Nuorisotakuu Työministeri Lauri Ihalainen

Transkriptio

1 Nuorisotakuu 2013 Työministeri Lauri Ihalainen

2 Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. Noin alle 30-vuotiasta pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella. Noin 1000 nuorta jää mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle vuosittain. Heinäkuussa 2013 nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten kulut yhteiskunnalle vuosittain 300 miljoonaa euroa 2

3 Nuorten ääni -verkkokysely Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnan-ohjauksesta sekä työpajoista. Eräitä havaintoja kyselyistä (6 350 nuorta) Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. 3

4 Nuorisotakuu määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. 4

5 Nuorisotakuu - Suomen malli PPPP: PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP eli julkinen-yksityinen-kansalaisyhteiskunta-kumppanuus Nuorten yhteiskuntatakuu perustuu - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta. 5

6 Nuorisotakuun rahoituksen painopisteet Hallitusohjelmassa linjattu (60 M /vuosi): Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty: Ammatillisen kuntoutuksen pääsyn laajentaminen, lakiuudistus 1. Koulutustakuu (24 M /vuosi) 2. Työllistymistä edistävät toimet (28 M /vuosi) 3. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta (8 M /vuosi) v alusta 4,7 M (vo 2,3 M ) 4. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (27 52 M / vuosi, voimassa ) 6

7 Tilastoja nuorten alle 25-vuotiaiden ja vuotiaiden työttömyydestä

8 2012 Heinäkuun lopussa Heinäkuun lopussa Heinäkuun lopussa l Heinäkuun lopussa TEM/työnvälitystilasto,

9 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste heinäkuussa 2013 (Tilastokeskus) Työttömyysaste % Miehet Naiset Heinäkuu 2013 (Tilastokeskus) 10,1 % 11,3 % 8,9 % Heinäkuu 2012 (Tilastokeskus) 11,7 % 11,3 % 12,0 % Huom! Tilastokeskuksen luvuissa on myös päätoimiset opiskelijat! 9

10 Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat Tilastokeskuksen ja TEM:n tilastoissa Alle 25-vuotiaat työttömät kuukausittain ja kausitasoitettuna vuosina Tilastokeskus Työ- ja 0 elinkeinoministeriö Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa opiskelija määritellään työttömäksi, jos hän hakee aktiivisesti työtä, on työtä vailla, ja ilmoittaa voivansa ottaa työn vastaan kahden viikon kuluessa. TE-toimistojen tietoihin perustuvassa työnvälitystilastossa päätoimisia opiskelijoita ei kirjata työttömiksi. Erilaiset tilastointikäytännöt johtavat eri tilastojen välisiin suuriin eroihin erityisesti kevätkaudella, jolloin opiskelijoiden työnhaku vilkastuu. 10

11 Virta yli 3kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla ja 25 29v vastavalmistuneilla TEM/työnvälitystilasto, Heinäkuun 2013 kuukausikeskiarvo Vuosikeskiarvo 2012 Nuorille ennen 3kk aikaa tehty työllistymissuunnitelma Alle 25-vuotiaat 27,1 % vuotiaat vastavalmistuneet 32,2 % Alle 25-vuotiaat 18 % vuotiaat vastavalmistuneet 20,3 % Tammi-huhtikuu 2013: Alle 25-vuotiaat 93,1 % (päivitetään kolmannesvuosittain) 11

12 Nuorten alle 25v. virta yli 3kk työttömyyteen heinäkuu 2012 ja 2013 Ely-keskus Koko maa 19,9 % 27,1% Uusimaa 16,3 28 Varsinais-Suomi 23 25,1 Satakunta 19,7 20,6 Häme 19,1 22,1 Pirkanmaa 24,8 35 Kaakkois-Suomi 27,3 29,3 Etelä-Savo 16,2 24,3 Pohjois-Savo 15,5 13,9 Pohjois-Karjala 18,6 21,2 Keski-Suomi 24,2 36,7 Etelä-Pohjanmaa 15,6 16,5 Pohjanmaa 13,7 24,2 Pohjois-Pohjanmaa 24,4 34,9 Kainuu 16,4 30,3 Lappi 15,4 31,7 12

13 Nuorten 25-29v vastavalmistuneiden työttömien virta yli 3kk työttömyyteen heinäkuu 2012 ja 2013 Ely-keskus 2012 % 2013 % (henkilöä yht.) Koko maa 25,9 % 32,2 % (288) Uusimaa 28,3 33,1 (52) Varsinais-Suomi 21,1 26,6 (21) Satakunta 13,3 30,3 (10) Häme 38,5 32,3 (10) Pirkanmaa 28,1 41,0 (16) Kaakkois-Suomi 8,7 38,5 (10) Etelä-Savo 6,3 17,4 (4) Pohjois-Savo 18,5 26,3 (10) Pohjois-Karjala 37,2 44,4 (16) Keski-Suomi 23,7 31,4 (22) Etelä-Pohjanmaa 11,8 8,7 (2) Pohjanmaa 25 26,9 (7) Pohjois-Pohjanmaa 30,6 40,4 (38) Kainuu 62,5 25,0 (1) Lappi 23,5 32,1 (9) 13

14 Alle 25-vuotiaitten aktivointiaste ELY-keskuksittain Aktivointiaste = toimenpiteissä yhteensä laskentapäivänä olleiden osuus toimenpiteissä yhteensä laskentapäivänä olleiden ja työttömien työnhakijoiden summasta. TEM/työnvälitystilasto, Ely-keskus Miehet Naiset Yhteensä Heinäkuu 2013 Koko maa 26 % 25,2 % 25,7 % Uusimaa 23, ,2 Varsinais-Suomi 22,3 22,7 22,5 Satakunta 32, ,5 Häme 25 21,3 23,4 Pirkanmaa 23,6 24,1 23,8 Kaakkois-Suomi 25 26,2 25,5 Etelä-Savo 35 32,1 33,9 Pohjois-Savo 31,7 31,2 31,5 Pohjois-Karjala 32,1 33,1 32,5 Keski-Suomi 25,5 24,8 25,2 Etelä-Pohjanmaa 36,6 36,1 36,4 Pohjanmaa 31 25,6 28,7 Pohjois-Pohjanmaa 21,8 19,4 20,7 Kainuu 26,5 26,1 26,3 Lappi 26,4 20,5 24,1 14

15 Nuorisotakuun tuomat lisäresussit Lisäresurssit tulee kohdentaa nuorten palveluihin. Niillä tulee vahvistaa TE-toimistojen ammatinvalinta- ja uraohjausta ottaen huomioon myös korkeasti koulutettujen, maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten palvelutarpeet. Ely-keskus Osuus nuorista työttömistä % Lisämääräraha 2013 jaettu, HTV-määrän vaihteluväli Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä

16 Työttömyyden keskimääräinen kesto viikkoina (liukuva keskiarvo) 16

17 Nuorisotakuu alkaen

18 Nuorisotakuu alkaen Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään. Takuun toteuttamisen keinoja: Koulutustakuun toimet Nuorten aikuisten osaamisohjelma Toteutetaan eri hallinnonaloilla - yhteistyö keskeistä! Nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) Kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut Muut nuorten yksilölliset palvelut kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta 18

19 Nuorten työllisyyden edistäminen Sanssi-kortti, työnantajalla mahdollisuus palkkatukeen Työkokeilun on tuettava urasuunnittelua ja ammatinvalintaa. Työkokeilu tarkoitettu pääsääntöisesti ammattikouluttamattomalle nuorelle. Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työttömiä alle 30-vuotiaita nuoria. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Vahvistetaan ammatinvalintaja uraohjausta Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla Lisätty n. 60 HTV nuorten uraohjaukseen Uraohjauksen puhelinpalvelu otettu käyttöön Uravalmennus otettu käyttöön 19

20 TE-hallinnon toimia nuorten työllistymiseksi Sanssi-kortti vakinaiseksi kannustamaan työnantajia palkkaamaan alle 30-vuotiaita työttömiä, palkkatuen hakemista helpotettu Työllisyysmäärärahat jaettu ELYkeskuksille nuoret painopisteenä Sanssi-kortti tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille. Työnantaja voi hakea palkkatukea myös verkosta eikä liitteitä enää tarvita (ellei oppisopimus) 2013 noin 60 henkilötyövuotta lisää uraohjaukseen Uraohjauksen puhelinpalvelu otettu käyttöön, uraohjausta ilman ajanvarausta saatavilla kahtena päivänä viikossa. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan mm. pidentämällä starttirahan kestoa ja järjestämällä nuorten yrittäjyyspajoja. 20

21 Nuorten yrittäjyydestä Nuorille tehty kysely mol.fi sivustolla Nuorille tehdyn kyselyn mukaan 46 % on harkinnut yrittäjyyttä Ne, jotka eivät ole harkinneet yrittäjyyttä, ilmoittivat suurimmiksi yrittäjyyden esteiksi seuraavat asiat: Yrittäjyys ei kiinnosta lainkaan Ei ole yritysideaa Yrittäjyyteen liittyvät riskit/vastuut pelottavat Ei ole riittävästi alkupääomaa 21

22 Ehdotuksia nuorten yrittäjyyden edistämiseen 1. Nuorille yrittäjäksi ryhtyville ja juuri aloittaneille erityisiä työpajoja 2. Nuorille yrittäjille kokeiluluontoisesti tehostettua starttirahoitusta ja siihen liittyvää neuvontaa erityisesti nuorille räätälöitynä 5. Nuoret yrittäjät/rohkaisevat esimerkit esille, esimerkiksi Yritys-Suomi -sivustolla 3. Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen 4. Yritysneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen erityisesti nuorille sopivaksi 22

23 Valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä nuorten yrittäjyyden edistämisessä Uudistettu laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta Nuorten yrittäjyyspaja, pilotti Uudellamaalla osana nuorten yhteiskuntatakuuta Valmisteilla toimintamalli nuorten yrittäjyyden edistämiseksi, pilotointi alkamassa syksyllä 2013 Yritysneuvonta, ohjaus, koulutus, sparraus, mentorointi erityisesti nuorille sopivaksi Tehostettu starttiraha, mahdollisesti maksimi kesto ja tukitaso Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen Nuoret yrittäjät/rohkaisevat esimerkit esille, esimerkiksi Yritys- Suomi sivustolla 23

24 Uudistuneet TE-palvelut TE-toimistouudistus 15 hallinnollista TE-toimistoa, 115 toimipaikkaa TE-palvelut palvelulinjoilta 1. Työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Osaamisen kehittämispalvelut 3. Tuetun työllistämisen palvelut Uudistetut lait, palvelurakenneuudistus, uudet palvelunimikkeet JTYP = Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012: Esimerkiksi työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistyivät työkokeiluksi ja ohjaava koulutus valmennuksiksi TTL = Laki työttömyysturvalain muuttamisesta 1001/2012» Linjaukset Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TE-hallinnossa, , TEM/2905/ /

25 Nuorisotakuu TE-hallinnossa Malli ollut TE-hallinnossa vuodesta 2005, uudet linjaukset TE-hallinnolle Tavoitteet tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Suunnitelmissa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavan palvelun toteuttamisesta, joka voi olla: uravalmennus, työnhakuvalmennus tai työhönvalmennus, työkokeilu, työvoimakoulutus, palkkatuettu työ/sanssikortti tai starttiraha. Keskeistä TE-toimisto laatii työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa yhdessä työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet ja palvelut, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen (osallisuus). Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen 3kk työttömyyttä: Työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia palveluja tai kotouttamissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) Vuoden 2013 alusta uutena kohderyhmänä vuotiaiden vastavalmistuneiden osuus -> onnistumisen seuranta virtamittarilla (virta yli 3 kk:n työttömyyteen). Lisäksi nuorten neuvonta- ja ohjaustyössä on huomioitava koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma (koskee vuotiaita vailla ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevia). 25

26 Nuorisotakuun toimeenpano- ja seurantavastuut TE-hallinnossa TE-toimiston johtaja vastaa nuorisotakuun toimeenpanosta toimistossaan, myös sen eri toimipaikoissa; huolehtii: nuorten palvelut on resursoitu riittävästi, nuorten palveluja tarjoavat ovat osaavia, TE-toimisto on aktiivinen toimija nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden verkostoyhteistyössä. ELY-keskusten E-vastuualue ohjaa TE-toimistoa, toimii asiantuntijatukena ja edistää verkostoyhteistyötä alueellaan, ESR- ja kansallisia projekteja suunnitellessaan ja rahoittaessaan ottaa huomioon työttömien nuorten palvelutarpeet. Työ ja elinkeinoministeriö ohjeistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja ja palveluyhteistyötä, kehittää TE-toimistojen henkilöstön osaamista ja osallistuu ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa tehtävään valtakunnalliseen yhteistyöhön nuorten palvelujen osalta. seuraa nuorten työmarkkinatilannetta ja nuorisotakuun toimeenpanon toteutumista sekä nuorisotakuuseen sisältyvien henkilötyövuosiresurssien ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen käyttöä sekä vaikuttavuutta. 26

27 Koulutustakuu: tausta Perusasteen päättävät n Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA 27

28 Koulutustakuu 2013 alkaen 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. -> Vaikutukset näkyvät kevään 2014 yhteishaun jälkeen Ammatillista koulutusta lisätty alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutettu siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppisopimusta ja työssä oppimista kehitetään. Oppisopimuksen koulutuskorvausta työnantajille korotettu: ensimmäisenä vuonna 800 /kk, toisena vuonna 500 /kk ja kolmantena vuonna 300 /kk. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. 28

29 Koulutustakuu ajankohtaista Syksyllä 2013 voimaan muuttunut järjestys toisen asteen opiskelijavalinnassa: 1. hakuvuonna peruskoulun päättävät, 2. jos hakijalla ei ole ammatillista tutkintoa ja 3. alanvaihtajat Työssä oppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä. Maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista kansanopistoissa tuetaan. Korotettu koulutuskorvaus peruskoulun päättävien opiskelijoiden palkkaamiseen oppisopimuskoulutukseen: 1.vuonna 800 /kk, 2.vuonna 500 /kk ja 3.vuonna 300 Nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua eityösuhteisesti työpaikkaan ja työnantajalla nuoreen.» Voidaan suorittaa oppisopimuskoulutuksena tutkinnon osia, joista maksetaan samantasoista korvausta kuin koko tutkinnon suorittamisesta. Opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä oppilasmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen perustutkinnon osan suorittamista oppisopimuskoulutuksessa edistetään. 29

30 Nuorten aikuisten osaamisohjelma vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n Vuosittain n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitosmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella yhteensä n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa 30

31 Nuorten aikuisten osaamisohjelma ajankohtaista Tavoitteena aloittajaa vuosina M myönnetty nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen, josta 20 M ammatilliseen, oppilaitosmuotoiseen lisäkoulutukseen ja 5 M oppisopimuskoulutukseen Lisäksi ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämiseen varattu 2 M Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on saada: Ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittajamääräarvio on: Lisäksi kohderyhmälle kohdennetaan olemassa olevaa ammatillista peruskoulutusta 1500 aloittajaa vuonna aloittajaa vuosina 2014 ja aloittajaa vuonna vuosina 2014 ja 2015 Tavoitteena on 5000 aloittajaa vuosittain 500 vuonna vuonna

32 Ops-perusteisen koulutuksen saatavuus suhteessa nuorisoikäluokkaan ikäluokkasuhde (2009) ikäluokkasuhde (2016)

33 Opiskelijamäärän muutos opisk.määrä 2013 opisk.määrä

34 Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. 34

35 Valtion avustuksella toteutettu etsivä nuorisotyö vuonna 2012 Nuorisolaki: kontaktissa nuoreen 7 a Nuorten monialainen palvelu- ja ohjausverkosto kunnassa pidempi tuki nuorelle 7 b Etsivä nuorisotyö 7 c Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten 35

36 Vuosi 2012 Nuorten työttömien osuus vuotiaista kunnittain Työpajatoiminta on 270 kunnassa. Nuorten työpajoissa oli lähes alle 29-vuotiasta nuorta. Kunnat joissa ei työpajaa nuorille merkitty kolmiolla (kartta vuodelta 2011) 36

37 Kuntoutus nuorisotakuussa Ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus: Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan (voimaan 2014). Varhainen tuki sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla Järjestöjen aktivoiminen ja tuki KASTE II - hankerahoituksen tuki kuntien kehittämistoiminnalle RAY-rahoituksen painopisteet 5-8 milj. lasten, nuorten ja lapsiperheiden aseman vahvistaminen 37

38 Työmarkkinajärjestöjen omat toimenpiteet nuorisotakuun toteuttamiseksi 1. Järjestöt esittivät useita toimenpiteitä erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi Toimenpiteet ovat jatkovalmistelujen kohteena 2. Järjestöt sitoutuivat työurasopimuksessa laatimaan toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset/-ohjelmat toteutettu yli kymmenellä toimialalla rakennusalan malli 3. Hallituksen puoliväliarvion linjaukset Nuorisotakuu Oppisopimuskoulutus Joustavia koulutusta ja työtä yhdistäviä malleja 38

39 Nuorisotakuun toimeenpano kunnissa Nuorisotakuun aluekiertue syksyllä 2012 Kuntaliitossa tekeillä verkkosivusto kuntien hyvistä käytännöstä..perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käyttöä kehitetään. Palautteen perusteella kunnat ovat innostuneita ja sitoutuneita edistämään nuorisotakuuta Suomen Kuntaliiton kysely nuorisotakuusta: Nuorisotakuuta toteutetaan kuntien peruspalveluissa ja laajalla yhteistyöllä Kunnille on ehdotettu säädettäväksi vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Valmistelu käynnissä. Nuorisotakuun tavoitteista ja toimeenpanosta toimintaohjeisto paikallisille ja alueellisille toimijoille. OKM:n kysely: nuorisolain mukainen nuorten palvelu- ja ohjausverkosto on 91 %:ssa kunnista. 39

40 Tilastoja Nuorisotakuun toteutumasta

41 Työttömille alle 25v. nuorille tehty suunnitelma ennen 3kk työttömyyden ylittymistä tammi-huhtikuu 2013 (päivitetään kolmannesvuosittain) Yhteensä 93,1 % Miehet 93,0 % Naiset 93,4 % Nuoret, joille ei ole tehty suunnitelmaa, ovat muun muassa menossa varusmiespalvelukseen, jäämässä äitiyslomalle tai heillä on jokin muu pätevä syy, ettei suunnitelmaa ole tehty. 41

42 Miten monelle on löytynyt työ, koulutus tai palvelu 3 kk:ssa? 72,9 % Alle 25-vuotiaat 67,8 % vuotiaat vastavalmistuneet 42

43 Missä ovat alle 25v. ja 25-29v. vastavalmistuneet nuoret, joilla 3 kk:n työttömyys ei ylittynyt? 705; 4 % Yhteensä ; 5 % Aloittanut koulutuksen Saanut työtä 6571; 39 % 5705; 34 % Työllistetty Aloittanut valmennuksen/ työkokeilun Aloittanut kuntouttavassa työtoiminnassa Ei ole jatkanut työnhakua 271; 2 % 1977; 12 % 754; 4 % Siirtynyt työvoiman ulkopuolelle Kohta Ei ole jatkanut työnhakua nivoo yhteen seuraavat ryhmät: Työttömyys päättynyt, mutta syytä ei ole merkitty, Ei ole uusinut työnhakua ja Muu syy tai ei tietoa. Huom! Tähän ryhmään kuuluvat nuoret ovat voineet saada työtä tai koulutuspaikan, mutta eivät ole ilmoittaneet asiasta TE-toimistoon. 43

44 ELY-keskus Annetut Sanssi-kortit alle 30v tammikuu 2013 kesäkuu 2013 Tammikuu 2013 Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013 Yht. Tammi-kesä Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi

45 ELY-keskus Tammikuu 2013 Sanssi-kortilla työllistyneet Helmikuu 2013 Maaliskuu 2013 Huhtikuu 2013 Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013 Yht. Tammi-Kesä Koko maa Uusimaa Varsinais- Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois- Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Lappi

46 ELY-keskus Annetut Sanssi-kortit alle 30v ja Sanssikortilla työllistyneet tammi-kesäkuu 2013 Annettuja Sanssi-kortteja Tammi-kesäkuu 2013 Sanssi-kortilla työllistyneet Tammi-kesäkuu 2013 Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

47 Sanssi-kortteihin perustuneet palkkatukipäätökset, alle 30v. 47

48 Palkkatukea on helppo hakea Työnantaja voi hakea sähköisesti tai toimittaa netistä tulostettuna lomakkeen TE-toimistoon Ei tarvita liitteitä (oppisopimuskoulutuksessa koulutustarkastajan lausunto) Työnantaja voi valita maksujakson (1, 2 tai 3 kk) Maksatushakemukseen (ELY-keskukselle) ei tarvita muita liitteitä kuin kopio työsopimuksesta ensimmäiseen hakemukseen Päätös yleensä 1-2 viikossa 48

49 Jatkotyö miten tästä eteenpäin

50 2012 syksyn nuorisotakuukiertueen viestejä Työnantajat kiittelivät nuorisotakuun toimintamallia ja suhtautuivat positiivisesti nuorten palkkaukseen. moni työnantaja toivoi, että nuorten työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia parannettaisiin. halusivat lisää tietoja palkkatuen käytöstä/sanssi-kortista ja oppisopimuskoulutuksesta. sekä oppilaitosten edustajat että työnantajat olivat huolissaan työelämän ja koulutuksen kohtaanto-ongelmasta ja toivoivat työvaltaisten opetusmenetelmien, työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Nuoret toivoivat enemmän yksilöllisiä malleja, ohjausta sekä tukea ja kannustusta, mutta ei holhousta. Kolmas sektori oli innokkaasti mukana, hyviä aloitteita. Pohtii omaa rooliaan nuorisotakuun toimijana. Työnantajien halukkuus palkata nuoria tuli esiin myös syksyllä tehdyssä Nuorisoharava - kyselyssä, josta ilmeni, että kyselyyn osallistuneissa yrityksissä työvoimaa tarvitaan heti nuorta ja seuraavan 6 kuukauden aikana Oppisopimus kiinnosti yritystä: heti vireille 400 paikkaa, 850 myöhemmin. 50

51 Jatkotyön aihioita Hallituksen periaatepäätös : Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus- ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden (TEM, STM, OKM, työmarkkina-järjestöt, Kuntaliitto). Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan. Terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua: erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. 51

52 Miten tästä eteenpäin? Nuorisotakuu -työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden Tutkimustietoa nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanosta Hyviä käytäntöjä eri hankkeista koottu 2012 päivitetään koko ajan Hyödynnetään paikallisia nuorten työllisyyttä edistäviä käytäntöjä ja Hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä hyvistä käytännöistä Hallitus toteuttanut nuorisotakuun aluekiertueen Toimintaohjeisto alueellisille ja paikallisille toimijoille Kampanja tukemaan valtakunnallista ja alueellista viestintää Nuorisotakuu.fi verkkosivuston kehittäminen vuorovaikutteiseksi ja alueita palvelevaksi Kuntia rohkaistaan toteuttamaan nuorisotakuuta yhteistyössä Mukaan alueen keskeiset toimijat: elinkeinoelämä, järjestöt, oppilaitokset, sosiaali- ja terveystoimi, nuorisotoimi, TE-hallinto oman alueen tilanne ja tarpeet ratkaisevat! Hyödyntäkää olemassa olevat hyvät käytännöt ja kehittäkää niitä! Tavoite: meidän kunnasta nuorisotakuun mallikunta 52

53 Nuorisotakuu verkkosivut: