Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu"

Transkriptio

1 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos Miten kuluttajat arvioivat private label -tuotteita? Tuotteen ulkoisten vihjeiden merkitys laatumielikuvien muodostumisessa Progradu-tutkielma Janne Jutila k90283

2 2 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin ja johtamisen laitos Pro gradu tutkielma Janne Jutila Tiivistelmä Miten kuluttajat arvioivat private label -tuotteita Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena ovat private label -tuotteet eli kaupan omat merkit. Tutkielman tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten kuluttajat arvioivat private label -tuotteita. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään vihjeidenkäyttöteoriaa, jonka mukaan kuluttajat käyttävät tuotteen ulkoisia attribuutteja arvioidessaan tuotteen laadukkuutta. Tutkielman alkuvaiheessa luodaan lisäksi katsaus private label -tuotteiden markkinaosuuden kehittymiseen niin Suomessa kuin ulkomailla sekä private label -tuotteiden laadulliseen kehittymiseen. Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimuksen perusjoukko on täysi-ikäiset suomalaiset kuluttajat. Tutkimusta varten kerättiin informoidulla kyselyllä primääriaineisto (n = 200). Teorian pohjalta luotujen hypoteesien toteutumista tutkitaan primaariaineistolle tehtyjen tilastollisten analyysien avulla. Tässä tutkimuksessa käytetyt tilastolliset menetelmät ovat keskiarvotestit sekä monimuuttujamenetelmät. Monimuuttujamenetelmistä klusterianalyysin perusteella saatuja kolmea toisistaan poikkeavaa kuluttajaryhmää käytettiin taustatietoja vaativien tutkimushypoteesien analysoimisessa. Tämä tutkimus tarjoaa useita sekä uusia private label -tuotteisiin, että vanhoja tutkimustuloksia vahvistavia havaintoja. Tutkimuksen merkittävimmät tulokset liittyvät erilaisiin private label -kuluttajaryhmiin, tuotteen ulkoisten attribuuttien keskinäiseen tärkeysjärjestykseen sekä private label -taipumuksen vaikutukseen arvioitaessa private label -tuotteiden laadukkuutta. Tutkimustulokset vahvistavat hinnan merkitystä private label -tuotteisiin liittyvän laadullisen arvioinnin välineenä. Vanhoja tutkimustuloksia tukevia tuloksia ovat lisäksi myös private label -tuotteiden mainonnan vähäinen merkitys sekä private label -tuotteiden pakkausten laaduttomuus verrattuna vastaaviin kilpaileviin brändi-tuotteisiin. Uusia tutkimustuloksia private label -tutkimuksessa ovat puolestaan ulkoisten attribuuttien vähäinen merkitys private label -tuotteiden negatiivisten laatumielikuvien lähteenä sekä private label -kuluttajien joukosta ilmennyt todellisten private label -fanien ryhmä. AVAINSANAT: private label -tuotteet, vihjeidenkäyttöteoria, tuotteen ulkoiset attribuutit

3 3 Sisältö 1. Johdanto Tutkielman taustaa Tutkielman tavoitteet ja ongelman rajaus Tutkielman rakenne Private label -tuotteet Tutkielman keskeiset käsitteet Private label -tuotteet Suomessa ja ulkomailla Private label -tuotteiden asema suhteessa brändi-tuotteisiin Aikaisempi private label -tutkimus Teoria ja hypoteesit Vihjeidenkäyttöteoria Tutkimushypoteesit Ulkoisten attribuuttien merkitys arvioitaessa private label - ja brändituotteiden laadukkuutta Ulkoiset attribuutit ja erilaiset kuluttajaryhmät Koetun private label -laadukkuuden vaikutus valintatilanteessa Private label -pakkauksen merkitys valintatilanteessa Private label -brändin ja mainonnan merkitys laatumielikuvien syntymiseen Tutkimusmetodit Perusjoukko ja otanta Aineiston keruu ja käsittely Mittareiden operationalisointi Analyysien taustamuuttujat Aineiston analysointimenetelmät Keskiarvotestit Monimuuttujamenetelmät Realibiliteetti ja valideetti Tutkimuksen tulokset ja analyysit Aineiston kuvaus Klusterianalyysin tulokset... 48

4 4 5.3 Hypoteesien toteutuminen Yhteenveto ja johtopäätökset Suositukset liikkeenjohdolle Tutkimuksen rajoitukset ja jatkotutkimusehdotukset Lähteet: Kuvioluettelo Kuvio 1 Private label -tuotteiden markkinaosuuksien ja vähittäiskaupan kasvu (%) Suomessa Kuvio 2 Private label -tuotteiden markkinaosuudet alueittain (AC Nielsen 2007) Kuvio 3 Tutkimuksen ikäjakauma syntymävuoden mukaan (%) Kuvio 4 Ulkoisten attribuuttien käyttö ostettaessa private label -tuotteita ja ruokatuotteita yleisesti Kuvio 5 Tärkeimmät ja vähiten tärkeimmät ulkoiset attribuutit arvioitaessa private label -tuotteiden laadukkuutta (%) n= Kuvio 6 Kuluttajien valinta ravintosisällöltään identtisten private label - ja brändituotteiden välillä (%) n= Taulukkoluettelo Taulukko 1 Private label -tuotteet, niiden osuus liikevaihdosta kaupan alan yrityksittäin, sekä private label -tuotteiden määrät kaupan alan yrityksittäin Suomessa Taulukko 2 Private label -tuotteiden markkinaosuuksien (%) kehittyminen Euroopassa 2000-luvulla Taulukko 3 Kuluttajiin liittyvä private label -tutkimus Taulukko 4 Tutkimuksen hypoteesit Taulukko 5 Tutkielman hypoteesien operationalisointi... 40

