Suomen RECS-ryhmä RECS-hankkeen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen RECS-ryhmä RECS-hankkeen arviointi"

Transkriptio

1 Loppuraportti 60K04148-Q A Suomen RECS-ryhmä RECS-hankkeen arviointi

2 Sivu ii(viii) ESIPUHE Uusiutuvan energian sertifikaattijärjestelmä (Renewable Energy Certificate System, RECS) on eurooppalainen yritysvetoinen hanke, jossa ovat mukana lähes kaikki EUmaat, Euroopan Komissio sekä noin 170 jäsentä. Hankkeen kaksivuotisen koevaiheen aikana on rakennettu RECS:in kriteerien mukaisilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön sertifikaattien hallintajärjestelmä sekä käyty koeluonteista kauppaa näillä sertifikaateilla. Suomessa toimintaa on koordinoinut kansallinen RECS-ryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeeseen osallistuvat 17 yritystä, hanketta rahoittaneet tahot (KTM, Tekes, Metsäteollisuus ry ja Energia-alan keskusliitto ry Finergy), projektiorganisaatiot Fingrid Oyj (Issuing Body) ja SFS-Sertifiointi Oy sekä tarkkailijajäsenenä Suomen Luonnonsuojeluliitto. Suomen RECS-hanke on rahoituksellisesti jaettu kahdeksi osaprojektiksi, joista Fingrid Oyj:n vastuulla oleva projekti Uusiutuvan energian sertifiointijärjestelmän kehittäminen ja testaus RECSFI on kuulunut Tekesin Teknologia ja ilmastonmuutos ohjelmaan CLIMTECH. Hankkeen toinen projekti Uusiutuvan energian sertifikaattikauppa RECS käsittää sertifikaattikauppaan osallistuvien yritysten kehitystyön ja eurooppalaisiin RECS-työryhmiin osallistumisen ja hankkeen vastuutahona toimii Fortum Oyj. Suomen RECS-ryhmä on teettänyt arvion projektien onnistumisesta ja niissä kehitetyn sertifikaattijärjestelmän toiminnasta. Tämä selvitys on molempien osaprojektien loppuraportti. Selvityksessä arvioidaan suomalaisesta näkökulmasta koevaiheen toimintaa ja hankkeen onnistumista sekä tuodaan esille kehittämisehdotuksia. Selvityksessä on rajauduttu koevaiheessa kehitetyn sertifikaattijärjestelmän ja menettelyjen toimivuuden sekä hankeorganisaation toiminnan arviointiin. Selvitys perustuu hankkeeseen osallistuneiden tahojen haastatteluihin sekä RECS-hankkeen dokumentaatioon. Selvitys on tehty Electrowatt-Ekono Oy:ssä syys-marraskuun 2002 välisenä aikana. Selvityksen projektipäällikkönä on toiminut johtaja Tomas Otterström ja raportin pääasiallisena laatijana konsultti Aleksi Lumijärvi. Suomen RECS-ryhmän edustajana työtä on valvonut työryhmä, jossa ovat olleet mukana Kari Kankaanpää Fortum Oyj:stä, Jukka Leskelä Finergystä, Stefan Sundman Metsäteollisuus ry:stä, Reima Päivinen Fingrid Oyj:stä, Helena Kunttu SFS-Sertifiointi Oy:stä ja Mauno Oksanen Vapo Oy:stä. Espoossa, marraskuussa 2002 Kari Kankaanpää Suomen RECS-ryhmän puheenjohtaja

3 Sivu iii(viii) TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on arvioitu eurooppalaisen uusiutuvan energian sertifikaattijärjestelmän (Renewable Energy Certificate System, RECS) toimintaa ja onnistumista koevaiheessa, joka alkoi ja päättyy Selvitys kattaa koevaiheessa kehitetyn järjestelmän ja menettelyjen sekä hankeorganisaation toimivuuden arvioinnin. Selvityksen ovat tehneet DI, KTM Tomas Otterström ja KTM Aleksi Lumijärvi Electrowatt-Ekono Oy:stä Suomen RECS-ryhmän toimeksiannosta. Selvitys perustuu pääosin hankkeeseen osallistuneiden suomalaisten yritysten ja muiden tahojen haastatteluihin sekä RECS-hankkeessa syntyneisiin dokumentteihin. RECS-järjestelmän koevaihe RECS on eurooppalainen, vapaaehtoinen ja yrityslähtöinen järjestelmä, joka mahdollistaa sertifikaattien myöntämisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuottajalle, sertifikaattien vaihdannan sekä poistamisen (tai kuluttamisen). RECS-järjestelmä ei ole sertifikaattien markkinapaikka eikä sinänsä uusiutuvan energian edistämiskeino, vaan väline, joka mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon ja kulutuksen osoittamisen. RECS-järjestelmä on kehitetty RECS-kehityshankkeessa, jota on rahoittanut muun muassa Euroopan Komissio. Koevaiheeseen on osallistunut 15 maata ja kaikkiaan yli 170 jäsentä. Koevaiheen organisaatiossa RECS:in ylin päättävä elin on ollut RECS Presidium, jossa ovat edustettuina kaikki osallistujamaat. Presidiumin alaisuudessa on toiminut erilaisia substanssiryhmiä (mm. Traders and Users Group ja PRES Group), joiden tehtävänä on kehittää RECS-järjestelmää ja sen menettelyjä sekä edistää RECSjärjestelmän käyttöä ja tunnettuutta. Koevaiheessa RECS:in ainoa virallinen organisaatio on ollut IB:iden muodostama järjestö Association of Issuing Bodies (AIB). Osallistujamaissa RECS-hankkeen jäsenet ovat järjestäytyneet kansallisiksi ryhmiksi, joiden tehtävänä on ollut kehittää kaupankäynnin vaatimat järjestelmät ja menettelyt kansallisella tasolla sekä osallistua kansainväliseen kehittämis- ja harmonisointitoimintaan. Järjestelmän perussäännöstönä toimii RECS Basic Commitment. Kansallisella tasolla järjestelmän keskeiset toimintaperiaatteet on kirjattu Domain Protocol-asiakirjoihin, joiden tarkoituksena on määrittää yksityiskohtaisesti roolit, vastuut ja menettelyt kansallisella tasolla. Suomessa koevaiheen toimintaa on koordinoinut kansallinen RECS-ryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeen kaikki 17 jäsenyritystä (pääosin energian tuottajia ja myyjiä), hankkeen rahoittajat (KTM, Tekes, Metsäteollisuus ry ja Energia-alan Keskusliitto Finergy), projektiorganisaatiot Fingrid Oyj ja SFS-Sertifiointi Oy sekä tarkkailijajäsenenä Suomen Luonnonsuojeluliitto. Koevaiheen tulokset ja tavoitteiden toteutuminen Koevaiheen aikana on kehitetty uusiutuvan energian sertifikaattien myöntämisen, vaihdannan ja poistamisen mahdollistava tietojärjestelmä ja siihen liittyvät menettelyt. Järjestelmä ja menettelyt ovat osoittautuneet käytännössä toimiviksi, ja koevaiheen aikana sertifikaatteja on myönnetty merkittäviä määriä ja niillä on käyty kauppaa.. Järjestelmän volyymi on ylittänyt merkittävästi ennakkoarviot sekä osallistujien että

