Haarahypyistä kaikki alkoi. HYVÄ KUMPPANUUS TUOTTAA TULOSTA s. 8. PANOSTUS TYÖHYVINVOINTIIN NOSTI ELÄKEIKÄÄ s. 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haarahypyistä kaikki alkoi. HYVÄ KUMPPANUUS TUOTTAA TULOSTA s. 8. PANOSTUS TYÖHYVINVOINTIIN NOSTI ELÄKEIKÄÄ s. 16"

Transkriptio

1 LEHTI ASIAKKAILLE JA SIDOSRYHMILLE HYVÄ KUMPPANUUS TUOTTAA TULOSTA s. 8 PANOSTUS TYÖHYVINVOINTIIN NOSTI ELÄKEIKÄÄ s. 16 KEIKKAMYYJÄN AUTTAVA PUHELIN PÄIVYSTÄÄ s. 24 STARTUP-YRITTÄJÄT IDA MÄNTY JA VEERA LEHMONEN: Haarahypyistä kaikki alkoi.

2 PÄÄKIRJOITUS Luottamusta ja tahtoa uudistua Viime vuosina olemme luoneet hyvän ja toimivan kumppaniverkoston. Kumppanuussuhteissa lähtökohtanamme on vilpitön halu uudistua ja hakea innovaatioita, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin. Tahto uudistua ja luottamus ovatkin Etera-lehteen haastatellun professori Kirsimarja Blomqvistin mukaan usein kumppanuuksien onnistumisen salaisuus. Syksyn kirpeys näkyy ja tuntuu taloudessa. Positiivisia merkkejä ei lyhyellä tähtäimellä juuri ole näköpiirissä. Kansainvälinen luottoluokittaja Standard & Poors laski Suomen luottoluokitusta parhaimmasta mahdollisesta yhtä pykälää alemmaksi. Uskon, että syntynyt eläkeratkaisu vaikuttaa uusiin luottoluokituksiin piirun verran positiiviseen suuntaan. Ratkaisuesitys on hyvä esimerkki suomalaisesta rakentavasta sopimiskulttuurista. Talouden suhdanteita kuvaava Etera-indeksi jää selvästi miinukselle tänäkin vuonna. Tämä heijastaa Suomen haastavaa talous- ja työllisyystilannetta. Erityisesti rakennusteollisuudessa on hiljentyminen näkynyt työllisten määrässä. Rakennusteollisuuden indeksi onkin laskenut tänä vuonna 3,7 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Mielenkiintoinen poikkeama löytyy metsä- ja maataloussektorilta. Siellä on viime kuukausina tapahtunut virkistymistä, mikä näkyy toimialan indeksin positiivisena kehityksenä. Julkaisemme Etera-indeksin kuukausittain, sillä ajantasaisiin työntekijämäärin pohjautuva kuukausitekniikkamme antaa meille ainutlaatuisen näköalan Suomen talouden kehitykseen. Se tarjoaa hyvän pohjan arvioida kehitystä myös alueellisesti ja eri toimialoilla. Ainoana eläkeyhtiönä kerromme myös sijoitustuottomme kuukausittain, sillä haluamme lisätä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Olemme saaneet paljon palautetta, että valintamme on oikea. Jatkamme samoilla linjoilla. Työntäyteistä loppuvuotta! Timo Hietanen varatoimitusjohtaja Etera on työeläkkeiden osaaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera huolehtii työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvasta ja edistää työhyvinvointia. Eläkkeensaajia Eteralla on noin Eläkevaroja turvaavia sijoituksia Eteralla on noin 5,7 miljardia euroa. Lue lisää osoitteesta etera.fi. ETERA Etera-lehti on Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran asiakaslehti. Julkaisija Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera, Palkkatilanportti 1, Helsinki / vaihde / etera.fi / Postiosoite Etera, PL 20, Helsinki. Päätoimittaja Timo Hietanen, Toimituspäällikkö Sari Myllykoski, Toimituskunta Satu Blomster, Antti Kilpelä, Annukka Lalu, Janna Lampinen, Taina Muukka, Marja Virmalainen. Taitto Antti Nikunen/ Sisältö ja ulkoasu on tuotettu yhteistyössä Alma 360:n kanssa. Paino Hansaprint. Kansi Cuckoo Workoutin kuvasi Mervi van Veldhoven. Osoitteenmuutokset voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen tai soittaa numeroon KUVA Miika Kainu 2 ETERA 1/2014 2/2014

3 8 Kumppanuuden menestymiseen tarvitaan vuorovaikutusta, sitoutumista ja luottamusta. 24 2/2014 Haluamme olla asiakkaillemme täyden palvelun talo. Ilkka Pensola, Polarartistit Oy 2 PÄÄKIRJOITUS. 4 HYVÄÄ VOINTIA. Istu vähemmän elät pidempään. 6 AJANKOHTAISTA. Työeläke uudistuu. Suomi eläkevertailun kärkikastissa. Muutos yrittäjän työssäoloehtoihin. Tylsistyminen voi lyhentää työuraa. 8 MENESTYSTÄ HYVÄSTÄ KUMPPANUUDESTA. Caset: Tapa hoitaa asiakasta ratkaisee, Sivina. Koteja täydellä sydämellä, Nastarakennus. 13 YHTEISTYÖSSÄ. Talenom pitää yritykset ja ihmiset kunnossa. 14 TYÖ KUNNOSSA. Tutkija Suvi Nenonen: Monitila tukee erilaisia työtehtäviä. 18 Stressi jää joko merelle tai lenkkipolulle, sanoo kalajokelainen yrittäjä Jukka Juola. 16 PUHEENVUORO. YIT:n Tero Kiviniemi: Työhyvinvoinnilla konkreettisia tuloksia. 18 VIRTALÄHDE. Jukka Juola nauttii merestä. 21 KOLUMNI. Lauri Uotila: Talouskasvua joudutaan vielä odottamaan. 22 VUORO VAIKUTTAA. Vilkasta vuoropuhelua asiakasraadissa. 24 KELLON YMPÄRI. Polarartistit Oy:n vuorokausi. 28 UUTISIA ETERASTA. Sijoitusten vakaa tuottokehitys jatkui. Työkykyä edistävää tutkimusta. Etera-indeksi antaa ajantasaista suhdannetietoa. Asiakastyytyväisyys erinomaisella tasolla. Etera sijoitti HUB logistics Finlandiin. 30 SISUKAS YRITTÄJÄ. Cuckoo Workout taukojumppaa työyhteisölle. 31 OTA VIREMANAGERI KÄYTTÖÖSI. ETERA 2/2014 3

