FUAS-ammattikorkeakoulujen Aikuiskoulutuksen koordinointihanke Loppuraportti
|
|
- Yrjö Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FUAS-ammattikorkeakoulujen Aikuiskoulutuksen koordinointihanke Loppuraportti Tuula Brofeldt Tuula Piensoho Lahden ammattikorkeakoulu Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut
2
3 Sisällys Esitiedot... 4 Johdanto Hankkeen ensimmäinen vaihe Hankkeen ensimmäinen vaiheen tavoitteet Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia Hankkeen toinen vaihe Hankkeen toisen vaiheen tavoitteet Hankkeen toisen vaiheen toteutus Toimintamallin rakentamisen toteutus Toteutusaikataulu ja toimenpiteet Toimintamallin markkinointi ja innovaattoreiden etsintä ModuuliKehittämö -tavaramerkin rekisteröinti Moduulikehittämö -workshopin tulokset Kustannukset ja rahoitus Valmiit tuotteet Hinnoittelu Tuotteiden jatkotyöstäminen Toteutusoletukset ja riskit Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) Hankkeen tulokset ja vaikuttavuudet Uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliehdotus Aikuiskoulutuksen organisoituminen ja toteutus YAMK Tilaus- ja täydennyskoulutus Avoin ammattikorkeakoulu FUAS-koulutustuotteiden markkinointi ja viestintä Hankkeen vahvuudet ja onnistumiset Hankkeen esiin nostamat haasteet Esitykset jatkotoimenpiteiksi Yhteenveto LÄHTEET... 23
4 Esitiedot Hankkeen raportointikausi Hankkeen toteutusaika Projektin perustiedot Projektin nimi Projektityyppi Vastuuviranomainen Projektin hallinnoija Aikuiskoulutuksen koordinointihanke (AIKOKO) Projekti, jossa on henkilöitä mukana opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Aikuiskoulutuspalvelut Aloittamispäivä Päättymispäivä Projektin toteuttajan tiedot Toteuttajan nimi Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Lahden ammattikorkeakoulu, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Projektin vastuuhenkilö vararehtori Helena Projektin johtaja aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Raportin kirjoittajan tiedot Raportin tuottaja projektikoordinaattori Tuula Osoite Paasikivenkatu 7, LAHTI Puhelinnumero Raportin kirjoittajan tiedot Internetosoite 4
5 Johdanto Aikuiskoulutuksen koordinointihanke (AIKOKO) on yhteydessä valtakunnalliseen aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Hanke liittyy oleellisesti myös FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen yhteistyön selkeyttämiseen ja kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke käynnistyi vuoden 2011 alussa ja kestää vuoden 2013 kevääseen saakka. Hankkeen tavoitteena on luoda proaktiivinen toimintamalli ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen osaamispalveluiden järjestämiseen Helsingin metropolialueelle. Hanke käynnistyi aikana, jolloin suomalaisen aikuiskoulutuspolitiikan kehittämisen keskiössä olivat mm. valtakunnallinen Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU), korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen sekä FUAS-liittouman vahvistaminen. Vaikka aikuiskoulutusta tarjoavien toimijoiden aikuiskoulutuspalvelut ovat meillä muuttuneet kysyntää paremmin vastaavaksi ja työelämän tarpeet huomioivaksi, se on yhä oppilaitos- ja tarjontakeskeistä. Myös yhteistyö eri aikuiskoulutustoimijoiden välillä on vielä alkumetreillä ja siinä on vielä paljon parannettavaa. Tarjonnassa on päällekkäisyyksiä, toisaalta on alueita ja aloja, joiden tarjonta puuttuu kokonaan. (Brofeldt & Piensoho 2011.) AKKU-uudistuksen pääehdotukset valmistuivat keväällä 2009 (OPM 2009:11) ja niiden toimeenpano alkoi. Aikuiskoulutuksen kehittämisen kannalta merkittäviä avauksia ovat juuri uudet toimintamallit, kuten korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet, avoimen korkeakouluopetuksen vahvistaminen sekä tutkinnon osien ja muun täydennyskoulutuksen myynti (Hankehakemus 2010). Aikuiskoulutuksen kehittämistyötä ohjaa korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteena on, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on nykyistä vähemmän ja niiden profiilit ovat selkeämpiä. Edelleen tavoitteena on, että yksikkörakenteet on koottu suuremmiksi ja vaikuttavammiksi kokonaisuuksiksi ja että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken on syntynyt strategisia, pääosin aluepohjaisia liittoumia. (OKM 2010.) Myös päällekkäistä koulutustarjontaa karsitaan ja kootaan tarkoituksenmukaisiksi sekä tehokkaiksi yksiköiksi ja tukipalveluissa lisätään keskinäistä yhteistyötä. Kokonaisuutena korkeakoulu-uudistus arvioidaan kansainvälisesti vuonna Koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa (2012) puolestaan todetaan, että kun aikuiskoulutuksen tarjontaa vähennetään vuodesta 2013 lukien, samanaikaisesti aikuisille suunnattu tarjonta kehitetään kysyntälähtöiseksi ja varmennetaan, että aikuiskoulutus turvataan myös henkilöille, jotka nyt ovat jääneet koulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle. Aikuiskoulutuksen näkyvyyttä ja vertailtavuutta tulee suunnitelman (2012) mukaan edelleen parantaa, jotta koulutukseen hakeutuvat voivat valita itselleen sopivimman kouluttautumistavan. Tutkimus- ja kehittämissuunnitelmassa myös korostetaan, että korkeakoulujen tulee suunnitella koulutustarjontansa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeita palvelevan yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnitelmassa korostetaan laajojen osaamiskokonaisuuksien merkitystä, esimerkkinä 30 op:n erikoistumiskoulutukset. Hankkeen toiminta-aikana ilmaantui myös uusia näkymiä aikuiskoulutusmaailmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän (2013) mukaan korkeakoulujen avoin ja monipuolinen koulutustarjonta pystyy joustavasti vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin sekä mahdollistamaan erilaisia opintopolkuja tavoitteiltaan ja toiveiltaan erilaiselle opiskelijajoukolle. 5
6 Tähän liittyen työryhmä esittää kuutta ehdotuskokonaisuutta: 1) monipuolistetaan ja jäsennetään korkeakoulujen tarjontaa korkeakouludiplomeilla 2) tutkintorakenteen joustavuutta lisätään 3) avointa korkeakouluopetusta monipuolistetaan 4) korkeakoulujen esteettömyyttä parannetaan 5) osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tehostetaan sekä 6) vahvistetaan korkeakoulujen ja TE-hallinnon osaamista ja yhteistyötä rakennemuutostilanteissa. Vuosina ehdotettiin järjestettäväksi kokeilu, jossa korkeakoulut kehittävät tutkintojen osista jäsentyneitä ja määriteltyjä enintään 120 opintopisteen tunnistettavia osaamiskokonaisuuksia, korkeakouludiplomeita. Myös avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa tulee monipuolistaa ja kehittää niin, että tutkintotavoitteisesti opiskelevien eteneminen ja osaamiskokonaisuuksien luominen mahdollistuu. Toimintatutkimukselliset elementit Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeen (AIKO- KO) etenemisen suunnittelussa huomioitiin toimintatutkimuksen periaatteita. Hankeprosessi oli osallistavaa ja yhteistoiminnallista. Hankkeessa mukana olevat henkilöt olivat aktiivisia osallistujia ja vaikuttajia aikuiskoulutuksen muutosprosessissa. Hankkeen toiminta oli ongelmakeskeistä ja suuntautui perinteisten käytäntöjen kehittämiseen ja muuttamiseen. Prosessi oli syklinen ja toiminnassa seurasivat toisiaan uudelleen suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektion vaiheet. Reflektointi on eräs toimintatutkimuksen lähtökohta. Sen avulla yritetään päästä uudenlaisen toiminnan ymmärtämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on muutoksen aikaansaaminen. Hankkeen toimijat toimivat tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesta. Kuitenkin siten, että säilytettiin avoimuus hankkeessa esille nousseille uusille tilanteille. Hanke kävi vuoropuhelua kohdeyhteisön kanssa ja vaikutti sen toimintaan. Tunnusomaista oli toiminnan ja tulkinnan samanaikaisuus sekä käytännöllisen hyödyn saavuttaminen. Päämääränä oli toiminnan samanaikainen kehittäminen. Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeessa kehittämisessä oli olennaista toiminnan ja sen vaikutuksen jatkuva reflektointi. 6
