KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASTRATEGIAN KEHITTÄMISTEEMAN HYVINVOIVA KESKI-POHJANMAA -TYÖRYHMÄ

Transkriptio

1 KOKOUSMUISTIO KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASTRATEGIAN KEHITTÄMISTEEMAN HYVINVOIVA KESKI-POHJANMAA -TYÖRYHMÄ Aika: Maanantaina klo Paikka: Keski-Pohjanmaan liitto, Rantakatu 14, Kokkola, kokoushuone 2. krs. Läsnä: Rantamäki Niina Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Hiironen Marja-Liisa Kitinkannus ry Isosaari Piia Varajäsen Kokkolan seudun kehitys Oy Jurvansuu Iiris Varajäsen Kokkolan kaupunki Skantsi Lauri Kokkolan kaupunki Purontaus Sampo Kokkolan kaupunki Ahmas Kristina Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Kujala Riitta Kokkolan kaupunki/terveyspalvelut Kähäri-Wiik Kaija Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Vuotila Henna MTK-Keski-Pohjanmaa Hylkilä Johanna Maa- ja Kotitalousnaiset Kauppi Sanna-Maija Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto Pajunpää Hannu Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kellokoski-Kari Eija Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä/jyta Tuorila Tuija Ventuskartano ry Wacklin Sirkku Pohjanmaan ELY-Keskus Nevasaari Sirpa Yhteisöklubi silta/kosti ry Ruuttula-Vasari Anne Rieska-Leader ry Pihlaja Elina Varajäsen Pohjanmaan TE-toimisto Nurmi Pekka Keski-Pohjanmaan yrittäjät Erkkilä Esa Varajäsen Keskipohjalaiset kylät ry Tuikka Elina Varajäsen Pirityiset ry Kangasvieri Jari Kaustisen seutukunta Torppa Sari Kaustisen seutukunta Harsunen Petri Kepli ry Forss-Pennanen Pirjo Varajäsen Centria amk Oy Savolainen Veijo Keski-Pohjanmaan eläkeliitto Torppa Tuula Varajäsen Suomen 4H liitto Sormunen Anne Keski-Pohjanmaan liitto Harjunpää Tiina Keski-Pohjanmaan liitto Rekilä Teppo Keski-Pohjanmaan liitto

2 MUISTIO 1 Kokouksen avaus Anne Sormunen Keski-Pohjanmaan liitosta avasi kokouksen. Osallistujien toteaminen Kokouksen aluksi käytiin läpi esittelykierros ja todettiin läsnäolijat. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin valinta kaudelle Puheenjohtajaksi esitettiin Hannu Pajunpäätä ja varapuheenjohtajaksi Marja-Liisa Hiironen. Sihteerinä toimii Tiina Harjunpää. Puheenjohtajan ollessa estynyt, varapuheenjohtaja toimii kokouksessa puheenjohtajana. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 2 Toimeenpanosuunnitelmatyön periaatteet Tiina Harjunpää kävi läpi Toimeenpanosuunnitelmatyöskentelyn pääperiaatteita. Esitys on kokousmuistion liitteenä (1). Työryhmistä pyydettiin nimeämispyynnöt, kun uusi maakuntaohjelma hyväksyttiin kesäkuun valtuuston kokouksessa. Ryhmiä kasattiin uudelle maakuntaohjelmakaudelle elokuun loppuun saakka. Työryhmien lopulliset kokoonpanot tarkentuvat syksyn aikana ja työryhmien uusille jäsenille on lähetetty listaus jäsenistä sekä ilmoitetuista varajäsenistä. Jonkin verran muutoksia ja päivityksiä tehdään joustavasti työn aikana ja päivitetyt kokoonpanot pyritään lähettämään tiedoksi jäsenille vuoden alussa ensimmäisen kokouskutsun yhteydessä. Työryhmät kokoontuvat 3-4 kertaa vuosittain pohtimaan ajankohtaisia asioita aluekehittämisessä sekä jakamaan tietoa tulevista tapahtumista sekä hankkeista. Työryhmätyöskentelyn tärkeimpiä tavoitteita on saada aikaan yhteinen näkemys alueella toteutettavista maakuntaohjelmaa tukevista kehittämishankkeista. Hankelistauksia kerätään kevään aikana ja priorisointikokoukset käydään syyskuussa. 3 Keski-Pohjanmaan maakuntastrategia Teppo Rekilä esittelee maakuntastrategiatyön ajankohtaiskatsauksen sekä keskeisimmät kehittämisteemat sekä painopisteet. Maakuntastrategiasta on valmisteilla tiivistelmä, joka painatetaan. Maakuntaohjelman keskeiset kehittämisteemat ja painopisteet: - Kehittämisen keskiössä ovat osaavan työvoiman saaminen ja pitäminen, työn tuottavuuden kasvattaminen sekä saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen. - Kehittämistoiminta on pohjautunut osaamiseen ja osaamisen innovaatiojärjestelmien toimivuuteen. Innovaatiojärjestelmän suhteellinen kilpailukyky on heikentynyt. Haasteena on, miten tulevaisuudessa pärjätään isojen yliopistokaupunkien varjossa. Asian tiimoilta on suunnitteilla esiselvityshanke.

3 - Luonnonvara-alan toiminta on profiloitunut alueella Biolaakso -brändin alle. Miten kemian ja biotalouden osaaminen yhdistetään alueella? Maa- ja Metsätalousministeriön toimesta on valmisteilla pilotti em. kysymyksen alle, Keski- Pohjanmaa on mukana pilotissa. - Toimivan osalta suuri haaste on alemman tieverkon kunnossapitäminen. Haasteeksi on noussut myös ympäristölupaprosessin tehottomuus, jota pyritään yhteistyöllä ministeriön, ELY -keskusten, AVI:n sekä maakuntien liittojen kanssa ratkomaan ja kehittämään. Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa painopisteet: Anne Sormunen käytti puheenvuoron Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaan kehittämisteeman tuleviin haasteisiin ja kehittämisen painotuksiin. - SOTE uudistus ja rakenteet ja ennaltaehkäisevä hyvinvointi - Hyvinvointityöhön soveltuvaa rahoitusta on vähän tarjolla. Yksi tärkeä työkalu on KASTE -ohjelmarahoitus, mutta ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin se ei sovellu. Kansainvälinen teemoitus, suorat haut EUsta ja Interreg rahoitus sekä myös ESR. Nostaa kuitenkin haastetta hakijoiden näkökulmasta. Hakemusprosessit ovat hyvin raskaita ja vaativia, vaativat myös resursseja sekä taloudellista vakautta jotta hankkeita voidaan toteuttaa. Yhtenä tärkeänä rahoituselementtinä on jatkossakin LEADER rahoitus alueilla - Hyvinvointistrategia edelleen ajankohtainen ja painopisteet ovat ajankohtaisia ja tärkeitä - Päivitykseen tulossa kulttuuri, liikunta ja matkailu strategiat on tavoitteena yhdistää vetovoimastrategiaksi. Käytiin yhteisesti läpi Hyvinvoiva KPn kehittämisen painopisteitä jotka on kirjattu Maakuntastrategiaan vuosille Painopistelistaus on liitteenä (2). Kansainvälisyyden osalta painopisteet ovat myös liitteenä (3). Keskustelua ja kommentteja: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: toisen asteen koulutuksen osalta viitekehyksen osalta, miten sopii arjen maailmaan, tutkimus- ja kehittämistoiminta kuulostaa varsin etäältä. Centria amk Oy: kansalliseen ESR rahoitukseen tekeillä hankkeita, aktiivisesti yritetään hyödyntää olemassa olevia strategioita ja aikaansaada tavoitteita. Suomen 4H liitto: tärkeitä kehittämisen kohteita ovat hyvinvointi, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, siinä pienillä toimijoilla keskeinen rooli. 4H toiminnassa on käyty läpi organisaatiouudistus, 4H piiri: Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa sekä Etelä- Pohjanmaa. Keskipohjalaiset kylät ry: yhdistyksellä on meneillään hankesuunnittelua yhteisesti mm. Etelä-Pohjanmaan kanssa. Ympäristöterveys on ollut pitkän aikaa esillä, jossa haasteena mm. tuulivoima ja sen terveysvaikutukset ihmisiin. Tällä hetkellä ei löydy tutkittua tietoa aiheesta. Kokkolan kaupunki: Sote -hanke Seniorikaste on käynnistynyt Kokkolan hallinnoimana, hyvinvointiteemasta ikäihmisen tukeminen kotona asumiseen, sekä hyvä arki. Suunnitteilla on paljon tukea tarvitseville koordinointihanke. Keski- Pohjanmaa on siinä mukana, koordinointi Pohjois-Suomen alueelta. Tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamista. Hankkeiden valmistelut sitovat työntekijöitä ja resursseja on vähän. Hyvin tarkkaa harkintaa käytetään, minkälaiseen kehittämistoimintaan on hyvä lähteä mukaan.

