Kysymyksiä ja vastauksia vesilaista vesilakikoulutustilaisuudessa
|
|
- Annemari Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kysymyksiä ja vastauksia vesilaista vesilakikoulutustilaisuudessa Vastaukset sinisellä vanhempi hallitussihteeri Pekka Kemppainen Vastaukset vihreällä ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Aarne Wahlgren 1. Semmoinen kysymys nyt että tarkoittaako tämä vesilainmuutos ehdotus padotus- ja juoksutusselvityksineen jonkinlaista helpotusta myös rantaekosysteemin toiminnalle? Tilanne on raskas Pirkanmaan suurten järvien rannoilla, missä säännöstelyn lupaehdot on kovin tuhlailevat (tarkoitan että sähköä pitäisi säästää eikä posottaa menemään ja luonto joutuu maksumieheksi) Muutos ei tuo uusia ratkaisuja tähän ongelmaan. Ehdotuksen mukaan lupamääräyksiä voidaan tarkistaa, jos se on tarpeen tulvasta tai kuivuudesta eli tällaisista luonnonolosuhteista aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Syynä luvan tarkistamiseen ei siis ole luvan yleinen toimimattomuus, vaan se, että lupa toimii huonosti tulva- ja kuivuustilanteissa. Jos säännöstelylupa toimii muuten huonosti niin, että säännöstelystä aiheutuu vesiympäristölle huomattavia haitallisia vaikutuksia, lupaa voidaan tarkistaa jo nykyisen lain perusteella (vanhoissa hankkeissa 19 luvun 7, ja uusissa hankkeissa 3 luvun 20 ). 2. Missä menee ilmoitusvelvollisen ja luvan vaativan ojituksen taso? Mikä on vähän? Mutta eikö oikeampi olisi ajatella, että luvan tarve riippuu vesistöön pääsevän moskan määrästä (pilaantumisen riskistä) eikä ojan pituudesta? Tulee vaan keväällä tapahtunut mieleen: 300m ojaa, mutta vanhalle pellolle ja tulva syövytti järveen melkoisen määrän moskaa... tai ojitusmätästysalue, jossa ei määritelmän mukaan tehdä ojitusta ollenkaan, mutta käytännössä koko maa myllätään yhdeksi ojaksi, josta kaikki on irtaimena herkästi liikkeessä Riski veden pilaamiselle riippuu mm. maaperän laadusta (ja ravinteisuudesta), kaltevuudesta ja paikalle sattuvista virtauksista. Mikään näistä ei korreloi ojituksen ojapituuden kanssa. Kun vesilaki suojaa nimenomaan vesistöä, eikö tulkinta ilmoitus + lupavelvollisuudesta pidä siis perustua todellisiin vesistölle riskiä aiheuttaviin asioihin! Käytännössä tämä ehkä tarkoittaisi, että kaikista ojituksista pitäisi tehdä ilmoitus- ja lupavelvollisia, mutta niin pitäisikin ja hullut ojitukset pitäisi karsia kokonaan pois... Ilmoitusvelvollisuuden tavoite on ollut juuri tuo eli saattaa ennakkovalvonnan piiriin sellaiset ojitushankkeet, joista voi aiheutua vesistön pilaantumista. Ely-keskus pääsee ilmoituksen perusteella ottamaan kantaa siihen, miten hanke voitaisiin toteuttaa mahdollisimman haitattomasti tai onko hankkeelle sittenkin tarpeen hakea lupa ja tehdä lupahakemukseen vaadittavat tarkemmat selvitykset.
2 Ilmoituskynnystä asetettaessa lähtökohtana ovat olleet ojituksen vaikutukset. Käytännössä vaikutukset ovat usein (eivät aina) jossakin ennakoitavassa suhteessa ojitettavan alueen pinta-alaan ja siis poisjohdettavien vesien määrään. Tilanteiden moninaisuuden vuoksi lakiin ei kuitenkaan voitu ottaa jotakin tiettyä pinta-alarajaa, vaan säännös oli tarpeen muotoilla joustavasti. Ely-keskukset valmistelevat vesilain valvonnan toimintamallia, jossa ilmoituskynnyksen tulkintaa ja menettelyjä ylipäätään pyritään yhdenmukaistamaan. Tässä lupakynnyksen harkinnassa ei ole mitään sovelluslinjaa. Käytännössä lupamenettelyyn ei juuri koskaan mennä. Vaikutuksia on äärimmäisen vaikea ennakkoon arvioida pilaantumisseurausten osalta, käytännöllisiä arviointityökaluja ei ole. Sen sijaan vesilain 3:2 :n ja vesiluontotyyppien lupakynnyksen todentaminen olisi helpompaa. Toisaalta voi olla, ettei ilmoituksia kaikkialla resurssisyistä juurikaan tutkita, vaan tyydytään toimittamaan ilmoituksen vastaanottoilmoitus. Mitä on vähäinen ojitus ilmoituskynnyksenä. Sitä olisi syytä yrittää ajatella vaikutusten kautta. Jos ojitus esimerkiksi uhkaa pienvesiä kuten soiden pikkulampia, ei se riipu ojitushankkeen pinta-alasta. Tämä voi olla ohjeistuksessa vain vaikea formuloida ja ohjeellinen kynnys metsäojituksen osalta ainakin näyttää menevän pinta-alaperusteiseksi (hyötyala). 3. Pienet yleisoikeudet - ovatko edelleen voimassa? Ja onko tullut muutoksia? Pienet yleiskäyttöoikeudet kuten vesistössä kulkeminen, vähäisten rakenteiden sijoittaminen oman rannan edustalle ja pinta- ja pohjaveden ottaminen kiinteistökohtaista tarvetta varten ovat entisellään, vaikka joitakin sanamuotoja on muutettu. (Tosin yleistä etua loukkaava kiinteistökohtainenkin vedenotto vaatii nyt luvan, mutta käytännön merkitys ilmeisesti vähäinen). Käytännössä samat kuin ennen. 4. Yleinen ja yksityinen etu - miten ne määritellään ja tulkitaan vesilain mukaisissa tapauksissa? Hyvä esimerkki termeistä, etenkin "yleinen etu", joilla operoidaan sujuvasti niin kauan, kun niitä ei tarvitse määritellä. En osaa tätä kummemmin teoretisoida, mutta yleinen etu on sellainen oikeusjärjestyksemme suojaama etu (vesilain mukaisessa harkinnassa sekä vesilain että muiden lakien suojaama), jonka ei voida osoittaa kuuluvan (ainakaan pelkästään) millekään yksilöitävissä olevalle taholle. Ja yksityinen etu olisi tässä suhteessa yleisen vastakohta. Sellaiset yksityiset edut, joiden menettämisestä on säädetty korvaus, on lueteltu vesilain 13 luvun 9 :ssä. Konkreettisesti yleistä etua voisi esim. vesilain mukaisissa tilanteissa hahmotella sen perusteella, mitä asioita eri viranomaisille on säädetty valvottaviksi ja edistettäviksi. En tiedä miten määritellään. Onko esim. järven kaikkien ranta-asukkaiden yhteinen etu yleinen vai yksityinen? Ehkä se on yksityinen etu vaikka olisikin yhteneväinen yleisen edun kanssa? Yleisen edun valvonta on yleensä osoitettu jonkun viranomaisen huolehdittavaksi. Esimerkiksi yleistä ympäristöetua valvoo ELYkeskuksen Y-vastuualue sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; yleistä kalatalousetua valvoo ELY- keskuksen kalatalousviranomainen.
3 5. Ojitus. Ylittyykö lupakynnys koskaan ja jos ylittyy, niin millaisissa tapauksissa? Periaatteessa vesien pilaaminen on kielletty, mutta vesistövaikutuksia ei mitenkään tavanomaisissa ojitustapauksissa, metsäojituksessa ja pelto-ojituksessa mitenkään mitata ja määritetä. Omavalvontaa on metsäpuolella ja jonkinmoisia ilmoituksiakin tehdään, mutta ely-keskukselta puuttuvat resurssit oikeasti arvioida ojituksia ja niiden vaikutuksia. Mitään selvityksiäkään ei tehdä. Tällainen on tuntuma, kun homma tapahtuu kuulumattomissa ja näkymättömissäkin, mitä nyt maastossa voi tehdä havaintoja, kun kohdalle sattuu. Onko ojituspykälissä kyse kuolleesta kirjaimesta? Turvepuolella todistellaan kovasti, miten suurta tosiasiassa onkin kuormitus metsäojituksista ja kuulemma viime aikojen tutkimustuloksetkin osoittavat, että ojitusalueiden hajakuormitus on yllättävän suurta. Tähän liittyy myös viime aikojen voimakas ilmiö, pellonraivaus, joka on aivan villiä touhua. Minulla ei ole tiedossa ojituslupia. KHO:een asti päätyneitä ojituslupa-asioita (VL - YSL-suhde) näyttäisi olevan yksi, jossa kyse oli 135 ha:n lannoitetun golfkenttäalueen kuivatuksesta. Lupakynnys voi kyllä joskus ylittyä, mutta tunnistetaanko se? Ojitushankkeille haetaan äärimmäisen harvoin lupia. Minulla on muistissa Pohjois-Karjalasta kolme tapausta, joista kahdessa lupaa haettiin jälkikäteen, kun metsäojituksella oli ensin aiheutettu vahinkoa pieneen järveen. Yhdessä tapauksessa suuri joukko metsäkeskuksen ojituksia yhtäaikaisesti pienen joen valuma-alueella aiheutti vesi- ja ympäristöpiirin mielestä pilaantumisriskin ja edellytti hankkeen käsittelyä vesioikeudessa. Pohjois-Savossa yksi metsäojitus käsiteltiin vahinkojen takia jälkikäteen lupaviranomaisessa vahingonkärsijöiden vaatimuksesta, valvoja ei puuttunut. Vaikutuksia on ennalta vaikea arvioida; lupakynnys on kyllä helpompi tunnistaa 3:2 :n edellyttämissä tilanteissa. Kyse ei kuitenkaan ole kuolleesta kirjaimesta. Pohjois- Karjalan kokemuksen mukaan, jos lausunnossa arvioidaan, että hanke voi aiheuttaa jotain haitallisia seurauksia (esim. luvanvaraisia), niin hankkeesta vastaavat kyllä pääsääntöisesti pyrkivät korjaamaan suunnitelmaa. Eräässä tapauksessa hankkeesta luovuttiin. Sen sijaan luvanhakuun on iso kynnys, koska hankkeiden talouden ei uskota kestävän sitä. Myös olen kuullut, että metsäyhtiöt harkitsevat ojitushankkeiden taloudellisuutta niin, että heikosti kannattavista hankkeista nykyään mieluummin luovutaan, kuin investoidaan kalliisiin vesiensuojeluratkaisuihin. Viime aikoina on juuri tutkimustuloksiin viitaten tuotu esille (mm. METLA), että metsäojituksen haitallisimmat mahdolliset vaikutukset liittyisivät juuri kiintoaineen huuhtoutuman haittoihin erityisesti pienemmissä latvavesistöissä, missä metsätalouden osuus voi olla suuri. Esimerkiksi Pohjois-Karjalasta tunnetaan vain kolme vesilupakäsittelyn käynyttä metsäojitushanketta. Yksi luvitettiin jälkikäteen, kun kiintoaiheen huuhtoutumaa oli liettynyt pieneen kesämökkilampeen. Vesioikeus määräsi siinä korvauksia rannanomistajille. Toisessa tapauksessa yllättävän voimakas samentuminen pilasi lammen veden puoleksi vuodeksi; luvitettiin ympäristölupavirastossa jälkikäteen ja siinä asetettiin seurantavelvoitteita ja joitain toimenpiteitä, jottei tilanne toistuisi, korvauksista oli jo sovittu erikseen (metsäkeskus oli maksanut rannan omistajalle 1000 euroa korvausta. Lisäksi on Pohjois-Savossa oli yksi metsäojitus ollut vesioikeudessa (vahingonkärsijöiden vaatimuksesta) jälkikäteen, kun ojien syöpyminen oli aiheuttanut voimakasta kiintoaineen huuhtoutumaa.
4 Luvittaminen on harvinaista ja niin varmaan jatkossakin. Todennäköisimmin luvantarve syntyy tilanteessa, jossa kuivatusvesiä johdetaan pieneen vesistöön. Käytännössä, jos hanke ennalta nähtäisiin lupaa tarvitsevaksi, niin sitä pyritään hankkeesta vastaava toimesta muokkaamaan sellaiseksi, ettei lupaa tarvita. 6. Pienvesien asema on vahvistunut vai miten on? Ei ymmärtääkseni ole juuri vahvistunut vanhaan lakiin verrattuna (vanhavl 1:15 a) paitsi ojien kunnossapidon osalta. Ojitusta varten aikanaan perattua uomaa (pienvesistä siis noro, mutta erityisesti laissa lienee ajateltu puroja) ei voida enää perata uudestaan auki pelkkänä kunnossapitotoimena, jos uoma on "kokonaisuutena tarkasteltuna" muuttunut luonnontilaisen kaltaiseksi, vaan toimenpidettä ja sen edellytyksiä (lupa, ilmoitus) arvioidaan samalla tavalla kuin uutta ojaa tehtäessä. Vesistöistä sen sijaan puron uoman luonnontilan vaarantaminen on nostettu erilliseksi kohdaksi luvanvaraisuuden perusteena. Muutos on selventävä, koska lain perustelujen mukaan vanhan vesilain aikaan "purojen luonnontilan vaarantavia toimenpiteitä ei ole osattu mieltää lupaa edellyttäväksi vesitaloushankkeeksi, eikä hankkeille ole sen vuoksi aina haettu lupaa." Siinä mielessä suoja olisi ehkä parantunut, että osa aiemmin noroina pidetyistä uomista on uusien määritelmien mukaisesti puroja. Toisaalta purojen luonnontilaisuuden suoja (lupamenettely) ja norojen luonnontilaisuuden suoja (poikkeuslupa) on ymmärtääkseni ollut ja on edelleen käytännössä hyvin samanlainen, ks. kysymys 9. Pienvesien asema on vahvistunut. Pienvesien suojan vahvistaminen oli yksi lainuudistuksen tavoitteita. Sinänsä pykäliä ei juuri muutettu. Mutta ensinnäkin vesiluontotyyppien osalta lain perusteluteksteissä tulkintaa avattiin ja selkeytettiin, mikä selvästi vahvistaa kohteiden turvaamista. Erityisesti auki kirjoitettiin, että luonnontilainen käsite kattaa myös luonnontilan kaltaisuuden, ja että luonnontila voi palautua luontaisen kehityksen tai ennallistamistoimien kautta. Lisäksi luonnontilan arvioinnissa korostuu elinympäristön luontaiset ominaisuudet eli eliöyhteisön luonnontilaisuus ei niinkään kohteen morfologinen tila. Puron uoman luonnontilan vaarantaminen tuli luvanvaraiseksi. Perustelujen mukaan tämä on kuitenkin vain selventävä lisäys aiempaan lakiin nähden. Uoman luonnontila tulee tulkita samalla tavoin kuin vesiluontotyyppien osalta. Lisäksi ojitusluvussa on uusi säännös, jonka mukaan kokonaisuutena arvioituna luonnontilan kaltaiseksi uomaksi muuttuneen ojan (eli peratun puron tai noron) kunnossapitoon ja käyttöön sovelletaan, mitä ojituksesta säädetään, siis esim. luvanvaraisuudesta. 7. Noudatetaanko ruoppauksessa alle 500 kuution ilmoitusmenettelyä? Ruoppaajan velvollisuutena on ilmoittaa etukäteen sekä elylle että vesialueen omistajalle (2:15 ja 2:6.3). Vai koskeeko kysymys sitä, tehdäänkö näitä ilmoituksia myös käytännössä? Ilmoitusmenettelyä noudatetaan varsin hyvin. 8. Haetaanko lupia isoihin ruoppauksiin? Lupia ei juuri haeta, vaan tehdään mieluummin m3:n ruoppauksia. Toisaalta on hyvä, että lupamenettely pienentää ennaltaehkäisevästi turhien hankkeiden kokoja. Toisaalta, millä se varmistetaan ja mitataan, että
5 ruoppaukset jäävät alle 500 m3:n? 9. Minkälaisia seuraamuksia olisi, jos Etelä-Suomen purot olisivat suojeltu lähteiden tapaan? Purot on jo vesilaissa suojeltu samaan tapaan kuin lähteet ja muut ns. pienvedet, mutta suojelu on laissa toteutettu eri tavalla. Koska puro on vesistö, siihen kohdistuvat toimenpiteet vaativat luvan 3:2:ssa säädetyin perustein. Lisäksi puron luonnontilan säilymistä vaarantavat muutokset on 3:2.1:n 8 kohdassa erikseen säädetty luvanvaraisiksi. Koska lähteet ja muut pienvedet eivät ole vesistöjä ja jäävät siksi 3:2.1:ssä säädetyn luvanvaraisuuden ulkopuolelle, niiden luonnontilan suojaamiseksi on säädetty 2:11:n mukainen poikkeuslupamenettely. Teoriassa erona on se, että lupa puron luonnontilan vaarantamiseen voidaan myöntää, jos hyödyt ovat riittävän suuret vaarantamisesta aiheutuvaan menetykseen verrattuna. Lähteiden osalta taas poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos lähteen suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. En kuitenkaan osaa nähdä tässä käytännössä olennaista eroa. Ehkä suoja olisi nykyistä jonkin verran parempi, mutta on vaikea arvioida, paljonko tilanne muuttuisi? Nykyäänhän luonnontilaisen tai sen kaltaisen purouoman luonnontilan vaarantaminen on luvanvaraista ja silloin hankkeen hyödyt ja puroluontoon kohdistuvat haitat punnitaan keskenään ja luulisin, että tässä suhteessa suoja on suhteellisen hyvä edellyttäen, että lakia oikeasti valvotaan. Mutta jos valvonnassa on puutteita, niin samahan koskisi myös vesiluontotyyppisuojelun valvontaa. Riskinä voisi mielestäni kuitenkin olla se, että täysin turhalle puron vaarantamiselle myönnettäisiin lupa, koska uuden vesilain mukaan lupa on myönnettävä, jos hanke ei sanottavasti (mitä tarkoittaa?) loukkaa yleistä tai yksityistä etua. 10. Miten vesilakia pitäisi muuttaa, jotta voimayhtiöt joutuisivat omalla kustannuksellaan turvaamaan kalojen kudulle nousun (kalatiet, kalateihin riittävä virtaama? Kysymykseen liittyy monia asioita, enkä osaa siihen tässä vastata: vesilain mukaisten lupien pysyvyys, luvanhaltijoiden luottamuksensuoja, nykyisten lupien ja erityisesti kalatalousvelvoitteiden erilaiset sisällöt, vesilain luvantarkistamissäännösten tulkinta. Kalatiestrategian (2012) mukaan MMM selvittää yhdessä YM:n, OM:n ja TEM:n kanssa tarpeen "kehittää vesilainsäädäntöä niin, että se edellyttäisi minimivirtaaman tai tietyn virtaamaosuuden varaamisen, joka turvaisi osaltaan vaelluskalojen nousun ja vaelluspoikasten alas vaelluksen vesitaloushankkeissa." 11. Miten velvoiteistutuksista voidaan luopua ja muuttaa ne esim. kalateiden rakentamisvelvoitteeksi? Vesilain 3:22:n mukaan avi voi hakemuksesta muuttaa kalatalousvelvoitetta koskevia lupamääräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Epätarkoituksenmukaista velvoitetta voidaan myös tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa kustannuksia merkittävästi lisäämättä. Vastaava säännös sisältyi vanhan vesilain 2:22.4:ään. Sitä säädettäessä tosin päällimmäinen huolenaihe oli,
6 että nimenomaan kalatievelvoitteet eivät yleensä olleet vastanneet tarkoitustaan ja että ne tuli tarvittaessa voida muuttaa maksuiksi tai istutuksiksi. Nykyisin taas tilanne voi olla toinen. Oikeustapausesimerkkejä? Kts. Pekan vastaus, 3: Onko pohjavesitason laskemisesta oikeustapauksia? Tarkoitettaisiinko tässä erityisesti ojitushankkeista aiheutuvaa pohjavedenpinnan laskua? Näistä minulla ei ole tietoa, eikä sellaisia osunut kohdalle etsiessäni esimerkkitapauksia kysymykseen 5. Mutta elyt joutuvat ilmeisesti ottamaan näihin vaikutuksiin usein kantaa. Pohjavedenottohankkeissa (ja joskus pintavedenkin) pohjavesitaso useimmiten laskee jonkin verran. Lupaharkinnassa joudutaan ottamaan kantaa juuri siihen, millainen otto ja alenema voidaan sallia ilman, että se vaikuttaa liikaa pohjavesiesiintymän antoisuuteen tai maaperäolojen vuoksi veden laatuun. Ehkä on, mutta ei tule tapauksia mieleen. 13. Onko soranottoluvituksen vastainen toiminta päätynyt karäjille? Eli pohjavesioloihin vaikuttavaan soranottoon on saatu vesilain mukainen lupa, lupaa on rikottu ja lupaa rikkomalla on ehkä aiheutettu myös vahinkoa. Mahdollisen syytteen ja rangaistusvaatimuksen samoin kuin vahingonkorvausvaatimuksen käsittelee silloin tosiaan käräjäoikeus. Tapauksia varmasti on, mutta minulla ei ole sellaisia nyt tiedossa. Onko Aarnella? Pohjois-Karjalassa on yksi tuore tapaus, jossa maa-ainesluvan reipas ylitys oli käräjillä ja asiassa annettiin rangaistus. Yksi vesilain mukaisen soranottoluvan ylitys vietiin hallintopakkoasiana P-K:ssa läpi aina KHO:een asti ja siinä annettiin ennallistamisvelvoitteet. Prosessi kesti kaikkinensa toistakymmentä vuotta. 14. Miksi Lapin alueen noroja ja hehtaaria pienempien lampia tai järviä ei tarvitse suojella (vesilaki 2:11 )? Sama säännös sisältyi vanhan vesilain 1:15 a :ään, joka tuli voimaan Silloisen pykälän perustelujen mukaan (HE 79/1996) "tältä osin on Lapin lääni kuitenkin rajattu soveltamisalan ulkopuolelle, koska Lapissa on vielä jäljellä runsaasti luonnontilaisia pienvesiä". Nykyisen säännöksen perusteluissa asiaa ei ole käsitelty uudestaan. Perustuu ajatukseen, että niitä on Lapissa niin paljon, ettei ne tarvitse erityisesti suojelua. Toisaalta metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt tulevat näidenkin osalta myös Lapissa sovellettavaksi. 15. Mahdollistaako nykyinen vesilaki ja tulvadirektiivi Vuotoksen rakentamisen? KHO:n ratkaisun mukaan (KHO:2002:86) vanha vesilaki ei mahdollistanut Vuotoksen rakentamista. Sääntely ei ole tältä osin muuttunut, eli siinä mielessä nykyinenkään
7 vesilaki ei mahdollistaisi Vuotos-hanketta ainakaan siinä muodossa, johon lupaa alun perin haettiin. Vesilain 11:6.1:n uusi säännös, jonka mukaan avin on pyydettävä valtioneuvostolta lausunto yhteiskunnan kannalta tärkeistä hankkeista, ei käytännössä muuttane tilannetta. Laki tulvariskien hallinnasta, jolla tulvadirektiivi on meillä pistetty kansallisesti täytäntöön, sääntelee erityisesti viranomaisten suunnitteluvelvoitteita. Voitaisiin kuvitella, että Kemijoen vesistöaluetta koskevassa tulvariskien hallintasuunnitelmassa vuonna 2015 Vuotoksen allas tai sitä vastaava hanke olisi asetettu ensisijaiseksi tulvariskien hallintakeinoksi. Suunnitelma olisi vesilain mukaan otettava huomioon lupahakemusta ratkaistaessa, ja se voisi osaltaan tukea hankkeesta saatavien hyötyjen arviointia, mutta suoraa vaikutusta luvan myöntämisedellytyksiin suunnitelmalla ja siinä priorisoiduilla tulvariskien hallintakeinoilla ei ole. Lisäksi Vuotoksen tapauksessa hylkyperuste oli ehdoton luvanmyöntämiseste eli muutenkin riippumaton tällaisesta hyöty-haitta-arviosta. Kts. pekan vastaus 3:4 mom. 16. Voidaanko vesilakia muuttaa niin, että Kemijoki Oy velvoitetaan rakentamaan kalaportaat? Ks. edellä kysymys 10.
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen
Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden
LisätiedotMetsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012
Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus
LisätiedotVesilaki 2011 ja metsäojitukset
Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotIlmoitusmenettely kunnostusojituksissa
Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan
LisätiedotYmpäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut
Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Matti Hepola johtaja, OTT Lapin ympäristökeskus / Matti Hepola johtaja, OTT 1 Vesilain muutokset Vesilainsäädäntö on muuttunut
LisätiedotUusi vesilaki vesistökunnostusten tukena
Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotVesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma
Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan
LisätiedotVesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta
Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008, Joensuun yliopisto Vesiensuojelun uusi tavoiteohjelma Vesiensuojelun
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotOjituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke
Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen
LisätiedotOJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari
OJITUS & LUVAT MTK-Varsinais-Suomi 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSILMOITUS Ojitushankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotLuontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.
1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA
YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...
LisätiedotOjitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén
Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotVESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA
VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotKaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta
Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,
LisätiedotLuontoa huomioon ottavia ratkaisuja
Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen
LisätiedotOjituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla
Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3
LisätiedotVesilainsäädännön muutoksia
Vesilainsäädännön muutoksia Vesilain kokonaisuudistuksen tausta Syitä Fragmentoituminen Vanhentuminen Suhde perustuslakiin Organisaatiouudistukset Valmistelu Toimikunta 2004 Työryhmä 2006 HE 2007 syksyllä
LisätiedotMuiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa
Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotKansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto
Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli
LisätiedotKUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET
KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET Kuopio, 21.11.2012 Uusi vesilaki metsätalouden kannalta 21.11.2012 1 Vesilaki 587/2011 Valtioneuvoston asetus Vesitalousasioista 1560/2011 - Voimaan 1.1.2012
LisätiedotAjankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa
Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön
LisätiedotHE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI
HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä
LisätiedotYmpäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1
Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,
LisätiedotRadanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013. Koulutusmateriaali
Radanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013 Koulutusmateriaali 28.5.2013 Vesilain muutokset Uusi vesilaki ja lupa-asiat 1/2 Uusi vesilaki (587/2011) ja valtioneuvoston asetus vesitalousasioista
LisätiedotUudistunut vesilaki Järvisedimenttienergiahanke Alajärvi
Uudistunut vesilaki Järvisedimenttienergiahanke Alajärvi 12.6.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Vesistöyksikkö, Vanhempi insinööri Sari
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotKokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä
Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa
LisätiedotTurvetuotannon sijoittaminen
Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL
LisätiedotNatura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson
Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten
LisätiedotSääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot. Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus Bank, Helsinki
Sääntelyn muutostarpeet ja vaihtoehdot Antti Belinskij Lupamuutos-hankkeen sidosryhmätilaisuus 14.3.2019 Bank, Helsinki Muutostarpeet EU-oikeus Muutosten teemat (täydentävät toisiaan) A. Ympäristötavoitteet
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotVesilainsäädännön muutoksia
Vesilainsäädännön muutoksia Vesilain kokonaisuudistuksen tausta Siä Syitä Fragmentoituminen Vanhentuminen Suhde perustuslakiin Organisaatiouudistukset Valmistelu Toimikunta 2004 Työryhmä 2006 HE 2009 keväällä
LisätiedotOJITUSYHTEISÖ. Peruskuivatus kuntoon - Raisio Sallmén Ari
OJITUSYHTEISÖ Peruskuivatus kuntoon - Raisio 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSYHTEISÖT Lähes jokaiseen ojaan tai puroon joka on perattu, on viranomaisten toimesta perustettu ojitusyhteisö perkauksen yhteydessä,
LisätiedotVesiympäristö ja vesilain soveltaminen
Vesiympäristö ja vesilain soveltaminen Aarne Wahlgren Luonnonsuojeluliiton vesilakipäivä SYKE 19.9.2013 1 Vesilain tavoitteet 1 Vesilain tavoite. 1) edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja
LisätiedotVesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Vesilainsäädännön muutos 1 Vesilain rakenteellinen uudistus kielen nykyaikaistaminen Rakenteen nykyaikaistaminen Hankkeiden sääntelyn supistaminen Menettelylliset muutokset Lähennetään YSL:iin Katselmusmenettelyn
LisätiedotVesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen
Vesienhoidollisten toimenpiteiden & vesioikeudellisten velvoitteiden yhteensovittaminen Ojat kuntoon hankkeen aloitusseminaari 4.5.2017, HAMK Visamäki Elina Laine elina.ma.laine@student.hamk.fi Työn taustasta
LisätiedotVesilaki 19.5.1961/264
Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,
LisätiedotEU-OIKEUDELLINEN TAUSTA
EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA Apulaisprof. Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 18.3.2019 1 SISÄLTÖ 1. Suomen sääntelyn nykytila 2. EU-oikeuden vaatimukset ja komission palaute Suomelle 3. Suomen nykysääntelyn
LisätiedotLämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve
Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan
LisätiedotPoikkeaminen vesilain 2:11 :n suojelusta. Ympäristö- ja vesilupapäivät
Poikkeaminen vesilain 2:11 :n suojelusta Ympäristö- ja vesilupapäivät 8.-9.10.2019 Ville Salonen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Perttu Ottelin Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus 1 Sisältö
LisätiedotMuuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n
Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotVastauksia eräisiin kysymyksiin. Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen
Vastauksia eräisiin kysymyksiin Rakennerahastopäivät, 4.9.2008 Kaj von Hertzen Koskeeko tuloa tuottavia hankkeita koskeva sääntely myös de minimis ehdolla rahoitettuja hankkeita? Kysymyksen taustalla lienee
LisätiedotVedenottolupaseminaari
Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Aluehallintoviraston näkökulmia pohjavedenottoa koskeviin lupa-asioihin Juha Helin Etelä-Suomen aluehallintovirasto Pohjavesialueiden uusi luokittelu 1/3 Aiempi luokitus
LisätiedotLupamääräysten yleinen muuttaminen
Matti Hepola 15.1.2018 Lupamääräysten yleinen muuttaminen SYS Vesioikeuspäivä 15.1.2019 Lupien pysyvyys muuttuu - hitaasti Lähtökohta on se, että lainsäädännön ja oikeuskäytännön linjaukset lupien pysyvyyteen
LisätiedotEnergiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa
Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen
LisätiedotJakeluasemat pohjavesialueella. Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari,
Jakeluasemat pohjavesialueella Juhani Gustafsson Luontoympäristöosasto, Vesien- ja merten suojeluyksikkö YGOFORUM seminaari, 21.11.2017 Taustaa Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot
LisätiedotKalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot
Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Asianajaja Matias Wallgren Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Esityksen rakenne Oikeudellinen lähtökohta: perusoikeudet ja oikeusvoima Lainsäädäntö
LisätiedotVAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA
VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotOjitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?
Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista? Aika: 5.10.2006, klo 11.15-12.00 Paikka: Lammin biologinen asema Tilaisuus: Ympäristönsuojelupäivät 2006 Esittäjä: Hannu Majuri, yli-insinööri,
LisätiedotPerusasioita ojituksesta vesilain näkökulmasta
Perusasioita ojituksesta vesilain näkökulmasta Yksityistie- ja ojituspäivä maatalous- ja metsätalousyrittäjille Kannus 9.4.2019 Anna-Rosa Asikainen, lakimies, MTK Esityksen sisältö vesilain tavoitteet
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 34/10/2 Dnro ISAVI/62/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2010
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 34/10/2 Dnro ISAVI/62/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotVaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (6) Antopäivä Päätösnumero 6.2.2018 18/0048/1 Diaarinumero
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotKysely rehulain ankarasta vastuusta. Evira Hannu Miettinen MMM/ELO
Kysely rehulain ankarasta vastuusta Evira 30.3.2012 Hannu Miettinen MMM/ELO Ankara vastuu? Tuottamuksesta riippumaton vastuu Korvausvastuun syntyminen ilman tahallista tai huolimatonta toimintaa taikka
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotKasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset Pauliina Laitinen Ylitarkastaja Teemat Pintavesien suojelu Tuulikulkeuma, pintavalunta Usein kysyttyä Meri, lähde,
LisätiedotVESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ
SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja
LisätiedotKOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo
KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA 3.11.2016 Jukka Ikäheimo KOME ESIMERKKITAPAUSTA LÄHIVUOSILTA Hakija Kohde Haettu vesimäärä, m 3 /d Ylikunnallinen ELY-keskus AVI Lakeuden Vesi Oy Karvia (6500) >> 4500
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp)
Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 6.3.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) Yleistä
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotKunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus
Kunnostusten suunnittelu, lupatarve ja rahoitus Virtavesien kunnostuskurssi Vantaa 8.8.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Teemu Hentinen ELY-keskus Järvi-Suomen
LisätiedotPilaantuminen ja päästö ympäristöön
Pilaantuminen ja päästö ympäristöön Ympäristörikoskoulutus 29.11.2017 Koulutuksen sisältö -Käsitteitä juridisesti ja niiden käytännön merkitystä -pilaantuminen -päästö -ympäristö -Kuka määrittää pilaantumisen
LisätiedotVesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle
Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle Kalatieseminaari, EKOenergia ja SLL, 6.10.2017 Helsinki Antti Belinskij, Itä-Suomen yliopisto / SYKE By Maseltov - shot by myself / eigene Aufnahme, CC
LisätiedotJätevesivalvonnan historiaa
Jätevesivalvonnan historiaa Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät 2019 Johtava asiantuntija, DI Valo Olli, Hämeen ELY-keskus 3.4.2019 1700-luku Vuoden 1766 kalastussäännössä oli kielletty
LisätiedotMaatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014
Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?
LisätiedotRavinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä
TIETOA RAVINTEISTA MAA Ravinnepiika-hanke Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 26.4.2017 Jäppilä EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotOjitus ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?
1 Hannu Majuri Esitys ympäristönsuojelupäivillä Lammin biologisella asemalla yli-ins., TkT 5.10.2006 Pirkanmaan ympäristökeskus Ojitus ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista? Vesilain
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotEsimerkkejä erilaisista ympäristön ennallistamiskohteista. Aarne Wahlgren Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä Joensuu
Esimerkkejä erilaisista ympäristön ennallistamiskohteista Aarne Wahlgren Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä Joensuu 5.11.2014 1 Maaperän pilaaminen ja puhdistaminen Maaperän pilaaminen öljyllä maa-aineksen
LisätiedotLOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO
LOHJAN RAKENNUSVALVONNAN JÄTEVESI-INFO 29.8.2019 * kaikki rakennuksessa vakituisesti kirjoilla olevat koskee vain vakituisia asuntoja * ** *** https://www.ymparisto.fi/fi-fi/rakentaminen/rakennushanke/talotekniset_jarjestelmat_lvi/kiinteiston_jatevesien_kasittely
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotLuvanvaraisuus ja toimenpiderajoitukset (MTL 42 ja 46. Sähkö- ja telekaapelit (MTL 42a ) Jaakko Knuutila, oikeusyksikön päällikkö, Liikennevirasto
Luvanvaraisuus ja toimenpiderajoitukset (MTL 42 ja 46 Sähkö- ja telekaapelit (MTL 42a ) Jaakko Knuutila, oikeusyksikön päällikkö, Liikennevirasto Esityksen sisältö MTL 42 :ssä säädetty luvanvaraisuus (työlupa
LisätiedotYMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
YMPÄRISTÖLUVAT JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 07.03.2016 Ympäristönsuojelulain uudistaminen, ehdotuksen keskeiset kohdat: Lakiuudistuksen 3. vaihe ollut lausunnolla, lausuntoaika päättyy tänään. Ehdotuksen
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
Lisätiedot:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.
Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen
LisätiedotTakajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet
Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet Heli Jutila Ympäristöasiantuntija 7.4.2018 Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistyksen vuosikokous Kannen kuvat Sami Haapanala / suojeluyhdistys
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotPientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet
Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.4.2018 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue /
Lisätiedot