LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

Transkriptio

1 LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ TYÖVOIMA... 1 TYÖPAIKAT... 4 Työpaikat ja niiden määrän kehitys Työpaikkakehitys Laukaassa, koko maassa, Keski-Suomessa ja Jyväskylän seutukunnalla... 7 Työpaikat toimialoittain... 9 Toimialojen kehitys Toimialojen kehitys Laukaassa ja koko maassa KUNTARAJAT YLITTÄVÄ TYÖSSÄKÄYNTI Laukaasta pendelöivät Laukaaseen pendelöivät Pendelöinnin alueellinen suuntautuminen Työpaikkaomavaraisuus YHTEENVETO LÄHTEET TYÖVOIMA Laukaan keskimääräistä voimakkaampi väestönkasvu on viime vuosikymmeninä näkynyt erityisesti työvoimaan kuuluvien kuntalaisten määrän kasvuna. Myös työllisten määrä on lisääntynyt enemmän kuin maassa keskimäärin. Voimakkain kasvu on kuitenkin tapahtunut työttömien määrässä, vaikka vielä ollaankin kaukana 1990-luvun lamavuosien työttömyydestä. Jatkossa tarkastellaan työvoimaa ja sen kehitystä Laukaassa Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston tietojen pohjalta. Se on rekisteripohjainen kokonaisaineisto väestön pääasiallisesta toiminnasta. Tiedoista pääosa koskee tilastovuoden viimeisen viikon tilannetta. Aikavälillä on Laukaan väestö kasvanut 16 prosentilla. Samaan aikaan on työvoimaan 1 kuuluvien määrä noussut viidenneksellä (1 469). Vuositasolla työvoiman määrä on seuraillut 1 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastossa työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai 1 / 20

2 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen väestökehitystä, joskin muutoksen ovat näkyneet siinä voimakkaampina. Vuonna 2011 Laukaassa oli työvoimaan kuuluvaa henkilöä. Heidän osuutensa väestöstä oli 47 prosenttia. Laukaassa työvoimaan kuuluvista (89 %) oli työssä vuonna Työllisen työvoiman määrä on kunnassa kasvanut 1 007:llä (15 %) vuodesta Työllisten määrä laski Laukaassa voimakkaasti 1990-luvun lamavuosina. Tämän jälkeen työssäkäyvien kuntalaisten määrä kasvoi keskeytyksettä vuoteen 2008 saakka lukuun ottamatta vuotta , jolloin kasvu hetkellisesti pysähtyi. Voimakkainta kasvu oli vuosina ja Laman myötä vuonna 2009 työllisten määrää supistui (-2,5 %), mutta on sen jälkeen taas kasvanut vuosittain parilla prosentilla. Työssäkäyvien määrä on lisääntynyt työvoimaa hitaammin, koska työttömien määrä on vuodesta 1990 kaksinkertaistunut (462). Työttömien määrä on työvoiman ja työssäkäyvien ohella kasvanut Laukaassa keskimääräistä enemmän. Voimakkain nousu tapahtui kunnassa muun maan tavoin 1990-luvun lamavuosina. Vaikein työllisyystilanne oli vuonna 1993, jolloin työttömyysaste oli kunnassa 24,3 ja työttömänä oli laukaalaista. Vuodesta 1994 lähtien työttömien määrä on kunnassa laskenut lukuun ottamatta vuosia 1996 ja Vuoden 2011 lopussa Laukaassa oli 916 työtöntä työttömyysasteen ollessa 10,6. TYÖVOIMA LAUKAASSA Työvoima Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus. SVT.Työssäkäyntitilasto. MP 2013 Seuraavassa tarkastellaan työttömyyden rakennetta ja viimeaikaista kehitystä työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston tietojen pohjalta. Kausivaihtelun poistamiseksi käytetään työttömyyden vuosikeskiarvotietoja. Ne poikkeavat hieman edellä käytetystä Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastosta, joka kuvaa vuoden viimeisen viikon tilannetta. Molemmat tiedot perustuvat kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön Työnhakijarekisteriin. suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaistietoihin. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. (Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto. Käsitteet ja määritelmät). 2 Vuodesta 2005 lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14-vuoden iästä. Alaikäisten työssäkäyntiä ei enää pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. (Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto). 2 / 20

3 Työnvälitystilaston mukaan työvoiman määrän kasvu on Laukaassa jatkunut myös vuosina 2012 ja Työllisyystilanne alkoi heiketä kunnassa koko maan tavoin vuonna Tuolloin työttömien määrä kasvoi Laukaassa hieman (22 / 3 %), mutta myös työllisten määrä kasvoi vielä 85:llä. Vuonna 2013 työllisyystilanne heikkeni jo merkittävästi. Työttömien määrä nousi kunnassa 162:lla (19 %) ja työllisten määränsä kääntyi lievään laskuun (-56 / - 1 %). Laukaan työllisyystilanne on jo pidempään ollut heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta kuitenkin parempi kuin koko Keski-Suomessa. Viime vuosien myönteinen työpaikkakehitys on pienentänyt eroa koko maahan ja kasvattanut sitä maakuntaan, jonka työllisyystilanne on entisestään heikentynyt. Laukaassa kuten myös muissa kehyskunnissa on työllisyystilanne parempi kuin Jyväskylässä. KESKIMÄÄRÄINEN TYÖTTÖMYYSASTE (%) Laukaa 3 Koko maa 2 Keski-Suomi Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Keskimääräinen työttömyysaste MP 2014 Työnvälitystilaston mukaan Laukaassa oli vuonna 2013 lomautetut mukaan lukien keskimäärin työtöntä työnhakijaa, mikä oli 11,9 prosenttia työvoimasta. Edellisestä vuodesta työttömyysaste nousi 1,7 prosenttiyksiköllä. Laukaassa työttömien määrä kasvoi hieman enemmän kuin koko maassa. Koska työvoiman määrä kasvoi samaan aikaan, jäi työttömyysasteen nousu kunnassa kuitenkin keskimääräistä vähäisemmäksi. Vuonna 2013 koko maassa oli työvoimasta 11,3 prosenttia työttömänä. Keski-Suomen työttömyysaste oli 14,6. Vuonna 2013 Laukaan työttömistä miehiä oli 56 prosenttia. Yli 50-vuotiaita työttömistä oli 44 prosenttia ja joka kymmenes työtön oli alle 25-vuotias. Yli vuoden työttömänä olleita oli 24 prosenttia työttömistä. Koko maahan verrattuna Laukaassa oli suhteellisesti enemmän yli 50-vuotiaita työttömiä, mutta vähemmän nuoria työttömiä. Myös ero naisten ja miesten työttömyyden välillä on kunnassa keskimääräistä pienempi. Tuo ero kuitenkin kasvoi vuonna 2013, kun miesten työllisyys heikkeni Laukaassa naisia enemmän. Koko maassa sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi lähes yhtä paljon. Lamaa edeltäneestä vuodesta 2007 on työttömien työnhakijoiden määrä kasvanut Laukaassa 261:llä (34 %). Eniten on lisääntynyt miesten sekä yli 50 vuotiaiden työttömyys. Suhteellisesti voimakkaimmin on kasvanut miesten sekä nuorten työttömyys. Suhteellisesti vähäisintä kasvu on 3 / 20

4 ollut naisten sekä pitkäaikaistyöttömien määrässä. Koko maassa työttömien määrä on kasvanut hieman Laukaata enemmän (36 %). Erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko maan tasolla selvästi voimakkaammin, kun taas Laukaassa on yli 50 vuotiaiden työttömyys lisääntynyt jonkin verran enemmän. Vuonna 2013 työllisyystilanne heikkeni Laukaassa kuten koko maassakin kaikissa tarkasteluryhmissä. Laukaassa työttömien määrä nousi vuoden 2012 tasosta määrällisesti eniten miesten sekä yli 50 vuotiaiden kohdalla. Suhteellisesti voimakkaita oli nuorten työttömyyden kasvu. Myös koko maassa suhteellisesti eniten kasvoi työttömien nuorten määrän, mutta lähes yhtä voimakasta kasvua tapahtui myös pitkäaikaistyöttömien määrässä. Koko maassa määrällisesti suurin nousu tapahtui miesten työttömyydessä, mutta suhteellisesti työttömyys kasvoi molempien sukupuolinen kohdalla lähes saman verran. TYÖTTÖMÄT LAUKAASSA 2007, 2012 JA 2013 TYÖTTÖMIÄ TYÖNHAKIJOITA Miehiä Naisia alle 25-vuotiaita yli 50-vuotiaita Pitkäaikaistyöttömiä Lähde:Työ- ja elinkeinoministeriö. Työttömyysden vuosikeskiarvotietoja 2007,2012 ja 2013 MP 2014 TYÖPAIKAT Laukaa toipui 1990-luvun alun lamasta hitaasti, mutta koko -luvun työpaikat ovat kunnassa lisääntyneet. Kehitys on myös useimpina vuosina ollut myönteisempää kuin maassa keskimäärin. Merkittävin kasvu on tapahtunut muutamalla yksityisen sektorin palvelutoimialalla sekä eräällä teollisuustoimialalla. Sen sijaa valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat kunnassa vähentyneet poikkeuksellisen voimakkaasti. Työpaikat ja niiden määrän kehitys Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston mukaan Laukaassa oli työpaikkaa vuonna Niistä 16 prosentissa työskenteli yrittäjä ja loput 84 prosenttia olivat palkansaajatyöpaikkoja 3. 3 Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Työlliset luokitellaan palkansaajiin ja yrittäjiin. Yrittäjät-luokka sisältää myös ne perheenjäsenet, jotka muina kuin palkansaajina työskentelevät yrityksessä. Tieto ammattiasemasta perustuu henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään. (Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto. Käsitteet ja määritelmät). 4 / 20

5 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen Palkansaajista suurin osa oli yksityisellä sektorilla, jonka osuus kaikista työpaikoista oli 57 prosenttia. Merkittävä työnantaja on myös kuntasektori (22 %). Sen sijaan valtion (1 %) ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden (4 %) osuus työpaikoista on viime vuosikymmeninä supistunut huomattavasti. Työpaikat vähenivät Laukaassa voimakkaasti 1990-luvun alkupuolella. Lasku hidastui vuosikymmenen puolivälissä ja kääntyi kasvuksikin muutaman kerran. Vasta vuonna Laukaassa alkoi 11 vuotta kestänyt myönteisen kehityksen kausi, jonka aikana työpaikkojen määrä lisääntyi jokaisena vuotena. Niistä useimpina kasvu oli Laukaassa voimakkaampaa kuin koko maassa tai Keski-Suomessa ja useana vuotena se ylitti myös Jyväskylän seutukunnan kasvun. Yleisestä kehitystrendistä poikkesi erityisesti se, että työpaikkojen määrän kasvu jatkui kunnassa myös laman aikana. Kasvun vauhti hidastui Laukaassa kuitenkin muita aiemmin eli jo ennen lamaa vuonna Kasvu kiihtyi kuitenkin jälleen vuonna 2009, kun samaan aikaan muilla vertailualueilla työpaikkojen määrä väheni useammalla prosentilla. Myös vuonna 2010 kasvu oli Laukaassa keskimääräistä voimakkaampaa. Tämä myönteisen kehityksen kausi kuitenkin katkesi vuonna 2011, kun työpaikat alkoivat Laukaassa vähentyä ensimmäistä kertaa sitten vuoden Muilla vertailualueilla edellisenä vuotena alkanut kasvu sen sijaan jatkui. Aikaväillä työpaikkojen kokonaismäärä on Laukaassa kasvanut 344 työpaikalla (7 %). Kasvu on syntynyt palkansaajatyöpaikoista. Niiden määrä on lisääntynyt tarkastelujaksolla 738 työpaikalla (19 %). Sen sijaan yrittäjätyöpaikkojen määrä supistui keskeytyksettä ajanjaksolla ja senkin jälkeen kehitys on ollut vaihtelevaa. Vuodesta 1990 yrittäjätyöpaikkojen kokonaismäärä on supistunut 394:lla (-31 %). Viimeaikainen kehitys on kuitenkin ollut hieman myönteisempää, sillä vuodesta 2008 lähtien yrittäjätyöpaikkojen määrä on ollut nousussa. TYÖPAIKAT LAUKAASSA Työpaikkoja yhteensä Palkansaajat Yrittäjät / 20

6 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen Samaan aikaan yrittäjätyöpaikkojen määrän laskun kanssa on yritysten määrä kasvanut voimakkaasti 4. Selitys löytynee siitä, että uusien yritysten joukossa on paljon niin sanottuja mikroyrityksiä, jotka eivät työllistä kokoaikaisesti yhtään henkilöä. Tähän asiaan toi selvennystä vuonna 2010 tehty tilastointiperusteiden muutos. Tuolloin Tilastokeskuksen Työssäkäyntialaston yrittäjien määrittelyä laajennettiin siten, että yrittäjätulojen lisäksi huomioidaan nykyisin myös henkilöverotuksessa palkkatuloihin kuuluva niin sanottu yrittäjäpalkka (YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka). Jos henkilö toimii vuoden viimeisellä viikolla sekä yrittäjänä että palkansaajana, henkilö määritellään yrittäjäksi, jos hänen yhteenlasketut yrittäjätulonsa ja yrittäjäpalkkansa ovat suuremmat kuin muut palkkatulot, ja päinvastoin 5. Tämä tilastointiperusteiden muutos selittää ainakin osan Laukaassa vuonna 2010 tapahtuneesta yrittäjätyöpaikkojen kasvusta. Tarkastelujaksolla palkansaajatyöpaikat ovat Laukaassa lisääntyneet voimakkaimmin yksityisellä sektorilla. Niiden määrä kasvoi keskeytyksettä vuosina Vuodesta 1990 lisäystä on kertynyt työpaikkaa (76 %). Nämä yksityiselle sektorille syntyneet työpaikat ovat pystyneet kompensoimaan sitä poikkeuksellisen voimakasta katoa, mitä valtion (-416) ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden (-404) työpaikoissa on Laukaassa tapahtunut. Kuntatyönantajan työpaikat ovat tarkastelujaksolla lisääntyneet 190:llä. PALKANSAAJAT TYÖNANATAJASEKTORIN MUKAAN LAUKAASSA Yksityinen sektori Kunta Valtioenemmistöinen Oy Valtio Laukaan yli vuosikymmenen kestänyt työpaikkojen määrän keskeytyksetön kasvu päättyi vuonna Työpaikkojen määrä kääntyminen laskuun aiheutui kahdesta tekijästä. Yksityisen sektorin palkansaajatyöpaikat alkoivat kunnassa vähentyä (-50) ensi kerran sitten vuoden 1996 ja samaan aikaan valtion työpaikkojen lasku kiihtyi (-113). Vuoteen mahtui kuitenkin myös myönteistä kehitystä, sillä työpaikat lisääntyivät kuntasektorilla (85) sekä valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä (14). Myös yrittäjätyöpaikat lisääntyivät (29). 4 Aihetta on käsitelty tarkemmin Laukaan tilastokatsauksen Yritykset ja toimipaikat osassa. 5 Tilastokeskus Työssäkäyntitilasto. Laatuseloste. 6 / 20

7 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen Työpaikkakehitys Laukaassa, koko maassa, Keski-Suomessa ja Jyväskylän seutukunnalla Työpaikkakehityksellä mitattuna alkoi Laukaassa toipuminen 1990-luvun alun lamasta koko maata, Keski-Suomea sekä Jyväskylän seutukuntaa myöhemmin. Kehitys vuosikymmenen loppupuolella oli kunnassa poikkeuksellisen vaihtelevaa. Näin erityisesti vuosina 1996 ja 1999, jolloin työpaikat muista vertailualueista poiketen Laukaassa vielä vähenivät. -luvulla kunta on kuitenkin saanut nauttia keskitasoa myönteisemmästä kehityksestä, kun työpaikat ovat lisääntyneet useimpina vuosian koko maata sekä Keski-Suomea nopeammin. Kehitys on ollut useana vuonna myös Jyväskylän seutukuntaa myönteisempää. Merkittävin kehitysero tällä jaksolla oli se, että muilla vertailualueilla vuonna 2009 tapahtunut voimakasta työpaikkakatoa ei koskenut Laukaata. Sen sijaan työpaikkojen määrä kunnassa jatkoi kasvuaan. Tämän sai aikaan valtionenemmistöisissä osakeyhtiöissä sekä yksityisellä sektorilla tapahtunut kasvu, joka poikkesi vertailualueiden kehityksestä. Huomioitavaa on kuitenkin se, että yritysten liikevaihto laski kyseisenä vuonna myös Laukaassa 6. Kuntasektorin työpaikat lisääntyivät koko maassa ja Jyväskylän seutukunnalla vuonna 2009, kun taas Laukaassa ja Keski-Suomessa ne vähenivät hieman. TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN VUOSIMUUTOS (%) %-muutos Jyväskylän seutukunta Keski-Suomi Koko maa Laukaa Vuonna 2011 työpaikkojen kokonaismäärä alkoi Laukaassa laske, kun taas vertailualueilla edellisenä vuonna alkanut kasvu jatkui. Tämä aiheutui eroista valtion sekä yksityisen sektorin työpaikkakehityksessä. Yksityisen sektorin työpaikat kääntyivät Laukaassa laskuun vuonna 2011, kun vertailualueilla niiden määrä jatkoi kasvuaan. Samaan aikaan Laukaassa kiihtyi valtion työpaikkojen kato. Vuodessa kunnasta hävisi 65 prosenttia valtion työpaikoista, kun taas vertailualueilla lasku jäi vain muutamaan prosenttiin. Huolimatta hitaammasta lamasta toipumisesta on työpaikkojen kokonaismäärä ajanjaksolla kasvanut Laukaassa keskimääräistä voimakkaammin. Lisäystä on vuoden 1990 tasosta tullut 6 Yritysten liikevaihtoa kuten myös yksityisen sektorin työpaikkoja käsitellään tarkemmin Laukaan tilastokatsauksen Yritykset ja toimipaikat -osassa. 7 / 20

8 6,6 prosenttia, kun koko maassa kasvu on jäänyt 0,9 prosenttiin ja Keski-Suomessa on työpaikkoja edelleen hieman vähemmän (-0,2 %). Vertailualueista ainoastaan Jyväskylän seutukunnalla on työpaikkojen kasvu ollut voimakkaampaa (16 %). Näin ollen Laukaan voi katsoa pidemmällä aikavälillä jääneen jälkeen oman seutukuntansa kasvusta, vaikka vuosina 2009 ja 2010 työpaikat kunnassa olikin selvästi myönteisempää.. TYÖPAIKAT TYÖNANATAJASEKTORIN MUKAAN 2011 YRITTÄJÄT PALKANSAAJAT Yksityinen sektori Kunta Valtio Valtioenemm.Oy Laukaa Koko maa Keski-Suomi Jyväskylän seutukunta prosenttia kaikista työpaikoista TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN SUHTEELLINEN MUUTOS (%) KAIKKI TYÖPAIKAT YRITTÄJÄT PALKANSAAJAT Laukaa Koko maa Keski-Suomi Jyväskylän seutukunta Yksityinen sektori Kunta Valtioenemm.Oy Valtio %-muutos vuodesta 1990 Yrittäjätyöpaikat ovat tarkastelujaksolla vähentyneet kaikilla vertailualueilla. Laukaassa kato on kuitenkin ollut keskimääräistä voimakkaampaa. Ainoastaan koko maakunnan osalta pudotus on ollut yhtä suurta. Selitystä Laukaan myönteisemmälle työpaikkakehitykselle täytyykin etsiä 8 / 20

