KANSSASI. Kaisa Vuorinen KM, erityisopettaja Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Copassion- tutkimushanke copassion.fi kaisavuorinen.

Transkriptio

1 KANSSASI Kaisa Vuorinen KM, erityisopettaja Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Copassion- tutkimushanke copassion.fi kaisavuorinen.com

2 Kaisa Vuorinen KM, erityisopettaja Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Kaisavuorinen.com Copassion- tutkimushanke

3 Lotta Uusitalo-Malmivaara uusitalomalmivaara.fi

4

5

6 AHDISTUKSEN VYÖHYKE KASVUN VYÖHYKE LÄHIVAHVUUKSIEN VYÖHYKE

7

8 ILOLLE, JOKA SYNTYY TOISEN IHMISEN TEKEMISESTÄ ILOISEKSI, EI VOI LASKEA HINTAA.

9

10

11 HYVÄÄ SAA KYLVÄÄ KUKKURAMITOILLA YMPÄRISTÖÖN. ELÄMÄ TASAA KYLLÄ YLIMÄÄRÄISET.

12 Mieti hetki itseksesi vastausta oheiseen kysymykseen. Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?

13 CHECK IN: Kerro kollegalle: Mitä toit tullessasi? Kerro yksi myönteinen ja arvokas asia sinusta!

14 Jos haluat pyytää käsiä, on ensin kosketettava sydämiä. John C Maxwell

15

16 Toimintakulttuuri (OPH 2014) Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenaïsyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyo n laatuun Yhteiso n toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toiminta-kulttuuria voidaan kehittaä ja muuttaa. Toimintakulttuuria muovaavat seka tiedostetut etta tiedostamattomat, ja joskus myo s tahattomat tekijaẗ. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissa oleviin riippumatta siita, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia va littyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteiso n arvoja, asenteita ja tapoja.

17 Toimintakulttuuri (OPH 2014) Oppiva yhteiso toimintakulttuurin ytimena Koulu toimii oppivana yhteiso na ja kannustaa ja seniaä n oppimiseen. Oppiva yhteiso kehittyy dialogin avulla. Yhdessa tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisoä. Tavoitteiden pohdinta ja oman tyo n saä nno llinen arviointi edista vaẗ yhteiso n oppimista. Sita tukee kodeilta ja muilta yhteistyo kumppaneilta saatu palaute. Oppiva yhteiso luo edellytyksia yhdessa oppimiseen ja tutkimiseen seka innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Se rohkaisee jokaista ja sentaä n yritta maä n ja oppimaan myo s virheista. Yhteiso tukee vahvuuksien loÿta mista ja hyo dynta mista.

18 Toimintakulttuuri (OPH 2014) Yhteiso n ja senina oppilaat voivat luoda myo nteisen ja realistisen ka sityksen itsestaä n ja kehittaä luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteiso ssa ymma rretaä n fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle. Siina arvostetaan tyoḧo n syventymista, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja tyo n loppuunsaattamista. Liikkuminen seka mielen hyvinvointia edista vaẗ yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupaïvaä. Rauhallinen ja hyva ksyva ilmapiiri, hyvaẗ sosiaaliset suhteet seka ympa risto n viihtyisyys edista vaẗ tyo rauhaa.

19 Toimintakulttuuri (2014 OPH) Vuorovaikutus, yhteistyo ja monipuolinen tyo skentely ovat yhteiso n kaikkien ja senten oppimista ja hyvinvointia tukevia tekijoïta. FEELING GOOD -> GOING WELL Onnistumisen kokemukset ja ela mykset erilaisissa ympa ristoïssa ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehitta miseen

20 Mitä halutaan saada Ongelmat tavoitteiksi Ei mistä halutaan eroon Minne päin halutaan mennä Ei mistä halutaan poispäin Minkä alkamista Ei minkä loppumista Mitä tulee ongelman tilalle Tavoitteet realistisiksi!

21 Edistys tapahtuu pienin askelin Kaikki asiat eivät aina ole ratkaistavissa, aina on kuitenkin löydettävissä tavoitteita, päämääriä sekä voimavaroja, joilla voi päästä hankaluuksista eteenpäin tai kestää niitä paremmin. Moniammatillinen yhteistyö

22 Kohti toivetilaa! Millaiseksi toivot tilanteen muuttuvan? Mitkä asiat tulevat olemaan eri lailla hyvässä, toimivassa tilanteessa? Millainen on tilanne silloin, kun se toimii hyvin? Mikä auttaa sinua pääsemään tuohon tilanteeseen? Mistä huomaisit, että asiat toimivat hyvin? Mikä on mielestäsi riittävän hyvä tilanne? Mikä olisi ensimmäinen pieni askel, joka sinun kannattaisi tehdä?

23

24 Arvostavan kohtaamisen kivijalka Vastavuoroisuus Reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiitta minen, mutta myo s anteeksi pyyta minen tarvittaessa. Pienet eleet ja toista tukeva ilmaisu Kannustus ja hyväksyntä Tunnetaidot Arvostava puhetapa, aito kuunteleminen Arvostusta avokämmenellä; rohkaisu, kannustus, kuuntelu Tietoinen kohtaamisen tapa

25 Myönteinen vuorovaikutus tukee työyhteisön hyvinvointia Manka & Larjovuori, 2013 Yhteisöllisyys rakentuu onnistuneissa laadukkaissa kohtaamisissa ihmisten välillä työpäivän aikana Kiittämistä ja myönteisen palautteen avokätinen antamista Puhu vähemmän epäonnistumisesta, vähennä kyynisyyttä, syyttelyä, valittamista ja juoruilua sekä tarpeettomien uhkakuvien maalailua. Sosiaalinen pääoma, ME-henki, luottamuksen ilmapiiri Lisää työn tuloksellisuutta Ei ole aina helppoa, eikä käy kuin itsestään Silmiä ei suljeta ongelmilta

26 Myönteiset tunteet, Broaden-andbuilt- theory of positive emotions, Fredrickson 2004, 2013 Ilo, toivo, inspiraatio, kiinnostus, haltioituminen, tyyneys, hauskuus, ylpeys, kiitollisuus, rakkaus Myönteiset tunteet lisäävät : Fyysisiä voimavaroja mm. terveys. unen laatu, vastustuskyky, madaltaa stressihormonitasoja Sosiaalisia voimavaroja sosiaalisten suhteiden verkosto, tuki, ihmissuhteet Henkisia voimavaroja Oppiminen, havaitseminen, luovuus, läsnäolon taito, na ko kulmanottokyky Psykologisia voimavaroja Vaikeuksista selviytyminen eli resilienssi, sinnikkyys, optimismi ja toiveikkuus, avoimuus, itsensa hyva ksyminen ja ela ma n merkityksellisyyden kokeminen

27 Negatiiviset tunteet ovat tärkeitä, Fredrickson, 2013

28 Myönteisyys avaa ja rakentaa voimavaroja Fredrickson, 2013; 2005.

29 Mielensäpahoittajia vai mielensähyvittäjiä? Myönteiset tunnetilat vahvistavat henkilökohtaisia voimavaroja Kun olet iloinen-> Kontrolloit vähemmän itseäsi olet leikkisämpi & luovempi, lähestyt herkemmin ja välittömämmin toisia ihmisiä, pysyt paremmin suhteellistamaan arjen hankaluuksien merkityksen ja kohtaamaan ne, sekä palautumaan haastavista tilanteista. Jari Hakanen 2011

30 KUKOISTAA VAI NUUTUA? Dutton, 2015.

31

32

33

34 EMPATIA JA MYÖTÄTUNTO OVAT VAISTONVARAISIA. MEISSÄ ON VALMIINA KYKY VÄLITTÄÄ. BIOLOGINEN VAISTO

35 IHMISLUONTO ON POHJIMMILTAAN MYÖTÄTUNTOINEN- ja INTOINEN.

36 MYÖTÄTUNTO ON ERÄS VAIKEIMMISTA JA ROHKEIMMISTA MOTIVAATIOISTAMME, MUTTA SE ON NIISTÄ MYÖS PARANTAVIN JA YLENTÄVIN. Paul Gilbert 2017.

37 ITSEMYÖTÄTUNTO ON LÄHEISESSÄ YHTEYDESSÄ ITSENSÄ HYVÄKSYMISEEN. ITSEMYÖTÄTUNTO ON PERUSTAVANLAATUINEN POHJA MUITA KOHTAAN KOETUN MYÖTÄTUNNON KEHITTÄMISELLE. Itsemyötätunto on myötätuntoa omia inhimillisiä heikkouksiamme kohtaan. Se on sen tunnustamista, että olemme haavoittuvia ja rajallisia kuten kaikki ihmiset.

38 Tarve kokea oman elämänsä merkitykselliseksi asuu syvällä ihmisessä. Haluamme nähdä että elämämme on arvokas, ymmärrettävä ja että sillä on jonkinlainen suunta. Merkityksen kokeminen on yhdistetty erilaisiin myönteisiin hyvinvointivaikutuksiin kuten onnellisuuteen, parempaan terveyteen ja jopa pitkäikäisyyteen. Samalla on hyvä ymmärtää että merkityksellisyys on itseisarvo, ei esimerkiksi pelkkä hyvinvoinnin osa-alue. Vaikka elämämme olisi kuinka onnellista niin siltikin siitä puuttuisi jotakin, jos se ei olisi lainkaan merkityksellistä. Lähde: Copassion- tutkimushanke. Prof. Anne Birgitta Pessi 2016.

39 Elämän ymmärrettävyys eli elämä tuntuu jäsentyneeltä ja käsitettävältä eikä kaaottisen epämääräiseltä. Kokemuksena elämän päämäärällisyydestä eli elämällä on jokin suunta ja joitakin arvokkaita tavoitteita, joita kohti pyrkiä. Kokemus elämän arvokkuudesta eli että oma elämäni on arvokasta ja elämisen arvoista. Lähde: Copassion- tutkimushanke. Pessi 2017.

40 kolmena askeleena 1. Ymmärtäminen 2. Motivaatio 3. Käyttäytyminen

41 Ota itsellesi pari. Toinen on A ja toinen on B.

42 KUVAILE: a. jokin tärkeä hetki elämässäsi TAI b. jokin asia, joka on sinusta todella innostava tai merkityksellinen

43

44 Kun parisi puhuu sinulle, pidä kasvot aivan peruslukemilla. Älä hymyile, älä kohota kulmia, älä sano mitään tai ääntele mitenkään. Pidä tämä ohjeistus salaisuutena. Älä kerro parillesi, miten sinun on käsketty toimia.

45

46 Tehkää harjoitusta minuutti

47 kolmena askeleena 1. Ymmärtäminen 2. Motivaatio 3. Käyttäytyminen

48 Myötäinto Pessi 2016 Myötäinto tarkoittaa toisen myönteisissä tunteissa ja innostuksessa mukana elämistä. Aitoa ja autenttista, vaativaakin. Myötäinto on meissä luonnostaan. Ihminen lajina on perustavalaatuisesti myötäelävä: yhteisestä energisoituva, yhteistä tarvitseva. Toisen ilossa iloitseminen tyydyttää perustarpeitamme ja vahvistaa merkityksen kokemusta. Myötäinnon edistämisen ensimmäinen askel on itsestäsi huolehtiminen. Sinulla on valtava valta siinä, millaista energiaa levität, millaisia muistijälkiä jätät ympärillesi.

49 Myötäinnossa on kysymys elämästä ja kuolemasta Myötätunto on vahvin viettimme. Evoluution kaaressa parhaiten yhteen toimivat heimot sekä myötätuntoon että myötäintoon kykenevät ovat jääneet todennäköisimmin henkiin. Myötäinto on meissä luonnostaan. Ihminen lajina on perustavalaatuisesti myötäelävä: yhteisestä energisoituva, yhteistä tarvitseva. Toisen ilossa iloitseminen tyydyttää perustarpeitamme ja vahvistaa merkityksen kokemusta. Lähde: Copassion- tutkimushanke. Prof. AB Pessi 2017.

50 Myötäinto Myötäinto on käsitteenä myötätunnon kaksonen, se muodostuu samoista elementeistä kuin myötätuntokin: 1. huomata toisen tunnetila (esim. ilo tai innostus eli positiivinen intohimo, passion engl. Copassion) 2. toiseksi eläytyä siihen sekä 3. kolmantena teot, joilla myötäelämistä ilmaistaan (esim. hymy tai halaus). Esimerkiksi toisen onnistumisen näkyväksi tekeminen työyhteisössä tunnustusta antamalla on myötäinnon teko. Lähde: Copassion- tutkimushanke. AB Pessi 2017.

51 Myötäinnon dynaamisuus liikun kanssasi, tunteittesi suunnassa. Myötäinto on kaikkien ja kaikenlaisten yhteisöjen voimavarojen ydintä Kilpailuhenkisissä yhteisöissä myötäinto on paljon haastavampaa kuin myötätunto. Iloitsenko vilpittömästi kollegani menestyksestä? Oman onnistumisen kohdalla voi olla musertavaa, ellei kukaan iloitse puolestani ja kanssani. Lähde: Pessi 2016; Copassion- tutkimushanke.

52 Negatiivinen aivoriihi

53 Ihmisen psykologiset perustarpeet Kyvykkyys Läheisyys Autonomia Hyväntekeminen Deci & Ryan 2000; Martela Pessi & Martela 2017.

54 Vision luominen Mikä tavoite lisäisi koulunne/päiväkodin opettajien ja koko henkilökunnan hyvinvointia? Mikä on muuttunut, kun olette tavoitteessa? Miten tavoitteen saavuttaminen näkyy oppilaille tai muille sidosryhmille?

55 Olisipa hienoa, jos

56 Visio meidän päiväkotiin/kouluun! Olisipa hienoa, Kirjoita lapulle (3 min) (YKSIN) Esitelkää ajatukset ryhmissä! Tehkää ryhmässä yksi selkä tavoitevirke. Mitä asiat ovat juuri teille kaikkein tärkeimpiä?

57 Keskustelkaa ( 20 min) Jatkoa vision Jotta saavutamme yhteisen tavoitetilan, mitä kehittelylle! (Peltomaa & Luostarinen, 2016) tekoja, toimintaa, ajattelua, asenteita ja käytänteitä tässä hetkessä tulee: 1. LOPETTAA 2. JATKAA JA KEHITTÄÄ 3. ALOITTAA KOKONAAN UUTENA Miten arvioitte muutosta? Miten varaudutte vastoinkäymisiin? Kaisa

58 Arviointi (10 min) Reflektio Säännöllinen kehittäminen ja oman työn arviointi Miten toteutatte?`

59 Arkeen vieminen! Mitä tarvitset? Miten voit auttaa toisia?

60 Oma lupauksesi! Kirjoita paperille! Lähde liikkelle ja jaa lupauksesi vähintään kolmen kanssa.

61 Mikä meni hyvin? Missä onnistuit? Mitä sinulle tärkeää viet mukanasi?