Liite: Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjen kuvaus

Transkriptio

1 OPINNOISTA osaajaksi Liite: Korkeakoulujen harjoittelukäytäntöjen kuvaus Kartoitus oppilaitosyhteistyö- ja harjoittelukäytännöistä pääkaupunkiseudulla Lastentarhanopettaja-tehtävään pätevöittävä koulutus. Syksy 2010 Opinnoista osaajaksi -hankkeen työpaperi PKS-KOKO, Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma

2 2 Liitteeseen on kuvattu pääkaupunkiseudun korkeakoulujen harjoittelukäytännöt alla olevista korkeakouluista. Kuvauksessa on painotettu yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa ammattikorkeakoulu - Metropolia - Otaniemen toimipiste - n toimipiste Sisällys TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN ERITYISPIIRTEET JA VERKOSTOT...3 VARHAISKASVATUKSEN OPINTOJEN SISÄLTÖ...5 HARJOITTELUJAKSOJEN MÄÄRÄ JA RAKENNE...5 HAKEUTUMINEN HARJOITTELUUN...7 HARJOITTELUN OHJEISTUS...8 OHJAUS HARJOITTELUN AIKANA JA VERTAISOPPIMISTILANTEET...8 ARVIOINTI- JA PALAUTEPROSESSI TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS TYÖPAIKKAOHJAAJIEN INFOTILAISUUDET ENNEN HARJOITTELUA OHJAUSPALKKIO HARJOITTELUJAKSOJEN PALKALLISUUS VALMISTUVIEN MÄÄRÄ JA VALMISTUNEIDEN SEURANTAKYSELYT... 13

3 3 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN ERITYISPIIRTEET JA VERKOSTOT Yliopistolla on yhteistyösopimus, Vantaan ja Espoon kanssa kenttäpäiväkotiverkostosta, joka on perustettu v Kenttäpäiväkotien ohjaaville lastentarhanopettajille on järjestetty ohjaajakoulutusta ( ). Kenttäpäiväkotien johtajille ja ohjaajille järjestetään vuosittain luento- ja keskustelutilaisuuksia (esim. opetusharjoittelusymposium). Kenttäpäiväkotiverkoston tiimoilta on tapaamisia kuntien varhaiskasvatuksen edustajien kanssa. Kurssisidonnaiset työelämäyhteydet toteutuvat kokemuksellista ja käytännönläheistä oppimista edistävässä demoluokassa, jossa vierailee päiväkotiryhmiä. Tilanteissa harjoitellaan lapsihavainnointia, toiminnan suunnittelua ja ohjausta sekä arviointia. Lisäksi on tehtäviin sidottuja vierailuja päiväkoteihin. Mukana on muitakin päiväkoteja kuin kenttäpäiväkotiverkostossa mukana olevia. Koulutuksen tutkintovaatimusten kehittämisryhmässä on myös kuntien edustajia mukana. Säännöllisesti kokoontuva ryhmä järjestää myös seminaaripäiviä, jotka mahdollistavat laajemman osanoton eri kunnista. Varhaiskasvatuksen professori on mukana VKK-Metron ohjausryhmässä. Professorit (varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen) ja lehtoreita on mukana kuntien kanssa toteuttavissa muissa kehittämis- ja tutkimusprojekteissa, joita on useita pääkaupunkiseudun ja ympäristökuntien kanssa. Näissä projekteissa opiskelijat tekevät myös opinnäytetöitään. Lukuvuoden avajaistilaisuuden paneelikeskusteluun lastentarhanopettajan työstä perinteisesti osallistuu päiväkodin johtaja ja ohjaaja. Valmistuville opiskelijoille järjestettävässä tilaisuudessa "Ajankohtaista ammatilliselta kentältä" on puheenvuoroja työelämästä. Yhteistyö rakentuu työelämän oppimisympäristö -työskentelyn (TOP) kautta. Se on pitkäjänteistä yhteistyötä työelämätahojen kanssa erillisellä sopimuksella opintokokonaisuuksien ympärillä. Varhaiskasvatus kuuluu pääosin Lapset ja nuoret opintokokonaisuuteen (syksystä 2011 kokonaisuuden nimenä on LAP eli lapsi-, perheja ohjaustyö). Työelämän oppimisympäristöissä yhdistyvät tutkimus, kehittäminen ja oppiminen, ja ne pitävät sisällään opetussuunnitelmien tavoitteiden ohjaamia oppimistehtäviä, harjoitteluita ja opinnäytetöitä sekä muuta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaista toimintaa. Lisäksi on hankkeita, täydennyskoulutusta, asiantuntijatapahtumia, soveltavaa tutkimusta ja arviointia. Kehittäminen tapahtuu työelämän kehittämis- ja innovaatiotarpeiden pohjalta. Työelämän oppimisympäristöissä mukana olevien yhteistyötahojen kanssa on säännöllisiä tapaamisia (koulutukseen ja yhteistyöhön liittyvät asiat). Yhteistyökumppanit ovat yksittäisiä työyksiköitä. Ryhmien ohjauksen harjoittelu on yksi esimerkki oppimisympäristössä tapahtuvasta opiskelusta Lapset ja nuoret -opintokokonaisuudessa. Opiskelijat ohjaavat 1 krt/vko 10 viikon ajan pareittain tai pienryhmissä ryhmätoimintoja mm. päivähoidossa, perhepuistossa, leikkipuistoissa. Lomittuu eri tavalla oppimiseen kuin varsinainen harjoittelu, ja opiskelijat hyödyntävät ohjaustoiminnassaan opetuksen sisältöjä. Toiminnan perustana on tekemällä oppiminen (analyysi, suunnittelu, toiminta, arviointi). Työelämäyhteistyötä tehdään koko ajan sekä harjoitteluihin että opinnäytetöihin liittyen. Diak on mukana kiinteästi myös VKK-metron yhteistyössä. Yhteistyö todentuu myös muun muassa lastensuojelun Praksis-toiminnan (kokousten) kautta pääkaupunkisedun kaupunkeja koskien. Tässä yhteydessä on käsitelty harjoitteluihin ja opinnäytetöihin liittyviä kysymyksiä. Diakissa toimii myös Ura- ja rekrytointiyksikkö. DIAKin sosiaali- ja terveysalan edustajat ovat mukana kaupungin Sosiaalivi-

