KALAJOENTIEN RAKENTAMISTAPAOHJE

Transkriptio

1 Kalajoen kaupunki Maankäyttöpalvelut Kaavoitus KALAJOENTIEN RAKENTAMISTAPAOHJE KALAJOENTIEN LIIKERAKENTAMISEN ASEMAKAAVA kaupunginhallitus SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU F 6 FIN HELSINKI FINLAND

2 SUUNNITTELU Sami Heikkinen Ville Mellin TILAAJA Kalajoen kaupunki Kaavoitus Aleksiina Paakki, kaavoituspäällikkö Nilsiänkatu F Helsinki etunimi.sukinimi@serum.fi KALAJOEN KAUPUNKI Kalajoentie Kalajoki aleksiina.paakki@kalajoki.fi Kalajoentien rakentamistapaohje

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeen tarkoitus Suunnittelualue Kaavallinen tilanne 6 2 KALAJOENTIE Nykytila Tavoitteet ja keinot Katutilan muodostaminen, selkeyttäminen ja rajaaminen Olemassa olevan ja uuden rakentamisen mittakaavallinen yhteensovittaminen Toimivat korttelit ja pihapiirit Merkittävien alueiden korostaminen Kalajoentiellä 11 3 RAKENTAMISTAPAOHJE Kortteli 1011, tontti Kortteli 1014, tontit 1 ja Kortteli 1015, tontti Kortteli 1017, tontti Kortteli 1018, tontit 1,3 ja Kortteli 1026, tontit 1 ja Kortteli 1027, tontit 2 ja Kortteli 1038, tontti Kortteli 1043, tontit 1, 3 ja ESIMERKIT JA VÄRIKARTAT Esimerkkejä toteutuksista Värikartat 49 Kalajoentien rakentamistapaohje

4 1 YLEISTÄ 1.1. Rakentamistapaohjeen tarkoitus Rakentamistapaohje täydentää asemakaavaa ja ohjaa toteutuksen laatutasoa. Rakennusvalvontaviranomaiset valvovat rakentamistapaohjeen noudattamista. Alueella pyritään hyvään kaupunkikuvaan sekä luomaan houkuttelevaa, toimivaa, omaleimaista ja laadukasta ympäristöä. Rakentamistapaohjeen avulla voidaan edesauttaa rakennussuunnitelmien kaupunkikuvallista ja teknistä yhteensopivuutta. Rakentamistapaohje osoittaa esimerkkien tavoin laatutason, johon toteutussuunnitelmassa tulee pyrkiä. Ohje ei ole este paremman laatutason tavoittelemiselle. Asemakaavan merkinnät ja määräykset antavat selkeät puitteet rakennussuunnittelulle; kaavassa on sitovia määräyksiä esimerkiksi rakennusten sijoittelulle ja massoittelulle. Rakentamistapaohje keskittyy rakennusten sekä pihojen ulkoiseen ilmeeseen ja selkeyttää sekä eheyttää kaupunkirakennetta ja -kuvaa. Kalajoentien rakentamistapaohje

5 1.2. Suunnittelualue Suunnittelualue on hyväksytyn Kalajoentien liikerakentamisen asemakaavan mukainen. Alue on Kalajoentietä pitkin mitaten noin 600 metriä pitkä alkaen Mehtäkyläntien, Saarisillan ja Kalajoentien risteyksestä ja päättyen Kalajoen kaupungin toimitiloihin ja valtion virastotaloon (Kalajoentie 5). Kalajoentien rakentamistapaohje

6 Kaavallinen tilanne Suunnittelualueella on voimassa Kalajoen valtuuston hyväksymä Kalajoentien liikerakentamisen asemakaava. LAINVOIMAINEN KESKUSTAN LIIKERAKENTAMISEN ASEMAKAAVA (HYV. VALTUUSTO ) Kalajoentien rakentamistapaohje

7 2 KALAJOENTIE 2.1. Nykytila Joen suuntainen Kalajoentie toimii kaupungin keskustaan vievänä raittina, jonka varrella on sekä julkisia että yksityisiä palveluja. Katuraitti on toiminut kauppapaikkana, mutta sen elinvoima on viimeaikoina ollut heikentynyt ja yleisilme ei vastaa kadun merkityksellistä asemaa yhtenä kaupungin pääkaduista. Alueella sijaitsee myös muita toimintoja, kuten asumista, puistoja, Pohjankylän ala-aste ja Kansalaisopisto. Kalajoentien ajoväylä on silmiinpistävän leveä eikä sen ympärille nykyään muodostu selkeää ja jäsentynyttä katutilaa. Joki näkyy paikoitellen Kalajoentielle. Alueella on useita rakennuksia, jotka eivät parhaalla mahdollisella tavalla sovellu alueen yleiseen rakennuskantaan. Rakennuskannan sekalaisuus on muutenkin huomattavaa. Kalajoentien varren asuin- ja liikerakennukset ovat peräisin useilta eri aikakausilta. Rakennuskannan kerroksellisuus on helposti havaittavaa ja eri aikakausien suunnitteluperiaatteet näkyvät rakennusten lisäksi vahvasti myös nykyisessä katutilassa, missä etenkin luvun jälkeiset rakennukset on sijoitettu kauemmas kadusta ja tontin etuala on pysäköintialueena. Suunnittelualue on vanhaa kulttuuriympäristöä. Kalajoen Pohjankylän alue, Ventelän talot sekä Ojalan talo ja Kansalaisopisto ovat maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Alueella on suojeltu asemakaavalla Kansalaisopisto, vanha Säästöpankki ja Ventelän talot sekä kaakossa alueen ulkopuolelle sijoittuva KPO:n liikerakennus. Kaava-alueen eteläosassa Kalajoentien lounaispuolella on useita 1950-luvun asuinliikerakennuksia. Kaava-alueen nykyinen rakennuskanta ei muodosta yhtenäistä ympäristöä ja ne edustavat erilaisia rakennustyyppejä. Vanhimmat ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ovat kaava-alueella Ventelän talot ja niiden muodostama pihapiiri. Suunnittelualueella on muutamia rakentamattomia tontteja ja rakennuskanta on osittain huonokuntoista ja tyhjillään. Kalajoentien rakentamistapaohje

8 KAUPUNKIRAKENNE 2.2. Tavoitteet ja keinot Katutilan muodostaminen, selkeyttäminen ja rajaaminen Kalajoentiestä pyritään muodostamaan tiivis ja aktiivinen rakennusten ja istutusten rajaama katutila. Katutason liiketilat ja hoidettu sekä selkeästi jäsennetty katualue korostavat tien roolia Kalajoen keskustaan vievänä väylänä. Kalajoentielle on laadittu toimenpidesuunnitelma, joka on liikennevirastossa hyväksyttävänä. Kadun toteutukseen haetaan hankerahaa. Kustannusten jakamisesta neuvotellaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kalajoen kaupungin välillä. Kalajoentien liikerakentamisen asemakaava määrää pääsääntöisesti rakennukset sijoitettavaksi lähelle Kalajoentien reunaa, mikä antaa mahdollisuuden rakennuksilla rajatun katutilan muodostumiseen. Rakennusten ja katualueen väliin jäävä osa tiivis ja selkeä katutila Kalajoentien rakentamistapaohje

9 tulee istuttaa tai kivetä, jotta vältytään jäsentymättömien alueiden muodostumiselta. Katusuunnitelman kadunvarsipysäköintiä lukuun ottamatta pysäköinti viedään rakennusten edustoilta ja väleistä kauemmas piha-alueelle. Tällöin rakennusten väliin jäävät alueet voidaan, välttämättömät kulkuyhteydet pois laskettuina istuttaa, mikä osaltaan myös rajaa katutilaa. Kalajoentien katutilaan on tavotteellista tuoda yhtenäinen kadunkalusteiden ja valaisimien tuoteperhe. rakennusten edustan kiveys ja istutus pysäköinnin uudelleen järjestely kadunkalusteiden ja -valaisimien yhdenmukaistaminen Olemassa olevan ja uuden rakentamisen mittakaavallinen yhteensovittaminen Rakentamistapaohje pyrkii luomaan Kalajoentielle yhtenäisemmän ilmeen. Tämä edellyttää uudisrakentamiselta samanaikaisesti yhtenäistä ilmettä ja vanhan rakennuskannan huomioon ottamista. Hyvän suunnittelun ja toteutuksen kautta asemakaava-alueesta on mahdollista luoda uuden rakentamisen avulla ehjä kokonaisuus, jossa on samanaikaisesti näkyvissä eri aikakausien erityispiirteitä. Määriteltäessä ohjeet Kalajoentien uudisrakentamiselle, pidetään huolta, että alueen ilme on yhtenäinen, kun uusi asemakaava on toteutunut. Toteutuminen voi kestää kauan, joten uudisrakentamisen tulee ottaa huomioon myös nykyinen ja mahdollisesti säilyvä rakennuskanta. Tarkoituksena ei ole kopioida vanhaa, vaan sovittaa uudisrakentaminen mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan suunnittelualueelle ilman, että uuden ja vanhan välille muodostuu jyrkkää ja ei-toivottua kontrastia. räystäslinjan laskeminen materiaali- ja värivalinnat rakennuksen hahmo uusi ja vanha rakennus Ympäröivä matalampi ja paikoin kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta voidaan rakennuksen massoittelussa huomioida esimerkiksi laskemalla räystäslinjaa lähemmäs viereisen rakennuksen harja- tai räystäskorkeutta ja jatkamalla julkisivupintaa jyrkkänä kattona tästä ylöspäin. Tällöin uudisrakennuksen mittakaava koetaan pienemmäksi, kun verrattaan rakennukseen, jonka julkisivu nousee suoraan täyteen korkeuteen. Kalajoentiellä suositellaan julkisivumateriaaleina ensisijaisesti käytettävän erilaisia puujulkisivuja ja rapattuja pintoja. Tiilijulkisivuissa saumojen värin tulee olla yhteneväinen tiilen kanssa. Kalajoentien rakentamistapaohje

10 Muita julkisivumateriaaleja ei tule käyttää. Kattomateriaaleina sallittuja ovat konesaumattu pelti, tiili ja bitumihuopa. Rakentamistapaohjeen luku 4 sisältää alueen uudisrakennuksien julkisivu- ja kattopinnoissa käytettävän värikartan. Uudisrakentamisen laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota suojeltujen rakennusten ja niihin liittyiven pihapiirien läheisyydessä, Siltasaaren läheisyydessä sekä Kalajoen- ja Mehtäkylänteiden risteyksessä. Rakentamistapaohje sisältää tarkemman ohjeistuksen kyseisille alueille Toimivat korttelit ja pihapiirit Rakentamistapaohje ohjaa muodostamaan kortteleihin tonttirajoista riippumattomia yhteispihoja aina kun se on liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen puitteissa mahdollista. Yhtenäinen pihaalue lisää sen käytettävyyttä ja helpottaa eri toimintojen sijoittamista käytettävissä olevalle alueelle. Pysäköintikatosten sommittelulla voidaan selkeyttää ja rajata pihapiiriä. Rakentamistapaohjeessa kuitenkin kielletään muodostamasta katoksilla yhtenäistä muuria. Sen sijaan katokset tulee sijoittaa siten, että niiden välistä aukeaa näkymiä esimerkiksi peltomaisemaan tai viheralueelle. Samalla korttelit ja pihapiirit hengittävät, vaikka ovatkin selkeästi rajattuja. yhteispiha pihapiirin rajaaminen näkymät pihalta näkymät pysäköintiauleen läpi, pihapiirin raja Rakentamistapaohje ei ohjaa aitaamaan tontteja muualla kuin siellä, missä aitaamisesta on erikseen määrätty. Mikäli tonttia aidataan Kalajoentien suuntaan on aidan oltava samassa linjassa rakennuksen kanssa. Katua vasten oleva aita voi olla vihertai rakenteellinen aita. Rakenteellisen aidan on oltava lauta-aita ja sen on oltava samaa väriä rakennuksen kanssa. Tontin muille reunoille ei saa pystyttää rakenteellisia aitoja. Aitaamattomuus tai viheraitojen käyttö tekee kortteleiden sisäosista vehreämpiä ja avoimempia. Kalajoentien rakentamistapaohje

11 tonttien välissä viheraita mahdollinen, max. 1,5m avoimeen maisemaan viheraita mahdollinen, max. 1,2m kadun puolella lauta-aita rakennuksen linjassa mahdollinen Merkittävien alueiden korostaminen Kalajoentiellä Suunnittelualueella Kalajoentien varressa on kaupunkikuvallisesti merkittäviä alueita, jotka muodostavat kaupunkikuvaa ratkaisevalla tavalla Kalajoen keskustaan johtavalla tiellä. Nämä rakennukset toimivat kiintopisteinä kaupunkirakenteessa. Korttelin 1014 C-1- alueen rakennukset aloittavat keskustatoimintojen alueen. Rakennusta vastapäätä, Venteläntien toisella puolella, on maakunnallisesti arvokas Ventelän rakennusten pihapiiri. Näiden välille ei saa muodostua liian suurta massoittelusta tai materiaalivalinnoista johtuvaa kontrastia. Tämän osalta ratkaisevassa roolissa on osaltaan myös Ventelän pihapiirin uudisrakennus. Korttelin 1026 tonttien 1, 7 ja 8 rakennukset yhdessä Kansalaisopiston kanssa rajaavat Kalajoentien varteen jäävää puistoa. Puistoalue ja sitä ympäröivät rakennukset toimitiloineen luovat vehreän toiminnallisen pisteen Kalajoentien varteen. Kalajoentien ja Mehtäkyläntien risteykseen sijoittuva rakennus on erittäin näkyvällä paikalla joelle sekä lähestyttäessä Kalajoen keskustaa Kalajoentietä ja Saarisiltaa pitkin. Rakennuspaikasta sekä sallitusta korkeudesta johtuen rakennus näkyy kauas ympäristöönsä, toimien kiintopisteenä Kalajoentien kaupparaitin alussa. kiintopisterakennukset alueen sisäänkäynti näkyvyys maisemassa toiminnallinen piste ja katko katutilassa Kalajoentien rakentamistapaohje

12 Kalajoentien rakentamistapaohje

13 3 RAKENTAMISTAPAOHJE Kalajoentien rakentamistapaohje

14 3.1. Kortteli 1011, tontti 3 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Kalajoentiehen rajautuvalla tontilla 3 on varastorakennus sekä grilli, mutta ei asuinrakennuksia. Luoteisreunalla on kaupungin maaseutu- ja elinkeinopalvelujen parkkipaikka, jota vasten on kaavassa osoitettu autopaikoitusalue. Vastakkaisella puolella Kalajoentietä sijaitsevat Ventelän talot. kattosuunnat sekä harjan sijainti oheisten kuvien mukaisesti ajo pysäköintialueelle järjestettävä tontin pohjoisnurkan kautta pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria liiketilojen autopaikat tulee sijoittaa Jokitanhuan varteen sekä tontin pohjoiskulmaan parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan Kalajoentien rakentamistapaohje

15 3.1. Kortteli 1011, tontti 3 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

16 3.2. Kortteli 1014, tontit 1 ja 2 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Kalajoentien ja Venteläntien risteykseen sijoittuvien tonttien koillis- ja itäpuoella on nykyään matalaa asuinrakentamista. Tontilla 2 on yksikerroksinen liikerakennus sekä kaksikerroksinen rakennus, jossa on ravintolatoimintaa. Venteläntie on asemakaavassa linjattu uudestaan. kattosuunnat ja -kulmat sekä harjan sijainti oheisten kuvien mukaisesti Venteläntien varressa rakennuksen räystäslinja enintään kolmen kerroksen korkeudella. pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoen- ja Venteläntien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia rakennusten edusta kivettävä ja istutettava istutettavaksi määrättyä aluetta lukuun ottamatta, tonttien pientaloalueen vastainen pohjoisreuna aidattava Kalajoentien rakentamistapaohje

17 3.2. Kortteli 1014, tontit 1 ja 2 PÄIVITÄ HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

18 3.2. Kortteli 1014, tontit 1 ja 2 NÄKYMÄ KAAKOSTA KALAJOENTIELTÄ JULKISIVU KALAJOENTIELLE 1:750 JULKISIVU VENTELÄNTIELLE 1:750 Kalajoentien rakentamistapaohje

19 3.2. Kortteli 1014, tontit 1 ja 2 NÄKYMÄ VENTELÄNTIELLE Kalajoentien rakentamistapaohje

20 3.3. Kortteli 1015, tontti 14 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Tontilla 14 ja siihen rajautuvalla LPA- alueella on rivitaloalue, jolla on vanhusten asuntoja. Uudisrakentamisesta vähintään puolet on asemakaavassa jatkossakin osoitettu palveluasumiselle. Tonttia ympäröivillä alueilla on matalaa ja väljää asuinrakentamista. kattosuunnat oheisten kuvien mukaisesti pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria tontille muodostettava yhteispiha rakenteellisten aitojen tulee olla väriltään yhteneviä tontin rakennusten kanssa parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Venteläntien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan rakennuksen edusta istutettava ja palveluja tarjoavien tilojen edusta kivettävä ja istutettava palveluasuntojen sijoituttava ensisijaisesti tontin lounaisosiin Kalajoentien rakentamistapaohje

21 3.3. Kortteli 1015, tontti 14 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

22 3.3. Kortteli 1015, tontit 10 ja 12 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Tontilla 10 on entinen luvulla rakennettu palaseman rakennus. Tontilla 12 sijaitsee kaksikerroksinen asuinrakennus ja tontin kautta on osoitettu ajoyhteys korttelin tontille 13. Tontit rajautuvat Kalajoentiehen, Lankilantiehen sekä luoteessa Naatuksen korttelin istutettavaksi määrtättyyn alueeseen. kattosuunnat oheisten kuvien mukaisesti pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä ja istutettava Kalajoentien rakentamistapaohje

23 3.3 Kortteli 1015, tontit 10 ja 12 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

24 3.4. Kortteli 1017, tontti 1 Kalajoentiehen ja asemakaavan uudeen katuun Jokitanhuaan rajautuvalla tontilla on pieni asuin- ja liikerakennus, jossa toimii kukkakauppa ja hautaustoimisto. Kaakkoisreunassa on kaksikerroksinen uudisrakennus. Vastakkailella puolella Kalajoentietä on entinen paloaseman rakennus. OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 kattosuunnat oheisten kuvien mukaisesti parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä ja istutettava Kalajoentien rakentamistapaohje

25 3.4. Kortteli 1017, tontti 1 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

26 3.5. Kortteli 1018, tontit 1,3 ja 4 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Tonteilla 1 ja 3 on pieniä kaksi sekä kaksi ja puolikerroksisia asuin- ja liikerakennuksia. Lisäksi tontilla 1 on lukuisia varastorakenneuksia sekä muita rakennelmia ja tontilla 3 hyvä olemassa oleva puusto. Tontilla 4 on vuonna 1992 valmistunut kolmekerroksinen asuin- ja liikerakennus sekä siihen liittyvä piha- ja pysäköintialue. kattosuunnat ja sekä harjan sijainti oheisten kuvien mukaisesti tonteille 1 ja 3 muodostettava yhteispiha tonteille 1 ja 3 järjestettävä yhteinen pysäköintialue pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria tonttikohtaiset pysäköintikatokset rakennettava samanaikaisesti ensimmäisen asuinrakennuksen kanssa tonttien yhteispihan välistä rajaa ei saa aidata parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä Kalajoentien rakentamistapaohje

27 3.5. Kortteli 1018, tontit 1,3 ja 4 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

28 3.6. Kortteli 1026, tontit 1 ja 2 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Tontti 1 on tyhjä. Tontilla 2 on kaksikerroksinen asuinja liikerakennus. Koillisessa on Pohjankylän ala-asteelle osoitettu LPA- alue. Tontin 1 luoteisreunassa on asemakaavalla osoitettu puisto ja sen laidalla Kansalaisopisto. kattosuunnat oheisten kuvien mukaisesti tonteille muodostettava yhteispiha tonteille järjestettävä yhteinen pysäköintialue pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria tonttien yhteispihan välistä rajaa ei saa aidata parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä Kalajoentien rakentamistapaohje

29 3.6. Kortteli 1026, tontit 1 ja 2 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

30 3.6. Kortteli 1026, tontit 7 ja 8 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Tontin 7 lounaisreunassa on nykyään maakunnallisesti arvokkaaksi luettu Ojalan talo. Tontin 8 luoteisnurkassa on säilyvä kaksikerroksinen asuinrakennus. Muutoin tontit ovat kahta piharakennusta lukuun ottamatta rakentamattomia. Niille on mahdollista muodostaa toimiva yhteispiha. Luoteessa on vanha paloasema ja kaakossa asemakaavalla suojeltu vuonna 1885 rakennettu Kansalaisopisto. kattosuunnat ja kulmat sekä harjan sijainti oheisten kuvien mukaisesti tontin 7 eteläpään rakennuksen YO- alueen puoleinen räystäslinja enintään kahden kerroksen korkeudella tonteille muodostettava yhteispiha tonteille järjestettävä yhteinen pysäköintialue pysäköintikatokset keskitettävä tonttien koillisreunaan pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria tonttien yhteispihan välistä rajaa ei saa aidata parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan mahdollisten liiketilojen edusta kivettävä puistoon istuskeluryhmä, kalusteet tuoteperheestä Kalajoentien rakentamistapaohje

31 3.6. Kortteli 1026, tontit 7 ja 8 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

32 3.6. Kortteli 1026, tontit 7 ja 8 NÄKYMÄ LUOTEESTA KALAJOENTIELTÄ JULKISIVU KALAJOENTIELLE 1:750 JULKISIVU LANKILANTIELLE 1:750 JULKISIVU PIHALLE 1:750 Kalajoentien rakentamistapaohje

33 3.6. Kortteli 1026, tontit 7 ja 8 liiketilojen edusta kivettävä kattojen harjat luovat tunnistettavan siluetin katujulkisivuun kulmaparvekkeen kautta näkymät kahteen suuntaan myös sisätiloista tonteille muodustuu vehreä yhteispiha autokatokset julkisivut ilman ulkonevia parvekkeita tekevät kaupunkijulkisivusta rauhallisen ja yhtenäisen matala pääty liittää korttelin viereisen rakennuksen mittakaavaan NÄKYMÄ KOILLISESTA Kalajoentien rakentamistapaohje

34 3.7. Kortteli 1027, tontit 2 ja 3 3 Korttelin 1027 Kalajoentien varren rakennukset ovat asuin- ja liikerakennuksia. Lisäksi tontilla 3 sijaitsevat Kalajoen Helluntaiseurakunnan tilat sekä jokirantaan sijoitettu suurehko varastorakennus. Tonteille on uudessa asemakaavassa osoitettu IV-V- kerroksista asuin- ja liikerakentamista Kalajoentien varteen. Rakennuspaikoilta avautuvat suorat näkymät joelle ja pihoilta saadaan suora yhteys rannan viheralueelle. OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 kattosuunnat oheisten kuvien mukaisesti Kalajoentien puoleinen räystäslinja enintään kolmen kerroksen korkeudella tontille muodostettava yhteispiha tontilla 2 ajo pysäköintialueelle järjestettävä Rinnetien kautta pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria tonttikohtaiset pysäköintikatokset rakennettava samanaikaisesti ensimmäisen asuinrakennuksen kanssa parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä ja istutettava Kalajoentien rakentamistapaohje

35 3.7. Kortteli 1027, tontit 2 ja 3 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

36 3.8. Kortteli 1038, tontti 2 3 OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 Tontin 2 Kalajoentien puoleisessa reunassa on Säästöpankin rakennus. Tontin AL- alueeksi merkitty puoli on tyhjä. Korttelin tontilla 1 on uusi kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus. Viereisellä tontilla kaakkossa on 1915 valmistunut entinen pankkirakennus, joka on maakunnallisesti arvokas ja asemakaavassa suojeltu. tontin Kalajoentien puoleisen osan rakennusten kattosuunnat oheisten kuvien mukaisesti ajoyhteys tontin AL-2- ja AL- alueille järjestettävä tontin kaakkoisreunaa pitkin pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoentien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä ja istutettava Kalajoentien rakentamistapaohje

37 3.8. Kortteli 1038, tontti 2 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

38 3.9. Kortteli 1043, tontit 1, 3 ja 4 3 Tontilla 1 on kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus ja tontilla 4 Osuuspankki. Tontilla 3 on kaksi pientä asuinrakennusta. Tontit rajautuvat Kalajoen- ja Mehtäkyläntiehen sekä koillisessa peltomaisemaan. Tontti 4 on näkyvällä paikalla, kun Kalajoen keskustaa lähestyy Saarisillan kautta tai kaakosta Kalajoentietä pitkin. OTE ASEMAKAAVASTA 1:2000 kattosuunnat ja kulmat sekä harjan sijainti oheisten kuvien mukaisesti tontilla 4 Mehtäkyläntien suuntaisten rakennusten räystäslinja enintään neljän kerroksen korkeudella tonteille 1 ja 4 muodostettava yhteispiha tonteille 1 ja 4 järjestettävä yhteinen pysäköintialue pysäköintikatokset eivät saa muodostaa yhtenäistä muuria tonttien yhteispihan välistä rajaa ei saa aidata parveketorneja ei saa tehdä rakennusmassasta ulkonevina Kalajoen- ja Mehtäkyläntien puolella katoille saa tehdä terasseja ja viherhuoneita katoille ja asuintilojen kohdalle ei saa sijoittaa mainoksia olemassa olevaa puustoa säilytettävä mahdollisuuksien mukaan liiketilojen edusta kivettävä ja istutettava Kalajoentien rakentamistapaohje

39 3.9. Kortteli 1043, tontit 1, 3 ja 4 HAVAINNEKUVA 1:1000 Kalajoentien rakentamistapaohje

40 3.9. Kortteli 1043, tontit 1, 3 ja 4 NÄKYMÄ KAAKOSTA KALAJOENTIELTÄ JULKISIVU KALAJOENTIELLE 1:750 JULKISIVU MEHTÄKYLÄNTIELLE 1:750 Kalajoentien rakentamistapaohje

41 3.9. Kortteli 1043, tontit 1, 3 ja 4 NÄKYMÄ SAARISILLALTA Kalajoentien rakentamistapaohje

42 Kalajoentien rakentamistapaohje

43 4 ESIMERKIT JA VÄRIKARTAT Kalajoentien rakentamistapaohje

44 4.1. Esimerkkejä toteutuksista ylin kerros toteutettu osin täydellä huonekorkeudella räystäslinjan laskeminen pienentää mittakaavaa PIENKERROSTALO, Helsinki 2013 Kuva: Sami Heikkinen räystäslinjan laskeminen ja kattomateriaalin tuominen julkisivuun pienentää mittakaavaa PIENKERROSTALO, Helsinki 2013 Kuva: Sami Heikkinen Kalajoentien rakentamistapaohje

45 4.1. Esimerkkejä toteutuksista KERROSTALO, Helsinki 2014 Kuva: Sami Heikkinen ylimpien kerrosten toteutus osin täydellä huonekorkeudella räystäslinjan laskeminen pienentää mittakaavaa runkoon upotetulta kulmaparvekkeelta näkymä kahteen suuntaan polveileva harjakatto elävöittää rakennusmassaa KERROSTALO, Helsinki 2014 Kuva: Sami Heikkinen Kalajoentien rakentamistapaohje

46 4.1. Esimerkkejä toteutuksista runkoon upotettu parvekeratkaisu rauhoittaa ja yhtenäistää julkisivun KERROSTALO, Helsinki 2014 Kuva: Sami Heikkinen Kalajoentien rakentamistapaohje

47 4.1. Esimerkkejä toteutuksista polveileva räystäslinja pienentää mittakaavaa ja sovittaa uudisrakennuksen ympäröivään rakennuskantaan PIENKERROSTALO, Tallinna 2014, Kuva: Vesa Humalisto räystäslinjan laskeminen pienentää mittakaavaa kattolyhdyt mahdollistavat suuremman huoneistoalan ylimpään kerrokseen SVARTLAMOEN HOUSING, Trondheim, Norja 2005 Kuva: Miika Vuoristo Kalajoentien rakentamistapaohje

48 4.1. Esimerkkejä toteutuksista JYVÄSKYLÄN PUUKUOKKA, Jyväskylä 2015 Kuva: Lassila Hirvilammi Arkkitehdit Oy SEINÄJOEN ASUNTOMESSUT, Seinäjoki 2016 Kuva: Kalajoentien rakentamistapaohje

49 4.2. Värikartat KEITTOMAALI JULKISIVUVÄRIT MUUT JULKISIVUVÄRIT KONESAUMATTU PELTI BITUMIHUOPA TIILIJULKISIVUT Kalajoentien rakentamistapaohje