4 Työllisyysasioiden osalta kaupungilla mm. työmarkkinatukiuudistus lisää paljon velvoitteita ja kuntien vastuuta työttömyyden hoidossa. Tärkeimpinä kohteina toimenpiteissä ovat pitkäaikaistyöttömyys, sekä nuorisotyöttömyys. Näille kohderyhmille on alueella hankkeita mm. Kokkotyösäätiöllä sekä myös koulutusyhtymällä. Terveyspalvelujen puolella Terps - terveempi Pohjois-Suomi - hankkeen avulla hyvinvointijohtamista on kehitetty ja varsinainen tuotos on hyvinvointikertomukset kuntiin. Jatkossa haasteena on, miten hyvinvointitieto saadaan johtamiseen ja sitä kautta kuntalaisen hyötyyn. Työryhmässä voitaisiin jatkossa keskustella niistä nostoista mitä hyvinvointikertomuksesta tulisi ottaa yhteiseen keskusteluun ja kehittämistoimintaan. Vartu -hanke, varhainen tuki- nuorten hanke, jonka tavoitteena on kehittää nuorten palveluja, matalan kynnyksen palveluja nuorten avun saamiseksi ja turvaamiseksi. Sivistystoimen osalta Hyvinvoiva Keski- Pohjanmaan tavoitteet ovat tärkeitä koska Kaupungin tavoitteet tukevat näitä ja ovat linjassa. Matalan kynnysten mukaiset palvelut ovat tärkeitä, liikunta- neuvontaterveyskioski- tyylistä kehittämistoimintaa. Green Care on otettu hyvin esille, ajankohtaisia asioita myös kaupungin näkökulmasta. Pyöräilykaupunkiteema, arkiliikkumisen lisääminen, luonto- ja liikuntareittien kehittäminen, isojen infrojen kehittäminen mm. Arena -hankkeet, miten niihin päästään? Pohjanmaan TE -toimisto: kehittämisen painopisteet ovat työllisyys ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Rakennetyöttömät ja pitkäaikaistyöttömät ovat kasvamassa, erityisesti myös syrjäytyminen eritoten nuorten keskuudessa. kansainvälistymis-painopisteistä Welcome -office ja kotouttaminen ovat tärkeitä missä TE-toimisto on myös mukana. TYP (Työvoimapalvelukeskus) -lakiuudistus tuo uudenlaisia haasteita mukanaan alueille. MTK Keski-Pohjanmaa: MTK:lla maaseudun yrittäjien näkökulmasta Green Care - toiminta luo uusia mahdollisuuksia. Palvelujen saatavuus sekä nuorten yrittäjien pysyminen maaseudulla ovat haasteena. Kitinkannus ry: Kitinkannuksen päätoiminta-alueita tulevaisuudessa tulevat olemaan neurologinen ja pre- sekä postoperatiivinen kuntoutus. Käyttäjäkunta on perustunut aikaisemmin sotaveteraanien kuntoutukseen. Kuntoutuksen näkökulmasta hankkeet kiinnostavat ja yhteistyötä tehdään mielellään alueen toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Toholammin kunta: Kunnan näkökulmasta lainsäädännössä paljon velvoitteita ja vastuita hyvinvointiin liittyvistä asioista, siltikin kaikki toiminta on etääntynyt. Tämä epäyhtälö vaivaa jokapäiväisessä toiminnassa. Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja arjen sujuvuuden vahvistuminen ovat tärkeitä ja nousevat esille. Murrosvaiheessa pitäisi pystyä säilyttämään mm. arjen sujuvuus. tämä voitaisiin tehdä esim. sähköisten palvelujen kautta. Asetelma palvelun saaja palveluntuottaja kaipaa muutosta, nykyhetkellä palvelun tuottaja kuningas. Pirityiset ry: Vetovoimastrategia kuulostaa mielenkiintoiselta ja järkevältä tavalta lähteä viemään kolmea asiaa yhteisesti eteenpäin. Green Care hanketoiminta pitäisi näkyä alueella ja maaseudun toiminnassa vahvemmin. Valtakunnan tasolla ollaan viemässä asioita eteenpäin, ja tulisi nostaa kehittämistoiminnassa keskiöön. Kaustisen seutukunta: Yrittäjyyden näkökulmasta palvelujen saavutettavuus on keskiössä, SenioriKaste hanke kiinnostaa ja sen mukanaan tuomat ratkaisut ja mallit sekä tarpeet, esim. minkälaisia yrittäjiä ja palveluja siellä tarvittaisiin jotta nämä vanhukset voisivat jatkossa pärjätä pidempään kotona? Rieska-Leader ry: KAMPA hankkeen taustalta, Genius-Loci hankkeen pariin, Keskipohjanmaan kulttuuritietoja löytyy nyt sähköisenä. Tavoitteena on jatkaa mutta hakee vielä muotoaan. Kulttuuri on yksi ennaltaehkäisevistä voimista, hyvinvointia lisäävää.

5 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius: TIPS (tietoon perustuva sosiaalityö) valmisteluhanke on meneillään. Hanketta haetaan ESR rahoituksesta toteutettavaksi. Sosiaalialan osaamisen kehittämisen haaste ja tavoite, SOTE lainsäädännön uudistamisessa haasteena on sosiaalialan tutkimustyön jatko. Mitä on sosiaaliala ja sosiaalityön erityisosaaminen jatkossa? Ventuskartano ry: Päätoimialana on päihdehuollon palvelujen tuottaminen, tästä näkökulmasta kun tarkastelee tavoitteita, niin Tarpeenmukaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen on erittäin tärkeässä asemassa. Vertaistoiminta ja sen kehittäminen, sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeitä kehittämisen kohteita. Luonnon ja kulttuurin hyödyntäminen on mahdollisuus, sen lisääminen ja kehittäminen on tärkeää Green Care uutena mahdollistajana. Alueellisen hyvinvointityön kehittäminen on välttämätöntä. Täytyisi osata käyttää olemassa olevat resurssit hyvin, laajassa yhteistyössä. SOTE uudistus vaikuttaa myös järjestöpuolelle. Huolta kantaa Sosiaalipalvelujen t&k -toiminnan tulevaisuudesta. Kosek Oy: Elinkeinostrategiaa on lähdetty tekemään, siellä on noussut esille mm. alueen vetovoima. Vetovoimastrategian luominen on hyvä, sekä toimien yhdistäminen on järkevää ja toimivaa. Hyvinvointipuolella palvelusetelikäytäntöjä tulisi edelleen kehittää. Hanketoiminnassa on noussut esille digitalisoituminen ja terveysteknologia. Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto: kansalaislähtöisyyden näkökulma ja miten se näkyy käytännössä? Miten hankkeissa? Uuden luominen? Ennen kaikkea pitäisi hyödyntää jo olemassa olevaa. Tukea ja kehittämistoimintaa, sekä yhteistyötä yhteisötalouden ratkaisuihin. 4 Toimeenpanosuunnitelma Tiina Harjunpää esittelin meneillään olevan toimeenpanosuunnitelman valmistelun vaiheita. Ohjeistus toimeenpanosuunnitelmatyöhön tulee aluekehityslainsäädännöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt vuoden toimeenpanosuunnitelmatyöhön liittyvän ohjeistuksen. Ohje on liitteenä (4). Maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmat tulee palauttaa ministeriölle mennessä. Tähän on kuitenkin pyydetty TEM:ltä lisäaikaa, jotta alueellinen hyväksymiskierros saadaan tehtyä. Näin ollen asiakirja toimitetaan luonnoksena ministeriölle syyskuun loppuun mennessä ja hyväksytetään sihteeristössä sekä MYR:ssä lokakuun aikana. Asiakirja menee myös maakuntahallitukselle tiedoksi. Hyväksytty asiakirja lähetetään TEM:lle MYR:n kokouksen jälkeen. Toimeenpanosuunnitelmasta on lähetetty työryhmän jäsenille alustava luonnos, jota on mahdollisuus kommentoida mennessä. Tarkempi toimeenpanosuunnitelman työstämisaikataulu on muistion liitteenä (5). Käydään läpi luonnosversiota ja tähän mennessä ilmoitettuja hankkeita. Hankelistaus on asiakirjan tausta- ja pohjalomake, jota päivitetään vuoden aikana työryhmäkokouksia ja toimeenpanosuunnitelmaa varten. Hankelistauksen perusteella kerätään ajankohtaisimmat kehittämishankkeet. Sovitaan, että toimeenpanosuunnitelmaa päivitetään kommenttien ja kokousten perusteella ja päivitetty versio laitetaan suoraan Keski-Pohjanmaan liiton nettisivuille jossa asiakirjaan voi tutustua. Päivityksiä tehdään syyskuun loppuun saakka. 5 Ajankohtaista aluekehittämisestä Keski-Pohjanmaan yhteiseen rakennerahastoja koskevaan ideahakuun saapui yhteensä 85 hankeideaa. Hankkeiden osalta käydään alustava keskustelu rahoittajien kanssa yhteisesti ja

6 6 Muut asiat Keski-Pohjanmaan liitto kutsuu hankkeita jatkoneuvotteluihin lokakuun aikana. Jokainen hankeidea saa palautteen syyskuun loppuun mennessä. Ei muita asioita. 7 Seuraava kokous Seuraavan kokouksen ajankohta ilmoitetaan myöhemmin vuoden vaihteessa. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo