Haarahypyistä kaikki alkoi. HYVÄ KUMPPANUUS TUOTTAA TULOSTA s. 8. PANOSTUS TYÖHYVINVOINTIIN NOSTI ELÄKEIKÄÄ s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haarahypyistä kaikki alkoi. HYVÄ KUMPPANUUS TUOTTAA TULOSTA s. 8. PANOSTUS TYÖHYVINVOINTIIN NOSTI ELÄKEIKÄÄ s. 16"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE HYVÄ KUMPPANUUS TUOTTAA TULOSTA s. 8 PANOSTUS TYÖHYVINVOINTIIN NOSTI ELÄKEIKÄÄ s. 16 KEIKKAMYYJÄN AUTTAVA PUHELIN PÄIVYSTÄÄ s. 24 STARTUP-YRITTÄJÄT IDA MÄNTY JA VEERA LEHMONEN: Haarahypyistä kaikki alkoi.

2 PÄÄKIRJOITUS Luottamusta ja tahtoa uudistua Viime vuosina olemme luoneet hyvän ja toimivan kumppaniverkoston. Kumppanuussuhteissa lähtökohtanamme on vilpitön halu uudistua ja hakea innovaatioita, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin. Tahto uudistua ja luottamus ovatkin Etera-lehteen haastatellun professori Kirsimarja Blomqvistin mukaan usein kumppanuuksien onnistumisen salaisuus. Syksyn kirpeys näkyy ja tuntuu taloudessa. Positiivisia merkkejä ei lyhyellä tähtäimellä juuri ole näköpiirissä. Kansainvälinen luottoluokittaja Standard & Poors laski Suomen luottoluokitusta parhaimmasta mahdollisesta yhtä pykälää alemmaksi. Uskon, että syntynyt eläkeratkaisu vaikuttaa uusiin luottoluokituksiin piirun verran positiiviseen suuntaan. Ratkaisuesitys on hyvä esimerkki suomalaisesta rakentavasta sopimiskulttuurista. Talouden suhdanteita kuvaava Etera-indeksi jää selvästi miinukselle tänäkin vuonna. Tämä heijastaa Suomen haastavaa talous- ja työllisyystilannetta. Erityisesti rakennusteollisuudessa on hiljentyminen näkynyt työllisten määrässä. Rakennusteollisuuden indeksi onkin laskenut tänä vuonna 3,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Mielenkiintoinen poikkeama löytyy metsä- ja maataloussektorilta. Siellä on viime kuukausina tapahtunut virkistymistä, mikä näkyy toimialan indeksin positiivisena kehityksenä. Julkaisemme Etera-indeksin kuukausittain, sillä ajantasaisiin työntekijämäärin pohjautuva kuukausitekniikkamme antaa meille ainutlaatuisen näköalan Suomen talouden kehitykseen. Se tarjoaa hyvän pohjan arvioida kehitystä myös alueellisesti ja eri toimialoilla. Ainoana eläkeyhtiönä kerromme myös sijoitustuottomme kuukausittain, sillä haluamme lisätä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Olemme saaneet paljon palautetta, että valintamme on oikea. Jatkamme samoilla linjoilla. Työntäyteistä loppuvuotta! Timo Hietanen varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Sari Myllykoski, Toimituskunta Satu Blomster, Antti Kilpelä, Annukka Lalu, Janna Lampinen, Taina Muukka, Marja Virmalainen. Taitto Antti Nikunen/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Cuckoo Workoutin kuvasi Mervi van Veldhoven. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon KUVA Miika Kainu 2 ETERA 1/2014 2/2014

3 8 Kumppanuuden menestymiseen tarvitaan vuorovaikutusta, sitoutumista ja luottamusta. 24 2/2014 Haluamme olla asiakkaillemme täyden palvelun talo. Ilkka Pensola, Polarartistit Oy 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Istu vähemmän elät pidempään. 6 AJANKOHTAISTA. Työeläke uudistuu. Suomi eläkevertailun kärkikastissa. Muutos yrittäjän työssäoloehtoihin. Tylsistyminen voi lyhentää työuraa. 8 MENESTYSTÄ HYVÄSTÄ KUMPPANUUDESTA. Caset: Tapa hoitaa asiakasta ratkaisee, Sivina. Koteja täydellä sydämellä, Nastarakennus. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Talenom pitää yritykset ja ihmiset kunnossa. 14 TYÖ KUNNOSSA. Tutkija Suvi Nenonen: Monitila tukee erilaisia työtehtäviä. 18 Stressi jää joko merelle tai lenkkipolulle, sanoo kalajokelainen yrittäjä Jukka Juola. 16 PUHEENVUORO. YIT:n Tero Kiviniemi: Työhyvinvoinnilla konkreettisia tuloksia. 18 VIRTALÄHDE. Jukka Juola nauttii merestä. 21 KOLUMNI. Lauri Uotila: Talouskasvua joudutaan vielä odottamaan. 22 VUORO VAIKUTTAA. Vilkasta vuoropuhelua asiakasraadissa. 24 KELLON YMPÄRI. Polarartistit Oy:n vuorokausi. 28 UUTISIA ETERASTA. Sijoitusten vakaa tuottokehitys jatkui. Työkykyä edistävää tutkimusta. Etera-indeksi antaa ajantasaista suhdannetietoa. Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla. Etera sijoitti HUB logistics Finlandiin. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Cuckoo Workout taukojumppaa työyhteisölle. 31 OTA VIREMANAGERI KÄYTTÖÖSI. ETERA 2/2014 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Anne Penttilä KUVA Getty Images 4 ETERA 2/2014

5 Istu vähemmän, elät pidempään Istumisen riskit kumoavat liikunnan hyödyt. Istuminen tappaa. Kuusi tuntia päivässä televisiota katselevan henkilön elinajan odote on melkein viisi vuotta lyhyempi kuin sellaisen, joka ei katso televisiota lainkaan. Selkeimmin kuoleman riski kasvaa, jos päivittäin istuu vähintään seitsemän tuntia. Rankkoja faktoja, jotka osuvat suoraan tietokoneen ääressä työpäivänsä istuvan hermoon. Mitä asialle voisi tehdä? Jos sinulla on sähköisesti säädettävä työpöytä, työskentele osa työpäivästä seisten. Vaihda toimistotuoli välillä jumppapalloon. Järjestä kävely- ja seisomakokouksia. Tulosta kauimmaiseen tulostimeen ja käy etäisimmässä wc:ssä, kävele työkaverin luokse pikaviestittelyn sijasta. Käytä portaita ja vältä hissiä. Eikä televisiotakaan ole pakko katsoa istuen. ETERA 2/2014 Lue lisää hyvästä työvireestä osoitteesta etera.fi/tyovire. Lähde: Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä, ETERA 2/2014 5