4 4 raston koordinoimassa yhteistyöryhmässä 2-4 krt/v, jossa on myös Metropolia ja ammatilliset oppilaitokset. Teemoina harjoittelu, rekrytointitilaisuudet, vierailut. Työelämäyhteistyö pohjautuu LbD-malliin. Learning by Developing eli LbD on Laurean kehittämä malli ja tarkoittaa kehittämispohjaista oppimista. Mallin lähtökohtana on opiskelijan oppimisprosessin ja työelämälähtöisen kehittämisprosessin yhteen sovittaminen. LbD on tapa oppia ammatissa tarvittava osaaminen ja se nivoo yhteen koulutuksen, aluekehityksen sekä t&k-toiminnan. LbD:n oppimisympäristönä on kehittämishanke, jonka toteutus perustuu opettajien, opiskelijoiden ja työelämän asiantuntijoiden kumppanuuteen. Hankkeet tuottavat uusia osaajien verkostoja. Usein hankkeet ovat monialaisia. Moni opiskelija suorittaa opinnoistaan prosenttia hankkeissa oppimalla. Tavoitteena on, että jokainen opintojakso olisi kytketty työelämään; harjoittelun ja opinnäytetyön lisäksi teoriajaksot. LbD-ympäristön toimijoilla ei ole erityisiä kirjallisia sopimuksia tai säännöllisiä tapaamisia. Yhteistyö on hankekohtaista ja usein pitkäkestoista. Yhteistyö kaupunkien kanssa pääasiassa VKK-metron kautta, kartoitushetkellä ei kahdenvälisiä säännöllisiä tapaamisia Espoon tai Kauniaisten varhaiskasvatuksen edustajien kanssa. Espoon kaupungin ja Laurean puitesopimuksen alle on solmittu sosiaali- ja terveystoimen sekä Otaniemen toimipisteen välille koulutus- ja toimialakohtainen sopimus. jonka puitteissa johto ja päällikkötason henkilöt tapaavat. Koulutus- ja toimialakohtaista sopimusta ollaan päivittämässä varhaiskasvatuksen siirryttyä Espoossa sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen. ks. Otaniemen kuvaus LbD-mallista. Esimerkki LbD-ympäristöstä : varhaiskasvatuksessa syventävissä opinnoissa on oppimisprojekti. Opiskelijat käyvät avoimissa päiväkodeissa 5-6 krt vetämässä lapsi-vanhempikerhoja (oppimisprojektin prosessiin kuuluvat suunnittelu, toteutus, arviointi ja raportointi). Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen edustajat ja Laurean edustajat tapaavat säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa, lisäksi on työelämäyhteistyötä VKK-metron kautta. Metropolia Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteutetaan osana muita perustehtäviä opetusta ja aluekehitystä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä tehdään elinkeino- ja työelämän kanssa hanke- tai muuna yhteistyönä. Sosiaaliala kuuluu Metropolian organisaatiossa Hyvinvointi ja toimintakyky-korkeakouluyksikköön. Metropolian nettisivustolla on hankerekisteri (Projektori-tietokanta), joka esittelee Metropoliassa käynnissä olevia ja päättyneitä hankkeita: Sivustolla on esim. Erilaiset osaajat lastentarhanopettajina -hankkeen kuvaus. Harjoittelujen ja opinnäytetöiden lisäksi opiskelijat tekevät erilaisissa opintokokonaisuuksissa vierailuja ja oppimistehtäviä työelämäkonteksteissa. Lisäksi on työelämäyhteistyötä VKK-metron kautta. Jokaisella koulutusohjelmalla on neuvottelukunta. Neuvottelukuntien tehtävänä on mm. olla linkki työelämään ja toimia asiantuntijana opetussuunnitelmien, opetuksen ja muiden koulutusohjelmiin liittyvien tehtävien ja toimintojen kehittämisessä. Tällä hetkellä on kaupungin varhaiskasvatus edustettuna sosiaalialan neuvottelukunnassa. Metropolia osallistuu kaupungin Sosiaaliviraston koordinoimaan yhteistyöryhmään 2-4 krt/v. Ryhmässä ovat mukana Diak ja ammatilliset oppilaitokset. Teemoina harjoittelu, rekrytointitilaisuudet, vierailut. Metropolian rekrytointipalvelut ( välittävät osaajia projekteihin, harjoittelijoiksi ja työntekijöiksi. Lisäksi koulutusaloilla on työelämäyhteyshenkilöt, jotka muodostavat työelämäyhteistyöverkoston.

