TUTKINTOSÄÄNTÖ. Lahden ammattikorkeakoulu

Transkriptio

1 Lahden ammattikorkeakoulu TUTKINTOSÄÄNTÖ Lahden ammattikorkeakoulun hallitus on vahvistanut tämän tutkintosäännön ja se on voimassa alkaen.

2 Tutkintosääntö 1 Lahden ammattikorkeakoulun tutkintosääntö perustuu ammattikorkeakoululakiin (932/2014) ja valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista (1129/2014) sekä Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n toimilupaan (voimassa alkaen). Tämä tutkintosääntö korvaa Lahden ammattikorkeakoulun aiemman tutkintosäännön (hyväksytty ammattikorkeakoulun hallituksessa ). Lahden ammattikorkeakoulun hallitus on vahvistanut tämän tutkintosäännön ja se on voimassa alkaen.

3 Tutkintosääntö 2 Sisältö 1 KOULUTUSTEHTÄVÄ JA KORKEAKOULUOPETUS TUTKINNOT JA KOULUTUKSET Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne ja tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne ja tavoitteet Opetussuunnitelmat OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen Siirto-opiskelijaksi ottaminen OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS Opiskeluoikeusaika Opiskeluoikeusajan jatkaminen Opiskeluoikeuden menettäminen Opiskeluoikeuden palauttaminen Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen sosiaali- ja terveysalalla OPINTOJEN SUORITTAMINEN Henkilökohtainen opintosuunnitelma Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen Kielitaito Opintosuorituksen arviointi Arvioinnin oikaiseminen Arvosanan korottaminen Opintojen vanhentuminen Tutkintotodistus MUUT SÄÄDÖKSET Ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuus ja viihtyisyys Käyttäytyminen ja kurinpito Opintotukilautakunta Korkeakoululautakunta Tutkintolautakunta Opiskelijakunta VOIMAANTULO... 14

4 Tutkintosääntö 3 1 KOULUTUSTEHTÄVÄ JA KORKEAKOULUOPETUS Lahden ammattikorkeakoulun toimiala muodostuu seuraavista koulutusaloista: 1. kulttuuriala 2. yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 3. luonnontieteiden ala 4. tekniikan ja liikenteen ala 5. sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 6. matkailu- ja ravitsemis- ja talousala Ammattikorkeakoulu järjestää toimialallaan ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaista korkeakouluopetusta, joka tukee yksilön ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulu harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Lahden ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi, mutta opetusta voidaan antaa myös muilla kielillä. Vieraskielisissä koulutusohjelmissa opetuskieli on englanti. Suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai oppimiskokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai oppimiskokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään. Kunkin tutkinto-ohjelman hyväksytyissä opetussuunnitelmissa määritellään opinnoissa käytettävä kieli. Opintosuoritukset tehdään pääsääntöisesti opintojakson tai oppimiskokonaisuuden kielellä. Lahden ammattikorkeakoulun sijaintipaikka on Lahden kaupunki. Ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Lisäksi ammattikorkeakoulu voi järjestää erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutuksina. Avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden. Ammattikorkeakoulu voi järjestää maahanmuuttajille maksutonta koulutusta, jonka tavoitteena on antaa kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammattikorkeakouluopintoja varten. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös opiskelijaryhmälle korkeakoulututkintoon johtavaa maksullista tilauskoulutusta. 2 TUTKINNOT JA KOULUTUKSET Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n toimiluvan määrittelemien koulutusvastuiden mukaisia ammattikorkeakoulututkintoja ja toimiluvan määrittelemiä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä

5 Tutkintosääntö 4 korkeakoulututkintoja. Tutkintonimikkeet ja tutkintojen laajuudet ovat asetuksen ammattikorkeakouluista 1129/2014 mukaiset. Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutuksina. Koulutus on ammattikorkeakoulun suunnittelema ja järjestämä opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttävään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutuksien laajuus on opintopistettä ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutuksien laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Opintopiste perustuu opiskelijan työmäärään, johon sisällytetään kaikki opinnoissa opiskelijalta vaadittava työ tunteina riippumatta opetusmenetelmistä tai opetusjärjestelyjen tavasta. Opintojen mitoituksessa käytetään ECTS-pisteytystä, jonka mukaisesti yhdellä opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan opintojakson suorittamiseen käyttämää keskimäärin 27 tunnin työpanosta, johon sisältyy kaikki opinnoissa opiskelijalta vaadittava työ tunteina. Yhden lukuvuoden täysipäiväiset opinnot ovat 60 opintopistettä, joka vastaa työmäärältään 1600 tuntia. Kulttuurialan koulutuksien laajuus on 240 opintopistettä, poikkeuksena on musiikin koulutus, jonka laajuus on 270 opintopistettä. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksien laajuus on 210 opintopistettä. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksien laajuus on 240 opintopistettä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on kulttuurialalla ja tekniikan ja liikenteen alalla 60 opintopistettä, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu- ja ravitsemisalalla 90 opintopistettä. Opinto-ohjelmat laaditaan siten, että 210 opintopisteen laajuisten ammattikorkeakoulututkintojen suorittamisen ohjeaika on 3,5 vuotta, 240 opintopisteen 4 vuotta ja 270 opintopisteen laajuisten 4,5 vuotta. Ylempään AMK-tutkintoon johtavien 60 opintopistettä laajojen koulutusten ohjeaika on yksi vuosi ja 90 opintopistettä laajojen koulutusten 1,5 vuotta. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että opiskelija voi suorittaa opinnot mainitussa ajassa. Opintojen suorittamisen enimmäisaika on aina yhtä vuotta pitempi, kuin opinto-ohjelman laajuutta vastaava aika. Ammattikorkeakoulu antaa todistuksia ammattikorkeakoulussa suoritetuista opinnoista. Ammattikorkeakoulun antamista todistuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. 2.1 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne ja tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä, johon liittyy seminaarityöskentelyä ja kypsyysnäyte. Opinnot toteutetaan opintojaksoina, jotka ovat pakollisia tai vapaasti valittavia. Osa ammattiopinnoista voidaan järjestää työelämässä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

6 Tutkintosääntö 5 Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavien opintojen laajuus on vähintään 15 opintopistettä kaikissa Lahden ammattikorkeakoulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. Harjoittelu Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä. Harjoittelu on tavoitteellista ja sen laajuus riippuu suoritettavasta tutkinnosta. Yksi harjoitteluviikko vastaa 1,5 opintopistettä. Harjoittelusta vastaava opettaja hyväksyy tutkintoon liittyvän harjoittelun ja antaa tarkempia ohjeita siitä. Opinnäytetyö Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti työelämä- tai hanketoimijan toimeksiantona. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Opinnäytetyö tehdään yksilötyönä tai usean opiskelijan ryhmätyönä. Opinnäytetyöhön kuuluu aina kirjallinen, julkinen raportti. Opiskelija toimittaa tämän kirjallisen raportin ja tekijätiedot ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden julkaisukanava Theseukseen, kun opinnäytetyö on hyväksytty. Arvosana opinnäytetyöstä viedään opintorekisteriin opinnäytetyön Theseukseen tallennuksen jälkeen. Opinnäytetyön tuloksena saavutettu uusi tieto, tuote, palvelu tai taiteellinen produktio voidaan dokumentoida ja julkaista kirjallisen raportin lisäksi myös muutoin. Opinnäytetyö on julkinen heti, kun se on esitetty ja hyväksytty. Tekijänoikeudet kuuluvat opiskelijalle. Tekijänoikeuksista ja omistuksesta sovitaan opinnäytetyön tekemisen alkuvaiheessa erikseen toimeksiantosopimuksessa niiltä osin, että oikeudet siirtyvät toimeksiantajalle tai ammattikorkeakoululle. Raportissa oleva toimeksiantajan pyynnöstä salaiseksi määrätty materiaali kirjoitetaan liitetiedostoksi. Tätä liitetiedostoa ei julkaista Theseuksessa. Usean opiskelijan yhteisen opinnäytetyön kohdalla opiskelijat sopivat tekijänoikeuksista ja omistuksesta keskenään. Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeessa on ohjeet opinnäytetyön tekemiseen. Kypsyysnäyte Opinnäytetyön alalta kirjoitettavalla kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Englanninkielisissä koulutusohjelmissa kypsyysnäyte voidaan tehdä englanniksi, mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Kypsyysnäytteen kielestä, ellei se ole suomi tai ruotsi, päättää yksikön johtaja tai hänen nimeämänsä opettaja, matkailun alalla ja kuvataiteessa yliopettaja ja musiikissa vastuuopettaja. Arvosana kypsyysnäytteestä on hyväksytty - hylätty. Opiskelija voi uusia hylätyn kypsyysnäytteen kaksi kertaa. Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyönohjeessa on ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamiseen.

7 Tutkintosääntö Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen rakenne ja tavoitteet 2.3 Opetussuunnitelmat Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu syventäviä ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä. Muutoin opinnäytetyöhön ja kypsyysnäytteeseen sovelletaan tässä tutkintosäännössä esitettyjä ammattikorkeakoulututkinnon vastaavia säännöksiä. Ammattikorkeakoulu päättää opetussuunnitelmista. Opetussuunnitelmissa määritellään tutkinnon rakenne ja osaamisen tavoitteet. Ammattikorkeakoulu julkaisee internet-sivuillaan vuosittain päivä- ja monimuotototeutusten opinto-oppaan, joka sisältää voimassa olevat opetussuunnitelmien sisältökuvaukset ja tutkintovaatimukset. Lahden ammattikorkeakoulun osaamispohjaiset opetussuunnitelmat on laadittu huomioiden eurooppalaisen ja kansallisen viitekehyksen (EQF ja NQF) vaatimukset. Opetussuunnitelma sisältää valtakunnallisesti määritellyt yhteiset kompetenssit osana opintojaksojen tavoitteita. Lahden ammattikorkeakoulun korkeakoululautakunta päättää opetussuunnitelmien yhteisistä linjauksista ja opetussuunnitelmat hyväksyy ammattikorkeakoulun rehtori. 3 OPISKELIJAVALINTA JA OPISKELIJAKSI OTTAMINEN 3.1 Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaussa. Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin amk-lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. Lahden ammattikorkeakoulussa käytetään erillishakua avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen opiskelijoille. Opiskelijavalinnassa noudatetaan ammattikorkeakoulujen päättämiä valintaperusteita ja sitä hakutoivejärjestystä, jonka hakija on merkinnyt hakemukseensa. Erityisjärjestelyjä valintakokeissa (mukaan luettuna lisäajan myöntäminen) koskevat päätökset tekee

8 Tutkintosääntö 7 ammattikorkeakoulu. Opiskelijaksi hakenut voi hakea Lahden ammattikorkeakoulun korkeakoululautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen julkaisusta. Opiskelijaksi hyväksytyn on ilmoitettava sitovasti opiskelupaikan vastaanottamisesta hakijalle hyväksymiskirjeessä ilmoitettuun ajankohtaan mennessä. Opiskelijavalinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkastanut koulu- ja työtodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa opiskelijavalinnan, mikäli hakija ei ole toimittanut todistuksia ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai jos hakija on antanut arvosanoistaan tai työkokemuksestaan virheellisiä tietoja. Päätöksen opiskelijavalinnan purkamisesta tekee opintoasiainjohtaja ja siitä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti. Hakija voi tehdä kirjallisen oikaisupyynnön Lahden ammattikorkeakoulun korkeakoululautakunnalle 14 päivän kuluessa saatuaan tiedon opiskelijavalinnan purkamisesta. Lahden ammattikorkeakoulu antaa sosiaali- ja terveysalalle opiskelemaan pyrkivälle tiedon terveydentilaa ja toimintakykyä koskevista vaatimuksista. Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla myös aikaisempi opiskelupaikan peruutuspäätös, jos toisten henkilöiden terveyden tai turvallisuuden suojelemiseen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Lahden ammattikorkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti, onko aikaisemmalla peruutuspäätöksellä vaikutusta opiskeltavan alan kannalta. 3.2 Siirto-opiskelijaksi ottaminen Toisessa ammattikorkeakoulussa opiskeleva saman tai lähialan opiskelija voi hakea opiskeluoikeutensa siirtoa Lahden ammattikorkeakouluun. Siirto-opiskelijaksi voi hakea ensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen. Päätöksen siirto-opiskelijan ottamisesta tekee yksikönjohtaja. Siirto-opiskelijaksi valittavalla tulee olla edellisessä ammattikorkeakoulussa läsnäolevana suoritettuja, normaalisti edenneitä opintoja. Siirto-opiskelijaksi valitaan soveltuvuuden, opintopistekertymän ja opintomenestyksen perusteella. Valinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes opiskelija eroaa aikaisemmasta ammattikorkeakoulusta ja opintosuoritukset on tarkastettu aikaisemman oppilaitoksen antamasta virallisesta opintosuoritusotteesta. 4 OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN JA OPISKELUOIKEUS Lahden ammattikorkeakoulun syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12, kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi joka lukuvuosi Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaliittymä WinhaWillen kautta (osoite: wille.lpt.fi) Ilmoittautuminen pitää tehdä ennen syyslukukauden alkua koko lukuvuodeksi, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeusaikaa jäljellä. Ilmoittautumistietoa voi muuttaa ilmoittautumisaikoina ja opiskelijaliittymä WinhaWillen kautta. Ilmoittautuminen tehdään aina koko lukukaudeksi. Opiskelija voi perustellusta syystä muuttaa läsnä- tai poissaoloilmoitustaan lukuvuoden aikana (laki 932/2014, 29 ). Mikäli opiskelija otetaan läsnäolevaksi kesken lukukauden, koko kausi tulee läsnäolokaudeksi. Myös kesken lukukautta poissaolevaksi ilmoittautuneiden kausi säilyy läsnäolokautena. Uudet hyväksytyt opiskelijat ilmoittautuvat läsnä/poissaoleviksi OILI-ilmoittautumispalvelun kautta.

9 Tutkintosääntö Opiskeluoikeusaika Otettuaan opiskelupaikan vastaan opiskelija voi ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna: 1) suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua; 2) on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai 3) on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautuneella opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja ja saada merkintöjä opintorekisteriin. Opiskeluoikeus on jokaisella, joka on hyväksytty opiskelijaksi ja jonka ammattikorkeakoulu on merkinnyt opiskelijaksi. Tutkintoon johtavan koulutuksen ohjeaika määräytyy koulutuksen laajuuden mukaan. Opiskelijan on suoritettava ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi. Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa. 4.2 Opiskeluoikeusajan jatkaminen Mikäli opiskelija ei saa opintojaan suoritettua opiskeluoikeusaikanaan, hänen tulee hakea jatkoaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Päätöksen lisäajan myöntämisestä tekee yksikönjohtaja. Päätöksen perustana on opiskelijan tekemä ja ammattikorkeakoulun hyväksymä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma puuttuvien opintojen suorittamisesta. Opiskeluoikeuden jatkamisesta peritään opiskeluoikeuden hakemuksen käsittelymaksu. Jos opiskelija osoittaa tarpeen opiskeluoikeuden jatkamiseen syntyneen rajoitetusta sairauspäivärahalla opiskelusta, ammattikorkeakoulu voi harkintansa mukaan olla perimättä hakemuksen käsittelymaksua. 4.3 Opiskeluoikeuden menettäminen Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi ammattikorkeakoulun määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava uudelleen opiskeluoikeutta. Opiskeluoikeuden palauttamisesta peritään opiskeluoikeuden hakemuksen käsittelymaksu. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan niiden laajuuden mukaan säädetyssä ajassa ja joka ei ole hakenut opiskeluoikeuden jatkoa, menettää opiskeluoikeutensa. Mikäli opiskelijalle ei myönnetä opiskeluoikeuden jatkoa, opiskeluoikeus todetaan päättyneeksi ja opiskelija kirjataan eronneeksi.

