VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2005 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING. Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Transkriptio

1 YKKÖSOSOITTEETON OADRESSERADE ETTAN Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSVÄSENDET TIEDOTUSLEHTI 13 VUOTTA INFORMATIONSTIDNINGEN 13 ÅR YHDISTYVÄT LUKIOT MESSUKALENTERI MÄSSKALENDER TALVIRIEHA VINTERJIPPO OPISKELUTARJONTAA STUDIEMÖJLIGHETER VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 1/2005 VASA STADS INFORMATIONSTIDNING

2 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005 Vasa stads informationstidning Sisällysluettelo Innehållsförteckning Yhdistynyt sosiaali- ja terveystoimi vaasalaisten palveluksessa 2 Det sammanslagna social- och 2 hälsovårdsväsendet i vasabornas tjänst Värikäs tiedotuslehti evästänyt lukijoitaan yli vuosikymmenen 3 Färgstark informationstidning som 3 betjänat sina läsare över ett årtionde Vaasan tekninen toimi uudistuu 6 Vasa tekniska sektor förnyas 6 Yhdistynyt sosiaali- ja terveystoimi vaasalaisten palveluksessa Sosiaali- ja terveyslautakunnat sekä -virastot yhdistyivät vuoden 2005 alussa. Yhdistymisen tarkoituksena on luoda paremmat edellytykset vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin. Tavoitteena on tuottaa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut keskitetymmin ja tehokkaammin yhteisen hallinnon avulla. Samalla pyritään osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistämisellä kehittämään palvelujen laatua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat peruspalveluja. Ne voivat koskettaa jokaista kuntalaista elämänkaaren eri vaiheissa. Palveluihin kuuluvat esimerkiksi neuvolat, kouluterveydenhuolto, lääkärin palvelut, sairaanhoito, vanhusten kotihoito ja palveluasuminen, vammaispalvelut, lastensuojelu, sosiaalityö ja taloudelliset tukitoimet. Ensisijaisia uuden viraston suuria haasteita ovat voimaan tuleva hoitotakuu sekä siihen valmistautuminen ja pitkään jatkunut lääkäripula. Henkilökunnan saatavuus ja työssä viihtyminen ovat tärkeitä uudessakin virastossa. Tärkein perustelu virastojen yhdistämiselle on varautuminen vanhusten palvelutarpeiden kasvuun tulevaisuudessa. Tätä varten yhdistettiin muun muassa kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhteiseksi kotihoidoksi, ja vanhainkoti Tammikartano liitettiin kaupunginsairaalaan, jonka yhteydessä toimii edelleen kotisairaala. Vanhusten asumispalvelut eriytettiin omaksi palvelualueekseen. Yhdistymisen myötä lapsiperheiden kasvatustyön tukemiseksi tehtiin uudistuksia kuten eriytettiin lastensuojelu aikuissosiaalityöstä ja luotiin uusi psykososiaalinen yksikkö. Tällä hetkellä uudella virastolla ei vielä ole yhteisiä toimitiloja, mutta ne pyritään löytämään mahdollisimman pian, jotta yhdistämisen tavoitteet voidaan saavuttaa. Juha Karvala Sosiaali- ja terveysjohtaja PROLAB rakennusprojektin onnistumisen avaimet 7 PROLAB 7 nyckeln till ett lyckat byggprojekt Talviriehassa kohtaavat maaseutu ja kaupunki 11 I vinterjippot möts 11 landsbygden och staden Muutoksiin valmistautuva lukiokoulutus avaa oviaan moneen suuntaan 15 Ajankohtaista kaupungilta 17 Aktuellt från staden 17 Vuoden 2005 messuilla sijoitusta, rakentamista, puutarhaa, koulutusta 19 År 2005 ordnas mässor om placering, 19 byggande, trädgård, utbildning... Tapahtumakalenteri 23 Evenemangskalender 23 Toimitus, Redaktion Päätoimittaja, Huvudredaktör: Veli-Matti Laitinen Toimittajat, Redaktörer: Hannele Saloranta ja/och Anni Johde Kielenkäännökset, Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö, Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare Vaasan kaupunki, Vasa stad PL 3, Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) ISSN (Painettu, Tryckt) ISSN (Verkkolehti, Nättidningen) Taitto, Ombrytning: Mainostoimisto Bonnie&Clyde Oy, Vaasa Paino, Tryck: UPC-Print Vaasa Painos, Upplaga: kpl/st Seuraava tiedotuslehti ilmestyy toukokuussa Följande nummer av informationstidningen ges ut i maj Det sammanslagna social- och hälsovårdsväsendet i vasabornas tjänst Social- och hälsovårdsnämnderna samt ämbetsverken sammanslogs i början av år Syftet med sammanslagningen är att skapa bättre förutsättningar för att svara mot kommuninvånarnas servicebehov. Målet är att med hjälp av en gemensam förvaltning mera centraliserat och effektivare producera den lagstadgade social- och hälsovårdsservicen. Genom en sammanslagning av kunnande och sakkännedom kan servicekvaliteten utvecklas. Social- och hälsovårdsservicen är en basservice, som kan beröra varje kommuninvånare under livets olika skeden. Till servicen hör t.ex. rådgivningarna, skolhälsovården, läkarservicen, sjukvården, åldringarnas hemvård och serviceboende, handikappservicen, barnskyddet, socialarbetet och de ekonomiska stödfunktionerna. Det nya verkets största utmaning är vårdgarantin som träder i kraft samt därtill hörande förberedelser samt den långvariga läkarbristen. För det nya verket är också tillgången på personal och trivseln i arbetet viktiga faktorer. Den viktigaste motiveringen för sammanslagningen av ämbetsverken är att man förbereder sig för åldringarnas ökade servicebehov i framtiden. Med tanke på detta sammanslogs bl.a. hemservicen och hemsjukvården till en gemensam hemvård, åldringshemmet Dammbrunnsgården anslöts till stadssjukhuset, i anslutning till vilket fortsättningsvis hemsjukhuset fungerar. Också åldringarnas boendeservice separerades till ett eget serviceområde. I och med sammanslagningen gjordes för stödandet av barnfamiljernas fostringsarbete förnyelser, såsom t.ex. att barnskyddet lösgjordes från vuxensocialarbetet och en ny psykosocial enhet skapades. Just nu finns det nya verket inte i gemensamma verksamhetsutrymmen, men man försöker så fort som möjligt finna utrymmen, för att målen för sammanslagningen skall kunna uppnås. Juha Karvala Social- och hälsovårdsdirektör Kuva/Bild: Jaakko Salo, painatuskeskus

3 Värikäs tiedotuslehti evästänyt lukijoitaan yli vuosikymmenen Färgstark informationstidning som betjänat sina läsare över ett årtionde Lehti tarjoaa tietoa Vaasan kaupungin palveluista, kulttuuritarjonnasta, koulutusmahdollisuuksista Nyt vuonna 2005 käsissäsi on varsin eri näköinen Vaasan kaupungin tiedotuslehti kuin vuonna 1992 tasan 30 numeroa sitten. Silloin vaasalaisiin koteihin jaettiin ensimmäinen tiedotuslehti, joka oli ulkoasultaan sanomalehtimäinen ja tabloidikokoinen. Lehti on 13-vuotisen tarinansa aikana tiedottanut paljon ajankohtaisista asioista: mitä tapahtumia on tulossa, mitä palveluita tarjotaan ja mikä tulee muuttumaan. Kukin lehti on voimassa 3-5 kuukautta. Lehden ilmestyttyä aletaan seuraavaa jo työstää ahkerasti. Päätoimittaja on aina ollut hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen. Juttuja kirjoittavat ja kuvia ottavat sivutilan varaaja, kaupungin tiedottaja Hannele Saloranta ja tilapäinen tiedotusavustaja. Tiedotuslehti kehittyy ja uudistuu Tiedotuslehden paperi ja ulkoasu ovat 13 vuoden aikana vaihdelleet. Myös artikkeleissa on pyritty monipuolisuuteen. Lehti on tiedottanut muun muassa kaupungin taloudesta, kaavoituksesta ja vaaleista. Myös kaupungin kulttuurista ja koulutuksesta on kerrottu runsaasti. Tekijät pohtivat jatkuvasti lukijoiden palautteen sekä omien kokemustensa pohjalta, kuinka tiedotuslehteä voisi parantaa. Vuoden 2004 lopulla pidettiin ideariihi, jossa etsittiin keinoja terävöittää lehden luonnetta. Esille tuli ajatuksia muun muassa toimituskunnan luomisesta ja lehden rahoitustavan muuttamisesta. Tiedotuslehtien kannet nähtävillä Tiedotuslehti ilmestyi alkuaikoinaan kahdesti vuodessa, mutta vuonna 2002 määrä kasvoi kolmeen. Tiedotuslehtien kannet 13 vuoden ajalta sekä lehdet 4 vuoden ajalta ovat pdf-muodossa nähtävillä kaupungin internetsivuilla Linkkipolku etusivulta, vasemmasta valikosta, on Yleistietoa Vaasasta -> Kaupungin tiedotuslehti. Lehteä numero 2/1992 ei kuitenkaan ole tallessa edes arkistokappaleena. Tätä numeroahan on etsitty jopa kilpailulla. Lehden tekijät toivottavat lukijoille mukavia lukuhetkiä! Tidningen informerar om Vasa stads service, kulturutbud, utbildningsmöjligheter... Nu år 2005 ser Vasa stads informationstidning helt annorlunda ut än år 1992 för 30 nummer sedan. Då delades den första informationstidningen ut till hemmen. Den var till utseendet mer lik en dagstidning och i tabloidformat. Tidningen har under sina 13 år informerat mycket om aktuella saker: kommande evenemang, den service som står till buds och pågående förändringar. Varje tidning sträcker sig över 3-5 månader. Då tidningen kommer ut börjar man redan arbeta flitigt på följande nummer. Förvaltningsdirektör Veli-Matti Laitinen har ända från början varit tidningens huvudredaktör. Artiklarna skrivs och bilderna tas av dem som reserverat sidan, stadens informatör Hannele Saloranta och en tillfällig informationsassistent. Informationstidningen utvecklas och förnyas Informationstidningens papper och layout har varierat under 13 år. Även artiklarna försöker man göra allt mångsidigare. Tidningen har informerat bl.a. om stadens ekonomi, planläggning och val. Också om kulturutbudet och utbildningen i staden har det skrivits mycket. De som jobbar med tidningen funderar hela tiden på basen av den respons som de får av läsarna samt egna erfarenheter, hur informationstidningen kunde förbättras. I slutet av år 2004 höll man ett idémöte, då man funderade hur tidningen kunde utvecklas ytterligare. Idéer bl.a. om att skapa ett redaktionsråd och ändra tidningens finansiering togs upp. Tidningspärmarna till påseende Informationstidningen utkom först två gånger i året, men år 2002 ökade antalet till tre. Tidningspärmarna från de senaste 13 åren samt tidningarna från de senaste 4 åren finns i pdf-form till påseende på stadens internetsidor Sökvägen från första sidan, menyn till vänster är Allmän information om Vasa > Informationstidning. Tidning nr 2/1992 finns inte bevarad, inte ens som arkivexemplar. Detta nummer har ju sökts t.o.m. med hjälp av en tävling. Vi önskar läsarna trevliga lässtunder! Anni Johde 3 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

4 4 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

5 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005 5

6 Vaasan tekninen toimi uudistuu ja on vahvasti mukana hyvän elämän arjessa Vasa tekniska sektor förnyas och deltar aktivt för ett bra liv varje dag Vaasan teknisessä toimessa aloitettiin syksyllä 2002 työ vision ja strategioiden kirkastamiseksi. Yhteinen visiomme on Mukana hyvän elämän arjessa. Yhdessä koko henkilökunnan kanssa selvitettiin ja kiteytettiin myös teknisen toimen arvot, jotka ovat: vuorovaikutteisuus, asiakaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osaaminen, taloudellisuus ja henkilökunnan hyvinvointi. Inom Vasa tekniska sektor inleddes hösten 2002 ett arbete för att klarlägga visionen och strategierna. Den gemensamma visionen är För ett bra liv varje dag. Hela personalen har tillsammans även klarlagt och skapat tekniska sektorns värden växelverkan, kundorientering, rättvisa, kompetens, lönsamhet och personalens välmående. Pohjanmaan pelastuslautakunta Österbottens Räddningsnämnd Pohjanmaan pelastuslaitos Österbottens räddningsverk Kaupunginjohtaja / Stadsdirektören Tekninen apulaiskaupunginjohtaja Tekniska biträdande stadsdirektören Tekninen lautakunta Tekniska nämnden Katu- ja vihertoimi Kiinteistötoimi Tekniset palvelut Yhteispalvelut Gatu- och parksektorn Fastighetssektorn Teknisk service Samservice Tekninen toimi Tekniska sektorn Liikelaitoslautakunta Affärsverksnämnden Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi Vasa Hamn Vasa Hussektor Vasa Vatten Teknisen toimen uusi organisaatio alkaen. Tekniska sektorns nya organisation träder i kraft Rakennus ja ympäristölautakunta Byggnads- och miljönämnden Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Byggnadstillsynen Miljöväsendet 6 Teknisen toimen lautakuntien alaisuuteen kuuluvat tulosalueet johtajineen ovat: Pohjanmaan pelastuslaitos, pelastusjohtaja Simo Kakkuri Katu- ja vihertoimi, kaupungininsinööri Timo Martonen Kiinteistötoimi, kaupungingeodeetti Clas-Göran Herrgård Tekniset palvelut, koneinsinööri Christer Björkstén Yhteispalvelut, talouspäällikkö Lea Kamila Vaasan Satama, satamajohtaja Lars Holmqvist Vaasan Talotoimi, toimitilajohtaja Heikki M. Vehkaoja Vaasan Vesi, toimitusjohtaja Ilkka Mikkola Rakennusvalvonta, rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila Ympäristötoimi, ympäristötoimenjohtaja Christer Hangelin Funktioner som lyder under tekniska sektorns nämnder (4 st.) och deras chefer Österbottens räddningsverk, räddningsdirektör Simo Kakkuri Gatu- och parksektorn, stadsingenjör Timo Martonen Fastighetssektorn, stadsgeodet Clas-Göran Herrgård Teknisk service, maskiningenjör Christer Björkstén Samservice, ekonomichef Lea Kamila Vasa Hamn, hamndirektör Lars Holmqvist Vasa Hussektor, lokalitetsdirektör Heikki M. Vehkaoja Vasa Vatten, verkställande direktör Ilkka Mikkola Byggnadstillsynen, byggnadsinspektör Eija Muttonen-Mattila Miljöväsendet, miljödirektör Christer Hangelin Teollisuusekonomikoulutus tietotekniikka tuotantotalous multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelma Diplomi-insinöörikoulutus sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma (automaatiotekniikan ja sähkötekniikan suunta) tietotekniikan koulutusohjelma (ohjelmistotekniikan ja tietoliikennetekniikan suunta) Vaasan yliopisto on 5000 opiskelijan tiedeyliopisto, jossa tutkitaan Vaasan ja opiskellaan kaupungin kauppatieteitä, tiedotuslehti kieliä, kulttuuria 1/2005 ja viestintää, hallintotieteitä ja tekniikkaa. Vaasan yliopisto, PL 700, Vaasa (06) (vaihde) kanslia@uwasa.fi

7 PROLAB rakennusprojektin onnistumisen avaimet PROLAB nyckeln till ett lyckat byggprojekt Yhteistyöhanke PROLABin tarkoitus on löytää keinoja, miten yhteistyö, tietojen talletus ja jakaminen tulee rakennusprojekteissa järjestää. Vaasan kaupunki osallistuu tiedettä ja käytäntöä yhdistäen. Rakennushankkeet osittain epäonnistuvat ja onnistuvat. Pulmia voivat tuoda aikataulujen venyminen ja kustannusten ylitykset, joista ei jaeta tarpeeksi tietoa oikeaan aikaan tai kaikille tarpeellisille tahoille. Tällaisten ongelmien ehkäisemiseksi pantiin Vaasassa pystyyn yhteistyöhanke PROLAB. Se on lyhennys sanasta projektilaboratorio. Vaasan yliopiston alaisuudessa toimivaa tutkimusohjelmaa vetää vastuullisena johtajana tekniikan tohtori Marja Naaranoja. Yhteistyöhankkeen kokonaistavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa, mutta yhtä tärkeää on tuottaa käytännöllistä ja hyödyllistä tietoa projektien onnistumisen esteistä ja niiden ratkaisuista, kertoo Naaranoja tieteen ja käytännön yhteensovittamisesta ja laajasta tutkimusryppäästään. PROLAB ja Vaasan teknisen toimen uudistus liittyvät yhteen PROLAB tutkimushanketta rahoittavat TEKES (noin 80 %), Vaasan kaupunki, YIT, Varkauden kaupunki ja rakennushankkeiden osapuolet. Kokonaistutkimus on edennyt kolmessa vaiheessa. Alkuun päästiin 2003 elokuussa ja tutkimus päättyy toukokuussa 2005, kun syntynyt malli projektitoiminnan parantamisesta tuotteistetaan. Hanke on jaettu 10 osaprojektiin, joihin kaikkiin Vaasan kaupunki jossakin muodossa osallistuu. Koska teknisen toimen työ on useimmiten projektimaista, uskon että PROLAB -tutkimus voi tuoda merkittävästi uusia näkökulmia kaupungin oman toiminnan kehittämiseen, Naaranoja toteaa. Suunnittelu sai ihmiset innostumaan Onkilahden koulu on hyvä ja onnistunut PROLABin esimerkkihanke. Siellä testaamme asiantuntijoiden vuorovaikutuksen uudenlaista järjestämistä. Testaamme myös käyttäjien tarpeiden kuvausta osittain uudella tavalla. Musiikkiluokasta rakennetaan malliluokka. Sen suunnitteluun saavat osallistua kaikki käyttäjät ja sen avulla saadaan myös lasten mielipiteet esille. Etukäteen voidaan nähdä, onko suunniteltu luokka sellainen kuin sen pitäisi olla. Tilan suunnittelu herätti kaikissa suurta mielenkiintoa ja innostusta. Ihmisiä ilmeisesti viehätti päästä suunnittelemaan tulevaa työtilaa uudella tavalla, kertoo Naaranoja lämpimästi hymyillen. Onkilahden koulun suunnitteluryhmä tutustuu koululaisiin ja aitoon kouluarkeen. Onkilahden koulus planeringsgrupp bekantar sig med eleverna och en äkta skolvardag. Syftet med samarbetsprojektet PROLAB är att hitta metoder för hur samarbete, lagring och spridning av information skall ordnas i anslutning till byggprojekt. Vasa stad deltar genom att kombinera vetenskap och praktik. Byggprojekt kan både misslyckas och lyckas. Problem kan uppstå till följd av förseningar i tidtabellen och kostnadsöverskridningar, om vilka man inte informerar tillräckligt vid rätt tidpunkt eller nödvändiga parter. För att förebygga dylika problem inleddes samarbetsprojektet PROLAB i Vasa. Det är en förkortning av ordet projektlaboratorium. Forskningsprogrammet som fungerar under Vasa universitet leds av Marja Naaranoja, doktor i teknik. Samarbetsprojektets totalmål är att producera vetenskaplig information, men lika viktigt är det att producera praktisk och nyttig information om hindren för ett lyckat projekt och deras lösningar, berättar Naaranoja om sammanjämkningen av vetenskap och praxis och sitt omfattande forskningskluster. PROLAB och reformen inom tekniska sektorn i Vasa ansluter sig till varandra Forskningsprojektet PROLAB finansieras av TEKES (cirka 80 %), Vasa stad, YIT, Varkaus stad och parterna i byggprojekten. Forskningen har i sin helhet framskridit i tre etapper. Projektet inleddes i augusti 2003 och forskningen upphör i maj 2005, då den modell som man skapat för förbättrandet av projektverksamhet produktifieras. Projektet är indelat i 10 delprojekt och Vasa stad deltar i någon form i alla dem. Eftersom arbetet inom tekniska sektorn oftast är av projektkaraktär tror jag att PROLAB-undersökningen kan komma med nya viktiga synpunkter i utvecklandet av stadens egen verksamhet, konstaterar Naaranoja. Stort intresse för planering Onkilahden koulu är ett bra exempel på ett lyckat PROLAB-projekt. Där testar vi hur växelverkan mellan sakkunniga kan ordnas på ett nytt sätt. Vi testar också av användarnas behovsbeskrivningar delvis på ett nytt sätt. Musikklassen byggs till en modellklass. Alla som använder klassen har fått delta i planeringen och på det sättet får man också fram barnens åsikter. Man kan på förhand se om den planerade klassen är sådan som den borde vara. Planeringen av utrymmet väckte stort intresse och entusiasm bland alla. Människor tycker tydligen om att själva få planera sina arbetsutrymmen på ett nytt sätt, berättar Naaranoja och småler varmt. Hannele Saloranta 7 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

8 Tennessee Williams Juha Lagström (vas.), Allu Tuppurainen. Kuvat Virpi Laakso Axel Hellstenius Suomennos: Reita Lounatvuori Ohjaus: Markus Packalén Lavastus ja puvut: Liisa Ikonen Ensi-ilta Päärooleissa: Karoliina Kudjoi Oskari Perkki Hanna Seppä Sakari Tuominen. Ohjaus Taava Hakala (vier.) Lavastus ja puvut Markus Serala (TaiK). Päärooleissa Allu Tuppurainen ja Juha Lagström. Ensi-ilta Elling on sympaattinen komedia kahdesta miehestä Ellingistä ja Kjell Bjarnesta, jotka joutuvat elämään itsenäisesti tavallista arkielämää pitkän laitoshoidon jälkeen. Se ei olekaan niin helppo tehtävä! Meille niin yksinkertaiset asiat kuin kaupassakäynti tai puhelinsoitto pelottavat... Elling-näytelmä muistuttaa meitä kaikkein tärkeimmästä - ystävyydestä. Se on toivoa antava todiste siitä, ettei maailma olekaan niin paha paikka - niin kauan kun meillä on toisemme! Neil Simon Ohjaus ja lavastus Markus Packalén Puvut Heidi Vähäjärvi-Parkkamäki Suuri näyttämö Romeo Rooleissa Antti Lang (vier.), Ilkka Aro, Kirsi Asikainen, Juha Lagström ja Karoliina Kudjoi sekä Mira Nevala ja Christina Jaatinen Ylioppilasteatteri Rampista. Viimeinen esitys Lämminhenkinen komedia, koskettava ja humoristinen kuvaus perheen elämästä New Yorkin laitakaupungilla 30-luvulla. 8 Oskari Perkki, Hanna Seppä. Kuva Jyrki Tervo Viettelyksen vaunu on Yhdysvaltain syvään etelään sijoittuva tiivistunnelmainen tarina neljästä ihmiskohtalosta. Blanche DuBois on joutunut jättämään sukunsa kartanon ja hakeutumaan sisarensa Stellan luo New Orleansiin. Blanche kantaa mukanaan menneisyyden salaisuuksia. Mitä tapahtuu, kun hän kohtaa sisarensa karkean, intohimoisen ja puoleensavetävän aviomiehen Stanleyn... Giacomo Puccini MADAMA BUTTERFLY Ooppera Musiikinjohto Nils Schweckendiek / Ville Enckelmann Ohjaus Neeme Kuningas Lavastus ja puvut Eija Mizohata Suuri näyttämö Romeo Vaasan oopperasäätiö - Vaasan kaupunginteatteri -Vaasan kaupunginorkesteri Viimeinen esitys Italialaisen säveltäjän Giacomo Puccinin mestariteos, amerikkalaisen luutnantin ja japanilaisen geishatytön kaunis ja traaginen rakkaustarina. Käsikirjoitus ja ohjaus Lasse Hjelt Kookaburra-ryhmän vierailuesitys Viimeinen esitys Hilpeä runo- ja loruesitys leikki-ikäisille. VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitkäkatu Vaasa Hanna Seppä, Oskari Perkki, Vasa Karoliina stads Kudjoi, informationstidning Sakari Tuominen 1/2005 LIPUT (06) VKT@vaasa.fi Studio Ticket (1 EUR/min + pvm)

9 Astrid Lindgren Ohjaus Saana Lavaste Lavastus Veera Laakso (vier.) Puvut Liisa Ikonen Musiikki Martti Tiainen Suomenkielinen kantaesitys. Suom. Emilia Pöyhönen Rooleissa mm. Hanna Seppä, Miina Maasola, Antti Mikkola, Karoliina Kudjoi, Sakari Tuominen ja Kirsi Asikainen. Vauhdikas Marikki-näytelmä kertoo Marikin ja pikkusisko Liisan värikkäästä elämästä Kesäkummussa. Rohkeus ja uteliaisuus vievät Marikin seikkailusta toiseen: jännittävälle yölliselle kummitusseikkailulle tyhjään pesutupaan ja hurjaan kiipeilykilpaan koulun katolle. Hanna Seppä, Miina Maasola. Kuva Jyrki Tervo Reko Lundán AINA JOKU EKSYY Ohjaus Saana Lavaste Lavastus ja puvut Veera Laakso (vier.) Valosuunnittelu Pekka Pitkänen (vier.) Äänisuunnittelu Saija Raskulla (TeaK) Ensi-ilta Rooleissa mm. Marja Myllylä, Kirsi Asikainen, Antti Mikkola ja Miina Maasola. Hanna Rinne on joutunut sairaalaan. Hän ei muista miksi. Hän luulee kahta lastaan Akia ja Liisaa aikoja sitten kuolleiksi vanhemmikseen. Sairaalassa Hanna koettaa kerätä muistojen siruista elämää taas ehjäksi. Polku vie 1950-luvun lapsuudenkodista kohti nykypäivää, siinä on monta mutkaa, monta mahdollisuutta eksyä - ja löytää takaisin. Hannan tarinasta versovat hänen lastensa Akin ja Liisan elämänkohtalot. Hannan tarina on suomalaisen perheen tarina kolmessa sukupolvessa, hyvin tunnistettava, viiltävä ja elämänmakuisen huumorin sävyttämä. Marja Myllylä (vas.), Annoora Ala-Lähdesmäki. Kuva Timo Teräväinen 9 UNTA VAI RAKKAUTTA? Tony Kushner Pierre Corneillen näytelmän L'Illusion comique. pohjalta Suomennos Matti Rossi. Ohjaus Saana Lavaste Lavastus ja puvut Liisa Ikonen Taikasuunnittelu Tatu Tyni Viimeinen esitys Rooleissa mm. Antti Mikkola, Miina Maasola, Sakari Tuominen, Hanna Seppä, Oskari Perkki ja Marja Myllylä. Huikea komedia, toden ja illuusion leikkiä. Tarina isästä ja hänen kadoksissa olevasta pojastaan. Salaperäisen velhon avulla isä saa nähdä poikansa ja tämän myrskyisät elämänvaiheet. Miina Maasola, Antti Mikkola. Kuva Jyrki Tervo Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

10 RETKIÄ KOKO PERHEELLE Eräkerho Kaltio kutsuu vaellusretkille Hiihtoleiri Saariselällä Tievatuvalla Hinta Tunturivaellus Saariselällä Hinta aikuisilta 200 ja nuorilta 100. Ilm. ja tied. Merja Heinonen puh Ahkiovaellus Paras Pältsa (Kilpisjärveltä länteen) Hinta Retki Itävallan Alpeille Hinta aikuisilta 600 (lentäen ja bussilla) Ilm. ja tied. Pekka Uusi-Hakala puh Tunturivaellukset kolmessa ryhmässä käsivarren Lapissa: I ryhmä Norjan tunturit, II ryhmä Paras Pältsa ja III ryhmä Halti. Hinta aikuisilta 220 ja nuorilta Ruskareissu Kuusamoon patikoijille ja turisteille Hinta aikuisilta 150 ja nuorilta 75. Turistit kämppämajoituksessa 250. Ilm. ja tied. Ville Järvinen puh Osallistu syksyllä alkavalle eräkurssille Kurssilla tutustutaan vaeltamiseen ja retkeilyyn liittyviin asioihin kuten vaelluskohteisiin ja retkeilyvälineisiin Kurssilla harjoitellaan erätaitoja kuten ruoan valmistamista retkikeittimellä, suunnistusta, erilaisten majoitteiden pystyttämistä, ensiapua ym. Lähde hiihtolomalla Åren tuntureille Matka tehdään laivalla ja bussilla Hinta 340 sisältää matkat myös perillä, majoituksen puolihoidolla Strandgårdenissa n. 30 km Åren keskustasta, hissiliput neljänä päivänä ja tapaturmavakuutuksen. Mukaan otetaan vähintään 15-vuotiaita nuoria ja perheitä, joiden mukana voi tulla myös alle 15-vuotiaita. Perheet saavat alennusta perushinnasta. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Kari Hietamäki puh ja Monika Heinonen Vasa stads informationstidning 1/2005

11 Talviriehassa kohtaavat maaseutu ja kaupunki I vinterjippot möts landsbygden och staden Pohjanmaan museo ympäristöineen on uudenlaisen perhetapahtuman näyttämö. Vaasan talousalueen asukkaita virkistää maaliskuun toisena lauantaina Talvirieha 2005, jossa kohtaavat kaupunki ja maaseutu, menneisyys ja tulevaisuus sekä kaksikielisyys. Ensimmäistä kertaa järjestettävässä Talviriehassa on mukana harvinaisen paljon eri toimijoita. Pohjanmaan museon, Pohjanmaan matkailun ja Kyrönmaan YHYRES -kehittämisyhdistyksen lisäksi oman panoksensa suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen antavat monet yhdistykset ja yritykset. Tarjolla on retkiluistelua, moottorikelkkailua, korikiipeilyä, potkukelkkakisaa ja tietenkin jotain hyvää syötävää, Pohjanmaan matkailukoordinaattori Erkki Laakso luettelee. Museon sisätilassa pidetään vanhan ajan markkinat Vaasanseudun Kehitys Oy:n eli Vasekin toimialueen käsityöläiset kutsutaan esittelemään taitojaan ja myymään tuotteitaan. Toivottavasti monet esittelijöistä pukeutuisivat vanhan ajan vaatteisiin, Arja Suomalainen kehittämisyhdistyksestä toivoo. Museo järjestää lapsiperheille suunnattuja esittelykierroksia suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi Loftet on mukana pitämällä huovutuspistettä. Yhteistyötä yli rajojen Talvirieha on monella tavalla uusi avaus: se virkistää museon toimintaa, avaa yhteistyön siltoja maaseudun ja kaupungin välille ja osoittaa käytännössä, etteivät kuntarajat häiritse yhdessä tekemistä ja yrittämistä. Museon naapurissa sijaitseva Åbo Akademi on luvannut pitää samaan aikaan tiloissaan avoimet ovet. Olen tyytyväinen, että saamme aikaan näin laajaa yhteistyötä. Tämä tapahtuma on merkittävä myös matkailullisesti. Talviriehassa voimme esitellä yritysten ohjelmapalvelutarjontaa, joka soveltuu myös matkailuun, Laakso kertoo. Österbottens museum och dess omgivning är scen för ett nytt familjeevenemang. Invånarna inom Vasas ekonomiområde kan den andra lördagen i mars delta i Vinterjippot 2005, där landsbygden och staden, det förgångna och framtiden samt tvåspråkigheten möts. I vinterjippot som ordnas för första gången deltar ovanligt många aktörer. Förutom Österbottens museum, Österbottens turism och Kyrönmaan YHYRES-kehittämisyhdistys ger många föreningar och företag sin insats vad gäller planeringen och det praktiska förverkligandet. På programmet står långfärdsskrinning, snöskoteråkning, korgklättring, sparkstöttingstävling och förstås någonting gott att äta, räknar Österbottens turismkoordinator Erkki Laakso upp. Inne i museet ordnas gammaldags marknad Hantverkarna inom Vasaregionens Utveckling Ab:s, dvs. Vaseks verksamhetsområde bjuds in för att demonstrera sina färdigheter och sälja sina produkter. Vi hoppas att många av dem skulle klä sig på gammaldags sätt, berättar Arja Suomalainen från utvecklingsföreningen YHYRES i Kyroregionen. Museet ordnar till barnfamiljer riktade guidningar på finska och svenska. Dessutom deltar Loftet med en tovningspunkt. Samarbete över gränserna Vinterjippot är på många sätt en ny öppning: det livar upp museets verksamhet, öppnar samarbetsbroar mellan landsbygden och staden och påvisar i praktiken att kommungränser inte står i vägen för samarbete och företagsamhet. Museets granne Åbo Akademi har lovat hålla öppet hus i sina utrymmen samtidigt. Jag är nöjd med att vi har fått till stånd ett så här omfattande samarbete. Det här evenemanget är också viktigt med tanke på turismen. På vinterjippot kan vi presentera företagens programserviceutbud, som också kan utnyttjas inom turismen, berättar Laakso. Outi Myllymäki 11 Talvirieha la Pohjanmaan museolla klo ei pääsymaksua - Åbo Akademissa avoimet ovet Lisätietoja muun muassa: / Tapahtumat Vinterjippo lördag vid Österbottens museum kl ingen inträdesavgift - öppet hus i Åbo Akademi Ytterligare information bl.a.: / Evenemang Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

12 12 Vasa stads informationstidning 1/2005

13 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/

14 Tervetuloa konserttiin Välkommen till konsert! * * * to 3.2. Sinfoniakonsertti yhdessäseinäjoen kaupunginorkesterin kanssa/symfonikonsertmed Seinäjoen kaupunginorkesteri Joht./dir. Hannu Norjanen, sol. Konstantin Weitz, viulu/violin, Jorma Katrama, kontrabasso/kontrabas Sibelius - Bottesini (12/8/4 E) to 17.2 Sinfoniakonsertti/Symfonikonsert Joht./dir. Hannu Norjanen, sol. Christine Bengtsson, piano Lindfors - Beethoven - Haydn (12/8/4 E) pe/fr Suomalaisen musiikin konsertti/finländska musikens konsert Joht./dir. Hannu Norjanen, sol. Erkki Palola, viulu/violin Siblius - Maaniittu - Nieminen - Saint-Saëns (12/8/4 E) 14 * * * * * Pääsiäiskonsertti/Påskkonsert to 17.3.Vaasan kirkko/trefaldighetskyrkan Joht./dir. Dmitri Slobodeniouk, sol. Maano Männi, viulu/violin, Heili Eespere, alttoviulu/altviolin Kokkonen- Mozart- Bach (12/8/4 E) pe/fr 1.4. Sinfoniakonsertti/Symfonikonsert Joht./dir. Dmitri Slobodeniouk Milhaud - Merikanto - Mozart (12/8/4 E) to 7.4. Nuoret solistit/unga solister Joht./dir. Anna-Marie Helsing, sol. Kuula-opiston oppilaat/ Kuula-institutets elever (12/8/4 E) to Sinfoniakonsertti/Symfonikonsert Joht./dir. Hannu Koivula, sol. MarkoYlönen, sello/violoncell de Falla - Sallinen - Tsaikovski (16/12/6 E) la/lö 30.4.Vappukonsertti/Valborgskonsert Joht./dir. Kari Kropsu, sol. Tomi Metsäketo, tenori/tenor (16/12/6 E) Mozart: Requiem 4.5.Vaasan kirkko/trefaldighetskyrkan -Vaasan XIII Kuorofestivaalin konsertti /Vasa XIII Körfestivalens konsert *klo/kl ,Vaasan kaupungintalo/vasa stadshus Vasa stads informationstidning 1/2005 VAASAN KAUPUNGINORKESTERI VASA STADSORKESTER puh./tfn (06) , Ennakko/Förköp: Studio Ticket, puh./tel

15 Muutoksiin valmistautuva lukiokoulutus avaa oviaan moneen suuntaan Vaasan lukiokoulutuksen rakenteita on muokattu kuluneen vuoden aikana tehokkaiden ja asiantuntevien tahojen myötävaikutuksella. Lukiokoulutus siirtyi lukien perusopetuksen yhteydestä toisen asteen koulutuksen hallintoon. Nyt valmistaudutaan kevään yhteishakuun uudistuneena ja toiveikkaana. Hyvän perään kannattaakin kysyä, toteaa lukion rehtori Kari Kukkohovi. Suomen lukiokoulutus on muuttunut viimeisien vuosikymmenien aikana merkittävästi. Kurssimuotoisuus, luokattomuus, oppilaitosten välinen yhteistyö ja opintojen henkilökohtainen suunnittelu ovat antaneet lukiokoulutukselle uusia ulottuvuuksia ja vapauksia. Vaikka lukio onkin yleissivistävä oppilaitos, sen opintojen suorittamismuodot poikkeavat oleellisesti perusopetuksesta. Noin puolet peruskoulun suorittaneista jatkaa opiskeluaan lukioissa. Lukiolainen suorittaa ylioppilastutkinnon tavallisimmin kolmessa vuodessa, mutta opinnoissa eteneminen on yksilöllistä ja antaa myös mahdollisuuden suoriutua urakasta enintään neljässä vuodessa. Yleissivistävä lukio ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan sen käyneet voivat hakeutua jatkoopintoihin joko yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. VAASA KULKEE EDELLÄ Vaasan kaupunki kulki jälleen kerran kehityksen kärjessä yhdistäessään nuorisoikäluokkien koulutuksen saman hallinnon alaisuuteen. Uudistuksen jälkeen toisen asteen koulutukseen kuuluvat lukioiden lisäksi Vaasan ammattiopisto ja Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Hallinnollisesti muutos merkitsi lukiokoulutuksen irtaantumista perusopetuksen yhteydestä. Samalla lukiokoulutuksen hallinto keveni ja siirtyi osaksi toisen asteen yhteistä hallintoa. Syyslukukauden 2004 aikana toteutettiin Vaasan lukio-opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin liittyviä muitakin merkittäviä tulevaisuuden ratkaisuja. Yksi näistä on päivälukioiden jaksojärjestelmien yhtenäistäminen, mikä astuu voimaan Samanlaiset jaksojärjestelmät ja tuntikaavio takaavat opiskelijoille lukiolain edellyttämän omakohtaisen oikeuden valita opintoja myös toisesta oppilaitoksesta. Jaksojärjestelmien yhtenäistäminen on opiskelijan kannalta selkeä etu. Sen avulla voidaan taata järkevä oppilaitosten välinen suunnittelu ja toiminta. Yhtenäistäminen Kari Kukkohovi rehtori takaa resurssien tehokkaan käytön ja mahdollistaa opintojen tarvittavan laajuuden riippumatta tulevien vuosien talouteen liittyvistä muutoksista. Ei ole itsestään selvää, miten lukiot tulevaisuudessa selviävät kamppailussa opiskelijoista. Tilanne on tässä suhteessa valtakunnallinen. Vaasassa huutoon vastataan muun muassa täsmentämällä ja täydentämällä lukioiden sisällöllistä antia. Mitä painavampaa tarjonta on, sitä turvallisemmin voidaan suhtautua tulevaisuuteen. Muutosten odotetaan aikanaan tuovan toiminnan kehittymisen lisäksi selvää taloudellista etua, mikä lisää suunnittelun uskottavuutta ja kasvattaa moraalista vastuuta yhteisten varojen käytöstä. OPISKELIJAN EDUN MUKAISIA RATKAISUJA lukien kahta suomenkielistä päivälukiota johtaa yhteinen rehtori. Lukioissa toimivat lisäksi paikallis- eli apulaisrehtorit, joiden toimenkuva tulee jonkin verran muuttumaan nykyisestä. Joka tapauksessa heidän tehtävänään on toimia lukionsa lähiesimiehenä. Johtamisratkaisulla edistetään yhteisten resurssien käyttöä ja suunnittelujärjestelmän toimimista laadukkaan lukiopalvelun tuottamiseksi. Molempien oppilaitosten sisällölliset vahvuudet ja ominaispiirteet otetaan huomioon. Molemmilla lukioilla on omat perinteensä ja historiansa, mikä osaltaan antaa niiden toimintaan tervettä omaleimaisuutta. Näitä perinteitä halutaan edelleenkin molemmissa yksiköissä edistää ja käyttää toiminnan polttoaineena. Organisaation muutoksilla ja siihen liittyvillä toimenpiteillä halutaan luoda ajan hengen ja vaatimusten mukainen moderni lukiokoulutus. Suosituilla opinahjoilla on kaikki mahdollisuudet kasvattaa entisestään myös alueellista vetovoimaisuuttaan. VAASALAINEN LUKIO TURVALLINEN JA LAADUKAS VAIHTOEHTO Peruskoululaiset hakevat lukiokoulutukseen valtakunnallisen yhteishakujärjestelmän kautta. Kevään yhteishakuaika on (Perusopetuksen päättöluokilla olevien osalta ). Vaasalaislukiot tähyävät oman kaupungin perusopetuksesta tulevien lisäksi myös alueellisesti kauemmas. Vaasaan tullaan hyvään ja sisällöltään rikkaaseen lukiokoulutukseen. Tämä asettaa koulutuksen järjestäjälle mieluisia ja jatkuvia haasteita. Vaasalainen lukiokoulutus on yhteistyössä paikallisen yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston kanssa sekä kaikkien niiden lukuisten muiden oppilaitosten kanssa, joita kaupungissamme on. Näin lukiolaisen mahdollisuudet saada vaikutteita ja käyttää hyödykseen opintomahdollisuudet on monia. Nykyään mahdollisuuksia on laajentanut muun muassa kaksoistutkinto, jossa opiskelija voi ylioppilastutkinnon ohella suorittaa ammatillisen tutkinnon. Nämä mahdollisuudet, lukioiden omien valintamahdollisuuksien lisäksi, monipuolistavat nuorten osaamista ja kasvattavat näkemyksiä tulevaisuuden haasteisiin. Vaasalainen lukio on turvallinen ja laadukas vaihtoehto opintojaan suunnittelevalle perusopetuksensa päättävälle nuorelle. Kari Kukkohovi rehtori BLI NÅGOT STORT I ETT LITET OCH TRIVSAMT GYMNASIUM VASA GYMNASIUM - Flexibelt med eleven i centrum Vid Handelsesplanaden 4, alldeles i stadens centrum, ligger Vasa stads svenska daggymnasium, Vasa gymnasium. Kvällstid verkar kvällsgymnasiet Aftis i samma hus. VG är ett ungt och relativt litet gymnasium med ca 90 studerande. Litenheten ger goda möjligheter till trivsel, trygghet, samarbete och goda studieresultat. VG är ett allmänbildande gymnasium med många specialiteter:undervisning i finska erbjuds åt alla enligt egen nivå, mofi åt tvåspråkiga och traditionell finska åt helt svenskspråkiga studerande, möjlighet att också avlägga gymnasiekurser på distans genom samarbete med Aftis och Dusör som finns i samma hus, svenska kombistuderande i Vasa avlägger sina gymnasiestudier vid VG och Aftis. Mera info: 15 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

16 yleisöluennot Kevään 2005 yleisöluennot pidetään keskiviikkoisin alkaen klo opiston auditoriossa, Pitkänlahdenkatu Eron monet kasvot avioero naisen, miehen ja lapsen kokemana Päätoimittaja Pirjo Vesaniemi Yksityisetsivä Roger Repo: toimeksianto suoritettu yliluonnollisen dekkaritrilogian alku, keskikohta ja loppu Kirjailija Harri V. Hietikko 6.4. Pilvisyyden ennustaminen Meteorologi Seija Paasonen Yhteistyössä Andromedan kanssa 13.4.Taide taitojen harjaannuttajana Sosiaalipsykologi Jaana Venkula Vapaa pääsy. Opistossa yli 300 kurssia eri aloilta, tule ja löydä omasi tai tilaa räätälöity kurssi! 16 Vasa stads informationstidning 1/2005 Juhlavuosi 2006 Juhlavuoden projektinjohtaja Christina Knookala on nyt aloittanut vuonna 2006 vietettävien Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksien valmistelut. Juhlavuosi sisältää kymmenittäin erilaisia tapahtumia, joista osa järjestetään nimenomaan juhlavuotta varten, ja osa on jokavuotisia tapahtumia, jotka tulevat huomioimaan juhlavuoden ohjelmatarjonnassaan. Tarkempia tietoja juhlavuoden ohjelmasta, logosta, järjestäjistä jne. löytyy piakkoin avattavilta kotisivuilta jotka päivitetään sitä mukaan kun juhlavuoden ohjelma muotoiltuu. Kaikki, jotka haluavat osallistua juhlavuoden ohjelmaan, voivat ilmoittautua kotisivun kautta tai suoraan projektinjohtajalle Tähän saakka useita kymmeniä yhdistyksiä ja järjestöjä on ilmoittanut olevansa kiinnostunut osallistumaan juhlavuoden ohjelmaan, mutta lisää halukkaita mahtuu mukaan. Jubileumsåret 2006 Jubileumsårets projektledare Christina Knookala har nu börjat sitt arbete med förberedelserna inför Vasa stads 400- årsjubileum år Året kommer att bestå av tiotals evenemang, delvis enkom arrangerade för jubileumsåret och delvis av årligen återkommande evenemang som kommer att beakta jubileumsåret i sitt programutbud. Närmare information om jubileumsårets program, logo, arrangörer m.m. finner man på hemsidorna som öppnas inom kort. Sidorna öppnas under adressen och de uppdateras vart efter årets program formar sig. Alla som önskar delta i jubileumsårets program kan anmäla sig via hemsidan eller direkt till projektledaren christina.knookala@vaasa.fi Hittills har tiotals föreningar och organisationer meddelat sitt intresse att delta i jublieumsårets program men ytterligare fler ryms med. Christina Knookala

17 Kuvat/Bilder: Jaakko Salo AJANKOHTAISTA KAUPUNGILTA AKTUELLT FRÅN STADEN Kaupunginjohtaja Markku Lumio ja rouva Christine Bengtsson-Lumio isännöivät itsenäisyysjuhlaa. He toivottivat nuoret lämpimästi tervetulleiksi komeaan kaupungintaloon. Tilaisuuden lopuksi myös koululaiset pitivät puheen ja kiittivät kutsusta. Stadsdirektör Markku Lumio och fru Christine Bengtsson- Lumio var värdar för självständighetsfesten. De hälsade ungdomarna varmt välkomna till det ståtliga stadshuset. Som avslutning höll eleverna också tal och tackade för inbjudan. 9.-luokkalaiset juhlivat itsenäisyyttä komeasti Kaupunginjohtaja kutsui itsenäisyysvastaanotolle kaikki vaasalaisten peruskoulujen päättöluokkalaiset. Vaasan kaupungintalo täyttyi upeasta juhlakansasta, ja Suomen itsenäisyyttä juhlittiin tanssien elävän musiikin tahdissa sekä nauttien pöydän antimista. Ståtlig självständighetsfest för niondeklassisterna Stadsdirektören bjöd in avgångsklasserna i Vasas grundskolor till självständighetsmottagningen Vasa stadshus fylldes av uppklädda festdeltagare och man firade Finlands självständighet genom att dansa till levande musik och njuta av bordets gåvor. Anni Johde Koululaiset olivat harjoitelleet juhlatansseja itsenäisyysvastaanottoa varten. Jokainen sai näyttää taitonsa kaupungintalon salissa, ja tunnelma oli korkealla kuin linnanjuhlissa ikään. Eleverna hade övat på festdanserna inför självständighets mottagningen. Alla fick tillfälle att visa vad de kunde i stadshusets festsal och stämningen var hög, precis som på slottsbalen. Museot kertovat tarinaa Vaasan historiasta Pian 400-vuotiaaseen Vaasan historiaan voi tutustua kaupungin lukuisissa museoissa. Ympäri vuoden avoinna olevia museoita on yli 10 kappaletta, ja kevät kun koittaa, avaavat muutkin jälleen ovensa. Taidemuseot Pohjanmaan museo ja Tikanojan taidekoti ovat Vaasan tunnetuimpia museoita. Pohjanmaan museo toimii maakunta- ja aluetaidemuseona, jossa on esillä muun muassa kulttuurihistoriallista ja kansallista esineistöä. Tikanojan taidekodissa on taideaarteita ympäri maailmaa. Alkukesästä museotarjonta kasvaa. Esillä on esimerkiksi merihistoriaa, vanhoja autoja ja ruotsinkielisen Pohjanmaan kulttuuria. Bragen ulkoilmamuseossa voi tutustua vaikka entisajan hylkeenpyyntiin. Palosaaren salmi oli 150 vuoden ajan kauppasatama ja laivanrakennuskeskus; nyt paikalla on Merimuseo. Vaasan Autoja moottorimuseolla taas voi katsastaa veteraaniautoja, -moottoreita ja moottoripyöriä. Myös Wasastjernan kauppiastalo on näkemisen arvoinen, sillä se on ainoita Vaasan palosta (1852) säilyneitä rakennuksia. Museerna skildrar Vasas historia Med Vasas snart 400-åriga historia kan du bekanta dig i de talrika museerna i staden. Det finns över 10 st. museer som är öppna året runt och då våren kommer öppnar också de övriga museerna sina dörrar. Konstmuseerna Österbottens museum och Tikanojas konsthem är de mest kända museerna i Vasa. Österbottens museum fungerar som landskaps- och regionkonstmuseum. Bland annat kulturhistoriska och nationella föremål finns utställda. I Tikanojas konsthem finns ett urval av konstskatter från hela världen. I början av sommaren ökar museiutbudet; bl.a. sjöhistorik, gamla bilar och den svenskspråkiga kulturen i Österbotten förevisas. Vid Brages friluftsmuseum kan du bekanta dig med forna tiders säljakt. Brändö sund var under 150 år en handelshamn och centrum för fartygsbyggandet; nu finns på platsen det Sjöhistoriska museet. I Vasa Bil- och motormuseum kan man bekanta sig med veteranbilar, motorer och -motorcyklar. Också Wasastjernahuset är sevärt, för det hör till de få byggnader som bevarades vid Vasa brand (1852). Anni Johde 17 Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

18 Eric Ericson - yksi merkittävimmistä kuoronjohtajista maailmassa. Eric Ericsonin Kamarikuoro, renesanssimusiikista avantgardeen: Vaasan kirkossa to Eric Ericson - enligt många världens främsta moderna körledare. Eric Ericsons Kammarkör - från renässansmusik till avantgarde: Trefaldighetskyrkan, to Info-lipputilaukset/biljetter Erkki Mendelin, , erkki.mendelin@vaasa.fi STUDIO TICKET POIMINTOJA OHJELMISTOSTA/AXPLOCK UR PROGRAMMET : Ke/Ons Mozart: Requiem 20/15 e To Eric Ericson Kamarikuoro/Kammarkör 30/20 e Barbershop pääkonsertti/huvudkonsert 15/10 e Studio One, Friendly Advice, The Vocal Magic Philomela & Mieskuoro Jussit Seinäjoki 15/10 e Barbershop workshop 15/10 e Lauluyhtye / Vokalensemblen Rajaton Lauluyhtye /Vokalensemblen Rajaton 20/15 e 20/15 e Pe/Fr Lauluyhtye / Vokalensemblen Talla 15/10 e Philomela & Mieskuoro Jussit 15/10e Lauluyhtye / Vokalensemblen Svetilen 15/10 e La/Lö Polyteknikkojen kuoro / Polyteknikernas kör 15/10 e Barbershop workshop 15/10 e Yle:n vuoden nuorisokuoro / YLE:s årets ungdomskör Philomela 15/10 e Festival Soirée, Rewell Center 10/5 e Su/Sö Päätöskonsertti / Finalkonsert 15/10 e Svetilen, Barbershop Quartets, Polyteknikkojen kuoro / Polyteknikernas kör Vasa stads informationstidning 1/2005 Viljo ja Maire Vuorion Säätiö VAAKUNA VAASA

19 Vuoden 2005 messuilla sijoitusta, rakentamista, puutarhaa, koulutusta År 2005 ordnas mässor om placering, byggande, trädgård, utbildning... Messuyhtiö Finn-Nolia järjestää kuusi messutapahtumaa vuonna 2005, viisi Vaasassa ja yhden Kokkolassa. Finn- Nolia on vakiinnuttanut asemansa Pohjanmaan suurimpana messujärjestäjänä, ja se tunnetaan valtakunnallisestikin korkealaatuisista ammatti- ja yleisömessuistaan. Tunnetuimmat ovat Pohjanmaan Suurmessut ja Rakennusmessut; suosittuja teemoja ovat myös puutarha, sijoittaminen ja koulutus. Finn-Nolia voi yhteistyökumppaneineen toteuttaa hyvinkin erilaisia messujen rakenneratkaisuja. Yhtiö voi esimerkiksi tarjota näytteilleasettajille palvelupaketin aina valmiiksi rakennettuun ja kalustettuun osastoon saakka. Messujen vahvuus on suora vuorovaikutus yrityksen ja asiakkaiden välillä. Vuorovaikutuksen vahvuutta lisää vielä se, että asiakkaat tulevat messuille omasta halustaan tutustumaan yrityksiin ja niiden tarjontaan. Yritykset voivat kohdata asiakkaat kasvokkain ja luoda näin tärkeitä kontakteja tehokkaammin kuin perinteisellä myyntityöllä. Mässbolaget Finn-Nolia ordnar sex mässevenemang år 2005, fem i Vasa och ett i Karleby. Finn-Nolia har befäst sin ställning som Österbottens största mässarrangör och bolaget är känt också riksomfattande för sina högklassiga fack- och publikmässor. De mest kända är Österbottens Stormässa och Byggmässan; populära teman är också trädgården, placering och utbildning. Finn-Nolia kan med sina samarbetspartner också genomföra mycket olika strukturlösningar för mässorna. Bolaget kan t.ex. erbjuda sina utställare servicepaket med t.o.m. färdigt byggda och inredda avdelningar. Mässornas styrka är den direkta växelverkan mellan företag och kunder. Växelverkans styrka förstärks dessutom av att kunderna kommer till mässan på eget initiativ för att bekanta sig med företagen och deras utbud. Företagen kan möta sina kunder ansikte mot ansikte och på detta sätt skapas viktiga kontakter effektivare än genom traditionellt försäljningsarbete. Tulevia messutapahtumia Waasan Sijoitus tapahtuma, Vaasan kaupungintalo. Messut tarjoavat korkeatasoisia tietoiskuja ja asiantuntijoiden puheenvuoroja. Elviira Rakennusmessut Kokkolan Urheilutalo. Rakennusalan lisäksi messut esittelevät puutarharakentamista. Pohjanmaan Suurmessut sekä Piha ja Puutarhamessut Botniahalli. Suurmessut täyttävät tänä vuonna 10 vuotta! Se huomioidaan erityisesti messujen sisällössä. Puutarha-messuille rakennetaan näyttävät yleiskoristelut. Tarjolla on myös alan tietoiskuja, työnäytöksiä ja neuvontaa. Valtakunnalliset Rakennusmessut Botniahalli. Messut on suunnattu rakentajille, remontoijille, sisustajille sekä alan ammattilaisille. Know How Koulutus- ja työelämämessut, Botniahalli. Messut tarjoavat omaa alaansa etsiville nuorille mahdollisuuden tutustua alueensa työvoimatarpeisiin ja tarjolla oleviin koulutusvaihtoehtoihin. Kommande mässevenemang Evenemanget Placering i Wasa, 10.2 i stadshuset i Vasa. Mässan erbjuder högklassiga infoinslag och expertanföranden. 19 Tapaamisiin messuilla! Esitetilaukset ja lisätietoja: Oy Finn-Nolia Ab puh sähköposti: info@finn-nolia.fi Vi ses på mässorna! Broschyrbeställningar och ytterligare uppgifter: Oy Finn-Nolia Ab tfn e-post: info@finn-nolia.fi Elviira Byggmässa i Karleby Idrottsgård. Utöver byggbranschen förevisas på mässan även trädgårdsbyggande. Österbottens Stormässa samt Trädgårdsmässa i Botniahallen. Stormässan fyller i år 10 år! Detta beaktas speciellt i mässans innehåll. För trädgårdsmässan byggs stiliga arrangemang upp. På programmet står infoinslag, arbetsdemonstrationer och rådgivning. Riksomfattande byggmässa i Botniahallen. Mässan är riktad till byggare, renoverare, inredare samt yrkesfolk inom branschen. Know How Utbildnings- och arbetslivsmässa, i Botniahallen. Mässan erbjuder ungdomar som söker sin egen bransch möjligheter att bekanta sig med områdets arbetskraftsbehov och tillbudsstående utbildningsalternativ. Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2005

20 20 Vasa stads informationstidning 1/2005