4 Sivu iv(viii) sertifikaattien määrillä mitattuna. Laajamittainen kaupankäynti on johtunut paljolti Hollannissa RECS-koevaiheen aikana käyttöön otetusta kansallisesta sertifikaattijärjestelmästä, joka on mahdollistanut sertifikaattien tuonnin ulkomailta. Toisaalta Hollannin kansallinen järjestelmä on sisältänyt erityispiirteitä, jotka ovat jossain määrin hankaloittaneet RECS-järjestelmän periaatteiden ja hyväksyttävyyden edistämistä. Hollanti on muun muassa edellyttänyt fyysisen sähkön siirtoa sertifikaattien ohella. Suomalaiset tuottajat ovat olleet aktiivisia Hollannin sertifikaattimarkkinoilla. Suomella ja muilla Pohjoismailla on ollut merkittävä rooli RECS-hankkeessa. Eurooppalaisella tasolla RECS-sertifikaatteja oli myönnetty koevaiheessa marraskuun loppuun mennessä noin 11,5 TWh:n tuotantoa vastaava määrä. Tästä määrästä noin 4,4 TWh (noin 40%) oli suomalaista tuotantoa. Pohjoismaisten tuottajien osuus myönnetyistä sertifikaateista oli marraskuun lopussa yli 80%. RECS-koevaiheen alkuperäinen tavoite oli 1 TWh. Järjestelmässä oli samana ajankohtana poistettu noin 4,6 TWh tuotantoa vastaava määrä sertifikaatteja, josta noin 1,5 TWh oli suomalaisten tuottajien sertifikaatteja. Kansainvälisesti RECS-sertifikaateista 52% on perustunut vesivoimaan, 44% biomassaan ja 4% muihin uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa biomassa on ollut selvästi merkittävin tuotantomuoto (81% osuus myönnetyistä sertifikaateista). Toiseksi eniten (18%) sertifikaatteja on myönnetty vesivoimatuotannolle. Pohjoismaisten verkkoyhtiöiden yhteistyönä kehitetty tietojärjestelmä ja menettelyt ovat osoittautuneet pääosin toimiviksi, kustannustehokkaiksi ja luotettaviksi merkittävästi odotettua suuremmasta sertifikaattivolyymista huolimatta. Järjestelmästä on saatu kehitettyä kevyt, toimiva ja luotettava, ja sen soveltuvuus pohjoismaisille sähkömarkkinoille on hyvä. Keskeisimpiä menestystekijöitä ovat olleet erityisesti: - sähkömarkkinoiden olemassa olevien menettelyjen, järjestelmien ja organisaatioiden hyödyntäminen - selkeä fokusoituminen järjestelmän toiminnan kannalta tärkeimpiin tekijöihin - toimiva organisaatio ja yhteistyö Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä Suomen hankeorganisaation toimintaan; se on ollut tehokasta, tasa-arvoista ja läpinäkyvää. Kaikilla jäsenillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kansallisen ryhmän kantoihin, joita on valmisteltu kansainvälisiin RECSkokouksiin ja ryhmiin. Hankkeen tunnettuuteen on toisaalta kiinnitetty toistaiseksi vain vähän huomiota. RECS-hankkeen tunnettuuden ja ulkoisen hyväksyttävyyden lisääminen onkin eräs organisaatiota ja toimintaa koskeva kehitystarve. Koevaiheen keskeinen anti jäsenille Kokonaisuutena osallistujat ovat hyötyneet RECS-hankkeesta. Useimpien jäsenten mukaan järjestelmän kehittämisen ja toiminnan tuoma kokemus on ollut suurin anti. Osallistujat katsovat olevansa hyvässä asemassa, mikäli sertifikaattijärjestelmät muodostuvat keskeisiksi uusiutuvan energian edistämiskeinoiksi ja sertifikaattikaupan mahdollisuudet jatkossa laajenevat. Monet yritykset painottivat myös taloudellisia tuottoja, jotka Hollannin sertifikaattijärjestelmä mahdollisti RECS-koevaiheen aikana. Lisäksi tietojärjestelmän toimittaja on saanut koevaiheessa hyvän referenssin sertifikaattijärjestelmän kehittämisestä. Yhteispohjoismainen järjestelmä lienee kansainvälisen RECS-hankkeen toimivin, ja järjestelmätoimittaja onkin päässyt kehittämään myös Ruotsin kansallisen sertifikaattijärjestelmän tietojärjestelmää.

5 Sivu v(viii) RECS-järjestelmän jatkokehitys Koska RECS on kuitenkin luonteeltaan pilot-hanke, edellyttää pysyvämpään tuotannolliseen toimintamalliin siirtyminen järjestelmän ja menettelyjen kehittämistä vielä monilta osin. Jatkon kannalta RECS:in keskeisimpiä menestystekijöitä ovat: - sertifikaattijärjestelmän ja menettelyjen pitäminen kustannustehokkaina ja mahdollisimman kevyinä - kansallisten järjestelmien ja menettelyjen edelleen kehittäminen - kansainvälinen järjestelmien ja menettelyjen harmonisointi - RECS-sertifikaattien kysynnän kehittyminen (joko kansallisten kannustejärjestelmien tai vapaaehtoisuuden kautta) ja niiden hyväksyttävyys kansallisissa järjestelmissä - RECS-järjestelmän mahdollinen soveltaminen RES-E Direktiivin tarkoittaman uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperätakuujärjestelmän kansallisessa täytäntöönpanossa eri EU-maissa. Keskeisimmät kehityskohteet kansallisella tasolla koskevat seuraavia kysymyksiä: - laitosarvioinnin menettelyjen tarkentaminen, laitosarvioijien pätevyysvaatimusten laatiminen sekä laitosarviointitoiminnan avaaminen kilpailulle - Renewable Energy Declaration lomakkeen kehittäminen - biopolttoainetuotannon määrän ja laadun kontrolloinnin selkeyttäminen - tietojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena, muun muassa automaation lisääminen sekä kansainvälisen sertifikaattien siirron edelleen kehittäminen - sertifikaattien poistamisen ajantasaisuuden kontrollointi - järjestelmään osallistumisen hinnoittelun selkeyttäminen RECS-järjestelmää on esitetty sovellettavaksi RES-E Direktiivin kansallisessa täytäntöönpanossa Suomessa ja joissakin muissakin maissa. RECS-järjestelmän ja RES-E Direktiivin vertailu osoittaa, että ensin mainittu olisi suhteellisen vähillä lisätoimenpiteillä sovellettavissa mainitun direktiivin edellyttämänä uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon alkuperätakuujärjestelmänä Suomessa. RECS-koevaiheessa on käyty keskustelua sertifikaattijärjestelmän laajentamisesta, muun muassa eräät järjestelmässä mukana olevat keskieurooppalaiset tahot ovat esittäneet järjestelmän laajentamista niin maantieteellisesti kuin myös käsittämään muuta energiaa kuin pelkästään uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä. Lisäksi kyseiset tahot ovat ehdottaneet muiden ominaisuuksien liittämistä sertifiointiin, esimerkiksi hiilidioksidipäästöt. Haastattelujen perusteella RECS-hankkeen Suomen ryhmä katsoo, että järjestelmässä on toistaiseksi tarkoituksenmukaisinta keskittyä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön sertifikaattijärjestelmään ja maantieteellisesti ensisijaisesti EU:n alueelle.

6 Sivu vi(viii) ENGLISH SUMMARY The aim of this study has been to evaluate the activities and successfulness of the European Renewable Energy Certificate System RECS in its test phase, which started on 1 January 2001 and will end on 31 December This study assesses the successfulness of the information systems and procedures developed and implemented during the test phase and the performance of the RECS organisation. The study is carried out by M.Sc. Tech., M.Sc. Econ. Tomas Otterström and M.Sc. Econ. Aleksi Lumijärvi at Electrowatt- Ekono Oy as an assignment for the Finnish RECS team. The work is mainly based on interviews of the Finnish RECS member companies and other organisations as well as on the documents prepared during the RECS project. The test phase of the RECS system RECS is an European, voluntary and business-driven initiative and system that enables the issuing of certificates to electricity producers using renewable energy sources and the transferring and redeeming (or consumption) of these certificates. RECS is no marketplace for certificates and as such no method for promoting the use of renewable energy but a means that enables the indication of electricity production and consumption based on renewable energy sources (RES). RECS has been developed during the test phase and has been funded by the European Commission among others. A total of 15 countries and over 170 members have participated in the test phase. The highest decision-making body in the test phase has been the RECS Presidium in which all participating countries are represented. Different working groups (i.a. Traders and Users Group and PRES Group) have operated under the Presidium with the aim to develop the RECS system and its procedures and to promote its use. During the test phase the only official organisation in the RECS has been the Association of Issuing Bodies (AIB), which is formed by the Issuing Bodies. In the participating countries the members of the RECS system have organised themselves as national RECS teams. The task of the teams has been to develop the systems and procedures required for trading at national level and to participate in international development and harmonisation work. The basic rules of the system are set in the RECS Basic Commitment. At national level the most essential elements of the system have been included in Domain Protocol documents, the purpose of which is to define in detail the specific roles, responsibilities and procedures at national level. In Finland the test phase has been coordinated by the Finnish RECS team, which has been represented by all 17 participating member companies (mainly energy producers and traders), the national sponsors (the Ministry of Trade and Industry, the National Technology Agency Tekes, the Finnish Forest Industries Federation and the Finnish Energy Industries Federation Finergy), project organisations Fingrid Oyj (transmission system operator) and SFS-Certification. The Finnish Association for Nature Conservation has been participating in the Finnish RECS project as observer. The results of the test phase and fulfilment of the targets During the test phase an information system enabling the issuing, transferring and redeeming of certificates and procedures related to it have been developed. The system

7 Sivu vii(viii) and procedures have proved to function in practice and during the test phase a significant number of certificates have been issued and traded. The volume of the system has been considerably higher than expected in terms of the number of participants and certificates. The high volume has largely been due to the national certificate system introduced in the Netherlands during the RECS test phase. The Dutch system has allowed the import of certificates from abroad. On the other hand, the Dutch system has contained some specific features that have complicated the promotion of the principles and acceptability of the RECS to some extent. The Dutch system has for example required the physical transmission of electricity along with the certificates. Finnish producers have been active on the Dutch certificate market. Finland and other Nordic countries have played an important role in the RECS project. At European level the number of issued certificates during the test phase was equivalent to approximately 11.5 TWh production at the end of November Of this total, approximately 4.4 TWh (about 40%) was Finnish production. At the same time, Nordic producers accounted for over 80% of the issued certificates. The original target of the RECS test phase was 1 TWh. At the end of November 2002 the RECS had redeemed certificates equivalent to approximately 4.6 TWh. Of this amount, approximately 1.5 TWh was Finnish producers certificates. At international level 52% of certificates are based on hydro power, 44% on biomass and 4% on other renewable energy sources. In Finland biomass has played the most important role with its 81% share of issued certificates, hydro power being the second with a 18% share. The information system and procedures developed jointly by the Nordic transmission system operators have mostly proved to be functional, cost-efficient and reliable despite the certificate volume considerably higher than expected. The system developed is light, functioning and reliable, and it is also well suited to the Nordic electricity market. The most important success factors have been: - utilisation of existing procedures, systems and organisations in electricity markets - clear focus on the most important factors determining the functionality of the system - working project organisation and cooperation The participating RECS members have been satisfied with the operation of the Finnish RECS team, which has been efficient, democratic and transparent. In the meetings all members have had the opportunity to affect the opinions of the national team, the results of which have been submitted to the international RECS meetings. On the other hand, no considerable efforts have so far been made to promote the RECS system at national level. To increase the publicity and acceptance of the RECS the national promotion should be increased in the future. The principal benefits of the test phase to members As a whole, the participants have benefited from the RECS project in several ways. Most of the participants interviewed regarded the gained experience and learning as the most important benefits. The interviewees believed to be in a strong position if the certificate systems become an important means of promoting the use of renewable energy and the opportunities of trading with certificates expand in the future. Many companies also emphasised the revenues that had been gained from the Dutch certificates system during the test phase. Additionally, the information system supplier has gained a good reference of certificate systems development during the test phase. The Nordic certifi-

8 Sivu viii(viii) cate information system has been regarded as the best system in the RECS project at international level. The information system supplier has been awarded a contract to develop an information system for the Swedish certificate trading system to be implemented during Further development of the RECS Because the RECS system is a pilot project, the possible transition to an established certificate system still requires system and procedure development. In future the most important success factors for the RECS are: - keeping the certificate system and procedures cost-efficient and as light as possible - further development of national systems and procedures - international harmonisation of systems and procedures - creating demand for RECS certificates (either through national incentives or voluntary demand) and the acceptance of RECS certificates in national systems - the possible application of RECS in national implementation of the guarantee of origin system for renewable energy sources in electricity production required by the RES-E Directive. The most important development areas at national level are: - specifying the installation verification procedures and competence requirements of production registrars as well as opening up the installation verification business to competition - development of the Renewable Energy Declaration document - clarifying the measuring procedures for biofuel-based production - information system development as a whole, i.a. further development of the system automation and international certificate transfer - controlling the certificate redeeming procedures - clarifying the pricing procedures Finland and some other EU member countries have discussed whether the RECS system could be applied in their national implementation of the guarantee of origin system required in the RES-E Directive. The comparison of the RES-E Directive and the RECS shows that the latter could quite easily be used as a basis for guarantee of origin for electricity produced from renewable energy sources to implement the said Directive in Finland. During the RECS test phase there has been discussion whether to enlarge the certificate system. For example, certain Central European participants have proposed the extension of the system both geographically and to cover also other energy than RES-based electricity. In addition, these participants have proposed the inclusion of other parameters in the certificate system (e.g. carbon dioxide emissions). Based on the interviews, however, the Finnish RECS team has seen it most appropriate to focus only on RES-based electricity and geographically primarily on the EU area.

9 Sivu 1 (49) SISÄLTÖ: ESIPUHE... II TIIVISTELMÄ...III ENGLISH SUMMARY... VI KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JOHDANTO Tausta Selvityksen suorittaminen Raportin rakenne JÄSENEKSI LIITTYMINEN, LAITOSARVIOINTI JA REKISTERÖITYMINEN Menettelyjen kuvaus Menettelyjen arviointi Laitosarviointitoiminnan organisointi Laitosarviointimenettelyjen yhdenmukaisuus Laitosarviointimenettelyn tarkoituksenmukaisuus Arvioinnin vaatiman dokumentaation tarkoituksenmukaisuus Laitosarviointimenettelyn säännöllisyys Laitosarviointimenettelyn kustannustehokkuus ja synergiahyödyt RECS-järjestelmään osallistumisen kustannukset ja hinnoitteluperusteet TIETOJÄRJESTELMÄ JA TRANSAKTIOIDEN SUORITTAMINEN Tietojärjestelmän ja menettelyjen kuvaus Järjestelmän kehittäminen Järjestelmän toiminnot Järjestelmän käyttö ja toiminta Tietojärjestelmän ja transaktioiden arviointi Järjestelmän tekninen toimivuus ja toimintojen riittävyys Menettelyjen toimivuus ja luotettavuus sertifikaattien myöntäminen Menettelyjen toimivuus ja luotettavuus sertifikaattien siirto Menettelyjen toimivuus ja luotettavuus sertifikaattien poisto RECS-JÄRJESTELMÄÄN OSALLISTUMINEN JA SERTIFIKAATTIKAUPAN VOLYYMI RECS-järjestelmän volyymi RECS-järjestelmän volyymiin vaikuttavat tekijät... 31

10 Sivu 2 (49) 4.3 RECS-järjestelmän volyymin merkitys järjestelmän toiminnalle ja kehittämiselle HANKEORGANISAATIO, HALLINNOINTI JA YHTEISTYÖN TOIMIVUUS Kansainvälinen hankeorganisaatio ja sen toiminta Suomen RECS-ryhmä ja sen toiminta RECS-KOEVAIHEEN ONNISTUMINEN, KESKEISIN ANTI JA NÄKÖKULMIA MAHDOLLISEEN JATKOKEHITTÄMISEEN RECS-järjestelmän toimivuus, kustannustehokkuus ja uskottavuus yhteenveto RECS-koevaiheen keskeisimmät hyödyt RECS-järjestelmä ja RES-E Direktiivin alkuperätakuujärjestelmä uusiutuvalle sähkölle Direktiivin määritelmien ja vaatimusten vertaaminen RECS-järjestelmään Suomen RECS-järjestelmän soveltuvuuden arviointia RES-E Direktiivin kansallisessa soveltamisessa Näkökohtia RECS-järjestelmän edelleen kehittämiseksi Yleisiä näkökohtia RECS-järjestelmän jatkokehittämisestä Yksilöityjä kehittämistarpeita Suomen RECS-järjestelmän jatkokehitystä ajatellen LIITE 1: Uusiutuvan energian sertifiointijärjestelmän kehittäminen ja testaus RECSFI -hankkeen tekninen loppuraportti