7 1 Hankkeen ensimmäinen vaihe Alkuvuodesta 2011 käynnistyi Aikuiskoulutuksen koordinointihankeen (AIKOKO) ensimmäinen vaihe, jossa ensin rakennettiin projektiaikainen hankeorganisaatio ja koottiin ohjausryhmä. Samanaikaisesti hankkeelle laadittiin ensimmäisen vaiheen toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti hanketta vietiin käytäntöön. Sen jälkeen aloitettiin nykytila-analyysin suunnittelu ja toteutus. Jälkimmäisen tarkoituksena oli antaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva FUAS-ammattikorkeakoulujen (Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen sekä Laurea ammattikorkeakoulun) aikuiskoulutuksen nykytilasta, aikuiskoulutuksen organisoitumisesta ja koulutustarjonnasta vuosina Hankkeen ensimmäinen vaiheen tavoitteet Ensimmäiseksi tavoitteeksi tuli muodostaa hankeorganisaatio, joka olisi toimiva, yhteistyökykyinen, projektin tavoitteiden mukaisesti toimiva ja tavoiteorientoitunut. Hankkeen ohjausryhmä koottiin kolmen FUAS-ammattikorkeakoulun asiantuntijoista, jotka toimivat aikuis- tai täydennyskoulutuksen tehtävissä ja joilla olisi vastuuta ja päätäntävaltaa. Lisäksi hankkeen toimintasuunnitelman laatimisen pohjalta tavoitteena oli tuottaa FUAS-tasoinen nykytila-analyysi kolmen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen nykytilasta sekä koota tietoa yhteen hajallaan olevista lähteistä. 1.2 Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus Toimintatutkimuksen periaatteiden mukainen hanke käynnistyi keväällä 2011 hankeorganisaation rakentamisella ja FUAS-ammattikorkeakoulujen edustajien muodostaman ohjausryhmän kokoamisella. Nykytila-analyysin toteuttaminen aloitettiin kokonaiskuvan kartoituksella, henkilöiden yksilötai ryhmähaastattelulla ja tilastomateriaalin kokoamisella. FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila-julkaisun tavoitteena oli koota eri toimijatahojen käsityksiä ja visioita siitä, millainen aikuiskoulutuksen toimintamalli toimisi parhaiten Helsingin metropolialueella. Julkaisu (Brofeldt & Piensoho 2011) valmistui marraskuussa 2011 ja sitä varten haastateltiin yhteensä 25 aikuiskoulutuksen keskeistä toimijaa FUASammattikorkeakouluista sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tausta-aineistona käytettiin myös FUAS-liittouman Maali-hankkeen aikuiskoulutuksen työryhmien tekemää kehittämistyötä. 1.3 Hankkeen ensimmäisen vaiheen tuloksia Hankeorganisaatio ja ohjausryhmä Projektin vastuuhenkilönä toimi Lahden ammattikorkeakoulun vararehtori Helena Karento ja projektijohtajana saman organisaation aikuis- ja täydennyskoulutusjohtaja Tuula Piensoho. Projektin toteutuksesta vastasi päätoimisesti projektikoordinaattori Tuula Brofeldt ja lisäksi projektissa toimivat projektisuunnittelijana Anne Simola ( saakka) ja projektisihteereinä Satu Sorsa ( saakka) sekä Piia Perko ( ). Projektihenkilöstö vararehtori Helena Karento (osa-aikainen) projektin johtaja, aikuis- ja täydennyskoulutusjohtaja Tuula Piensoho (osa-aikainen) projektikoordinaattori Tuula Brofeldt (kokoaikainen) projektisuunnittelija (12/ /2012) Anne Simola (osa-aikainen) projektisihteeri 1. (02/ /2012) Satu Sorsa (osa-aikainen) projektisihteeri 2. (08/ /2012) Piia Perko (osa-aikainen) projektisihteeri 3. (10/ /2012) Annukka Satulamäki (osa-aikainen) Lisäksi projektin ohjausryhmä toimi projektin toteuttajien tukena, ohjasi projektia antaen asiantuntemustaan projektin tueksi sekä tiedotti eri vaiheista omille sidosryhmilleen. Ohjausryhmään kuuluivat Hämeen ammattikorkeakoulusta Esa Inget ja Birgitta Varjonen, Laurea ammattikorkeakoulusta Tuula Kilpinen ja Leena Nieminen sekä Lahden ammattikorkeakoulusta Helena Karento, Tuula Piensoho, Tuula Brofeldt ja projektisihteeri. 7
8 Projektin ohjausryhmä ohjausryhmän puheenjohtaja Tuula Piensoho, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ohjausryhmän sihteeri projektisihteeri (vaihtui hankkeen aikana) projektikoordinaattori Tuula Brofeldt, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ohjausryhmän jäsen Helena Karento, Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ohjausryhmän jäsen Esa Inget, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ohjausryhmän jäsen Birgit Varjonen, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ohjausryhmän jäsen Tuula Kilpinen, Laurea ammattikorkeakoulu (Laurea) ohjausryhmän jäsen Leena Nieminen, Laurea ammattikorkeakoulu (Laurea) Aikuiskoulutuksen koordinointihankkeen (AIKO- KO) projektiryhmä ja ohjausryhmä kokoontuivat projektin aikana säännöllisesti, ensin mainittu kerran viikossa ja viimeksi mainittu noin kahden kuukauden välein eri ammattikorkeakoulujen tiloissa. Projektin sisäisten toimijoiden (projektiryhmä ja ohjausryhmä) toiminta jatkui tuloksellisena koko projektin ajan. Julkaisun tuloksia Hämeen ja Lahden ammattikorkeakouluissa aikuiskoulutuksen organisoitumistavoissa oli samankaltaisia piirteitä erottuen Laurean ammattikorkeakoulun toiminnasta, missä aikuiskoulutus on keskittynyt hyvin itsenäisesti toimiviin paikallisyksiköihin. Laureasta puuttui erillinen, keskitetty ja koordinoitu aikuiskoulutus. Aikuiskoulutuksen painotus ja toiminnan volyymit vaihtelivat eri koulutusmuodoissa. Tutkintoon johtavan koulutuksen koulutus- ja tutkintonimikkeiden sekä koulutuksen tuottaman tiedon tuntemus on vajavaista sekä työelämässä että laajan yleisön keskuudessa. Myös aikuiskoulutuksessa tarvittiin opintojen edistämisen monipuolista tuntemista. FUAS-tasolla oli tarvetta luoda yhtenäiset AHOT (HOT) -käytännöt kaikille koulutusaloille ja FUAS-toimijoille. Ammattikorkeakoulututkinnossa koulutusalojen supistukset vaikuttavat tutkintoperusteiseen opetustarjontaan ja sitä kautta myös aikuiskoulutuksena tarjottavaan opetukseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen haasteita olivat yleisesti koulutusohjelmien runsaus ja aloituspaikkamäärien suuri vaihtelu. Opiskelijamäärältään pienet koulutusohjelmat rajaavat toiminnallisuutta ja toteutusten valinnaisuutta. Valtakunnallisesti tarjonnassa oli suuria eroja. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa haasteita toivat koulutusalakohtaiset kilpailuasetelmien erot, mikä näkyi vetovoimaisuuden suhdeluvuissa. Täydennyskoulutus vaati aktiivista asiakastyötä sekä yhtenäisiä täydennyskoulutustuotteita, joissa on FUAS-brändi. Hämeen ammattikorkeakoululla oli laajin täydennyskoulutustarjonta. Täydennys- ja tilauskoulutukseen kaivattiin edelleen yhteisiä toteutusorganisaatioita tai koordinointia FUAS-tasolla. Avoimen ammattikorkeakoulun suoritusmäärät vaihtelivat eri FUAS-ammattikorkeakoulujen välillä. Avoin AMK -opetus toimi markkinointikanavana potentiaalisille tutkinto-opiskelijoille ja tarjosi itsetutkistelumahdollisuuden alan sopivuudesta asiakkaalle. Samalla se tarjosi koulutusalarajojen ylittäviä opiskelumahdollisuuksia. Mikäli avoimen opetusta olisi mahdollista saada vain integroituina, tutkinto-opetukseen sidottuina opintoina, se muodostuu esteeksi osalle opiskelijoista. Avoimeen ammattikorkeakouluopetukseen sisältyvä opintopolkutarjonta mahdollistaa tavoitteellisen opiskelun, mikä lyhentää opiskeluaikaa tutkinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Se ei kuitenkaan takaa oikotietä tutkinto-opiskelijaksi. Nykyisen hakumenettelyn sijaan toiveena oli erillisvalinnan mahdollistaminen opintopolun suorittaneille. Nykytila-analyysi toi esille ammattikorkeakoulujen viestinnän ja markkinoinnin vuosikellojen tahdistamistarpeen. Lisäksi kaivattiin FUAS-tasoista markkinointisuunnitelmaa ja yhteismarkkinointia niin FUASin sisällä kuin konsortiosta ulospäin. Tuloksissa korostui virtuaalikampustoteutuksen voimakas eteenpäin viemisen tarve. Kehitystyön avaimeksi tarvitaan asiakaslähtöinen ajattelutapa, mikä tarkoittaa tulevaisuudessa uusien ohjelmistojen hankinnoissa järjestelmien yhdenmukaistamista. Päällekkäiset ylläpitotoiminnot ja tukipalvelut tulisi jakaa järkevästi FUAS-toimijoiden kesken. Kaikilla FUAS-toimijoilla oli kv-strategiat luotuina, mutta aikuiskoulutuksen osalta kansainvälistyminen oli vielä kehittämisvaiheessa. Kehittäminen edellyttää hyviä kv-tuotteita ja markkinointiponnisteluja. Aikuiskoulutuksen toimintamallivaihtoehtoja pohdiskeltiin haastatteluissa monipuolisesti. Aikuiskoulutukseen kaivattiin koordinointi, keskitettyä informaatiota ja yhteistä suunnittelua. Mallia miettiessään haastateltavat nostivat esille sen, miten tärkeää on ymmärtää aikuiskoulutustoiminnan kokonai- 8
9 suus ja laaja-alaisuus. Haastatteluissa esitettiin myös ohjeistuksia toimintamallia suunnitteleville tahoille. Haastattelujen pohjalta voidaan nostaa seuraavia vaihtoehtoisia malleja aikuiskoulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen: 1. Nykyiset toiminta- ja organisoitumismallit säilyvät 2. Yhtenäinen FUAS-liittouman aikuiskoulutus 3. Tietyt aikuiskoulutuksen osa-alueet rakennetaan yhteisiksi 4. Jokin muu vaihtoehto Ensimmäisessä vaihtoehdossa lähtökohtana oli jatkaa toimimista nykyisen kaltaisena, kunkin ammattikorkeakoulu omalla taholla ja tavalla, mutta yhteisiä pelisääntöjä voitaisiin sopia. Toisessa vaihtoehdossa lähtökohtana oli rakentaa useamman ammattikorkeakoulun yhteinen tai yhteisiä yksiköitä, joissa aikuiskoulutus olisi omana yksikkönään. Kolmannessa vaihtoehdossa tietyt aikuiskoulutustoiminnot muodostaisivat yhteisen toteutusorganisaation. Viimeisenä olisi jokin vielä tunnistamaton vaihtoehto. Viestintä ja markkinointi Hankkeelle laadittiin oma viestintäsuunnitelma, jonka mukaan suunniteltiin FUAS AIKOKO -hankkeen sisäinen viestintä ja markkinointi. Sisäinen - ja organisaation viestintä sekä raportointi käsittivät hankkeessa tuotettavat projektin hallintaan liittyvät dokumentit, PowerPoint-esitykset ja määrämuotoiset raportit. Viestintä tapahtui myös projektin etenemisen seurantaan liittyviin kokouksiin. Sisäisen viestinnän kohderyhminä olivat kolmen ammattikorkeakoulun kehittämiseen osallistuvat henkilöt, henkilöstö ja opiskelijat. Tiedotuskanavina toimivat mm. ulkoiset ja sisäiset sivustot, FUAS-nettisivustot sekä FUAS Newsletter. Ulkoisena kohderyhmänä olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, nykytila-analyysia hyödyntäviä tahoja sekä FUAS-liittoumassa että opetukseen liittyvissä organisaatioissa. Hankkeelle avattiin myös omat wwwsivut osoitteessa Hankkeen asiantuntijat osallistuivat vuoden 2011 aikana mm.: AMK-koulutukseen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäiviin ( ) ICERI 2011 konferenssiin Madridissa ( ) Lahden Tiedepäivä ( ) posteri ja hanke-esityksen kera 9
10 2 Hankkeen toinen vaihe AIKOKO-hankkeen toisen vaiheen tavoitteena oli ideoida, suunnitella, rakentaa ja pilotoida vuoden 2012 aikana FUAS-aikuiskoulutukselle toimintamalli ja valita toimintamallin pilotit. Valittujen pilottien tuomien kokemusten kautta mallia kehitetään ja toimintaa laajennetaan seuraavan FUAShankkeen myötä vuonna 2013, jos rahoitus jatkohankkeelle saadaan. Toimintamalliin liittyvien, FUAS-yhteistyössä tuotettujen opintokokonaisuuksien tavoitteena oli rakentaa asiakkaalle askelmia ammatillisen kehittymisen portaikkoon. Tavoitteena oli myös tehdä asiakkaalle aikuiskoulutustarjonnan löytäminen mahdollisimman helpoksi ja joustavaksi. 2.1 Hankkeen toisen vaiheen tavoitteet Konkreettisena tavoitteena oli markkinoida sisäisesti sekä FUASia että ModuuliKehittämössä tapahtuvaa tuotekehitysideaa. FUAS-ammattikorkeakouluista etsittiin innovaattoreita, jotka halusivat antaa oman osaamisensa, oman koulutusalansa tuotteista parhaimmat osat ja innovaatiot yhteiseen käyttöön. Tavoitteena oli rakentaa opintojaksoja, jotka suunnitellaan yhteisesti ja toteutetaan yksittäisinä opintojaksoina tai moduulikokonaisuuksien osina. Lähtökohtana oli, että ModuuliKehittämössä tuotetut aikuiskoulutustuotteet toteutettaisiin ensin innovaattoreiden omissa yksiköissä tai yhteisinä koulutuksina FUAS-yhteistyötahojen opetustarjonnassa. Tavoitteena oli koordinoida kentältä saatavia tuoteaihioita tai -ideoita sekä etsiä niihin potentiaaliset yhteistyökumppanit, innovaattorit. Konkreettinen minimitavoite on saada vähintään kolme valmista koulutustuotetta marraskuun loppuun mennessä. Hankkeen koulutustuotteiden toteutus voi tapahtua kunkin FUAS-toteuttajan oman aikataulun mukaisesti. Edellytykset onnistuneelle koulutustuotteelle löytyisi hyvin ennalta määritellystä asiakas- tai kohderyhmästä. 10
11 3 Hankkeen toisen vaiheen toteutus 3.1 Toimintamallin rakentamisen toteutus Konkreettinen toimintamallin suunnittelu ja rakentaminen käynnistyi Aulangolla, Hämeenlinnassa Ulkopuolisen fasilitaattorin avustamassa prosessissa osallistujien oli mahdollista tarkastella asioita tutun työyhteisön ja toimintatapojen ulkopuolella. Workshop työskentely tuotti elementtejä, ideoita ja ohjeita, joilla suunniteltiin aikuiskoulutuksen toimintamallin runkoa. Lähtökohtana ideoinnille oli aikuiskoulutuksen tulevaisuus vuonna Työstettäessä ideoita eteenpäin lopputulokset konkretisoituivat lähitulevaisuuden toiminnaksi. Ohjeistuksena toimintamallille oli rakenteellisten raja-aitojen kaataminen ja uudenlaisen rakenteellisen ratkaisun etsiminen. FUAS-aikuiskoulutuksen tuli saada toimintamalli ja rakenne, jolla olisi tulevaisuudessa riittävästi valtaa toteuttaa poikkeuksellinenkin ratkaisu. Toimintamallista keskusteltaessa korostettiin verkostomaisuutta. Raja-aitojen kaataminen edellyttäisi myös sähköisten oppimisympäristöjen uutta sukupolvea, etäopiskelun uusia muotoja sekä tehokkuutta ja tuloksellisuutta. FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila-analyysin ja workshopin perusteella vahvistuivat myös monet aiemmin tiedostetut haasteet, kuten opetuskäsityksiä tulisi muuttaa, samoin käsityksiä oppijoista ja muuttuvasta opettamisesta. Moduuliajattelun myötä haluttiin joustavuutta uusien tuotteiden toteutusvaihtoehtoihin. Moduuliajattelussa innovatiiviset toteuttajat rakentaisivat erilaisia toteutuksia ja laajuudeltaan vaihtelevia koulutuselementtejä, joita voisi yhdistää asiakkaiden tarpeiden mukaan moduulikokonaisuuksiksi. Päämääränä on luoda uudenlainen toimintakulttuuri. Aikuiskoulutuksen toimintamalli rakennettiin näiden workshopin tulosten pohjalta (kuvio 1.). Toimintamallin perusajatuksena on verkostomainen organisaatiomalli. Verkoston ohjauskeskus (kuvio 1. vasen) koordinoi ja johtaa pilotoitavia toimintoja (toimintamallin pilotit). Sen tarkoituksena on laatia yhteiset pelisäännöt moduulikehittämön ja yhteisen markkinointi- ja asiakasnäkymän toteutukselle: verkosto-organisaatiomalli verkoston ohjauskeskus konsultoivat asiantuntijat moduulikehittämö asiakasnäkymä Kuvio 1. Toimintamallikaavio 11
12 Organisatorisesti verkoston ohjauskeskus tarvitsee tuekseen konsultoivia henkilöitä kaikista kolmesta ammattikorkeakoulusta (kuvio 1. vasen). Moduulikehittämössä tuotetaan opintojaksoja moduulimuotoon rakennettujen opintokokonaisuuksien osiksi. Lähtökohtana oli valikoida tiettyjä koulutusaloja, joita olisi edustettuina kaikissa FUASammattikorkeakouluissa tai ainakin kahdessa niistä. Alustavasti kyseeseen tulivat liiketalous-, sosiaali- ja terveys- sekä tekniikanala. Hankkeen edetessä esiin nousivat vahvasti myös koulutusalat ylittävä tuotetarjonta. FUAS:in ulkopuolisia, aikuiskoulutusta tarjoavia tahoja ei haluttu sulkea pois, mikäli niitä luontevasti löytyy. Aikuiskoulutuksen toimintamallin kehittäminen jatkui vuonna 2012, jolloin valittiin toimintamallin pilotit ja niihin liittyvä kehittämistyö alkoi. Pilotointi aloitettiin vuoden 2012 keväällä FUAS AIKOKO -hankkeen esittelytilaisuuksilla ja niiden kautta etsittiin innovaattoreita, joiden kanssa uusien aikuiskoulutustuotteiden ideoita ja aihioita voitaisiin suunnitella. 3.2 Toteutusaikataulu ja toimenpiteet Koordinointihankkeen toista vaihetta edelsi ensimmäisen vaiheen tulosten esittely FUAS-ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytilasta Madridissa ICERI konferenssissa marraskuussa Virallinen julkaisu toteutui marraskuun 24. päivänä Aikuiskoulutuksen toimintamallia rakentamaan -workshopin aloitustilaisuudessa. Toimintamallin ideoinnin tukena käytettiin nykytila-analyysia. Ryhmätöiden tuloksia käytettiin toimintamallin suunnittelussa viitekehyksenä. Hanketta esiteltiin marraskuussa Lahden tiedepäivässä ja Ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä Laurean ammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikössä Vantaalla. Joulukuussa oli vuorossa esittely FUAS-liittouman rehtoriryhmälle. Vuoden 2012 aikana AIKOKO-hankkeen ohjausryhmä kokoontui seitsemän kertaa (kuvio 2). Toimintamallia on esitelty useissa tilaisuuksissa tarkoituksena etsiä FUAS-liittoumasta innovaattoreita. Toimintamalliin liittyvän ModuuliKehittämön kautta heidän tavoitteenaan on toteuttaa uusia tai jalostettuja tuotteita aikuiskoulutukseen. Kuvio 2. Toisen vaiheen (2012) vuosikello 12
13 3.3 Toimintamallin markkinointi ja innovaattoreiden etsintä Vuoden 2012 helmikuussa Aikuiskoulutuksen toimintamallia esiteltiin Lahdessa Sibeliustalolla, Lahden ammattikorkeakoulun Hyvinvointitoimialan ja yritys- ja kulttuuritoimialan kehittämispäivässä. Samanaikaisesti aloitettiin FUASin sisäinen markkinointikampanja toimintamallista ja sen toteutukseen etsittävistä innovaattoreita. Markkinointikampanja keskittyi sähköiseen kontaktointiin. Sähköpostien kautta kohdennettiin massapostituksia potentiaalisille henkilöille FUAS-ammattikorkeakouluihin. Lisäksi aiheesta on informoitu kunkin FUAS-ammattikorkeakoulujen omilla sisäisillä tiedotussivuilla. Aktiivisen ja toistuvan kontaktointikampanjan ansiosta ryhmä- ja yksilötapaamisia toteutettiin kaikkiaan 22 kertaa. Kierros aloitettiin helmikuussa Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alalta ja se saavutti kesäkuun puolivälissä Laurean Porvoon yksikön. Toimintamallia ja hanketta esiteltiin vuoden 2012 alusta seuraavissa tilaisuuksissa: Tilaisuus Läsnä Esityskertoja Päiväys Paikka Hyvinvointi-, yritys- ja kulttuuritoimialat kehittämispäivä LAMKin henkilökunta Sibeliustalo, Lahti Voimaa ja laatua -seminaari FUASin kutsutut Sveitsi, Hyvinkää LAMKin johdon päivä LAMKin johto Hoitajankatu, Lahti Moduulikehittämö esittäytyy LAMKin henkilökunta Ståhlberginkatu 4C, Lahti Moduulikehittämö esittäytyy LAMKin henkilökunta Ståhlberginkatu 4C, Lahti Moduulikehittämö esittäytyy LAMKin henkilökunta Ståhlberginkatu 4C, Lahti LAMKin liiketalous Innovaattoreiden etsintä LAMKin liiketalouden henkilöstöä Ståhlberginkatu 4C Auditorio, Lahti LAMKin koulutusalojen Innovaattoreiden etsintä LAMKin koulutuspäälliköt Lahti Laurean Otaniemi Innovaattoreiden etsintä Laurean Otaniemi henkilöstö Metsäpojankuja Espoo Laurean Lohja Innovaattoreiden etsintä Laurean Lohja henkilöstö Taidetehtaankatu, Porvoo Laurean Leppävaara Innovaattoreiden etsintä Laurean Leppävaara kehittämispäällikkö Vanha Maantie, Espoo LAMKin tekniikka Innovaattoreiden etsintä LAMKin tekniikan henkilöstö Ståhlberginkatu 10 Lahti Innovaattoreiden etsintä avoin tilaisuus Paasikivenkatu 7 Lahti HAMKin KT-opetusjohtajat Innovaattoreiden etsintä HAMKin KT-opetusjohtajat Visamäentie 35 Hämeenlinna Innovaattoreiden etsintä avoin tilaisuus Paasikivenkatu 7 Lahti Laurean Porvoo Innovaattoreiden etsintä Laurean Porvoon kehittämispäällikkö Vierumäki, Heinola Laurean Tikkurila Innovaattoreiden etsintä Laurean Tikkurilan henkilöstöä Asematie Tikkurila Vantaa 13
14 ModuuliKehittämö ja innovaattorit Innovaattorit valikoituivat kustakin FUAS-ammattikorkeakoulusta omien intressien ja aikuiskoulutustuoteaihioiden tai -ideoiden kautta. Projektin ja innovaattoreiden yhteistyö alkoi innovaattoritoiminnasta kiinnostuneiden yhteydenotoilla viestinnän myötä. Innovaattoreiden ja heidän osaamisalueidensa yhdistäminen ModuuliKehittämön avulla aloitettiin elokuussa ModuuliKehittämö -tavaramerkin rekisteröinti Toukokuussa 2012 lähetettiin anomus Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH), missä tavaramerkkihakemus rekisteröitiin numerolle T Hakemuksessa anottiin ModuuliKehittämö-sanalle tavara- ja palveluluokkiin 35, 41 ja 42 tavaramerkin rekisteröintiä. Luokkaan 35 sisältyvät mainonta, liikkeenjohto, yrityshallinto ja toimistotehtävät. Luokkaan 41 sisältyvät koulutus, koulutuksen järjestäminen, ajanviete sekä urheilu- ja kulttuuritoiminta. Viimeiseen luokkaan, numero 42 sisältyvät tieteelliset ja teknologiset palvelut sekä niihin liittyvä tutkimus ja suunnittelu, teolliset analyysi- ja tutkimuspalvelut, tietokonelaitteistojen ja -ohjelmistojen suunnittelu ja kehittäminen. Käsittelyajaksi Patentti- ja rekisteröintihallituksesta arvioitiin noin viisi kuukautta. Tavoitteena on suojata kyseinen termi vain tämän toimintamallin käyttöön, toimintaa kuvaavana ja tuotteistettuna nimenä. Patentti- ja rekisterihallitukselle annettiin lisäselvitys anomukseen syyskuussa 2012 ja ratkaisu saapui lokakuussa, jolloin PRH myönsi rekisteröinnin tavara- ja palveluluokille 35 ja 41 sanalle Moduuli- Kehittämö. 3.5 ModuuliKehittämö -workshopin tulokset Syyskuun lopulla 2012, Tuusulassa pidetyssä yksipäiväisessä ModuuliKehittämö -workshopissa, saatiin päivän tuloksena kaikkiaan yhdeksän aikuiskoulutustuotekokonaisuutta tai -aihiota. Vain muutama tuote oli suoraan kohdennettavissa tietylle koulutusalalle. Useimmat tuotteista oli mahdollista soveltaa koulutusaloja ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Koulutustuotteista oli mahdollista varioida laajuudeltaan, painotukseltaan ja sisällöltään asiakkaan tarpeen mukaisia tuotteita. Yhteistä mainituille koulutustuotteille oli niiden laaja-alaisuus, mikä viestii moduulirakenteesta. Liitteessä (liite 1) on koottu yhteen yhdeksän (9) tuotteen työnimet, sisältöä ja työryhmän pääasiallinen koulutusala. 3.6 Kustannukset ja rahoitus Projektibudjetista ohjattiin resurssi tuotekehitystyöhön, jolla aktivoitiin innovaattoreita uusien tuotteiden kehitystyöhön. Valmiille tuotteelle annettujen kriteerien täyttyessä, aktiiviseen tuotekehitystyöhön osallistuneille korvattiin kutakin opintopistettä kohden 500. Kyseinen korvaus jaettiin valmiista tuotteesta kehittämistyöhön osallistuneille innovaattoreille. Korvaukset maksettiin valmiista tai aikuiskoulutustarjontaan hyväksytyistä tuotteista. 3.7 Valmiit tuotteet FUAS AIKOKO -hankkeen tuloksena syntyneet tuotteet ovat monialaisia ja moduulirakenteisia. ModuuliKehittämössä aloitettujen tuotteiden jatkotyöstämistä koordinoitiin ja tuettiin FUAS AIKO- KO -hankkeen kautta vuoden 2012 loppuun saakka. Opintojaksot saatiin valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä siten, että vain yhdellä tuotteella moduulikokonaisuudesta (15 op) jää puuttumaan jokin opintokokonaisuus. Sen työstämisen aikataulu siirtyy vuodelle FUAS-koulutustuotteiden markkinointia varten tuotteista laadittiin esitteet (kuva 1.). Ne sijoitettiin kaikkien kolmen ammattikorkeakoulun internet-sivustoille ja yhteiselle FUAS-sivustolle, joiden kautta markkinointia voidaan edistää toteutusta markkinoivan yksikön kautta. Projektin osalta markkinointiponnistelujen aloittaminen jää seuraavan projektirahoituksen tai täydennyskoulutuksen markkinoinnista vastaavien huoleksi. Ydin- ja tukiviestit Hankkeen aikana työstettiin ja tuotettiin uudet aikuiskoulutuksen viestinnällisille kohderyhmille sloganit. Työstäminen edellytti viestinnällisen osaamisen tukea myös organisaatioiden ulkopuolelta, jotta esimerkiksi yritysasiakkaille kohdennettu: osaamisen uudistaja vahvaa osaamista tuo yhteneväisyyttä FUAS-viestintään. Yhteisenä ydinviestinä käytetään Osaamisen uudistaja (kuva 1.) ja tukiviesteinä: Voimaa kumppanuudesta (FUAS ammattikorkeakoulut) Vahvaa osaamista (yritykset) Tehokkaasti tulosta (rahoittajat) Voimaa tarjonnasta (metropolialue) Unelmasta totta (opiskelijat) 14
15 From spark to a flame how to set your business on fire! Luovuudesta innovaatioihin(15 op) AJANKOHTA 2013, ajankohta sovittavissa. (kesätoteutus ajalla kesäkuu-elokuu) KENELLE? Koulutus on suunnattu luovuuden virittämisestä, liiketoiminnan kehittämisestä ja tuote/palvelukehityksestä kiinnostuneille aikuisopiskelijoille sekä yrityksille. MILLAISTA OSAAMISTA KARTTUU? Osallistujat oppivat luovuuden virittämisen ja innovaatioiden synnyn mekanismit ja saavat ideoita käytännön sovelluksiin Osallistujat saavat hyvän tieto- ja taitopohjan innovaatioiden johtamiseen Osallistujat oppivat soveltamaan leanfilosofiaa tuote/palvelukehitysporosessissa MITEN OPISKELLAAN? Tällä kurssilla innovaatioita tarkastellaan niiden syntymisen edellytyksistä käsin aina menestyksekkääseen toteutukseen asti. Koulutus sisältää kolme opintojaksoa: 1. Yksilön luovuuden kehittäminen (5 op) 2. Innovatiivinen organisaatio (5 op) - Rikastava yhteisö - Tulevaisuuden työelämä ja ennakointi 3. Löydä innovatiivinen yrittäjyysajattelu (5op) Voit osallistua työsi ohella, sillä opiskelu tapahtuu monimuotoisesti. Valitse koko paketti tai osia siitä. Koulutus koostuu intensiivisistä lähiopetuspäivistä, kaksi kutakin opintojaksoa kohden. Niiden rinnalla opiskellaan verkossa. Kukin osallistuja toteuttaa lisäksi käytännön kehitysprojektin omaan tai toimeksiantajaorganisaation tarpeisiin. LISÄTIETOJA Tuija Marstio liiketalouden lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu tuija.marstio@laurea.fi LISÄTIETOJA Katariina Mäenpää yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu katariina.maenpaa@lamk.fi Kuva 1. Koulutustuote-esite 3.8 Hinnoittelu FUAS AIKOKO -hankkeen yhteisesti valmistuneiden koulutustuotteiden hinnoittelussa käytettiin budjetointimallia, jonka avulla etsittiin viitteellistä hintaa viiden (5) opintopisteen laajuiselle opintojaksolle. Hinnoittelulle asetti haasteita erilaiset käytännöt eri ammattikorkeakouluissa. Yhteistä siirtohinnoittelua esimerkiksi koulutustoteutuksesta vastaavien henkilöiden osuudesta ei ole FUASissa määritelty. Projektin päättyessä yhtenäinen hinnoittelukäytäntö odottaa vielä FUASin johdon päätöksiä ja siten tuotehinnoittelu oli projektin päättyessä vielä kesken. 15
16 3.9 Tuotteiden jatkotyöstäminen Projektin aikana käynnistyi useita hyviä tuoteaihioita (liite 1) ja niiden kehittyminen uusiksi, valmiiksi aikuis- tai täydennyskoulutustuotteiksi tullee nähtäväksi vuoden 2013 aikana. Aiheet liittyvät pelillisyyteen, jossa tavoitteena on pelillisten elementtien ja 3D-mallinnuksen hyödyntäminen. Logistiikkaan liittyvässä tuotteessa on sidos julkisten hankintojen tuotteeseen ja potentiaalisena omaan Laurean Keravan yksikön tuottamiin tuotteisiin. Juridiikan teemaan löytyy yhteistyötä Laurean Hyvinkään yksiköstä ja HAMKissa on mielenkiintoisena aihio elämänkaareen ja sen monipuoliseen käsittelyyn eri kohderyhmille Toteutusoletukset ja riskit Projektin haasteeksi arvioidut korkeimman tason riskit, kuten avainhenkilöiden vaihtuminen, aikatauluongelmat, IT-haasteet, FUAS-liittoumassa tapahtuvat muutokset tai organisaation ylimmän johdon sitoutumattomuus hankkeen läpivientiin eivät realisoituneet. Seuraavan tason riskeistä organisaatio- tai henkilöstömuutokset olivat projektin kannalta olleet vaihtelevia. Aikatauluongelmat toivat jonkin tasoisen haasteen erityisesti innovaattoreiden aktivoinnin osalta, koska opetushenkilöstön työaikasuunnitelmat oli alustavasti määritelty jo lukuvuodelle Hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden sitoutumisen puute -riski vaihteli organisaatioittain ja oli jonkin verran sidoksissa innovaattoreiden omatoimiseen rekrytoitumiseen tuoteaihioiden suunnittelua varten Raportointi ja seuranta (kokoukset, ohjausryhmätyöskentely) AIKOKO-projektin ydinryhmä (projektijohtaja, -koordinaattori, -sihteeri ja -suunnittelija) kokoontui viikottain lukuun ottamatta heinäkuuta vuonna Lisäksi kokoontumisia järjestettiin tarpeen mukaan erilaisilla kokoonpanoilla. Innovaattoreiden tuotekehitystyötä kannustettiin, tuettiin ja seurattiin monipuolisesti. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana seitsemän kertaa. FUAS AIKOKO -hankkeen loppuseminaari toteutettiin Laurea ammattikorkeakoulun tiloissa Vantaan Tikkurilassa. Tapahtumat löytyvät seuraavasta taulukosta: Tilaisuus Erityishuomio Päivämäärä Kokouspaikka Ohjausryhmän kokous Lahti Ohjausryhmän kokous Lahti Ohjausryhmän kokous Tikkurila, Vantaa Ohjausryhmän kokous Viestintäjohtajat paikalla Tikkurila, Vantaa Innovaattoreiden yhteinen workshop Gustavelund Ohjausryhmän kokous Gustavelund Innovaattoreiden workshopit Erilaisin kokoonpanoin loka-marraskuu Ohjausryhmän kokous Hämeenlinna Loppuseminaari Helsinki Ohjausryhmän kokous Lahti 16
17 4 Hankkeen tulokset ja vaikuttavuudet Hankkeen aikana FUAS-yhteistyöstä ja sen konkretisoimisesta on keskusteltu runsaasti. Erityisesti oli ilahduttavaa havaita, että jo FUAS-toiminnassa mukana olleilla oli vahva tarve saada yhteistyöstä näkyviä tuloksia. Järjestettyjen tilaisuuksien myötä haluttiin syventää tietoa FUAS:ista ja hankkeesta myös organisaatioissa lähemmäs potentiaalisia innovaattoreita. Toivomisen varaa yhteistyön tehostamisessa ja markkinoinnissa on vielä huomattavasti. Kolme ammattikorkeakoulua toimivat vielä vahvasti itsenäisinä yksikköinä. Yhteistyön realisoituminen vaatii vahvaa taloudellista panostusta. Ammattikorkeakoulukentässä opetus- ja kulttuuriministeriön linjaamat supistustoimet tuovat haasteita. FUAS-liittouma on tähän mennessä tarjonnut rajallisesti yhteistyön tuloksia, joten tämän hankkeen konkreettiset tavoitteet ja tulokset realisoivat niitä. Lisäksi aluevaikuttavuuden korostaminen ammattikorkeakoulujen toiminnassa vaikuttaa osaltaan FUAS-yhteistyöhön käytettäviin resursseihin. Esimerkiksi innovaattoreiden rekrytointi voi tuntua yksittäisen henkilön kannalta vielä kaukaiselta, koska tulevat yhteistyön tuomat hyödyt eivät vielä konkretisoidu aikuiskoulutuksen kautta muuhun opetustarjontaan. FUAS AIKOKO -hankkeen vaikuttavuutta tarkennettiin henkilöhaastatteluin (7). Niiden tulokset täydentävät hankkeen aikaista muutosta ja kehitystä. 4.1 Uusi ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliehdotus 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksessa rahoituksesta 85 % tulee koulutuksesta sekä 15 % tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Koulutuksesta 24 % määräytyy opiskelijoiden suorituksista, niistä, joissa lukuvuoden aikana on suoritettu opintoja vähintään 55 opintopisteen edestä. Neljä prosenttia (4 %) rahoituksesta koostuisi seuraavista osa-alueista: avoimen amk-opetuksen, erillisten opintojen ja maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen opintopisteistä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen samansuuruinen, neljän prosentin osuus, rahoitetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan 15 % osuudesta (kuva 2.). Tämä rahoitusmalli vaikuttaa osaltaan ammattikorkeakoulujen toiminnassa FUAS-yhteistyöhön käytettäviin resursseihin. Itsenäisessä ammattikorkeakoulussa yksittäisen henkilön kannalta innovaattoreiden rekrytointi saattoi tuntua vielä kaukaiselta ja saatavien hyötyjen kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää vahvaa näyttöä AIKOKO-hankkeen kaltaisesta toiminnasta. Kuva 2. Rahoitusmalliehdotus 2014 (luonnos) 17
18 4.2 Aikuiskoulutuksen organisoituminen ja toteutus Suunniteltu rahoitusmalli antaa enemmän tukea mm. avoimen kautta suoritettuihin opintopisteisiin kuin aiemmassa rahoitusmallissa, minkä toivoisi näkyvän tulevassa toiminnassa. Laurean matriisirakenteen myötä on organisoituminen vahvistumassa, mutta edelleen aikuis- ja täydennyskoulutus toteutetaan itsenäisesti koulutusyksiköissä. HAMKissa on organisaatiomuutoksen myötä yhdistetty YAMK ja opettajakorkeakoulun toiminta samaan KT-keskukseen, Ylemmän korkeakoulutuksen yksikköön. HAMKin organisaatiomuutoksessa täydennyskoulutuksen yhteiset palvelut lakkautettiin ja sen myötä jäivät aiemmat avoin AMK, erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus organisaatiossa omille KT-keskuksille. Myös LAMK lopetti aikuis- ja täydennyskoulutuksen matriisitasoisen koordinoinnin ja kehittämisen alkaen Projektin edetessä on koettu positiivisena muutos, liikkeelle lähteminen ja panostaminen enemmän sekä avoimen että täydennyskoulutuksen tarjontaan. Organisaatio- ja toimintamuutokset synnyttivät huolta haasteltujen keskuudessa. Keskustelua käytiin aikuisten opiskelijoiden asemasta, motivaation ylläpitämisestä, opintojen keskeyttämisestä ja mahdollisuudesta tehokkaaseen opiskeluun. Muuttuvan rahoitusmallin pelättiin karsivan aikuisille suunnatut opinnot minimiin tai niiden pelättiin päättyvän kokonaan. Esimerkkinä virtuaaliopetuksen hakijamäärät ovat nousseet tietyn koulutuksen osalta kohtuuttoman suuriksi ja yhtä avattua koulutuspaikkaa kohden oli hakijoita 15. Aikuiskoulutuksessa toivottiin lähdettävän liikkeelle kohderyhmän tarpeista ja huomioitavan aikuisten erilainen elämäntilanne sekä ihmisen oppimiskaaren näkyvyys koulutustarjonnassa verrattaessa nuorten koulutukseen. 4.3 YAMK Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen asema on vahvistunut FUAS-ammattikorkeakouluissa vuosina , erillisen FUAS Graduate School -konseptin rakentamisen myötä. Kyseistä hanketta on johdettu HAMKista käsin. Tavoitteina ovat olleet yhteinen opintojaksotarjonta ja yhteisesti tarjottavat opinnot sekä kasvainvälisten seminaarien tuottaminen eri koulutusaloilta. HAMKissa toimi oma YAMK-yksikkönsä ja tarkemmat luvut FUAS-ammattikorkeakoulujen YAMK-koulutettavien määristä löytyvät liitteestä 2. YAMK-yhteystyö näkyy nyt jokapäiväisessä työskentelyssä realisoituen mm. aikataulutyöskentelyssä. 4.4 Tilaus- ja täydennyskoulutus Täydennyskoulutus eroaa luonteeltaan perusopetuksessa siinä, että yritysasiakkaille koulutus on rakennettava kulloisenkin kohde- tai ammattiryhmälle omaan viitekehykseensä. HAMKissa projektin aikana tarjontaa on ollut runsaasti, toteutuksia paljon ja opiskelijamäärät liikkuvat tuhansissa. Laureassa täydennyskoulutus on lähtenyt hyvin liikkeelle, mutta edelleen on yksikkökohtaisia eroja. Vuonna 2012 HAMKin täydennyskoulutuksen osuus oli 2,13 MEUR, LAMKin vastaava luku oli 0,704 MEURia (liite 2). Uusi suunnitteilla oleva rahoitusmalli (2014) tuo painetta tilaus- ja täydennyskoulutukseen sekä avoimen AMK -opetuksen lisäämiseen. LAMKissa täydennyskoulutukselle on tarvetta laajentaa tietyillä koulutusaloilla, koska täydennyskoulutusta tarjoaa lähinnä sosiaali- ja terveysala. Erikoistumisopinnot ovat hiipumassa ja niiden tarjonta on vähäistä. Laureassa ja LAMKissa on lisäksi työvoimapoliittista koulutusta esimerkiksi maahanmuuttajille ja tietyille erityisryhmille. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Yhteisesti laatimia oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutushakemuksia tuotettiin vuonna 2012 yhteensä seitsemän (7) yhteistyössä FUAS-ammattikorkeakoulujen kesken. Kyseiset hakemukset priorisoitiin jo FUASissa. Tosin joitakin yksittäisiä oppisopimustyyppisiä yhteistyöhakemuksia itsenäiset ammattikorkeakoulujen yksiköt laittoivat liikkeelle muiden kuin FUAS-ammattikorkeakoulujen kanssa. Laurealla oli yhteistyötä mm. Helsingin yliopiston kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rahoituksen kolmelle (3) FUAS-yhteistyössä toteutettavalla oppisopimustyyppiselle täydennyskoulutukselle. Lisäksi OKM myönsi yhden erillisen rahoituksen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen FUASin ulkopuolisen yhteistyöntahon kanssa. Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutushaku toteutuu vielä vuonna 2013, mutta muuten tulevaisuus on avoinna, tuleeko se mahdollisesti korvautumaan erikoistumiskoulutuksella. 4.5 Avoin ammattikorkeakoulu Uusi tuleva rahoitusmalli (2014) kannustaa lisäämään avoimen amk:n ja täydennyskoulutuksen määriä. Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) avoimen tarjonta on laajaa ja sisältää sekä erillistarjontaa että integroituja opintoja. Integroitujen määrä on kasvussa. LAMKissa vuonna 2012 ylitettiin 3700 opin- 18