4 HYVÄÄ VOINTIA TEKSTI Anne Penttilä KUVA Getty Images 4 ETERA 2/2014

5 Istu vähemmän, elät pidempään Istumisen riskit kumoavat liikunnan hyödyt. Istuminen tappaa. Kuusi tuntia päivässä televisiota katselevan henkilön elinajan odote on melkein viisi vuotta lyhyempi kuin sellaisen, joka ei katso televisiota lainkaan. Selkeimmin kuoleman riski kasvaa, jos päivittäin istuu vähintään seitsemän tuntia. Rankkoja faktoja, jotka osuvat suoraan tietokoneen ääressä työpäivänsä istuvan hermoon. Mitä asialle voisi tehdä? Jos sinulla on sähköisesti säädettävä työpöytä, työskentele osa työpäivästä seisten. Vaihda toimistotuoli välillä jumppapalloon. Järjestä kävely- ja seisomakokouksia. Tulosta kauimmaiseen tulostimeen ja käy etäisimmässä wc:ssä, kävele työkaverin luokse pikaviestittelyn sijasta. Käytä portaita ja vältä hissiä. Eikä televisiotakaan ole pakko katsoa istuen. ETERA 2/2014 Lue lisää hyvästä työvireestä osoitteesta etera.fi/tyovire. Lähde: Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä, ETERA 2/2014 5

6 AJANKOHTAISTA Työeläke uudistuu mikä muuttuu? Työeläke uudistuu vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Työmarkkinakeskusjärjestöt EK, KT, SAK ja STTK ovat sopineet työeläketurvaan tehtävistä muutoksista. Yksityiskohdat täsmentyvät lainvalmistelussa. Nyt lakeja valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. KEITÄ MUUTOKSET KOSKEVAT? Eläkeiän muutokset koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkekarttumien uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä. Muutokset eivät koske jo eläkkeellä olevia tai ennen vuotta 2017 eläkkeelle jääviä. ELÄKEKARTTUMAT YHTENÄISTYVÄT Eläkeuudistuksen myötä eläkekarttumat yhtenäistyvät. Eläkettä karttuu kaikille 17-vuotiaasta lähtien 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Siirtymäajalla vuoden 2025 loppuun saakka eläkettä karttuu vuotiaille 1,7 prosenttia. Jos työssä jatkaa yli vanhuuseläkeiän MITEN VALMISTELU ETENEE? Neuvotteluratkaisu käynnisti hallituksen esityksen valmistelun sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun aikana ratkaistaan STM:n johdolla kolmikantaisesti yksityiskohdat, jotka eivät sisältyneet järjestöjen sopimukseen. Kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Uudistetut eläkelait tulevat voimaan vuoden 2017 alusta, mutta siirtymäaikojen vuoksi koko uudistus tulee asteittain voimaan vuoteen 2025 mennessä. alarajan, saa karttuman lisäksi 0,4 prosentin lykkäyskorotuksen eläkkeeseen jokaista lykkäyskuukautta kohden. Uutta on myös se, että eläkettä karttuu koko palkasta eli työntekijän työeläkemaksu ei enää vähennä eläkkeen perusteena olevaa palkkaa. VANHUUSELÄKEIKÄ NOUSEE ASTEITTAIN Vanhuuseläkeikä nousee asteittain vuodesta 2017 alkaen. Vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on viisi vuotta alarajaa korkeampi. Eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen vuodesta 2027 lähtien siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. UUSIA TAPOJA SIIRTYÄ ELÄKKEELLE Raskas ja pitkä työura voi antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle jo 63-vuotiaana. Työuraeläkkeen edellytyksenä on 38 vuoden ura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. Yksityiskohdat ratkaistaan lainvalmistelussa. Nykyinen osa-aikaeläke puolestaan poistuu, ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä 61 vuotta täytettyään. Elinaikakerroin säilyy edelleen eläkejärjestelmässä, mutta sen laskemistapaa muutetaan nykyistä loivemmaksi vuoden 2027 jälkeen. Tavoite-eläkeikä kertoo, kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Lue lisää osoitteesta etera.fi/elakeuudistus thinkstock 6 ETERA 2/2014

7 TYEL-MAKSU VUONNA 2015 TyEL-vakuutusmaksu on 24,7 % ilman alennuksia. Sopimusasiakkaan vakuutusmaksuprosenttiin vaikuttavat asiakashyvitys, maksuluokka ja muut maksun osat. Etera lähettää asiakkailleen työnantajakohtaiset maksuprosentit joulukuussa. Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus maksusta on 5,70 % ja yli 53-vuotiaan 7,20 %. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa TyEL-maksun marraskuun aikana. YEL-MAKSU VUONNA 2015 YEL-vakuutusmaksu vuotiaille on 23,70 % ja vuotiaille 25,20 %. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa YEL-maksun marraskuun aikana. Suomi kansainvälisen eläkevertailun kärkeä Suomen eläkejärjestelmä sijoittui neljänneksi kansainvälisessä vertailussa. Suomen eläketurvaa arvioitiin vertailussa nyt ensimmäistä kertaa. Suomi pärjäsi erityisesti osiossa, jossa arvioitiin eläkejärjestelmien hallintoa ja niiden läpinäkyvyyttä. Vertailun mukaan maailman paras eläkejärjestelmä on Tanskassa. Suomi sijoittui neljänneksi heti Australian ja Alankomaiden jälkeen, yhdessä Sveitsin, Ruotsin ja Kanadan kanssa. Kansainväliseen Melbourne Mercer Global Pension Index -vertailuun osallistui tänä vuonna 25 maata. Eri maiden eläkejärjestelmiä on arvioitu eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. 4. Yrittäjän työssäoloehtoihin muutos alkaen Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan tai työttömyyskassan jäsenenä ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, jos työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehto edellyttää, että YEL-työtulo on vähintään ,55 euroa vuodessa. Lukua tarkistetaan jatkossa palkkakertoimella, jonka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain. Aiemmin alaraja on ollut euroa vuodessa. Jatkossa yrittäjällä tulee olla työssäoloehdon täyttäviä kuukausia 15 edellisen neljän vuoden aikana, aikaisemman 18 kuukauden sijasta. Lisäksi työssäoloehdon täyttymisessä otetaan huomioon kaikki YEL-, MYEL- tai TyEL-ansiot, mikä tuo yrittäjiä tasa-arvoisempaan asemaan palkansaajien kanssa. thinkstock Työssä tylsistyminen voi lyhentää työuraa Satunnaisesti työssä tylsistyminen on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Mikäli kiinnostavia tehtäviä ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita itseään likoon työssään. Tylsistymistä esiintyy erilaisissa työtehtävissä ja eri aloilla. Työterveyslaitoksen ja Utrechtin yliopiston tutkimukseen osallistui yhteensä 87 suomalaista organisaatiota ja työntekijää. Tutkimus julkaistiin syyskuussa. thinkstock ETERA 2/2014 7