11 Sivu 3 (49) KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Raportissa käytettävät termit ja lyhenteet on pyritty esittelemään raportissa, kun niitä käytetään ensimmäisen kerran. Termejä ja niiden lyhenteitä käytetään kuitenkin raportissa myös paljon ilman erillistä selitystä. Keskeisimmät käsitteet on koottu ja esitelty seuraavassa. Association of Issuing Bodies (AIB) IB:iden kansainvälinen organisaatio, jossa päätetään uusien IB:iden hyväksymisestä RECS-järjestelmän piiriin sekä edistetään kansainvälistä koordinaatiota RECS-tietojärjestelmien ja menettelyjen kehittämisessä. Auditing Body organisaatio, jolle IB on antanut toimialueellaan valtuudet suorittaa määräajoin tarkastuksia, joilla varmistetaan tuotantolaitosten jatkuva kelpoisuus RECSjärjestelmään. Domain Protocol (DP) Kansallisen protokolla, joka määrittelee kansallisella tasolla RECS-järjestelmässä sovellettavat roolit, vastuut ja menettelyt. EDI-tiedonsiirto / EDIEL-järjestelmä tiedonsiirtotapa ja järjestelmä, jota käytetään sähkömarkkinoilla ei-reaaliaikaisen informaation siirrossa, ja jota hyödynnetään myös RECS-järjestelmän tiedonsiirrossa. Issuing Body (IB) Tietyllä maantieteellisellä alueella RECS-järjestelmää ylläpitävä organisaatio. Maantieteellinen alue on yleensä valtio ja organisaatio on useimmiten kansallinen kantaverkko-operaattori. Production Aggregator RECS-jäsen, joka toimii RECS-järjestelmässä sertifikaattien ja sertifikaattitilien hallinnoijana yhden tai useamman tuottajan puolesta. Production Registrar organisaatio, jolle IB on antanut toimialueellaan valtuudet suorittaa RECS-järjestelmään rekisteröitymisen yhteydessä edellytettäviä laitostarkastuksia sekä vahvistaa laitosten Renewable Energy Declaration asiakirjoja. RECS Basic Commitment (BC) Kansainvälisen RECS-hankkeen jäseniä sitova dokumentti, joka sisältää mm. keskeisten roolien, vastuiden ja menettelyjen määrittelyt sekä puitteet kansallisesti kehitettäville RECS Domain Protocol asiakirjoille. RECS Presidium Kansainvälisen RECS-kehityshankkeen katto-organisaatio, jossa ovat edustettuina kaikki osallistujamaat. RECS-tietojärjestelmä (RECS CMO) Tietojärjestelmä, joka mahdollistaa uusiutuvan energian sertifikaattien myöntämisen uusiutuvan energian tuotannolle, sertifikaattien vaihdannan sekä sertifikaattien poistamisen. Järjestelmä sisältää myös tiedot RECS:iin rekisteröidyistä tuotantolaitoksista. Renewable Energy Certificate System (RECS) Uusiutuvan energian sertifiointijärjestelmä, joka mahdollistaa sertifikaattien myöntämisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle sähköntuotannolle sekä sertifikaattien siirtämisen ja poistamisen.

12 Sivu 4 (49) Renewable Energy Declaration (RED) uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuottajalta edellytettävä erityisellä lomakkeella annettava selvitys RECSjärjestelmään liityttäessä, joka mahdollistaa yksittäisen laitoksen rekisteröinnin järjestelmään. RED on tuotantolaitoskohtainen selvitys muun muassa laitoksen keskeisistä teknisistä ominaisuuksista, omistussuhteista ja sijainnista. Traders and Users Group (TUG) RECS-järjestelmän kaupankäyntiosapuolten kansainvälinen organisaatio, joka pyrkii edistämään kaupankäyntiä RECSjärjestelmässä sekä tunnistamaan ja poistamaan kaupan esteitä.

13 Sivu 5 (49) 1 JOHDANTO 1.1 Tausta RECS eli Renewable Energy Certificate System on kansainvälinen, vapaaehtoinen ja yrityslähtöinen järjestelmä, joka mahdollistaa uusiutuvan energian sertifikaattien luomisen ja myöntämisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuottajalle, sertifikaattien vaihdannan sekä sertifikaattien kuluttamisen, eli osoituksen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön kuluttamisesta. Sertifikaattijärjestelmän tarkoituksena on erottaa fyysinen sähkö ja sen uusiutuvuus erillisiksi tuotteiksi, ja luoda sähkömarkkinoiden rinnalle ns. sertifikaattimarkkinat. Sertifikaattijärjestelmän ideaa havainnollistaa kuva 1. RECS-järjestelmä ei ole sertifikaattien markkinapaikka eikä sinänsä uusiutuvan energian edistämiskeino, vaan väline, joka mahdollistaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon ja kulutuksen osoittamisen. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköntuotanto Ympäristöominaisuus Sertifikaatti Sertifikaattimarkkinat Energia Sähkö kwh Sähkömarkkinat Kuva 1: Sertifikaattijärjestelmän toimintaperiaate. RECS-järjestelmä on kehitetty RECS-kehityshankkeen puitteissa. Hanketta on kansainvälisellä tasolla rahoittanut muun muassa Euroopan Komissio. RECS:in ylin päättävä elin on RECS Presidium, jossa on edustettuina kaikki osallistujamaat. Presidiumin alla toimii erilaisia substanssiryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää RECSjärjestelmää ja sen menettelyjä sekä edistää RECS-järjestelmän käyttöä ja tunnettuutta. RECS-sihteeristö tukee Presidiumia ja eri ryhmiä niiden toiminnassa. Osallistujamaat ovat järjestäytyneet kansallisiksi ryhmiksi, joissa on edustettuina RECS-hankkeen jäsenet, joihin kuuluu erityisesti energiantuottajia. Kansallisten ryhmien tehtävänä on ollut kehittää kaupankäynnin vaatimat järjestelmät, menettelyt ja muut puitteet kansallisella tasolla, ja osallistua kansainväliseen kehittämis- ja harmonisointitoimintaan. Suomessa koevaiheen toimintaa on koordinoinut kansallinen RECS-ryhmä jossa ovat edustettuina hankkeen kaikki 17 jäsenyritystä (pääosin energian tuottajia ja myyjiä),