19 topisteen raja (3768 op) ja opintopisteitä opiskelijat suorittivat keskimäärin 30,7. Laureassa avoimen opintopisteitä saatiin aikaiseksi 1242 ja HAMKissa 535. HAMKissa yhteistyötä tehdään Hämeen kesäyliopiston kanssa. HAMKissa on integroitujen opintojaksojen määrää lisätty huomattavasti avaamalla kaikkiaan 250 opintojaksoa, joissa on kussakin muutama paikka varattu avoimen opiskelijoille. Laureassa avoin AMK -opetus toteutetaan integroituina opintoina. Integroituihin opintoihin voidaan ottaa vain rajallinen määrä avoimen opiskelijoita, mitä tuottaa myös rajallisesti opintopisteitä. Erillisryhminä toteutetuissa avoimen opinnoissa on mahdollista saada suuremmat määrät opintosuorituksia kuin integroiduissa. Erillisryhmiä on toteutettu LAMKissa, HAMKista ja Laureasta nämä erillisryhmät puuttuvat. Haasteena avoimessa opiskeleville on tulevaisuudessa vähenevä erillistarjonta. Avoimen kautta opiskeleville integroiduilla opintojaksoilla opintopistemääriä nostaminen tulee tuottamaan ongelmia. Opintopistemäärien huomattava kasvu edellyttäisi FUASjohdolta linjausta ja rahoitusta avoimen amk:n opetuksen erillisryhmiä varten. Avoimen kautta opintopolkua käyttävät opiskelevat usein työn ohella ja ovat siten estyneet osallistuman päivällä tapahtuvaan opetukseen. Opintopolut Opintopolkuja LAMKissa on yhdeksän (9). HAMKissa opintopolkujen määrää on lisätty voimakkaasti ja opintopolkupaketteja on kahdeksan (8). Laureassa opintopolkuja voidaan räätälöidä opiskelijan mukaan (liite 2). Laureassa on avattu opintopolkuja integroituihin opintoihin. Opintopolkuja räätälöidään tai tehdään asiakaskohtaisesti Laurean yksiköissä. Rahoituksen näkökulmasta välitön tuottavuus on heikko, mutta opintopolun suorittaneet sisään päässeiden tutkintoajoissa on odotettavissa lyhenemistä. Toiveena haastatteluissa tuli esille, että avoimen opintojen ja täydennyskoulutuksen yhteistyössä tulisi olla mahdollisuus rakentaa opintopolkuja, jos täydennyskoulutuksessa on tarjolla sen tasoista koulutusta, jota voidaan käyttää opintopolun kokoamiseen. AHOT, HOT (=hankitun osaamisen tunnistaminen) Haastatteluissa mainittiin haasteeksi opiskelijoiden siirtyminen toisiin ammattikorkeakouluihin. Heidän osaamisensa arviointi tulisi olla mitattavissa kaikissa ammattikorkeakouluissa samoilla mittareilla. Tarvittaisiin erityinen laatujärjestelmä, jotta tutkinnon suorittavat saavuttavat vaatimukset tutkinnon tasosta ja erityistesti haluttiin muistuttaa vaatimukset, joita Bolognan prosessi sekä Suomen lait ja asetukset tuovat tullessaan. 4.6 FUAS-koulutustuotteiden markkinointi ja viestintä FUAS AIKOKO -hankkeen toimintamallin toisena pilottina oli yhteinen markkinointi ja asiakasnäkymä. Haasteena koettiin koulutustarjonnan näkyväksi tekeminen. Käytössä on koulujen omat netit (intra- ja internetsivustot) ja yhteinen FUAS-sivusto. Hankkeen koulutustuotteet löytyvät FUAS-sivustoilta bannerin takaa. Lisätyötä tuottaa myös sivustojen hallinnoinnin jakautuminen, pirstaloituminen ja sivujen keskinäinen linkittyminen kaikkien kolmen AMKin sivustoille. Yhteisten toteutusten lisäksi jokaisella ammattikorkeakoululla on omia toteutuksia. Markkinoinnin erilaiset painotukset korostuivat myös FUAS AIKOKO -hankkeen myötä. Osa FUAS-AMKeista panostaa markkinoinnissaan vahvasti laajalle metropolialueelle ja eri medioihin. Osa keskittyy vain alueelliseen markkinointiin. Haastatteluissa ehdotuksena nousi esiin ajatus, että FUAS markkinoinnissa tulisi yhdistää taloudellisia resursseja ja koota varoja yhteisen markkinoinnin rahoittamiseen sekä FUAS-näkyvyyden parantamiseen. Rahoituksen kautta aikuiskoulutustoiminnoilla tulisi olla rakenteet sekä tuotteistamiseen että markkinointiin. 4.7 Hankkeen vahvuudet ja onnistumiset Nykytila-analyysi kokosi hajallaan ollutta tietoa yksiin kansiin vuosien 2011 ja 2012 kolmen ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuksen tilanteesta ja tarjonnasta. Vaativimpiin osuuksiin lukeutui aikuis- ja täydennyskoulutustoimijoiden etsiminen, löytäminen, asiantuntijaverkoston rakentaminen ja laajentaminen. Verkoston kokoaminen edellytti jo itsessään FUASista tiedottamista ennen kuin innovaattoreita saatettiin löytää. Hyvän työskentelyilmapiirin rakentaminen vaatii hankkeen henkilöitymistä. Vahvuutena voidaan mainita aikuis- ja täydennyskoulutuksen yhteistyöllä saadun näkyvyyden parantaminen. Aikuiskoulutus viiteryhmänä olisi jäänyt ohuemmaksi ilman hanketta, kiteytti eräs haastateltavistamme hankkeen onnistumista. 19
20 4.8 Hankkeen esiin nostamat haasteet Vuorovaikutussuhteet Projektin myötä rakennettiin lähes 150 hengen verkosto FUAS-aikuiskoulutustoimijoista ja potentiaalisista koulutustuotteiden suunnittelijoista sekä toteuttajista. Yhteistyön ydinryhmien kesken vallitsi hyvä yhteistyönilmapiiri ja tahto tehdä yhteistyötä. Saavutuksena nousi haastatteluissa esiin osaamisen onnistunut jakaminen ja erilaisten rajojen tai muurien murtaminen. Hankkeen aikana rakentuneista verkoston toiminnalle tarvitaan jatkoa, sillä muuten riskinä on, että myöhemmin verkostojen rakentaminen on aloitettava uudelleen alusta. Organisaatiorakenteet, johtaminen ja vastuut FUASissa toivotaan yleisesti aikuiskoulutuksen laajentamista, strategian ja organisaatiorakenteen selkeyttämistä. FUASin ja aikuiskoulutuksen kehittämisessä mukana olleet ovat saaneet avartavaa tietoa eri ammattikorkeakoulujen toimintakulttuurista. Yksilön on edelleen haasteellista hahmottaa osuuttaan FUASin osana, mikäli hän ei ole ollut aktiivisena toimijana verkostoissa. FUAS AIKOKO -hankkeessa toimintamallin suunnittelun ohjeeksi annet- tiin verkostomaisen rakenteen säilyttäminen. Erityisesti FUAS-ammattikorkeakoulujen toimipisteiden fyysiset etäisyydet tukevat verkostomaisen toiminnan edellytyksiä (kuva 3.). Huolena oli, että kokonaisuuden johtaminen ja vastuut voivat heikentyä eritasoisten ohjaus- ja kehittämisryhmien tai uusien FUAS-organisaatiohenkilöiden myötä. FUASissa ja yksittäisissä AMKeissa on korostettu toiminnallisesti painoaloja ja niiden merkitystä koulutusaloihin. Johtamisen näkökulmasta koulutusalat olisi tarpeellista yhdistää painoaloiksi. Omistusoikeus koulutustuotteeseen Keskusteluissa nousi esille oikeus tuotetun koulutusmateriaalin omistajuuteen. FUASissa koulutustuote tulisi olla monistettavissa, joten sen toteutus tulisi olla toteuttajastaan riippumaton, mutta toisaalta koulutustuotteen toteuttajalta saatetaan edellyttää tiettyä erityisosaamista, jolloin tuotteen toteuttajia voi olla vähän. Lähtökohtaisesti löytyi yhteistä ymmärrystä työnantajan omistukseen tuotetulle materiaalille, mikäli se on työajalla suunniteltu ja toteutettu. Näin omistajuus ei voisi henkilöityä tietylle taholle. Asiaan ottaa myös kantaa tekijänoikeusneuvosto (OKM). Kuva 3. FUAS -ammattikorkeakoulujen toimipisteiden sijainnit 20
AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää
AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet
LisätiedotUUDISTUVA AIKUISKOULUTUS Case Lahden ammattikorkeakoulu
UUDISTUVA AIKUISKOULUTUS Case Lahden ammattikorkeakoulu AIPA-päivät 8.6.2011 Aikuiskoulutuspäällikkö Tuula Piensoho Sibeliustalo, Lahti INNOSTU ONNISTUMISISTA! Uudistuva aikuiskoulutus Kiireessä oppiminen
LisätiedotAvoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s yhteiset linjaukset. opetuksen johtoryhmän kokous
Avoimen AMKn koulutustarjonnan kokoaminen s 2017 2018 yhteiset linjaukset opetuksen johtoryhmän kokous 9.3.2017 Tavoitteet vuodelle 2017 AVOIN AMK 24 200 op Hyvinvointi 15 000 op ( + 2000 op) Tekniikka
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotJohanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen
LisätiedotMonialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin
Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin HANKESUUNNITELMA Anttinen, A., Huttunen, J. & Paaso, L. Esitelty Master-tutkintojen yhteistoiminnallisessa työpajassa
LisätiedotFUAS-opinnot Irina Salminen
FUAS-opinnot 2012 Irina Salminen 2 FUAS-liikkuvuus FUAS-liittouman kesäopinnot 2010 alkaen Tavoitteena on, että jokainen koulutusohjelma järjestää yksin tai kumppaniamkien kanssa vähintään 15 op kesäopintoja
LisätiedotAmmatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia
LisätiedotCentria ammattikorkeakoulu www.centria.fi
Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotFUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK
FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotYhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 15.5.2018 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2018 2021 1. Johdanto 2. Toimintakentän muutokset 3. Strategiset lähtökohdat 4. Avoimen AMK:n arvot, toiminta-ajatus
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotPROJEKTIN LOPPURAPORTTI
Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotAMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta
AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta 6.11.2012 Jaana Kullaslahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ulla Nuutinen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen
LisätiedotHämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan
LisätiedotKORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI
KORKEAKOULUJEN LAATUJÄRJESTELMIEN SEURANTA- JA KEHITTÄMISSEMINAARI 31.10.2018 Tampereen ammattikorkeakoulu Päivi Karttunen, vararehtori Susanna Saarinen, kehittämispäällikkö TAMK numeroina yhteensä noin
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA
AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotKoulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen
LisätiedotO Osaava-ohjelma Programmet Kunnig
n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti
LisätiedotOsaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014
Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi
Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotOpetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä
Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä 7.5.2019 Teemapaja: Ammatillisen koulutuksen johtaminen Opetushallitus Tuula Sumkin Vaikuttavuus vaikuttavuusketju (Sitra) 16/05/2019 Opetushallitus
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotYLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA
#TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotVerkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
LisätiedotPOIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi
POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotKielten organisointi ammattikorkeakouluissa
Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa Vastaajat Vastaukset 21 AMKista Kielikeskusmalli 3 AMKissa Koordinointimalli / Yliopettajamalli 8 AMKissa Tiimi- ja koulutusalakohtaisesti organisoidut 3 AMKissa
LisätiedotMikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa?
Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa? Ajankohtaista OPH:ssa Sote ttk 24.11.2017 Anni Miettunen johtaja, ammatillinen koulutus @MiettunenAnni Ammatillisen koulutuksen uudistussuuntia 1/2 Koulutuksen
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotTäydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli
Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,
LisätiedotHR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotOsekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6
Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotTäydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi
Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotAvoimien yliopistoopintojen
www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen
LisätiedotVirtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila
Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007
LisätiedotYhteinen alusta digitaaliseen opetukseen kysymyksiä ja alustavia ajatuksia
Yhteinen alusta digitaaliseen opetukseen kysymyksiä ja alustavia ajatuksia IH päivitetty 15.2.2017 1 Mikä yhteinen alusta? mm. SYL ehdottanut yhteistä alustaa https://syl.fi/blogi/korkeakoulutuksen-valtakunnallinen-alusta-mika/
LisätiedotYhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina
Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotOsaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara. LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen
Osaamisella soteen! ylitarkastaja Sanna Hirsivaara LAPE-muutosohjelman III konferenssi Osaamisen uudistaminen 12.3.2018 Osaamisella soteen, hankkeen tausta Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää myös
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotAvoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä
Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON
LisätiedotHyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli
Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)
LisätiedotOPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi
Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki
LisätiedotTyöpajapäivät Rokualla
Työpajapäivät Rokualla 14.-15.11.2017 Kohti uutta ammatillista koulutusta Kati Pääkkönen Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 Miten tähän on tultu? Mitä amisreformi tarkoittaa? Miten se näkyy meidän kaikkien
LisätiedotTOTEEMI Työstä oppimassa, työhön
TOTEEMI Työstä oppimassa, työhön Opiskelija keskiössä (HAMK) YAMK liiketalous -osahanke 1.9.2017-30.9.2019 Leena Nikander / Helena Turunen T Y Ö S T Ä O P P I M A S S A, T Y Ö H Ö N A R B E T E K O M P
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus
Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa
LisätiedotOsaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotTURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN
TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotAvoin ammattikorkeakoulu
Avoin ammattikorkeakoulu Strategia 2009-2012 AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2009-2012 1 Sisällys 1. Johdanto 2. Strategian lähtökohdat 3. Avoimen ammattikorkeakoulun arvot, toiminta-ajatus ja visio
LisätiedotAmmatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen
LisätiedotMatkailun osaamisala Tulossopimus 2014
Liite 5. Matkailun osaamisala Tulossopimus 2014 I Tarkoitus Tällä sopimuksella Lapin ammattikorkeakoulun vararehtori ja matkailupalveluiden osaamisala sopivat toiminnan tavoitteista, kehittämistoimenpiteistä
LisätiedotToinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta
Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta KORKEAKOULUJEN LAATUTYÖ MITEN MENEE? Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta ja kehittämisseminaari 31.10.2018 Finlandia-talo Helka Kekäläinen, FT Yksikön
LisätiedotOhjaushenkilöstön Info Ajankohtaista Omniassa
2 Ohjaushenkilöstön Info 27.10.2017 Ajankohtaista Omniassa M aija Aaltola Rehtori E L I N I K Ä I S TÄ O P P I M I S TA PA LV E L E VA O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E R KO S TO 3 Nuorten
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotLaatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa
Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa 31.10.2014 Esa Oikarinen Koulutuspäällikkö Kainuun ammattiopisto Kainuun ammattiopisto (KAO) Osa Kajaanin kaupungin
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto
Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan
LisätiedotSatakunnan vanhusneuvosto
Satakunnan vanhusneuvosto Tuula Rouhiainen-Valo 13.9.2016 Ammattikorkeakoulukoulutus /OKM sivuilta *Ammattikorkeakoulut (AMK), ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotAMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna
AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet
Lisätiedot