PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012

2 PELKOSENNIEMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO TP 2012 Sivu TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus 1-2 Kunnan hallinto 3 Yleinen taloudellinen tilanne 4 Kuntatalous 5 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys 6-7 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä 8-9 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen 13 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 14 Toiminnan rahoitus 15 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 16 Tasetarkastelu 17 Tase ja sen tunnusluvut 18 Kokonaistulot ja menot 19 Kuntakonsernin toiminta ja sen talous Konsernirakenne 20 Konsernin toiminta ja talous 21 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 23 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 24 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25 Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä käyttötalousosan toteutumisvertailu Keskusvaalilautakunta 28 Tarkastuslautakunta 28 Kunnanhallitus Sosiaalilautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Käyttötalous yhteensä 73 Investoinnit Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma 85 Tase Konsernituloslaskelma 88 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut 89 Konsernitase ja tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet 92 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 93 Konserniyhteisöjen osuudet 94 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 95 Pysyvien vastaavien arvostus Tasetta koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot 103 Luettelo kirjanpitokirjoista 104 Allekirjoitus 105 Tilintarkastajan merkintä 105 Säilytetään pysyvästi Kannen valokuva: Jari Luoma-aho "Kevät saapuu muuttolintuineen" Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 A PELKOSENNIEMI Puh , etunimi.sukunimi@pelkosenniemi.fi

3 1 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Pelkosenniemen kunnan tilinpäätös 2012 on vaikeat taloudelliset ja toiminnalliset haasteet huomioon ottaen kohtuullisen hyvä. Kunta on omilla toimenpiteillä ja verkostomaisella yhteistyöllä taantumasta huolimatta pystynyt järjestämään ja tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kuntalaisille. Tämä on kunnan tärkein tehtävä. Samalla on edelleen onnistuttu kehittämään elinkeinoja ja luomaan uusia työpaikkoja. Tilinpäätös on ylijäämäinen vaikkakin huomattavasti vähemmän kuin muutamana aiempana vuonna. Merkittävää on myös edelleen selkeä velan määrän aleneminen suunnitellusti. Vuosikate kattaa poistot ja lähes myös nettoinvestoinnit. Olemme edelleen toteuttaneet Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelmaa ja valtuuston vahvistamia strategisia linjauksia. Voimavaroja on lisätty edelleen ennaltaehkäisevään ja oman kunnan alueella tapahtuvaan hoitotyöhön sekä perusterveydenhuollossa että sosiaalitoimessa. Nuoriso- ja vapaa-aikatyöhön on panostettu vahvasti erilaisessa kerho- ja muussa viriketoiminnassa ja Etsivän Nuorisotyön hankkeen tukemana. Kotona asumista tukeva työ on priorisoinnissa ensisijainen vaihtoehto. Vanhusten kotona asuminen tarvitsee ympärilleen vahvaa elinvoimaista kyläyhteisöä ja eri hankkeilla sekä kehittämistoimilla kylien elinvoimaa on vahvistettu ja vahvistetaan. Lisäresursoinnit edellä kerrottuihin palvelusektoreihin ovat kasvattaneet henkilöstö- ja muita menoja, mutta ovat vahvaa panostusta tulevaisuuden hyvinvointiin. Tulokset näkyvät jo nyt ja varmasti myös tulevaisuudessa säästyvinä erikoissairaanhoidon, päihde- ja mielenterveyshuollon ja lastensuojelun kustannuksina. Taloudessa verotulot alenivat kokonaisuutena, kunnallis- ja yhteisöverotulot alenivat osin taantumasta johtuen ja osin kunnallisverotusten vähennysten kasvaessa. Kunnalle merkittävä kiinteistöverokertymä kasvoi ja kiinteistöveroilla onkin jatkossa entistä suurempi merkitys kunnan vakaalle ja tasapainoiselle kehitykselle. Kiinteistövero on kunnalle verolajeista varmin ja Pelkosenniemen kunnan tulee tehdä määrätietoisesti kaikki omat toimet kiinteistöveropohjan vahvistamiseksi. Kaavoituksella ja rakentamisen edellytysten turvaamisella, tehokkuudella ja nopeudella on tässä suhteessa keskeisin merkitys. Pyhän matkailualueen merkittävät kehitysinvestoinnit mm. Pyhä-Luosto kansallispuiston Luonto- ja Kulttuurikeskus Naava, uuden PyhänPortti ostoskeskuksen ensimmäinen vaihe, ravintoloiden Tsokka ja Huttu-Uula laajennukset olivat toiminnassa ja lisäsivät alueen vetovoimaa. Naava sai ensimmäisenä vajaana toimintavuonna lähes kävijää, mikä on todella merkittävää kasvusykäys. Pyhä tukeutuu koko kunnan alueeseen ja sekä Pyhän että kyliemme elinvoimaa tuleekin entisestään vahvistaa ja keskittyä puitteiden lisäksi palvelujen laatuun ja sisältöihin. Näin turvataan sekä lisääntyvä matkailijavirta että uusien asukkaiden saanti viihtyisään, turvalliseen kuntaamme. Kunnan päätöksenteon ja toimien painopiste on edelleen lapsissa, nuorissa ja lapsiperheissä sekä tulomuuton turvaamisessa ja uusien asukkaiden saamisessa. Uudet työpaikat ja monipuolisten asumismahdollisuuksien turvaaminen palveluineen ovat keskiössä. Pyhällä toteutettiin vuoden 2012 aikana suurta mielenkiintoa herättänyttä vakituisen asumisen alueen laadukasta suunnittelua. Hanke valmistuu kuluvana vuonna ja siirrytään markkinointi ja toteutus vaiheeseen. Uudet työpaikat ja uusien asukkaiden saaminen sekä vero-

4 2 ja muiden tulojen vakaa kasvu edellyttävät jatkossakin kunnan vahvaa omaa aktiivista toimintaa. Maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja vahva elinkeinojen edistäminen ovat tärkeässä asemassa. Vain tätä kautta veropohja laajenee. Hyvän tulevaisuuden turvaakin vain jatkuva vahva oma näkemyksemme kehityksen linjasta ja keinoista sekä riittävien resurssien ohjaaminen kehityksen avainalueille. Tämän ohella suotuisa kehitys vaatii kuntalaisten tarpeista lähtevää, avoimin mielin tehtyä strategista ja toiminnallista yhteistyötä kaikilla mahdollisilla toiminnan osa-alueilla ja sektoreilla niin valtion viranomaisten, kuntien, yritysten kuin muiden toimijoiden kanssa. Esitän kuluneesta vuodesta lämpimät kiitokset henkilöstölle, kunnan päättäjille, päätöksentekoa tukeneille kuntalaisille sekä vahvalle ja laajalle yhteistyökumppanijoukolle. Ilman teidän kaikkien panosta ei kuntamme laadukas palvelutaso ja suotuisa kehitys olisi mahdollista. Tulevaisuudennäkymät ovat taloudellisista haasteista huolimatta myönteiset, mikäli oma määrätietoinen kehitystyömme ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ovat ohjenuoranamme. Taittakaamme taantuma vahvalla yhteistyöllä. Erkki Parkkinen kunnanjohtaja

5 PELKOSENNIEMEN KUNTA 3 Kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet: Sitoutumattomat 7 Suomen Keskusta 4 Vasemmistoliitto 3 Kristillisdemokraatit 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 jäsentä KUNNAN HALLINTO VALTUUSTO 15 jäsentä Kunnanvaltuuston pj. Nyman Pekka Kunnanvaltuuston I vpj. Pyhäjärvi Milja Kunnanvaltuuston II vpj. Honkanen Heikki Kunnanhallituksen pj. Oikarinen Hannu Kunnanhallituksen vpj. Nyman Pekka KUNNAN- HALLITUS 7 jäsentä KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä KUNNANJOHTAJA JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Osastonjohtajat Kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet: Sitoutumattomat 3 Suomen Keskusta 2 Vasemmistoliitto 2 HALLINTO- OSASTO SOSIAALI- LAUTAKUNTA 5 jäsentä SIVISTYS- LAUTAKUNTA 5 jäsentä TEKNINEN LAUTAKUNTA 5 jäsentä KESKUS- TOIMISTO Kunnansihteeri SOSIAALI- TOIMISTO Sosiaalisihteeri - lastenvalvoja OPETUSTOIMI LIIKUNTA NUORISO JA KULTTUURI Rehtori-sivistystoimenjohtaja TEKNINEN TOIMISTO Rakennusmestari

6 4 TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,2 prosenttia vuonna 2012 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Vuonna 2011 oli kasvua 2,8 %. Bruttokansantuote oli viime vuonna 194 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 2 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, % Vuonna 2012 kansantalouden kysyntää ylläpiti kulutus. Viennin volyymi väheni 1,4%. Tuonnin volyymi väheni 3,7% yksityinen kulutus kasvoi 1,6% ja julkiset menot 0,8%. Investointien volyymi väheni 2,9%. Vuoden 2013 alussa inflaatio hidastui peräti 1,6 prosenttiin. Edellisen kerran hintojen nousu on jäänyt yhtä vähäiseksi syksyllä Inflaatio hidastui, koska useimpien edellisen vuoden alussa hintoja nostaneiden veronkorotusten vaikutus poistui ja toisaalta arvonlisäverokantojen korotukset eivät vaikuttaneet vielä tammikuussa täydellä määrällä. Työttömyysaste vuonna 2012 oli 7,7% (7,8% vuonna 2011). Vuonna 2012 työllisiä oli , mikä oli enemmän kuin vuonna Naisten työllisyysaste nousi 0,7 prosenttiyksikköä, miesten työllisyysaste säilyi ennallaan. Työllisyys parani eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa, jossa työllisten määrä kasvoi hengellä vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste nousi hieman vuonna Työllisyysaste vuotiailla oli 69,0 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011.

7 5 Koko kansantaloudessa tehtiin vuonna 2012 yhteensä 4,0 miljardia työtuntia. Työllisten tekemien työtuntien määrä säilyi lähes samana vuoteen 2011 verrattuna. Myös työtuntien määrä työllistä kohti pysyi miltei ennallaan edellisvuodesta. Vuonna 2011 työlliset tekivät keskimäärin työtuntia vuodessa, kun vastaava luku vuonna 2012 oli tuntia vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräiden keskeisten muuttujien kehitys Suomessa vuosina Muuttuja Tot 2006 Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Tot 2010 Tot 2011 Tot 2012 ( % muutos) Bruttokansantuote 4,4 5,3 0,9-8,2 3,3* 2,8* -0,2* Palkkasumma 4,8 7,4 2,6-0,8 4,7 4,5* 3,2 Ansiotasoindeksi 3,0 3,3 5,6 4,0 2,6 2,7 3,5* Inflaatio 1,6 2,5 4,1 0,0 1,2 3,4 2,8* Työttömyysaste 7,8 6,9 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 % Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,6 1,2 0,8 1,4 0,6 * ennakkotieto Kuntatalous Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot olivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilinpäätösarvioiden mukaan 37,45 miljardia euroa (35,66 mrd vuonna 2011). Vuonna 2012 kunnallisveron tilitykset kasvoivat 3,8% ja kiinteistöveron tilitykset 5,9%; yhteisöveron tilitykset laskivat 27,4% (Kuntaliiton arvio). Ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 1,74 miljardia euroa, mikä jää 767 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa, kasvua edellisvuodesta 12,5 prosenttia, vajaa 1,4 miljardia euroa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa (edellisvuonna euroa). Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

8 6 Pelkosenniemen kunnan talouden kehitys Väestön ja työllisyyden kehitys Pelkosenniemen kunnan asukasluku oli 963 henkilöä (edellisenä vuonna 977). Asukasluku väheni 17 henkilöllä. Syntyvyys/Kuolleisuus oli -11 henkilöä ja muuttotase -6. Työllisyystilanne parani edelleen verrattuna edellisiin vuosiin. Työttömyysprosentti vuonna 2012 oli keskimäärin 17,7%, kun vuonna 2011 se oli 18,8% ja vuonna 2010 keskimäärin 19,3%. Työttömien määrä oli keskimäärin 79 henkilöä (ollen alimmillaan syyskuussa 60 henkeä ja ylimmillään huhtikuussa 93 henkeä). Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina : Muuttuja * Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset *) ennakkotieto Kunnan talouden kehitys Toimintatuotot vuodelta 2012 olivat n. 1,44 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 1,56 milj. euroa), joka on noin 8% vähemmän kuin vuonna 2011 ja lähes samalla tasolla kuin vuonna Koko maassa kuntien toimintatuotot kasvoivat noin kaksi prosenttia. Toimintamenot olivat noin 8,89 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 8,51 milj. euroa), joka on noin 4,5% enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko maassa toimintakulut kasvoivat noin viisi prosenttia. Toimintatuottoja laskivat erityisesti energianmyynnin tuottojen alempi määrä edelliseen vuoteen verrattuna, maankäytön, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan maksu- ja myyntituottojen aleneminen (kaavoituksen hidastuminen, valitukset) sekä tonttien myyntituottoihin liittyvien myyntivoittojen vähäisyys. Toimintakuluja kasvattivat kunnan hallinnoimien kehittämishankkeiden menot ja sosiaalitoimen tiettyjen menojen kasvu (esim. palvelukodin laajennus koko vuoden käytössä, päivähoidon kasvu), erikoissairaanhoidon ostopalvelujen kasvu, vaikka kokonaisuutena terveydenhuollon ostopalvelut hieman alenivat sekä yhteisöjen avustusten budjetoitu kasvu ja muiden toimintakulujen kasvu. Verotuloja kertyi vuonna 2012 yhteensä 4,03 miljoonaa euroa (vuonna 2011 noin 4,28 ja vuonna 2010 noin 4,05 milj. euroa), mikä on noin kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna Kunnan tulovero oli noin 2,36 miljoonaa euroa (vuonna 2011 noin 2,54 milj. euroa), joka on 7 % vähemmän kuin edellisenä

9 7 vuonna, sekä kiinteistövero noin 1,45 miljoonaa euroa (vuonna 2011 noin 1,36 milj. euroa), joka on noin 6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 osuus yhteisöveron tuotosta oli noin euroa, joka on 42 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (noin euroa). Kunnan tuloveroprosentti oli 19,75 (vuonna ,50). Tuloveron alenemiseen vaikutti kunnallisveron vähennysten kasvu, mikä kompensoitiin valtionosuuksissa. Verotuksen painotus tuloverosta kiinteistöveroon on vaikuttanut myönteisesti valtionosuuksien verotulon tasauksen määrään. Käyttötalouden valtionosuudet olivat tilikaudella 2012 noin 3,87 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 3,36 milj. euroa), joka on noin 15 % enemmän kuin vuonna Eri investointikohteisiin käytettiin nettona euroa. Vuosikatteen kehitys (1000 euroa): (TA) Kunnan taloudelle, kuten yleisesti Suomen kunnissa, on asettanut haasteita pidempään jatkunut taantuma, mikä on vaikuttanut matkailualueen kehitykseen, tonttien myyntiin ja rakentamiseen. Kunnan veropohjan laajentumisen ja lisätulojen kerryttämisen edellytyksenä oleva kaavoituksen joustava eteneminen on vaikeutunut ja hidastunut valitusten aiheuttamien viiveiden vuoksi. Tästä huolimatta Pyhälle on saatu vahvalla kehittämistyöllä aikaan viime vuosina kuitenkin merkittävää kehitystä ja kehitysinvestointeja. Toimintamenojen kasvuun vaikuttavat suunnitellusti tehdyt palveluratkaisut omissa vanhusten laitospalveluissa ja lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvässä ennaltaehkäisevässä työssä (etsivä nuorisotyö, vapaa-aikaohjaaja ym.). Nämä toimet edistävät hyvinvointia ja kokonaistalouden hallintaa nyt ja pidemmällä aikavälillä vaikka näkyvätkin kustannuksia po. sektoreilla. Yhteenveto vuoden 2012 tilinpäätöksestä verrattuna vuoden 2011 tilinpäätökseen 1000 TP 2010 TP 2011 TP2012 Muutos % Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,2 Palkat ja palkkiot ,6 Verotulot ,9 Valtionosuudet ,1 Vuosikate ,2 Vuosikate eur/as ,3 Yli-/alijäämä ,9 Kertynyt yli-/alij ,5

10 8 Arvio kunnan tulevasta talouskehityksestä Kansainvälinen taantuma jatkuu edelleen ja näkyy myös kuntien taloudessa. Valtion säästötoimet heikentävät kuntien toimintaedellytyksiä. Verotuksen ratkaisut esim. kiinteistöverotuksen verotusarvojen ja ikäalennusten tarkistukset ja jäteveron tuoton ohjaaminen kunnille parantavat jonkin verran kuntien tilannetta. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa. Kuluvan vuoden syksyllä saataneen tarkempia kuntakohtaisia tietoja. Uhkia talouden suhteen on olemassa ja tästä syystä erityisen merkittävää on pyrkiä kaikin tavoin vahvistamaan kunnan oman tulorahoituksen (verotulot ja toimintatuotot) osuutta kokonaisrahoituksessa. Matkailussa on Pyhällä tapahtunut merkittäviä sekä julkisia että yksityisiä investointeja viime vuosina. Matkailun ja erityisesti kansainvälisten matkailijoiden kasvunäkymä on globaalilla ja lappitasolla hyvä. Kunnan määrätietoisilla omilla ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehdyillä kehitysja markkinointitoimilla voidaan tukea ja edistää matkailun tulevaa kasvua. Toisaalta mikäli kunnan toiminnan aktiivisuus vähenisi, on sillä kasvua hidastava vaikutus. Kunnan tulevan talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää turvata kokonaisverorahoituksen tasainen kasvu. Positiivinen työpaikkakehitys synnyttää sekä verotulojen että valtionosuuksien kasvua. Uusia työpaikkoja syntyy erityisesti matkailuun ja palvelusektorille kokonaisuutena, myös julkisiin palveluihin vapautuu työtilaisuuksia eläköitymisen kautta. Oman kunnan alueella syntyvien uusien työpaikkojen lisäksi merkittävässä asemassa ovat lähikuntien mittavat kaivoshankkeet. Syntyvät uudet työpaikat ja vapautuvat työtilaisuudet merkitsevät myös olemassa olevien vakautta ja yritysten elinvoiman kasvua ostovoiman lisääntyessä kokonaisuutena. Kunnan väkiluku ja sen myönteinen kehitys vahvistaa kunnan elinvoimaa ja kykyä järjestää ja tuottaa laadukkaat palvelut kuntalaisille. Työpaikat edistävät uusien vakituisten asukkaiden saantia ja perheiden tulomuuttoa. Tulomuutto vaatii toteutuakseen työpaikan lisäksi myös monipuolista vakituisen asumisen tonttivarantoa ja uutta asuntokantaa. Kunta on yhdessä veturiyritysten kanssa ja Lapin liiton maakunnan kehittämisrahan avustamana tehnyt laadukkaan uuden vakituisen asumisen alueen suunnitelman Pyhälle. Alueen toteutusta tulee määrätietoisesti edistää, markkinoida upeaa asuinaluetta ja hakea hankkeen toteutukseen hyviä yhteistyökumppaneita. Edelleen tulee vahvistaa panostusta erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Kunnan henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen on edelleen tärkeää parantaa myös henkilöstön työssä jaksamista ja työssä viihtymistä, joilla turvataan kuntalaisen palveluiden ongelmaton tuotanto jatkossakin. Kunta on panostanut ja investoinut merkittävästi matkailualueen rakentamisen edellytyksiin. Kiinteistövero on vakain kunnan verotuloista, ja sen kasvu onkin

11 9 ollut tasaista. Valtion kehysriihessä tekemät päätökset lisäävät kiinteistöverokertymää porrastetusti vuosina 2014, 2015 ja Kiinteistöveron muu lisäys tulee tällä hetkellä pääsääntöisesti Pyhän matkailualueen tonteista ja rakennuksista. Kaavoitusta ja rakentamista tuleekin tässä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa määrätietoisesti entisestään edistää ja hyväksyä tämä kunnan strategisesti tärkeimmäksi tavoitteeksi ja toimia yksituumaisesti tavoitteen toteutumiseksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kunnan lainamäärää on suunnitellusti vähennetty viimeisen kuuden vuoden aikana. Matkailualueen tuleva kehitys ja pitkälle siihen perustuva kunnan oman vero- ja muun tulorahoituksen kertymä määrittää jatkossa kyvyn lyhentää velkaa. Historiallisen alhainen korkotaso on ollut myönteinen seikka ja taantumasta johtuen korkotaso pysynee vielä useamman vuoden alhaisena, mikä pienentää velan aiheuttamaa rasitusta. Kunnalla on mittava varallisuus mm. tonteissa ja yhtiöomistuksissa, mikä antaa pidemmän tähtäimen talouden kehitykselle vakautta ja kunnalle kehittämismahdollisuuksia.

12 10 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäinen valvonta ja riskienhallinta vuonna 2012 Hallintosäännön mukaisesti on suoritettu sisäistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille on raportoitu toiminnan ja talouden kehittymisestä hallintosäännön mukaan neljännesvuosittain. Talouden kehittymistä on arvioitu näin maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja joulukuun lopun tilanteista. Kunnanhallituksen helmikuussa 2012 antamassa talousarvion täytäntöönpanoohjeessa ohjeistettiin hallintokuntia, että varsinainen kattavampi talousarvion toteutumaraportti tuli tehdä tilanteesta, koska se on ennustettavuuden osalta talousarviovuoden sisällä ja talousarvion toteutumamielessä merkittävin. Lautakunnissa puolivuotisraportti käsiteltiin elokuun loppuun mennessä. Kukin toimielimen ja viranhaltija on omalta osaltaan seurannut asetettujen tavoitteiden ja talousarvion toteutumista. Menojen lisäksi on erityistä huomiota kiinnitetty myös tulopuolen ja investointien toteutumiseen. Tarvittaessa on tehty valtuustolle esitykset merkittävistä muutoksista talousarvioon heti kun se seurannan ja toteutumisen aste ja taloudellinen lopputulos huomioon ottaen on ollut mahdollista. Tulot on laskutettu ajallaan ja perintää on hoidettu tarpeen mukaan. Kukin hallintokunta on vastannut osaltaan valtion tukien perimisestä. Vakinaisten virkojen ja toimien täyttäminen ja yli kaksi kuukautta kestävien määräaikaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkkaaminen on tuotu kunnanhallitukselle tiedoksi. Merkittävämpiä puutteita tai kehittämisen kohteita sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu. Sisäistä valvontaa helpottaa toimintaa koskevien ohjeiden ja sääntöjen keskittyminen yhteen hallintosääntöön. Hallintosääntöön on ilmennyt muutostarpeita, mitkä muutokset on valmisteltu ja hyväksytty vuoden 2012 aikana ja tulleet voimaan Sisäistä valvontaa on toteutettu myös niin, että hallintokuntien toimielimissä on kunnanhallituksen edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lautakuntien kokouksissa on pääsääntöisesti aina paikalla joko kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallituksen jäsen. Lisäksi läsnäoloja puheoikeus on valtuuston puheenjohtajalla. Lautakuntien pöytäkirjat on tuotu kunnanhallitukselle jälkikäteen tiedoksi. Johtoryhmätyöskentelyssä on käyty läpi kunnanjohtajan ja osastonjohtajien kanssa ajankohtaisia asioita ja tuolloin on nopeastikin reagoitu esimerkiksi talouteen, rahoitukseen tai henkilöstövajeeseen liittyvään tai johonkin muuhun riskienhallinnan kannalta oleelliseen asiaan. Riskienhallinnan näkökulmasta ongelmana on edelleen erilaista tukea saaneiden investointien ja kehittämishankkeiden tukimaksatusten kunnasta riippumattomista syistä pitkittyneet maksatusajat ja ristiriitaiset sekä muuttuvat tulkinnat maksatusperusteissa. Tämä on aiheuttanut lisätyötä hanketyöntekijöiden lisäksi omalle sisäistä

13 valvontaa ja talouden seurantaa sekä maksatusten sisäistä vastuuta kantavalle henkilöstölle suhteessa maksatusviranomaisiin ja kassan riittävyyteen liittyviä tilapäisiä järjestelyvaatimuksia. Sisäistä valvontaa on suoritettu kaikilla esimiestasoilla normaalissa päivittäisessä työssä. Tässä suhteessa ei ole ilmennyt omassa toiminnassa mitään normaalista poikkeavia puutteita tai ongelmia tilivuoden aikana. Riskienhallinnassa on toiminnalliset riskit minimoitu riittävällä resursoinnilla palvelujen tuottamiseen. Tämä koskee sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Ajoittain on syntynyt henkilöstön vajausten vuoksi ongelmia, mitkä on kyetty kuitenkin kohtuudella erilaisin järjestelyin ratkaisemaan. Perinteisen riskienhallinnan näkökulmasta on mm. turvattu omaisuuden riittävä vakuuttaminen, seurattu kunnan saatavien kehittymistä ja suoritettu säännöllistä riskianalyysiä, huolehdittu henkilöstön tarpeellisesta koulutuksesta, työterveyshuollosta ja virkistäytymisestä sekä luotu päätöksenteolle avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri. Kunnan päätöksistä tehtyjen valitusten vähäisyys kokonaisuutena viestii onnistumista viimemainitussa ja muutoinkin laadukkaasta päätöksenteosta, mikä on omiaan vähentämään riskejä kunnan toiminnassa. Edelleen kuitenkin valitukset esim. merkittävissä kaavoitusasioissa ovat hidastaneet kunnan tulopohjan laajentamista ja varmistamista sekä yleistä kehittämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäistä valvontaa kehitetään tarpeen mukaan ja painopisteenä on erityisesti kunnan talouden suotuisan kehittymisen turvaavien edellytysten täyttymisen varmistaminen ja toiminnallisten riskien ennakoinnin mahdollistaminen ja riskien minimoiminen. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Talouden kehittyminen Yleinen taloudellinen tilanne on edelleen haastava globaalisti, kansantaloudessa sekä niihin liittyvinä kunnan osalta. Menot kasvavat tasaisesti ja jollei tulokehitys ole myönteistä seurauksena ovat väistämättä taloudelliset vaikeudet. Tästä johtuen tulee toimia erittäin tehokkaasti elinkeinojen kehittämisessä, uusien työpaikkojen synnyttämisessä, kaavoituksen ja rakentamisen edistämisessä ja näihin suoraan liittyen verotulopohjan laajentamisessa ja verotulojen kertymien kasvattamisessa. Valtionosuuksiin ei liity enää pelkkiä riskejä vaan ne reaalisesti alenevat. Ainut keino säilyttää kunnan vakaa taloudellinen asema on saada lisää muita tuloja. Vähäisimpinä eivät tässä tarkastelussa ole maankäytön ja kaavoituksen maksu- ja myyntituotot sekä tonttivarannon myyntituotot. Näillä on Pelkosenniemen kunnan taloudelle erittäin suuri merkitys. 2. Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus Kuntien tehtävät, kuntien ja valtion välinen vastuujako, valtionosuusjärjestelmään uudistaminen, kuntarakenne- ja SOTE uudistus ovat merkittäviä riskienhallinnan kannalta. Tämä koskee sekä peruspalvelujen järjestämistä ja tuottamista ja kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista että kunnan taloutta. Kaikki nämä ovat ennustet- 11

14 tavuuden näkökulmasta hyvin vaikeassa ja ristiriitaisessa valmisteluvaiheessa hallitus- ja eduskuntatasolla. Kuntauudistus ei voi toteutua Lapissa harvaan asutuilla alueilla suurkuntia muodostamalla. Pelkosenniemi on tehokas tuottamaan palvelut lähellä asukkaita ja kuntalaiset taasen motivoituneita kunnan kehittämiseen. Merkittävä riskitekijä on jatkuvan muutoksen ja muuttamisen strategia, mikä luo jatkuvaa epävarmuutta kuntakenttään, sen työntekijöihin, valmisteleviin virkamiehiin, luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. 3. Väestökehitys ja väestön ikärakenne Myönteisistä näkymistä huolimatta kunnan väestökehitys on edelleen haasteellinen ja sisältää riskejä. Mikäli ei kyetä saamaan uutta nuorempaa, työssäkäyvää väestöä ja erityisesti lapsiperheitä taikka nuorempaa lapsia synnyttävää väestöä muuttamaan paikkakunnalle, on uhkana nykyisen väestön ikärakenteesta johtuva vanhus, ja terveyspalveluiden lisääntyminen ja palvelujen rahoittamisen ongelmat sekä päivähoito- ja koulupalveluissa tarpeen hiipuminen. Väestön ikärakenteen suotuisa kehitys riippuu suoraan uusista työpaikoista ja paikkakunnalle muuttavien uusien asukkaiden määrästä. Uudet työpaikat sekä houkutteleva, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö ovat paras lääke myönteiseen tulomuuttoon ja väestökehitykseen. 4. Elinkeino- ja teknisen toimen resurssit vahva kehittämistyö ja kaavoitus, investoinnit ja rakentaminen Positiivista väestökehitystä ja verorahoituksen kasvua tukee vahva kehittämistyö elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisessa. Tämä vaatii edelleen resursointia elinkeinotoimeen ja kehittämistyöhön kokonaisuutena sekä tekniseen toimeen. Näiden toimintojen tehokkuus luo osaltaan uusia työpaikkoja sekä antaa edellytykset uusille investoinneille ja rakentamiselle. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tulee entisestään tehostaa. Kunnan oman tulopohjan vahvistaminen on keskiössä valtionosuuksien epävarmuustekijöiden vuoksi. Pyhän matkailualueen häiriötön kasvu sekä uusien yritystoiminnan ja muun rakentamisen hankkeet eivät saa estyä taikka hidastua ainakaan kunnasta johtuvista syistä. 5. Kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien saatavuus Kohtuuhintaisten erityyppisten (vuokra/omistus) ja -tasoisten asuntojen ja tonttien saatavuuden turvaaminen on erityisen merkittävää sekä työvoiman saannin että väestökehityksen ja sitä kautta verorahoituksen sekä kunnan kehittymisen turvaamisessa kokonaisuutena. Kunnan hallinnoimana on vuoden 2012 aikana toteutettu laadukas vakituisen asumisen alueen suunnitteluhanke Pyhälle. Alueeseen liittyvät ensimmäiset infrainvestoinnit alkavat vuonna Aluetta tulee markkinoida ja toteutusta viedä määrätietoisesti eteenpäin. 6. Henkilöstön keski-ikä ja jaksaminen, varajärjestelmät Kunnan henkilöstön keski-ikä on korkeahko ja henkilöstön jaksaminen on edelleen yhtenä painopistealueena. Vuoden 2012 aikana työyksikkötasoisia kyselyn ja muiden toimintojen aikaansaamia tuloksia hyödynnetään työhyvinvoinnin parantamisessa. Varajärjestelmiä tulee muiden kuntien ja kuntayhtymän kanssa kehittää. 12

15 13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa, mikä sisältää vain ulkoiset tuotot ja kulut. Tuloslaskelman toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Tunnusluku toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista osoittaa, paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitosten ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon sekä selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Pelkosenniemen kunnan vuosikate on ,44 euroa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot. Poistot vuonna 2012 olivat ,74 euroa. Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat vuosikatetavoitteen määrittämiseen vaikuttavia tekijöitä kunnassa. Vertailtaessa eri kuntien talouden tasapainoa ja liikkumavaraa on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Arviot kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero- ja maksurasitteen välillä on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Kuluvan vuoden tilikauden tulos on ,70 euroa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä.

16 PELKOSENNIEMEN KUNTA 14 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -1-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron muutos 0 0 Varausten muutos 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,2 18,3 Vuosikate/Poistot, % 123,8 200,8 Vuosikate, euroa/asukas 449,2 702,6 Asukasmäärä

17 15 TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavaroin. Kunnan investointien tulorahoitustunnusluku on 83,8 %. Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat euroa. Näihin rahoitusosuuksia saatiin euroa ja käyttöomaisuuden myynnillä katettiin euroa. Pysyvien vastaavien myynnistä kertyi voittoa euroa ja tappiota euroa. Uutta lainaa tilikaudella otettiin euroa ja entistä lyhennettiin euroa. Lainojen nettovähennys on euroa. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettomuutoksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tunnusluku Pelkosenniemellä on 46,3 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Tunnusluku Pelkosenniemellä on 1,0 %. Kunnan maksuvalmius oli tyydyttävä parantuen kohti loppuvuotta. Syynä alkusyksyn tyydyttävään maksuvalmiuteen olivat investoinnit. Kassavarat olivat vuoden päättyessä ,41 euroa (kassan riittävyys 32 pv).

18 PELKOSENNIEMEN KUNTA 16 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Tulorahoitus 1000 TP 2012 TP 2011 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 7 87 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus %: 83,8 130,2 Pääomamenojen tulorahoitus % 46,3 65,6 Lainanhoitokate: 1,0 1,5 Kassan riittävyys (pv) Asukasluku

19 17 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Pelkosenniemellä omavaraisuusaste oli 61,55 % (vuonna ,9 %, kriisikuntaraja <50 %). Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Pelkosenniemellä suhteellinen velkaantuneisuus on 44,28 % (vuonna 2011 se oli 46,6 %, kriisikuntaraja >50 %). Kertynyt ylijäämä (alijäämä) osoittaa paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettavana tulevina vuosina. Pelkosenniemellä kertynyt ylijäämä on ,11. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Pelkosenniemellä luku on 2533 (vuonna 2011 se oli 2405 ). Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto- siirto- ja muilla veloilla. Pelkosenniemen kunnan lainakanta on ,18. Asukasta kohden lainaa on 3083.

20 PELKOSENNIEMEN KUNTA 18 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet IV Edellisten tilikausien ylijäämä Muut pitkävaikutteiset menot V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2 Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat C PAKOLLISET VARAUKSET III Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot 8 14 E VIERAS PÄÄOMA C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Pitkäaikainen II Saamiset Lainat rahoitus- ja vak.l Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Muut velat/liittymismaksut 0 0 Lyhytaikaiset saamiset II Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja vak.l Muut saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,6 59,9 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 44,28 46,7 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /as Lainat, /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä

21 19 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Toiminta % % Toiminta % % Toimintatuotot ,2 15,9 Toimintakulut ,9 87,6 Verotulot ,4 43,7 Korkokulut ,6 0,6 Valtionosuudet ,8 34,3 Muut rahoituskulut 1 1 0,0 0,0 Korkotuotot ,4 0,4 Satunnaiset kulut 0 0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot ,1 0,2 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0 0,0 0,0 Pakollisten varausten muutos ,3 0,6 Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien -Pysyvien vastaavien ,2-1,2 hyödykkeiden luovutustappiot ,1 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot -Muut satunnaiset tulot 0,0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin ,6 1,3 Investointimenot ,7 6,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,2 1,3 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,1 0,9 Antolainasaamisten lisäykset ,2 0,0 Pitkäaiakaisten lainojen lisäys ,4 3,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,3 4,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys 2012: Kokonaistulot - Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos

22 KONSERNI 20 PELKOSENNIEMEN KUNTA Tytäryhteisöt Yhteisyhteisö Kuntayhtymät PELKOSENNIEMEN VUOKRATALOT OY 100 % PYHÄ-LUOSTO VESI OY 35 % PELKOSENNIEMEN- SAVUKOSKEN KTT:N KY 50 % AS OY PELKOSENNIEMEN MESSU-PYHÄ 100 % KIINTEISTÖ OY PYHÄLIIKE 23,53 % LAPIN SAIRAANHOITO- PIIRIN KY 0,89 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-AKKA 60 % KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KY 0,30 % KIINTEISTÖ OY HUTTU-UKKO 60 % LAPIN LIITTO 0,71 % ASUNTO OY PELKOSENNIEMEN HUTTU-TYTTÖ 53,39 % ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄ 8,28 % LAPIN JÄTEHUOLTO KY 2,53 %

23 21 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kuntakonsernin toimintaa ohjataan kunnanvaltuuston hyväksymällä konserniohjeella. Kunnanvaltuusto antaa konserniohjeessa konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ohjeet ja määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskienhallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Kuntakonsernia johtaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Käytännössä kuntakonsernin toiminnan ohjausta tapahtuu päivittäistyöskentelyssä säännöllisesti vuoden aikana esiin tulleiden tarpeiden mukaan. Lisäksi tytäryhteisöjen tilinpäätöksien ja toimintakertomusten käsittelyn yhteydessä konsernijohto seuraa toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Tytäryhteisöt: Pelkosenniemen Vuokratalot Oy Kunta luovutti Kurkihyppyläntie 9:n rivitalon kaukolämpölaitteiston liittymineen, lämmönjakohuoneen, sekä tekniset tilat vesi-, viemäri- ja sähköliittymineen. Luovutus vastikkeeton lukuun ottamatta sähköliittymää. Lämmönjakohuoneen katto uusittiin johon kunnalta saatiin lainaa euroa. Uusittiin roska-aitauksia, ja tehtiin huoneistojen pintaremontteja. Vuokra-asuntojen määrä on 74 asuntoa, käyttöaste 88,95 % (edellisenä vuonna 86,79%), hakemuksia jonossa 5 kpl. Asunto Oy Pelkosenniemen Messu-Pyhä Käyttöaste oli 61,67 % (edelliseen vuoteen laskua oli n. 18 %), ei hakemuksia jonossa. Asuntoja on 18. Tilikauden voitto on 50,36 euroa. Kunta maksoi yhtiölle vastikkeina ,75 euroa käyttöasteen jäädessä alle 85 %. Suurimpana korjauksena tehtiin kuumaveden linjasäätö jolla kierto saatiin tasapainotettua talojen välillä. Kiinteistö Oy Huttu-Akka Vuokra-asuntojen määrä 8 asuntoa. Tilikaudella korjattiin saunaosasto, jonka rahoitukseen saatiin kunnalta lyhytaikaista lainaa euroa. Käyttöaste on pysynyt edellisen tilikauden tasolla, ei hakemuksia jonossa. Tilikauden voitto on 5,50 euroa.

24 Kiinteistö Oy Huttu-Ukko Tilikaudella korjattiin kattoluukut, tehtiin huoneistojen pintaremontteja ja muita vuosikorjauksia. Kunnalta saatiin energia-avustusta lämpöjärjestelmän muutoksen suunnitteluun. Käyttöaste vuoden 2012 aikana oli 100% (edellisenä vuonna sama), hakemuksia jonossa 1 kpl. Tilinpäätöksen mukaan yhtiön tilikauden voitto on 51,84 (edellisenä vuonna 0,04 ). Asunto Oy Pelkosenniemen Huttu-Tyttö Kunnan omistuksessa on 6 asuntoa. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden voitto on 5,22 euroa (edellisenä vuonna 9,02 ). Osakkuusyhteisöt: Pyhä-Luosto Vesi Oy Talousvettä myytiin vuonna 2012 vajaa 5 % edellisvuotta enemmän. Laskutetun jäteveden määrä pysyi miltei ennallaan. Puhdistamolle tuleva kokonaisvesimäärä kasvoi edellisvuodesta noin 20% ja verkostoon pumpattu kokonaisvesimäärä kasvoi niin ikään edellisvuodesta noin 11 %. Laskutetun veden osuus oli noin 73 % verkostoon pumpatusta kokonaisvesimäärästä ja laskutetun jäteveden osuus oli noin 56 % puhdistamolle tulevasta kokonaisvesimäärästä. Hule- ja sulamisvesien vuoksi tuleva jätevesi oli ajoittain laimeaa, joka hankaloitti jätevesien käsittelyä. Siitä huolimatta puhdistamon toiminta saavutti puhdistusvaatimukset kaikilta osin. Uusien liittymäsopimuksien määrä väheni noin neljänneksellä edellisvuoteen verrattuna. Uusia liittymäsopimuksia tehtiin Pyhätunturille 13 kpl ja Luostolle kaksi sopimusta. Yhtiön hallitus esitti omistajakunnille omistajapoliittisen työryhmän perustamista, joka aloitti työnsä toukokuussa Työryhmä jätti loppuraporttinsa huhtikuussa 2012, mutta raportissa esitetyt toimenpiteet eivät saaneet omistajakunnissa yksimielisiä päätöksiä. Yhtiön heikon taloustilanteen ja hoitamatta olevien velvoitteiden vuoksi yhtiön hallitus oli pakotettu kutsumaan ylimääräisen yhtiökokouksen koolle antamaan hallitukselle toimintaohjeet toiminnan turvaamiseksi. Yhtiön tulos tilinpäätöksessä jäi euroa tappiolliseksi. Yhtiön toimisto siirtyi kesän 2012 aikana Pyhätunturille uuteen luontokeskus Naavaan. 22 Kiinteistö Oy PyhäLiike Rakennus otettiin käyttöön helmikuussa. Investointi kokonaisuudessaan oli valmis vuoden loppuun mennessä. Vuokrattavia liikehuoneistoja on neljä. Kaikki huoneistot ovat käytössä.

25 Kuntayhtymät: 23 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä Pelkosenniemen osuudeksi arvioitiin kuntayhtymän talousarviossa euroa. Toteutuneet kokonaiskustannukset olivat Pelkosenniemellä edellä kuvaillusta johtuen n. 10 % pienemmät kuin arvioitu ollen euroa (1,56 miljoonaa euroa vuonna 2011). Itä-Lapin kuntayhtymä Pelkosenniemen kunnan peruspääoma on noin euroa. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvontaa suorittaa ensi sijassa konsernijohto päivittäisen toiminnan yhteydessä. Konsernijohto raportoi tarpeen mukaan valtuustolle konsernia koskevista keskeisistä tapahtumista. Konserniin kuuluvat yhteisöt toimittavat tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa kunnanhallitukselle tiedoksi niiden valmistuttua. Kunta edellyttää konserniohjeessaan, että tytäryhteisöt käyttävät samaa tilintarkastajaa kuin kunta. Kuntakonsernin yhtiökokousedustajia ja kunnan edustajia yhtiöiden hallituksissa ohjeistetaan heidän valintojen ja tulevien kokousten yhteydessä. Kunnan edustajat tuovat viestin merkittävistä asioista ja tapahtumista kunnanhallitukselle. Konsernivalvontaa toteutetaan käytännössä myös siten, että Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän talousarvio ja tilinpäätös hyväksytään kunnanvaltuustossa. Pyhä-Luosto Vesi Oy:n osalta aloitettiin ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten mukaisesti toimenpiteet yhtiön talouden vakauttamiseksi ja toiminnan turvaamiseksi. Järjestelyt ovat käynnissä.

26 PELKOSENNIEMEN KUNTA 24 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,49 Toimintakulut , ,22 Osuus osakkusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,87 Toimintakate , ,60 Verotulot , ,23 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,93 Muut rahoitustuotot , ,32 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut , ,70 Vuosikate , ,15 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,92 Tilikauden yli-/ ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,23 Tilinpäätössiirrot , ,23 Vähemmistöosuudet , ,50 Tilikauden yli- /alijäämä , ,50 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % -40,23-42,25 Vuosikate/Poistot, % 101,85 162,55 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

27 25 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 87 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 39-8 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -2-1 Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 94,6 116,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,3 71,5 Lainanhoitokate 1,0 1,4 Kassan riittävyys, pv 34,2 43

28 PELKOSENNIEMEN KUNTA 26 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet 132 Os kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot 56 Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Koneet ja kalusto VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 4 4 Poistoero 1 1 Ennakkomaksut ja kesken Vapaaehtoiset varaukset eräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset 1 Osakkuusyhteisöosuudet Muut pakolliset varaukset 224 Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaiakainen korollinen vieras pääoma Pitkäaiakainen koroton vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ Saamiset KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Pitkäaiakaiset saamiset 1 2 Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % 40,41 39,64 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 67,37 70,53 Rahoitusarvopaperit 0 9 Kertynyt yli-/alijjämä, Kertynyt yli-/alijjämä, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta 31.12, VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernin lainasaamiset 31.12, Kunnan asukasmäärä

29 27 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 69 mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Kunnanhallitus esittää tilikauden ,70 euron tuloksen ja ylijäämän käsittelystä seuraavaa: 1. Tilikauden ylijäämä ,70 euroa siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 2. Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilin ylijäämä edellisiltä vuosilta on ,41 euroa, johon lisättynä vuoden 2012 ylijäämä ,70 euroa, kertyy ylijäämää yhteensä ,11 euroa. 3. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Paras Pelkosenniemi toimenpideohjelman vuosille , joka sisältää toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Huolimatta kertyneestä edellisten tilikausien ylijäämästä, tulee huolellista taloudenpitoa jatkaa edelleen. 4. Kokonaisrahoituksen turvaamiseksi ja veropohjan laajentamiseksi elinkeinojen kehittämistä, maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta tehostetaan. Uusien investointien, työpaikkojen ja asukkaiden saamista kunnan alueelle edistetään. Kuntamarkkinointia vahvistetaan. Maa- ja tonttialueiden realisointia jatketaan aktiivisesti ja myydään myös muuta perustoimintojen kannalta tarpeetonta käyttöomaisuutta. Hankitaan tarvittaessa raakamaata, mitä maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella jalostetaan asumista ja matkailua sekä muuta elinkeinotoimintaa varten.