5 5 Taulukko 10 Edullisempi private label -tuote on laadultaan huonompi kuin kilpaileva merkkituote (varianssianalyysi klustereittain) Taulukko 11 Edullisempi private label -tuote on laadultaan huonompi kuin kilpaileva merkkituote (varianssianalyysi tuloluokittain) Taulukko 12 Jos vastaavat private label -tuote ja merkkituote ovat samanlaatuisia, valitsen merkkituotteen (varianssianalyysi klustereittain) Taulukko 13 Private label -tuotteiden pakkaukset ovat yleisesti laaduttomampia verrattuna vastaavien merkkituotteiden pakkauksiin (varianssianalyysi klustereittain) 56 Taulukko 14 Private label -merkit ovat rinnastettavissa merkkituotteisiin (varianssianalyysi klustereittain) Taulukko 16 Private label -tuotteita mainostetaan vastaavan merkkituotteita vähemmän (t-testi ikäluokkien mukaan)... 59

6 6 1. Johdanto 1.1 Tutkielman taustaa Kaupan omat merkit eli private label -tuotteet ovat olleet kaupan tuotevalikoimissa jo pitkään, mutta vasta 1960-luvulla niiden merkitys alkoi korostua (Kumar & Steenkamp 2007, 1-3). Private label -tuotteiden suosion ja merkityksen kasvaessa myös niihin liittyvä tutkimus on laajentunut. Private label -tuotteiden vaikutukset voidaan havaita useilla eri alueilla, jonka vuoksi niitä on myös tutkittu useista eri näkökulmista. Private label -tutkimus voidaan jakaa karkeasti viiteen eri aihealueeseen: vähittäiskauppaan, valmistajiin, markkinarakenteeseen, private label -kuluttajiin sekä vähittäiskaupan ja valmistajien yhdistelmään liittyvään tutkimukseen (Hyman, Kopf & Lee 2010). Private label -tuotteet ovat vähittäiskaupalle erityisen tärkeitä, sillä niistä saadaan vastaavia merkkituotteita parempi marginaali (Tuormaa 2008). Lisäksi vähittäiskauppa omistaa oikeudet omiin private label -tuotteisiin, jonka ansiosta private label -tuotteita voidaan helposti mukauttaa vastaamaan vaadittuja olosuhteita. Vähittäiskauppaan liittyvä private label -tutkimus on tutkinut esimerkiksi private label -tuotteiden vaikutusta kuluttajien lojaalisuuteen tiettyä kauppaketjua kohtaan (Corstjens & Lal 2000). Private label -tuotteiden kasvanut suosio on vaikuttanut myös merkkituotteiden valmistajien toimintaan. Paikoittain on ollut havaittavissa, että monet merkkituotteiden valmistajat ovat jopa aliarvioineet private label -tuotteiden aiheuttaman uhan (Kumar & Steenkamp 2007, ). Valmistajiin liittyvä tutkimushaara on tutkinut miten valmistajien pitäisi reagoida kasvaviin private label -markkinaosuuksiin. Vaihtoehtoina on esitetty private label -tuotteiden valmistamista omien tuotteiden rinnalla tai valmistajan profiloituminen pelkästään kauppaketjujen private label -tuotteiden valmistajaksi (Kumar & Steenkamp 2007, 129). Private label -tuotteet ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Monissa Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, Iso-Britanniassa,

7 7 Ranskassa ja Hollannissa private label -tuotteet ovat saavuttaneet merkittäviäkin markkinaosuuksia. Private label -tuotteet eivät kuitenkaan kaikkialla ole saavuttaneet vastaavaa suosiota. Esimerkiksi suomalainen vähittäiskauppa on omien tuotemerkkien kehittämisessä Euroopan keskitason alapuolella (Tuormaa 2008). Private label - tuotteiden markkinarakennetta tutkiva tutkimushaara on selvittänyt, minkälainen vaikutus talouden suhdanteilla on private label -tuotteiden suosioon (Quelch & Harding 1996) sekä missä tuoteryhmissä private label -tuotteet pärjäävät parhaiten (Dhar & Hoch 1997). Private label -tutkimuksessa on jo pitkään vallinnut yhteisymmärrys, että private label - tuotteet koetaan heikkolaatuisemmiksi kuin vastaavat brändi-tuotteet (Cunningham, Hardy & Imperia 1982; Bellizzi, Krueckeberg, Hamilton & Martin 1981). Kuluttajiin liittyvä private label -tutkimus on pureutunut juuri kyseiseen ongelmaan eli miksi brändi-tuotteita suositaan private label -tuotteita enemmän, vaikka private label - tuotteita mainostetaan, ne ovat edullisempia sekä antavat usein laatutakuun. Lisäksi private label -tuotteiden valmistajien yhdistys (Private Label Manufacturers Association) takaa, että tuotteet ovat samanlaatuisia kilpailevien brändi-tuotteiden kanssa. Private label -tuotteiden evoluutio on vienyt private label -tuotteita vuosien saatossa lähemmäksi kilpailevia brändi-tuotteita. Private label -tuotteiden kehityksen johdosta on tarpeellista selvittää ajavatko aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut tekijät kuluttajia kalliimpien brändi-tuotteiden ostamiseen. Aikaisempi tutkimus on lisäksi keskittynyt markkinoihin, joissa private label -tuotteet ovat saavuttaneet merkittäviä markkinaosuuksia ja sivuuttanut markkinat, joilla private label -tuotteiden markkinaosuudet ovat jääneet syystä tai toisesta vaatimattomammiksi. Kuluttajien asenteita tutkineet Veloutsou, Gioulistanis & Moutinho (2004) totesivat lisätutkimuksen tarpeen markkina-alueilla, joilla private label -markkinaosuudet ovat jääneet alhaisiksi. Kuluttajiin liittyvä tutkimushaara on lähestynyt private label -tuotteita kahdelta eri suunnalta. Ensimmäisessä on tutkittu kuluttajien taipumusta ostaa private label -tuotteita niin sosio-ekonomisten ja kuluttajakäyttäytymisen kannalta (Dick, Jain & Richardson