6 AJANKOHTAISTA Työeläke uudistuu mikä muuttuu? Työeläke uudistuu vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat sopineet työeläketurvaan tehtävistä muutoksista. Yksityiskohdat täsmentyvät lainvalmistelussa. Nyt lakeja valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. KEITÄ MUUTOKSET KOSKEVAT? Eläkeiän muutokset koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkekarttumien uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä. Muutokset eivät koske jo eläkkeellä olevia tai ennen vuotta 2017 eläkkeelle jääviä. ELÄKEKARTTUMAT YHTENÄISTYVÄT Eläkeuudistuksen myötä eläkekarttumat yhtenäistyvät. Eläkettä karttuu kaikille 17-vuotiaasta lähtien 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun saakka eläkettä karttuu vuotiaille 1,7 prosenttia. Jos työssä jatkaa yli vanhuuseläkeiän MITEN VALMISTELU ETENEE? Neuvotteluratkaisu käynnisti hallituksen esityksen valmistelun sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana ratkaistaan STM:n johdolla kolmikantaisesti yksityiskohdat, jotka eivät sisältyneet järjestöjen sopimukseen. Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Uudistetut eläkelait tulevat voimaan vuoden 2017 alusta, mutta siirtymäaikojen vuoksi koko uudistus tulee asteittain voimaan vuoteen 2025 mennessä. alarajan, saa karttuman lisäksi 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen eläkkeeseen jokaista lykkäyskuukautta kohden. Uutta on myös se, että eläkettä karttuu koko palkasta eli työntekijän työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. VANHUUSELÄKEIKÄ NOUSEE ASTEITTAIN Vanhuuseläkeikä nousee asteittain vuodesta 2017 alkaen. Vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on viisi vuotta alarajaa korkeampi. Eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen vuodesta 2027 lähtien siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. UUSIA TAPOJA SIIRTYÄ ELÄKKEELLE Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työuraeläkkeen edellytyksenä on 38 vuoden ura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Yksityiskohdat ratkaistaan lainvalmistelussa. Nykyinen osa-aikaeläke puolestaan poistuu, ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 61 vuotta täytettyään. Elinaikakerroin säilyy edelleen eläkejärjestelmässä, mutta sen laskemistapaa muutetaan nykyistä loivemmaksi vuoden 2027 jälkeen. Tavoite-eläkeikä kertoo, kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Lue lisää osoitteesta etera.fi/elakeuudistus thinkstock 6 ETERA 2/2014

7 TYEL-MAKSU VUONNA 2015 TyEL-vakuutusmaksu on 24,7 % ilman alennuksia. Sopimusasiakkaan vakuutusmaksuprosenttiin vaikuttavat asiakashyvitys, maksuluokka ja muut maksun osat. Etera lähettää asiakkailleen työnantajakohtaiset maksuprosentit joulukuussa. Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus maksusta on 5,70 % ja yli 53-vuotiaan 7,20 %. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa TyEL-maksun marraskuun aikana. YEL-MAKSU VUONNA 2015 YEL-vakuutusmaksu vuotiaille on 23,70 % ja vuotiaille 25,20 %. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa YEL-maksun marraskuun aikana. Suomi kansainvälisen eläkevertailun kärkeä Suomen eläkejärjestelmä sijoittui neljänneksi kansainvälisessä vertailussa. Suomen eläketurvaa arvioitiin vertailussa nyt ensimmäistä kertaa. Suomi pärjäsi erityisesti osiossa, jossa arvioitiin eläkejärjestelmien hallintoa ja niiden läpinäkyvyyttä. Vertailun mukaan maailman paras eläkejärjestelmä on Tanskassa. Suomi sijoittui neljänneksi heti Australian ja Alankomaiden jälkeen, yhdessä Sveitsin, Ruotsin ja Kanadan kanssa. Kansainväliseen Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailuun osallistui tänä vuonna 25 maata. Eri maiden eläkejärjestelmiä on arvioitu eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. 4. Yrittäjän työssäoloehtoihin muutos alkaen Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehto edellyttää, että YEL-työtulo on vähintään ,55 euroa vuodessa. Lukua tarkistetaan jatkossa palkkakertoimella, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain. Aiemmin alaraja on ollut euroa vuodessa. Jatkossa yrittäjällä tulee olla työssäoloehdon täyttäviä kuukausia 15 edellisen neljän vuoden aikana, aikaisemman 18 kuukauden sijasta. Lisäksi työssäoloehdon täyttymisessä otetaan huomioon kaikki YEL-, MYEL- tai TyEL-ansiot, mikä tuo yrittäjiä tasa-arvoisempaan asemaan palkansaajien kanssa. thinkstock Työssä tylsistyminen voi lyhentää työuraa Satunnaisesti työssä tylsistyminen on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Tylsistymistä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimukseen osallistui yhteensä 87 suomalaista organisaatiota ja työntekijää. Tutkimus julkaistiin syyskuussa. thinkstock ETERA 2/2014 7