8 8 ETERA 2/2014

9 TEKSTI Tiina Ruulio KUVITUS Marjo Nygård HYVÄ KUMPPANUUS SYNNYTTÄÄ MENESTYSTÄ Monilla suomalaisyrityksillä on jo kokemusta kumppanuuksista. Kumppanuussuhteiden taustalla on vilpitön halu uudistua, sanoo Stanfordin yliopistossa toimiva suomalaistutkija Kirsimarja Blomqvist. Parhaassa tapauksessa kumppanuudet synnyttävät uusia innovaatioita yritysten tuoteja palvelukokonaisuuksiin sekä selvää taloudellista hyötyä. Kumppanuus sinällään ei kuitenkaan tuota arvoa, vaan kumppanuuden eteen on tehtävä paljon töitä. Kumppanuus on aina investointi tulevaisuuteen, ja hyöty rakennetaan tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kesken, sanoo kumppanuuksista väitellyt Kirsimarja Blomqvist. Blomqvist on tutkimussapatilla Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kauppakorkeakoulusta, jossa hän toimii tietojohtamisen professorina. Sieltä hän lähti vaihtotutkijaksi Yhdysvaltoihin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Nyt hän tutkii Stanfordin yliopistossa luottamuksen roolia liiketoiminnassa. TEHOKKUUTTA, SÄÄSTÖJÄ JA INNOVAATIOITA Kumppanuuksilla on tyypillisesti haettu tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Myös tasavertaisista strategisista kumppanuuksista on jo kokemusta oikeastaan alalla kuin alalla. Voisi sanoa, että kumppanuudet ovat vähitellen lävistäneet suomalaisen yhteiskunnan. Ennen kumppanien valintaa yritys tai vaikkapa kunta joutuu miettimään millaisia palveluja ja tuotteita sen kannattaa tuottaa omilla resursseilla ja mihin mahdollisesti tarvitaan kumppaneita. Kumppanien avulla kehitetään yhä useammin uusia tuotteita ja palveluja. Uuden osaamisen rakentaminen pelkästään omin voimin kestää liian kauan kiristyvässä kilpailussa. KUMPPANUUDESTA VOI PIIRTÄÄ KARTAN Parhaassa tapauksessa kumppanuus synnyttää uutta osaamista, joka on enemmän kuin mihin kumppanit yksin pystyisivät. Hyvässä kumppanuudessa siis rakennetaan jotain uutta, joka menee oman yrityksen mukavuusalueen ulkopuolelle. Kumppanin kanssa syntyvälle yhteiselle rajapinnalle kannattaisi valita innostuneet ja motivoituneet asiantuntijat, jotka ymmärtävät, että kumppanuudessa syntyvät kustannukset ja hyödyt ovat moninaisia. Kumppanuudessa tavoiteltavista hyödyistä kannattaa piirtää etukäteen realistinen kartta, jonka avulla voidaan seurata yhdessä kumppanuuden hyötyjen ja kustannusten kehittymistä. Yrityksiä ajaa kumppanuuteen kaksi vastakkaista voimaa: säästämistarve ja toisaalta uusien innovaatioiden välttämättömyys. Erityisesti uudistumiseen ja innovaatioihin tähtäävät kumppanuudet ylittävät usein toimialarajat. Esimerkiksi konepajateollisuus ei olisi voinut kehittää asiakkaan hyödyksi tarkoitettua teollista internetiä ilman IT-kumppaneitaan. Uskon, että monet suomalaisyritykset ovat aika hyviä kumppanuuksien johtamisessa. Kumppanuuksilla voidaan luoda arvoa, mikäli yritys osaa johtaa kumppanuutta sekä organisaatio- että yksilötasolla. Strategisten valintojen lisäksi kyse on tietoisesta johtamisesta sekä arvoista ja yrityskulttuurista. Onkin osoitettu, että yritykset, jotka panostavat yhteistyön rakenteisiin, prosesseihin ja kykyynsä luoda kumppanuuksia, menestyvät muita paremmin, Blomqvist toteaa. Kumppanuuden menestymiseen tarvitaan verkostotalouden pehmeitä menestystekijöitä: kommunikaatioita, sitoutumista ja luottamusta. Kumppanuuden epäonnistuminen on puolestaan johtunut hyvin inhimillisistäkin asioista: kiireestä, kommunikaatiokatkoista organisaatioiden strategisessa ja operatiivisessa johdossa, tai siitä etteivät yrityksen avainhenkilöt ole sitoutuneet yhteistyöhön. LUOTTAMUKSEEN KANNATTAA INVESTOIDA Voisi kuvitella, että luottamus olisi kaikkien kumppanuussuhteiden perusta. Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Blomqvist. ETERA 2/2014 9

10 Luottamus on tietointensiivisen verkostotalouden piilevä menestystekijä. Siihen ei muisteta aina investoida. Oletetaan vain, että luottamus hoituu muiden asioiden ohessa. Luottamuksen synnyttämiseen tarvitaan aikaa, avoimuutta ja tietoista toimintaa. Kumppanille pitäisi näyttää kortit avoimesti, oli kyse sitten motivaatiosta, kumppanuudesta haettavista hyödyistä, tulevista kustannuksista tai sitoutumisen asteesta. Kirsimarja Blomqvist palaa vielä hetkeksi luottamukseen. Hän on viime aikoina huomannut, kuinka esimerkiksi juristit ovat ryhtyneet tutkimaan luottamuksen merkitystä yritysten liikesuhteissa. Lappeenrannan yliopistossakin on tutkittu luottamuksen ja sopimusten suhdetta. Nopea tekninen ja taloudellinen kehitys on vienyt siihen, ettei kaikista asioista millään pystytä tekemään sopimuksia. Tarvitaan siis luottamusta, joka tuo joustoa sopimiseen. LUOTTAMUS VAIKUTTAA YRITYKSEN TULOKSEEN Varovaisena tutkijana Blomqvist myöntää, että luottamuksella ja tuloksellisuudella on keskenään positiivinen suhde. Asian todentamiseksi on kehitetty mittareitakin. Tätä nykyä Blomqvistin ja hänen amerikkalaisen kollegansa tutkimuskohteena on se, miten esimerkiksi suomalaiset startup-yrittäjät kytkeytyvät Piilaakson verkostoihin. Erilaiset yhteistyömuodot myös kehittyvät ja niin tekevät kumppanuudetkin. Yritysten dynaamisuus, globaalinen ja digitaalinen toimintakulttuuri vievät kohti lyhytkestoisia nopeita projekteja ja pilotteja. Näihin yhden teeman ympärille rakentuviin yhteistyösuhteisiin kerätään hyvin erilaisia ihmisiä: asiantuntijoita, konsultteja, nörttejä, freelancereita, aina tarpeen mukaan. Blomqvistilla onkin ajatus ryhtyä melko pian tutkimaan näitä lyhytkestoisia organisoitumistapoja Lappeenrannan yliopiston tutkimusryhmän kanssa. Perinteiset kumppanuussuhteet muistuttavat pitkiä avioliittoja ja nämä uudet organisoitumistavat parin viikon seurustelusuhteita, vertaa Blomqvist osuvasti. Täällä keskustellaan paljonkin seuraavan sukupolven organisoitumismalleista. Erilaiset digitaalisuuden mahdollistamat yhteisö- ja crowdsourcing-mallit ovat erittäin kiinnostavia. YHTEISTYÖTÄ ASIAKKAAN HYÖDYKSI Myös Etera on aktivoitunut viime vuosina strategisten kumppanuuksien solmimisessa. Ensimmäinen kumppanuus Danske Bankin kanssa alkoi jo kolme vuotta sitten. Seuraavaksi vuorossa oli vakuutusyhtiö Pohjantähti viime vuodesta alkaen ja viimeksi Fennia kuluvan vuoden huhtikuusta lähtien. Tämä on meille iso strateginen muutos, sillä Eteralla on nyt kumppaneita ja olemme vahvasti verkostoitunut työeläkeyhtiö asiakkaille. Kumppanuus merkitsee yhteistyötä, josta asiakkaat hyötyvät, toteaa Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen. Kumppanien kanssa tehtävät ratkaisut voivat koskea myös muun muassa rahoitusta. Olennaista kumppanuudessa on, että siitä on hyötyä kaikkien osapuolten asiakkaille. Näin on jo tapahtunutkin. Kumppanuuden vaatima luottamus syntyy konkreettisten tekojen ja yhteistyön tekemisen kautta. Sekä Pohjantähti että Fennia ovat Eteran tavoin vahvoja pk-sektorilla. Meitä yhdistää sekin, että toimimme samanlaisella palvelumallilla. Meillä kaikilla asiakas on toimintamme keskiössä ja asiakkuudenhoito perustuu asiakkaalle nimettyyn yhteyshenkilöön, sanoo myyntijohtaja Johanna Mölsä Eterasta. Kumppanuuden avulla parannetaan asiakkuuksien hoitoa eli yksi ja sama yhteyshenkilö pystyy hoitamaan sekä vahinko- että eläkeasioita pk-yrityksille. Teemme hyvää myyntiyhteistyötä kumppaneidemme kanssa. Asiakkaat saavat Eteran eläkevakuutuksen kumppaniverkostomme kautta. Eteralla on käytössä huomattavasti enemmän käsiä ja jalkoja kuin ennen. VALINNANVAPAUS SÄILYY Asiakas voi kuitenkin edelleen täysin vapaasti valita, minkä vahinkovakuutusyhtiön tai pankin hän haluaa eläkeyhtiönsä rinnalle. Haemme uudenlaista lisäarvoa asiakkaillemme kumppanuuksien palvelutarjonnan kautta. Kyse ei ole omistuksellisista tai asiakkaan kannalta pakottavista kumppanuuksista, toteaa Mölsä. Etera pystyy tarjoamaan kumppaneidensa asiakaskunnalle ja tuleville yhteisille asiakkaille muun muassa työhyvinvointipalveluja ja -osaamista. Vahinkoyhtiökumppanimme hallitsevat puolestaan työterveys- ja työturvallisuuspuolen. Nämä muodostavat asiakkaalle tärkeän kokonaisuuden. 10 ETERA 2/2014

11 Case 1 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Mervi van Veldhoven Eteran koulutuspalveluilla on meille käyttöä, uskoo Pasi Pietilä. Tapa hoitaa asiakasta ratkaisee Kotisiivousta ja kodinhoitoa sekä vanhustenhoitoa tarjoava Sivina on tuore Eteran asiakas. Asiakassuhde syntyi sen jälkeen kun Eteran kumppani vakuutusyhtiö Pohjantähti suositteli yritykselle Eteraa. Yritykselläni on pitkä suhde Pohjantähteen, jonka yhteyshenkilö on ollut juuri sopivan aktiivinen meihin päin, sanoo Sivinan toimitusjohtaja Pasi Pietilä. Asiakkuuden hoitotapa merkitsee palveluyrittäjälle paljon. Panostamme Sivinassa itsemme kehittämiseen ja uskonkin, että Eteran koulutuspalveluilla on meillä käyttöä. Koulutustarvetta on varsinkin esimiestasolla jatkuvasti. Myös työhyvinvointiasiat ovat Sivinassa tapetilla, sillä siivous- ja hoiva-alan työ on ajoittain raskasta. Toimitusjohtaja Pasi Pietilä perusti yrityksensä vuonna 1998, vuosi sen jälkeen, kun kotitalousvähennys oli astunut voimaan. Samalla kun Pietilä perusti Sivinan, jatkoi hän vielä neljä vuotta vanhaa IT-konsultin työtään. Ensimmäiset vuodet Sivinassa keskityttiin toimintamallin kehittämiseen. Sen jälkeen alkoi nopea kasvu ympäri Suomea. KASVUA YRITYSKAUPOISTA Tällä hetkellä Sivina työllistää 170 henkilöä 13 eri toimipisteessä ympäri Suomea. Asiakkaita on lähes 3 000: perheitä, vanhuksia, yrityksiä ja enenevässä määrin myös kuntia. Sivinan edustamalla toimialalla on tapahtunut paljon viimeisten 16 vuoden aikana. Sosiaalipalvelulaki mahdollisti sen, että yksityiset yritykset pystyvät tuottamaan sosiaalipalveluja suoraan kuluttajille ilman arvonlisäveroa. Toisaalta taas kotitalousvähennystä heikennettiin. Kasvua haetaan tällä hetkellä yrityskaupoista. Koska alalla ei juuri nyt ole luonnollista kasvua, on kotipalveluyrityksiä tullut myyntiin. Olemme ostaneet kaksi yritystä tänä vuonna, tarkentaa Pietilä. Todella tärkeä ja kasvava asiakaskunta ovat ikäihmiset, jotka tarvitsevat tuekseen hoiva- ja siivouspalveluja. Myös yhteistyö kuntien kanssa ja laajentunut palvelusetelien käyttö ovat avanneet yrittäjille uusia mahdollisuuksia. Palveluyhteistyö kuntien kanssa ei ole ollut täysin ongelmatonta, sillä eri kuntien vaatimat ilmoitus- ja laskutuskäytännöt vaihtelevat. Toivon, että toimintatavat yhtenäistyisivät vähitellen. Myös vanhasta IT-konsultin ammatista on Pasi Pietilälle jatkuvasti hyötyä, sillä palvelutuotantoon liittyy yllättävän monia tietojärjestelmäkoukeroita. ETERA 2/

12 Case 2 TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Timo Heikkala Koteja täydellä sydämellä Oululainen Nastarakennus on rakentanut Oulun seudulla jo 20 vuotta. Tekninen johtaja Aki Heikkinen omistaa yrityksen yhdessä projektijohtaja Juha Niemelän kanssa. He tuntevat markkinansa läpikotaisin. Jokainen kohde täytyy rakentaa täydellä sydämellä, alkaen tontin hankinnasta aina pienimpään yksityiskohtaan saakka. Kuin tekisi itselle kotia, josta voi sanoa: tässä minä haluaisin asua, kertoo Aki Heikkinen yrityksensä toimintafilosofiasta. Nastarakennuksen työ- ja yrittäjäeläkkeitä hoitaa nyt Etera ja vahinkovakuutuksia Fennia. Olemme olleet Eteran asiakkaita myös aikaisemmin ja Fennian vakuutuskokonaisuus oli ehdottomasti kilpailukykyisin. Heikkinen uskoo hyötyvänsä Eteran ja Fennian kumppanuudesta. Se näkyy varmaankin asiakaspalvelun laadussa, hän uskoo. Meillä on Eterassa tuttu yhteyshenkilö. Hänen ammattitaitoinen ja vakuuttava asioiden esittelytapansa vakuutti meidät, ja paluu oli sillä selvä. Toivon myös, että henkilöstömme hyötyy tästä kokonaisasiakkuudesta. Suhde eläke- ja vakuutusyhtiöön on yrittäjälle tärkeä. Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta, siitä että asiat ovat hyvissä käsissä. Yhteistyön on oltava myös miellyttävää puolin ja toisin. ASUNTOKUPLA ON OULULLE VIERAS ILMIÖ Heikkinen kertoo, että Oulussa on aina rakennettu paljon ja kilpailu on kovaa. Hintataso on selvästi ollut matalampi kuin muualla johtuen Oulun kaupungin tonttipolitiikasta: kaupunki kaavoittaa ainoastaan omistamiaan maita ja luovuttaa tontteja tasaisesti ammattirakentajille. Koska kaupunki käyttää rakentamisessa hintarajoja, ei asuntokuplaa pääse syntymään. Nastarakennus on rakentanut Oulun seudulla yli 400 kotia ja rakennetun neliön rajapyykki ohitettiin viime vuonna. Työntekijöitä yrityksessä on 19. Yritys on teh- Juha Niemelä ja Aki Heikkinen taustallaan Nastarakennuksen Oulun Metsokankaalle rakentama kohde. nyt tiivistä yhteistyötä pitkään saman arkkitehtitoimiston kanssa. Hyvään suunnitteluun siis satsataan. Heikkinen tietää, että ihmisten asuntovalintoihin vaikuttavat poikkeuksetta kolme tekijää vaihtelevassa järjestyksessä. Tärkein valintakriteeri on asunnon tilasuunnittelu ja pohjaratkaisu, asunnon on oltava omalle perheelle sopiva. Toiseksi tulee talon ulkoinen arkkitehtuuri, siis ulkonäkö ja ympäristö sekä kolmanneksi sijainti. Alueestakin voidaan usein tinkiä, jos muut toiveet toteutuvat. Asunnon hinta on Oulussa ehkä vasta viides kriteeri. Tämä kertoo vain siitä, että uusien asuntojen hinnat ovat Oulun seudulla selvästi muuta Suomea halvemmat. Nuoret perheet pääsevät täällä helposti kiinni omaan kotiin. 12 ETERA 2/2014

13 YHTEISTYÖSSÄ TEKSTI Mikko Penttilä KUVA Timo Heikkala Itsekin juoksua harrastava henkilöstöjohtaja Jaakko Lampela ei vielä paljasta, mitä uutta hän on hyvinvointivuoden varalle suunnitellut. KUNNOSSA YRITYKSET JA IHMISET Eteralla ja Talenomilla on yhteinen tavoite: hoitaa yhteisten asiakkaiden asioita erinomaisesti. Yhteistyö Eteran kanssa toi lisäpotkua Talenomin henkilöstön hyvinvointitoimintaan. Ei se aiemminkaan retuperällä ollut, mutta yritys kasvaa kovaa vauhtia ja yksi menestyksen salaisuuksista on juuri työntekijöihin satsaaminen. Meitä on nyt neljä ja puolisataa ja vuosittain tulee viitisenkymmentä lisää, laskee henkilöstöjohtaja Jaakko Lampela Talenom Oystä. Haluamme jatkossakin olla hyvä työnantaja ja huolehtia siitä, että meillä voidaan hyvin. Eteran tuoma lisäapu on tervetullutta. Yksi tällainen lisäapu on esimieskoulutus. Tänä syksynä puolet Talenomin esimiehistä on mukana valmentavan johtamisen koulutuksessa. Työhyvinvointi lähtee paljon juuri esimiesten osaamisesta. Jos esimies toimii hyvin, niin porukka voi hyvin, mutta jos se toimii huonosti, niin porukkahan lähtee kävelemään, Lampela muistuttaa. LIIKKUMALLA LISÄPUHTIA Ensi vuonna Talenomissa vietetään hyvinvointivuotta. Meiltähän on yleensä paljon osanottajia mukana erilaisissa juoksu- ja pyöräilytapahtumissa. Porukka pysyy kunnossa ja tulee yhteishenkeä, kahvilla puhutaan että onko tullut reenattua ja miten juoksu kulkee, Lampela kertoo. Nyt näiden lisäksi on tarkoitus miettiä myös uusia ja erilaisia näkökulmia, joilla voi kehittää työhyvinvointia. Tuloksia seurataan vuosittain laajalla henkilöstön tyytyväisyysselvityksellä. Lisäksi kaksi kertaa vuodessa tehdään tiiviimpi fiilismittari. On hienoa, että eläkevakuutusyhtiö edistää tällaista toimintaa. Itsestään huolehtivat ihmiset jaksavat paremmin. Pää pelaa ja ajatus luistaa, eivätkä pikkuvaikeudet paljon paina. ASIAKASKIN HYÖTYY Talenomin missio on tarjota yrittäjälle kaiken kattavaa ja käyttäjäystävällistä palvelua. Näin yrittäjä voi keskittyä omiin töihinsä kuittikasojen penkomisen sijaan. Tähän malliin sopii hyvin myös yhteistyö Eteran kanssa. Jos Talenomin asiakas miettii mistä eläkevakuutuksensa ottaisi, on pulmalle mahdollinen ratkaisu. Kun Eteran asiakas kaipaa tilitoimistoa, on Talenom yksi hyvä vaihtoehto.

14 TYÖ KUNNOSSA TEKSTI Meri Eskola KUVA Miika Kainu TOISET IHMISET OVAT MUUTAKIN KUIN HÄIRIÖ Parhaimmillaan työpaikkojen monitilat luovat yhteisöllisyyttä ja tuovat tehokkuutta työntekoon. Avotilojen meluhaittojen murehtimiseen ei kannata jymähtää, sanoo tutkija. Toimitilojen tutkimuksessa uusinta uutta on ajatella työntekijää kuluttajana, kertoo Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Suvi Nenonen. Työntekijä ei valitse pelkästään fyysisiä työpisteitä, joissa hän työskentelee, vaan myös virtuaaliset sovellukset, kuten esimerkiksi älypuhelimensa tai sosiaalisen median väylät. Tämä on valintakäyttäytymistä. Organisaatio määrittelee paikan, jossa työ on tehtävä, mutta työntekijä päättää itse minkä tilan valitsee. Hän valitsee työskentelypisteensä tarpeen mukaan: kaupungissa, toimistossa tai kodissa. Nenonen huomauttaa, että kun työpaikan monitilat ovat helppokäyttöisiä ja hyvin suunniteltuja, työntekijä valitsee työskentelypisteensä sitä tarkemmin ajattelematta. Me ihmiset olemme laiskoja. Jos jokin ympäristön toiminta on tehty vaikeaksi, vaikkapa työpöydän säätämismekanismi, jätämme sen tekemättä. Ei ole normaalia istua kahdeksan tuntia samassa paikassa. Emme me kotonakaan puhu puhelimessa koko aikaa samassa paikassa. Minimivaatimus työpaikoilla on työpöydän säädettävyys, sillä ihmiselle on hyväksi työskennellä myös erilaisissa asennoissa. Tutkijan mielestä monitiloissa parasta on se, että ne antavat työntekijöille vaihtoehtoja ja tukevat erilaisten työtehtävien tekemistä; eivät kaikki työt vaadi samanlaisia tiloja. Monitiloissa työntekijä saa uusia mahdollisuuksia yhdessä tekemiselle, mutta myös yksityisyyden tarpeelle. Ihminen kaipaa luonnostaan eriasteista yksityisyyttä. VIRALLISIA KOKOUKSIA VÄHEMMÄN Tutkija Nenonen kertoo hollantilaistutkimuksesta, jonka mukaan toisia ihmisiä työpaikalla ei pitäisi ajatella ensisijaisesti häiriönä. Mitä muuta toiset ovat? Jos lähellä ei ole muita, emme tule altistaneeksi itseämme avun antamiselle ja pyytämiselle. Työkaverin ongelmien ratkaisu on sekin tuottavaa työtä. Meidän ei pitäisi murehtia uudenlaisten työtilojen häiriöitä, vaan pitää huolta siitä, että valittavissa on näkyvyydeltään ja kuuluvuudeltaan erityyppisiä työskentelytiloja. Tutkimuksissa työpaikan virallisten kokousten on huomattu vähenevän, kun työtoverit pystyvät vaihtamaan tietoja monitiloissa lennossa. Käytävätapaamiset ovat äärimmäisen hyödyllisiä, jopa demokraattisia. Suvi Nenonen on vakuuttunut siitä, että monitilat edistävät työpaikan yhteisöllisyyttä. Me-henki lisääntyy, kun näemme, mitä muut tekevät. Kun aito tieto toisten töistä lisääntyy, kasvaa myös ylpeys yhteisestä työpaikasta aletaan ymmärtää, mihin sitä yhteisöä oikein rakennetaan. VAIHTELUA TARVITAAN Monitila tai monitilatoimisto sisältää erilaisia paikkoja eri työtehtäviä varten, kuten rauhallisia työtiloja yksilötyöhön, vetäytymistiloja puheluille, projektihuoneita intensiiviseen yhteistyöhön ja kohtaamispaikkoja keskusteluille ja tauoille. Erilaisten tilatyyppien tarve ja niiden määrä riippuu yrityksen tavoitteista, koosta ja toimialasta. Suvi Nenosen mielestä työntekijöille on pelkästään etua työpisteen ja -asennon vaihtamisesta työpäivän aikana. KUSTANNUSTEHOKKUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ Ensi syksynä Eterassa työskennellään remontoiduissa monitiloissa. Remontilla haetaan paitsi kustannussäästöjä myös yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia. Toimitiloja ja työskentelytapoja muutetaan modernimpaan suuntaan, kertoo henkilöstö-, viestintä- ja lakiasioista vastaava johtaja Anna Kilpi. Monitilojen yhtenä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta ja avoimuutta. Kun suunnitellaan tiloja myös vapaamuotoisiin kohtaamisiin, tieto kulkee ja syntyy ideoita. Erilaiset työtehtävät on huomioitu suunnittelussa, Kilpi kertoo. Esimerkiksi asiantuntija-, asiakaspalvelu- ja myyntityö asettavat tiloille erilaisia vaatimuksia. Parija ryhmätyöskentelyyn löytyy monenlaisia kokoontumis- ja ryhmätyötiloja, keskittymistä vaativille tehtäville on rauhoitettu omia tilojaan. Ergonomia on suunnittelussa keskeisessä roolissa, jotta voidaan ehkäistä toimistotyöläisten niska- ja selkävaivoja. Monitiloissa on mahdollisuus tehdä työtä vaihtelevissa asennoissa seisten, sohvalla tai vaikkapa kävelypisteellä. 14 ETERA 2/2014

15 On pidettävä huolta siitä, että valittavissa on sekä keskittymiseen että vuorovaikutukseen sopivia työskentelytiloja, sanoo tutkija Suvi Nenonen. Hän istuu monitilakalusteessa, joka on tarkoitettu pienelle ryhmälle ja nopeisiin palavereihin. ETERA 2/

16 Työhyvinvoinnilla konkreettisia tuloksia Tero Kiviniemi on Suomen suurimman rakennusliikkeen, YIT:n varatoimitusjohtaja. Hän aloitti viime kesänä myös Eteran hallituksen puheenjohtajana. Arvojohtaja kokee työhyvinvointiasiat erittäin tärkeiksi sekä yrityksille että suomalaiselle yhteiskunnalle. Tero Kiviniemi kokee olevansa Eteran hallituksessa ennen kaikkea johdon sparraaja sekä uusien yhä fiksumpien toimintatapojen kehittäjä yhdessä muun hallituksen kanssa. Hän haluaa myös ylläpitää jatkuvaa arvokeskustelua, moderni arvojohtaja kun on. YIT:n varatoimitusjohtajana ja Eteran asiakkaana Kiviniemi arvostaa erityisesti työeläkeyhtiön kanssa tehtyä pitkäjänteistä yhteistyötä YIT:n työhyvinvoinnin puolesta. Kumppanuudella onkin ollut selkeä yhteinen tavoite: YIT:n työntekijöiden parempi jaksaminen raskaassa työssä. Eteran työhyvinvointiin liittyvä näkökulma siis sopii YIT:lle paremmin kuin hyvin. Minusta nimenomaan se, mitä Etera voi antaa työhyvinvoinnille, on keskeinen asia sekä yritysmaailmalle että suomalaiselle yhteiskunnalle. Tätä asiaa korostan Eteran hallituksessakin. PIENIN ASKELIN HYVIIN TULOKSIIN Olemme saaneet konkreettisia tuloksia työhyvinvoinnin hyväksi tehdyistä ponnisteluista, sillä eläkeikä YIT:ssä on noussut lyhyessä ajassa 1,5 vuotta. Asia on hyvin merkittävä sekä taloudellisesti että inhimillisesti. Ymmärrämme sen, että työhyvinvoinnin kehittäminen on monen pienen konkreettisen asian summa työmaiden aamujumpista lähtien. Kiviniemi haluaa, että työhyvinvointia edistetään YIT:ssä mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Hän myöntää, että asiat eivät kuitenkaan korjaannu hetkessä silloin, kun puhutaan esimerkiksi työturvallisuudesta, harmaan talouden kitkemisestä tai rakentamisen laadusta. Olen oppinut, että rakennusalalla tarvitaan kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Ilman systemaattista työtä ei esimerkiksi työturvallisuuden parantaminen olisi onnistunut. Samaa kärsivällisyyttä tarvitaan liiketoiminnassakin, ja toisaalta ketteryyttä muuttaa asioita riittävän nopeasti, varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. RAKENNUSALAN MIES LUOTTAA ARVOIHIN Kiviniemi sanoo suoraan, että rakennusalan henkilöstöstä saattaa tulla vielä pula. Tämä voi tuntua tällä hetkellä kaukaiselta, kun rakentaminen on ollut alamaissa. Alalle ei kuitenkaan tarvita kuin pieni nousu, ja tilanne voi muuttua täysin toiseksi. Ihmisten pitäisi siis jaksaa tehdä töitä. Myös uusi eläkeratkaisu tuo lisää paineita terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiselle laajemminkin. Kiviniemi on rakennusalan mies. Aloitin urani Ruotsissa kirvesmiehenä ja tiedän, kuinka vaativissa ja fyysisesti raskaissa oloissa rakennustöitä usein tehdään. Vaikka rakentamista kehitetään jatkuvasti, niin olosuhteet säilyvät aina vaikeina. Rakentaja on usein säiden armoilla. Kiviniemi on tehnyt YIT:ssä 18 vuoden uran. Hän tuli taloon nuorena teekkarina. Ajattelen yhä edelleen, että tämä on mahtava ala. Yksikään työpäivä ei ole toisensa kaltainen. Haluan rakentamiseen kuitenkin lisää ammattiylpeyttä, joka näkyy laadussa. Ammattiylpeys puolestaan liittyy arvoihin, joista haluan keskustella jatkuvasti asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa. Arvoista puhuminen on YIT:n varatoimitusjohtajan lempiaiheita. Tasapainoiset arvot ovat päätöksenteon tärkein ohjenuora YIT:ssä. Kannan koko ajan mukanani povitaskussa korttia, jossa on lueteltu YIT:n arvot. Lähden mielelläni mukaan henkilökohtaisiin arvokeskusteluihin aina kun se on mahdollista. Kiviniemi uskoo, että rakennusalan pohjakosketus on nyt saatu ja loivaa kasvua uskalletaan jo odottaa. 16 ETERA 2/2014

17 PUHEENVUORO TEKSTI Tiina Ruulio KUVA Mervi van Veldhoven Eläkeikä YIT:ssä on noussut lyhyessä ajassa 1,5 vuotta. ETERA 2/

18 Meri ja Kalajoen edustalla sijaitsevat Kallan saaret ovat palautumispaikkoja toimitusjohtaja Jukka Juolalle. 18 ETERA 2/2014

19 VIRTALÄHDE TEKSTI Johanna Haveri KUVAT Mikko Lehtimäki INNOSTUS VIE ETEENPÄIN Perhe, yrittäminen ja uuden luominen ovat Jukka Juolan elämän ohjenuoria. Työstään innostuva mies stressaantuu harvoin, ja silloin rauha löytyy mereltä tai lenkkipolulta. Infrarakentamiseen erikoistuneen Andament Groupin hallituksen jäsen ja sen tytäryhtiön, Suomen Maastorakentajat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Juola on pienestä pitäen oppinut tekemään töitä ja kehittämään uutta. Kiinnostus koneisiin ja laitteisiin vei yrittäjäperheen pojan puskutraktorin ohjaimiin jo 11-vuotiaana, ja ensimmäisen maanrakentamiseen keskittyneen yrityksensä hän perusti 10 vuotta myöhemmin. Nuorena en jaksanut innostua koulunkäynnistä, sillä työnteko kiinnosti enemmän. Oman yrityksen käynnistin heti rakennusmestariksi valmistuttuani, kertoo myöhemmin töiden ohessa insinööriksi opiskellut Juola. Juola varttui Kalajoen Vasankarissa maatilalla, jossa toimi myös Pentti-isän maanrakennusyritys. Neljän sisaruksensa tapaan Jukka Juola oli pienestä pitäen mukana perheyrityksen töissä. Perheen vanhemmat tartuttivat lapsiin työnteon ja uuden etsimisen kipinän omalla esimerkillään. Varsinkin isä kannusti poikiaan kokeilemaan uutta ja tekemään mahdottoman mahdolliseksi. Perheyritys Andament Groupin historiassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka konsernin liiketoiminta on kasvanut ennakkoluulottoman kokeilun ja lujan itseluottamuksen avulla. PERHEKESKEISTÄ YRITTÄMISTÄ Varhain yrittäjäksi ryhtynyt Juola kertoo tehneensä monet muutkin asiat nuorena. Nelivitosella miehellä on kolme täysi-ikäistä poikaa ja tytärkin on hyvää vauhtia aikuistumassa. Lapsista enää kaksi nuorinta asuu kotona Vasankarissa. Juola on oman isänsä tapaan opettanut työnteon ja yrittämisen merkityksen lapsilleen. Heistä jokainen on työskennellyt loma-aikoinaan perheyrityksen palveluksessa ja vanhin pojista on jo vakituisesti yhtiön palveluksessa. Jukka Juolan nuorin veli jatkaa Juolan sikatilan isäntänä sukupolvenvaihdoksen jälkeen, muut sisarukset ovat osakkaina Andament Groupissa ja aktiivisesti mukana konsernin toiminnassa. Vaikka 20 vuotta sitten perustettu Andament Group on perheyritys, omistajat ovat tajunneet jo varhain, että yritys tarvitsee hyviä osaajia myös perheen ulkopuolelta. Kuudesta yhtiöstä koostuvan konsernin liikevaihto on noin 90 miljoonaa euroa ja se työllistää 300 henkilöä 17 paikkakunnalla. Konserni on laajentunut aktiivisesti myös yritysostojen kautta ja sen kotikenttää on Tampereen ja Tornion väliin jäävä Väli-Suomen alue länsirannikolta aina Itä-Suomeen asti. Minulla ja sisaruksillani on hyvin muistissa 90-luvun lama ja valuuttalainoista vanhempiemme sukupolvelle aiheutuneet ongelmat. Siksi olemmekin kasvattaneet perheyrityksen omaa pääomaa ja viimeisen kuuden vuoden aikana sijoittaneet sitä yritysostoihin laajentaaksemme konsernin liiketoimintaa, Juola kertoo. LIIKETOIMINTA LAAJENEE, TEHTÄVÄT MUUTTUVAT Liiketoiminnan laajentuessa Juolan tehtävät ovat muuttuneet, joten hän ei itse enää toimi aktiivisesti operatiivisissa tehtävissä. Koneitakin hän rassaa vain vapaaaikanaan. Viime kesänä Juola jätti konsernin toimitus- Töitä tehdään silloin, kun niitä on ja huilataan sitten, kun sille on aikaa. ETERA 2/

