5 NEWS. Syyskuu Konferenssi ICT for inclusive learning: the way forward. Kansallisten raporttien pääkohtia

Transkriptio

1 5 NEWS Syyskuu 2011 Konferenssi ICT for inclusive learning: the way forward Marraskuuta 2011, Palazzo Medici Riccardi, Firenze, Italia e-ruralnet hankkeen päätöskonferenssin ohjelma on valmistunut. Konferenssin tavoitteena on aikaan saada keskustelua koulutuksen tasaarvoisesta saavutettavuudesta Euroopassa. Samalla konferenssi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alan ammattilaisten kesken eri puolelta Eurooppaa ja sen lähialueita. Konferenssi on tarkoitettu ammatillisen ja jatkokoulutuksen asiantuntijoille, virtuaalikoulutuksen tarjoajille, yrittäjille sekä päättäjille. Kansallisten raporttien pääkohtia Hankkeen aikana on 11 maassa tehty kattava virtuaalikoulutuksen tarjonnan ja kysynnän selvitys. Selvityksessä on tarkasteltu sekä koulutuksentarjoajien, virtuaalikoulutukseen osallistujien sekä sellaisten henkilöiden, joilla ei ole kokemusta virtuaalikoulutuksesta (kontrolliryhmä) näkemyksiä teemasta. Kansalliset raportit ovat saatavilla hankkeen kotisivuilta englanniksi sekä tiivistettynä kansallisilla kielillä:. Keskeisimmät tulokset on myös tiivistetty alla oleviin esittelyihin. Konferenssin aikana käsitellään mm. virtuaaliopetusta osana perinteisempää elinikäistä virtuaaliopetuksen tämänhetkistä tarjontaa ja kysyntää Euroopassa jatkokoulutusmuotona. erilaisten oppimisyhteisöjen ja sosiaalisten verkostojen roolia virtuaalioppimisessa. elinikäisen oppimisen edistämiseen luotuja eurooppalaisia politiikkaohjelmia oppimisen ja koulutuksen saavutettavuuden esteitä. Li8sätietoja konferenssin kotisivuilta Kreikka: Kyselyn tulokset Kreikan osalta luovat kuvaa pienistä, mutta kehittyvistä markkinoista, joilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi täydennyskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laatuun ja tarjontaan. Erityisesti merkitys voi olla suuri maaseutualueilla. Tällä hetkellä virtuaalikoulutuksen tarjoajat käyttävät menetelmiä ja työkaluja, joiden voidaan katsoa olevan suhteellisen innovatiivisia kreikkalaisessa koulutusympäristössä. Virtuaalikoulutukseen osallistujilla ja henkilöillä, joilla ei ole kokemusta

2 2 virtuaalikoulutuksesta on kuitenkin hämmästyttävän samanlaiset näkemykset siitä. He tunnistavat selviä etuja perinteiseen koulutukseen verrattuna etenkin syrjäseuduilla. Keskeisinä ongelmina mahdollisuuksien hyödyntämiselle mainittiin infrastruktuurin huono taso sekä puutteelliset internetyhteydet. Iso-Britannia: Tällä hetkellä tarjolla on laaja joukko erilaisia koulutus ja oppimistyökaluja, vaikkakin edelleen ongelmia infrastruktuurin kanssa esiintyy virtuaalioppimisessa. Rahoitusmahdollisuudet ja poliittiset linjaukset koulutuksen osalta ovat muuttuneet viime aikoina Isossa Britanniassa. Tämä on aiheuttanut omat haasteensa. Saatavilla on kuitenkin jatkuvasti kasvava määrä sähköisessä muodossa olevaa koulutustarjontaa. Tyypillisesti opiskelija voi valita internetin kautta kurssin, maksaa sähköisesti pankki- tai luottokortilla ja hankkia näin itselleen 2-4 tunnin koulutuskokonaisuuden virtuaalikoulutuksena. Virtuaalikurssitarjonnassa IT ja viestintäkurssien sekä liiketalouskurssien suuri osuus selittyy näiden aiheiden korkeana kysyntänä myös perinteisemmässä opiskelussa. Tarjolla olevien virtuaalisten kielikurssien määrä oli tutkimuksen mukaan pieni, kuten oli ennakoitavissakin. Samoin oli hieman yllättäen myös tarjolla oleva matkailuja palvelukoulutuksen osuus. Sopivien kurssisisältöjen puute oli yksi selkeästi esille noussut ongelma sekä koulutusten tarjoajien että koulutukseen osallistujien mielestä. Saksa: Virtuaaliopiskelu on vakiintunut koulutusmuoto täydennyskoulutuksen osana Saksassa. Käytössä on laaja joukko erilaisia teknologisia ratkaisuja. Täydennyskoulutusmarkkinoita virtuaalikoulutuksen osalta dominoivat pienehköt yksityiset organisaatiot. On myös olemassa organisaatioita, jotka ovat keskittyneet pelkästään virtuaalikoulutukseen. Virtuaalikoulutus on myös keskeinen osa ammatillista peruskoulutusta. Koulutuksen tarjoajat eivät keskittyneet tarjoamaan koulutusta erityisesti maaseutualueille eivätkä muutoinkaan tehneet eroa maaseudulle tai kaupunkeihin tarjottavan koulutuksen välille. Tarvittavan teknologian olemassa olo on kuitenkin edellytys koulutukseen osallistumiselle. Erityisesti maaseutualueilla se on edelleen yksi suurin este virtuaalikoulutukseen osallistumiselle. Muina haasteina mainittiin IT lukutaidottomuus sekä puutteellinen kyky käyttää uutta teknologiaa. Tietotekniikan aiheuttama eriarvoisuus on edelleen keskeinen ongelma Saksassa. Puola: virtuaalikoulutusmarkkinat ovat vielä kehittymättömät Puolassa, sekä koulutuksentarjoajien että tietoteknologisten ratkaisujen ja koulutussisältöjen suhteen. Koulutuksentarjoajat ovat tällä hetkellä pääasiassa pieniä yksityisiä organisaatioita, jotka ollakseen kannattavia tarjoavat koulutusta pääasiassa isoille ja keskisuurille yrityksille. Sekä virtuaalikoulutukseen osallistujille että kontrolliryhmälle suunnattujen kyselyjen tulosten mukaan virtuaalikoulutus nähdään kuitenkin kiinnostavana kouluttautumismuotona sen joustavuuden vuoksi. Pääosa vastaajista oli töissä joko mikroyrityksissä tai pienissä yrityksissä ja asui pienissä kylissä. Maaseutualueilla siis näyttäisi olevan ainakin kysyntää virtuaalikoulutusta kohtaan. Tulosten mukaan monet virtuaalikursseilla käytetyistä menetelmistä eivät kuitenkaan vastanneet opiskelijoiden odotuksia ja tarpeita. Näitä olivat erityisesti tunnustetun todistuksen puute ja vajaavaisiksi koetut opetusmenetelmät. Yleisesti ottaen tulokset paljastavat virtuaalikoulutuksella olevan melko hyvin potentiaalia etenkin maaseutualueilla, mutta nykyisen infrastruktuurin ja osaamisen vuoksi se ei vielä ole tehokas koulutuksen tarjoamismuoto. Italia : Italiassa aikuisopiskelijoiden määrä on yleisesti ottaen pienempi kuin muissa Euroopan maissa. Tämä koskee erityisesti virtuaaliopiskelua. Selvityksen tulokset osoittavat että Italiassa virtuaalikoulutusta tarjoavat pääasiassa pienet yksityiset organisaatiot, jotka harvoin suuntaavat tarjontaansa maaseutualueille. Koulutus kohdentuu pääasiassa yrityksille ja eri alojen

3 3 asiantuntijoille. Suosituimmat aiheet olivat IT, liiketalous ja markkinointi sekä kieliopinnot. Infrastruktuurin puute ja puutteelliset IT taidot ovat tyypillisiä ongelmia virtuaaliopiskelun kehittymiselle. vastaajien mukaan kuitenkin myös asenteet ovat edelleen ongelma. Tietoteknologiaa ei nähdä niinkään oppimistyökaluina. Ne vastaajat, joilla oli aikaisempaa kokemusta virtuaaliopiskelusta suhtautuivat siihen positiivisemmin kuin muut. Tavoitteena kurssille osallistumiselle olivat henkilökohtaisten ja työhön liittyvien taitojen kehittäminen. Unkari: Unkarissa virtuaaliopiskelijoiden määrä on kasvussa keskeisten koulutustahojen aloitettua virtuaalikoulutuksen tarjonnan. Suurin osa koulutusorganisaatioista on voittoa tavoittelevia, ja vain hyvin pieni osa kursseista kohdentuu erityisesti maaseutualueille. Liiketalous ja kielet ovat tyypillisimpiä teemoja kursseille. Unkarissa virtuaaliavusteisilla kursseilla perinteiset työkalut, kuten sähköposti ja internet ovat yleisimmin käytettyjä. Virtuaalikoulutusmateriaalin kehittäminen onkin yksi keskeisimpiä lähitulevaisuuden haasteita. Lähes puolet kyselyyn vastanneista virtuaaliopiskelijoista asui pienillä paikkakunnilla, mutta kävi töissä suurissa tai keskikokoisissa kaupungeissa. Vaikka