8 8 1995; Batra & Sinha 2000) kuin hintatietoisuuden kannalta (Sethuraman & Cole 1999; Sinha & Batra 1999). Toinen kuluttajiin liittyvä lähestymistapa private label - tutkimuksessa on ollut puolestaan kuluttajien private label -asenteiden tutkiminen (Richardson, Dick & Jain 1994; Wulf, Odekerken-Schröder, Goedertier, & Van Ossel 2005; Garretson, Fisher & Burton 2002). Kotimaiset private label -tuotteita myyvät kauppaketjut uskovat private label-tuotteiden merkityksen kasvavan entisestään, ja niiden kasvattavan markkinaosuuksiaan merkittävästi tulevina vuosina (Tuormaa 2008). Aikaisemman tutkimuksen puute, toistaiseksi alhainen markkinaosuus sekä tulevaisuuden potentiaalin yhdistelmä tekevät suomalaisesta vähittäiskaupasta mielenkiintoisen tutkimuskentän private label - tutkimukselle. 1.2 Tutkielman tavoitteet ja ongelman rajaus Tämä tutkielma jatkaa kuluttajien asenteisiin liittyvää private label -tutkimushaaraa ja tutkii miten kuluttajat arvioivat private label -tuotteita. Tämän tutkielman tutkimusongelmana on selvittää kuluttajan valintapäätökseen vaikuttavat tekijät valittaessa brändi- ja private label -tuotteiden välillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään vihjeidenkäyttöteoriaa, jonka mukaan kuluttajat käyttävät tuotteen ulkoisia attribuutteja arvioidessaan tuotteen laadukkuutta. Tutkimuksen yksinkertaistamiseksi ja ulkoisten attribuuttien merkityksen selvittämiseksi tässä tutkimuksessa keskitytään ainoastaan tuotteiden ulkoisiin attribuutteihin. Tuotteiden sisäiset attribuutit on rajattu tutkimuskentän ulkopuolelle ja niitä ei käsitellä tässä tutkimuksessa. Vihjeidenkäyttöteoria on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu hyväksi näkökulmaksi juuri private label -tutkimukseen (Richardson, Dick & Jain 1994). Tutkimusongelmaan pyritään etsimään vastauksia vastaamalla tutkimuksen alaongelmiin: - Miten kuluttajat käyttävät ulkoisia attribuutteja arvioidessaan tuotteen laadukkuutta private label -tuotteiden tapauksessa?

9 9 - Miten erilainen private label -taipumus vaikuttaa ulkoisten attribuuttien käyttöön? - Miten kuluttajat suhteuttavat private label -tuotteet vastaaviin merkkituotteisiin? Tutkielman tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkielmaa varten kerättiin primääriaineisto, joka analysoitiin niin monimuuttujamenetelmin kuin keskiarvotestien avulla. Tässä tutkielmassa private label -tuotteita tutkitaan kokonaisuutena pureutumatta tiettyyn private label -tuotekategoriaan. Tutkielmassa ei ole myöskään tarkoitus tutkia private label -kuluttamista kuluttajien sosioekonomisten taustojen pohjalta, sillä siihen liittyvää tutkimusta on tehty laajalti (Dick, Jain & Richardson 1995), eikä Suomi vankan keskiluokkansa johdosta ole mielekäs tutkimuskohde sosioekonomiselta lähtökannalta. 1.3 Tutkielman rakenne Tutkielman ensimmäisessä luvussa käsitellään private label -tuotteita yleisesti. Keskeisten käsitteiden määrittämisen jälkeen tarkastelun kohteena ovat private label - tuotteiden markkinaosuudet sekä markkinaosuuksien kehittyminen niin koti- kuin ulkomaillakin. Lisäksi perehdytään private label -tuotteiden kehitykseen ja siihen, miten niiden asema osana vähittäiskaupan tuotetarjontaa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Luvun päätteeksi tarkastellaan aikaisempaa private label - tuotteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Toisessa luvussa esitellään tutkimuksen teoreettinen viitekehys vihjeidenkäyttöteoria, sekä esitellään, miksi juuri se on sopiva tarkasteltaessa private label -tuotteita. Seuraavaksi esitellään vihjeidenkäyttöteorian kannalta oleelliset ulkoiset attribuutit, ja yhdistetään keskustelu private label -tuotteisiin. Luvun päätteeksi luodaan tämän tutkimuksen tutkimushypoteesit.

10 10 Kolmannessa luvussa esitellään kvantitatiivisen tutkimusotteen metodologiset valinnat sekä esitellään, miten tutkimus on suoritettu. Luvussa esitellään myös miten tutkielman primääriaineisto kerättiin. Neljännessä luvussa esitetään tutkimukseen valituilla menetelmillä saavutetut tulokset, joiden pohjalta tutkitaan toisessa luvussa esiteltyjen hypoteesien toteutumista. Tutkielman viimeisessä eli viidennessä luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja yhteenveto, sekä kuvataan tutkimuksen perusteella saatua kuvaa private label -tuotteiden asemasta Suomen vähittäiskaupassa. Lisäksi luvussa esitellään ehdotuksia liikkeenjohtajille sekä jatkotutkimusehdotuksia.

11 11 2. Private label -tuotteet 2.1 Tutkielman keskeiset käsitteet Seuraavassa osiossa on esitelty tutkielman keskeisimmät käsitteet. Keskeisintä on erottaa private label -tuotteiden ja brändi-tuotteiden väliset erot. Private label -tuotteet ovat private label -tuotteiden valmistajayhdistyksen PLMA:n (Private Label Manufacturing Association) mukaan tuotteita, joita myydään vähittäiskauppiaan brändin alla. Kyseinen brändi voi olla sama kuin vähittäiskaupan oma brändi tai vastaavasti se voi olla luotu erikseen vähittäiskauppiaan toimesta. Joissain tapauksissa vähittäiskauppias voi kuulua jälleenmyyntiryhmittymään, joka omistaa private label -brändin. Tällöin brändi on vain ryhmittymän jäsenten käytettävissä (PLMA 2010). Private label -tuotteita on tarjolla useilla teollisuuden aloilla aina ruokateollisuudesta kosmetiikkateollisuuteen. Private label -tuotteet tarjoavat valinnanvaraa sekä mahdollisuutta ostaa laadukkaita tuotteita perinteisten valmistajien tuotteita edullisemmin. Private label -tuotteet koostuvat samoista tai laadukkaammista raakaaineista kun vastaavat perinteisten valmistajien tuotteet. Lisäksi koska vähittäiskauppiaan nimi tai tunnus on tuotteen pakkauksessa, kuluttaja saa takuun, että tuote vastaa vähittäiskauppiaan laatustandardeja ja -spesifikaatioita (PLMA 2010). Muutamia esimerkkejä kotimaisista private label -tuotteista ovat Keskon Pirkka, Inex Partnersin valmistuttama, mutta S-ryhmän myymä Rainbow sekä Tuko Logisticsin valmistuttama, mutta esimerkiksi Suomen Lähikaupan myymä Eldorado. Kumar & Steenkamp (2007, 27-28) määrittelevät neljä erilaista strategiaa private label - tuotteille. Ne ovat geneeriset private label -tuotteet (generic private labels), copycatbrändit, premium private label -tuotteet sekä arvo-innovaattorit (value innovators). Private label -tuotteiden tultua markkinoille 1900-luvun alkupuolella vähittäiskauppiaat keskittyivät kahteen ensimmäiseen, kun taas kaksi jälkimmäistä ovat vasta viime aikoina tulleet osaksi vähittäiskauppiaiden tuotetarjontaa.

12 12 Geneeriset private label -tuotteet olivat ensimmäisiä private label -tuotteita. Niille on ominaista alhainen hinta sekä hyvin alkeellinen pakkaus, mutta viimeisten vuosikymmenten aikana ne ovat siirtyneet laadultaan lähemmäksi vastaavia brändituotteita. Geneeriset private label -tuotteet ovat yleensä segmentoitu hintasensitiivisiä ja laadusta tinkiviä kuluttajia varten. Geneeriset private label -tuotteet ovat kauppaketjulle tärkeitä, sillä niillä kilpaillaan hinnalla kilpailevia kauppaketjuja kuten Lidliä vastaan. Suomessa myytäviä geneerisiä private label -tuotteita ovat Keskon Euroshopper sekä SOK:n X-tra (Kumar & Steenkamp 2007, 29-30). Copycat-brändit ovat puolestaan kaupan omia kopioita markkinajohtajan tuotteesta. Näitä tavataan Suomessa kuitenkin vain harvakseltaan. Kahdesta uudemmasta private label -tuotteesta premium private label -tuotteet kilpailevat valmistajien laadukkaimpien tuotteiden kanssa ja saattavat olla hinnaltaan jopa kilpailevia brändi-tuotteita kalliimpia. Premium private label -tuotteet ovat ilmiönä vielä suhteellisen tuore kotimaisilla vähittäiskaupan markkinoilla. Kotimainen esimerkki on Ruokakeskon keväällä 2008 lanseeraama Pirkka Parhaat -tuotemerkki (Kumar & Steenkamp 2007, 31). Private label -tuotteita, jotka kilpailevat valmistajien brändi-tuotteita vastaan laadukkuudella, mutta ovat hintansa puolesta edullisempia, ovat arvo-innovaattoreita. Arvo-innovaattoreiden kustannusrakennetta tutkitaan säännöllisesti kunkin elementin tuottamaan arvoon. Arvoa tuottamattomat elementit poistetaan tuotteesta edullisemman hintatason aikaan saamiseksi. Suomessa myytävistä private label- tuotteista merkittävin osa kuuluu tähän kategoriaan. Arvo-innovaattoreita kotimaisessa vähittäiskaupassa ovat esimerkiksi Ruokakeskon Pirkka ja SOK:n Rainbow. Esimerkiksi Rainbow-merkin tuotteiden luvataan olevan laadultaan vastaavia kilpaileviin brändi-tuotteisiin verrattuna, mutta prosenttia edullisempia (Inex Partners 2010; Kumar & Steenkamp 2007, 61, 74). Rajat eri private label -strategioiden välillä ovat hälventyneet viime vuosina ja sen vuoksi eri private label -strategioiden välillä voidaan havaita päällekkäisyyksiä. Tässä tutkimuksessa private label -tuotteita käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Geneeristen private label -tuotteiden muodostaessa vain pienen osan maamme private label - myynnistä sekä copycat-brändien puuttuessa kotimaisilta vähittäiskauppamarkkinoilta, ja premium private label -tuotteiden tultua markkinoille vasta vähän aikaa sitten,

13 13 voidaan todeta Suomessa myytävien private label -tuotteiden kuuluvan pääasiassa arvoinnovaattoreiden joukkoon. Brändi-tuotteilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin teollisuusyritysten valmistamia tuotteita, joissa on valmistajayrityksen oma tai sen hallinnoima tunnus tai merkki. Nämä tuotteet ovat yleisesti tunnettuja kuluttajien keskuudessa mainoskampanjoiden ansiosta. Esimerkkejä näistä ovat Sinebrychoffin Suomessa valmistama ja markkinoima Coca-Cola virvoitusjuoma ja Valion tuotemerkki Oltermanni. 2.2 Private label -tuotteet Suomessa ja ulkomailla Kotimaisen vähittäiskaupan suurimpien toimijoiden SOK:n ja Keskon private label - tuotteet tulivat markkinoille jo useita vuosikymmeniä sitten. SOK toi Rainbow private label -merkkinsä markkinoille vuonna 1967 (S-kanava 2010), kun taas Keskon vastaava Pirkka-brändi tuotiin markkinoille vuonna 1986 (Kesko 2010). Taulukossa 1 on esitetty private label -tuotteiden osuus kotimaisten kauppaketjujen myynnistä sekä private label -tuotteiden määrät kauppaketjuittain. Taulukko 1 Private label -tuotteet, niiden osuus liikevaihdosta kaupan alan yrityksittäin, sekä private label -tuotteiden määrät kaupan alan yrityksittäin Suomessa 2008 Kaupan alan yritys Private label -merkit Private label - tuotteiden osuus liikevaihdosta (%) Kesko Pirkka, Euroshopper Stockmann Meals, Delikatess, Gourmet Suomen Lähikauppa SOK Lidl Eldorado, First Price 7,5 997 Rainbow, X-tra, Daily Private label - tuotteiden määrä Lähde: Tuormaa 2008 Kuten taulukosta 1 voidaan havaita, on Ruokakeskon Pirkka selkeä edelläkävijä niin markkinaosuuksilla kuin private label -tuotteiden määrällä mitattuna. Kauppaketju Lidl ei luovuta tietoja markkinaosuuksistaan, mutta Lidl:n private label -tuotteiden markkinaosuuden arvioidaan olevan noin prosenttia (Tuormaa 2008).

14 14 Kotimaisten private label -tuotteiden markkinaosuuksien kasvu verrattuna kotimaisen vähittäiskaupan kasvuun on ollut merkittävää. Kuviosta 1 voidaan havaita, että private label -tuotteiden markkinaosuuksien kasvu on ollut moninkertaista verrattuna vähittäiskaupan kasvuun Private label -tuotteet Kotimainen vähittäiskauppa Kuvio 1 Private label -tuotteiden markkinaosuuksien ja vähittäiskaupan kasvu (%) Suomessa (AC Nielsen 2003, 2005, 2007; Tilastokeskus 2010) Suomi on kuitenkin private label -tuotteiden markkinaosuudella mitattuna Euroopan keskiarvon alapuolella, vaikka private label -tuotteiden markkinaosuudet ovat kasvaneet ajoittain jopa Euroopan vauhdikkainta tahtia. Vuonna 2007 private label -tuotteiden myyntipohjainen markkinaosuus oli Suomessa 18 %, kun vastaavasti Euroopan keskiarvo oli 23 %. Taulukossa 2 on esitetty private label -tuotteiden myyntipohjaisten markkinaosuuksien kehittyminen valituissa eurooppalaisissa maissa 2000-luvulla (AC Nielsen 2007).

15 15 Taulukko 2 Private label -tuotteiden markkinaosuuksien (%) kehittyminen Euroopassa luvulla Maa Sveitsi Iso-Britannia Saksa Ranska Espanja Hollanti Ruotsi Suomi Lähde: Ac Nielsen 2003,2005, 2007 Kuten taulukosta 2 voidaan havaita, Suomen private label -tuotteiden markkinaosuudet ovat selkeästi pienempiä kuin johtavien eurooppalaisten maiden markkinaosuudet. Korkeimpien markkinaosuuksien maissa, kuten Sveitsissä ja Iso-Britanniassa private label -tuotteiden markkinaosuudet lähentelevät jo 50 prosenttia, eikä markkinaosuuksien kasvu osoita merkittäviä hiipumisen merkkejä. Taulukon 2 perusteella voidaan kuitenkin havaita, että private label -tuotteiden markkinaosuuksien kasvu Suomessa on ollut erityisen nopeaa muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Suomi ja Sveitsi muodostavat mielenkiintoisen vertailuparin markkinaosuuksien kehittymisen suhteen. Suomi ja Sveitsi ovat vähittäiskaupan markkinakoon sekä kaupan alan keskittymisen puolesta samankaltaisia. Molemmat maat ovat Euroopan mittakaavassa pieniä, sekä molemmissa vähittäiskauppa on hyvin keskittynyttä. Private label markkinaosuuksissa on kuitenkin havaittavissa merkittävä ero. Yhdeksi selittäväksi tekijäksi on ehdotettu sveitsiläisten kauppiaiden omaa teollista tuotantoa, kun taas vastaavasti Suomessa ja muuallakin kauppa on luopunut lähes kokonaan omista tuotantolaitoksista (Tuormaa 2008). Seuraavassa kuviossa 2 on esitetty private label -tuotteiden markkinaosuudet maantieteellisten alueiden suhteen.

16 Private label -tuotteiden markkinaosuudet (%) alueittain Eurooppa Pohjois-Amerikka Aasia ja Australia Latinalainen Amerikka 4 2 Kuvio 2 Private label -tuotteiden markkinaosuudet alueittain (AC Nielsen 2007) Kuviosta 2 voidaan havaita, että Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat selkeästi muita alueita kehittyneempiä private label -tuotteiden markkinaosuuksissa. Latinalaisen Amerikan alhainen markkinaosuusprosentti on yllättävä, koska alueen kuluttajien ostovoima on heikompi verrattuna esimerkiksi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Sen valossa brändi-tuotteita edullisempien private label -tuotteiden markkinaosuuksien olettaisi olevan korkeampi. On arvioitu, että private label -tuotteiden markkinaosuudet voivat kohota maakohtaisesti jopa 60-prosenttiin (Tuormaa 2008). Private label -tuotteissa on siis merkittävä potentiaali. Yllä esitetyistä markkinaosuuksista voidaan havaita, että suurin osa maista ja maantieteellisistä alueista on vielä merkittävästi jäljessä maksimiarvioista. Seuraavaksi tarkastellaan private label -tuotteiden asemaa suhteessa kilpaileviin brändituotteisiin ja private label -tuotteiden viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehittymistä lähemmäksi brändi-tuotteita. 2.3 Private label -tuotteiden asema suhteessa brändi-tuotteisiin Useiden viimeisten vuosikymmenten aikana Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan kuluttajat kokevat brändi-tuotteet esimerkiksi laadullisesti,

17 17 maultaan ja luotettavuudeltaan paremmiksi kuin vastaavat private label -tuotteet. (De Wulf, Odekerken-Schroder, Goedertier & Van Ossel 2005; Cunningham, Hardy & Imperia 1982; Bellizzi, Krueckeberg, Hamilton & Martin 1981) Tutkimusten mukaan brändi-tuotteiden tarjotessa kuluttajille laatua private label -tuotteet koetaan yleisesti hinnaltaan edullisiksi, pakkaukseltaan heikkotasoisiksi, vähemmän tunnetuiksi sekä harvemmin mainostetuiksi. (Cunningham et al. 1982) Private label -tuotteiden epäedullisen aseman vastaaviin brändi-tuotteisiin verrattuna uskotaankin johtuvan juuri edellä mainituista piirteistä (Dick, Jain & Richardson 1996). Monet edellä mainituista tutkimuksista ovat kuitenkin tehty jo useita vuosikymmeniä sitten ja 1980-luvulla tyypillinen tuotevalikoima esimerkiksi Iso-Britanniassa oli kolmitasoinen. Ylimmällä tasolla olivat hinnaltaan korkeammat ja laadukkaammat valmistajien brändi-tuotteet, keskimmäisellä tasolla keskihintaiset kaupan omat merkit ja alimmalla tasolla siedettävää laatua edulliseen hintaan tarjoavat geneeriset tuotteet (Burt 2000). Viimeisten vuosikymmenten aikana private label -tuotteita myyvät kauppaketjut ovat epäsuotuisien laatumielikuvien johdosta alkaneet kiinnittää huomiota private label -tuotteiden laadukkuuteen aikaisemman hintakeskeisyyden sijasta. Pohjois- Amerikassa kauppaketjut ovat tuoneet markkinoille private label -tuotteita, jotka vastaavat tai jopa ylittävät laadullisesti vastaavat brändi-tuotteet, mutta joiden vähittäismyyntihinnat ovat kuitenkin edullisempia vastaaviin brändi-tuotteisiin verrattuna (Dunne & Narasimhan 1999; Quelch & Harding 1996). Quelch & Harding (1996) havaitsivat lisäksi, että mitä enemmän laadukkaita private label -tuotteita on markkinoilla, sitä todennäköisemmin kuluttajat päätyvät edullisemmin hinnoiteltuun private label -tuotteeseen. Edellä mainitun valossa voidaan todeta, että private label -tuotteiden kehitys on muuttanut private label -tuotteita edullisista ja alhaisen laadun tuotteista laadukkaiksi ja varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi kilpaileviin brändi-tuotteisiin verrattuna. Richardson (1997) havaitsi tutkimuksissaan, että private label -brändit koetaan laadullisesti vertailukelpoisiksi vastaaviin brändi-tuotteisiin nähden. Sen vuoksi private label - tuotteet koetaan paikoittain vähittäiskaupassa yhdeksi brändiksi muiden joukossa.

18 Aikaisempi private label -tutkimus Kuten jo aikaisemmin mainittiin, private label -tuotteet ovat vaikuttaneet vähittäiskaupan alaan monella eri tavalla. Tämän vuoksi myös tieteellinen tutkimus on tutkinut ilmiötä useilta eri näkökulmilta. Private label -tutkimus on ollut runsainta markkinarakenteeseen, vähittäiskauppaan sekä kuluttajiin liittyvissä tutkimushaaroissa, kun taas valmistajiin liittyvää private label -tutkimusta on tehty toistaiseksi vähemmän. Markkinarakenteeseen liittyvää private label -tutkimusta on tehty laajalti. Yksi tutkimuskysymyksistä on ollut private label -tuotteiden menestyminen eri talouden suhdanteiden aikana. Talouden suhdanteilla on havaittu olevan vaikutusta private label - tuotteiden markkinaosuuksiin, sillä markkinaosuuksissa on havaittu usean prosentin eroja taantumien ja nousukausien välillä (Quelch & Harding 1996). Private label - tuotteiden markkinaosuudet ovat nousseet taantumien aikana, kun kuluttajat ovat tarkempia kuluttamisensa suhteen ja vastaavasti taantumien ulkopuolella private label - tuotteiden markkinaosuudet ovat laskeneet. Vähittäiskaupan näkökulmasta tehty private label -tutkimus on keskittynyt esimerkiksi tietyn kauppaketjun private label -tuotteita ostavien kuluttajien lojaalisuuteen kyseistä kauppaketjua kohtaan. Corstjens & Lal (2000) havaitsivat, että private label -tuotteilla on positiivinen vaikutus kuluttajien lojaalisuuteen vähittäiskauppiasta kohtaan, mutta vain jos private label -tuotteet ovat laadukkaita. Private label -tuotteiden menestymistä eri vähittäiskauppiaiden välillä tutkineet Dhar & Hoch (1997) havaitsivat puolestaan, että vertailtaessa private label -tuotteiden menestymistä eri vähittäiskauppiaiden välillä menestys riippui vähittäiskauppiaiden useista eri toimista ja päätöksistä. Myös tässä tutkimuksessa havaittiin laadun merkitys osana private label -tuotteiden menestystä. Toinen mielenkiintoinen tutkimuskysymys vähittäiskauppaan liittyvässä private label - tutkimuksessa on ollut private label -tuotteiden positiointi tietyn tuotekategorian sisällä. Private label -tuotteiden positiointia vähittäiskauppiaan näkökulmasta tutkineet Sayman, Hoch & Raju (2002) havaitsivat, että taatakseen private label -tuotteen menestymisen, vähittäiskauppiaan on positioitava private label -tuote lähelle johtavaa kilpailevaa merkkituotetta. Tulokset ovat yhtenäisiä Dhar & Hoch (1997) saamien tuloksien kanssa.

19 19 Private label -tuotteita on tutkittu myös valmistajan näkökulmasta, mutta vain hyvin niukasti. On ollut havaittavissa, että monet merkkituotteiden valmistajat ovat jopa aliarvioineet private label -tuotteiden uhan ja keskittyneet kilpailemaan ainoastaan muiden merkkituotteiden kanssa (Kumar & Steenkamp 2007, ). Tutkimuksen pääongelma on ollut valmistajien suhtautuminen private label -tuotteisiin: kannattaako valmistajan valmistaa private label -tuotteita kauppaketjuille omien merkkituotteiden valmistamisen rinnalla vai kannattaako valmistajan profiloitua ainoastaan vähittäiskaupan private label -tuotteiden valmistajaksi (Kumar & Steenkamp 2007, 127). Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys eli kuluttajiin liittyvä private label - tutkimushaara on jakautunut kahteen eri lähestymistapaan. Ensimmäisen tutkimushaara on liittynyt kuluttajien taipumukseen ostaa private label -tuotteita sekä kuluttajien ostopäätöksiä ohjaavien tekijöiden tutkimiseen. Kuluttajien taipumusta ostaa private label -tuotteita on tutkittu niin sosio-ekonomisten tekijöiden ja kuluttajakäyttäytymisen (Dick, Jain & Richardson 1995; Batra & Sinha 2000) kuin hintatietoisuuden näkökulmasta (Sethuraman & Cole 1999; Sinha & Batra 1999). Vaikka private label - tuotteita ostavien kuluttajien sosio-ekonomisten ja demografisten tekijöiden tutkimusta on tehty runsaasti, merkittäviä tuloksia kuluttajia yhdistävistä tekijöistä ei ole kuitenkaan löydetty (Burt 2000). Toisessa private label -kuluttajiin liittyvässä lähestymistavassa on puolestaan tutkittu ja kartoitettu kokeellisesti kuluttajien asenteita private label -tuotteita kohtaan. Bellizzi, Krueckeberg, Hamilton & Martin (1981) ja Cunningham, Hardy & Imperia (1982) tutkimuksissa ilmeni, että kuluttajat kokivat private label -tuotteet yleisesti laaduttomammiksi verrattuna kilpaileviin merkkituotteisiin. Havainto toteutui erityisen vahvana merkkituotteita suosivien kuluttajien keskuudessa. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin, Wulf, Odekerken-Schröder, Goedertier, & Van Ossel (2005) havaitsivat edellä mainituista tutkimuksista poiketen, että kuluttajien mielestä private label -tuotteet tarjoavat yhtäläistä ellei jopa korkeampaa laatua verrattuna kilpaileviin

20 20 merkkituotteisiin. Eroavat tutkimustulokset kuvastavat hyvin edellä mainitun private label -tuotteiden evoluution seurauksia. Richardson, Dick & Jain (1994) havaitsivat tutkimuksessaan, että kuluttajat käyttävät tuotteisiin liittyviä ulkoisia vihjeitä, kuten tuotteen hintaa, merkkiä pakkausta ja mainontaa, arvioidessaan private label -tuotteiden laadukkuutta. Myöhemmin tehdyssä toisessa tutkimuksessa Dick, Jain & Richardson (1996) havaitsivat lisäksi, että private label -tuotteita vierastavat kuluttajat ovat huomattavasti taipuvaisempia käyttämään ulkoisia attribuutteja kuin kuluttajat, jotka ovat taipuvaisia ostamaan private label - tuotteita. Veloutsou, Gioulistanis & Moutinho (2004) tutkimus Skotlannin ja Kreikan private label -markkinoista on yksi viimeisimmistä kuluttajien private label - käyttäytymistä ja asenteita tutkinut tutkimus. Tutkimuksessa havaittiin, että private label -tuotteisiin tottuneet skotlantilaiset poikkesivat arvioissaan ja ostokäyttäytymisessään private label -tuotteita vähemmän ostavista kreikkalaisista. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Alan, Jain & Richardson (1996) esittämät tulokset private label - tuotteita ostavien ja vierastavien kuluttajien eroista. Veloutsou, Gioulistanis & Moutinho (2004) mainitsevat myös kuluttajien private label -asenteita käsittelevän lisätutkimuksen tarpeen erityisesti markkina-alueilla, joilla private label - markkinaosuudet ovat jäänet alhaisiksi. Taulukossa 3 on jaoteltu merkittävimmät artikkelit ja niiden merkittävimmät tulokset sekä kuluttajien asenteisiin liittyvään tutkimushaaraan, että kuluttajien private label -taipumukseen liittyvän tutkimushaaran osalta. Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Richardson, Dick & Alain tutkimuksiin (1994,1996), joissa kuluttajien private label -asenteiden ja valintaperusteiden muodostumista on selitetty vihjeidenkäyttöteorian kautta. Tässä tutkimuksessa jatketaan Richardson, Dick & Alain aloittamaa tutkimusta, jossa private label -tuotteita tutkitaan ja vertaillaan vastaaviin brändi-tuotteisiin juuri vihjeidenkäyttöteorian näkökulmasta. Tämä tutkimus poikkeaa aikaisemmasta siten, että se sivuuttaa sisäiset attribuutit ja keskittyy ainoastaan ulkoisiin attribuutteihin ja niiden välisiin suhteisiin. Richardson et al. (1994) toteavat lisätutkimuksen tarpeen erityisesti

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008

Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Miksi perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteita? Kari Valtonen PKM-ohjelman loppuseminaari Lahti 13.11.2008 Tutkimuksen tarkoitus selvittää: puutuotteiden ostokriteerit kuluttajien päätöksenteossa

Lisätiedot

Visio- ja uutispäivä

Visio- ja uutispäivä Päivittäistavarakauppa kuluttajan tarpeiden anturina ja elintarvikeketjun osana Visio- ja uutispäivä Osmo Laine, Päivittäistavarakauppa ry 3.12.2010 Kaupan palveluverkko Markkinoiden tehokkuus Vastuullisuus

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto...2. 2 Aineiston kuvaus...3. 3 Riippuvuustarkastelut...4 TILTP1 Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö Tampereen yliopisto 5.11.2007 Perttu Kaijansinkko (84813) perttu.kaijansinkko@uta.fi Pääaine matematiikka/tilastotiede Tarkastaja Tarja Siren 1 Johdanto...2

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KOLAHTAAKO KOTIMAINEN?

KOLAHTAAKO KOTIMAINEN? KOLAHTAAKO KOTIMAINEN? Kuluttajien käsitys SOK:n Kotimaista-tuotesarjan nestemäisten maitotaloustuotteiden laadusta Markkinoinnin pro gradu -tutkielma Laatija: Miki Rantala Ohjaajat: KTT Heli Marjanen

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Brändi ei ole vain tuotemerkki - Mikä on brändi ja miten se rakentuu? Marco Mäkinen

Brändi ei ole vain tuotemerkki - Mikä on brändi ja miten se rakentuu? Marco Mäkinen Brändi ei ole vain tuotemerkki - Mikä on brändi ja miten se rakentuu? Marco Mäkinen Mielikuvien merkitys kasvaa Lähde Brand Finance. Brändin arvo Muu aineeton Aineellinen Coca-Cola Company IBM GE $64 mrd

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli

Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Erityisnäytteenotto, esimerkkinä Fineli Näytteenottokoulutus 19. 20.11.2016 Mikä on Fineli? Elintarvikkeiden koostumustietokanta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää perustettu vuonna 1984

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa

Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Kaupan odotukset yhteistyölle elintarvikealan pk-yritysten kanssa Antti Sippola Market-kaupan johtaja SOK Lahti 27.10.2004 Antti Sippola / SOK / 27.10.2004 / dia 0 Asiakkaiden keskeisimpiä odotuksia teollisuudelta

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Puolan markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Puolan asukasluku on noin 38 miljoonaa. Elintarvikemarkkinat on yksi tärkeimmistä Puolan talouden sektoreista.

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER

OSAVUOSI- KATSAUS Q MIKKO HELANDER OSAVUOSI- KATSAUS Q1 2016 MIKKO HELANDER 27.4.2016 1 KESKEISET ASIAT Q1 Keskon liikevaihto vakaa, vertailukelpoinen kehitys +0,2 % Kannattavuus parani, liikevoitto ilman kertaeriä 32,3 milj. (26,5 milj.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:

Lisätiedot

Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta

Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta Selvitys elintarvikeyritysten vientimahdollisuuksista kotimaisten kauppaketjujen kautta Isa-Maria Ääri Johanna Kähkönen Kevät 2012 Sisällysluettelo 1. Selvitys 1.1 Tilannekatsaus kauppaketjuittain 2. Valikoimaanottoprosessi

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010

7.12.2010. Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 7.12.2010 Asiakastyytyväisyys pankki- ja vakuutusalalla 2010 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYS PANKKI- JA VAKUUTUSALALLA 2010 Sisällys JOHDANTO... 3 PANKKIALA - YKSITYISASIAKKAAT... 4 Asiakastyytyväisyys... 4 Asiakasuskollisuus...

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Valmisruoan arvostus ja arvot eri kuluttajaryhmissä

Valmisruoan arvostus ja arvot eri kuluttajaryhmissä Elintarvikealan yrittäjyyden hankeseminaari 6.11.-7.11. 2007, Pori Valmisruoan arvostus ja arvot eri kuluttajaryhmissä Terri Kupiainen, MTT Taustaa: Valmisruoka on moniulotteinen ja epäyhtenäisesti määritelty

Lisätiedot

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI?

VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI? 1 Arvoasuntopäivä 2015 6.5.2015, Pörssitalo, Helsinki VOIKO ASUNTOHINTAKUPLAN SITTENKIN HAVAITA HELPOSTI? Elias Oikarinen KTT, Akatemiatutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Kiinteistösijoittamisen

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER

KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER KESKON TULOS 2015 MIKKO HELANDER 3.2.2016 1 KESKEISET ASIAT VUONNA 2015 Päivittäistavarakaupassa vakaa markkina-asema ja hyvä kannattavuus Rauta- ja sisustuskaupan kannattavuus parani selvästi Keskon uusi

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Referaatti ja kommentti Florian Bauerin ja L TURin casesta Esomar kongressissa Istanbulissa 2013. Jukka Rastas

Referaatti ja kommentti Florian Bauerin ja L TURin casesta Esomar kongressissa Istanbulissa 2013. Jukka Rastas Referaatti ja kommentti Florian Bauerin ja L TURin casesta Esomar kongressissa Istanbulissa 2013 Jukka Rastas 1 Case study Leveraging Predictably Irrational Decisions Florian Bauer/Vocatus AG Pricing Beyond

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi

Markkinoinnin perusteet 23A Kohdemarkkinointi Markkinoinnin perusteet 23A00110 29.9.2015 Kohdemarkkinointi Sonja Lätti, KTM Emma Mäenpää, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kohdemarkkinoinnin perusajatus Usein vaikeaa tai

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus Rovaniemen kaupunki Matkailupäällikkö Tuula Rintala Gardin 2010 SISÄLTÖ sivu 1. Yöpymisvuorokausien kehitys 3 2. Markkina alueet 5 3.

Lisätiedot

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina

Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Muuttuva rinnakkaislääkemarkkina Heikki Bothas, toiminnanjohtaja Rinnakkaislääketeollisuus ry Rinnakkaislääkkeet Euroopassa Lääkealan kilpailu luo säästöjä ja kannustaa innovointiin 75 % EU:ssa käytettävistä

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen

Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen Tuotantolaitos työpöydälläsi Katsaus kotimaiseen 3D-tulostusosaamiseen Kuka olen? Ville Piispanen, minifactory Oy Ltd:n brändipäällikkö Ensisijaiset opinnot tuotantotalousinsinööriksi, valmistumisaika

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot