Asemakaava ja asemakaavan muutos, Etelätie, N080, päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta 84/40.401/2013

Transkriptio

1 Nastolan kunta Viranhaltijapäätös Kaavoitusta koskeva päätös Yleiskaavoittaja 7 Asemakaava ja asemakaavan muutos, Etelätie, N080, päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta 84/40.401/2013 Asemakaava ja asemakaavan muutos, Etelätie, N080 on tullut vireille Kaavahankkeesta on ollut vuonna 2008 nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaksi alustavaa luonnosta maankäyttövaihtoehdoista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä talvella Asemakaava koskee Nastolan kiinteistöjä 5:84 ja 98:0 ja asemakaavan muutos kortteleita 93, 94, 95, 97, 528, 529 ja 530, kiinteistöjä 5:93, 5:34 ja 97:0 sekä katualueita, yleistä pysäköintialuetta ja puistoalueita. Suunnittelun tarkoituksena on vanhentuneen asemakaavan ajantasaistaminen, toteutumattoman teollisuusalueen muuttaminen viheralueeksi sekä teollisuusalueen kaavamääräysten tarkoituksenmukaistaminen. Asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta on valmisteltu kaavaehdotus. Valmisteluvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu vastineet, jotka ovat koottuna päätöksen liitteenä. Päätös: Päätän, että asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus, Etelätie, N080 asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja oikeudesta muistutuksen tekemiseen ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti osallisille. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot MRA 28 :n mukaisesti. Vs. Yleiskaavoittaja Katri Kuivalainen Lisätietoja Liite Puh , katri.kuivalainen@nastola.fi Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavoittajan vastineet Muutoksen hakeminen Tähän päätökseen ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaista oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua.

2 Nastolan kunta Korttelit ja Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavaluonnosvaiheen vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Nastolan kunta Kaavoitus

3 Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 1 (9) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Lausunnot Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Päijät-Hämeen liitto Lahden seudun ympäristöpalvelut Hämeen ELY-keskus LE-Sähköverkko Oy Gasum Oy Mielipiteet Ilkantie 3, kiinteistön omistajat Ilkantie 1, kiinteistön omistajat Joukahaisentie 25, kiinteistön omistaja (suullinen mielipide) Pysäkintie 17, kiinteistön omistaja (suullinen mielipide)... 8

4 1 Lausunnot Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 2 (9) 1.1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kaavasuunnittelussa on huomioitu terveydensuojelun kannalta merkittävimmät riskitekijät eli pohjaveden suojelu, liikenteen aiheuttama melu ja tärinä sekä radonin torjunta. Melu ja tärinä on huomioitu riittävästi kaavamääräyksissä. Maantieliikenteen aiheuttaman melun torjunnassa tulisi varautua liikennemäärien ennustettuun kasvuun rakentamalla Kouvolantien varteen meluselvityksen mukainen melueste. Istutettavaksi osoitetut vyöhykkeet korttelin 528 ja Kouvolantien välissä eivät todennäköisesti suojaa riittävästi pienhiukkaspäästöiltä. Kouvolantien melu- ja pienhiukkaskuormasta johtuen olisi suositeltavaa, ettei Kouvolantien varteen osoitettaisi uutta rakentamista, mikäli alueella on vielä rakentamattomia tontteja. Rakentaminen voisi tulla kysymykseen, mikäli em. melueste rakennetaan. Terveydensuojeluviranomainen esittää, että maalämpöjärjestelmien rakentaminen suunnittelualueelle kiellettäisiin kaavamääräyksellä. Tärkeällä pohjavesialueella hulevesien käsittely tulisi suunnitella ja ne tulisi ensisijaisesti johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Tämän tulisi koskea vähintäänkin toimitilarakennusten korttelialuetta, jolla oletettavasti on päällystettyjä piha-alueita. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle sijoittuvista toiminnoista ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää viihtyvyyshaittaa asumiselle. Korttelin 528 Kouvolantien puoleisten tonttien rakennusalan raja on kapeimmillaan noin 22 m päässä tien keskilinjasta. Sen lisäksi tien ja asutuksen välissä on kevyen liikenteen väylä. Kyseisten tonttien rakennusalan raja on 6 m tontin rajasta Kouvolantiehen rajautuvalta sivulta. Kouvolantien varressa on voimassa olevan kaavan mukaisesti yksi rakentamaton tontti Humalistontien päässä. Asemakaavassa kyseinen tontti on säilytetty voimassa olevaa kaavaa mukaillen. Asemakaavassa on yleisiä sekä tonttikohtaisia määräyksiä meluntorjunnasta. Asemakaavaehdotuksen yleisissä määräyksissä tullaan määräämään laajojen päällystettyjen alueiden hulevesien käsittelystä. Maalämpöjärjestelmien rakentamisesta pohjavesialueella on määrätty rakennusjärjestyksessä. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiden (AL-2) määräystä tarkennetaan ehdotusvaiheessa. 1.2 Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Rakennetun ympäristön kuvaus on selostuksessa jäänyt niukaksi johtuen osaksi siitä, että alue ei ole ollut mukana rakennusinventoinneissa eikä sitä ole arvotettu merkittävänä kulttuuriympäristönä. Eskolan pientaloalue on ilmeeltään varsin epäyhtenäinen. Joukahaisentien ja Etelätien kulmauksessa sijaitseva entinen sikala ja sen lähiympäristö ovat kaavassa saaneet merkinnän s-1 suojeltava alueen osa. Kohteen kulttuurihistoria ja suojelun perusteet tulee tuoda esiin. Korttelissa 94 yksittäinen 6-kerroksinen pistetalo 1960-luvulta on visuaalinen maamerkki muutoin lähes luonnontilaisessa kangasmetsässä. Viereisen tontin uudisrakentaminen tulisi sopeuttaa pistetalon pelkistettyyn massoitteluun ja värityk-

5 Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 3 (9) 1.3 Päijät-Hämeen liitto Lahden seudun ympäristöpalvelut seen. Luhdan teollisuuskorttelin rakentumisen vaiheita tulee täydentää selostukseen. Matalat vaaleat teollisuusrakennukset ilmentävät ympäristössään sitä voimakasta teollistumisvaihetta, joka koettiin Nastolassa ja 1970-luvuilla ja näkyy muuallakin Kouvolantien varren rakennuskannassa. Rakennetun ympäristön kuvausta täydennetään selostukseen ehdotusvaiheessa. Myös mahdolliset suojelupäätökset perustellaan tarkemmin ehdotusvaiheessa. Asemakaavaan ei tulla tekemään erillisiä rakennustapaohjeita, mutta AK-korttelin rakentamista ohjataan asemakaavaehdotuksen yleisissä kaavamääräyksissä. Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomautettavaa asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta, koska se on Päijät-Hämeen maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella, vastaa hyvin maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä ja ajantasaistaa vanhentuneen sekä mahdollistaa lisää käyttäjiä Nastolan seisakkeelle. Raideliikenteen hyödyntämisen näkökulmasta aluetta voitaisiin toteuttaa tehokkaamminkin. Asemakaava-alueen hyödyntäminen tehokkaampaan asuinkäyttöön on haastavaa, koska alue sijaitsee melu- ja tärinäalueella, minkä lisäksi teollisuuden läheisyys heikentää asumisviihtyvyyttä. ELY-keskuksen kanssa käytyjen työneuvottelujen myötä asemakaavasta jätettiin kokonaan uusi rivitaloalue pois ja keskityttiin kaavan ajantasaistamiseen. Suunnittelualue sijaitsee junaradan ja Kouvolantien välisellä alueella, johon kohdistuu etenkin asumista häiritsevää auto- ja junaliikenteestä aiheutuvaa melu- ja tärinähaittaa. Myös alueen länsipuolen teollisuusalueen toiminnoista voi aiheutua asumisviihtyvyyshaittaa, Alue on Salpausselän reunamuodostuman pohjavesialueen reuna-aluetta, jossa pohjavesi on lähellä maan pintaa ja paikoin purkautuu lähteinä. Kaavaluonnoksessa on huomioitu alueen erityispiirteet niin häiriötekijöiden kuin luonto-olosuhteidenkin suhteen. Lähelle rautatiepysäkkiä olisi sangen suotavaa mahdollistaa lisää asuinrakentamista. Alueen ympäristöhäiriöistä johtuen ympäristöpalvelut pitää hyvänä, että aikaisemmista maankäyttöluonnoksista poiketen alueelle ei ole muodostettu aivan uusia asuinrakentamisen paikkoja. Kaavaluonnoksessa on osoitettu meluvalli rautatien varteen (mev-1). Kaavamääräyksessä on esitetty desibeliarvot, johon suojavallin avulla tulee päästä. Selostukseen olisi hyvä lisätä selvitys meluvallien kokoluokasta ja toimivuudesta. Lisäksi ympäristöpalvelut esittää, että Kouvolantien varteen tulisi toteuttaa melusuojausta esim. melu- ja tärinäselvityksessä mallinnettuna melukaideratkaisuna. Asemakaava-alueen hyödyntäminen tehokkaampaan asuinkäyttöön on haastavaa, koska alue sijaitsee melu- ja tärinäalueella, minkä lisäksi teollisuuden läheisyys heikentää asumisviihtyvyyttä. ELY-keskuksen kanssa käytyjen työneuvotte-

6 Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 4 (9) 1.5 Hämeen ELY-keskus LE-Sähköverkko Oy luiden myötä asemakaavasta päätettiin jättää kokonaan uusi rivitaloalue pois ja keskittyä kaavan ajantasaistamiseen. Ratahallintokeskus on teettänyt Lahti-Luumäki palvelutason parantamiseen liittyvät meluvallisuunnitelmat vuonna 2009, joihin kaavaluonnoksessa esitetty meluvallien sijainti ja koko perustuvat. Selostukseen lisätään ehdotusvaiheessa tietoa näistä meluvalliratkaisuista. Kouvolantie on ELY-keskuksen hallinnoima maantie. Kunnalla ei ole tämän hetken tiedon mukaan suunnitelmissa toteuttaa melu- ja tärinäselvityksessä ehdotettua melunsuojausta Kouvolantien varteen. Voimassa olevassa kaavassa on yksi rakentumaton tontti Kouvolantien varressa. Tämän tontin osalta yleisten määräysten lisäksi meluntorjuntaa ohjataan tonttikohtaisella määräyksellä. Hämeen ELY-keskus pitää asutuksen täydentämistä ja tiivistämistä noin kilometrin etäisyydellä peruspalveluista ja olevan kunnallistekniikan piirissä perusteltuna. Meluselvityksestä ei ilmene, onko radan ja Kouvolantien meluvaikutus kaavaluonnoksessa kortteliin 94 osoitettujen kerrostalojen yläkerroksissa selvitetty. Asiakirjoista ei myöskään selviä, millä toimenpiteillä tärinää voidaan vaimentaa, jotta päästään annettuihin suosituksiin. Kaavaluonnoksessa asumista suojataan raidemelulta mm. meluvalleilla, mutta pihojen suojaus Kouvolantien melulta jää pelkästään rakennusten sijoittelun varaan. Meluvallit tulee toteuttaa ennen uusien asuinrakennusten rakentamista. Tarvittaessa siitä tulee antaa asianmukainen kaavamääräys. Korttelin 94 tontilla 1 on olemassa oleva kerrostalo ja tontti 2 on rakentamaton. Meluselvityksen liitteessä 1 on esitetty melun mittauspisteet, joita on kolme. Meluselvityksen suppeudesta johtuen selvityksessä ei ole mitattu tai selvitetty melua tontin 1 kerrostalon yläkerroksien osalta. Kaavassa on esitetty rakennettavaksi meluvalli radan varteen kerrostalokorttelin kohdalle, mikä pienentää raideliikenteen meluhaittoja kyseisen korttelin osalta. Asemakaavan yleisissä määräyksissä voidaan määrätä meluvallit rakennettavaksi ennen uusien asuinrakennusten rakentamista. Tärinäselvityksen kolmannessa kappaleessa on mainittu, että maasta rakennukseen siirtyvää tärinää voidaan vähentää rakenteellisin ratkaisuin, kuten jäykistämällä. Asemakaavan yleisissä kaavamääräyksissä on määräys tärinän huomioimisessa rakennusten suunnittelussa. LE-Sähköverkko tulee poistamaan kaavoitettavaa aluetta itä-länsisuunnassa halkovat keskijänniteilmajohdot ja rakentamaan niitä korvaavat johdot maakaapeleina. Pyydämme varaamaan kaavaan 3 m leveän rasitealueen kaapeleille valtion tiealueeseen rajautuen niillä kohdin kuin se on mahdollista. Hyödynnämme rasitealuetta kaapelisijoituksessa mikäli ELY:n sijoitusluvan kanssa tulee ongelmia. Lisäksi pyydämme varaamaan puistomuuntamoita varten ET-alueet liitekartassa esitettyihin kohtiin.

7 Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 5 (9) 1.7 Gasum Oy Kouvolantien varteen ei osoiteta rasitealuetta EV- tai VL -alueelle, koska tiealueella sijaitsevan kevyen liikenteen väylän reunan ja kaava-alueen välissä on 5-7 m levyinen kaistale tiealuetta, jolle maakaapelit voidaan sijoittaa. Näin myös vältytään turhalta puuston kaatamiselta. Kaavaan lisätään tarvittavat ET-alueet. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelynturvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Suojaetäisyyksiä määrittäessä ulkopuoliset rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset, majoitushuoneistot, kokoontumishuoneistot, asuinkerrostalot. Lisäksi ryhmään A kuuluvat räjähteitä valmistavat, varastoivat tai niitä käyttävät laitokset sekä vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsittelevät tai niitä varastoivat laitokset. Ryhmään B kuuluvat asuinpientalot, työpaikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä säännöllisesti oleskelee sekä eräät erityisalueet. Kaava-alueella on Gasum Oy:n omistama paineenvähennysasema ja maakaasuputki DN100. Maakaasuputken DN100 suojaetäisyysvaatimus ryhmään A kuuluviin rakennuksiin on 10 metriä ja ryhmään B kuuluvien rakennuksiin 5 metriä. Paineenvähennysaseman suojaetäisyysvaatimus on 50 / 25 metriä, joka mitataan suojarakennuksesta. Korttelissa 97 paineenvähennysaseman suoja-alue ulottuu rakennusalueelle. Korttelissa olevan rakennuksen sijainti täyttää B-ryhmän suojaetäisyysvaatimuksen. Kaavapiirroksesta mitattuna kaavassa esitetyt rakennusalueiden rajat täyttävät muilta osin A-ryhmän suojaetäisyysvaatimuksen. Gasum Oy esittää, että maakaasuputkea koskeva kaavamääräys muutetaan muotoon Maakaasuputkea varten varattu alueen osa. Korttelin 97 kaavamääräyksiin esitetään lisättäväksi maininta rakennusrajoituksista, esim. Rakennusala sijaitsee osittain alueella, jolla rakentaminen on rajoitettua asetuksen 551/2009 mukaisesti. Maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset esitetään lisättäväksi kaavamääräyksiin, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti. Korttelin 97 (kaavaehdotuksessa korttelin 98 tontti 1) KTY-tontin rakennusalan rajaa on siirretty vastaamaan B-ryhmän suojaetäisyyttä, joka on 25 metriä. Maakaasuputkea koskeva kaavamääräys muutetaan ehdotettuun muotoon Maakaasuputkea varten varattu alueen osa. Asemakaavaan ei laadita erillisiä rakennustapaohjeita. Paineenvähennysaseman sekä maakaasuputkiston lähialueiden rakentamista ohjataan kaavaehdotuksen yleisissä kaavamääräyksissä ehdotetun mukaisesti.

8 2 Mielipiteet Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 6 (9) 2.1 Ilkantie 3, kiinteistön omistajat Mielipiteen pääsisältö Vastustamme Ilkantien eteläpuolelle suunniteltua polkua/ulkoilureittiä. On huolehdittava siitä, että tarpeellinen kasvusto säilytetään melun torjunnan vuoksi. Kouvolantien varressa kulkee valaistu ja talvikunnossapidetty pyöräilytie. Kuinka moni ihminen käyttäisi suunniteltua reittiä ja miksi polun/ulkoilureitin pitää yleensäkin johtaa teollisuusalueelle? Ilkantieltä puuttuvat katuvalot sekä ojat sulamisvesiä ja sadevesiä varten. Kaavassa esitetty ulkoilureitti on sijainniltaan ohjeellinen. Ulkoilureitin tarkempi sijainti ja leveys tarkistetaan reitin rakennussuunnitelman yhteydessä. Asemakaavassa esitetty ulkoilureitin sijainti on kiinteistön kohdalla noin 14 m päässä tontin rajasta. Kevyen liikenteen yhteys ja ulkoilureitti muodostavat yhdessä kaava-alueen halki kulkevan reitin, joka toimii virkistysreittinä ja mahdollistaa vaihtoehtoisen reitin Nastolan asemalle. Ulkoilureitin tarkoituksena on palvella ensisijaisesti Luhdan, Eskolan alueen sekä Kruunun alueen asukkaita. Eskolan alue sekä Lankatien kerrostalokortteli sijaitsevat kahden teollisuusalueen välissä. Ulkoilureitti mahdollistaa virkistymismahdollisuuden alueen asukkaille, koska metsän läpi kuljettaessa liikenteen meluhaitat ovat pienemmät kuin Kouvolantien varressa kuljettaessa. Ilkantien valaistukseen ja kuivatukseen liittyvä palaute on annettu kuntatekniikan mestarille, joka vastaa katujen ylläpidosta. 2.2 Ilkantie 1, kiinteistön omistajat Mielipiteen pääsisältö Asemakaavassa tulisi kiinnittää huomiota Joukahaisentien ja Kouvolantien sekä Joukahaisentien ja Etelätien / Ilkantien risteysalueiden turvallisuuden parantamiseen. Risteyksissä sattuu päivittäin läheltä piti tilanteita. Kouvolantiellä olevat suojateiden sijainnit eivät palvele Eskolan alueen asukkaita. Esitän, että Joukahaisentien liittymään Kouvolantielle suunnitellaan leveä korotettu suojatie ja risteysalueen nopeus tiputetaan 40 km/h. Näin mahdollistetaan myös alueen autoilijoita palveleva turvallinen liittymä Kouvolantielle. Viheralueen halki suunniteltu ulkoilureitti voitaisiin siirtää kulkemaan keskellä viheraluetta siten, että se rakennettaisiin aina Nastolan seisakkeelle asti. Ulkoilureitti parantaisi julkisen liikenteen käyttömahdollisuutta mikäli sitä myöten pääsee seisakkeelle ja keskemmällä metsää sen käyttäjät olisivat syvemmällä luonnossa, kuten ulkoilureitillä on tarkoituskin. Samalla reitin jatkokehittäminen esim. teemareitiksi opastauluineen on helpompaa, kun reitin molemmin puolin on riittävästi viheraluetta. Esitän myös, että kaavaan lisätään priorijärjestys eri rakennushankkeille, jota tulee noudattaa aluetta rakennettaessa. Itse pidän liikennejärjestelyjen parantamista tärkeimpänä.

9 Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 7 (9) Risteysalueiden turvallisuuden parantamiseen sekä rakennushankkeiden priorisointiin liittyvä palaute on annettu kuntatekniikan mestarille, joka vastaa katujen ylläpidosta. Kouvolantien varressa kulkee kevyen liikenteen väylä, jolla on kaksi suojatietä Kouvolantien ylitse Eskolan alueen kohdalla. Suojatiet sijoittuvat Aurinkolantien sekä Kotimäentien liittymiin. Suojateiden keskinäinen etäisyys on noin 270 m. Suojatiet liittyvät olemassa oleviin kevyen liikenteen yhteyksiin ja palvelevat sekä Kouvolantien pohjois- että eteläpuolen asukkaita. Kaavassa esitetty ulkoilureitti on sijainniltaan ohjeellinen. Ulkoilureitin tarkempi sijainti tarkistetaan reitin rakennussuunnitelman yhteydessä. Kaavassa reitin sijainti on keskellä metsää, sillä EV-1 alue on myös metsää. Reittiä pitkin pääsee korttelin 96 ajoyhteyttä pitkin Pysäkintielle ja edelleen Nastolan asemalle. 2.3 Joukahaisentie 25, kiinteistön omistaja (suullinen mielipide) Mielipiteen pääsisältö Tontin rakennusoikeus ei ole suhteessa tontin kokoon. Tontin rakentamatonta osaa ei tulisi merkitä s-3 merkinnällä, koska tontin tontin jakaminen kahdeksi myöhemmin hankaloituu. Tontin pohjoispuolelle esitetty kevyen liikenteen yhteys tulisi poistaa, koska väylällä tuskin on käyttäjiä. Lisäksi yhteys houkuttelee ajoneuvoliikennettä välille Varjolantie-Joukahaisentie. Joukahaisentien tulisi jatkua kaavakatuna radalle asti, koska kunta hoitaa nykyäänkin tien aurauksen ja rautatien huoltoajo tarvitsee ajoyhteyden radalle asti. Milloin meluvallit rakennetaan? Suunnitelman mukaan niiden tulisi olla valmiita vuonna Korttelin 530 tonttien 5-6 alueella on vesihuoltorakenteita, joista on oltu vesihuoltoinsinöörin kanssa aiemminkin yhteydessä. Ne tulee huomioida suunnittelussa. Kaava-alueelle tulee osoittaa leikkialue. Tontin jakaminen kahdeksi ei ole tarkoituksenmukaista johtuen rautatien läheisyydestä. Näin lähellä rataa tärinä on melua suurempi häiriö. Merkinnän s-3 rajausta levennetään 15 m länteen. Tontin rakennusoikeus tarkistetaan. Kevyen liikenteen yhteys ja ulkoilureitti muodostavat yhdessä kaava-alueen halki kulkevan reitin, joka toimii virkistysreittinä ja mahdollistaa vaihtoehtoisen reitin Nastolan asemalle. Ajoneuvoliikenteen estämiseksi voidaan kevyen liikenteen väylä tarvittaessa puomittaa. Joukahaisentien katualue ulotetaan kiinteistön liittymään asti. Ratahallintokeskuksen laatimissa meluvallisuunnitelmissa ei ole esitetty tarvetta huoltotielle Joukahaisentielle, vaan huoltotie on osoitettu Lankatieltä rataa kohti. Kunta maksaa meluvallien rakentamisen kaava-alueelle. Tavoitteena on ollut toteuttaa meluvallit luontaisesti muodostuvista ylijäämämassoista vuoden 2013 loppuun mennessä. Maarakennuskohteiden ylijäämämassoja ei ole vielä saatu toimitetuksi suunnitellun mukaisesti valleihin. Osittain viivästyminen on aiheutunut valli-

10 Nastolan kunta Luonnosvaiheen vastineet 8 (9) en valmiudesta massojen vastaanottoon. Työt pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman pian. Korttelin 530 tonteilla 5-6 ei ole olemassa olevia vesihuoltorakenteita, mutta tonttien eteläpuolella, VL-1 alueella kulkee kunnan omistama vesihuoltolinja. Kaavassa osoitetaan ohjeellinen leikkipaikka VL-alueelle. 2.4 Pysäkintie 17, kiinteistön omistaja (suullinen mielipide) Mielipiteen pääsisältö Kiinteistön pihan asfaltointi on ulotettu rautatiealueeseen. Ulkoilureittiä ei voi ohjata sen läpi. Kyseessä oleva kiinteistö ( ) osoitetaan osaksi KTY-tonttia. Nastolassa 10. syyskuuta 2013 Nastolan kunta Kaavoitus Kaavoitusarkkitehti Katri Kuivalainen