9 palkansaajatyöpaikoista. Niistä erityisesti yksityisen sektorin palkansaajien määrän on kunnassa kasvanut poikkeuksellisen voimakkaasti. Myös kuntasektorin kasvu on tarkastelujaksolla ollut Laukaassa hieman keskimääräistä voimakkaampaa. Tämä on kuitenkin vasta viimeaikainen ilmiö ja selittyy suurella 85 kunnallisen työpaikan lisäyksellä vuonna Tätä ennen ( ) kunnallissektori kasvoi Laukaassa vertailualueita hitaammin. Poikkeuksellisen voimakasta on Laukaassa ollut viime vuosikymmeninä myös valtion työpaikkojen väheneminen. Monet näistä työpaikoista ovat siirtyneet Jyväskylään, mikä näkyy erityisesti Jyväskylän seutukunnan huomattavasti pienempänä valtion työpaikkojen katona. Laukaasta on myös hävinnyt keskimääräistä enemmän työpaikkoja valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä. Tämä kehitys näyttää koskevan Keski-Suomen kuntia laajemminkin, sillä myös koko maakunnassa sekä Jyväskylän seutukunnalla valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden työpaikat ovat supistuneet selvästi voimakkaammin kuin maassa keskimäärin. Viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta poikkeaa Laukaan työpaikkarakenne yhä koko maasta. Vaikka yrittäjätyöpaikat ovat viime vuosikymmeninä kunnassa vähentyneet, on niitä edelleen keskimääräistä enemmän. Selitys löytyy maatalouden ja maatalousyrittäjien keskimääräistä suuremmasta merkityksestä kunnan työpaikkarakenteessa. Vastaavasti keskimääräistä vähemmän Laukaassa on edelleen palkansaajatyöpaikkoja. Viime vuosikymmenien voimakas kasvu on kuitenkin pienentänyt tätä eroa. Merkittävin muutos on tapahtunut yksityisellä sektorilla. Kun vuonna 1990 runsas kolmannes kaikista työpaikoista oli yksityisen sektorin palkansaajatyöpaikkoja, oli vuonna 2011 niiden osuus Laukaassa jo 57 prosenttia. Koko maan taso on nyt tältä osin kunnassa melkein saavutettu ja Keski-Suomi sekä Jyväskylän seutukunta on jo ohitettu. Valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden merkitys työllistäjänä on Laukaassa ollut perinteisesti koko maata suurempi. Näin on edelleenkin, vaikka sektorin osuus työpaikoista on tarkastelujaksolla pudonnut 12 prosentista neljään. Sen sijaan kuntasektorin (22 %) ja erityisesti valtion osuus työpaikoista jää Laukaassa maan keskitasosta. Erityisesti valtion työpaikat ovat vähentyneet voimakkaasti (9 % > 1 %). Huomioin arvoista on se, että molempien työnantajasektorien merkitys oli Laukaassa vielä vuonna 1990 samalla tasolla kuin koko maassa. Työpaikat toimialoittain Laukaassa oli vuoden 2011 lopussa työpaikkaa palvelualalla, jalostuksessa ja 294 alkutuotannossa. Yksittäisistä toimialoista on suurin työllistäjä terveys- ja sosiaalipalvelut (1 108). Seuraavana on teollisuus (1 036), joka menetti ensimmäisen sijansa vuonna Työpaikkoja on paljon myös tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen korjauksen (585), rakentamisen (457), kuljetuksen ja varastoinnin (418) sekä koulutuksen (403) toimialoilla. Päätoimialoittain tarkasteltuna on Laukaan työpaikkarakenne koko maata tasapainoisempi. Vaikka palvelusektori tarjoaa enemmistön kunnan työpaikoista (65,1 %), on jalostuksella (27,6 %) ja alkutuotannolla (5,3 %) vielä keskimääräistä suurempi merkitys 7. Koko maassa työpaikat painottuvat vahvemmin palvelusektorille (73,1 %) ja jalostuksen (22,1 %) sekä alkutuotannon (3,5 %) painoarvo jää vähäisemmäksi. Yksittäisistä toimialoista ovat Laukaassa keskimääräistä merkittävämpiä työllistäjiä teollisuus, terveys- ja sosiaalipalvelut, alkutuotanto, rakentaminen, kuljetus- ja varastointi sekä majoitus- ja 7 Työpaikoista kahdella prosentilla (111) ei ole toimialatietoa. 9 / 20

10 ravitsemuspalvelut. Useimpien palvelualojen osuus työpaikoista jää Laukaassa kuitenkin koko maata matalammaksi. Erityisesti tämä koskee informaatio ja viestintäpalveluja, julkista hallintoa, asiantuntijapalveluja, tukku- ja vähittäiskauppaa sekä moottoriajoneuvojen korjausta. Palvelusektori onkin Laukaassa varsin keskittynyt ja yksipuolinen. Tämä selittynee pitkälti kunnan sijainnista Jyväskylän merkittävän palvelukeskittymän naapurissa, minkä vaikutusta vielä vahvistaa valtion työpaikkojen viimeaikainen keskittämiskehitys. TYÖPAIKKARAKENNE 2011 ALKUTUOTANTO A Maatalous, metsätalous ja kalatalous JALOSTUS C Teollisuus F Rakentaminen E Vesi-,viemäri-,jätevesi-ja jätehuolto,ymp.puht B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-,kaasu-ja lämpöhuolto,jäähdytysliiket PALVELUT Q Terveys-ja sosiaalipalvelut G Kauppa,moottoriajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi P Koulutus N Hallinto-ja tukipalvelutoiminta I Majoitus-ja ravitsemistoiminta M Ammatillinen,tieteellinen ja tekninen toiminta O Julkinen S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus-ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta J Informaatio ja viestintä X TOIMIALA TUNTEMATON Laukaa Koko maa %-osuus kaikista työpaikoista Toimialojen kehitys Ajanjaksolla työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi Laukaassa 284:lla. Päätoimialoista on kasvanut ainoastaan palvelusektori 317 työpaikalla (9,5 %). Sen sijaan vuoden 2007 tasosta ovat alkutuotannon työpaikat vähentyneet 45:llä (-13,3 %) ja jalostuksen viidellä (-0,3). Toimialaltaan tuntemattomien luokka on kasvanut 17 työpaikalla (18,1 %). 8 Toimialojen työpaikkakehityksestä on toimialaluokituksen muutoksen vuoksi saatavissa vertailukelpoisia tietoja vasta vuodesta 2007 lähtien. 10 / 20

11 Alkutuotannon työpaikat vähenivät tarkastelujaksolla tasaisesti vuoteen 2010 saakka, jolloin ne hetkellisesti hieman lisääntyivät. Seuraavana vuonna toimialalta kuitenkin katosi ennätyksellisesti 23 työpaikkaa. Jalostussektorilla lama näkyi työpaikkojen kokonaismäärän laskuna jo vuonna Uusi kasvu alkoi kuitenkin jo seuraavana vuonna, kun rakennusalan ja teollisuuden työpaikat alkoivat jälleen lisääntyä. Vuonna 2011 kasvu kuitenkin pysähtyi, kun työpaikat teollisuudessa alkoivat jälleen vähentyä. Merkittävintä kasvu on tarkastelujaksolla ollut rakennusalalla, jossa vuonna 2011 oli jo 34 työpaikkaa enemmän kuin ennen lamaa. Teollisuuden kehitys on sen sijaan ollut vaihtelevampaa ja kasvu selvästi hitaampaa. Teollisuudessa onkin edelleen vähemmän työpaikkoja kuin ennen lamaa (-43). Myös vesi- ja energiahuollossa sekä kaivostoiminnassa työpaikat vähenivät laman aikana, mutta ovat sen jälkeen hieman lisääntyneet. Vuodesta 2007 työpaikkojen määrä onkin hieman kasvanut vesihuollossa (4) ja kaivostoiminnassa (1). ALKUTUOTANTO A Maatalous,metsätalous ja kalatalous JALOSTUS C Teollisuus F Rakentaminen E Vesi-,viemäri-,jätevesi-ja jätehuolto,ymp B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-,kaasu-ja lämpöhuolto,jäähdytysliiket PALVELUT Q Terveys-ja sosiaalipalvelut G Kauppa,moottoriajoneuvojen korjaus H Kuljetus ja varastointi P Koulutus N Hallinto-ja tukipalvelutoiminta I Majoitus-ja ravitsemistoiminta M Ammatillinen,tieteellinen ja tekninen toiminta TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN LAUKAASSA O Julkinen hallinto,maanpuolustus,sos.vak S Muu palvelutoiminta R Taiteet,viihde ja virkistys K Rahoitus-ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta J Informaatio ja viestintä X TOIMIALA TUNTEMATON Palvelusektorin työpaikat lisääntyivät keskeytyksettä aina vuoteen 2011 saakka, jolloin niiden määrä kääntyi lievään laskuun (-23). Vuodesta 2007 työpaikat lisääntyivät sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten Laukaassa kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla (185 / 79 %). Työpaikat ovat lisääntyneet merkittävästi myös tukku- ja vähittäiskaupan sekä moottoriajoneuvojen korjauksen 11 / 20

12 (131), hallinto- ja tukipalvelutoiminnan (94) sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen (85) toimialoilla. Jatkuvaa kasvu on ollut ainoastaan kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa. Muilla palvelutoimialoilla työpaikat ovat välillä myös vähentyneet. Ainoa koko tarkastelujakson ajan taantunut toimiala on Laukaassa ollut julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja sosiaalivakuutuksen toimiala. Siltä on kadonnut kaikkiaan 195 työpaikkaa (- 57 %), mikä on enemmän kuin miltään muulta toimialalta Laukaassa. Tämän poikkeuksellisen voimakkaan laskun on kuitenkin pystynyt kompensoimaan merkittävä kasvu muutamalla muulla palvelutoimialalla. Vuonna 2010 työpaikat alkoivat jälleen lisääntyä majoitus- ja ravitsemuspalveluissa, rahoitus ja vakuutuspalveluissa sekä vapaa-ajanpalveluissa. Seuraavana vuonna kasvu alkoi terveys- ja sosiaalipalveluissa, informaatio- ja viestintäpalveluissa sekä muissa palveluissa. Tuolloin suurimmat työpaikkalisäykset tapahtuivat terveys- ja sosiaalipalveluissa (67) sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (42), jonka kasvu voimistui. Vuonna 2011 ei kuitenkaan tuonut mukanaan vain positiivisia uutisia, sillä tuolloin kasvu taittui laskuksi tukku- ja vähittäiskaupassa sekä moottoriajoneuvojen korjauksessa (-31), asiantuntijapalveluissa (-24), koulutuksessa (-24) sekä kiinteistöalan toiminnassa (-4). Eniten työpaikkoja katosi kuitenkin julkishallinnon, maanpuolustuksen ja sosiaalivakuutuksen toimialalta (- 85), jonka lasku kiihtyi entisestään. Samana vuonna työpaikat alkoivat jälleen vähentyä myös alkutuotannossa (-23) ja teollisuudessa (-11). Lopputuloksena olikin työpaikkojen kokonaismäärän kääntyminen Laukaassa laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden Toimialojen kehitys Laukaassa ja koko maassa Ajanjaksolla työpaikat lisääntyivät Laukaassa 5,4 prosentilla, kun ne koko maassa hieman vähenivät (-0,6 %). Päätoimialoista alkutuotanto on Laukaassa supistunut keskimääräistä voimakkaammin. Sen sijaan jalostussektorilla lasku on jäänyt vähäisemmäksi. Merkittävin syy tähän on ollut se, että teollisuustyöpaikkojen kato on kunnassa jäänyt keskimääräistä pienemmäksi. Vesihuolto ja rakentaminen ovat Laukaassa kasvaneet keskimääräistä voimakkaammin, kun taas kaivostoiminnassa kasvu on jäänyt vähäisemmäksi. Energiahuollon työpaikat ovat vähentyneet kunnassa keskimääräistä enemmän. Selitystä Laukaan myönteisemmälle työpaikkakehitykselle on kuitenkin etsittävä palvelusektorilta, joka on kunnassa kasvanut keskimääräistä voimakkaammin. Yksittäisistä toimialoista merkittävimmät kehityserot löytyvät kuljetuksesta ja varastoinnista sekä tukku- ja vähittäiskaupasta sekä moottoriajoneuvojen korjaamisesta. Nämä Laukaassa sekä suhteellisesti että määrällisesti voimakkaasti kasvaneet toimialat ovat koko maan tasolla supistuneet. Myös hallinto- ja tukipalvelutoiminta, vapaa-ajanpalvelut sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ovat kunnassa kasvaneet keskimääräistä voimakkaammin. Sen sijaan majoitus- ja ravitsemusalalla, koulutuksessa sekä asiantuntijapalveluissa työpaikat ovat lisääntyneet hitaammin kuin koko maassa. Muut palvelut sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut ovat koko maasta poiketen vähentyneet Laukaassa. Lisäksi työpaikkakato on Laukaassa ollut merkittävästi voimakkaampaa julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja sosiaalivakuutuksen toimialalla sekä kiinteistöalalla. 12 / 20

13 TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN SUHTEELLINEN MUUTOS (%) KAIKKI TOIMIALAT ALKUTUOTANTO JALOSTUS E Vesi-,viemäri-,jätevesi-ja jätehuolto,ymp.puht B Kaivostoiminta ja louhinta F Rakentaminen C Teollisuus D Sähkö-,kaasu-ja lämpöhuolto,jäähdytysliiket PALVELUT H Kuljetus ja varastointi N Hallinto-ja tukipalvelutoiminta G Kauppa,moottoriajoneuvojen korjaus R Taiteet,viihde ja virkistys Q Terveys-ja sosiaalipalvelut I Majoitus-ja ravitsemistoiminta P Koulutus M Ammatillinen,tieteellinen ja tekninen toiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus-ja vakuutustoiminta S Muu palvelutoiminta L Kiinteistöalan toiminta O Julkinen hallinto,maanpuolustus,sosiaalivak X TOIMIALA TUNTEMATON Laukaa Koko maa %-muutos KUNTARAJAT YLITTÄVÄ TYÖSSÄKÄYNTI Kuntarajat ylittävä työssäkäynti on oleellinen osa Laukaata. Yli puolet kunnassa asuvista työllisistä käy töissä kunnan ulkopuolella. Kunta ei kuitenkaan ole vain nukkumalähiönä toimiva maaseutuidylli. Laukaassa toimivat yritykset ja yhteisöt tarjoavat laukaalaisen lisäksi työpaikan myös ulkopaikkakuntalaiselle. Jatkossa perehdytään kuntarajat ylittävää työssäkäyntiin sekä työpaikkaomavaraisuuteen Laukaassa. Laukaasta pendelöivät Laukaassa työllisen työvoiman kasvu on näkynyt kuntarajat ylittävän työssäkäynnin lisääntymisenä. Ajanjaksolla on kunnassa asuvien pendelöijien määrä noussut 13 / 20

14 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen :llä (86 %). Samaan aikaan on kotikunnassaan työssäkäyvien määrä laskenut 982 kuntalaisella (-23 %). Vuonna 2011 työskenteli kotikunnassaan enää 44 prosenttia Laukaan työllisistä (3 367). Muissa kunnissa kävi töissä laukaalaista. Asuinkunnassaan työssäkäyvien laukaalaisten määrä on tarkastelujaksolla pienentynyt useimpina vuosina. Voimakkainta lasku oli 1990-luvun lamavuosina sekä vuonna 2005, jolloin lasku johtui ainakin osittain tilastointiin vaikuttaneesta muutoksesta työeläkevakuutuksessa (kts. sivu 2). Tuolloin pendelöijien määrä kuitenkin ohitti Laukaassa ensi kertaa kotikunnassaan työssäkäyvien määrän. Kunnan ulkopuolella työssäkäyvien määrä on tarkastelujaksolla kasvanut jatkuvasti lukuun ottamatta lamavuosia ja Pendelöijien määrän kasvu jatkuu edelleen, kun taas kotikunnassaan työssäkäyvin laukaalaisten määrä on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan. LAUKAASSA ASUVA TYÖLLINEN TYÖVOIMA TYÖPAIKAN SIJAINNIN MUKAAN Työllinen työvoima Asuinkunnassaan työssäkäyvät Pendelöivät Kuntarajat ylittävä työssäkäynti on ollut Laukaassa jo pidempää yleisempää kuin maassa keskimäärin. Kun vuonna 1990 pendelöi koko maan työllisistä 22 prosenttia, oli heidän osuutensa Laukaassa jo 35 prosenttia. Tarkastelujaksolla tämä ero on entisestään suurentunut, sillä koko maan tasolla on pendelöinti yleistynyt huomattavasti hitaammin. Vuonna 2011 joka kolmas suomalainen työskenteli kotikuntansa ulkopuolella. Laukaassa heidän osuutensa oli noussut jo 56 prosenttiin. Asuinkunnassaan työssäkäyvät ovat Laukaassa enemmistönä ainoastaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden joukossa sekä nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä. Heidän joukossaan on todennäköisesti monia alkutuotannon piirissä työskenteleviä. Sen sijaan muissa kunnissa käyvät töissä useimmat vuotiaista sekä alemman ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneista. Laukaassa on kotikunnassaan työssäkäyviä kaikissa ikäryhmissä sekä koulutusasteissa vähemmän kuin koko maassa. Pendelöivien laukaalaisten joukossa on selvästi koko maata enemmän vuotiaita sekä keskiasteen ja alemman korkeakouluasteen koulutuksen saaneita on. 14 / 20

15 LAUKAASSA ASUVA TYÖLLINEN TYÖVOIMA TYÖPAIKAN SIJAINNIN MUKAAN 2011 IKÄRYHMÄ Asuinkunnassaan työssäkäyvät Pendelöivät KOULUTUSASTE Ei perusasteen jälk. tutkintoa Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Laukaaseen pendelöivät Kuntarajoja eivät työssä käydessään ylitä ainoastaan Laukaan asukkaat vaan kunnassa käydään paljon töissä myös muualta. Tämänkin suuntainen pendelöinti on ajanjaksolla lisääntynyt voimakkaasti. Samaan aikaan kun kotikunnassaan työssäkäyvien määrä on Laukaassa laskenut, on muualta pendelöivien määrä kasvanut työntekijällä (155%). Ulkopaikkakuntalaisten osuus kaikista Laukaan työntekijöistä on tarkastelujaksolla noussut 16 prosentista 39 prosenttiin. Vuonna 2011 kunnassa toimivat yritykset ja yhteisöt tarjosivat työpaikan ulkopaikkakuntalaiselle. Kotikunnassaan työssäkäyvien määrä laski 1990-luvun laman aikana samaan tahtiin työpaikkojen määrän kanssa. Sen sijaan kunnan ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrä laski vain hieman ja lähti myös aiemmin kasvuun, joka on jatkunut muutamaa vuotta lukuun ottamatta koko tarkastelujakson. -luvulla kunnassa muualta työssäkäyvien määrä on seurannut työpaikkojen määrän kasvua, mutta on ollut sitä voimakkaampaa. Ainoana poikkeuksena on ollut vuosi Tuolloin ulkopaikkakuntalaisten työntekijöiden määrä laski, kun taas Laukaassa asuvien työntekijöiden määrä nousi. Tämä oli yksi harvoista kasvun vuosista kotikunnassaan työskentelevien kohdalla. Heidän määränsä väheneminen tosin hidastui -luvun myönteisen työpaikkakehityksen aikana ja mukaan mahtui siis myös muutama lievän kasvunkin vuosi. 15 / 20

16 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen LAUKAAN TYÖPAIKAT SEKÄ NIISSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT ASUINKUNNAN MUKAAN Työpaikat Laukaassa asuvat työntekijät Kunnan ulkopuolella asuvat työntekijät Asuinkunnassaan työssäkäyvät laukaalaiset ovat selkeänä enemmistönä vanhimmissa ikäryhmissä sekä keskiasteen ja sitä matalamman koulutuksen saaneiden joukossa. Laukaassa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset ovat enemmistönä ainoastaan nuorimmissa ikäryhmissä sekä ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden joukossa. LAUKAASSA TYÖSSÄKÄYVÄT ASUINKUNNAN MUKAAN 2011 IKÄRYHMÄT Laukaassa asuvat Pendelöivät KOULUTUSASTE Ei perusasteen jälk.tutkintoa Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste / 20

17 Pendelöinnin alueellinen suuntautuminen Laukaassa kuntarajat ylittävästä työssäkäynnistä pääosa suuntautuu Jyväskylään. Vuonna 2010 pendelöivistä laukaalaisista (78 %) työskenteli Jyväskylässä ja 334 (8 %) kuntalaisista kävi töissä Äänekoskella. Muihin kuntiin suuntautuva pendelöinti on Laukaassa vähäistä. Seuraavaksi eniten pendelöitiin Helsinkiin (62), Hankasalmelle (60) sekä Muurameen (49). Myös Laukaassa työssäkäyvistä ulkopaikkakuntalaisista enemmistö (61 %) tulee Jyväskylästä. Vuonna 2010 heitä oli Äänekoskelta kävi kunnassa töissä 174 (8 %) työntekijää. Seuraavaksi eniten Laukaaseen pendelöitiin Hankasalmelta (79), Muuramesta (64), Keuruulta (53) ja Toivakasta (50). Jyväskylä KUNNAN RAJAT YLITTÄVÄ TYÖSSÄKÄYNTI LAUKAASSA 2010 Äänekoski Helsinki Hankasalmi Muurame Toivakka Tampere Uurainen Petäjävesi Kuopio Espoo Vantaa Konnevesi Saarijärvi Kangasniemi Jämsä Turku Pieksämäki Mikkeli Lahti Hamina Oulu Keuruu Nurmijärvi Kouvola Joensuu Mänttä- Viitasaari Hämeenlinna Joutsa Hattula Muut kunnat Laukaan ulkopuolella työssäkäyviä Laukaan asukkaita (lkm) Laukaassa työssäkäyviä muiden kuntien asukkaita (lkm) Lähde:Toimiala Online.Tilastokeskus.Työssäkäyntitilasto. MP / 20

18 Laukaan tilastokatsaus Maarit Puttonen Laukaasta käy kunnan ulkopuolella työssä työntekijää enemmän kuin mitä ulkopaikkakuntalaisia työskentelee Laukaassa. Negatiivisinta nettopendelöinti on Laukaalle sen suurimpien kohdealueiden eli Jyväskylän (-1 890) ja Äänekosken (-160) kanssa. Myös useimpien Keski-Suomen ulkopuolella sijaitsevien kaupunkien kanssa on pendelöinti Laukaalle tappiollista. Sen sijaa useimmista lähiseudun kunnista käydään Laukaassa töissä enemmän kuin mitä laukaalaisia työskentelee niissä. Nettopendelöinti on Laukaalle positiivisinta Keuruun (46), Hämeenlinnan (31), Konneveden (20), Toivakan (20), Hankasalmen (19) ja Muuramen (15) kanssa. Työpaikkaomavaraisuus Työvoiman sekä työllisen työvoiman määrä on kasvanut Laukaassa työpaikkoja nopeammin ajanjaksolla Tämän on mahdollistanut pendelöinnin lisääntyminen. Kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on sen seurauksena laskenut 78 prosentista 72 prosenttiin. Tämä työpaikkojen ja työllisen työvoiman suhde nousi Laukaassa hetkellisesti 1990-luvun lamavuosina. Tuolloin työllisyystilanne heikkeni pendelöintikunnissa nopeammin kuin Laukaassa ja siten työllisten määrä laski kunnassa työpaikkoja nopeammin. Sen sijaan vuosina työpaikkaomavaraisuus laski, koska Laukaan työpaikkakehitys oli pendelöintikuntia heikompaa. -luvun myönteinen työpaikkakehitys näkyi työpaikkaomavaraisuuden lievänä nousuna. Kun työpaikat vuosina 2007 ja 2008 alkoivat lisääntyä pendelöintikunnissa Laukaata nopeammin, kääntyi työpaikkaomavaraisuus jälleen laskuun. Lamavuonna 2009 työpaikkakehitys kääntyi Laukaan eduksi ja työpaikkaomavaraisuuskin alkoi jälleen nousta. Seuraavana vuonna nousu jatkui, kun työpaikkojen määrän kasvu kunnassa kiihtyi. Vuonna 2011 tämä kasvu taittui Laukaassa sekä työpaikkojen että työpaikkaomavaraisuuden osalta. Poikkeuksellista on kuitenkin se, että kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on nyt korkeampi kuin ennen taantumaa vuonna TYÖLLISEN TYÖVOIMAN, TYÖPAIKKOJEN SEKÄ TYÖPAIKKAOMAVARAISUUDEN KEHITYS LAUKAASSA Työpaikkaomavaraisuusaste (%) Työpaikat (1990=100) Työllinen työvoima (1990=100) Lähde: Tilastokeskus. SVT.Työssäkäyntitilasto. MP / 20

19 YHTEENVETO Laukaa toipui hitaasti 1990-luvun alun lamasta, mutta -luvulla työpaikat ovat kunnassa lisääntyneet keskimääräistä nopeammin. Näin on tapahtunut varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Selitys Laukaan myönteisemmälle työpaikkakehitykselle löytyy yksityisen sektorin palkansaajien määrän lisääntymisestä, mikä on kunnassa ollut poikkeuksellisen voimakasta. Päätoimialoista on Laukaassa kasvanut ainoastaan palvelusektori. Yksittäisillä toimialoilla ovat työpaikat lisääntyneet eniten kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä kaupassa ja moottoriajoneuvojen korjauksessa. Molemmat ovat toimialoja, jotka koko maan tasolla ovat viime vuosina hieman taantuneet. Myönteisenä voidaan pitää myös sitä, että teollisuuden työpaikkakato jäi viimeisten lamavuosien aikana kunnassa keskimääräistä vähäisemmäksi. Koko maata myönteisempää on Laukaassa ollut myös väestökehityksen seurauksena tapahtunut työvoiman sekä työssäkäyvien määrän kasvu. Molemmat ovat lisääntyneet kunnassa työpaikkoja nopeammin, minkä on mahdollistanut pendelöinnin voimakas yleistyminen. Kasvua on tapahtunut sekä muissa kunnissa työskentelevien laukaalaisten määrässä että muualta Laukaassa työssä käyvien määrässä. Valtaosa molemminpuolisesta pendelöinnistä tapahtuu Laukaan ja Jyväskylän välillä. Siitä volyymiltaan noin kymmenesosaan jää kuntarajat ylittävä työssäkäynti Äänekosken suuntaan. Muiden kuntien kanssa pendelöinti on selvästi tätä vähäisempää. Työvoiman sekä työssäkäyvien määrää voimakkaammin on Laukaassa kasvanut työttömien määrä. Kunnan työllisyystilanne onkin jo pidempään ollut heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta kuitenkin parempi kuin Keski-Suomessa tai Jyväskylän seutukunnalla. Koska Laukaasta käydään paljon töissä Jyväskylässä, ei Laukaan työllisyystilanne ole yksin kunnan oman kehityksen varassa. Näin ollen maakuntakeskuksen huono työllisyystilanne näkyy myös Laukaassa keskimääräistä korkeampana työttömyytenä. Vaikka työllisyys on edelleen heikentynyt, on viime aikojen myönteinen työpaikkakehitys vienyt Laukaan lähemmäksi koko maan työllisyystilannetta ja etäännyttänyt sitä Keski-Suomen heikommasta tilanteesta. Vaikka pendelöinti on Laukaassa keskimääräistä yleisempää, eivät kuntarajoja ylitä vain laukaalaiset työssäkävijät. Kunnassa työskentelee ulkopaikkakuntalaista. Yllättävää onkin se, että Laukaassa viime vuosikymmeninä tapahtunut työpaikkojen määrän kasvu on hyödyttänyt enemmän ulkopaikkakuntalaisia työssäkävijöitä. Heidän määränsä on kasvanut, kun taas kotikunnassaan työssäkäyvien laukaalaisten määrä on pienentynyt. Kaikkiaan Laukaassa olevat yritykset ja yhteisöt tarjoavat työpaikkaa. Kunnan viimeaikainen työpaikkakehitys on ollut poikkeuksellisen myönteistä jopa Jyväskylän seutukuntaan verrattuna. Laukaa onkin seudun ainoa kunta, jonka työpaikkaomavaraisuusaste on noussut lamaa edeltäneestä vuodesta Laukaan työpaikkakehitys ei kuitenkaan ole ollut ainoastaan myönteistä eikä sijaintikaan ole aina koitunut kunnan eduksi. Valtion työpaikkojen leikkaus- ja keskittämistoimet ovat kohdistuneet Laukaaseen erityisen voimakkaasti juuri sen sijainnin vuoksi. Viime vuosikymmeninä kunnasta ovat kadonneet lähes kaikki valtion palvelut, kun niiden järjestäminen on keskitetty Jyväskylään. Myös puolustusvoiminen saneeraustoimenpiteet ovat osuneet Laukaaseen. Kunta onkin menettänyt poikkeuksellisen paljon valtion työpaikkoja. Samaan aikaan myös kunnassa perinteisesti merkittävinä työllistäjinä toimineista valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä on kadonnut monia työpaikkoja. Vain osa näistä työpaikoista on siirtynyt yksityiselle sektorille. 19 / 20

20 Laukaan tilanne olisikin aivan toinen, jos yksityinen sektori ei olisi kunnassa kehittynyt niin myönteisesti. Nyt sen kasvun rajat näyttävät kuitenkin tulleen vastaan. Vuonna 2011 päättyi yksityisen sektorin palkansaajatyöpaikkojen 14 vuotta kestänyt keskeytyksetön kasvu kunnassa. Samaan aikaan valtion työpaikkojen kato kiihtyi. Seurauksena oli työpaikkojen määrä kääntyminen Laukaassa laskuun ensi kerran sitten vuoden LÄHTEET Tilastot Tilastokeskus (2013). Suomen virallinen tilasto (SVT). Työssäkäyntitilasto. Haettu Toimiala Online (2013). Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto. Pendelöinti. Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2013). Työnvälitystilasto. Kuntapohjaisia vuosikeskiarvoja 2007, 2012 ja Haettu Muut lähteet Tilastokeskus (2013). Suomen virallinen tilasto (SVT). Työssäkäyntitilasto. Käsitteet ja määritelmät. Haettu Tilastokeskus (2013). Suomen virallinen tilasto (SVT). Työssäkäyntitilasto. Laatuseloste. Haettu / 20