Unkarissa epävirallisien ja tutkintoon johtamattomien kurssien arvostus on alhainen, vastaajat kuitenkin näkivät virtuaalikurssit tavallaan investointeina, joiden hyötyjen odotettiin realisoituvan tulevaisuudessa. Virtuaalikoulutusmarkkinat ovatkin selvästi kasvussa, vaikkakin IT taitojen puute on yksi keskeinen este toiminnan kehittymiselle. Unkarin virtuaalikoulutusmarkkinat ovat myös laajentumassa ja suuntautumassa entistä enemmän maaseutualueille. Tämä kuitenkin vaatii uusia markkinointityökaluja sekä poliittista painotusta. Espanja: Espanjan virtuaalikoulutusmarkkinat ovat laajentuneet viime vuosina valtavasti Internetin käytön laajentumisen myötä. Samoin monet innovatiiviset kehittämisprojektit ovat vieneet virtuaalikoulutusta eteenpäin. Markkinoiden laajentumista on seurannut sektorin ammattimaisuuden kasvu ja yhä uudempien ja innovatiivisempien koulutussisältöjen ja työkalujen käyttöönotto. Tästä kehityksestä huolimatta virtuaalikoulutus on edelleen kehittymisvaiheessa ja suuri osa kotimaisista koulutusmarkkinoista ei vielä hyödynnä täysin virtuaalikoulutuksen mahdollisuuksia. Keskeisiä esteitä ovat riittämätön infrastruktuuri ja IT- taitojen puute. Espanjan hallitus on asettanut päämääräkseen saada tehokkaan Internet-yhteyden jokaiseen maan kaupunkiin, käytännössä tavoitetta ei ole vielä saavutettu. Nykyiset taloudelliset haasteet ovat myös tuoneet uusia esteitä infrastruktuurin kehittymiselle. Ruotsi: Ruotsissa virtuaalikoulutuksen markkinat ovat tasaantuneet ja virtuaaliopetuksen mahdollisuudet nähdään nykyään paljon realistisemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Virtuaalioppiminen on vakiintunut oppimis- ja koulutuskäytäntö ja on luovuttu ajattelemasta virtuaaliopiskelua vastauksen kaikkiin ongelmiin. Sen sijaan se on otettu muiden menetelmien rinnalle tukemaan ja täydentämään niitä. Julkisten koulutusorganisaatioiden lisäksi monet yksityiset yritykset toimivat virtuaalikoulutusmarkkinoilla. Etäopiskelu näyttäisi tulosten mukaan olevan hieman yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa, erityisen suosittua se on korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa. Virtuaalikoulutuksen kehittämistä viedään pääasiassa eteenpäin julkisen sektorin toimijoiden, kuten yliopistojen, koulutusviranomaisten ja koulutuskeskusten taholta. Kännyköiden runsaan yleistymisen myötä olisi myös voinut olettaa, että mobiilioppiminen olisi erityisesti ottanut tuulta alleen Skandinaviassa. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ainakaan vielä. Yhtenä syynä on esitetty sopivien työkalujen ja puhelinten yhteensopivuuden puuttuminen. Standardien kehittymisen myötä tämä on kuitenkin

4 4 muuttumassa ja onkin oletettavaa että Ruotsi on yhtenä eturintaman maana viemässä mobiilioppimista käytäntöön. Suomi: Tulosten mukaan vastaajien sosio-demograafiset taustamuuttujat, kuten ikä, ammatti tai asuinpaikka, eivät juurikaan vaikuttaneet heidän näkemyksiinsä virtuaalioppimisesta tai siihen osallistumiseen. Tämä osoittaa että Suomessa virtuaalikoulutus on jo vakiintunut osa koulutusjärjestelmä (sekä koulutuksentarjoajien että osallistujien mielestä) ja se on verrattain hyvin kaikkien saavutettavissa. Arvot ja asenteet selittänevät enemmän osallistumista kurssille. Suurin osa vastanneista koulutuksen tarjoajista ei tarjoa erityisesti maaseutualueille suunnattuja virtuaalikursseja. Myöskään perinteiset koulutukset eivät usein ole erityisesti maaseutualueille suunnattuja. Oli kuitenkin mielenkiintoista havaita, että koulutuksen tarjoajat näkivät IT taitojen puutteen maaseutualueilla suurempana ongelmana virtuaalikoulutukseen osallistumiselle kuin koulutuksiin osallistuneet tai kontrolliryhmä. Tuloksissa oli myös viitteitä, että kontrolliryhmän vastaajat näkivät virtuaalikurssien hyödyn suurempina kuin kursseille osallistuneet. On todennäköistä että virtuaalikoulutuksen ympärillä on ollut viime vuosina paljon hypetystä, joka on aiheuttanut epärealistisia odotuksia, joihin todellisuudessa ei ole pystytty vastaamaan. Nykyisin tarjolla olevaa virtuaalikoulutusta ei nähty kovin innovatiivisena esim. käytettävien työkalujen osalta. organisaatiot tarjoavat virtuaalikursseja, myös maaseutualueille kohdennettuina. Yksi syy runsastuneeseen tarjontaan on Viron EU- jäsenyys 2004, joka on avannut mahdollisuudet erilaiselle kehittämisrahoitukselle myös tämän teeman puitteissa. Yleisesti ottaen selvitysten tulosten mukaan vastaajat uskoivat, että virtuaalioppiminen voi mullistaa koulutuksen erityisesti maaseutualueilla. Odotukset virtuaaliopiskelua kohtaan ovat positiiviset. Tätä aseunne ilmapiiriä olisikin syytä hyödyntää erityisesti maaseutualueilla. Portugali: Selvityksen tulokset osoittavat, että pelkästään maaseutualueille suunnattua virtuaalikoulutusta on vähän. Suosituimpia aiheita olivat liiketalous ja IT taidot. Vaikka koulutuksen tarjoajat näkivät tarjoamansa virtuaalikurssit innovatiivisina, käytetyt työkalut olivat yleensä perinteisiä, kuten tekstitiedostot, power point-esitykset jne., jotka eivät juurikaan tue vuorovaikutteisuutta opiskelun osana. Virtuaalikoulutuksen kysyntäselvityksen mukaan ihmiset osallistuvat virtuaalikursseille saadakseen paremman työn, tukeakseen urakehitystään tai osaamistaan nykyisessä työssään. Osallistujat kustantavat kurssit pääaisassa itse, vaikka jonkin verran tukea mm. Eu ohjelmista tai valtiolta on saatavissa. Virtuaalikoulutukseen osallistujat kritisoivat kurssien innovatiivisuuden puutetta jonkin verran, mutta olivat edelleen kiinnostuneita jatkossa osallistumaa virtuaalikursseille. Yleisesti ottaen virtuaalioppiminen nähtiinkin positiivisesti ja sillä nähdään olevan mahdollisuuksia kehittää koulutusmahdollisuuksia maaseudulla merkittävästi. Viro: Virtuaalioppiminen on ollut osana viron suurimpien yliopistojen opetusohjelmia jo jonkin aikaa. Näiden lisäksi lukuisat yksityisen This project has been funded with support from the European Commission. This publication (communication) reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein.

5 5 Project partners The European Academy for Sustainable Rural Development Euracademy Association, Greece (Project Promoter) Contact person: Fouli Papageorgiou, PRISMA Centre for Development Studies, Greece (Project Coordinator) Contact person: Nikos Varelidis, University of Helsinki, Ruralia Institute, Seinajoki Unit, Finland Contact person: Susanna Keskinarkaus, Mediterranean Institute for Sustainable Development, Spain Contact person: Gabriela Munares, Hungarian Academy of Sciences, Centre for Regional Studies - Hungary Contact person: Iren Kukorelli sziren@rkk.hu Nicolaus Copernicus University, Department of Rural Sociology Poland Contact person: Andrzej Kaleta, kaleta@umk.pl NRC Norton Radstock College, United Kingdom Contact person: Peter Hodgson, peter.hodgson@nortcoll.ac.uk UROS University of Rostock, Germany Contact person: Emel Abu Mugheisib, emel.abu-mugheisib@uni-rostock.de Estonian University of Life Sciences Institute of Economics and Social Sciences, Estonia Contact person: Timo Laur, Timo.Laur@emu.ee Typical Mutations - Web Services LLP, Greece Contact person: Dimitris Chassapakis, dimitris@typicalmutations.com EMMERCE EEIG, Sweden Contact person: George Vlaescu, George_vlaescu@emmerce.net izone Knowledge Systems, Portugal Contact person: Herculano Rebordao, Herculano.rebordao@eduweb.pt National Research Council - Institute of Biometeorology, Italy Contact person: Francesca Ugolini, ugolini@ibimet.cnr.it