Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP-Kivi Seppo Leinonen Risto Vartiainen Panu Lintinen Heidi Laxström Ilkka Pirttikoski Dno. K/577/41/2009 Hakemusnumero Projektinumero A31348

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Tiivistelmä PP- Kivi projektin tavoitteena oli lisätä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luonnonkivien ja soraa korvaavien kiviainesten, varsinkin vaativaan käyttöön soveltuvien I-II luokan ainesten varantoa, sen hallittua ja suunnitelmallista hyötykäyttöä ympäristötekijät huomioiden. Projektin kautta oli tavoitteena lisätä myös Pohjois- Pohjanmaan tunnettuutta ja kiinnostavuutta luonnonkiveä tuottavan teollisuuden investoinneille sekä uuden tuotannon käynnistymiselle ja jalostusarvon lisäämiselle. Projektialueena oli Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Taivalkoski, Utajärvi ja Yli-Ii kunnat. Projekti toteutettiin Oulunkaaren kuntayhtymän ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Projektin hakija oli Oulukaaren kuntayhtymä. Projektin rahoitukseen osallistuivat Oulunkaaren kuntayhtymä, Nivala- Haapajärven, Ylivieskan ja Haapajärven - Siikalatvan seutukunnat, Taivalkosken kunta ja Geologian tutkimuskeskus. Projektin päärahoittaja oli Pohjois-Pohjanmaan liitto, ohjelma Pohjois-Suomi, toimintalinja 3: alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Projektin kustannus oli Projektin toteutui aikataulussa ja tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Uusista kiviainesvarannoista testattiin 19 esiintymää. Testattujen kiviaineskohteiden lisäksi löydettiin useita muitakin laadultaan ja sijainniltaan tuotantolaatuisia kiviaineksia jokaisesta projektialueen kunnasta. Testitulosten mukaan huippulaatuisia murskekiviä asfalttipäällysteisiin ja/tai raidealustoihin on 8, hyviä yleismurskeita 5 ja kohtuullisia yleismurskeita 7 esiintymässä. Uusia luonnonkiviesiintymiä löytyi 9. Luonnonkiviesiintymistä 6 esiintymää ovat mustia kiviä ja 3 puna-harmaajuovaisia graniitteja. Tarkempia tutkimuksia tehtiin 6 mustan kiven esiintymällä, tutkimusojat ja 8 timanttikairareikää, yhteensä 95.8 kairametriä. Kiviaineskohteiden markkinointi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Luonnonkiviesiintymien markkinointi saatiin käynnistettyä, mutta tutkimusten myöhäisestä valmistumisesta johtuen saatiin toteutettua vain osittain. Kiviainesesiintymistä tiedotettiin kaikkiaan 56 yrittäjälle. Luonnonkivitutkimuksista tiedotettiin 6 yrittäjälle. Kohderyhmän asiakastiedot ja kivialan kehittämismalli toimitetaan alueellista elinkeinoa kehittäville toimijoille loppuraportoinnin yhteydessä.

3 PP- KIVI Loppuraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Seppo Leinonen, Risto Vartiainen, Panu Lintinen, Heidi Laxström, Ilkka Pirttikoski Raportin laji Julkinen Toimeksiantaja Oulunkaaren kuntayhtymä Raportin nimi Pohjois-Pohjanmaan kiviprojekti, PP- Kivi Tiivistelmä PP- Kivi projektin tavoitteena oli lisätä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luonnonkivien ja soraa korvaavien kiviainesten varantoa, sen hallittua ja suunnitelmallista hyötykäyttöä ympäristötekijät huomioiden. Projektialueena oli Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva, Taivalkoski, Utajärvi ja Yli-Ii kunnat. Projekti toteutettiin Oulunkaaren kuntayhtymän ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteistyönä. Projektin hakija oli Oulunkaaren kuntayhtymä. Projekti toteutui suunnitelman mukaisesti ja tavoitteet saavutettiin. Uusista kiviainesvarannoista testattiin yhdeksäntoista näytettä. Uusia luonnonkiviä löytyi yhdeksän esiintymää, kuusi mustaa kiveä ja kolme puna-harmaajuovaisen gneissiä. Tarkempia tutkimuksia tehtiin kuudella mustan kiven esiintymällä: tutkimusojat ja kahdeksan timanttikairareikää, yhteensä 95.8 kairametriä. Kiviaineskohteiden markkinointi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kiviainesesiintymistä tiedotettiin kaikkiaan 56 yrittäjälle. Luonnonkivitutkimuksista tiedotettiin 6 yrittäjälle. Kohderyhmän asiakastiedot ja kivialan kehittämismalli toimitetaan alueellista elinkeinoa kehittäville toimijoille loppuraportoinnin yhteydessä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kiviaines, luonnonkivi, mustakivi Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Pohjois-Pohjanmaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Loppuraportti Arkistotunnus 126/2013 Kokonaissivumäärä 17 s. + 4 liitettä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue VA 401 Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Seppo Leinonen

4 PP- KIVI Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHADANTO 1 2 TAVOITTEET TUTKIMUS Etsintäkartoitus Näytteenotto Tutkimuskaivannot Kairaus Kiviainestestit. 5 4 TULOKSET Luonnonkiviesiintymät Kiviainesesiintymät Kiviainesesiintymien laatukuvaukset MARKKINOINTI 16 6 LUONNONKIVITEOLLISUUSDEN KEHITTÄMINEN KIVIAINESTUOTANNON KEHITTÄMINEN YHTEENVETO LIITELUETTELO

5 PP- KIVI Loppuraportti 3 1 JOHADANTO Geologian tutkimuskeskus ja Oulunkaaren kuntayhtymä toteuttivat Pohjois-Pohjanmaan kiviprojektin, PP- Kivi vuosina Hankkeen tavoitteena oli lisätä kestävällä tavalla hyödynnettäviä kiviaines- ja luonnonkivivarantoja. Tutkimusten tuloksena projekti raportoi 19 uutta kiviaines- ja 9 uutta luonnonkiviesiintymää. Projektia rahoittivat Oulunkaaren kuntayhtymän ja GTK:n lisäksi Taivalkosken kunta, Nivala - Haapajärven, Ylivieskan seutukunta ja Haapaveden - Siikalatvan seudun kuntayhtymä. Projekti sai EU- rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta, alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamisen toimintalinjalta. Hankkeen kustannus oli TAVOITTEET Projektin tavoitteena oli parantaa maakunnan kiviainesvarantoa ja kiventuotannon toimintaympäristöä kartoittamalla projektialueelta helposti tuotteistettavat ja markkinoitavat kiviaines- ja luonnonkiviesiintymät. Tarkoituksena oli löytää vähintään yksi vaativaan kiviainesluokkaan I - II kuuluvan kiviainesesiintymä jokaisesta projektialueen kunnasta. Kiviainesesiintymien lisäksi projekti asetti tavoitteekseen löytää vähintään 10 uutta luonnonkiviesiintymää, joista 3-4 kohdetta soveltuisivat vientituotantoon. Tutkimustulosten markkinoinnin avulla haettaisiin yrityksiä hyödyntämään uusia kivivarantoja. Tavoitteeksi asetettiin löytää 10 jatkotoimista kiinnostunutta yritystä ja että vähintään 2 esiintymässä ryhdytään jo projektin aikana toimiin varannon hyödyntämiseksi. 3 TUTKIMUS Tutkimus sisälsi varantotutkimukset ja esiintymämarkkinoinnin. Varantotutkimuksissa tehtiin etsintäkartoitus, näytteenotto, tutkimuskaivannot ja kairaus sekä kiviainestestit. Esiintymien ympäristöarviointi tehtiin karttatiedusteluna, maastossa ja Oiva-palvelun avulla ( Projektin toiminnan, tavoitteiden ja tulosten markkinointi kohdistettiin maakunnan kivi- ja maaainesalan toimijoihin sekä keskeisiin Suomessa toimiviin luonnonkivialan yrityksiin. Keskeiset toimet vuosina : Hanke aloitettiin vasta elo-syyskuun taitteella virallisen rahoituspäätöksen jälkeen. Projektin käynnistäminen ja toteutus oli muutoin suunnitelman mukainen. Etsintätutkimuksia tehtiin lumien tuloon lokakuulle sekä Oulun eteläisellä että pohjoisella alueella Projekti jatkui sekä Oulun eteläisen että pohjoisen alueen etsintätutkimuksilla. Kiviaines- ja luonnonkivinäytteitä irrotettiin yhteensä 19 kappaletta. Verkostoituminen kohderyhmään aloitettiin. Oulun eteläisen etsintätutkimukset saatiin valmiiksi talven alkuun Projektin etsintäkartoitusta jatkettiin toukokuulta alkaen. Kartoitus saatiin valmiiksi syyskuussa. Kohdekohtaisia kaivatus- ja kairaustutkimuksia tehtiin syys - lokakuun aikana. Tutkimusluvat saatiin kaikkiaan 8 esiintymälle. Kiviainestestejä tehtiin vuoden alussa 16 kpl ja loppupuolella 3 kpl, yhteensä 19 kappaletta. Vuoden 2011 kiviainesesiintymät ja tulokset (16 kappaletta) toimitettiin niistä kiinnostuneille 16 yrittäjille. Kiinnostavuuskysely toimitettiin kaikkiaan 56:lle yrittäjälle. Luonnonkivitutkimuksista ja tuloksista oli kiinnostunut 6 luonnonkivialan yrittäjää.

6 PP- KIVI Loppuraportti 4 Tutkimusalueeksi suunniteltiin koko Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa. Projekti toteutettiin kuitenkin vain niillä alueilla, mihin saatiin seutukunnallista tai kunnallista rahoitusta. Pohjoisella alueella projektialueeseen kuului Oulunkaaren kuntayhtymän alueen kunnat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Yli-Ii ja Koillismaan seutukunnasta Taivalkoski. Eteläisellä alueella projektialueen muodostivat Nivala - Haapajärven, Haapaveden - Siikalatvan ja Ylivieskan seutujen kunnat Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Siikalatva ja Ylivieska (kuva 1). Kuva 1. PP- Kivi projektialue. 3.1 Etsintäkartoitus Etsintäkartoituksen kohteet valittiin olemassa olevan geologisen ja ympäristöaineiston perusteella. Asutusta tai muuta häiriintyvää kohdetta lähellä olevat viitteet (< 500 m) rajattiin pois tarkistettavien listalta. Viitteillä tehtiin geologinen luonnonkivi- ja / tai kiviainesvarantoarvio ja tarkastettiin karttatiedusteluna ennakkoon tehty ympäristöllinen soveltuvuus. Oulun pohjoisella alueella kartoitettiin sekä luonnonkivi- että kiviainesviitteet, Oulun eteläisellä vain kiviainesviitteet. Eteläisen alueen luonnonkiven kartoitettiin vuosina , Promotion of Natural Stone Industry in the

7 PP- KIVI Loppuraportti 5 Northern Areas, PNASTINA- projekti (NPP- projekti: lead partner SGU Ruotsi, partneri Suomessa Pyhäjärven Kehitys Oy). PP- Kivi projektissa kartoitettiin kaikkiaan 940 kohdetta (taulukko 1). Taulukko 1. PP- Kivi projektin etsintäkartoituskohteiden lukumäärä vuosina Pohjoinen Eteläinen Yhteensä Näytteenotto Projektissa irrotettiin 22 kookasta lohkarenäytettä kiilaamalla ja räjäyttämällä (kuva 2). Näistä 19 oli kiviainesnäytteitä ja 3 luonnonkivinäytteitä. Kiviainesnäytteet pienittiin lekalla nyrkin kokoisiksi kappaleiksi ja toimitettiin testauslaboratorioon. Näytemäärä testeihin oli 80 kg/testattava näyte. Kiinnostavilta mustankiven tutkimuskohteilta porattiin 14 värinäytettä pienoistimanttiporalla. Pienoispora- ja lohkarenäytteet kiillotettiin värilaadun arvioimiseksi. Kartoitustutkimusten ohella otettuja vasaranäytteitä ei arkistoitu. Muut näytteet säilytetään GTK Itä-Suomen yksikössä kairasydännäytteitä lukuun ottamatta, jotka toimitetaan Lopen kairasydän arkistoon. Kuva 2. Lohkarenäyte Pitkäselän puna-mustajuovaisesta gneissi- esiintymästä, Pudasjärvi, x= ja y= Kuva: Risto Vartiainen.

8 PP- KIVI Loppuraportti Tutkimuskaivannot Laadultaan kiinnostavilla luonnonkivitutkimuskohteilla tehtiin etsintäkartoituksen jälkeen pienoistimanttikairanäytteiden otto ja osalle kohteista tutkimuskaivannot kaivinkoneella. Potentiaalisimmat 4 aihetta tutkittiin timanttikairalla pintaa syvemmältä m syvillä rei illä. Luonnonkivitutkimuksia tehtiin kaikkiaan 16 kallioalueella (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimustoimenpiteet luonnonkiviaiheilla. Tutkituista 16 aiheesta 9 luokittui eheys- ja värilaadun perusteella esiintymiksi. Kahden aiheen lisätutkimuksiin ei saatu maanomistajan lupaa. Esiintymät, 9 kpl Kohde Kunta Hav.tunnus X Y Kivilaji Lisätutkimuksia Näytetyyppi Kaivanto Kairaus Isolehto Pudasjärvi MTM$ Gabro Ei Vasaranäyte Petäjäkangas Pudasjärvi PJL Diabaasi Ei Lohkare Pieni Raatesuo S Pudasjärvi PJL Tonaliittigneissi Ei Vasaranäyte Pitkäselkä Pudasjärvi PJL Graniittigneissi Ei Lohkare Repovaara Pudasjärvi BBT$ Graniittigneissi Ei Lohkare Jänisvaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Koivuvaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Latvakangas Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Romevaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Kyllä Timanttikairaus x x Tutkitut kohteet, 7 kpl Ahvenlampi Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Vasaranäyte Kalliovaara Taivalkoski STL Sarvivälkediabaasi Kyllä Minikaira x Murtovaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Vasaranäyte Pohjanvaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei Vasaranäyte Romeenkangas Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei Vasaranäyte Romeenrinne Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei Vasaranäyte Väärälampi Taivalkoski PJL Sarvivälkediabaasi Kyllä Minikaira 3.4 Kairaus Potentiaalisimmat luonnonkiviaiheet tutkittiin timanttikairalla, poraus-kairaust56 kalusto. Kairattuja kohteita oli 4 kpl ja reikä 8 kpl. Yhteenlaskettu reikäpituus oli 95.8 m. Kairasydämistä raportoitiin väri, värivirheet sekä kallion rakoilu. Raot luokiteltiin pysty-, vaaka- ja muiksi raoiksi. Kallion eheys arvioitiin rakoluokituksen perusteella. Kairasydämistä kiillotettiin määrävälein värinäyte (taulukko 3). Kairausurakan toimittajaksi valittiin kilpailutuksella Destia Oy infrapalvelut. Taulukko 3. PP- Kivi projektin kairaustiedot. Kulma on asteina (90 o on pysty). Näyte reikäpituutta. KOHDE KAIRATUNNUS X (kkj) Y (kkj) Pituus m Kulma Suunta NÄYTE (kiillotus) Jänisvaara S513/2012/R (SE) _4.15m; _8.98m; _11.5m Jänisvaara S513/2012/R (W) _3.7m; _7.7m; _8.55m Romevaara S513/2012/R (N) _4.0m; _6.5m Romevaara S513/2012/R (SW) _6.0m; _12.3m Koivuvaara S513/2012/R (SW) _7.1m; _2.0m Koivuvaara S513/2012/R (N) _2.85m; _6.3m Latvasuo S513/2012/R (S) _5.2m Latvasuo S513/2012/R (S) _4.5m Yht. (m) 95.8

9 PP- KIVI Loppuraportti Kiviainestestit Kiviainestestejä tehtiin kaikkiaan 19 kappaletta, 6 pohjoisella osa-alueella ja 13 eteläisellä osaalueella (kuva 3, taulukot 5 ja 6). Perustestipaketin mukaiset tutkimukset tehtiin kaikkiaan 19 näytteelle. Peruspaketti sisälsi seuraavat toimenpiteet: murskaus, seulonta, pesu, kuivaus, kiintotiheys, vedenimeytyminen, litteysluku, kuulamyllykoe ja Los Angeles-koe. Lähellä ratalinjoja sijainneille näytteille tehtiin myös raidesepelitestipaketin testit (Los Angeles-, LaRB-, micro Deval- kokeen, MDRB ja muotoarvon määrittämisen), taulukko 7. Kiviainestesti toimittajaksi valittiin kilpailutuksella Destia Oy infrapalvelut. Taulukko 5. Pohjoisen projektiosa-alueen 6 kiviainestestinäytettä. Kohde Kunta Havaintotunnus X Y Kivilaji Näytetyyppi Petäjäkangas Pudasjärvi PJL Diabaasi Kiviainesnäyte Jäkälämaa Pudasjärvi PJL Diabaasi Kiviainesnäyte Pitkäselkä Pudasjärvi PJL Diabaasi Kiviainesnäyte Koivuvaara Taivalkoski PJL Diabaasi Kiviainesnäyte Lamminvaara Utajärvi PJL Tonaliittigneissi Kiviainesnäyte Mustasalmenkangas Utajärvi BBT$ Diabaasi Kiviainesnäyte Kuva 3. Kiviainesnäytteen valmistelua Lamminvaaran esiintymällä Utajärvellä (PJL x= ja y= ). Kuva: Martti Melamies.

10 PP- KIVI Loppuraportti 8 Taulukko 6. Eteläisen projektiosa-alueen 13 kiviainestestinäytettä. Kohde Kunta Havaintotunnus X Y Kivilaji Näytetyyppi Kekajärvi itä Ylivieska 003-SMH$ Intermediäärinen porfyriitti Kiviainesnäyte Asemakangas Ylivieska 020-SMH$ Gabro Kiviainesnäyte Haapakalliot Sievi 040-SMH$ Mafinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Toppikallio länsi Alavieksa 054-SMH$ Mafinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Karkiakallio Oulainen LETU Hapan vulkaniitti Kiviainesnäyte Takakuru Oulainen LETU Emäksinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Kivikkokangas Kärsämäki KRK Kvartsi-maasälpäkivi Kiviainesnäyte Nuolimäki Kärsämäki 120-KRK Emäksinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Honkastenkangas Haapavesi 122-KRK Emäksinen vulkaniitti Kiviainesnäyte Kiimaharju L Haapavesi KRK Kvartsi-maasälpäkivi Kiviainesnäyte Kumiseva Haapajärvi KRK Gabro Kiviainesnäyte Murtomäki Pyhäjärvi KRK Intermediäärinen porfyriitti Kiviainesnäyte Penttilä Haapajärvi KRK Emäksinen vulkaniitti, dioriitti Kiviainesnäyte Taulukko 7. Näytekohtaiset perustestit (19 kpl) ja raidesepelitesti (4 kpl). PSY havaintotunnus Kohde Kunta Kivilaji Perustesti Raidesepelitesti PJL Petäjäkangas Pudasjärvi Diabaasi/Gabro X - PJL Jäkälämaa Pudasjärvi Diabaasi/Gabro X - PJL Lamminvaara Utajärvi Tonaliittigneissi X - PJL Pitkäselkä Pudasjärvi Diabaasi X PJL Koivuvaara Taivalkoski Diabaasi X BBT$ Mustasalmenkangas Utajärvi Diabaasi X LSY havaintotunnus Kohde Kunta Kivilaji Perustesti Raidesepelitesti 003-SMH$-10 Kekajärvi itä Ylivieska Intermediäärinen porfyriitti X SMH$-10 Asemakangas Ylivieska Gabro X X 040-SMH$-10 Haapakalliot Sievi Mafinen vulkaniitti X X 054-SMH$-10 Toppikallio länsi Alavieksa Mafinen vulk. X - LETU Karkiakallio Oulainen Hapan vulk. X X LETU Takakuru Oulainen Emäksinen vulk. X X KRK Kivikkokangas Kärsämäki Kvartsimaasälpäliuske X KRK2-10 Nuolimäki Kärsämäki Emäksinen vulk. X KRK2-10 Honkastenkangas Haapavesi Emäksinen vulk. X - KRK Kiimaharju L Haapavesi Kvartsimaasälpägneissi X - KRK Penttilä Haapavesi Emäksinen vulk/dioriitti X - KRK kumiseva Haapajärvi Gabro X - KRK Murtomäki Pyhäjärvi Intermediäärinen vulk. X - 4 TULOKSET 4.1 Luonnonkiviesiintymät Luonnonkiviesiintymistä on 6 mustia kiviä ja 3 puna- tai harmaajuovaisia gneissejä (taulukko 8, kuvat 4 ja 5). Mustat kivet ovat väriltään kilpailukykyisiä parhaisiin Suomessa tuotettuihin mustiin kiviin verrattuna. Mustakiviesiintymät tai niiden helposti tuotettavat alueet ovat varsin pienialaisia. Esiintymät soveltuvat tuotettavaksi kotimaan markkinoille tai omajalostetuotannon raaka-aineeksi.

11 PP- KIVI Loppuraportti 9 Tämän tutkimuksen tulokset ovat alustavia ja jokaisella kohteella on tarpeellista tehdä tarkentavat inventoinnit ennen tuotantovalmisteluja. Esiintymien kuvailusivut ovat liitteessä 1. Kuvailusivut ovat myös www- osoitteessa: Taulukko 8. PP- Kivi projektin luonnonkiviesiintymät (9 kpl) ja muut tutkitut kohteet (7 kpl). Esiintymät, 9 kpl Kohde Kunta Hav.tunnus X Y Kivilaji Arvio Isolehto Pudasjärvi MTM$ Gabro Ehyt Petäjäkangas Pudasjärvi PJL Diabaasi Ehjä, iso esiintymä Pieni Raatesuo S Pudasjärvi PJL Tonaliittigneissi Ehyt Pitkäselkä Pudasjärvi PJL Graniittigneissi Ehjä, iso esiintymä Repovaara Pudasjärvi BBT$ Graniittigneissi Ehjä, iso esiintymä Jänisvaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri, levä, pitkä Koivuvaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri, kapea, pitkä Latvakangas Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri, kapea, pitkä Romevaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Hyvä väri Tutkitut kohteet, 7 kpl Ahvenlampi Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Kalliovaara Taivalkoski STL Sarvivälkediabaasi Epätasainen väri Murtovaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Ei tutkimuslupaa Pohjanvaara Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Pieni, peitteinen Romeenkangas Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Liikaa värivirheitä Romeenrinne Taivalkoski STL Pyrokseenidiabaasi Liikaa värivirheitä Väärälampi Taivalkoski PJL Sarvivälkediabaasi Liikaa värivirheitä Kuva 4. Luonnonkiviesiintymistä 5 sijaitsee Pudasjärvellä ja 4 Taivalkoskella.

12 PP- KIVI Loppuraportti Kiviainesesiintymät Kuva 5. Latvasuon mustankivi Taivalkoskella (STL , x= ja y= ). Uusista kiviainesesiintymistä testattiin19 kappaletta. Näistä 13 on Oulun eteläisellä ja 6 Oulun pohjoisella alueella (taulukko 9, kuvat 6, 7 ja 8). Tuotantolaatuisia esiintymiä on testattujen kohteiden lisäksi kaikissa projektialueen kunnissa. Testitulosten mukaan huippulaatuisia murskekiviä asfalttipäällysteisiin ja/tai raidealustoihin on 8, hyviä yleismurskeita 5 ja kohtuullisia yleismurskeita 7 esiintymässä. Tarkemmat kuvailut ovat kappaleessa 4.2.1, mineraalikoostumukset liitteessä 2 ja testaustulokset liitteessä 3. Taulukko 9. Kiviainesesiintymien laatu (SFS-EN standardit), pinta-ala (ha) ja määräarvio (m3). Esiintymä Kunta Kivilaji Yleisarvio Testitulos P-ala, ha Määrä, m3 Petäjäkangas Pudasjärvi Diabaasi/Gabro hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) Jäkälämaa Pudasjärvi Diabaasi/Gabro hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35) Lamminvaara Utajärvi Tonaliittigneissi kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 30, FI 35) Pitkäselkä Pudasjärvi Diabaasi kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 25, FI 20) Koivuvaara Taivalkoski Diabaasi erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15) Mustasalmenkangas Utajärvi Diabaasi erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 20) Kekajärvi Ylivieska Intermediäärinen vulkaniitti kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 20, FI Asemakangas Ylivieska Gabro hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) Haapakalliot Sievi Mafinen vulkaniitti erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15) Toppikallio Alavieksa Mafinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35) Karkiakallio Oulainen Mafinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35) Takakuru Oulainen Mafinen vulkaniitti kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) Kivikkokangas Kärsämäki Kvartsimaasälpäliuske kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) Nuolimäki Kärsämäki Mafinen vulkaniitti kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) Honkastenkangas Haapavesi Mafinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35) Kiimaharju Haapavesi Kvartsimaasälpäkivi erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35) Penttilä Haapajärvi Intermediäärinen vulkaniitti hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 35) Kumiseva Haapajärvi Gabro hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) Murtomäki Pyhäjärvi Intermediäärinen vulkaniitti erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35) Tilavuusarvio on laskettu tapauskohtaisesti 5-15 m louhintasyvyydelle

13 PP- KIVI Loppuraportti ha 3 2 Sarja1 1 0 Akselin otsikko Kuva 6. Pinta-alaltaan isoja kiviaineskohteita (> 2ha) ovat Kekajärvi, Ylivieska; Kiimaharju, Haapavesi; Murtomäki, Pyhäjärvi; Penttilä, Haapajärvi; Mustasalmenkangas, Utajärvi; Karkiakallio, Oulainen; Petäjäkangas, Pudasjärvi. Kuva 7. PP- Kivi projektin testatut kiviaineskohteet (13 kpl Oulun eteläinen ja 6 Oulun pohjoinen).

14 PP- KIVI Loppuraportti m Sarja Kuva 8. Kiviainesesiintymän louhinnallisen määräarvion (> m 3 ) perusteella mittavia kohteita ovat Kiimaharju, Haapavesi; Kekajärvi, Ylivieska; Karkiakallio, Oulainen; Murtomäki, Pyhäjärvi ja Nuolimäki, Kärsämäki Kiviainesesiintymien laatukuvaukset Pohjoinen osa-alue Pohjoisella projektialueella testattiin 6 kiviainesesiintymän kivityypit (kuva 9). Petäjäkangas: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Jäkälämaa: hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Lamminvaara: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 30, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Pitkäselkä: kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 25, FI 20) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisille teille.

15 PP- KIVI Loppuraportti 13 Kuva 9. PP- Kivi kiviainestestit pohjoisella osa-alueella. Petäjäkangas, Jäkälämaa ja Pitkäselkä Pudasjärvi; Koivuvaara, Taivalkoski sekä Lamminvaara ja Mustasalmenkangas, Utajärvi. Koivuvaara: erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippumatta. Mustasalmenkangas: erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 20) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Eteläinen osa-alue Eteläisellä projektialueella testattiin 13 kiviainesesiintymän kivityypit (kuva 10). Kekajärvi: kohtuullinen yleismurske (An 19, LA 20, FI 20). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin vähäisempien liikennemääräluokitusten mukaisille teille.

16 PP- KIVI Loppuraportti 14 Kuva 10. PP- Kivi kiviainestestit pohjoisella osa-alueella. Kekajärvi itä ja Asemakangas, Ylivieska; Haapakalliot, Sievi; Toppikallio länsi, Alavieksa; Karkiakallio ja Takakuru, Oulainen; Kivikkokangas ja Nuolimäki, Kärsämäki; Honkastenkangas ja Kiimaharju L, Haapavesi; Kumiseva ja Penttilä Haapajärvi sekä Murtomäki, Pyhäjärvi. Asemakangas: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Raidesepelitestin LA on erittäin hyvä (LArb 12), mutta Micro Deval (MDErb 15) jää vähän vaatimustason alapuolelle (=11). Testitulokset eivät välttämättä vastaa tuotantomurskeista saatavia tuloksia. Haapakalliot: erittäin hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 15). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön sekä mm. maanteiden rakennekerroksiin ja asfalttipäällysteisiin lähes kaikkien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippumatta. Kelpaa lujuuden puolesta myös raidesepeliksi, kaikille rataosuuksille (LArb 12, MDrb 11), mutta raidesepelitestissä muoto (SI 50) jää paljon vaatimustason alapuolelle (=20). Päällystetestissä litteysluku on kuitenkin ihan hyvä?! Koemurskauksessa selviäisi, onko tämä todellista!

17 PP- KIVI Loppuraportti 15 Toppikallio: hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35), jopa erittäin luja jos litteyslukua (FI) saadaan parannettua murskausprosessissa. Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Karkiakallio: hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35), jopa erittäin luja jos litteyslukua (FI) saadaan parannettua murskausprosessissa. Sopii mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin ja on kuulamyllykokeen perusteella erittäin kestävä asfalttikivi. Kelpaisi lujuuden puolesta raidesepeliksi (LArb 16, MDErb 7), mutta litteyslukua (FI)rvo jää huonoksi (SI luokaton). Takakuru: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Sopii lujuuden puolesta raidesepeliksi (LArb 14, MDErb 11). Litteyslukua (FI)rvo (SI 25) jää hieman vaatimustason alapuolelle (=20), mutta litteyslukua (FI) voi todennäköisesti parantaa murskausprosessissa. Kivikkokangas: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Nuolimäki: kohtuullinen yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Honkastenkangas: hyvä yleismurske (An 10, LA 20, FI 35), etenkin jos litteyslukua (FI) saa parannettua murskausprosessissa. sopii mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Kiimaharju: erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35), etenkin jos litteyslukua (FI) saa parannettua murskausprosessissa. Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikenneluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Kuulamyllyarvon perusteella esiintymässä on huippulaatuista asfalttikiveä. Penttilä: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 35). Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useiden liikennemääräluokitusten teille asfalttityypistä riippuen. Soveltuu etenkin vähempiliikenteisille teille ja sorateiden pintaukseen. Kumiseva: hyvä yleismurske (An 14, LA 20, FI 15) sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useiden liikennemääräluokitusten mukaisille teille asfalttityypistä riippuen. Murtomäki: erittäin hyvä yleismurske (An 7, La 20, FI 35), etenkin jos litteyslukua (FI) saa parannettua murskausprosessissa. Sopii yleiseen rakentamiskäyttöön ja mm. maanteiden ja rautateiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin useimpien liikennemääräluokitusten teille asfalttityypistä riippuen. Kuulamyllykokeen perusteella erittäin luja asfalttikivi, mutta litteysluku on melko huono.

18 PP- KIVI Loppuraportti 16 5 MARKKINOINTI Projektin kiviainesesiintymät 2011 esiteltiin alan toimijoille keskitetysti vuoden2012 keväällä. Kiinnostavuuskysely toimitettiin 56 alueen kivi- ja maa-ainesalan yrittäjälle. Kiviainesesiintymien markkinointiaineisto toimitettiin 16 tuloksista kiinnostuneelle yrittäjälle. Markkinointiaineistoon sisältyi esiintymät ja maanomistajatiedot, testaustulokset ja kohteiden sijaintikartat. Luonnonkivitutkimuksista ja alustavista tuloksista raportoitiin 6 luonnonkivialan yritykselle. Varsinaiset tutkimustulokset valmistuivat vasta projektin loppupuolella ja tulosten maastoesittelyt siirtyvät vuoden 2013 kesään. 6 LUONNONKIVITUOTANNON KEHITTÄMINEN Luonnonkivituotannon kehittämisen pääpiirteet ovat esiintymätiedon markkinointi yrityskenttään ja esiintymien käyttöönoton opastaminen. Pohjois-Pohjanmaan luonnonkivituotannon kehittämiseen tarvittava tutkimustieto on raportoitu tässä raportissa. Tutkimustieto siirretään myös seudullisten ja maakunnallisten viranomaisten käyttöön. Luonnonkiviliiketoiminnan käynnistämisessä on ensisijaisesti huomioitava raaka-aineen tasalaatuisuus ja riittävyys, tuotannon tehokkuus ja riittävän laaja markkinapohja ja sen jatkuva kehittäminen. Tämä raportin liitteenä olevassa luonnonkivituotannon kehittämismallissa (liite 4) on toimenpidemallin lisäksi listattu esiintymätutkimiseen, koetuotantoon, materiaalitestaukseen ja markkinointiin erikoistuneita palvelun tarjoajia. Mallissa on myös lista suomalaisista kiviyrityksistä. Lähteenä on käytetty Suomen kiviteollisuusliitto ry:n sivustoa ( Sivustolla on kerättynä kivialan toimijoille laajasti ajankohtaisia asioita, tilastotietoa, ohjeita ja muuta käyttökelpoista tietoa. GTK:n luonnonkiviesiintymätietoa osoitteessa ja tietoa tutkimuspalveluista osoitteessa 7 KIVIAINESTUOTANNON KEHITTÄMINEN Rakentaminen ja liikenneväylät tarvitsevat maa-aineksia. Lisääntyvällä kalliokiviainesten käytöllä säästetään soravaroja ja suojellaan alueellisesti tai pakallisesti tärkeitä pohjavesialueita. Maaaineksia käytetään vuosittain 80 miljoonaa tonnia, noin 16 tonnia asukasta kohti, josta puolet murskataan kalliosta. Kiviainesten varantotieto ja ympäristöturvallinen käyttöönotto ovat tällä hetkellä maankäytön keskeisiä haasteita, sekä maakunnissa että yksittäisissä kunnissa. Kuljetuskustannukset ovat korkeat ja aineksia halutaan tuottaa mahdollisimman lähellä käyttökohteita. Kiviainestuotannon kehittämisessä on tärkeintä ympäristöllisesti kestävä alueellinen varantotieto. Kiviainestuottaja vastaa kohdekohtaisesta laatu-määräinventoinnista ja ainestuotteen laatumäärityksestä. Kiviainesesiintymä vuokrataan maanomistajalta. Toiminta tarvitsee maa-aines ja ympäristöluvan. Pohjois-Pohjanmaan ki-

19 PP- KIVI Loppuraportti 17 viainestuotannon kehittämiseen tarvittava tutkimustieto on raportoitu tässä raportissa. Tutkimustieto siirretään myös seudullisten ja maakunnallisten viranomaisten käyttöön. Kiviainesesiintymistä saa lisätietoja GTK:sta, Alueelliset kiviaineskohteet ovat tarkasteltavissa kiviainestilinpidon palvelussa Kiviainestuotannosta on saatavilla lisätietoja INFRA ry:n sivuilta INFRA ry on maa- ja vesirakennusalan yrittäjien ja yritysten etujärjestö. Rakentamisen materiaaleja koskeva harmonisoiduista tuotestandardeista saa lisätietoa Rakennusteollisuus RT ry: Ympäristöministeriö: Suomen standardoimisliitto SFS ry: hen Helpdesk -nettisivusto (toiminnassa vuoden 2012 alusta lähtien). CE- merkintä tulee pakolliseksi suurimmalle osalle rakennustuotteita YHTEENVETO Projektin toteutui ja tavoitteet saavutettiin suunnitelman mukaisesti. Tuotantolaatuisia kiviaineksia löydettiin jokaisesta projektialueen kunnasta. Uusista kiviainesvarannoista testattiin 19 esiintymää. Testitulosten mukaan huippulaatuisia murskekiviä asfalttipäällysteisiin ja/tai raidealustoihin on 8, hyviä yleismurskeita 5 ja kohtuullisia yleismurskeita 7 esiintymässä. Uusia luonnonkiviesiintymiä löytyi 9. Luonnonkiviesiintymistä 6 esiintymää ovat mustia kiviä ja 3 puna-harmaajuovaisia gneissejä. Luonnonkiviesiintymiä koskeva tutkimustieto on alustava. Tarkemmat tutkimukset on tehtävä ennen tuotantosuunnitelmia. Etsintäkartoituskohteet valittiin riittävillä suojaetäisyyksillä (> 500 m) asutuksesta, vesistöistä ja muista häiriintyvistä kohteista olemassa olevan kartta-aineiston perusteella. Ympäristöarviointia tehtiin myös maastossa. Näytteenottokohteille ja muille lisäselvitetyille kohteiden tehtiin tarkentava ympäristötarkastelu Oiva- palvelun avulla (OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille: Kohteissa ei ole ympäristö- eikä muita rajoitteita. Tutkimus- ja esiintymätieto toimitetaan projektin päätyttyä seudullisten kehittämistoimien lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Ely- keskukselle. Tutkimustoimet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti koko projektialueella. Projektissa kartoitettiin kaikkiaan 940 kohdetta. Näytteitä irrotettiin kaikkiaan 22 kappaletta. Näistä oli kiviainesnäytteitä 19 ja luonnonkivinäytteitä 3 kappaletta. Kiviainestestejä tehtiin kaikkiaan 19 kappaletta. Luonnonkivinäytteet työstettiin kiiltopintaisiksi näyttölevyiksi. Tutkimuskaivantoja tehtiin 5 ja timanttikairausta 4 luonnonkiviesiintymällä. Kohteisiin kairattiin 8 kpl m pitkää reikää, yhteensä 95.8 metriä. Näytteen irrotukseen ja kohteellisiin kaivanto- ja kairaustutkimuksiin haettiin maanomistajilta näytteenotto- tai tutkimusluvat. Tutkimusluvat saatiin lähes kaikille potentiaalisille kohteille 2 mustan kiven esiintymää lukuun ottamatta. Kiviaineskohteiden markkinointi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Luonnonkiviesiintymien markkinointi saatiin käynnistettyä, mutta tutkimusten myöhäisestä valmistumisesta johtuen saatiin toteutettua vain osittain. Kiviainesesiintymistä tiedotettiin kaikkiaan 56 yrittäjälle. Luonnonkivitutki-

20 PP- KIVI Loppuraportti 18 muksista tiedotettiin 6 yrittäjälle. Kohderyhmän asiakastiedot ja kivialan kehittämismalli toimitetaan alueellista elinkeinoa kehittäville toimijoille loppuraportoinnin yhteydessä. Projektin tutkimustoimista vastasi Geologian tutkimuskeskus. Markkinointi tehtiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa. Projektin testaus- ja urakointipalvelujen kilpailutuksesta vastasi Oulunkaaren kuntayhtymä. Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus % Muu julkinen rahoitus % Rahoitus yhteensä % Projektin ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa. Näistä 2 oli sähköpostikokousta. Ohjausryhmän kokoonpanossa olivat Paavo Tihinen, Oulunkaaren kuntayhtymä; Kimmo Pietikäinen ja Seppo Leinonen, GTK; Urpo Kortetjärvi, Taivalkosken kunta; Kari Pinola, Pyhäjärven Kehitys Oy; Tuukka Pahtamaa, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus. Projektin toteutukseen liittyvät asiakirjat ja tutkimusmateriaalit säilytetään Geologian tutkimuskeskuksessa, Itä-Suomen yksikössä, Kuopiossa. Kairasydämet säilytetään Kuopion toimistolla ja toimitetaan GTK keskuskairasydänvarastoon Lopelle vuoden 2015 alusta. GTK kirjapitoaineisto säilytetään Kuopiossa ja Oulunkaaren kirjanpito Oulunkaaren kuntayhtymässä Iissä. Ohjausryhmän pöytäkirjat säilytetään Oulunkaaren kuntayhtymässä. Säilytyspaikkojen osoite- ja yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö PL 1237, Neulaniementie KUOPIO Puhelinvaihde: Faksi kirjaamo: gtk@gtk.fi tiedustelut: info@gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Lopen kairasydänarkisto Mustinsuontie LÄYLIÄINEN info@gtk.fi Faksi (019) Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, Micropolis, Ii vaihde: (08) fax: (08) kirjaamo@oulunkaari.com

21 PP- KIVI Loppuraportti 19 LIITELUETTELO Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Luonnonkiviesiintymien kuvailusivut Mikroskooppimääritykset kiviainesnäytteille Kiviainestestien tulokset 19 kpl Luonnonkivituotannon kehittämismalli