ALOITE 1(6) Sosiaali- ja terveysministeriölle. Asia

Transkriptio

1 ALOITE 1(6) Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia Ehdotus työryhmän asettamiseksi kartoittamaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992), jäljempänä potilaslaki, säänneltyjen potilaan oikeuksien toteutumista ja ongelmakohtien analysoimista sekä potilasasiamiesten työn selkeyttämistä ja aseman vahvistamista. Työryhmä voisi selvitystyönsä yhteydessä tehdä ehdotukset tarpeellisiksi katsomistaan muutoksista ja muista toimenpiteistä. Ehdotuksen taustaa Suomessa vuonna 1993 voimaan tullut potilaslaki sisältää säännökset potilaan oikeuksista ja potilasasiamiestoiminnasta. Laki on puitelaki sisältäen peruslinjaukset, mutta jättää lain yksityiskohtaisen toteuttamisen palvelujen järjestäjille ja terveydenhuollon ammattihenkilöille eli esimerkiksi sairaaloiden, hoitohenkilöstön tai lääkäreiden vastuulle. Ilmenevät epäkohdat eivät useinkaan johdu suorastaan potilaslaista vaan lakia soveltavien toteuttajien toimenpiteistä tai tekemättä jättämisestä. Potilaan kannalta oikeussuojakeinot eivät ole kovin vahvoja ja ne ovat osin jälkikäteisiä. Potilaslain nojalla potilaalla on oikeus hyvää hoitoon ja kohteluun. Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa ja laki korostaa erityisesti potilaan itsemääräämisoikeutta. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista, riskeistä ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on annettava selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Viimeksi mainitut säännökset korostavat potilaan tiedonsaantioikeuden merkitystä. Potilaslaissa on säädetty, että terveydenhuollon toimintayksiköille on nimettävä potilasasiamies ja että kahdella tai useammalla toimintayksiköllä voi olla yhteinen po-

2 ALOITE 2(6) tilasasiamies. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, neuvoa potilasta muun muassa siinä, miten voi laittaa vireille mahdollisen potilasvahingon korvauksen hakemuksen tai kantelun toimivaltaisille viranomaisille, tiedottaa potilaan oikeuksista sekä toimia muutenkin oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Etelä-Suomen lääninhallituksen työryhmäraportti 2002 Potilaan aseman vahvistaminen Terveydenhuolto 2000-luvulle -hankkeeseen liittyvä, Etelä-Suomen alueellisen yhteistyöryhmän asettama Potilaan aseman vahvistaminen -työryhmä on antanut raportin. Siteeraamme työryhmän johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Työryhmän näkemyksen mukaan potilaan oikeuksia koskeva lainsäädäntö on periaatteessa kattava. On aika keskittyä eettisiin ja asenteellisiin kysymyksiin sekä käytännön toimintamallien kehittämiseen, jotta potilaan oikeudet vahvistuisivat myös jokapäiväisen toiminnan tasolla terveydenhuollossa. Erityisesti potilaiden tasavertaisten oikeuksien toteutumisen vuoksi yhtenäisten toimintamallien kehittäminen on tärkeää. Työryhmän aikana on korostunut tiedottamisen ja tiedostamisen tarve; lainsäädännön ja ohjeistuksen tuntemisessa on puutteita niin potilailla kuin terveydenhuollon henkilökunnalla. Raportti sisälsi kehittämisehdotuksia muun muassa koskien potilaan tiedonsaantija itsemääräämisoikeutta, muistutusmenettelyn kehittämistä, potilasasiamiesten toiminnan tehostamista, potilasasiamiehen asemaa ja koulutusta sekä kelpoisuutta ja potilasasiamiesrekisteriä. Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon potilasasiamiehet - Raportti potilasasiamiestoiminnasta Etelä-Suomen läänissä vuonna 2006 Etelä-Suomen lääninhallitus on tehnyt laajan selvityksen ja raportin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon potilasasiamiehistä vuonna Raportin sisältö ja keskeiset seikat ja muutostarpeet on julkaistu laajana kirjoituksena myös Suomen Lääkärilehdessä 33/2009.

3 ALOITE 3(6) Kyselyn tuloksena selvisi, että julkisella sektorilla potilasasiamiesten työmäärät ovat kokonaisuutena mittavat, mutta niissä oli suuria eroja. Yksityisellä sektorilla potilasasiamiestoiminta on varsin vaatimatonta. Yksityissektorin potilaiden yhteydenottomäärien vähäisyys selittynee sillä, että kansalaiset eivät tiedä potilasasiamiestoiminnasta puutteellisen tiedottamisen vuoksi. Muutamassa tapauksessa yksityisen hoitolaitoksen potilasasiamies ei itsekään tiennyt olevansa nimetty potilasasiamieheksi! Yleisenä puutteena potilasasiamiehet mainitsivat koulutuksen vähyyden, ja muita ongelmia olivat esimerkiksi liiallinen työmäärä hoidettaessa tehtäviä oman toimen ohella. Potilasasiamiesten kaksoisrooli toi jääviysongelmia, kun he toimivat samassa työyksikössä sekä hoidollisessa tehtävässä tai samanaikaisesti esimiehenä että potilasasiamiehenä. Sanonta puun ja kuoren välissä kuvannee joskus hyvin potilasasiamiehen työn käytännön tilannetta. Miten potilasasiamies kykenee toimimaan potilaan puolesta jos hänen tulisi auttaa potilasta tekemään muistutus potilasasiamiehen omasta esimiehestä? Etelä-Suomen lääninhallituksen keskeiset vuoden 2006 kehitysehdotukset potilasasiamieskyselyn perusteella olivat muun muassa seuraavat: terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi potilasasiamiesten valintakriteerejä ja tehtävänkuvaa tulisi tarkentaa, potilasasiamiestyöhön annettavaa koulutusta tulisi lisätä, potilasasiamiestyötä tulisi yhdistää niissä työyksiköissä, joissa on vähän työtä ja potilasasiamiehille olisi annettava riippumaton asema suhteessa hoitoon ja johtotehtäviin. Perusteluja Suomen Kuluttajaliitto ry:n ehdotukselle Potilaslaki on ollut voimassa jo kohta kaksi vuosikymmentä. Suomen terveydenhuolto on kokenut tuona aikana monia muutoksia. Koko toimintaympäristö on muuttunut. Lainsäädäntöä on tullut lisää kuten perustuslaki, hoitotakuulaki, kilpailulainsäädäntö, potilasvahinkolain muutokset, potilasasiakirjojen laatimisesta ja niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä annettu asetus, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki. On hyväksytty myös valtakunnallinen potilasturvallisuusstrategia. Lainsäädäntömuutosten ja uusien lakien myötä on terveydenhuollon kentälle tullut uusia toimijoita, jolloin potilasasiamiehen perusrooli on saattanut kaventua ja tarvittava yhteistyö vähentyä riippuen organisaatioiden tekemistä ratkaisuista moninaistuvaa lainsäädäntöä toteutettaessa. Asiointi sekä

4 ALOITE 4(6) asiakirjojen käsittely tapahtuu entistä enemmän sähköisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin työ ostopalveluineen ja keikkalääkäreineen on nivottu monin tavoin yhteen. Myös ulkoistamiseen liittyvät toimenpiteet aiheuttavat oman uhkansa potilasasiamiehen tehtävien hoidolle. Muutosten vauhti tulevaisuudessakaan ei tule laantumaan. Esimerkiksi vuonna 2011 on voimaan tulossa uusi terveydenhuoltolaki. Aikanaan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen ja sinällään toimivan järjestelmän kehityskohteet ja epäkohdat ovat olleet esillä jo kauan, kuten vuosien 2002 ja 2006 raporteissa ilmenee. Suomen Potilasasiamiehet ry on vuonna 2007 tuonut ministeriölle osoittamassaan kirjoituksessa esiin näkökohtia potilaslain muuttamisen tarpeesta potilasasiamiesten osalta. Mitkään selvitykset eivät ole johtaneet käytännön parannustoimiin. Potilaan oikeuksien toteutumisessa on monia ongelmallisia kohtia eri syistä johtuen. Uusia lakeja säädettäessä ei ole aina riittävästi huomioitu potilaslain periaatteita ja sen henkeä. Potilashan on nykyisin entistä enemmän terveydenhuollossa hoidon osapuoli eikä vain sen kohde. EU:n velvoittavan lainsäädännön johdosta kuitenkin potilaan oikeuksista on tullut monissa maissa entistä merkittävämpi oikeudenala. Maassamme tapahtuu vuosittain kymmeniä miljoonia hoitotapahtumia sekä potilaiden ja terveydenhuollon henkilöstön välisiä kohtaamisia. Käsityksemme on, että suurin osa hoitokontakteista sujuu mallikkaasti ja potilaat ovat tyytyväisiä niihin. Aina kuitenkin on ja tulee olemaan tapauksia, joissa potilas katsoo tulleensa kohdelluksi huonosti tai epäoikeudenmukaisesti, hoitotakuusta huolimatta hoitoon pääsy viivästyy, potilas ei saa riittävää tai ymmärrettävää informaatiota sairaudestaan, hoidon riskeistä tai ennusteesta, potilasasiakirjamerkinnät ovat virheelliset, tietosuojassa on ongelmia, potilas ei potilasvahinkoa epäillessään saa riittävän seikkaperäistä tietoa vahingon korvausperusteista jne. Eräänä syynä huonoihin kokemuksiin on se, että vuorovaikutuksen näkökulmasta potilaan ja hoitohenkilökunnan kohtaaminen ei aina suju parhaalla tavalla, mikä pahimmassa tapauksessa johtaa valitusten kierteeseen. Potilaiden asema on viime vuosina kohentunut oikeansuuntaisesti. Potilaiden tai heitä edustavien järjestöjen kuulemista pidetään tärkeänä osana asioiden valmistelua. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon vuonna 2009 vahvistettu Suomen potilasturvallisuusstrategia.

5 ALOITE 5(6) Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry, jäljempänä Potilasasiamiehet ry, on Suomen Kuluttajaliitto ry:n jäsenyhteisö. Sen tavoitteena on edistää potilaan oikeuksien tuntemusta ja vahvistaa potilaan asemaa terveydenhuollossa. Potilasasiamiehet ry yhtyy Suomen Kuluttajaliitto ry:n ehdotukseen työryhmän asettamisesta tämän esityksen liitteenä olevana päivätyllä kirjelmällä. Potilasasiamiehet ry:n mukaan keskeisiä potilasasiamiesten toimintaedellytyksiä turvaavia asioita olisivat muun muassa riippumaton asema organisaatiossa, ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen, yhteistyön tiivistäminen, raportointivelvollisuus sekä tarvittavan lisäkoulutuksen järjestäminen. Samalla tulisi selvittää miten potilasasiamiestoiminta olisi mahdollista järjestää ja koordinoida valtakunnallisesti kattavaksi. Arvioiden mukaan maassamme on noin 2000 potilasasiamiestä. Koska tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, on potilasasiamiestoiminta hajallaan. Vaarana on, ettei millään taholla ole kokonaiskäsitystä tilanteesta ja kokonaisuuden hallinta ja johtaminen puuttuu. Potilaiden yhdenvertaisuus kuitenkin edellyttää, että riippumatonta ja laadukasta potilasasiamiespalvelua on saatavilla paikkakunnasta tai toimintayksiköstä riippumatta. Ehdotus Edellä olevan vuoksi Suomen Kuluttajaliitto ry ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriölle, että se asettaisi nopealla aikataululla työryhmän kartoittamaan potilaslaissa säänneltyjen potilaan oikeuksien toteutumista ja ongelmakohtien analysoimista sekä potilasasiamiesten työn selkeyttämistä ja aseman vahvistamista. Työryhmä voisi varsinaisen selvitystyönsä lisäksi valmistella tarvittavat lainmuutokset potilaslakiin ja tehdä muitakin ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Muutostarpeiden selvittelyssä ja valmistelussa avainasemassa ovat muun muassa potilasasiamiehet, joiden työstä on kysymys ja jotka toimivat potilaisiin nähden etulinjassa. He ovat kokemuksensa perusteella keskeisimpiä asiantuntijoita. Toinen keskeinen ryhmä ovat luonnollisesti itse potilaat (potilaskuluttajat tai asiakkaat). Heidän oikeuksiensa toteutumisesta ja toteuttamisesta sekä oikeusturvastaan on kysymys.

6 ALOITE 6(6) Suomen Kuluttajaliitto ry pitää tärkeänä, että työryhmään tulee riittävä potilaiden, kuluttajien ja potilasasiamiesten edustus. Suomen Kuluttajaliitto ry ja Potilasasiamiehet ry ilmoittavat olevansa valmiita nimeämään edustajia työryhmään. Tähtäämme avoimeen yhteistyöhön ja eri näkökohdat huomioon ottavaan vuorovaikutukseen. Yhteinen intressi on turvata toimivat potilaan oikeudet ja siten edistää potilasturvallisuutta ja ennaltaehkäistä ristiriitojen syntyä. Suomen Kuluttajaliitto ry Sinikka Turunen pääsihteeri Reija Aalto hallintopäällikkö Liite Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry:n kirjelmä