5 5 VARHAISKASVATUKSEN OPINTOJEN SISÄLTÖ Lastentarhanopettajan koulutuksessa suoritetaan kasvatustieteen kandidaatin 180 opintopisteen laajuinen tutkinto. Tutkintoon sisältyvät: * 66 opintopisteen laajuiset pääaineen (kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus) opinnot, * varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetuksen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op, * sivuaine ja vapaasti valittavat opinnot 34 op * kieli- ja viestintäopinnot 20 op * 15 opintopistettä ohjattua harjoittelua. Sosionomin tutkinto on laajuudeltaan 210 op. Opiskelija voi saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden valitessaan tietoisesti vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot sosiaalialan koulutusohjelmassa. HOPSsuunnitelma tehdään 1. opiskeluvuonna. Varhaiskasvatuksen opinnot koostuvat: * teoriasta (Lapset ja nuoret -kokonaisuus, op), * harjoittelusta (24-27 op) * varhaiskasvatukseen/sosiaalipedagogiikkaan liittyvästä opinnäytetyöstä (15 op). Vaadittavia harjoitteluja on kaksi, joista toisen tulee olla pedagoginen (12 op). Sosionomin tutkinto on laajuudeltaan 210 op. Opiskelija voi saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden valitessaan vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot sosiaalialan koulutusohjelmassa. Valinta tehdään 1. vuonna. Varhaiskasvatuksen opinnot koostuvat: * teoriasta (pakolliset ammattiopinnot sekä vapaavalinnaiset, 30 op) * harjoittelusta (2. tai 3. harjoittelu, 15 op) * varhaiskasvatukseen/sosiaalipedagogiikkaan liittyvästä opinnäytetyöstä (15 op) Sosionomin tutkinto on laajuudeltaan 210 op. Opiskelija voi saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden valitessaan vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot sosiaalialan koulutusohjelmassa. Valinta tehdään 1. vuonna. Varhaiskasvatuksen opinnot koostuvat: * teoriasta (Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen -teeman opintojaksot TAI Luovuus osallisuuden vahvistajana -teeman opintojaksot, 30 op) * harjoittelusta (2. tai 3. harjoittelu, 15 op) * varhaiskasvatukseen/sosiaalipedagogiikkaan liittyvästä opinnäytetyöstä (15 op) Metropolia Sosionomin tutkinto on laajuudeltaan 210 op. Opiskelija voi saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden valitessaan vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot sosiaalialan koulutusohjelmassa. Varhaiskasvatuksen opinnot koostuvat: * teoriasta (erikseen määrätyt opintojaksot, op) * harjoittelusta (2. tai 3. harjoittelu, op) * varhaiskasvatukseen (sosiaalipedagogiikkaan) liittyvästä opinnäytetyöstä (15 op). HARJOITTELUJAKSOJEN MÄÄRÄ JA RAKENNE Ohjattua harjoittelua on yhteensä 15 op. Praktikumjaksojen asteittain syveneviä sisältöjä tarkastellaan portfoliotyöskentelyn avulla. Praktikum-jaksot muodostavat kokonaisuuden, jossa seuraavan jakson tavoitteet on rakennettu edellisen pohjalle.

6 6 - Peruspraktikumi (2 kalenteriviikkoa, 3 op, 1.vuosi) - Eheyttävä praktikumi (4 kalenteriviikkoa, 6 op, 2.vuosi) - Päättöpraktikumi (4 kalenteriviikkoa, 6 op, 3.vuosi) Opiskelijan kanssa tehdään opintojen alussa henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), johon sisällytetään myös alustava harjoittelusuunnitelma. Sosionomin tutkinnossa yhteensä on 5 harjoittelua. LTO-kelpoisuudessa tehdään kaksi pitkää harjoittelua (8 kalenteriviikkoa, op), jotka liittyvät varhaiskasvatuksen työkenttään. Toinen harjoittelu on pedagoginen (varhaiskasvatusikäisten kanssa). Halutessaan opiskelija voi henkilökohtaisen opetussuunnitelman pohjalta suorittaa useamman harjoittelun varhaiskasvatuksessa. Pedagogisen harjoittelun suositeltu suoritusajankohta on Lapsuus ja nuoruus - opintojaksoon liittyvän harjoittelun aikana (opintoja kolmas tai neljäs lukukausi). Harjoittelun tavoitteet vastaavat sosiaalialan amk-verkoston suosituksia ja niitä on avattu päivähoitoympäristöön soveltuvien esimerkein avulla. Pedagogisen harjoittelun voi suorittaa varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä, koulussa, iltapäiväkerhossa, perheiden palveluissa III sektorilla varhaiskasvatusikäisten parissa. Sosionomin tutkinnossa on yhteensä 3 harjoittelua: 1. Asiakastyön harjoittelu: 10 kalenteriviikkoa (15 op) 2. Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu: 10 kalenteriviikkoa (15 op) 3. Ammattityön ja palveluinnovaatioiden kehittämisen harjoittelu: 10 kalenteriviikkoa (15 op) Suositus, että kelpoisuuden tuottava harjoittelu tehdään 2. harjoittelun aikana (lähes kaikki suorittavat). Myös 3. harjoittelu soveltuu. Halutessaan opiskelija voi suorittaa useamman harjoittelun varhaiskasvatuksessa. Kaikkiin harjoittelujaksoihin olemassa oma ohjeistus ja tavoitteet, varhaiskasvatukseen suuntautuneille ei ole erillistä ohjeistusta. Lastentarhanopettajan työhön liittyvät tavoitteet työstetään kaikille sosionomeille tarkoitettujen yleisten tavoitteiden pohjalta työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan ohjauksessa.varhaiskasvatuksen harjoitteluksi hyväksytään alle kouluikäisten lasten pedagogisessa päiväkotiympäristössä tapahtuva harjoittelu. Sosionomin tutkinnossa on yhteensä 3 harjoittelua: 1. Asiakastyön harjoittelu: 10 kalenteriviikkoa (15 op) 2. Ammatillisten työmenetelmien harjoittelu: 10 kalenteriviikkoa (15 op) 3. Ammattityön ja palveluinnovaatioiden kehittämisen harjoittelu: 10 kalenteriviikkoa (15 op) 2. tai 3. harjoittelu suoritetaan päiväkotiympäristössä, ja se tuottaa osaltaan LTOkelpoisuuden. Halutessaan opiskelija voi suorittaa useamman harjoittelun varhaiskasvatuksessa. Kaikkiin harjoittelujaksoihin olemassa oma ohjeistus ja tavoitteet, varhaiskasvatukseen suuntautuneille ei ole erillistä ohjeistusta. Lastentarhanopettajan työhön liittyvät tavoitteet työstetään kaikille sosionomeille tarkoitettujen yleisten tavoitteiden pohjalta työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan ohjauksessa. Varhaiskasvatuksen harjoitteluksi hyväksytään alle kouluikäisten lasten pedagogisessa päiväkotiympäristössä tapahtuva harjoittelu. Metropolia Sosionomin tutkinnossa on yhteensä 3 harjoittelua: 1. työelämäharjoittelu: 5 kalenteriviikkoa (7,5 op) 2. työelämäharjoittelu: 8 kalenteriviikkoa (12 op) 3. työelämäharjoittelu: 16 kalenteriviikkoa (24 op). 2. tai 3. harjoittelu soveltuvat LTO-kelpoisuuteen. Halutessaan opiskelija voi suorittaa useamman harjoittelun varhaiskasvatuksessa. Kaikkiin harjoittelujaksoihin on olemassa oma ohjeistus ja tavoitteet. Varhaiskasvatukseen suuntautuneille ei ole erillistä ohjeistusta. Lastentarhanopettajan työhön liittyvät tavoitteet työstetään kaikille sosionomeille tarkoitettujen yleisten tavoitteiden pohjalta työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan ohjauksessa. Varhaiskasvatuksen harjoitteluksi hyväksytään alle kouluikäisten lasten

7 7 pedagogisessa päiväkotiympäristössä tapahtuva harjoittelu. HAKEUTUMINEN HARJOITTELUUN Opettajakoulutuslaitoksen amanuenssi lähettää kenttäpäiväkodeille edellisen lukukauden keväällä harjoittelupaikkatilauksen ja pyytää nimeämään ohjaajat kullekin jaksolle. Päiväkodit vastaavat kirjallisesti, ja kunkin harjoittelujakson vastuuhenkilö tekee sijoittelut. Opiskelijat pyritään sijoittamaan eri-ikäisten ryhmiin eri vuosina, myös opiskelijoiden omat kiinnostuksenkohteet ja lapsiryhmää koskevat ikätoiveet sekä päiväkodin sijaintitoiveet pyritään ottamaan huomioon. Lähes kaikki päiväkodit ovat kunnallisia ja sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Harjoittelupaikkojen valinta liittyy opintokokonaisuuksiin, joita opiskelija on suorittamassa. Opintokokonaisuuksista vastaavat lehtorit tukevat harjoitteluprosessia. Osaan harjoittelujaksoista Helsingistä tilataan tietty määrä paikkoja ½ vuotta ennen harjoittelujakson alkua (mm. päiväkodeista). kaupunki lähettää listat päiväkodeista, jotka ottavat harjoittelijoita. Kun opintokokonaisuus lähestyy, opiskelijoiden ammatillisia toiveita ja olemassa olevia paikkoja yhdistellään. Opiskelija voi myös itsenäisesti hakea harjoittelupaikkaa esim. yksityisestä päivähoidosta, III sektorilta, varhaiskasvatuksesta tai eri paikkakunnalta. Paikat on opiskelijalla tiedossa reilusti n. 1 kk ennen harjoittelujakson alkua. Ennen harjoittelua opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaansa ja käy tutustumassa siihen. Pääsääntöisesti opiskelija hankkii itsenäisesti paikan haluamalta paikkakunnalta. Tukena toimii intranetissä toimiva harjoittelupankki, jossa on palvelukuvauksia harjoittelupaikoista (opiskelijat tuottavat uusia palvelukuvauksia ja päivittävät vanhoja harjoittelujaksojen jälkeen). Opiskelija voi ottaa yhteyttä harjoittelupankissa olevaan toimipisteeseen tai etsiä uusi. Opettajatutor antaa tarvittaessa tukea paikan etsinnässä. Toisessa ja kolmannessa harjoittelussa opettaja voi tarvittaessa auttaa paikkojen välittämisessä. Opettajat saavat suoria yhteydenottoja erityisesti Espoon päiväkodeista. Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaansa ja käy tutustumassa siihen. Opiskelijat hankkivat kaikki harjoittelupaikkansa itsenäisesti. n Laurean harjoittelupaikkarekisterin paikat ovat opiskelijoiden käytettävissä. Opiskelija varaa itselleen harjoittelupaikan intranetissä olevan sähköisen varausjärjestelmän kautta erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Opiskelijan tekemä varaus on voimassa kolme vuorokautta, joiden aikana opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaan ja tiedustelee mahdollisuuttaan suorittaa harjoittelunsa kyseisessä paikassa. Varaus raukeaa automaattisesti kolmen vuorokauden kuluttua. Jos opiskelija on edelleen kiinnostunut paikasta, mutta ei ole saanut yhteyttä paikkaan tai asia on vielä auki, voi opiskelija varata paikan uudelleen. Kun asia on varmistunut, opiskelija käy järjestelmässä vahvistamassa paikan varauksen. Mikäli paikka ei ota lainkaan opiskelijoita, opiskelija ilmoittaa asiasta opintosihteerille. Opintosihteeri vastaa harjoittelupaikkarekisteristä ja varauskäytännöistä. Harjoittelupaikoista saa lisää tietoa tutustumalla palvelukuvauksiin, jotka ovat selattavissa sisäisessä verkossa (opiskelijat tuottavat uusia palvelukuvauksia ja päivittävät vanhoja harjoittelun jälkeen). Opiskelija voi myös itse hankkia uuden paikan haluamalta paikkakunnalta, hän ilmoittaa paikan tiedot harjoittelupaikkajärjestelmään varausajankohtana. Harjoittelukoordinaattori toimii tarvittaessa opiskelijan tukena ja vastaa yleisestä koordinoinnista. Ohjaavat opettajat saavat valmiit listat, joissa on opiskelijat ja paikat.

8 8 Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaansa ja käy tutustumassa siihen. Metropolia Työelämäharjoittelut 1 ja 2: Paikat hankitaan keskitetysti pääkaupunkiseudulta. Harjoittelusta vastaava opettaja sijoittaa opiskelijat harjoittelupaikkoihin pyrkien ottamaan huomioon opiskelijoiden esittämät toiveet. Harjoittelupaikoista sovitaan työnantajien kanssa puolivuosittain. Työelämäharjoittelu 3:ssa opiskelija hankkii itsenäisesti harjoittelupaikkansa. Harjoittelu voi olla myös osa kansainvälistä vaihtoa. Opiskelijan neuvottelee toivomastaan harjoittelupaikasta pienryhmäohjaajansa kanssa. Pienryhmäohjaaja tarkistaa paikan harjoittelukelpoisuuden ja myöntää luvan harjoitteluun. Harjoittelupaikan kanssa tehdään kirjallinen sopimus harjoittelusta. HARJOITTELUN OHJEISTUS Ohjaaja saa harjoittelujakson ohjeet ennen harjoittelua postitse. Lisäksi n nettisivuilta löytyy harjoittelujaksojen kuvaukset. Nettisivulla on myös yleinen opettajankoulutuslaitoksen ohjaajille ja opiskelijoille tarkoitettu opas "Praktikumkäsikirja" harjoittelun ja ohjauksen merkityksestä ja opettajuuteen kasvusta sivustolla ohjeita ja materiaalia (mm. yleisiä, tiettyihin opintojaksoihin liittyviä, erityistilanteet, lomakkeet). Osa materiaalista ja harjoittelujaksokohtaiset ohjeet jaetaan opiskelijoille ja työpaikoille. Pedagogiseen harjoitteluun on olemassa oma ohjeistus ja erityistavoitteet. Tavoitteita avattu konkreettisten Harjoittelun yleisohjeiden esimerkkien lisäksi kautta. (keskeiset ohjeet harjoitteluprosessista ja harjoittelun osapuolille), opiskelijoille ja työpaikoille jaetaan harjoittelujaksokohtaiset harjoitteluohjeet. Harjoittelun yleisohjeiden lisäksi (keskeiset ohjeet harjoitteluprosessista, harjoittelupaikan varaamiseen ja harjoittelun osapuolille), opiskelijoille ja työpaikoille jaetaan harjoittelujaksokohtaiset harjoitteluohjeet. Ohjeistukset ovat nähtävissä sähköisessä Optimaoppimisympäristössä. Metropolia Työelämäharjoitteluopas (nuorten tutkintoon johtava koulutus), jossa on keskeiset ohjeet harjoitteluprosesseihin ja harjoittelun osapuolille. Ohjeet ovat opiskelijoille saavutettavissa myös Metropolian sähköisissä työtiloissa. Lisäksi harjoittelujaksokohtaiset harjoitteluohjeet jaetaan opiskelijoille ja työpaikoille. OHJAUS HARJOITTELUN AIKANA JA VERTAISOPPIMISTILANTEET Jokaiseen harjoittelukokonaisuuteen kuuluu harjoittelujakson lisäksi luentoja ja ryhmätapaamisia, joiden aikana perehdytään praktikumin opetuskokonaisuuteen, suorittamisen periaatteisiin sekä portfolioon liittyviin tehtäviin. Opiskelija asettaa henkilökohtaiset tavoitteensa ohjaajien tuella. Ennen harjoittelujaksoja ohjaajat ja opiskelijat tapaavat yhteisessä tilaisuudessa, jossa tarkennetaan Praktikumin tavoitteita ja tehtäviä. - Peruspraktikum keskittyy havainnointiin ja siinä on ryhmäohjausta (ryhmätapaamisia opettajan johdolla ennen, harjoittelun aikana ja jälkeen). - Eheyttävä praktikum suoritetaan pareittain ja se keskittyy suunnittelun harjoitteluun, tässä jaksossa on kaksi ohjaavaa lehtoria: kasvatustieteen lehtori ja taito- ja taideaineiden lehtori käyvät paikan päällä ohjaamassa. Lisäksi ryhmätapaamisia ohjaavan kasvatustieteen lehtorin johdolla ennen, harjoittelun aikana ja jälkeen. - Päättöpraktikum keskittyy yhteistyön ja arvioinnin kysymyksiin. Vastuuopettaja vierailee paikan päällä. Lisäksi ryhmätapaamisia kasvatustieteen lehtorin johdolla ennen, harjoittelun aikana ja jälkeen.

9 9 Ryhmätunneilla keskitytään vertaispalautteen antamiseen sekä opiskelijan omien kokemusten peilaamiseen suhteessa päivähoidon kenttään ja varhaiskasvatuksen teoriaan. Ohjaava opettaja perehdyttää opiskelijat harjoittelun tavoitteisiin ja harjoitteluprosessiin. Opiskelija asettaa henkilökohtaisia tavoitteita työpaikkaohjaajan tuella. Tavoitteet kirjataan arviointi- ja tavoitelomakkeelle. Ennen harjoittelua alkuinfo, harjoittelun aikana välireflektio pienryhmissä. Kun harjoittelu päättyy, koko päivän loppureflektio yhdessä ohjaavan opettajan johdolla. Ohjaava opettaja käy kerran harjoittelupaikassa ohjauskäynnillä. Lisäksi opintojaksoon liittyviin tutor-ryhmien kokoontumisissa käsitellään opiskelijoiden opintojen sisällöistä tai harjoittelupaikoista syntyviä ammatillisia kysymyksiä. Ryhmät kokoontuvat teoriaopintojen aikana ja mahdollisuuksien mukaan myös harjoittelun aikana. Ohjaava opettaja perehdyttää opiskelijat harjoittelun tavoitteisiin ja harjoitteluprosessiin. Opiskelija asettaa henkilökohtaisia tavoitteita työpaikkaohjaajan tuella. Opettaja seuraa harjoittelun toteutumista olemalla yhteydessä harjoittelupaikkaan. Opettaja käy 1. harjoittelussa harjoittelupaikassa (poislukien palkallinen harjoittelu), 2. ja 3. harjoittelussa opettaja on yhteydessä ensisijaisesti harjoittelupaikkaan puhelimitse tai sähköpostitse. Harjoittelun ohjaukseen kuuluvat alkuinfo, tavoitekeskustelu sekä harjoittelun purkuja arviointikeskustelu. Tällä hetkellä välitapaamisia ei järjestetä. Opettajan yhteydenotto harjoittelupaikkaan tapahtuu ensisijaisesti harjoittelun alkuvaiheessa, jolloin tarkennetaan ja hyväksytään opiskelijan laatimat oppimistavoitteet ja suunnitelma niiden saavuttamiseksi. Ohjaava opettaja perehdyttää opiskelijat harjoittelun tavoitteisiin ja harjoitteluprosessiin. Opiskelija asettaa henkilökohtaisia tavoitteita työpaikkaohjaajan tuella. Opettaja seuraa harjoittelun toteutumista olemalla yhteydessä harjoittelupaikkaan. Harjoittelujaksoon liittyvistä ohjauskäytännöistä sovitaan ja niistä tiedotetaan harjoittelukohtaisesti. Tavoitteena on, että opettaja vierailee kaikkien harjoittelujaksojen aikana harjoittelupaikassa. Pääsääntöisesti on infotilaisuus ennen harjoittelun alkua, opettajan ohjauskäynti harjoittelupaikassa, välitapaaminen, harjoittelun jälkeinen tapaaminen sekä palautetilaisuus. Opettajan ohjauskäynti harjoittelupaikkaan tapahtuu ensisijaisesti harjoittelun alkuvaiheessa, jolloin tarkennetaan ja hyväksytään opiskelijoiden laatimat henkilökohtaiset harjoittelun tavoitteet ja suunnitelma. Vertaistukea opiskelija saa alkuinfossa, välitapaamisessa, harjoittelun jälkeisessä tapaamisessa ja palautetilaisuudessa. Ensimmäisessä harjoittelussa opiskelijat tekevät 1-2 päivän vastavuoroiset vierailut toistensa harjoittelupaikkoihin. Opiskelijoita kannustetaan myös järjestämään pienryhmissä yhteisiä opintokäyntejä harjoittelujakson aikana. Metropolia Ennen harjoittelua järjestetään opiskelijoille infotilaisuus harjoittelusta. Tässä vaiheessa ohjaava opettaja perehdyttää opiskelijan harjoittelun tavoitteisiin ja harjoitteluprosessiin. Opiskelija asettaa henkilökohtaiset tavoitteensa opetussuunnitelman harjoittelulle asetettujen sisältöjen ja tavoitteiden mukaisesti harjoittelunohjaajan ja opettajan tuella. Tavoitteet kirjataan harjoittelun toteutussuunnitelmaan, johon kirjataan myös keskeiset työtehtävät, ohjaussuunnitelma ym. Opiskelija on yhteydessä harjoittelupaikkaansa ja käy siellä orientoivan keskustelun ohjaajansa kanssa ennen harjoittelun alkua. Harjoittelun aikana ohjausprosessiin kuuluvat säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut opiskelijan ja harjoittelunohjaajan kesken. Opettaja käy opiskelijan sekä harjoittelunohjaajan kanssa ohjaus- ja palautekeskustelun työpaikalla. Lisäksi oppilaitoksessa opettaja järjestää harjoittelussa oleville opiskelijoille 1-2 pienryhmätapaamista. Opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus tarvittaessa henkilökohtaiseen lisäohjaukseen. Harjoittelun jälkeen on ryhmätapaaminen ohjaavan opettajan johdolla. Lisäksi ohjaava

10 10 opettaja käy henkilökohtaisen palautekeskustelun opiskelijan kanssa. ARVIOINTI- JA PALAUTEPROSESSI Ohjausprosessiin kuuluvat säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut. Ohjaava lehtori seuraa eheyttävässä ja päättöpraktikumissa opiskelijan vuorovaikutusta ja lasten ohjausta niin perushoidon, leikin kuin ohjattujen tuokioiden yhteydessä. Opiskelija, ohjaava lastentarhanopettaja ja lehtori arvioivat yhdessä seurattua toimintaa sekä opiskelijan jakson tavoitteiden toteutumista. Opiskelijat saavat kaikista harjoittelujaksoista kenttäpäiväkotien ohjaavilta lastentarhanopettajilta kirjallisen palautteen, jota käydään palautetilaisuudessa läpi. Lisäksi opiskelija saa vertaispalautetta praktikumin jälkeisillä ryhmätunneilla. Opintojakso arvioidaan hyväksytty/hylätty. Jokaisen jakson jälkeen kerätään palautetta paperilomakkeella ja tehdään koosteita. Palautetta ei välitetä suoranaisesti työnantajille. Ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä päiväkotiin. Ohjausprosessiin kuuluvat säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut. Varsinaisen arvioinnin harjoittelussa suoriutumisesta tekee työpaikalla harjoittelun ohjaaja, opettaja arvioi mahdollisia harjoitteluun liittyviä tehtäviä ja raportteja. Opettajan käynnin aikana käydään ohjaus- ja palautekeskustelu. Harjoittelu arvioidaan hyväksytty/hylätty asteikolla. Arviointi tulee arviointi- ja tavoitelomakkeeseen. Opintokokonaisuuden (opintosuorituksen) kokonaisarvioinnin tekee oppilaitos. Opiskelija antaa palautetta koululle opintokokonaisuudesta, yksi osio liittyy harjoitteluun mutta ei ole työyhteisökohtainen --> palautetta ei välitetä harjoittelupaikoille. Harjoittelupalaute on ollut hyödyllistä työpaikkaohjaajan ohjauksen kehittämisessä. Diakin harjoittelusivustolla on myös palautelomake työnantajille. Jotkut työnantajat keräävät omalla sähköisellä lomakkeella palautetta esim. Diakonissalaitos, HUS ja lähettävät tiedot Diakiin. Yhteistyökumppaneiden kanssa näitä palautteita käsitellään mm. työelämän oppimisympäristön kokouksissa. Ohjausprosessiin kuuluvat säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut. Opettajan käynnin aikana (1.harjoittelu) käydään ohjaus- ja palautekeskustelu. Harjoittelu arvioidaan hyväksytty - hylätty asteikolla. Opiskelija tekee INKA-järjestelmään sähköisen opintojaksopalautteen. Tämä järjestelmä kuuluu Laurean laatu-järjestelmään. Harjoittelujaksosta ei täytetä erillistä lomaketta. Ohjausprosessiin kuuluvat säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut. Harjoittelun lopuksi työpaikan ohjaaja ja opiskelija käyvät työpaikalla arviointikeskustelun. Ohjaaja laatii opiskelijan suoriutumisesta kirjallisen arvioinnin ja opiskelija laatii itsearvioinnin. Opettaja arvioi harjoitteluun liittyvät tehtävät ja raportit, ja antaa niistä palautetta opiskelijalle. Opettajan käynnin aikana käydään ohjaus- ja palautekeskustelu. Harjoittelu arvioidaan hyväksytty - hylätty asteikolla. Jokainen opiskelija täyttää sähköisen palautelomakkeen harjoittelun jälkeen purkutilaisuudessa erikseen varatussa atk-tilassa. Palaute ei välity työnantajille, käsitellään sisäisesti. Metropolia Ohjausprosessiin kuuluvat säännölliset ohjaus- ja palautekeskustelut. Harjoittelupaikan ohjaaja laatii arvion opiskelijan kokonaissuoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, käy palautekeskustelun ja kirjaa palautteen. Arviointiasteikko on hyväksytty hylätty. Opettaja käy opiskelijan sekä harjoittelunohjaajan kanssa palautekeskusteluja. Keskusteluja käydään niin opiskelijan, vertaisryhmän kuin harjoittelunohjaajan kanssa. Opettaja arvioi opiskelijan kirjallisia tuotoksia mm. tehtäviä ja raportin työelämäharjoitte-

11 luissa 1 ja 2 asteikolla 0-5 ja harjoittelussa 3 asteikolla hyväksytty - hylätty. Arviointikäytäntöön on tulossa muutoksia. Oppilaitoksessa opiskelija antaa palautetta harjoittelustaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Harjoittelupaikkaan opiskelija antaa palautteensa sekä harjoittelun aikana että palautekeskustelussa. 11 TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS Yliopisto järjesti kenttäpäiväkotiverkoston perustamisen jälkeen kahden päivän perus- (2 pv) ja jatkokursseja (2 pv) vuosina Noin 550 päiväkodin ohjaajaa on osallistunut kyseisille kursseille. Viimeisin koulutus oli pitkä 1,5 vuotta (8 op) Opetusministeriön rahoituksella ja se päättyi v Koulutus oli ilmainen ja rahoitus mahdollisti koulutukseen osallistujien sijaisten kulujen korvaamiseen. Kartoituksen tekohetkellä koulutusta ei ole tarjolla. Parhaillaan on suunnitteilla vastaavan kokonaisuuden toteutus. 90 lastentarhanopettajaa on suorittanut kyseisen opintokokonaisuuden. Työnantajille tarjotaan säännöllisesti maksullista työpaikkaohjaajakoulutusta: - Miten ohjaan tulevaa kollegaani (Yhdessä oppimassa -ohjaajakoulutus 1, 3 op) 5 krt x 1/2 pv, hinta Arvostelusta arvostavaan palautteeseen (Yhdessä oppimassa -ohjaajakoulutus 2, 2 op) 3 krt x 1/2 pv, hinta 160 Terveysalalta tulee enemmän osallistujia kuin sosiaalialalta/päivähoidosta. Ryhmään mahtuu 20 osallistujaa. Koulutus käynnistyi hankerahoituksella ja oli osallistujille ilmainen, nyt maksullista ja toteutuu lukukausittain. Markkinoidaan koulutuskalenterin kautta ja työyhteisöille lähtee tietoa sähköpostimarkkinointina. Lisäksi työpaikkaohjaajakoulutusta voidaan tilauksesta räätälöidä työnantajille. Tällä hetkellä ei järjestetä. Tällä hetkellä ei järjestetä. On kiinnostusta järjestää työpaikkaohjaajakoulutusta maksullisena palvelutoimintana tai yhteisenä kehittämishankkeena. Tällä hetkellä yhteistyössä Metropolian kanssa järjestetään sosiaaliohjaukseen työpaikkaohjauskoulutusta, jossa pääkaupunkiseudun kunnat rahoittavat oman osuutensa. Metropolia Työnantajille järjestetään tilauksesta räätälöityä työpaikkaohjaajakoulutusta. TYÖPAIKKAOHJAAJIEN INFOTILAISUUDET ENNEN HARJOITTELUA Järjestetään ennen jokaista jaksoa. Tilaisuudessa käydään jakson tavoitteita ja opiskelijat pääsevät tapaamaan ohjaajia. Opettaja voi halutessaan järjestää, toistaiseksi käytännöstä luovuttu Lapsuus ja Nuoruus -opintokokonaisuudessa vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Toistaiseksi luovuttu käytännöstä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Toistaiseksi luovuttu käytännöstä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Metropolia Toistaiseksi luovuttu käytännöstä vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

12 12 OHJAUSPALKKIO Vuodesta 2008 palkkio maksetaan suoraan ohjaajalle, ennen sitä kunnat ja päiväkodit itse päättivät palkkion käyttämisestä. Ohjauspalkkio peruspraktikumissa on 81,25 /opiskelija. Eheyttävässä ja päättöharjoittelussa 162,50 /opiskelija. Ohjauspalkkio maksetaan harjoittelupaikan ylläpitäjälle voimassa olevan sopimuksen mukaan. Diakilla on voimassa oleva sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien sosiaalitoimien kanssa harjoittelujen korvauksista. Nämä sopimukset kattavat myös päivähoidon harjoittelut. Harjoittelun ohjauskorvaus vaihtelee euron välillä/ viikko. Lisäksi on erilliskorvaus tarvittaessa suojavaatetuksesta, mikä pääsääntöisesti on 0,50 euroa/ harjoittelupäivä. Ohjauspalkkiota ei makseta opiskelijan tehdessä palkallista harjoittelua eikä pääsääntöisesti Diakin ja työelämäorganisaatioiden välisissä yhteistyö- projekteissa tai -hankkeissa. Ohjauspalkkio maksetaan harjoittelupaikan ylläpitäjälle voimassa olevan sopimuksen mukaan. (n. 25e /vko yksityiseen harjoittelupaikkaan, kunnallisissa harjoittelupaikoissa kunnat laskuttavat Laureaa). Ohjauspalkkiota ei makseta opiskelijan tehdessä palkallista harjoittelua eikä pääsääntöisesti Laurean ja työelämäorganisaatioiden välisissä yhteistyö- projekteissa tai -hankkeissa. Ohjauspalkkio maksetaan harjoittelupaikan ylläpitäjälle voimassa olevan sopimuksen mukaan. Summa vaihtelee jonkun verran yksiköittäin. Ohjauspalkkiota ei makseta opiskelijan tehdessä palkallista harjoittelua eikä pääsääntöisesti Laurean ja työelämäorganisaatioiden välisissä yhteistyö- projekteissa tai -hankkeissa. Metropolia Ohjauspalkkio maksetaan harjoittelupaikan ylläpitäjälle voimassa olevan sopimuksen mukaan. Ohjauspalkkiota ei makseta opiskelijan tehdessä 3. harjoittelua palkallisena eikä pääsääntöisesti Metropolian ja työelämäorganisaatioiden välisissä yhteistyö projekteissa tai -hankkeissa. HARJOITTELUJAKSOJEN PALKALLISUUS Ohjattua harjoittelua ei rinnasteta työntekoon. Diakin harjoittelusivustolla ohjeistusta "Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu". Lukukauden ulkopuolella tai sen aikana tapahtuva harjoittelu voidaan suorittaa palkallisena opiskelijan koko- tai osa-aikaisessa työsuhteessa, mikäli työpaikan tarjoamat oppimismahdollisuudet vastaavat opintokokonaisuuden harjoittelulle asetettuja tavoitteita. Palkallisuus pitää olla tiedossa ennen harjoittelun alkua. Ei ole kovin yleistä toistaiseksi. On olemassa ohjeistus. Harjoittelun suorittaminen palkallisena (2. ja 3. harjoittelu) edellyttää seuraavien ehtojen täyttymistä: - Opiskelija on suorittanut hyväksytysti Asiakastyön (1.) harjoittelun. - Opiskelija palkataan sosionomin koulutusta vaativiin tehtäviin, joiden pätevyysvaatimuksena on vähintään entinen opistotason tutkinto. - Laurea ei maksa ohjauspalkkiota. - Opiskelija laatii opiskelusopimuksen ennen harjoittelun alkua. Sen allekirjoittavat opiskelija ja ohjaava opettaja. Opiskelusopimuksessa sovitaan tarkemmin harjoittelun aikaisista mahdollisista ohjauskäytännöistä. - Työ- tai virkaehtosopimuksen mukainen viikkotyöaika ja oppimistehtävien tekeminen vastaavat yhden opintoviikon suoritusta. Jos opiskelija sairastuu tai keskeyttää työn, aikaa ei voida hyväksyä osaksi opintoja. Opiskelija toimittaa harjoittelun päättymisen jälkeisellä viikolla ohjaavalle opettajalle arvioinnin sisältävän työtodistuksen, tiedot työajastaan, tiedot poissaoloistaan ja oppimistehtävät.

13 Ei ole kovin yleistä toistaiseksi. ks. Laurea Metropolia Harjoittelut 1 ja 2 ovat palkattomia, eikä opiskelija voi toimia sijaisena harjoittelun aikana. Tapauskohtaisesti 3. harjoittelu on ollut mahdollista suorittaa palkallisena, mutta se ei ole kovin yleistä toistaiseksi. Palkanmaksu 3. harjoittelun ajalta edellyttää kuitenkin nimettyä harjoittelun ohjaajaa ko. yksikössä sekä harjoittelun tavoitteiden täyttymistä. 13 VALMISTUVIEN MÄÄRÄ JA VALMISTUNEIDEN SEURANTAKYSELYT Sisäänottomäärä 100 opiskelijaa vuodessa. Maisterikoulutuksessa 30 vuodessa. Opettajankoulutuslaitoksella kehitteillä sijoittumiskysely, toistaiseksi ei ole vielä valmiita raportteja, joista lastentarhanopettajien sijoittumista voi seurata. Ei ole määritelty aloituspaikkoja, opiskelijat valitsevat LTO-kelpoisuuden kiinnostuksen mukaan. LTO-kelpoisuuden saaneet, HKI: v. 2006: 36 v. 2007: 37 v. 2008: 36 v. 2009: 44 Keskimäärin hieman yli 1/3 saa LTO-kelpoisuuden ja noin 100 sosionomia valmistuu (HKI), jotka voivat suorittaa sen. Ei ole tilastotietoa kuinka moni LTO-pätevyyden saaneista menee varhaiskasvatuksen pariin töihin. Alumnikysely ei jäsennä erikseen LTO:ta. Ei ole määritelty aloituspaikkoja, opiskelijat valitsevat LTO-kelpoisuuden kiinnostuksen mukaan. LTO-kelpoisuuden valinneista tai valmistuvista ei pidetä erikseen tilastoja. ARVIO: Sisäänottomäärä nuorisoasteessa on 36-40, yli 20 vuodessa (n. 2/3) saa valmistuessaan LTO-kelpoisuuden. Englanninkielisestä koulutusohjelmasta voi myös saada kelpoisuuden (noin puolet eli 10 opiskelijaa vuosittain saa ko. ryhmästä). Ei ole tilastotietoa kuinka moni LTO-pätevyyden saaneista menee varhaiskasvatuksen pariin töihin. Ei ole määritelty aloituspaikkoja, opiskelijat valitsevat LTO-kelpoisuuden kiinnostuksen mukaan. LTO-kelpoisuuden valinneista tai valmistuvista ei pidetä erikseen tilastoja. ARVIO: Sisäänottomäärä on 80, noin 50 vuodessa (n. 2/3) saa valmistuessaan LTOkelpoisuuden (määrä koskee vain nuorisoastetta, aikuiset eivät aloita joka vuosi). Ei ole tilastotietoa kuinka moni LTO-pätevyyden saaneista menee varhaiskasvatuksen pariin töihin. Metropolia Ei ole määritelty aloituspaikkoja, opiskelijat valitsevat LTO-kelpoisuuden kiinnostuksen mukaan. LTO-kelpoisuuden valinneista tai valmistuvista ei tilastoida virallisesti. ARVIO: LTO-kelpoisuuden hankkivien opiskelijoiden määrä vaihtelee vuosittain. Kuitenkin LTO-kelpoisuus on vähintään joka neljännellä (1/4) valmistuneella sosionomilla. Sosionomi AMK-tutkintoa opiskelemaan otetaan vuosittain 110 opiskelijaa. Vastaavaan englanninkieliseen koulutusohjelmaa 22 opiskelijaa. Lisäksi aikuisopiskelijoita sosionomi AMK-tutkintoa suorittamaan valitaan vaihtelevasti 0 40 vuositasolla. V tehdyssä sijoittumiskyselyssä vuonna 2008 valmistuneille sosionomeille (108 valmistunutta), kyselyyn vastanneista 17 % ilmoitti työskentelevänsä lastentarhanopettaja-nimikkeellä. (Sijoittumiskyselyn tilastoissa saattaa olla mukana myös määräaikaisissa tehtävissä toimivia sosionomeja, joilla ei ole kelpoisuutta).