8 8 ETERA 2/2014

9 TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård HYVÄ KUMPPANUUS SYNNYTTÄÄ MENESTYSTÄ Monilla suomalaisyrityksillä on jo kokemusta kumppanuuksista. Kumppanuussuhteiden taustalla on vilpitön halu uudistua, sanoo Stanfordin yliopistossa toimiva suomalaistutkija Kirsimarja Blomqvist. Parhaassa tapauksessa kumppanuudet synnyttävät uusia innovaatioita yritysten tuoteja palvelukokonaisuuksiin sekä selvää taloudellista hyötyä. Kumppanuus sinällään ei kuitenkaan tuota arvoa, vaan kumppanuuden eteen on tehtävä paljon töitä. Kumppanuus on aina investointi tulevaisuuteen, ja hyöty rakennetaan tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kesken, sanoo kumppanuuksista väitellyt Kirsimarja Blomqvist. Blomqvist on tutkimussapatilla Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kauppakorkeakoulusta, jossa hän toimii tietojohtamisen professorina. Sieltä hän lähti vaihtotutkijaksi Yhdysvaltoihin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Nyt hän tutkii Stanfordin yliopistossa luottamuksen roolia liiketoiminnassa. TEHOKKUUTTA, SÄÄSTÖJÄ JA INNOVAATIOITA Kumppanuuksilla on tyypillisesti haettu tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Myös tasavertaisista strategisista kumppanuuksista on jo kokemusta oikeastaan alalla kuin alalla. Voisi sanoa, että kumppanuudet ovat vähitellen lävistäneet suomalaisen yhteiskunnan. Ennen kumppanien valintaa yritys tai vaikkapa kunta joutuu miettimään millaisia palveluja ja tuotteita sen kannattaa tuottaa omilla resursseilla ja mihin mahdollisesti tarvitaan kumppaneita. Kumppanien avulla kehitetään yhä useammin uusia tuotteita ja palveluja. Uuden osaamisen rakentaminen pelkästään omin voimin kestää liian kauan kiristyvässä kilpailussa. KUMPPANUUDESTA VOI PIIRTÄÄ KARTAN Parhaassa tapauksessa kumppanuus synnyttää uutta osaamista, joka on enemmän kuin mihin kumppanit yksin pystyisivät. Hyvässä kumppanuudessa siis rakennetaan jotain uutta, joka menee oman yrityksen mukavuusalueen ulkopuolelle. Kumppanin kanssa syntyvälle yhteiselle rajapinnalle kannattaisi valita innostuneet ja motivoituneet asiantuntijat, jotka ymmärtävät, että kumppanuudessa syntyvät kustannukset ja hyödyt ovat moninaisia. Kumppanuudessa tavoiteltavista hyödyistä kannattaa piirtää etukäteen realistinen kartta, jonka avulla voidaan seurata yhdessä kumppanuuden hyötyjen ja kustannusten kehittymistä. Yrityksiä ajaa kumppanuuteen kaksi vastakkaista voimaa: säästämistarve ja toisaalta uusien innovaatioiden välttämättömyys. Erityisesti uudistumiseen ja innovaatioihin tähtäävät kumppanuudet ylittävät usein toimialarajat. Esimerkiksi konepajateollisuus ei olisi voinut kehittää asiakkaan hyödyksi tarkoitettua teollista internetiä ilman IT-kumppaneitaan. Uskon, että monet suomalaisyritykset ovat aika hyviä kumppanuuksien johtamisessa. Kumppanuuksilla voidaan luoda arvoa, mikäli yritys osaa johtaa kumppanuutta sekä organisaatio- että yksilötasolla. Strategisten valintojen lisäksi kyse on tietoisesta johtamisesta sekä arvoista ja yrityskulttuurista. Onkin osoitettu, että yritykset, jotka panostavat yhteistyön rakenteisiin, prosesseihin ja kykyynsä luoda kumppanuuksia, menestyvät muita paremmin, Blomqvist toteaa. Kumppanuuden menestymiseen tarvitaan verkostotalouden pehmeitä menestystekijöitä: kommunikaatioita, sitoutumista ja luottamusta. Kumppanuuden epäonnistuminen on puolestaan johtunut hyvin inhimillisistäkin asioista: kiireestä, kommunikaatiokatkoista organisaatioiden strategisessa ja operatiivisessa johdossa, tai siitä etteivät yrityksen avainhenkilöt ole sitoutuneet yhteistyöhön. LUOTTAMUKSEEN KANNATTAA INVESTOIDA Voisi kuvitella, että luottamus olisi kaikkien kumppanuussuhteiden perusta. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Blomqvist. ETERA 2/2014 9

10 Luottamus on tietointensiivisen verkostotalouden piilevä menestystekijä. Siihen ei muisteta aina investoida. Oletetaan vain, että luottamus hoituu muiden asioiden ohessa. Luottamuksen synnyttämiseen tarvitaan aikaa, avoimuutta ja tietoista toimintaa. Kumppanille pitäisi näyttää kortit avoimesti, oli kyse sitten motivaatiosta, kumppanuudesta haettavista hyödyistä, tulevista kustannuksista tai sitoutumisen asteesta. Kirsimarja Blomqvist palaa vielä hetkeksi luottamukseen. Hän on viime aikoina huomannut, kuinka esimerkiksi juristit ovat ryhtyneet tutkimaan luottamuksen merkitystä yritysten liikesuhteissa. Lappeenrannan yliopistossakin on tutkittu luottamuksen ja sopimusten suhdetta. Nopea tekninen ja taloudellinen kehitys on vienyt siihen, ettei kaikista asioista millään pystytä tekemään sopimuksia. Tarvitaan siis luottamusta, joka tuo joustoa sopimiseen. LUOTTAMUS VAIKUTTAA YRITYKSEN TULOKSEEN Varovaisena tutkijana Blomqvist myöntää, että luottamuksella ja tuloksellisuudella on keskenään positiivinen suhde. Asian todentamiseksi on kehitetty mittareitakin. Tätä nykyä Blomqvistin ja hänen amerikkalaisen kollegansa tutkimuskohteena on se, miten esimerkiksi suomalaiset startup-yrittäjät kytkeytyvät Piilaakson verkostoihin. Erilaiset yhteistyömuodot myös kehittyvät ja niin tekevät kumppanuudetkin. Yritysten dynaamisuus, globaalinen ja digitaalinen toimintakulttuuri vievät kohti lyhytkestoisia nopeita projekteja ja pilotteja. Näihin yhden teeman ympärille rakentuviin yhteistyösuhteisiin kerätään hyvin erilaisia ihmisiä: asiantuntijoita, konsultteja, nörttejä, freelancereita, aina tarpeen mukaan. Blomqvistilla onkin ajatus ryhtyä melko pian tutkimaan näitä lyhytkestoisia organisoitumistapoja Lappeenrannan yliopiston tutkimusryhmän kanssa. Perinteiset kumppanuussuhteet muistuttavat pitkiä avioliittoja ja nämä uudet organisoitumistavat parin viikon seurustelusuhteita, vertaa Blomqvist osuvasti. Täällä keskustellaan paljonkin seuraavan sukupolven organisoitumismalleista. Erilaiset digitaalisuuden mahdollistamat yhteisö- ja crowdsourcing-mallit ovat erittäin kiinnostavia. YHTEISTYÖTÄ ASIAKKAAN HYÖDYKSI Myös Etera on aktivoitunut viime vuosina strategisten kumppanuuksien solmimisessa. Ensimmäinen kumppanuus Danske Bankin kanssa alkoi jo kolme vuotta sitten. Seuraavaksi vuorossa oli vakuutusyhtiö Pohjantähti viime vuodesta alkaen ja viimeksi Fennia kuluvan vuoden huhtikuusta lähtien. Tämä on meille iso strateginen muutos, sillä Eteralla on nyt kumppaneita ja olemme vahvasti verkostoitunut työeläkeyhtiö asiakkaille. Kumppanuus merkitsee yhteistyötä, josta asiakkaat hyötyvät, toteaa Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen. Kumppanien kanssa tehtävät ratkaisut voivat koskea myös muun muassa rahoitusta. Olennaista kumppanuudessa on, että siitä on hyötyä kaikkien osapuolten asiakkaille. Näin on jo tapahtunutkin. Kumppanuuden vaatima luottamus syntyy konkreettisten tekojen ja yhteistyön tekemisen kautta. Sekä Pohjantähti että Fennia ovat Eteran tavoin vahvoja pk-sektorilla. Meitä yhdistää sekin, että toimimme samanlaisella palvelumallilla. Meillä kaikilla asiakas on toimintamme keskiössä ja asiakkuudenhoito perustuu asiakkaalle nimettyyn yhteyshenkilöön, sanoo myyntijohtaja Johanna Mölsä Eterasta. Kumppanuuden avulla parannetaan asiakkuuksien hoitoa eli yksi ja sama yhteyshenkilö pystyy hoitamaan sekä vahinko- että eläkeasioita pk-yrityksille. Teemme hyvää myyntiyhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Asiakkaat saavat Eteran eläkevakuutuksen kumppaniverkostomme kautta. Eteralla on käytössä huomattavasti enemmän käsiä ja jalkoja kuin ennen. VALINNANVAPAUS SÄILYY Asiakas voi kuitenkin edelleen täysin vapaasti valita, minkä vahinkovakuutusyhtiön tai pankin hän haluaa eläkeyhtiönsä rinnalle. Haemme uudenlaista lisäarvoa asiakkaillemme kumppanuuksien palvelutarjonnan kautta. Kyse ei ole omistuksellisista tai asiakkaan kannalta pakottavista kumppanuuksista, toteaa Mölsä. Etera pystyy tarjoamaan kumppaneidensa asiakaskunnalle ja tuleville yhteisille asiakkaille muun muassa työhyvinvointipalveluja ja -osaamista. Vahinkoyhtiökumppanimme hallitsevat puolestaan työterveys- ja työturvallisuuspuolen. Nämä muodostavat asiakkaalle tärkeän kokonaisuuden. 10 ETERA 2/2014

11 Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Mervi van Veldhoven Eteran koulutuspalveluilla on meille käyttöä, uskoo Pasi Pietilä. Tapa hoitaa asiakasta ratkaisee Kotisiivousta ja kodinhoitoa sekä vanhustenhoitoa tarjoava Sivina on tuore Eteran asiakas. Asiakassuhde syntyi sen jälkeen kun Eteran kumppani vakuutusyhtiö Pohjantähti suositteli yritykselle Eteraa. Yritykselläni on pitkä suhde Pohjantähteen, jonka yhteyshenkilö on ollut juuri sopivan aktiivinen meihin päin, sanoo Sivinan toimitusjohtaja Pasi Pietilä. Asiakkuuden hoitotapa merkitsee palveluyrittäjälle paljon. Panostamme Sivinassa itsemme kehittämiseen ja uskonkin, että Eteran koulutuspalveluilla on meillä käyttöä. Koulutustarvetta on varsinkin esimiestasolla jatkuvasti. Myös työhyvinvointiasiat ovat Sivinassa tapetilla, sillä siivous- ja hoiva-alan työ on ajoittain raskasta. Toimitusjohtaja Pasi Pietilä perusti yrityksensä vuonna 1998, vuosi sen jälkeen, kun kotitalousvähennys oli astunut voimaan. Samalla kun Pietilä perusti Sivinan, jatkoi hän vielä neljä vuotta vanhaa IT-konsultin työtään. Ensimmäiset vuodet Sivinassa keskityttiin toimintamallin kehittämiseen. Sen jälkeen alkoi nopea kasvu ympäri Suomea. KASVUA YRITYSKAUPOISTA Tällä hetkellä Sivina työllistää 170 henkilöä 13 eri toimipisteessä ympäri Suomea. Asiakkaita on lähes 3 000: perheitä, vanhuksia, yrityksiä ja enenevässä määrin myös kuntia. Sivinan edustamalla toimialalla on tapahtunut paljon viimeisten 16 vuoden aikana. Sosiaalipalvelulaki mahdollisti sen, että yksityiset yritykset pystyvät tuottamaan sosiaalipalveluja suoraan kuluttajille ilman arvonlisäveroa. Toisaalta taas kotitalousvähennystä heikennettiin. Kasvua haetaan tällä hetkellä yrityskaupoista. Koska alalla ei juuri nyt ole luonnollista kasvua, on kotipalveluyrityksiä tullut myyntiin. Olemme ostaneet kaksi yritystä tänä vuonna, tarkentaa Pietilä. Todella tärkeä ja kasvava asiakaskunta ovat ikäihmiset, jotka tarvitsevat tuekseen hoiva- ja siivouspalveluja. Myös yhteistyö kuntien kanssa ja laajentunut palvelusetelien käyttö ovat avanneet yrittäjille uusia mahdollisuuksia. Palveluyhteistyö kuntien kanssa ei ole ollut täysin ongelmatonta, sillä eri kuntien vaatimat ilmoitus- ja laskutuskäytännöt vaihtelevat. Toivon, että toimintatavat yhtenäistyisivät vähitellen. Myös vanhasta IT-konsultin ammatista on Pasi Pietilälle jatkuvasti hyötyä, sillä palvelutuotantoon liittyy yllättävän monia tietojärjestelmäkoukeroita. ETERA 2/

12 Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Timo Heikkala Koteja täydellä sydämellä Oululainen Nastarakennus on rakentanut Oulun seudulla jo 20 vuotta. Tekninen johtaja Aki Heikkinen omistaa yrityksen yhdessä projektijohtaja Juha Niemelän kanssa. He tuntevat markkinansa läpikotaisin. Jokainen kohde täytyy rakentaa täydellä sydämellä, alkaen tontin hankinnasta aina pienimpään yksityiskohtaan saakka. Kuin tekisi itselle kotia, josta voi sanoa: tässä minä haluaisin asua, kertoo Aki Heikkinen yrityksensä toimintafilosofiasta. Nastarakennuksen työ- ja yrittäjäeläkkeitä hoitaa nyt Etera ja vahinkovakuutuksia Fennia. Olemme olleet Eteran asiakkaita myös aikaisemmin ja Fennian vakuutuskokonaisuus oli ehdottomasti kilpailukykyisin. Heikkinen uskoo hyötyvänsä Eteran ja Fennian kumppanuudesta. Se näkyy varmaankin asiakaspalvelun laadussa, hän uskoo. Meillä on Eterassa tuttu yhteyshenkilö. Hänen ammattitaitoinen ja vakuuttava asioiden esittelytapansa vakuutti meidät, ja paluu oli sillä selvä. Toivon myös, että henkilöstömme hyötyy tästä kokonaisasiakkuudesta. Suhde eläke- ja vakuutusyhtiöön on yrittäjälle tärkeä. Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta, siitä että asiat ovat hyvissä käsissä. Yhteistyön on oltava myös miellyttävää puolin ja toisin. ASUNTOKUPLA ON OULULLE VIERAS ILMIÖ Heikkinen kertoo, että Oulussa on aina rakennettu paljon ja kilpailu on kovaa. Hintataso on selvästi ollut matalampi kuin muualla johtuen Oulun kaupungin tonttipolitiikasta: kaupunki kaavoittaa ainoastaan omistamiaan maita ja luovuttaa tontteja tasaisesti ammattirakentajille. Koska kaupunki käyttää rakentamisessa hintarajoja, ei asuntokuplaa pääse syntymään. Nastarakennus on rakentanut Oulun seudulla yli 400 kotia ja rakennetun neliön rajapyykki ohitettiin viime vuonna. Työntekijöitä yrityksessä on 19. Yritys on teh- Juha Niemelä ja Aki Heikkinen taustallaan Nastarakennuksen Oulun Metsokankaalle rakentama kohde. nyt tiivistä yhteistyötä pitkään saman arkkitehtitoimiston kanssa. Hyvään suunnitteluun siis satsataan. Heikkinen tietää, että ihmisten asuntovalintoihin vaikuttavat poikkeuksetta kolme tekijää vaihtelevassa järjestyksessä. Tärkein valintakriteeri on asunnon tilasuunnittelu ja pohjaratkaisu, asunnon on oltava omalle perheelle sopiva. Toiseksi tulee talon ulkoinen arkkitehtuuri, siis ulkonäkö ja ympäristö sekä kolmanneksi sijainti. Alueestakin voidaan usein tinkiä, jos muut toiveet toteutuvat. Asunnon hinta on Oulussa ehkä vasta viides kriteeri. Tämä kertoo vain siitä, että uusien asuntojen hinnat ovat Oulun seudulla selvästi muuta Suomea halvemmat. Nuoret perheet pääsevät täällä helposti kiinni omaan kotiin. 12 ETERA 2/2014

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Mikko Penttilä KUVA Timo Heikkala Itsekin juoksua harrastava henkilöstöjohtaja Jaakko Lampela ei vielä paljasta, mitä uutta hän on hyvinvointivuoden varalle suunnitellut. KUNNOSSA YRITYKSET JA IHMISET Eteralla ja Talenomilla on yhteinen tavoite: hoitaa yhteisten asiakkaiden asioita erinomaisesti. Yhteistyö Eteran kanssa toi lisäpotkua Talenomin henkilöstön hyvinvointitoimintaan. Ei se aiemminkaan retuperällä ollut, mutta yritys kasvaa kovaa vauhtia ja yksi menestyksen salaisuuksista on juuri työntekijöihin satsaaminen. Meitä on nyt neljä ja puolisataa ja vuosittain tulee viitisenkymmentä lisää, laskee henkilöstöjohtaja Jaakko Lampela Talenom Oystä. Haluamme jatkossakin olla hyvä työnantaja ja huolehtia siitä, että meillä voidaan hyvin. Eteran tuoma lisäapu on tervetullutta. Yksi tällainen lisäapu on esimieskoulutus. Tänä syksynä puolet Talenomin esimiehistä on mukana valmentavan johtamisen koulutuksessa. Työhyvinvointi lähtee paljon juuri esimiesten osaamisesta. Jos esimies toimii hyvin, niin porukka voi hyvin, mutta jos se toimii huonosti, niin porukkahan lähtee kävelemään, Lampela muistuttaa. LIIKKUMALLA LISÄPUHTIA Ensi vuonna Talenomissa vietetään hyvinvointivuotta. Meiltähän on yleensä paljon osanottajia mukana erilaisissa juoksu- ja pyöräilytapahtumissa. Porukka pysyy kunnossa ja tulee yhteishenkeä, kahvilla puhutaan että onko tullut reenattua ja miten juoksu kulkee, Lampela kertoo. Nyt näiden lisäksi on tarkoitus miettiä myös uusia ja erilaisia näkökulmia, joilla voi kehittää työhyvinvointia. Tuloksia seurataan vuosittain laajalla henkilöstön tyytyväisyysselvityksellä. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa tehdään tiiviimpi fiilismittari. On hienoa, että eläkevakuutusyhtiö edistää tällaista toimintaa. Itsestään huolehtivat ihmiset jaksavat paremmin. Pää pelaa ja ajatus luistaa, eivätkä pikkuvaikeudet paljon paina. ASIAKASKIN HYÖTYY Talenomin missio on tarjota yrittäjälle kaiken kattavaa ja käyttäjäystävällistä palvelua. Näin yrittäjä voi keskittyä omiin töihinsä kuittikasojen penkomisen sijaan. Tähän malliin sopii hyvin myös yhteistyö Eteran kanssa. Jos Talenomin asiakas miettii mistä eläkevakuutuksensa ottaisi, on pulmalle mahdollinen ratkaisu. Kun Eteran asiakas kaipaa tilitoimistoa, on Talenom yksi hyvä vaihtoehto.

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Meri Eskola KUVA Miika Kainu TOISET IHMISET OVAT MUUTAKIN KUIN HÄIRIÖ Parhaimmillaan työpaikkojen monitilat luovat yhteisöllisyyttä ja tuovat tehokkuutta työntekoon. Avotilojen meluhaittojen murehtimiseen ei kannata jymähtää, sanoo tutkija. Toimitilojen tutkimuksessa uusinta uutta on ajatella työntekijää kuluttajana, kertoo Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Suvi Nenonen. Työntekijä ei valitse pelkästään fyysisiä työpisteitä, joissa hän työskentelee, vaan myös virtuaaliset sovellukset, kuten esimerkiksi älypuhelimensa tai sosiaalisen median väylät. Tämä on valintakäyttäytymistä. Organisaatio määrittelee paikan, jossa työ on tehtävä, mutta työntekijä päättää itse minkä tilan valitsee. Hän valitsee työskentelypisteensä tarpeen mukaan: kaupungissa, toimistossa tai kodissa. Nenonen huomauttaa, että kun työpaikan monitilat ovat helppokäyttöisiä ja hyvin suunniteltuja, työntekijä valitsee työskentelypisteensä sitä tarkemmin ajattelematta. Me ihmiset olemme laiskoja. Jos jokin ympäristön toiminta on tehty vaikeaksi, vaikkapa työpöydän säätämismekanismi, jätämme sen tekemättä. Ei ole normaalia istua kahdeksan tuntia samassa paikassa. Emme me kotonakaan puhu puhelimessa koko aikaa samassa paikassa. Minimivaatimus työpaikoilla on työpöydän säädettävyys, sillä ihmiselle on hyväksi työskennellä myös erilaisissa asennoissa. Tutkijan mielestä monitiloissa parasta on se, että ne antavat työntekijöille vaihtoehtoja ja tukevat erilaisten työtehtävien tekemistä; eivät kaikki työt vaadi samanlaisia tiloja. Monitiloissa työntekijä saa uusia mahdollisuuksia yhdessä tekemiselle, mutta myös yksityisyyden tarpeelle. Ihminen kaipaa luonnostaan eriasteista yksityisyyttä. VIRALLISIA KOKOUKSIA VÄHEMMÄN Tutkija Nenonen kertoo hollantilaistutkimuksesta, jonka mukaan toisia ihmisiä työpaikalla ei pitäisi ajatella ensisijaisesti häiriönä. Mitä muuta toiset ovat? Jos lähellä ei ole muita, emme tule altistaneeksi itseämme avun antamiselle ja pyytämiselle. Työkaverin ongelmien ratkaisu on sekin tuottavaa työtä. Meidän ei pitäisi murehtia uudenlaisten työtilojen häiriöitä, vaan pitää huolta siitä, että valittavissa on näkyvyydeltään ja kuuluvuudeltaan erityyppisiä työskentelytiloja. Tutkimuksissa työpaikan virallisten kokousten on huomattu vähenevän, kun työtoverit pystyvät vaihtamaan tietoja monitiloissa lennossa. Käytävätapaamiset ovat äärimmäisen hyödyllisiä, jopa demokraattisia. Suvi Nenonen on vakuuttunut siitä, että monitilat edistävät työpaikan yhteisöllisyyttä. Me-henki lisääntyy, kun näemme, mitä muut tekevät. Kun aito tieto toisten töistä lisääntyy, kasvaa myös ylpeys yhteisestä työpaikasta aletaan ymmärtää, mihin sitä yhteisöä oikein rakennetaan. VAIHTELUA TARVITAAN Monitila tai monitilatoimisto sisältää erilaisia paikkoja eri työtehtäviä varten, kuten rauhallisia työtiloja yksilötyöhön, vetäytymistiloja puheluille, projektihuoneita intensiiviseen yhteistyöhön ja kohtaamispaikkoja keskusteluille ja tauoille. Erilaisten tilatyyppien tarve ja niiden määrä riippuu yrityksen tavoitteista, koosta ja toimialasta. Suvi Nenosen mielestä työntekijöille on pelkästään etua työpisteen ja -asennon vaihtamisesta työpäivän aikana. KUSTANNUSTEHOKKUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ Ensi syksynä Eterassa työskennellään remontoiduissa monitiloissa. Remontilla haetaan paitsi kustannussäästöjä myös yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Toimitiloja ja työskentelytapoja muutetaan modernimpaan suuntaan, kertoo henkilöstö-, viestintä- ja lakiasioista vastaava johtaja Anna Kilpi. Monitilojen yhtenä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta ja avoimuutta. Kun suunnitellaan tiloja myös vapaamuotoisiin kohtaamisiin, tieto kulkee ja syntyy ideoita. Erilaiset työtehtävät on huomioitu suunnittelussa, Kilpi kertoo. Esimerkiksi asiantuntija-, asiakaspalvelu- ja myyntityö asettavat tiloille erilaisia vaatimuksia. Parija ryhmätyöskentelyyn löytyy monenlaisia kokoontumis- ja ryhmätyötiloja, keskittymistä vaativille tehtäville on rauhoitettu omia tilojaan. Ergonomia on suunnittelussa keskeisessä roolissa, jotta voidaan ehkäistä toimistotyöläisten niska- ja selkävaivoja. Monitiloissa on mahdollisuus tehdä työtä vaihtelevissa asennoissa seisten, sohvalla tai vaikkapa kävelypisteellä. 14 ETERA 2/2014

15 On pidettävä huolta siitä, että valittavissa on sekä keskittymiseen että vuorovaikutukseen sopivia työskentelytiloja, sanoo tutkija Suvi Nenonen. Hän istuu monitilakalusteessa, joka on tarkoitettu pienelle ryhmälle ja nopeisiin palavereihin. ETERA 2/

16 Työhyvinvoinnilla konkreettisia tuloksia Tero Kiviniemi on Suomen suurimman rakennusliikkeen, YIT:n varatoimitusjohtaja. Hän aloitti viime kesänä myös Eteran hallituksen puheenjohtajana. Arvojohtaja kokee työhyvinvointiasiat erittäin tärkeiksi sekä yrityksille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Tero Kiviniemi kokee olevansa Eteran hallituksessa ennen kaikkea johdon sparraaja sekä uusien yhä fiksumpien toimintatapojen kehittäjä yhdessä muun hallituksen kanssa. Hän haluaa myös ylläpitää jatkuvaa arvokeskustelua, moderni arvojohtaja kun on. YIT:n varatoimitusjohtajana ja Eteran asiakkaana Kiviniemi arvostaa erityisesti työeläkeyhtiön kanssa tehtyä pitkäjänteistä yhteistyötä YIT:n työhyvinvoinnin puolesta. Kumppanuudella onkin ollut selkeä yhteinen tavoite: YIT:n työntekijöiden parempi jaksaminen raskaassa työssä. Eteran työhyvinvointiin liittyvä näkökulma siis sopii YIT:lle paremmin kuin hyvin. Minusta nimenomaan se, mitä Etera voi antaa työhyvinvoinnille, on keskeinen asia sekä yritysmaailmalle että suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä asiaa korostan Eteran hallituksessakin. PIENIN ASKELIN HYVIIN TULOKSIIN Olemme saaneet konkreettisia tuloksia työhyvinvoinnin hyväksi tehdyistä ponnisteluista, sillä eläkeikä YIT:ssä on noussut lyhyessä ajassa 1,5 vuotta. Asia on hyvin merkittävä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Ymmärrämme sen, että työhyvinvoinnin kehittäminen on monen pienen konkreettisen asian summa työmaiden aamujumpista lähtien. Kiviniemi haluaa, että työhyvinvointia edistetään YIT:ssä mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Hän myöntää, että asiat eivät kuitenkaan korjaannu hetkessä silloin, kun puhutaan esimerkiksi työturvallisuudesta, harmaan talouden kitkemisestä tai rakentamisen laadusta. Olen oppinut, että rakennusalalla tarvitaan kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Ilman systemaattista työtä ei esimerkiksi työturvallisuuden parantaminen olisi onnistunut. Samaa kärsivällisyyttä tarvitaan liiketoiminnassakin, ja toisaalta ketteryyttä muuttaa asioita riittävän nopeasti, varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. RAKENNUSALAN MIES LUOTTAA ARVOIHIN Kiviniemi sanoo suoraan, että rakennusalan henkilöstöstä saattaa tulla vielä pula. Tämä voi tuntua tällä hetkellä kaukaiselta, kun rakentaminen on ollut alamaissa. Alalle ei kuitenkaan tarvita kuin pieni nousu, ja tilanne voi muuttua täysin toiseksi. Ihmisten pitäisi siis jaksaa tehdä töitä. Myös uusi eläkeratkaisu tuo lisää paineita terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiselle laajemminkin. Kiviniemi on rakennusalan mies. Aloitin urani Ruotsissa kirvesmiehenä ja tiedän, kuinka vaativissa ja fyysisesti raskaissa oloissa rakennustöitä usein tehdään. Vaikka rakentamista kehitetään jatkuvasti, niin olosuhteet säilyvät aina vaikeina. Rakentaja on usein säiden armoilla. Kiviniemi on tehnyt YIT:ssä 18 vuoden uran. Hän tuli taloon nuorena teekkarina. Ajattelen yhä edelleen, että tämä on mahtava ala. Yksikään työpäivä ei ole toisensa kaltainen. Haluan rakentamiseen kuitenkin lisää ammattiylpeyttä, joka näkyy laadussa. Ammattiylpeys puolestaan liittyy arvoihin, joista haluan keskustella jatkuvasti asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa. Arvoista puhuminen on YIT:n varatoimitusjohtajan lempiaiheita. Tasapainoiset arvot ovat päätöksenteon tärkein ohjenuora YIT:ssä. Kannan koko ajan mukanani povitaskussa korttia, jossa on lueteltu YIT:n arvot. Lähden mielelläni mukaan henkilökohtaisiin arvokeskusteluihin aina kun se on mahdollista. Kiviniemi uskoo, että rakennusalan pohjakosketus on nyt saatu ja loivaa kasvua uskalletaan jo odottaa. 16 ETERA 2/2014

17 PUHEENVUORO TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Mervi van Veldhoven Eläkeikä YIT:ssä on noussut lyhyessä ajassa 1,5 vuotta. ETERA 2/

18 Meri ja Kalajoen edustalla sijaitsevat Kallan saaret ovat palautumispaikkoja toimitusjohtaja Jukka Juolalle. 18 ETERA 2/2014

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Johanna Haveri KUVAT Mikko Lehtimäki INNOSTUS VIE ETEENPÄIN Perhe, yrittäminen ja uuden luominen ovat Jukka Juolan elämän ohjenuoria. Työstään innostuva mies stressaantuu harvoin, ja silloin rauha löytyy mereltä tai lenkkipolulta. Infrarakentamiseen erikoistuneen Andament Groupin hallituksen jäsen ja sen tytäryhtiön, Suomen Maastorakentajat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Juola on pienestä pitäen oppinut tekemään töitä ja kehittämään uutta. Kiinnostus koneisiin ja laitteisiin vei yrittäjäperheen pojan puskutraktorin ohjaimiin jo 11-vuotiaana, ja ensimmäisen maanrakentamiseen keskittyneen yrityksensä hän perusti 10 vuotta myöhemmin. Nuorena en jaksanut innostua koulunkäynnistä, sillä työnteko kiinnosti enemmän. Oman yrityksen käynnistin heti rakennusmestariksi valmistuttuani, kertoo myöhemmin töiden ohessa insinööriksi opiskellut Juola. Juola varttui Kalajoen Vasankarissa maatilalla, jossa toimi myös Pentti-isän maanrakennusyritys. Neljän sisaruksensa tapaan Jukka Juola oli pienestä pitäen mukana perheyrityksen töissä. Perheen vanhemmat tartuttivat lapsiin työnteon ja uuden etsimisen kipinän omalla esimerkillään. Varsinkin isä kannusti poikiaan kokeilemaan uutta ja tekemään mahdottoman mahdolliseksi. Perheyritys Andament Groupin historiassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka konsernin liiketoiminta on kasvanut ennakkoluulottoman kokeilun ja lujan itseluottamuksen avulla. PERHEKESKEISTÄ YRITTÄMISTÄ Varhain yrittäjäksi ryhtynyt Juola kertoo tehneensä monet muutkin asiat nuorena. Nelivitosella miehellä on kolme täysi-ikäistä poikaa ja tytärkin on hyvää vauhtia aikuistumassa. Lapsista enää kaksi nuorinta asuu kotona Vasankarissa. Juola on oman isänsä tapaan opettanut työnteon ja yrittämisen merkityksen lapsilleen. Heistä jokainen on työskennellyt loma-aikoinaan perheyrityksen palveluksessa ja vanhin pojista on jo vakituisesti yhtiön palveluksessa. Jukka Juolan nuorin veli jatkaa Juolan sikatilan isäntänä sukupolvenvaihdoksen jälkeen, muut sisarukset ovat osakkaina Andament Groupissa ja aktiivisesti mukana konsernin toiminnassa. Vaikka 20 vuotta sitten perustettu Andament Group on perheyritys, omistajat ovat tajunneet jo varhain, että yritys tarvitsee hyviä osaajia myös perheen ulkopuolelta. Kuudesta yhtiöstä koostuvan konsernin liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa ja se työllistää 300 henkilöä 17 paikkakunnalla. Konserni on laajentunut aktiivisesti myös yritysostojen kautta ja sen kotikenttää on Tampereen ja Tornion väliin jäävä Väli-Suomen alue länsirannikolta aina Itä-Suomeen asti. Minulla ja sisaruksillani on hyvin muistissa 90-luvun lama ja valuuttalainoista vanhempiemme sukupolvelle aiheutuneet ongelmat. Siksi olemmekin kasvattaneet perheyrityksen omaa pääomaa ja viimeisen kuuden vuoden aikana sijoittaneet sitä yritysostoihin laajentaaksemme konsernin liiketoimintaa, Juola kertoo. LIIKETOIMINTA LAAJENEE, TEHTÄVÄT MUUTTUVAT Liiketoiminnan laajentuessa Juolan tehtävät ovat muuttuneet, joten hän ei itse enää toimi aktiivisesti operatiivisissa tehtävissä. Koneitakin hän rassaa vain vapaaaikanaan. Viime kesänä Juola jätti konsernin toimitus- Töitä tehdään silloin, kun niitä on ja huilataan sitten, kun sille on aikaa. ETERA 2/

20 Stressi poistuu mielestä viimeistään puolimatkassa kohti Ulkokallaa. perintöverotuksesta on Suomessa tehty suuri este sukupolvenvaihdoksille. Jos joku innostuu Suomessa yrittämään nuorena ja onnistuu kasvattamaan pääomaa, sitä on todella kallista siirtää seuraavan sukupolven hallintaan. Vuosi sitten Ulkokallan majakkasaarelta hankitun majakanvartijoiden talon kunnostusprojekti on aloitettu ja se jatkuu taas ensi kesänä. johtajan tehtävät perheen ulkopuolelta palkatun asiantuntijan hoidettavaksi ja keskittyy nyt Suomen Maastorakentajat Oy:n toiminnan kehittämiseen. Nyt junailen ja järjestelen asioita muiden toteutettavaksi ja pääsen nauttimaan onnistumisen tunteesta yhdessä toteuttavan tiimin kanssa. Maanrakennus on ollut alusta lähtien Juolan perheyrityksen toiminnan kulmakivi. Sen rinnalle konserniin on hankittu myös muuhun rakentamiseen, teiden päällystykseen, sähköratkaisuihin, älykkääseen liikenteeseen, kiviainesten tuottamiseen sekä teräsrakenteiden ja koneiden kehittämiseen liittyvää osaamista, jotka luovat synergiaa koko konsernin toiminnalle. Teiden ja siltojen rakentamisen rinnalle tärkeäksi kohteeksi on noussut energiarakentaminen, esimerkiksi lämpö- ja voimalaitokset, sekä uusimpana tulokkaana tuulivoimalat. Juola aikoo kulkea edesmenneen isänsä jalanjäljissä ja jättää päävastuun työn tekemisestä nuoremmalle sukupolvelle hyvissä ajoin. Itse hän aikoo siirtyä yritystoiminnan taustatueksi. Hän on harmissaan siitä, että STRESSI JÄÄ MERELLE TAI LENKKIPOLULLE Vaikka Juola on koko aikuisen ikänsä sännännyt innolla työstä toiseen, hän ei vaikuta stressaantuneelta tai kiireiseltä. Hänen mukaansa innostus vie koko ajan eteenpäin. Elämänasenteeni mukaan töitä tehdään silloin, kun niitä on ja huilataan sitten, kun sille on aikaa. Tärkeitä paikkoja Juolalle ovat Vasankari, Hiekkasärkät sekä Kalajoen edustalla sijaitseva Ulkokalla. Kun työ aiheuttaa stressiä, lenkkeily, hiihto ja merellä oleminen auttavat Juolaa palautumaan. Ajatukset selkenevät jokaisella askeleella ja stressi poistuu mielestä viimeistään puolimatkassa kohti Ulkokallaa, vakuuttaa pienestä pitäen merellä viihtynyt mies. Viime vuonna Juola osti Ulkokallan saarelle vuonna 1958 rakennetun majakanvartijoiden entisen asuintalon. Perämerellä reilun 20 kilometrin päässä Kalajoen rannikolta sijaitsevalla majakkasaarella olevasta talosta tehdään virkistäytymispaikka perheenjäsenille sekä perheyritysten tarpeita palveleva koulutuspaikka. Kun majakanvartijoiden talo tuli myyntiin, isä innosti minua ostamaan sen. Hän sanoi, että näin ainutlaatuinen paikka tulee harvoin tarjolle. Tarkoitukseni on kunnostaa ja säätiöidä rakennus tulevien sukupolvien ja perheen yritysten käyttöön. Se saa olla minun peukalonjälkeni Juolan perheen historiassa, Juola paljastaa. Ulkokallalla on majakanvartijoiden talon ja majakan lisäksi kymmenkunta kalastusmökkiä. Sähköä tehdään omalla aggregaatilla, mutta muut nykyajan mukavuudet ovat vähäisiä. Juomavesi ja polttopuut on tuotava mukana mantereelta, sillä ulkomerellä sijaitsevalla karilla ei kasva puita eikä sinne voi tehdä talousvesikaivoa. Käyttövesi saunaan saadaan merestä ja sadevedestä. Meren sylissä, alkukantaisissa oloissa ja sosiaalisen median saavuttamattomissa ihmisen on helppo rauhoittua. 20 ETERA 2/2014

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Eteran PHP seminaari 2014

Eteran PHP seminaari 2014 v Eteran PHP seminaari 2014 Päivän ohjelma 2014 8.45 9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 9.30 Etera: Päivän avaus 9.30 10.20 Etera: Ajankohtaista TyEL ja YEL -eläkevakuuttamisesta 10.20 11.10 Tilaajavastuu:

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014

Työeläkeuudistus 2017. Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Työeläkeuudistus 2017 Työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus 26.9.2014 Perustelut uudistukselle Eläkkeellesiirtymisikä nousee 62,4 vuoteen v. 2025 mennessä Elinikä pitenee koko ajan. Jos työurat eivät pitene,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet

Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ. Työympäristön suunnittelun haasteet Technopolis Business Breakfast 21.11.2013 VIIHDY TÖISSÄ Työympäristön suunnittelun haasteet miten erityyppisiä työtilaratkaisuja suunnitellaan ja mitkä työskentelytiloihin liittyvät asiat edistävät työhyvinvointia

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012

TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 TIEDOTE 2/2014 TAMPEREEN KUNNALLISET JHL ry 012 YHTEYSTIEDOT Yhdistyksen kotisivut www.012.jhlyhdistys.fi Hallituksen yhteystiedot Puheenjohtaja p.03-56573434 sp. 73434

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot