Nuorisotakuu Työministeri Lauri Ihalainen

Transkriptio

1 Nuorisotakuu 2013 Työministeri Lauri Ihalainen

2 Nuorisotakuu määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Sosiaali- ja terveysministeriö 2

3 Nuorisotakuun taustalukuja Helmikuu 2013: alle 25v työtöntä työnhakijaa. Virta yli 3kk työttömyyteen keskiarvo helmikuussa ,6%. Vuosittain noin 8-10 % ikäluokasta ei jatka peruskoulusta toiselle asteelle Noin perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta työtöntä alle 30-vuotiasta, joista :lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Noin alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella. (Myrskylä) Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 M vuositasolla Sosiaali- ja terveysministeriö 3

4 Nuorisotakuu - Suomen malli PPPP: PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP eli julkinen-yksityinen-kansalaisyhteiskunta-kumppanuus Nuorten yhteiskuntatakuu perustuu - viranomaisten - elinkeinoelämän ja - järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuuden tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia ja yhteisvastuuta. Sosiaali- ja terveysministeriö 4

5 Nuorisotakuu - valmistelutyö Valmistelutyön edistämiseksi on tehty kolme kyselyä: Nuorille mol.fi -sivut Yli vastausta TE-toimistot toimipaikkakohtaisesti 107 vastausta Työvoiman palvelukeskukset (TYP) 40 vastausta Sosiaali- ja terveysministeriö 5

6 Nuorten ääni -verkkokysely Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi. Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea työnantajilta, TEtoimistojen koulutus-neuvonnasta ja ammatinvalinnan-ohjauksesta sekä työpajoista. Eräitä havaintoja kyselyistä (6 350 nuorta) Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. Sosiaali- ja terveysministeriö 6

7 Nuorisotakuun painopisteet ja rahoitus Hallitusohjelmassa linjattu (60 M /vuosi): Valmistelutyöryhmän analyysin perusteella kehysriihessä maaliskuussa 2012 lisätty: 1. Koulutustakuu (24 M /vuosi) 2. Työllisyystakuu (28 M /vuosi) 3. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta (8 M /vuosi) 4. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (27-52 M / vuosi, voimassa ) Sosiaali- ja terveysministeriö 7

8 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste 2012 (Tilastokeskus) KOKO MAA 20,1 % 19 % UUSIMAA 14,5 % 15,5 % VARSINAIS-SUOMI 20 % 19 % SATAKUNTA 20,4 % 20,5 % HÄME 19,2 % 17 % PIRKANMAA 24,9 % 21,4 % KAAKKOIS-SUOMI 26,5 % 16,6 % ETELÄ-SAVO 20,7 % 20,6 % POHJOIS-SAVO 23,9 % 17,9 % POHJOIS-KARJALA 26,6 % 26,3 % KESKI-SUOMI 23,2 % 22,6 % ETELÄ-POHJANMAA 22,3 % 20,4 % POHJANMAA 21,5 % 18,6 & POHJOIS-POHJANMAA 23,9 % 24,9 % KAINUU 22,6 % 20,7 % LAPPI 21,8 % 23,1 %

9 Alle 25v työttömät työnhakijat Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Sosiaali- ja terveysministeriö 9

10 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (Tilastokeskus) Työttömyysaste % Helmikuu ,5 Miehet 25,8 Naiset 17,8 Helmikuu ,5 Miehet 21,7 Naiset 19,4 Sosiaali- ja terveysministeriö 10

11 Työttömät työnhakijat v. (TEM/työnvälitystilasto 1220.) Helmikuun lopussa v. vastavalmistuneet työttömät työnhakijat Helmikuun lopussa

12 Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla ja 25-29v vastavalmistuneilla (TEM/Työnvälitystilasto 1355.) Helmikuu 2013 kuukausikeskiarvo: Alle 25-vuotiaat: 26,6 % vuotiaat vastavalmistuneet 37 % Vuosikeskiarvo 2012: Alle 25-vuotiaat 19,5% vuotiaat vastavalmistuneet 30,6% Nuorille ennen 3 kuukauden aikaa tehty työllistymissuunnitelma Vuosi 2012 Alle 25-vuotiaat 92,9%

13 Nuorten alle 25v. virta yli 3kk työttömyyteen helmikuu 2012 ja 2013 ELY-keskus KOKO MAA 21,6 % 26,6 % UUSIMAA 14,9 19,3 VARSINAIS-SUOMI 21,1 28,5 SATAKUNTA 27,5 28,9 HÄME 21,9 24,7 PIRKANMAA 26,2 31,9 KAAKKOIS-SUOMI 28,6 35,5 ETELÄ-SAVO 22 26,5 POHJOIS-SAVO 21,9 23,1 POHJOIS-KARJALA 19,1 23,3 KESKI-SUOMI 27,4 33,8 ETELÄ-POHJANMAA 21,3 29,9 POHJANMAA 19,6 23,1 POHJOIS-POHJANMAA 26 30,9 KAINUU 13,7 27,6 LAPPI 20,8 26,5

14 Nuorten 25-29v vastavalmistuneiden työttömien virta yli 3kk työttömyyteen helmikuussa 2012 ja 2013 ELY 2012 % LKM 2013 % LKM KOKO MAA 28,3 % % 256 UUSIMAA 30, ,7 53 VARSINAIS-SUOMI 20, ,8 19 SATAKUNTA ,1 8 HÄME 19,4 7 48,6 18 PIRKANMAA 30, ,5 38 KAAKKOIS-SUOMI 58, ,8 11 ETELÄ-SAVO 15,4 2 77,8 7 POHJOIS-SAVO 17, POHJOIS-KARJALA 39, KESKI-SUOMI ,9 22 ETELÄ-POHJANMAA 17,4 4 12,5 3 POHJANMAA 31,6 6 21,7 5 POHJOIS-POHJANMAA 39, ,7 32 KAINUU 22,2 2 61,5 8 LAPPI 13,2 7 31,9 14

15 Alle 25-vuotiaitten aktivointiaste ELYkeskuksittain TEM/Työnvälitystilasto 4250 Aktivointiaste = toimenpiteissä yhteensä laskentapäivänä olleiden osuus toimenpiteissä yhteensä laskentapäivänä olleiden ja työttömien työnhakijoiden summasta ELY-keskus Miehet % Naiset % Yhteensä % Helmikuu 2013 Koko maa 27,9 37,2 31,5 Uusimaa 27,9 38,4 32,1 Varsinais-Suomi 25,8 35,3 29,6 Satakunta 30,3 39,7 33,8 Häme 27,6 35,3 30,6 Pirkanmaa 23,9 31,7 27,1 Kaakkois-Suomi 25,6 36,5 29,4 Etelä-Savo 33,5 41,2 36,3 Pohjois-Savo 28,5 40,7 33,2 Pohjois-Karjala 33,5 45,2 38 Keski-Suomi 26,7 35,1 30 Etelä-Pohjanmaa 27,5 35,3 30,5 Pohjanmaa 33, ,4 Pohjois-Pohjanmaa 27,8 39,4 32,4 Kainuu 35 49,7 40,5 Sosiaali- ja terveysministeriö Lappi 27,4 30,1 28,3 15

16 Nuorisotakuun tuomat lisäresurssit Lisäresurssit tulee kohdentaa nuorten palveluihin. Niillä tulee vahvistaa TE-toimistojen ammatinvalinta- ja uraohjausta ottaen huomioon myös korkeasti koulutettujen, maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten palvelutarpeet. ELY Osuus nuorista työttömistä % Lisämääräraha HTV-määrän 2013 jaettu, vaihteluväli UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI SATAKUNTA HÄME PIRKANMAA KAAKKOIS-SUOMI ETELÄ-SAVO POHJOIS-SAVO POHJOIS-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-POHJANMAA POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA KAINUU LAPPI Yhteensä

17 Nuorisotakuu TE-hallinnossa Malli ollut TE-hallinnossa vuodesta 2005, uudet linjaukset TE-hallinnolle Tavoitteet: tehostaa palveluprosessia ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä edistää koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista ja kestävien ratkaisujen aikaansaamista tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyviä tekijöitä ja edistää yhteistyössä varhaista puuttumista. Keskeistä: TE-toimisto laatii työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa yhdessä työllistymissuunnitelman 2 viikon aikana työnhaun alkamisesta. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä harkitut ja sovitut tavoitteet ja palvelut, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen (osallisuus). Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen 3 kk työttömyyttä: työllistymissuunnitelma, joka jo sisältää tarjottavia palveluja tai kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Suunnitelmissa sovitaan nuoren palvelutarvetta vastaavan palvelun toteuttamisesta, joka voi olla: uravalmennus, työnhakuvalmennus tai työhönvalmennus, työkokeilu, työvoimakoulutus, palkkatuettu työ/sanssikortti tai starttiraha. Vuoden 2013 alusta uutena kohderyhmänä vuotiaiden vastavalmistuneiden osuus -> onnistumisen seuranta virtamittarilla (virta yli 3 kk:n työttömyyteen). Lisäksi nuorten neuvonta- ja ohjaustyössä on huomioitava koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma (koskee vuotiaita vailla ammatillisia valmiuksia antavaa tutkintoa olevia).

18 Nuorisotakuun toimeenpano- ja seurantavastuut TE-hallinnossa TE-toimiston johtaja: vastaa nuorisotakuun toimeenpanosta toimistossaan, myös sen eri toimipaikoissa; huolehtii: nuorten palvelut on resursoitu riittävästi, nuorten palveluja tarjoavat ovat osaavia, TE-toimisto on aktiivinen toimija nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden verkostoyhteistyössä. ELY-keskusten E-vastuualue: ohjaa TE-toimistoa, toimii asiantuntijatukena ja edistää verkostoyhteistyötä alueellaan, ESR- ja kansallisia projekteja suunnitellessaan ja rahoittaessaan ottaa huomioon työttömien nuorten palvelutarpeet. Työ ja elinkeinoministeriö: ohjeistaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja ja palveluyhteistyötä, kehittää TE-toimistojen henkilöstön osaamista ja osallistuu ministeriöiden, työmarkkinajärjestöjen ja muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa tehtävään valtakunnalliseen yhteistyöhön nuorten palvelujen osalta. seuraa nuorten työmarkkinatilannetta ja nuorisotakuun toimeenpanon toteutumista sekä nuorisotakuuseen sisältyvien henkilötyövuosiresurssien ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen käyttöä sekä vaikuttavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö 18

19 Uudistuneet TE-palvelut TE-toimistouudistus: 15 TE-toimistoa useine toimipaikkoineen TE-palvelut palvelulinjoilta 1. Työnvälitys ja yrityspalvelut 2. Osaamisen kehittämispalvelut 3. Tuetun työllistämisen palvelut Uudistetut lait, palvelurakenneuudistus, uudet palvelunimikkeet JTYP = Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012: Esimerkiksi työharjoittelu ja työelämävalmennus yhdistyivät työkokeiluksi ja ohjaava koulutus valmennuksiksi TTL = Laki työttömyysturvalain muuttamisesta 1001/2012» Linjaukset n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TEhallinnossa, , TEM/2905/ /2012 Sosiaali- ja terveysministeriö 19

20 Koulutustakuu: tilanne nyt Perusasteen päättävät n Jatkaa samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Ei jatka samana vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa n Kouluttamattomille nuorille suunnattujen opiskelupaikkojen lisäys, ammatillisen peruskoulutuksen oppilaaksi ottamisen kriteereiden uusiminen (etusija) ja koulutuspaikkojen uudelleen kohdentaminen Tavoite: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA Sosiaali- ja terveysministeriö 20

21 Koulutustakuu 2013 alkaen Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikä-luokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa (aiemmin ). Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Sosiaali- ja terveysministeriö 21

22 Koulutustakuu ajankohtaista Syksyllä 2013 voimaan - muuttunut järjestys toisen asteen opiskelijavalinnassa: 1. hakuvuonna peruskoulun päättävät, 2. jos hakijalla ei ole ammatillista tutkintoa ja 3. alanvaihtajat Korotettu koulutuskorvaus peruskoulun päättävien opiskelijoiden palkkaamiseen oppisopimuskoulutukseen: 1.vuonna 800 /kk, 2.vuonna 500 /kk ja 3.vuonna 300 Voidaan suorittaa oppisopimuskoulutuksen ja tutkinnon osia, joista maksetaan samantasoista korvausta kuin koko tutkinnon suorittamisesta Opiskelijan mahdollisuuksia siirtyä oppilasmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisen perustutkinnon osan suorittamista oppisopimuskoulutuksessa edistetään Nuorten oppisopimuskoulutukseen luodaan ennakkojakso, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua ei-työsuhteisesti työpaikkaan ja työnantajalla nuoreen Työssä oppimisen toteutustapoja monipuolistetaan koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä Maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista kansanopistoissa tuetaan Sosiaali- ja terveysministeriö 22

23 Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään vakinaistetaan Sanssi-kortti eli nuorten palkkatuki Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria. Työkokeilun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukevaa. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Vahvistetaan ammatinvalintaja uraohjausta 3,3 M Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, osatyökykyisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Sosiaali- ja terveysministeriö 23

24 Nuorten työllistymisen edistäminen ajankohtaista Työnantajien kynnystä palkata alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria alennetaan vakinaistamalla Sanssi-kortti ja palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään Sanssi-kortti tarkoitettu kaikille alle 30-vuotiaille nuorille Työnantaja voi hakea palkkatukea myös verkosta Uralinjaa pilotoitu (valtakunnallinen puhelinpalvelu): uraohjausta ilman ajanvarausta saatavilla kahtena päivänä viikossa Nuorten yrittäjyyttä tuetaan mm. pidentämällä starttirahan kestoa18kk ja järjestämällä nuorten yrittäjyyspajoja 2013 n.60 henkilötyövuotta lisää uraohjaukseen Työllisyysmäärärahat jaettu ELY-keskuksille -> nuoret painopisteenä Sosiaali- ja terveysministeriö 24

25 Nuorten yrittäjyydestä Nuorille tehty kysely mol.fi sivustolla Nuorille tehdyn kyselyn mukaan 46 % on harkinnut yrittäjyyttä Ne, jotka eivät ole harkinneet yrittäjyyttä, ilmoittivat suurimmiksi yrittäjyyden esteiksi seuraavat asiat: Yrittäjyys ei kiinnosta lainkaan Ei ole yritysideaa Yrittäjyyteen liittyvät riskit/vastuut pelottavat Ei ole riittävästi alkupääomaa Sosiaali- ja terveysministeriö 25

26 1. Nuorille yrittäjäksi ryhtyville ja juuri aloittaneille erityisiä työpajoja Ehdotuksia nuorten yrittäjyyden edistämiseen 2. Nuorille yrittäjille kokeiluluontoisesti tehostettua starttirahoitusta ja siihen liittyvää neuvontaa erityisesti nuorille räätälöitynä 5. Nuoret yrittäjät/rohkaisevat esimerkit esille, esimerkiksi Yritys-Suomi -sivustolla 3. Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen 4. Yritysneuvonnan ja ohjauksen kehittäminen erityisesti nuorille sopivaksi Sosiaali- ja terveysministeriö 26

27 Valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä nuorten yrittäjyyden edistämisessä Uudistettu laki julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta Nuorten yrittäjyyspaja, pilotti Uudellamaalla osana nuorten yhteiskuntatakuuta Valmisteilla toimintamalli nuorten yrittäjyyden edistämiseksi, pilotointi alkamassa syksyllä 2013 Yritysneuvonta, ohjaus, koulutus, sparraus, mentorointi erityisesti nuorille sopivaksi Tehostettu starttiraha, mahdollisesti maksimi kesto ja tukitaso Tiimi-/yhteisöllisen yrittäjyyden edistäminen Nuoret yrittäjät/rohkaisevat esimerkit esille, esimerkiksi Yritys- Suomi sivustolla Sosiaali- ja terveysministeriö 27

28 Nuorisotakuu: Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. Sosiaali- ja terveysministeriö 28

29 Valtion avustuksella toteutettu etsivä nuorisotyö vuonna 2012, - kontaktissa nuoreen, - pidempi tuki nuorelle Nuorisolaki: 7 b Etsivä nuorisotyö 7 c Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten 7 d Etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittely

30 Vuosi 2011 Nuorten työttömien osuus vuotiaista kunnittain Työpajatoiminta on 264 kunnassa (Kunnat (68 kpl), joissa ei työpajaa nuorille merkitty kolmiolla) Nuorten työpajoissa oli alle 29-vuotiasta nuorta.

31 Nuorten aikuisten osaamisohjelma vuotiaat vailla perusasteen jälkeistä koulutusta n Vuosittain n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutusjärjestelmän tehostamisesta vapautuvat paikat Oppilaitos-muotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Kaudella yhteensä n aloittajaa Vuosittain n aloittajaa Oppisopimusmuotoisessa ammattija erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa Sosiaali- ja terveysministeriö 31

32 Nuorten aikuisten osaamisohjelma ajankohtaista Tavoitteena aloittajaa vuosina M myönnetty nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvan ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseen, josta 20 M ammatilliseen, oppilaitosmuotoiseen lisäkoulutukseen ja 5 M oppisopimuskoulutukseen Lisäksi ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämiseen varattu 2 M Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on saada: aloittajaa vuonna aloittajaa vuosina 2014 ja vuonna 2016 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa aloittajamääräarvio on: aloittajaa vuonna vuosina 2014 ja vuonna 2016 Lisäksi kohderyhmälle kohdennetaan olemassa olevaa ammatillista peruskoulutusta - Tavoitteena on 5000 aloittajaa vuosittain Sosiaali- ja terveysministeriö 32

33 Työmarkkinajärjestöjen omat toimenpiteet nuorisotakuun toteuttamiseksi 1. Järjestöt esittivät useita toimenpiteitä erityisesti oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi Toimenpiteet ovat jatkovalmistelujen kohteena 2. Järjestöt sitoutuivat työurasopimuksessa laatimaan toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset/-ohjelmat toteutettu yli kymmenellä toimialalla rakennusalan malli 3. Hallituksen puoliväliarvion linjaukset Nuorisotakuu Oppisopimuskoulutus Joustavia koulutusta ja työtä yhdistäviä malleja 33

34 Ajankohtaista kunnissa Nuorisotakuun tavoitteista ja sisällöstä lähtenyt kirje paikallisille ja alueellisille toimijoille Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Valmistelu meneillään Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Valmistelu meneillään Nuorisolain 7a velvoittaa kuntia perustamaan nuorille palveluja tarjoavien toimijoiden yhteistyöverkoston: OKM:n kyselyn mukaan verkosto oli 91 % kunnista Hankerahoituksella valmistumassa opas verkoston toiminnan tukemiseksi Kuntaliitossa valmisteilla kysely kuntiin nuorisotakuusta Suunnitteilla www-sivusto, jossa kartta, johon kunnat voivat laittaa omia hyviä käytäntöjään Paikallistasolla nuorisotakuuta tehtiin tunnetuksi 2012 syksyllä tehdyllä nuorisotakuu-kiertueella Palautteen perusteella kunnat ovat innostuneita ja sitoutuneita nuorisotakuun edistämiseen. Muille kunnille Kuntaliitto on jakanut koonnoksen nuorisotakuun toimeenpanosta paikallistasolla Sosiaali- ja terveysministeriö 34

35 2012 syksyn nuorisotakuu- kiertueen viestejä Työnantajat: kiittelivät nuorisotakuun toimintamallia ja suhtautuivat positiivisesti nuorten palkkaukseen. moni työnantaja toivoi, että nuorten työnhakutaitoja ja työelämävalmiuksia parannettaisiin. Työnantajien halukkuus palkata nuoria tuli esiin myös syksyllä tehdyssä Nuorisoharava -kyselyssä, josta ilmeni, että kyselyyn osallistuneissa yrityksissä työvoimaa tarvitaan heti nuorta ja seuraavan 6 kuukauden aikana Oppisopimus kiinnosti yritystä: heti vireille 400 paikkaa, 850 myöhemmin. halusivat lisää tietoja palkkatuen käytöstä/sanssi-kortista ja oppisopimuskoulutuksesta. sekä oppilaitosten edustajat että työnantajat olivat huolissaan työelämän ja koulutuksen kohtaantoongelmasta ja toivoivat työvaltaisten opetusmenetelmien, työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Nuoret: toivoivat enemmän yksilöllisiä malleja, ohjausta sekä tukea ja kannustusta, mutta ei holhousta. Kolmas sektori: oli innokkaasti mukana, hyviä aloitteita. Pohtii omaa rooliaan nuorisotakuun toimijana.

36 Hallituksen periaatepäätös : Jatkotyön aihioita Nuorten yhteiskuntatakuun jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota kaikkein syrjäytyneimpiin tai syrjäytymisuhan alaisiin nuorisoryhmiin ja arvioidaan nykyisten koulutus ja aktiivitoimien soveltuvuus heidän tarpeisiinsa nähden (TEM, STM, OKM, työmarkkina-järjestöt, Kuntaliitto) ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tarjontaa kohdennetaan alueellisen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaan terveysongelmiin on saatavissa nykyistä tehokkaammin apua: erityistä huomiota kiinnitetään nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hyvään hoitoon ja kuntoutukseen sekä työtapoihin ja työergonomiaan. Nuorisotakuu -raportissa lueteltu jo joitakin jatkon aiheita, muun muassa: Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti -> jää myöhemmin toteutettavaksi Tietoa nuorisotakuun seurannan ja arvioinnin pohjaksi saadaan nuorisotakuun toimeenpanon ensimmäistä vuotta koskevasta tutkimushankkeesta

37 Miten tästä eteenpäin? Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä jatkaa työtään koko hallituskauden Tutkimuksellinen tuki nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanosta Hyviä käytäntöjä eri hankkeista koottu 2012 päivitetään koko ajan Paikalliset nuorten työllisyyttä edistävät käytännöt Kansainväliset esimerkit hyvistä käytännöistä Hallitus toteuttanut nuorisotakuu-roadshow - kiertueen viiden ministerin voimin Tuetaan alueiden valmistautumista takuun voimaantuloon 2013 Kampanjamateriaalia paikallisiin tilaisuuksiin ja verkkoon, mm. video, jolla levitetään tietoa ja jota voidaan hyödyntää nuorisotalolta kunnanvaltuuston kokouksiin Kuntia rohkaistaan perustamaan omat Nuorisotakuu-työryhmät Mukaan alueen toimijat: työnantajat, järjestöt, oppilaitokset, nuorisotoimi, TEhallinto, oppilaitokset, yrittäjät oman alueen tilanne ja tarpeet toimintaohjelma TAVOITE: meidän kunnasta nuorten yhteiskuntatakuun malli! Sosiaali- ja terveysministeriö 37

38 Nuorisotakuu-verkkosivut Sosiaali- ja terveysministeriö 38