14 Sivu 6 (49) hankkeen rahoittajat (KTM, Tekes, Metsäteollisuus ry ja Energia-alan Keskusliitto Finergy), projektiorganisaatiot Fingrid Oyj ja SFS-Sertifiointi Oy sekä tarkkailijajäsenenä Suomen Luonnonsuojeluliitto. RECS-hankkeen järjestelmäkehityksen sisältänyt ja Fingrid Oyj:n vastuulla ollut projekti Uusiutuvan energian sertifiointijärjestelmän kehittäminen ja testaus RECSFI on kuulunut Tekesin Climtech Teknologia ja ilmastonmuutos ohjelmaan. Kyseisen projektin tekninen loppuraportti on tämän raportin liitteenä 1. Kansainvälisellä tasolla toimintaa ohjaa RECS Basic Commitment, joka sisältää perustan kaikelle RECS:in toiminnalle. Kansallisella tasolla järjestelmän keskeiset elementit ovat olleet sähköinen tietojärjestelmä sertifikaattien myöntämistä, siirtoa ja poistamista varten sekä kansallinen Domain Protocol, jonka tarkoituksena on määrittää yksityiskohtaisesti järjestelmän roolit, vastuut ja menettelyt kansallisella tasolla. RECS:in idea tuli esille ensi kerran vuoden 1998 lopulla, ja kansainvälinen RECSorganisaatio alkoi kehittyä vuonna Jo keväällä 1999 syntyi ajatus demonstraatiohankkeesta, jossa luotaisiin oikea tietojärjestelmä sertifikaattien myöntämiseen, siirtoon ja poistamiseen ja jossa käytäisiin koeluontoista kauppaa myös kansainvälisesti. RECS-koevaihe alkoi vuoden 2001 alussa ja on päättymässä vuoden 2002 lopussa. Kaksi vuotta kestäneen koevaiheen aikana ollaan onnistuttu rakentamaan toimiva kaupankäyntijärjestelmä sekä käyty koeluontoista kauppaa myös kansainvälisellä tasolla. Suomen kansallinen RECS-ryhmä on päättänyt teettää ulkopuolisella taholla käsillä olevan selvityksen, jossa arvioidaan itse järjestelmää ja sen toimivuutta sekä myös hankkeen organisointiin liittyviä näkökohtia. Selvityksen on tarkoitus osaltaan toimia RECS-järjestelmän mahdollisen jatkokehittämisen apuvälineenä Suomessa. Raportissa ei oteta kantaa sertifikaattijärjestelmään suhteessa muihin uusiutuvan energian edistämiskeinoihin eikä uusiutuvan energian käyttöön tai potentiaaliin. 1.2 Selvityksen suorittaminen Selvitys tehtiin loka-marraskuussa Selvitys perustuu ensisijaisesti haastatteluihin sekä RECS-hankkeessa syntyneisiin dokumentteihin. Haastatteluja tehtiin lokakuun aikana yhteensä viisitoista kappaletta. Haastateltavien valinta perustui tilaajan esitykseen. Haastattelut kestivät 1-2 tuntia ja niiden runkona toimi haastateltavalle etukäteen toimitettu kysymyslista, jota muokattiin kunkin haastateltavan roolin mukaan RECS-hankkeessa (esimerkiksi järjestelmätoimittaja, kaupankävijä, rahoittaja jne.) Tarvittaessa haastateltavia pyydettiin vielä toimittamaan jälkikäteen joitakin tarpeelliseksi katsottuja tietoja, ja joidenkin kanssa asioita tarkennettiin vielä haastattelun jälkeen väärinkäsitysten mahdollisuuden minimoimiseksi. Selvityksessä haastateltiin seuraavia organisaatioita ja henkilöitä: - Absolutions Oy: Marko Lehtovaara, Urho Konttori - Energia-alan keskusliitto Finergy: Jukka Leskelä - Fingrid Oyj: Reima Päivinen, Jari Hovila - Fortum Oyj: Kari Kankaanpää - GreenStream Network Oy: Jussi Nykänen, Juha Ruokonen, Teemu Rantalaiho - Helsingin Energia: Matti Seppä, Timo Arponen - Kauppa- ja teollisuusministeriö: Petteri Kuuva

15 Sivu 7 (49) 1.3 Raportin rakenne - Kemijoki Oy: Helena Soimakallio - Metsäteollisuus ry: Anu Karessuo, Stefan Sundman - M-real Oyj: Johanna Puranen - Pohjolan Voima Oy, Jouko Rämö, Arto Tuominen - SFS-Sertifiointi: Matti Hahkala, Helena Kunttu, Eeva Parviainen - Suomen Luonnonsuojeluliitto: Jouko Petäjä, Sirkka Tepponen, Simo Kyllönen - Svenska Kraftnät, Magnus Stephansson - Vapo Oy: Mauno Oksanen Selvityksen tekijöiden käytössä on ollut lisäksi RECS-hankkeessa syntyneitä dokumentteja kuten: - RECS the Basic Commitment, Release 1, RECS Domain Protocol Finland, Release 1, Suomen kansallisen RECS-ryhmän kokouspöytäkirjoja - Kansainvälisten organisaatioiden (Presidium, AIB ym.) kokouspöytäkirjoja - RECS:iä koskevia artikkeleita ja presentaatioita - RECS-järjestelmää koskevaa tilastoaineistoa Selvitys annettiin Electrowatt-Ekono Oy:n konsultointiyksikön suoritettavaksi. Selvityksen projektipäällikkönä Electrowatt-Ekono Oy:ssä on toiminut johtaja Tomas Otterström (DI, KTM) ja raportin pääasiallisena laatijana on toiminut konsultti Aleksi Lumijärvi (KTM). Lisäksi hankkeessa on käytetty muita Electrowatt-Ekono Oy:n asiantuntijoita tarpeen mukaan. Luvuissa 2 ja 3 kuvataan varsinaisen järjestelmän toiminnalliset osa-alueet, arviointi- ja rekisteröintiprosessi, tietojärjestelmä sekä transaktioiden suorittaminen järjestelmässä. Luvut noudattelevat Suomen RECS-ryhmän laatiman Domain Protocolin osa-alueita, ja myös kyseistä dokumenttia arvioidaan suhteessa muotoutuneisiin käytäntöihin. Luvussa 4 tarkastellaan järjestelmän volyymia sertifikaattien, transaktioiden ja toimijoiden määrissä mitattuna. Luvussa 5 tarkastellaan RECS-hankkeen organisointia ja hallinnollisten menettelyjen toimivuutta koevaiheessa. Luvussa 6 tiivistetään hankkeen keskeisin anti ja keskeisimmät näkökohdat mahdollista jatkokehitystä ajatellen. Lukujen sisältö tarkemmin kuvattuna on seuraavanlainen: Luku 2: Jäseneksi liittyminen, laitosarviointi ja rekisteröityminen. Tässä luvussa käsitellään RECS-prosessia tuotantolaitoksen yhteydenotosta laitoksen rekisteröintiin asti. Luvussa käsitellään arviointiprosessi mukaan lukien laitoskäynnit, siihen liittyvät asiakirjat ja niiden tarkoituksenmukaisuus sekä laitoksen rekisteröinti RECSjärjestelmään Fingridin toimesta. (Domain Protocol luku 5) Samassa yhteydessä käsitellään myös säännöllistä auditointia, verifiointia ja raportointia käsittelevät menettelyt (Domain Protocol luku 9), koska näillä menettelyillä on käytännössä paljon kytkentöjä liittymisvaiheen rekisteröintiprosessin kanssa. Luvussa käsitellään myös RECS-hankkeen osallistumiskustannuksia. Luku 3: Tietojärjestelmä ja transaktioiden suorittaminen. Luvun aluksi kuvataan tietojärjestelmän kehittämisprosessi. Tämän jälkeen esitellään varsinainen tekninen tietojärjestelmä sekä sen ympärille muodostuneet transaktioiden suorittamiseen liittyvät menettelyt. Sekä teknisen tietojärjestelmän että käytännön menettelyjen osalta

16 Sivu 8 (49) arvioidaan sujuvuutta, kustannustehokkuutta ja luotettavuutta. Arviointi perustuu pitkälti käyttäjien kokemuksiin ja mielipiteisiin. Luvussa esitellään järjestelmän ja menettelyjen nykytila sekä mahdolliset kehitystarpeet, mikäli järjestelmää halutaan edelleen kehittää. Arviointi käsittää tietojärjestelmän arvioinnin sekä IB:n että kaupankävijöiden näkökulmasta. Lisäksi käytännössä muodostuneita toimintatapoja verrataan Suomen Domain Protocolissa määriteltyihin menettelyihin. Tämän vertailun tavoitteena on toisaalta edistää keskustelua toimivista ja kustannustehokkaimmista käytännöistä ja toisaalta tuoda esiin mahdollisia Domain Protocolin kehitystarpeita. Luku 4: RECS-järjestelmään osallistuminen ja sertifikaattikaupan volyymi. Luvussa tarkastellaan RECS-järjestelmän puitteissa tapahtuneita transaktioita, niiden määriä ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Käsiteltäviä asioita ovat sertifikaattien kysyntä ja tarjonta, RECS-järjestelmän suhde muihin sertifikaattijärjestelmiin sekä mahdolliset kaupankäynnin esteet, niiden merkittävyys ja niiden poistaminen. Tämän lisäksi pohditaan myös, miten volyymi on vaikuttanut tai voi vaikuttaa itse järjestelmään. Luku 5: Hankeorganisaatio, hallinnointi ja yhteistyön toimivuus. Luvussa esitellään sekä kansallisen että kansainvälisen tason organisaatio ja arvioidaan niiden toimintatapoja. Lisäksi arvioidaan kansallisen ja kansainvälisen tason organisoinnin ja kehittämisen välistä vuorovaikutusta ja koordinaatiota. Luvussa käsitellään myös hankerahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Luku 6: RECS-koevaiheen onnistuminen, keskeisin anti ja näkökulmia mahdolliseen jatkokehittämiseen. Luvussa tehdään yhteenveto aiemmissa luvuissa esiin nousseista keskeisimmistä näkökohdista; onnistumisista ja mahdollisista kehitystarpeista. Näkökohtien yhteydessä esitetään lisäksi toimenpide-ehdotuksia sikäli kuin tällaisten antamiseen on katsottu olevan perusteita. Lisäksi tarkastellaan RECS-koevaiheen hyötyjä eri osallistujatahoille. Luvussa tarkastellaan myös RECS-hankkeen kokemusten mahdollista hyödyntämistä ns. RES-E Direktiivin 1 kansallisessa soveltamisessa. 2 JÄSENEKSI LIITTYMINEN, LAITOSARVIOINTI JA REKISTERÖITYMINEN 2.1 Menettelyjen kuvaus Jotta uusiutuvia energialähteitä hyödyntävälle tuotantolaitokselle voidaan myöntää sertifikaatteja ja jotta se voi käydä kauppaa RECS-järjestelmässä, tulee laitos rekisteröidä järjestelmään. Rekisteröinti vaatii kolmannen osapuolen suorittaman (Production Registrar, Suomessa SFS-Sertifiointi Oy, jatkossa SFS ) arvioinnin, joka käsittää laitoksen sekä tarvittavan dokumentaation arvioinnin. Lisäksi laitoksen omistajan tai ns. Production Aggregatorin tulee liittyä jäseneksi RECS:iin. Production Aggregator on RECS:in jäsenorganisaatio, joka toimii RECS:issä sertifikaattitilien hallinnoijana yhden tai useamman tuottajan puolesta. Tällainen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun useampi tuotantolaitos haluaa hoitaa RECS-toimintansa keskitetysti tietyn organisaation kautta, tai kun yhdellä tuotantolaitoksella on useita omistajia. Tuotantolaitos voidaan rekisteröidä vain yhden organisaation nimiin, jolla on valtuudet hallinnoida tuotantolaitoksen (tai tuotantolaitosten) sertifikaatteja ja sertifikaattitiliä (tai tilejä). Jatkossa sekä omistajasta että Production Aggregatorista 1 Direktiivi sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla (2001/77/EY)

17 Sivu 9 (49) käytetään yhteisnimitystä tuottaja. Liittymisen yhteydessä kukin jäsen on maksanut RECS-organisaatiolle liittymismaksuna Suomen ryhmään liittyminen on tapahtunut vapaamuotoisesti ilmoittamalla osallistumisesta Finergylle. Kansallisen ryhmän osallistumismaksun suuruudeksi koevaiheessa on arvioitu alun perin mk (4200 ), joka sisältää kaksi laitosarviointipäivää SFS:n toimesta. Mikäli laitosarviointeihin kuluu enemmän kuin kaksi päivää, laskutetaan lisäkustannukset tuottajalta toteutuneen mukaisesti. Tuottaja maksaa maksun Fingridille. SFS laskuttaa arvioinnit Fingridiltä normaalien arviointihinnastojensa mukaisesti (tuntiperuste + matkakulut). Alkuperäistä arviota suuremman jäsenmäärän ja sitä kautta merkittävästi kasvaneen laitosarviointityön johdosta hankkeen kustannusarvio on olennaisesti muuttunut koevaiheen kuluessa. Näin ollen koevaiheen lopulliset kulut ja kustannusosuudet kunkin jäsenen osalta selviävät vuoden 2002 lopussa. Kun liittyminen ja arviointi on suoritettu, ja tiedot näistä toimitettu järjestelmän ylläpitäjälle, Issuing Bodylle (Suomessa Fingrid Oyj, jatkossa IB ), tämä rekisteröi laitoksen tietojärjestelmään. IB hallinnoi rekisteriä ja myöntää rekisteröinnin jälkeen laitokselle sertifikaatteja tämän toimittamien tuotantotietojen perusteella. Liittymisprosessin alullepanija on tuottaja itse. Laitosarvioinnin tilaus on vapaamuotoinen: Laitoksen edustaja ottaa yhteyttä yleensä suoraan SFS:ään, ja nämä sopivat keskenään laitosarvioinnista sekä dokumenttien todentamisesta. Ennen laitoskäyntiä SFS toimittaa laitokselle listan tarkastettavista asioista, jotta laitoksella osataan valmistautua arviointiin sen tehokkuuden varmistamiseksi. Valmistautuminen ei kuitenkaan edellytä merkittävää työtä laitoksella, vaan listalla pyritään vain varmistamaan etukäteen pääsy tarvittaviin paikkoihin ja dokumentteihin. Laitoskäynti on pakollinen osa arviointiprosessia laitoksen koosta ja tuotantoteknologiasta riippumatta. Vesi- tai tuulivoimalaitosten tapauksissa laitoskäynti on kuitenkin esimerkiksi biovoimalaitoksia kevyempi käsittäen lähinnä laitoksen sijainnin ja sähköpääkaavion tarkastamisen, mittareiden tarkastukset sekä mittausmenettelyjen sekä siihen liittyvän dokumentaation ja raportoinnin arvioinnin. SFS:n suorittamassa RECStodentamismenettelyssä käsitellään polttoainetta käyttävien laitosten osalta seuraavat asiat: - Laitoksen yleiset toimintaperiaatteet - Uusiutuvien polttoaineiden käyttö o polttoaineet, laatu, alkuperä o polttoaineiden käyttö o polttoainevirtojen mittaaminen o tuotanto-osuuksien määrittäminen (uusiutuvat energiamuodot/muut) - Sähköenergian mittaaminen o mittauspaikat o tulosten laskentatavat o tulosten raportointi o mittausten luotettavuuden varmistaminen - Laitoskäynti o polttoaineiden vastaanotto, varastointi o näytteenotto, analyysit o valvomo, tietojen keräys, tallennus ja toimittaminen eteenpäin o sähköenergian mittaaminen, mittauspaikat

18 Sivu 10 (49) Keskeinen osa arviointi- ja rekisteröintiprosessia on tuottajan täyttämän Renewable Energy Declaration dokumentin (jatkossa RED ) sisältämien tietojen todentaminen. RED:issä selvitetään RECS-järjestelmässä tarvittavat alkuperätiedot tuotantolaitoksesta (RED:iä käsitellään yksityiskohtaisemmin luvussa 2.2). Lisäksi tuottaja vakuuttaa rekisteröitymisvaiheessa, ettei RECS-järjestelmään sertifioitu tuotanto ole mukana muissa ympäristösertifiointijärjestelmissä eikä sitä myöskään myydä erikseen ympäristömerkittynä sähkönä tai sen yksittäisiä ympäristöominaisuuksia (esim. CO 2 - vähenemiä) erillisenä tuotteena. Laitoskäynnin ja dokumentaation arvioinnin jälkeen SFS laatii ja toimittaa IB:lle RECStarkastuksesta vapaamuotoisen kirjallisen raportin, jossa annetaan vähintään seuraavat tiedot: - Ajankohta - Todentajan nimi - Voimalaitoksen sijainti, omistussuhteet ja käyttö - Laitoskuvaus - Mittaus ja seuranta - Testaus ja kalibrointi Raportin liitteiksi tulevat: - RED-lomake - Sähköpääkaavio tai höyrypääkaavio - Tuottajan kirjallinen vakuutus siitä, että sähkön ympäristöominaisuus myydään vain yhteen kertaan - Selvitys laitoksen omistussuhteista Kun IB on vastaanottanut SFS:n toimittaman kirjallisen raportin, se suorittaa laitoksen rekisteröinnin RECS-järjestelmään. SFS lähettää tuottajalle kopion arviointiraportista tiedoksi. IB:n tehtävänä on ensisijaisesti tarkastaa, että tarvittavat tiedot ja dokumentit on toimitettu ja että ne on todennettu. IB ei varsinaisesti enää tarkasta tietojen oikeellisuutta vaan luottaa tässä suhteessa SFS:n suorittamaan arviointiin. IB:llä on kuitenkin mahdollisuus tarkastaa tietoja ja vaatia niihin korjauksia, mikäli se havaitsee tiedoissa selkeitä virheitä tai puutteita. Suomen RECS-ryhmän laatiman Domain Protocolin (DP) mukaan arviointi ja rekisteröinti on voimassa viisi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen laitoksen tulee uusia arviointiprosessi. Lisäksi DP edellyttää dokumentaatioon perustuvaa laitosten RECSkelpoisuuden arviointia vuosittain. SFS:llä on oikeus tarkastaa polttoainetta käyttävien laitosten kuukausiraportit IB:n tilauksesta, tehdä RECS:in mukaiset tarkastukset erikseen sovittaessa sekä tarkastaa voimalaitoksia tarvittaessa erillistilauksesta. SFS:n rooliin ei RECS-todentamismenettelyn perusteella kuitenkaan kuulu säännölliset tai oma-aloitteiset uusinta- tai seurantatarkastukset. Toistaiseksi SFS ei ole suorittanut muita kuin alkurekisteröintiin liittyviä arviointeja.

19 Sivu 11 (49) Liittymis- ja rekisteröintiprosessi tiivistettynä: 1. Yritys liittyy RECS-organisaatioon ja pilot-projektiin 2. Yritys liittyy Suomen kansalliseen ryhmään 3. Yritys sopii tuotannon sertifioinnista Fingridin kanssa 4. Fingrid tilaa sertifioinnin SFS Sertifiointi Oy:ltä 5. SFS suorittaa laitostarkastuksen, tarkistaa dokumentoinnin ja laatii hyväksymisasiakirjan 6. Fingrid liittää tuotantolaitoksen järjestelmään ja perustaa yritykselle sertifikaattitilin 7. Tilille alkaa kertyä sertifikaatteja tuotannon mukaan 2.2 Menettelyjen arviointi Tässä luvussa on koottu keskeisimmät esiin nousseet näkökohdat laitosarviointia ja rekisteröitymisprosessia koskien. Haastattelujen perusteella laitosarviointiin ja rekisteröintiin liittyvät menettelyt ovat olleet riittävän toimivia, kustannustehokkaita, ja niitä pidettiin yleisesti uskottavina. Laitosarviointimenettelyä ja rekisteröintiä on pidetty toimivana ja luotettavana myös järjestelmän ulkopuolella. Tästä on esimerkkinä muun muassa se, että Hollannin sertifikaattijärjestelmä on hyväksynyt Suomen RECS-järjestelmän menettelyt sovellettaviksi lähes sellaisinaan. Suomen viranomaiset ovat osoittaneet kiinnostusta järjestelmää kohtaan koevaiheen myötä, mikä ilmenee muun muassa KTM:n uusiutuvien energianlähteiden edistämistä käsittelevästä raportissa ( Uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön edistämiskeinot, KTM 5/2002). Raportissa esitetään RECS-järjestelmän hyödyntämistä, kun Suomi implementoi RES-E Direktiivin vaatimuksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperätakuumenettelyä koskien. Tätä asiaa käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa 6.3. RECS-koevaihetta arvioidessa on keskeistä erottaa toisistaan varsinaisen koevaiheen toimintaa käsittelevä arviointi sekä jatkotoimenpiteiden määrittäminen, mikäli RECSjärjestelmässä pyrittäisiin siirtymään koevaiheesta esimerkiksi jatkuvaluontoiseen järjestelmään. Kuten mainittu, koevaiheessa kehitetyt menettelyt on koettu enimmäkseen toimiviksi ja luotettaviksi. Seuraavassa kommentit käsittelevät erityisesti niitä näkökohtia, joihin olisi kiinnitettävä huomiota koevaiheesta pysyvämpään järjestelmään siirryttäessä. Lisäksi arvioinnissa verrataan muodostuneita käytäntöjä Suomen Domain Protocolissa määriteltyihin menettelyihin. Arviointi- ja rekisteröitymisvaiheen keskeisimmät näkökohdat voidaan jakaa haastattelujen ja dokumentaatioon perehtymisen perusteella seuraaviin aihealueisiin:

20 Sivu 12 (49) - Laitosarviointitoiminnan organisointi - Laitosarviointimenettelyjen yhdenmukaisuus - Laitosarviointimenettelyn tarkoituksenmukaisuus - Arvioinnin vaatiman dokumentaation tarkoituksenmukaisuus - Laitosarviointimenettelyn säännöllisyys - Laitosarviointimenettelyn kustannustehokkuus ja synergiahyödyt - RECS-järjestelmään osallistumisen kustannukset ja hinnoitteluperusteet Kunkin aihealueen osalta käsitellään ensin keskeisimmät näkökohdat, ja lopussa esitetään johtopäätöksiä sekä mahdollisesti suosituksia, jos näiden tekemiselle on katsottu olevan perusteita Laitosarviointitoiminnan organisointi Suomessa SFS Sertifiointi Oy on toistaiseksi suorittanut kaikki laitosarvioinnit RECShankkeessa. Fingrid on tehnyt SFS:n kanssa koevaiheen arviointeja koskevan alihankintasopimuksen. Koevaiheessa, jossa päätavoitteena on ollut itse menettelyjen kehittäminen, alihankintasopimus vain yhden arvioijan kanssa voidaan katsoa perustelluksi mm. koordinaation helpottamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Monitahoisemmaksi tilanteen on kuitenkin tehnyt se, että sertifikaattikauppa RECS-sertifikaateilla ja sen myötä myös laitosarviointitoiminta on ollut huomattavasti odotettua laajempaa. Tästä näkökulmasta arviointitoiminta on ollut jo koevaiheessa oikeaa liiketoimintaa, vaikka kyseessä onkin ollut ensisijaisesti kehityshanke. Esimerkiksi Suomen RECS-ryhmältä on jo koevaiheen aikana tiedusteltu mahdollisuutta alkaa suorittamaan laitosarviointeja Suomessa. Tämän selvityksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että arviointi- ja rekisteröintimenettelyt olisivat olleet esimerkiksi nykyistä nopeampia, edullisempia, tarkoituksenmukaisempia tai yhdenmukaisempia, mikäli laitosarviointi olisi ollut kilpailtua toimintaa jo koevaiheessa. Mikäli koevaihetta seuraa varsinainen kaupankäynti RECS-järjestelmässä, ei yksinoikeus laitosarviointeihin välttämättä ole perusteltua vaan toiminta lienee tällöin syytä avata normaalille kilpailulle vastaavasti kuten asia on esimerkiksi ISO 9001 ja järjestelmien arvioinnin kohdalla. Jotta kilpailluilla markkinoilla voitaisiin varmistua arviointien riittävästä ja tasaisesta laadusta, menettelyjen tulisi kuitenkin olla nykyistä tarkemmin määriteltyjä sisältäen sekä arvioijien akkreditoinnin että itse arviointimenettelyn Laitosarviointimenettelyjen yhdenmukaisuus RECS-hankkeessa laitosarviointimenettelyjä ei ole tarkoin määritelty vaan esimerkiksi Suomessa SFS on itse laatinut RECS-todentamismenettelyn. Myöskään arvioijien pätevyysvaatimuksiin ei ole otettu kantaa RECS-organisaation toimesta vaan SFS on itse määritellyt RECS-arvioijien pätevyysvaatimukset. Käytännössä SFS:ssä RECSarviointeja suorittavat energia-alan ympäristö- ja laatujärjestelmien pääarvioijapätevyyden omaavat henkilöt. Suomen IB:nä toimiva Fingrid ei ole ottanut laaduntarkastajan roolia arvioinnissa, vaan se luottaa tässä suhteessa SFS:n toimintaan ja kokemukseen. Vastuu arviointimenettelystä ja sen laadunvarmistuksesta onkin jäänyt SFS:n itsensä kannettavaksi. RECS-hankkeessa arvioijien keskuudessa ei myöskään ole

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014

Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 Mikä muuttuu hallinnoinnin vastuun siirtyessä Fingridille? Kaija Niskala Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 2 Tilanne ennen alkuperätakuulain muutosta 1.7.2013 Fingrid myöntää tuottajille alkuperätakuut

Lisätiedot

Palvelusopimuksen esittely. Pentti Säynätjoki Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014

Palvelusopimuksen esittely. Pentti Säynätjoki Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 Palvelusopimuksen esittely Pentti Säynätjoki Alkuperätakuun iltapäivä 14.1.2014 2 Palvelusopimus luonnosvaiheessa Lähetetään Energiavirastolle vahvistettavaksi helmikuun alkuun mennessä Energiavirasto

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen

Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015. Satu Viljainen Energiateollisuus ry:n syysseminaari 19.11.2015 Satu Viljainen Sähkömarkkinat valinkauhassa Esityksen sisältö Sähkön sisämarkkinapolitiikka mitä uutta on tapahtumassa EU:n ilmastopolitiikka vaikutukset

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan?

Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? Ilmastonmuutos on täällä voiko se vaikuttaa positiivisesti liiketoimintaan? 27.3.2009 Jussi Nykänen / GreenStream Network Oyj ClimBus-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Tiede luo pohjan markkinoille...

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

NBS projektin tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho

NBS projektin tilannekatsaus. Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho NBS projektin tilannekatsaus Tasevastaavapäivä 8.11.2012 Pasi Aho Mieleenpalautus siitä mitä ollaan tekemässä... N B S V I S I O N NOW Common principles since Jan 1 2009: 2 balances Imbalance power pricing

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho

Datahub projektin yleiskatsaus. Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Datahub projektin yleiskatsaus Seurataryhmän kokous 01/2015 10.11.2015 Pasi Aho Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto on yksi palveluistamme Kulutuksen ja tuotannon liittäminen kantaverkkoon Käyttövarma sähkönsiirto

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 TIIVISTELMÄ KESKI-SUOMEN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI- ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Kansallinen hankintailmoitus: HAAGA-HELIA Oy Ab : HAAGA-HELIA Oy Ab: Pasilan aktiivilaitteet 2011

Kansallinen hankintailmoitus: HAAGA-HELIA Oy Ab : HAAGA-HELIA Oy Ab: Pasilan aktiivilaitteet 2011 Finland Tender Kansallinen hankintailmoitus: HAAGA-HELIA Oy Ab : HAAGA-HELIA Oy Ab: Pasilan aktiivilaitteet 2011 Tarjoukset 11.4.2011 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Hankinnat 110322Johanna Virkanen Puh.

Lisätiedot

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012)

Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Yleiset liittymisehdot (YLE 2012) Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV 2012) Jarno Sederlund ja Tuomas Rauhala Verkko- ja Käyttötoimikunta 7.3.2012 Sisältö: Yleiset liittymisehdot (YLE 2012)

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Jani Piipponen

Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Jani Piipponen Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Tasevastaavailtapäivä Jani Piipponen Säätösähkömarkkinat kehittyy mutta miten? Esityksen sisältö Pohjoismainen säätösähkömarkkinaselvitys (RPM Review) Säätötarjousten

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen

Ajankohtaista markkinakehityksestä. Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Ajankohtaista markkinakehityksestä Neuvottelukunta 16.12.2014 Juha Kekkonen Sisältö Eurooppa: market coupling, verkkokoodit Itämeren alue: Reservimarkkinat, NBS, Suomi: pitkät siirto-oikeudet, Venäjän

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä EU:ssa. Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä. Taustat ja tarkoitus Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Ajoneuvojen tyyppihyväksyntä, yleistä Taustat ja tarkoitus EU:lla on ollut jo pitkään direktiivi, joka koskee henkilöautojen ja moottoripyörien tyyppihyväksyntää.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Sähkön alkuperätakuiden markkinat ja kaupankäynnin käytännöt

Sähkön alkuperätakuiden markkinat ja kaupankäynnin käytännöt Sähkön alkuperätakuiden markkinat ja kaupankäynnin käytännöt Energiateollisuuden koulutus- ja keskustelutilaisuus 12.6.2013 Suvi Viljaranta, GreenStream YLEISTÄ KAUPANKÄYNNISTÄ 2 Markkinoiden kehittyminen

Lisätiedot

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Kemppi ARC YOU GET WHAT YOU MEASURE OR BE CAREFUL WHAT YOU WISH FOR HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT Puolitetaan hitsauskustannukset seminaari 9.4.2008 Mikko Veikkolainen, Ratkaisuliiketoimintapäällikkö

Lisätiedot

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Footer Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset Biosaimaa - uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Esa Vakkilainen professori esa.vakkilainen@lut.fi tekniikka&talous 26.4.2013

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ajoneuvolainsäädäntö 2011 Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta (HAP) Jarmo Hirvonen Trafi Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Näkökulma Esityksen näkökulma lähes puhtaasti viranomaisnäkökulma, viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy

Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Kuinka viedä rakennustuote hyväksytysti markkinoille? Liisa Rautiainen VTT Expert Services Oy Vaatimusten mukaisuus (EU ja/tai kansallinen) on osoitettava jollain tavalla Onko tuotteella hen (=harmonisoitu

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

EU CERT asentajille RES-direktiivin mukainen pätevyys

EU CERT asentajille RES-direktiivin mukainen pätevyys EU CERT asentajille RES-direktiivin mukainen pätevyys Lämpöpumppupäivä Fur Center 28.11.2013 Timo Määttä, Motiva Oy 28.11.2013 Milja Aarni, Timo Määttä 1 Taustaa Suomeen on luotava uusiutuvan energian

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Alkuperätakuiden ajankohtaisia asioita. 14.1.2015 Kaija Niskala

Alkuperätakuiden ajankohtaisia asioita. 14.1.2015 Kaija Niskala Alkuperätakuiden ajankohtaisia asioita 14.1.2015 Kaija Niskala Rekisterin käyttäjän (tilinhaltijan) palvelusopimus Finextra aloitti AIB:n jäsenenä 1.1.2015 Palvelusopimus Standard Terms and Conditions

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008

TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 TIIVISTELMÄ POHJOIS-SAVON METSÄKESKUSALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2008 1. Yleistä Arviointistandardi: FFCS 1001:2003 ja FFCS 1002-1:2003 Arvioinnin laajuus: Metsien

Lisätiedot

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE Pyydämme palauttamaan täytetyn lomakkeen osoitteeseen laatu@chamber.fi. Tarkastettava tilintarkastaja Laaduntarkastaja Laadunvalvontajärjestelmän kartoitus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009 Arvioinnin laajuus: Metsien hoito ja käyttö

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi

Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi Paperin alkuperän hallinnan sertifiointi painotalossa Anu Aurassalo Insinöörityöseminaari 14.5.2009 Metropolia AMK Edita lyhyesti Konsernin päätoimialat: markkinointiviestinnän tuotantopalvelut, graafisen

Lisätiedot