20 Stressi poistuu mielestä viimeistään puolimatkassa kohti Ulkokallaa. perintöverotuksesta on Suomessa tehty suuri este sukupolvenvaihdoksille. Jos joku innostuu Suomessa yrittämään nuorena ja onnistuu kasvattamaan pääomaa, sitä on todella kallista siirtää seuraavan sukupolven hallintaan. Vuosi sitten Ulkokallan majakkasaarelta hankitun majakanvartijoiden talon kunnostusprojekti on aloitettu ja se jatkuu taas ensi kesänä. johtajan tehtävät perheen ulkopuolelta palkatun asiantuntijan hoidettavaksi ja keskittyy nyt Suomen Maastorakentajat Oy:n toiminnan kehittämiseen. Nyt junailen ja järjestelen asioita muiden toteutettavaksi ja pääsen nauttimaan onnistumisen tunteesta yhdessä toteuttavan tiimin kanssa. Maanrakennus on ollut alusta lähtien Juolan perheyrityksen toiminnan kulmakivi. Sen rinnalle konserniin on hankittu myös muuhun rakentamiseen, teiden päällystykseen, sähköratkaisuihin, älykkääseen liikenteeseen, kiviainesten tuottamiseen sekä teräsrakenteiden ja koneiden kehittämiseen liittyvää osaamista, jotka luovat synergiaa koko konsernin toiminnalle. Teiden ja siltojen rakentamisen rinnalle tärkeäksi kohteeksi on noussut energiarakentaminen, esimerkiksi lämpö- ja voimalaitokset, sekä uusimpana tulokkaana tuulivoimalat. Juola aikoo kulkea edesmenneen isänsä jalanjäljissä ja jättää päävastuun työn tekemisestä nuoremmalle sukupolvelle hyvissä ajoin. Itse hän aikoo siirtyä yritystoiminnan taustatueksi. Hän on harmissaan siitä, että STRESSI JÄÄ MERELLE TAI LENKKIPOLULLE Vaikka Juola on koko aikuisen ikänsä sännännyt innolla työstä toiseen, hän ei vaikuta stressaantuneelta tai kiireiseltä. Hänen mukaansa innostus vie koko ajan eteenpäin. Elämänasenteeni mukaan töitä tehdään silloin, kun niitä on ja huilataan sitten, kun sille on aikaa. Tärkeitä paikkoja Juolalle ovat Vasankari, Hiekkasärkät sekä Kalajoen edustalla sijaitseva Ulkokalla. Kun työ aiheuttaa stressiä, lenkkeily, hiihto ja merellä oleminen auttavat Juolaa palautumaan. Ajatukset selkenevät jokaisella askeleella ja stressi poistuu mielestä viimeistään puolimatkassa kohti Ulkokallaa, vakuuttaa pienestä pitäen merellä viihtynyt mies. Viime vuonna Juola osti Ulkokallan saarelle vuonna 1958 rakennetun majakanvartijoiden entisen asuintalon. Perämerellä reilun 20 kilometrin päässä Kalajoen rannikolta sijaitsevalla majakkasaarella olevasta talosta tehdään virkistäytymispaikka perheenjäsenille sekä perheyritysten tarpeita palveleva koulutuspaikka. Kun majakanvartijoiden talo tuli myyntiin, isä innosti minua ostamaan sen. Hän sanoi, että näin ainutlaatuinen paikka tulee harvoin tarjolle. Tarkoitukseni on kunnostaa ja säätiöidä rakennus tulevien sukupolvien ja perheen yritysten käyttöön. Se saa olla minun peukalonjälkeni Juolan perheen historiassa, Juola paljastaa. Ulkokallalla on majakanvartijoiden talon ja majakan lisäksi kymmenkunta kalastusmökkiä. Sähköä tehdään omalla aggregaatilla, mutta muut nykyajan mukavuudet ovat vähäisiä. Juomavesi ja polttopuut on tuotava mukana mantereelta, sillä ulkomerellä sijaitsevalla karilla ei kasva puita eikä sinne voi tehdä talousvesikaivoa. Käyttövesi saunaan saadaan merestä ja sadevedestä. Meren sylissä, alkukantaisissa oloissa ja sosiaalisen median saavuttamattomissa ihmisen on helppo rauhoittua. 20 ETERA 2/2014

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Talous- ja palkkahallintopäivä

Talous- ja palkkahallintopäivä Talous- ja palkkahallintopäivä 2016 TyEL-ajankohtaista TyEL-tunnusluvut vuodelle 2017 Tilapäinen työnantaja 25,1 % Sopimustyönantaja 25,1 % Palkkasumma alle tai ei vakinaisia työntekijöitä 8 334 / 6 kk

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013 Fed kertoo taaperostaan Pasi Sorjonen 16/12/2013 Alkaako Fed taapertaa nyt vai kuukauden kuluttua? Viime viikon antia: Yhdysvalloissa sopu budjetista Tulevaa: Tavallista tärkeämpi keskuspankkien viikko

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Tarvitsetko lisää virtaa?

Tarvitsetko lisää virtaa? Tarvitsetko lisää virtaa? Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut 1 Staples Business Advantage Elintarvikkeet ja taukotilaratkaisut Parhaat ideat eivät aina synny työpöydän tai tietokoneen ääressä: toisinaan

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0

Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ. #Työ2.0 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin! 20.1. Teemana Uusi työ #Työ2.0 1 Uusi työ valtionhallinnon toimintatavat digiaikaan! OHJELMA 20.1.2016, Paikka: VM:n Paja, Mariankatu 9 #Työ2.0 Päivän vetäjinä Esko Kilpi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot