaisa ja viihtyisä piha-alue lasten leikkeihin, johon on rakennettu mm. kumpareikko talvista mäenlaskua varten Yhteinen asukasolohuone täysimittaisine keittiöineen ja nettisekä tv-liitäntöineen Yhteinen kuraeteinen, jossa voi huuhdella niin lasten kuravaatteet kuin eläinten tassut Yhteiset pyörien- ja suksien huoltotilat Yhteissauna kattokerroksessa Tilavat ja avarat pesuhuoneet Kaikki talon parvekkeet ovat osa valotaideteosta, jossa voi itse vaikuttaa pitämällä parveketta valaistuna tai hämäränä. Asuntojen ikkunat ovat normaalikokoa avarammat ja suuremmat Pihalla on grillikatoksia ja istumapaikkoja oleiluun Talon vierestä lähtevät ulkoilumaastot Valinnan mahdollisuudet oman kodin suhteen sauna vai vaatehuone, kylpyamme vai suihku, perusovet vai liukuovet jne. 14

15 KOLUMNI OSALLISTAMALLA KOHTI PAREMPAA YHTEISTYÖTÄ Enää ei riitä, että yritys on asiakassuuntautunut ja yrittää tuntea asiakkaan voidakseen tuottaa tälle sopivan tuotteen tai palvelun. Yrityksen on oltava asiakaskeskeinen, jolloin asiakas itse osallistuu tuotteen tai palvelun syntyyn. Näin on sanonut C.K. Prahalad, arvostettu liikkeenjohdon teoreetikko ja yrityskonsultti. Asiakaslähtöisyydestä on puhuttu rakennusalalla jo pitkään. Rakennusyritykset ovat pyrkineet kehittämään palveluja ja tuotteita mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, ainakin juhlapuheissa. Mitä on tapahtunut käytännössä? Perinteiset asiakaspalautteet ja fokusryhmätutkimukset eivät tuota tarpeeksi syvällistä ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Todellisen lisäarvon tuottaminen asiakkaalle edellyttää asiakkaan prosessien ymmärtämistä ja niihin osallistumista. Tai toisin päin, asiakkaan osallistamista yrityksen innovaatioiden synty- ja kehittämisprosessiin. Lujatalo on ottanut rohkean askeleen kohti entistä asiakaskeskeisempää rakentamista kokeilemalla uudenlaisia tapoja osallistaa sidosryhmiemme edustajia eri hankkeisiin. Käynnistimme vuosi sitten yhteiskehittelyhankkeen, jossa suunnitellaan täysin uudella tavalla kerrostalo Laajasalon Borgströminmäelle. Laajasalon alueen asukkaat otettiin mukaan heti hankkeen alussa mukaan suunnittelemaan unelmien kerrostaloa. Tavoitteena oli luoda kyseisen alueen kulttuuriin ja tarpeeseen sopiva kerrostalo. Paikalliset asukkaat osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun ja sen tuloksena syntyi yhdeksän innovatiivista tuote- ja palveluratkaisua. Omat suosikkini ovat asukasolohuone ja verstas. Borgströminmäen hanke on tällä hetkellä ennakkomarkkinointivaiheessa. Tavoitteenamme on aloittaa tänä vuonna kolme vastaavaa co-creation-hanketta. Jatkossa aiomme käyttää yhteiskehittelyä myös kaavamuutoshankkeissa, jolloin alueen asukkailla on mahdollisuus olla mukana luomassa kaavaa. Toinen onnistunut osallistamiskokeilu toteutettiin rakennuttaja-asiakkaamme kanssa laadunhallinnan parantamiseksi. Laadunhallinnan kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen kehittäminen on Lujatalon 100-prosenttisen luovutuslaatuohjelmaan tavoite ja yksi sen näkökulma on asiakaslähtöinen laatu. Asiakkaamme mielestä tärkeintä luovutuslaatuun liittyen oli työmaan valmius luovutushetkellä ja heidän asiakkaidensa eli vuokralaisten tyytyväisyys. Hankkeen aikana kehitimme työmaan laadunhallintaa kahdella työmaalla ja asiakkaamme on ollut tyytyväinen tuloksiin. Loimme tehtyjen toimenpiteiden perusteella laadunhallintapaketin, jota on tarkoitus kehittää edelleen yhdessä muiden rakennuttajien kanssa. Olemme soveltaneet osallistamista myös korjausrakentamisen kehittämisessä. Korjausrakentamista pidetään rakennusalalla usein uudisrakentamisen suhdannevaihteluita tasaavana varamarkkinana, minkä vuoksi korjausrakentamisessa käytetään samoja tuotteita ja sovelletaan samoja toteutusprosesseja kuin uudisrakentamisessa. Tämän tyyppinen kehittäminen ei ole kuitenkaan edistänyt korjausrakentamista tai tuonut markkinoille innovatiivisia ratkaisuja. Kutsuimme viime kesänä yhteistyökumppaneitamme ideoimaan yhdessä korjausrakentamisen liiketoimintakonsepteja. Työpajassa syntyi hyviä ideoita ja se koettiin hyvänä aloituksena yhteistyön tiivistämiseksi. Tarkastelemme jatkossa teollisia korjausrakentamismenetelmiä ja valmistelemme paraikaa yhteistyöhanketta energiatehokkaan korjausrakentamisen kehittämiseksi. Nämä kokeilut ovat auttaneet meitä laajentamaan näkökulmaamme tuotantokeskeisyydestä kohti asiakaskeskeisyyttä. Meillä on luja tahto osallistaa asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme jatkossa yhä enemmän. Haluatko sinä osallistua Lujatalon kehittämiseen? Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä! Tomi Tiainen Kirjoittaja on Lujatalon liiketoiminnan kehityspäällikkö. 15

16 YTIMEKKÄÄSTI LUJATALO MUKANA MIRA JA MILJOONAKODIT -OHJELMASSA Maaliskuun lopulla käynnistynyt MTV:n Mira ja miljoonakodit esittelee kiinteistövälittäjä Mira Kasslinin arkea. Entinen huippupyöräilijä, nykyinen kiinteistövälittäjä Mira Kasslin tunnetaan paitsi urheilutaustastaan, myös vahvasta myyntiosaamisestaan ja Diiliohjelman voitosta. Uudessa AVAlla esitettävässä sarjassa Miran tehtävänä on löytää myynnissä oleville miljoonakodeille oikeat ostajat. Toki kaikki eivät ole miljoonakoteja, mutta tuotantoyhtiö halusi herättää katsojien kiinnostuksen hieman raflaavalla nimellä. Yhteistyökumppanina koko kevään kestävässä ohjelmassa on myös Lujatalo. Ohjelmassa esitellään useita Lujatalon hankkeita kuten Helmitornin saneerauskohde ja Matinpuronpuiston Lujakoti -kohde. Mukana esiintymässä nähdään myös useita tuttuja Lujia kasvoja kuten Tero Saanisto, Sonja Aaltonen ja Pirkko Airaksinen. Tässä ohjelmassa päätimme esitellä uudistuotantoamme sekä saneerausosaamistamme hieman uudella tavalla. Televisiolla on yhä valtava voima ja sen avulla saadaan tehtyä Lujataloa tunnetuksi suurille massoille tehokkaasti. Matka Miran kanssa eri miljoonakoteihin on ollut paitsi kiinnostava formaatti, myös mielenkiintoinen kokemus, toteaa itsekin sarjassa vilahtava Luja-yhtiöiden viestintäjohtaja Jussi Hirvelä. Kuva: MTV3 LUJATALON TYÖMAAT PYÖRIVÄT NYT TUULIVOIMALLA Lujatalon työmaiden kilpailutettu sähkö tuotetaan jatkossa tuulivoimalla. Lisäksi tämän vuoden työmaasähkön kulutus kompensoidaan tuulivoimalla. Tuulivoimaan siirtyminen tukee Lujatalon ympäristötavoitteita vähentää toiminnassaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tuulivoima hankitaan alkuperätakuita käyttäen, mikä mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön hankinnan irrallaan sähköntoimituksesta ja sähkönmyyjästä. EU:n uusiutuvan energian direktiivin mukaiset sähkön alkuperätakuut takaavat hankitun määrän sähköntuotantoa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetuksi. Tuulivoima on täysin päästötön ja uusiutuva energiantuotantomuoto, mikä tukee päämääriämme vähentää toiminnastamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja minimoida näin hiilidioksidipäästöjä, kertoo Lujatalon ympäristöasiantuntija Pirkko Airaksinen. Lujatalolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) ja yhtenä sen tavoitteista on parantaa työmaiden energiatehokkuutta. Energiatehokkuutta on parannettu mm. hankkimalla eco-työmaatoimistoja, tehostamalla työmaan lämmitys- ja sähköenergian käyttöä sekä suosimalla LED-työmaavaloja. Etsimme myös aktiivisesti ratkaisuja alentaa työmaatoimistojen lämpötilaa öisin ja viikonloppuisin, kertoo Pirkko Airaksinen. LUJATALON NASTARENGASKAMPANJA PALKITTIIN Lujatalon nastarengaskampanja sai virallista tunnustusta ja 3. palkintosijan Suomen pyöräilykuntien neuvoston järjestämässä Vuoden pyöräilyteko -kilpailussa. Lujatalo Oy maksoi kuluneen talven aikana nastarenkaat kaikille henkilöstöön kuuluville, jotka kulkivat työmatkansa polkupyörällä. Nastarenkaiden kustantamisella haluttiin kannustaa henkilökuntaa jatkamaan työmatkapyöräilyä myös talviolosuhteissa. Työmatkaliikunta on hyödyllistä niin vireystilan ylläpidon kuin yleisen hyvinvoinninkin kannalta, mutta lumen ja jään takia tapaturmariski kasvaa. Työturvallisuuspäällikkö Jukka Moilasen käyntiin polkaiseman nastarengastempauksen toivotaan edistävän terveitä elämäntapoja, liikuntaa sekä turvallisuutta. Halusimme tempauksella osoittaa, että 0-tapaturmaa on Lujatalon tavoite. Henkilökunnan hyvinvointi sekä turvallisuus työmatkoillakin ovat osa tapaturmatonta tulevaisuutta, mikä on henkilön ja koko yrityksen etu, kertoo Moilanen. 16

17 KESTÄVÄ, KAUNIS NAHKA Kovaa kulutusta ja elämän jälkiä kestävä nahka on kevään varma sisustusmateriaali. Luonnollisen näköiset ja väriset nahkatuotteet sointuvat hyvin yhteen lähes kaikkien sisustustyylien kanssa. Erityisen hyvältä se näyttää betonin tai puun kanssa. Korkealaatuinen nahkatyyny on valmistettu tilkkutäkki tyylillä erivärisistä nahkapaloista. Tyynyn takaosa on mustaa tukevaa puuvillakangasta. Käsintehdyssä Balmuirin Oxford säilytyslaatikossa voit säilyttää vaatteita, leluja tai vaikka takkapuita. Useita väri- ja kokovaihtoehtoja. Globe Hopen ylijäämänahasta valmistetussa kotelossa pidät kännykän tallessa ja ehjänä. Useita värivaihtoehtoja. Kodin katseenvangitsija voisi olla esimerkiksi näyttävä talja. Niitä myy useat eri sisustusliikkeet, kuvassa Askon malli. Etolan kaunis ja kestävä nahkajakkara sopii niin kotiin kuin kesämökille. Konstantin Grcicin Artekille suunnittelema Rival-tuoli soveltuu niin kotiin, toimistoihin kuin julkisiin tiloihin. Koivua ja nahkaa yhdistelevän tuolin värivaihtoehdot ovat luonnonväri, maalattu asfaltti, valkoinen tai punainen. Pyörivä istuin

18 HALLITUSNESTORI SIIRTYY OLONEUVOKSEKSI Lähes puoli vuosisataa Luja-yhtiöiden hallitustehtävissä työskennellyt Markku Isotalo uskoo rehellisyyteen, pitkäjänteiseen työntekoon ja liikojen riskien välttämiseen. Ne hänelle opetti isä, Lujan perustanut Feliks Isotalo. Huikean pitkän Luja-yhtiöiden hallitusuran pian jättävä Markku Isotalo sai oppinsa yrityselämään jo lapsena. Isä opetti, että pitää olla rehellinen ja yritteliäs. Hänellä oli bisnesvainua ja valtava menestymisen tahto. Isä osti ensimmäisen yritystoimintansa, rappio tilan, 16-vuotiaana, kuokki sen omin käsin suureksi ja myi voitolla lähtiessään armeijaan. Seuraavina vuosina perheen isä toimi muun muassa poliisina, maatalouskauppiaana ja yrittäjänä Nurmeksen sementtivalimolla. Lujabetonin hän perusti 44-vuotiaana Siilinjärvelle ja perheyritys lähti kasvuun. Dynaamisesti kasvaneesta yritystoiminnasta huolimatta Markku Isotalo kokee eläneensä sisarusten kanssa huoletonta lapsuutta. Perheen äiti huolehti lapsista, kun isä teki pitkää päivää Siilinjärven tehtaalla. Lasten tulevaisuudesta isä oli aina kiinnostunut, silti yrittäjyyteen ei painostettu. Isä oli valtavan sydämellinen ihminen. Hän antoi meidän kasvaa ja kehittyä, kuten halusimme. Toki oli itsestään selvää, että hän oli kiinnostunut siitä, mitä teemme tulevaisuudessa. Papista yrittäjäksi Kun Feliks Isotalo jäi eläkkeelle, perheen poika Hannu jatkoi isän jalanjäljissä yrityksen johdossa. Markku sen sijaan opiskeli teologian maisteriksi ja toimi toistakymmentä vuotta papin virassa. Bisnesmaailma tempaisi hänet kuitenkin mukaansa ja hän perusti vaimonsa kanssa Tampereelle menestyksekkään ja tasokkaaseen palveluun keskittyneen isännöitsijätoimiston. Lujan hallitustyössä hän jatkoi normaalisti. Olin aina ollut kiinnostunut paitsi papin työstä, niin myös liikemaailmasta. Lujan hallitustyössä olen ollut mukana armeijaan menostani lähtien. Hallitustyöskentelystä Markku Isotalolla on paljon lämpimiä muistoja. On ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä Luja-yhtiöitä ja seurata isän aloittaman yritystoiminnan kasvua näköalapaikalta. Hallituksessa työskentely on yhteiskunnallisesti vastuullista toimintaa, jossa tarvitaan myös ryhmätyöosaamista. Jokainen on tehtävässä mukana omilla vahvuuksillaan. Se on numeroiden seuraamista ja vahtimista, mutta myös ideointia ja keskustelua. Se on tulevaisuuteen katsomista, mutta myös tässä ja nyt -työskentelyä. Jos Isotalon pitäisi antaa ohjeita vasta hallitustyöhön aikoville, hän kehottaa rohkeuteen ja itseensä luottamiseen. Hallitustyössä, tai missään muussakaan tehtävässä, ei kannata ajatella, että omat ideat olisivat yhtään huonompia kuin muiden ideat. Kannattaa heittää rohkeasti omia ajatuksiaan esiin. Pitää osata paitsi kuunnella muita, niin myös itseään. Markku Isotalo on suhtautunut tehtäväänsä sille annetulla luottamuksella. Hän on ollut hallitusvuosien aikana vain kerran poissa kokouksesta. En ole ollut koskaan pois Lujayhtiöiden hallitusten kokouksista. Ainoastaan kerran kokous jäi väliin, kun sain reilut kolme vuotta sitten vakavan sairaskohtauksen, aivoinfarktin. Olen ollut onnekas, kun olen kuntoutunut hyvin, vaikka jouduin opettelemaan puhumisen uudelleen. Riskit minimiin 1990-luvun lamavuosina kaatui monia suuria rakennusalan yrityksiä. Lujalla elettiin niin ikään vaikeita aikoja, mutta yritys selvisi. Markku Isotalo muistelee vuosia vakavana. Meille totta kai oli suuri asia, että selvisimme 90-luvun lamasta. Siinä meitä auttoi korkea omavaraisuusaste ja liikojen riskien välttäminen, jonka isä oli opettanut meille. Isotalo toteaa, että tiukka taloudenpito silloin ja nyt on yksi menestyvän yrityksen keskeisiä toimintaperiaatteita. Säkinvartijan velvollisuus on aina ikävä, mutta tarpeellinen. Yritystoiminnassa pitäisi muistaa elää suu säkkiä myöten. Merkittävimpinä kasvutekijöinä yritykselle Isotalo mainitsee Lujan päätöksen lähteä mukaan korjausrakentamiseen sekä toiminnan laajentamisen Kuopion ulkopuolelle. Aluksi toimimme Kuopion ja Siilinjärven alueella. Helsinkiin lähteminen oli vaikea, mutta oikea päätös. Jos olisimme edelleen vain Kuopion alueella, meillä olisi varmasti hyvä markkina-asema siellä, mutta eipä sitten paljon muuta. Henkilöstö on kaiken a ja o Kuten isä opetti, peräänantamattomuutta ja rehellisyyttä tarvitaan elämässä aina. Ja innostusta, sitä on oltava työssä mukana. On fakta, ettei ilman hyvää henkilökuntaa pystytä tekemään tuotteita ja rakentamaan kunnolla. Luja-yhtiöillä on todella pitkiä työsuhteita. Se kertonee siitä, että talossa viihdytään pitkään ja ihmiset ovat innostuneita työstään. Meidän yksi menestystekijä on sitoutunut henkilöstö. Varsinainen työ tehdään kentällä, konttoreissa ja työmailla. Tuleva oloneuvos aikoo nyt levätä ja jättää hallitustehtävät seuraaville. Vai malttaako? Maltan varmasti! Ensin mietin, että keksisin vielä jotain tekemistä, mutta en taida sittenkään.

19 On ollut etuoikeus olla mukana kehittämässä Luja-yhtiöitä ja seurata isän aloittaman yritystoiminnan kasvua näköalapaikalta. Markku Isotalon mukaan isä Feliks Isotalo opetti lapsilleen olla kadehtimatta muita ihmisiä. Isä sanoi aina, että menestynyttä ihmistä ei kannata kadehtia, koska takana on lukemattomia valvottuja öitä ja pitkiä päiviä.

20 Fescon laajentaa sävytyspuolten osaamistaan Fescon laajentaa suosittua nestemäisten tuotteiden tuotemäärää. Nyt tuotteiden sävytykset tehdään kaikki Hausjärven tehtaalla uusilla sävytyslaitteilla. Lisätietoja Hausjärven tehtaan laboratorio laajenee Fescon on laajentanut Hausjärven tehtaan laboratoriota. Entistä suuremmat laboratoriotilat mahdollistavat ja edistävät laajempaa käytännön testausta omissa tiloissa. Laajasalolaisessa taloyhtiössä käy kova tohina. Viime kesänä alkaneessa julkisivusaneerauksessa uusitaan 84 parveketta uuteen ilmeeseen. Tuotteina käytetään Fesconin SILKO-tuotteita. Kestävää pintaa Fesconin tuotteilla Tänään Laajasalossa tuulee erityisen kovaa. Suolainen meri-ilma iskeytyy kasvoille taloyhtiön pihalla, missä julkisivusaneeraus on jo pitkällä. Kolmen talon saneeraus on alkanut viime kesäkuussa ja valmistunee sovitusti aikataulussaan marraskuussa. Taloissa uusitaan ikkunat, ovet, parvekkeet, parvekkeiden taustaseinät, katot, sokkelit ja pihat. Meillä on ensimmäinen talo valmis, toinen talo jo hyvässä vauhdissa ja kolmanteen taloon rakennetaan paraikaa telineitä, kertoo Kalevi Kuusisto MJY Julkisivutyöstä. Betonin kestävyyttä tarvitaan vaativissa olosuhteissa Meren läheisyys vaatii myös saneerauksen tuotteilta erityiskestävyyttä. Fesconin SILKO-sarja on kehitetty erityisesti sillankorjausrakentamiseen, mutta sitä käytetään yleisesti myös parvekeremonteissa. As Oy Humalniementie 3 5, Laajasalo, Helsinki Julkisivusaneeraus Rakennuttaja Taloyhtiöpalvelut ONNISTUTAAN Ky Urakoitsija MJY Yhtiöt Oy Valmistuu 11/2015 Parvekkeen laatta on valettu SILKO Korro SKC 35/45 10 mm Pinnoite 1K Elastic hiutaleilla, jonka pohjusteena 2K Primer Parvekepielet on paikattu/tasoitettu Korrogard R 0,6mm ja 1,2 mm ja 3,0 mm Parvekepielet on maalattu Fescon Suojamaalilla Parvekkeiden vanha betonipieli säilytettiin, mutta kasvatamme parvekkeiden kokoa uuden parvekeseinän asennuksen ja lisäeritysten takia. Hiekkapuhallamme vanhan betonin, kaivamme teräkset esiin ja kunnostamme sekä paikkaamme ne terässuojalaastilla. Sen jälkeen teemme muotit ja valamme 15 cm lisää tilaa. Kaikki parvekevalut toteutetaan SILKO-sarjan tuotteilla, kertoo Kuusisto. Lopuksi valmiit parvekkeet maalataan Fesconin valkoisella suojamaalilla. Fesconin julkisivu- ja linjasaneeraustuotteiden tuotepäällikkö Keijo Neffling toteaa, että SILKO-nimestä huolimatta tuotteita voi käyttää missä tahansa saneerauksissa. SILKO-nimi tulee siltojen korjaamisesta. Nykyään onneksi halutaan sellaista laatua, joka kestää kovaa rasitusta. Esimerkiksi tämä talo sijaitsee ihan meren läheisyydessä ja rasitus on siksi niin paljon rajumpaa. Tämä tuote on laadultaan korkealaatuinen ja juuri tarkoitettu siihen, että se varmasti kestää. Joustavuutta ja laatua Alun perin vuonna 1973 rakennetun taloyhtiön asukkaat asuvat remontin ajan omissa kodeissaan. Hankalinta on taustaseinän purku ja uuden teko silloin, kun tiedämme, että asukkaat ovat omissa kodeissaan. Toki asukkaat ovat suojaseinän takana, mutta onhan siitä aina vaivaa asujalle. Käytännössä toteutamme aina uuden seinän rakentamisen kahdessa päivässä, kertoo Kuusisto. Ensimmäisen talon julkisivusaneeraus tehtiin täysin talvityönä. Kuusiston mukaan rakentaminen on helppoa, kun huolehtii tasaisesta lämmöstä. Meillä oli lämmitin ja olosuhteet pysyivät jatkuvasti +5 asteessa. Tänä talvena se on ollut suhteellisen helppoa, koska meillä ei ole ollut kovia pakkasia koko talvena. Ensimmäinen saneerattu talo hohtaa valkoisena ja näyttää aivan uudelta. Kuusisto katselee sitä tyytyväisenä, vaikka toteaa, että pientä puuhaa siinä kuulemma vielä on. Viimeistelemme vielä sokkelit, kunhan säät lämpiävät. Ne tehdään niin ikään Fesconin tuotteilla. Asfaltoimme myös pihat, uudistamme jätteenkeräyspisteet ja rakennamme uudet muuritukset. Vaikka remontista on aina haittaa, niin silti Kuusisto uskoo, että asukkaat ovat lopulta iloisia tehdystä remontista. Onhan se asukkaille ihan eri asia, kun talo on korjattu ja näyttää kuin uudelta. Fesconin kanssa Kuusistolla on takana 25 vuotta yhteistyötä, lähes yrityksen koko olemassa olon ajan. Mukavaa, että tänä aikana on valikoima lisääntynyt koko ajan. 20