10 Tutkintosääntö 9 Opiskelija voi hakea ammattikorkeakoulun korkeakoululautakunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. 4.4 Opiskeluoikeuden palauttaminen Opiskelija, joka on menettänyt opiskeluoikeutensa, voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Ammattikorkeakoulu voi palauttaa opiskeluoikeuden opintojen loppuun saattamiseksi. Päätöksen opinto-oikeuden palauttamisesta tekee yksikönjohtaja. Päätöksen perustana on opiskelijan tekemä ja ammattikorkeakoulun hyväksymä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen suorittamisesta. Opiskeluoikeuden palauttamisesta peritään opiskeluoikeuden hakemuksen käsittelymaksu. 4.5 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen sosiaali- ja terveysalalla Ammattikorkeakoulu voi peruuttaa opiskeluoikeuden sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta silloin, kun opiskelija on vaarantamalla toisten terveyttä tai turvallisuutta osoittautunut soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa. Peruuttamisperusteena on myös se, että opiskelija on hakuvaiheessa salannut aiemmin saamansa peruuttamispäätöksen tai opiskelija on tuomittu rangaistukseen rikoksista, jotka voivat olla esteenä alaikäisten parissa työskentelylle tai on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta päättää Lahden ammattikorkeakoulun hallitus. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen tekemistä on hankittava asiaa koskeva tarpeellinen selvitys ja varattava opiskelijalle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ammattikorkeakoulun on yhdessä opiskelijan kanssa selvitettävä mahdollisuudet hakeutua tai siirtyä muuhun koulutukseen. Peruutettu opiskeluoikeus voidaan opiskelijan hakemuksesta palauttaa, jos opiskeluoikeus on peruutettu terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan vuoksi ja hakija osoittaa peruuttamisen aiheuttaneiden syiden poistuneen. Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 5 OPINTOJEN SUORITTAMINEN 5.1 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). HOPS on työväline opiskelijan osaamisen kehittymisen ja asiantuntijuuden kasvun suunnitteluun. Sen avulla opiskelija tekee valintoja omien tavoitteidensa sekä suoritettavan tutkinnon opetussuunnitelmassa määriteltyjen osaamistavoitteiden suunnassa. 5.2 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan koulutuksen ulkopuolella hankkimaa osaamista voidaan tunnustaa osaksi opintoja opiskelijan anomuksesta, jos tunnistamisen kohteena oleva osaaminen vastaa tutkinnon opetussuunnitelmassa kuvattuja osaamistavoitteita.

11 Tutkintosääntö 10 Osaamista voidaan tunnustaa hyväksilukemalla tai osaamisen näytöllä. Hyväksilukemisella tarkoitetaan virallisen oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnustamista ja liittämistä osaksi tutkintoa. Tällöin tarkistetaan todistukset ja opintojen ajankohta. Osaamisen näytöllä opiskelija osoittaa tutkinnon osaamistavoitteiden mukaista osaamista riippumatta siitä, miten hän on osaamisen hankkinut. Opiskelija voi näyttää osaamistaan esim. portfoliolla, arviointihaastattelulla tai simuloidulla työtilanteella. Opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottamaa osaamista voidaan myös tunnustaa osaksi tutkintoa eli työtä voidaan opinnollistaa. 5.3 Opetukseen ja ohjaukseen osallistuminen 5.4 Kielitaito Moduulien ja opintojaksojen osaamistavoitteet määritellään opetussuunnitelmassa. Opintojakson sisältö, suorittamistavat ja arviointikriteerit on määritelty opintojakson toteutussuunnitelmassa. Opiskelijalla on oikeus ja velvollisuus osallistua opintojaksoille siten, että osaamistavoitteet saavutetaan. Opetussuunnitelmassa on kerrottu, mitkä ovat kunkin opintojakson edellyttämät esitietovaatimukset. Jos opintojakson suorittamiselle on määritelty edeltäviä opintoja, tulee opiskelijan suorittaa ne ennen kyseisen opintojakson alkua. Opiskelijalla on oikeus saada opinto-oikeusaikanaan ohjausta henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) suunnitteluun ja päivittämiseen sekä opiskeluun. Opiskelijan velvollisuus on osallistua opintojen ohjaukseen ja ottaa vastuu opintojensa edistymisestä. Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa 1) sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen sekä 2) sellaisen koulutusohjelman mukaisen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Opiskelija voidaan vapauttaa osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista erityisestä syystä, kuten todetun vaikean lukivaikeuden perusteella tai siksi, että opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita sovittuja opintoja. Vapautuksen voi myöntää rehtori. 5.5 Opintosuorituksen arviointi Opintojen osaamistavoitteiden saavuttaminen arvioidaan suullisten ja kirjallisten kuulustelujen, harjoitustöiden, toiminnallisten näyttöjen tai muiden luotettavien arviointimenetelmien avulla. Osaamisen arviointi on kehittävää ja näyttöön perustuvaa. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

12 Tutkintosääntö 11 Opintojakson arvioinnista vastaa opintojakson opettaja (ml. opinnäytetyö). Arvioinnin tukena voidaan käyttää opiskelijan itsearviointia, opiskelijaryhmän vertaisarviointia tai työelämän toimeksiannoissa toimeksiantajan arviointia. Ammattikorkeakoulussa on käytössä plagioinnin tunnistusohjelma ja plagioinnista on seurauksena sanktio. Opintojakson opettaja vastaa siitä, että opintojaksojen arvioinnit kirjataan opintosuoritusrekisteriin viimeistään 30 vuorokauden kuluessa suorittamisajankohdasta laskettuna. Arvosana on aina opiskelijakohtainen. Opintojakson suorittamispäivä on se päivä, milloin opiskelija on tehnyt kaikki kyseiseen opintojaksoon vaadittavat opinnot. Opintorekisteriin merkitään aina suorituspäiväksi tämä päivä. Se päivä, milloin opettaja kirjaa arvioinnin opintosuoritusrekisteriin on opinnon arviointipäivä. Hyväksytyistä opinnoista annetaan arvosana kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), tyydyttävä (2) tai välttävä (1). Hylätyistä opintojaksoista annetaan arvosana hylätty (0). Opintojakso voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty/hylätty, jolloin hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan hyvät tiedot. Opinnäytetyössä arvioinnissa sovelletaan samaa asteikkoa kuin muissakin opinnoissa. 5.6 Arvioinnin oikaiseminen Opintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua opettajalta tai yliopettajalta. Oikaisupyyntö arvioinnin tehneelle opettajalle tai yliopettajalle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opettajan tai yliopettajan on vastattava oikaisupyynnön tehneelle opiskelijalle aina kirjallisesti. Opiskelija, joka on tyytymätön edellä mainittuun oikaisupäätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 5.7 Arvosanan korottaminen Hyväksytyn opintojakson arvosanaa voi korottaa kerran vuoden kuluessa opintojakson suorituspäivästä. Arvosanan korotusoikeus on vain opintojakson tenttien tai niitä vastaavien suoritusten osalta ja hyväksytyn arvosanan korottamisyritys kohdistuu aina koko opintojaksoon. Opinnäytetyön hyväksyttyä arvosanaa ei voi korottaa. Hylätyn tentin osalta noudatetaan samaa aikataulua siten, että myös mahdollinen arvosanan korotus sisältyy em. vuoden aikajaksoon. Opiskelijalla on oikeus uusia hylätyn opintojakson suoritus kaksi kertaa. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijalle varataan tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Tarkemmat tiedot opintojen arvioinnista on esitetty opintojen toteutussuunnitelmassa.

13 Tutkintosääntö Opintojen vanhentuminen 5.9 Tutkintotodistus Pääsääntöisesti yli kymmentä vuotta vanhempia yksittäisiä, ennen opintojen alkua tehtyjä suorituksia, ei hyväksilueta opiskelijan tutkintoon. Näissä tilanteissa opiskelijan tulee osoittaa mahdollinen osaamisensa osaamisen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyn kautta. Tutkintotodistuksesta ilmenee tutkinnon lisäksi tutkinnon rakenne ja sen sisältämät opinnot, opintosuoritusten arviointi, tutkinnon laajuus, harjoittelun hyväksyminen, opinnäytetyön aihe sekä maininta valtion virkamiehiltä vaadittavan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta. Tutkintotodistusta opiskelijan on haettava kirjallisesti. Hakemus toimitetaan alan opintotoimistoon vähintään neljä viikkoa ennen suunniteltua valmistumispäivää. Ennen tutkintotodistuksen saantia opiskelijan tulee vastata opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen vaikuttavuutta koskevaan kyselyyn sekä viedä opinnäytetyönsä raportti Theseusverkkokirjastoon. Opiskelijalla on oikeus saada tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite suoritetuista opinnoista ja opintosuorituksista. Liitteestä on käytävä ilmi opintojen taso ja asema koulutusjärjestelmässä. Tutkintotodistusliitteen allekirjoittaa yksikönjohtaja. Muista mahdollisista Lahden ammattikorkeakoulun tutkintotodistuksen liitteistä päättää vararehtori. Tutkintotodistuksen hyväksyvät ja allekirjoittavat ammattikorkeakoulun rehtori ja yksikönjohtaja. Opiskelun aikana opiskelijalla on oikeus saada opintosuoritusrekisterin ote todistuksena opintosuorituksistaan. Lahden ammattikorkeakoulun englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteessä käytetään ECTS grading scale asteikkoa: 5 = Excellent, 4 = Very good, 3= Good, 2 = Satisfactory, 1 = Sufficient, H = Pass. 6 MUUT SÄÄDÖKSET 6.1 Ammattikorkeakouluyhteisön turvallisuus ja viihtyisyys Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Ammattikorkeakoulun toiminnan suunnittelulla tulee edistää sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 6.2 Käyttäytyminen ja kurinpito Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijan tulee käyttäytyä asiallisesti. Päihteiden käyttö ja päihtyneenä esiintyminen opiskeluaikana on kiellettyä. Jos opiskelija syyllistyy tenttivilppiin, poistaa tilaisuuden valvoja hänet tilaisuudesta ja suoritus hylätään. Harjoitustehtävien, opinnäytetöiden ja muiden valmiiden aineistojen kopiointi omiksi suorituksiksi on kiellettyä ja siitä seuraa opintosuorituksen hylkääminen.

14 Tutkintosääntö 13 Lahden ammattikorkeakoulussa sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tutkimuseettisen neuvottelukunnan menettelyohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelystä. Opiskelijaa, joka on syyllistynyt vilppiin, järjestyshäiriöön tai epäasialliseen käyttäytymiseen, voidaan rangaista joko kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella, enintään yhden vuoden erottamisella. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Kirjallisesta varoituksesta päättää Lahden ammattikorkeakoulun rehtori ja määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus (tarkemmin 932/2014, 38 ). 6.3 Opintotukilautakunta Lahden ammattikorkeakoulun hallitus nimittää opintotukilautakunnan jäsenet 2 vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu 4 henkilöstön edustajaa puheenjohtaja mukaan lukien, 4 opiskelijoiden edustajaa ja esittelijänä toimii opintotukilautakunnan sihteeri. Opintotukilautakunnan tehtävänä on opintotukilain 9a :n mukaan 6.4 Korkeakoululautakunta 6.5 Tutkintolautakunta 1) seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto opintojen edistymisestä; 2) määritellä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus; 3) antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukea saaneen opiskelijan opintotukeen oikeuttavaa aikaa pidentää 7 a :ssä säädetyllä tavalla Lahden ammattikorkeakoulun korkeakoululautakunnan tehtävinä ovat ammattikorkeakoulutoiminnan, erityisesti koulutuksen kehittäminen, koulutuksen ohjelmatason dokumenttien hyväksyminen, opiskelijahallintoon liittyvät päätökset, muut opetukseen liittyvät päätökset lukuun ottamatta tutkintolautakunnalle kuuluvia asioita, laatujärjestelmän koulutusta koskevat linjaukset ja kehittäminen, tutkintosäännön päivittäminen osakeyhtiön hallitukselle päätettäväksi sekä strategioista lausuminen. Korkeakoululautakunnan puheenjohtajana toimii kehitysjohtaja. Lautakunnan jäseninä on kaksi johdon edustajaa, kaksi opettajien edustajaa, yksi muun henkilökunnan edustaja, kaksi opiskelijoiden edustajaa sekä yksi luottamusmiesedustaja. Lahden ammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus. 7 Opiskelijakunta Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAMKO on lakisääteinen ja sitoutumaton opiskelijakunta. Sen tehtävänä on valita edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja

15 Tutkintosääntö 14 muihin toimielimiin sekä toimia tiedonvälittäjinä opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun hallinnon välillä. Edunvalvontatoiminta painottuu koulutus- ja sosiaalipoliittisiin asioihin. 8 VOIMAANTULO Tämä tutkintosääntö on voimassa alkaen.