Veronkierron välttämiseksi annetun direktiivin (ATAD) vaikutuksista pääomasijoitustoimialalle

Transkriptio

1 Veronkierron välttämiseksi annetun direktiivin (ATAD) vaikutuksista pääomasijoitustoimialalle Pääomasijoitusyhdistyksen vero- ja konserniraportoinnin seminaari

2 Taustaa OECD:n Base Erosion and Profit Shifting ( BEPS ) loppuraportti BEPS toimenpiteiden implementointi EU-valtioissa 1) ATAD (EU 2016/1164) EU maiden välillä 2) Muutettu ATAD 2:lla (EU 2017/952) kolmannet maat Olennaisia vaikutuksia pääomasijoitustoimialalle

3 Tyypillinen rakenne Investors Fund manager GP Minkä yhtiöiden verotukseen ATAD vaikuttaa? Partnership income Hybrid income Fund LP Hybrid debt HoldCo I Kaikkien Dividend Equity HoldCo II Interest AB Debt PE Group contribution B Group

4 Direktiivi sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavien veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta (2016/1164) (ATAD) Direktiivin säännökset Korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen Yleinen väärinkäytöksiä koskeva säännös Hybridisäännöt Maastapoistumisverotus Ulkomaisia väliyhteisöjä koskevat säännöt ATAD 2 laajemmat hybridisäännöt, kolmannet maat Vähimmäissääntelyä OECD:n BEPS-suositusten implementoimiseksi EU:ssa Jäsenvaltiot voivat asettaa tiukempia sääntöjä

5 Vähimmäisaikataulu (ATAD & ATAD2) 2019 Korkojen vähennyskelpoisuus GAAR CFC Osa hybridisäännöistä 2020 Maastapoistumisverotus Osa hybridisäännöistä (ATAD2) 2022 Osa hybridisäännöistä (ATAD2 / käänteiset hybribit)

6 KORKOJEN VÄHENNYSOIKEUDEN RAJOITUS

7 Korkojen vähennysoikeuden rajoitus (1/2) Soveltamisala Monilta osin nykyisiä korkovähennysrajoituksia vastaava, sisältää silti merkittäviä eroja: Etuyhteyslainojen lisäksi myös kolmansille osapuolille maksetut korot olisivat sääntelyn piirissä Kirjanpidollisen koron sijaan direktiivin sääntely koskee laajasti vieraan pääoman menoja Rajoitusten piirissä myös taloudellisesti korkoa vastaavat menot, kuten rahoitusleasing, johdannaisinstrumentit, takauspalkkiot, ja rahoituksen järjestelystä aiheutuneet menot) Jäsenvaltioilla mahdollisuus rajata sääntelyn ulkopuolelle: Rahoitusalan yritykset (luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyritykset, eläkeyritykset), myös konsernin sisällä Itsenäiset, konserniin kuulumattomat yritykset Ennen myönnetyt lainat (ei ulotu näiden lainojen myöhempiin muutoksiin) Lainat, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita Direktiivi asettaa vähimmäisvaatimukset sääntelylle, Suomi voi pitää kiinni direktiiviä tiukemmista vaatimuksista

8 Korkojen vähennysoikeuden rajoitus (2/2) Sallitut nettokorkomenot Direktiivin esittämät vähäisiä korkomenoja koskevat poikkeukset sallivat suuremmat nettokorkomenot kuin nykyiset säännökset Korkomenot vähennettävissä aina: EUR asti (nykyisin EUR ) 30 % EBITDA tasoon asti (nykyisin 25% EBITD, arvonalentumisia ei huomioida nykymallissa) Konserniyhtiöiden osalta poikkeusmahdollisuus: a) Tasetesti: Korkoja vähentävän yhtiön oman pääoman suhde vieraaseen pääomaan on enintään 2 prosenttiyksikkiöä matalampi kuin koko konsernilla, kaikki korot vähennyskelpoisia b) EBITDA-testi: kkkkkkkkk kkkkkkkkkk uuuuuuuuuuuuuu kkkkkkkkk EEEEEE vvvvvvvvvvvvvvv EEEEEE Vähennyskelvottomien korkomenojen osalta direktiivi tarjoaa kolme jaksotusvaihtoehtoa: 1. Ilman aikarajaa tulevina vuosina (carry forward, vastaa nykymallia) 2. Ilman aikarajaa tulevina vuosina sekä kolmena aikaisempana verovuotena (carry forward, carry back) 3. Ilman aikarajaa tulevina vuosina sekä käyttämättömän EBITDA-rajan käyttö viitenä seuraavana verovuotena

9 Korkojen vähennysoikeuden rajoitus / HE luonnos ( ) Etuyhteyskorkojen lisäksi myös ulkopuolisille maksettujen korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan Etuyhteyden kynnys laskee 25%:iin, lisäksi VML 31 määräysvalta EVL, TVL ja MVL tulolähteissä Esimerkiksi kiinteistösijoitustoiminta Nettokorkomenon käsitteen efektiivinen laajeneminen Korkomenon käsite laajenee Korkotulon käsite ennallaan Laskentapohjana verotuksellinen EBITD kuten nykyisinkin

10 Korkojen vähennysoikeuden rajoitus / HE luonnos ( ) Nettokorkomenojen vähentäminen Etuyhteyskorot Ulkopuoliset korot EBITD raja 25% EUR raja Safe harbour

11 Korkojen vähennysoikeuden rajoitus / HE luonnos ( ) Ulkoisten lainojen vähennysoikeuteen poikkeus koskien itsenäisiä yrityksiä, jotka eivät osa konsernia ja joilla ei ole etuyhteysyritystä (25%) tai kiinteää toimipaikkaa (esim. AsOy:t) Nykysääntelyssä olevista vapautuksista luopuminen Ei tasetestivapautusta Ei rahoitusalaa koskevaa vapautusta (sovelletaan mm. AIF:t, AIFM:t) Luonnoksen mukaan myöskään seuraavia huojennusmahdollisuuksia ei esitetä Konsernihuojennus (suhteellinen osuus) Ennen myönnetyt lainat (ei ulotu näiden lainojen myöhempiin muutoksiin) Direktiiviä tiukemmat vaatimukset ehdotetaan säilytettävän Laajempi määräysvallan käsite (myös VML 31 tilanteet) Ulkopuolisen velan katsominen etuyhteysvelaksi (back-to-back lainat, tai vakuutena saatava) Avoinna Lainat, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita

12 YLEINEN VERONKIERTOSÄÄNNÖS (GAAR)

13 Yleinen veronkiertosäännös (GAAR) Jäsenvaltion on jätettävä yhteisöverovelvollisuutta laskettaessa huomioon ottamatta sellainen järjestely tai sellaiset järjestelyjen sarjat, joiden pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on sovellettavan verolain tavoitteen tai tarkoituksen vastaisen veroedun saaminen ja jotka eivät ole aitoja kaikki asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen. Järjestelyyn voi sisältyä useampi kuin yksi vaihe tai osa. Vastaa tarkoitukseltaan nykyistä yleistä veronkiertosäännöstä (VML 28 ) tilkitsee verolakien aukkoja Sanamuodoltaan Suomen yleisestä veronkiertosäännöksestä poikkeava vaikutukset nykytilaan epäselvät. Tarkoituksena yhtenäistää veronkiertonormien soveltamista myös kansallisissa tilanteissa VML 28 :n paino veron välttämiseen pyrkimisessä, subjektiivinen tarkastelu: ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin Direktiivin GAAR keskittyy objektiiviseen tarkasteluun:... jotka eivät ole aitoja Direktiivin mukaan järjestelyä pidettävä epäaitona, jos ei perustu päteviin liiketaloudellisiin syihin, jotka vastaavat taloudellista todellisuutta Tarkoituksena vastata ECJ:n oikeuskäytännössä omaksumaa linjaa ( täysin epäaito ) (esim. Cadbury Schweppes ja Thin Cap ratkaisut): tosiasiallinen sijoittautuminen (objektiivinen), keskeiset toiminnot, markkinaehtoisuus, veromotiivien hyväksyminen, jne. Sanamuotonsa mukaisesti GAAR soveltuisi vain yhteisöverovelvollisuuden määrittämiseen Lähdeverot, varainsiirtovero ja arvonlisävero mahdollisesti soveltamisalan ulkopuolella

14 HYBRIDISÄÄNNÖKSET

15 Hybridisäännöt (kaksinkertainen vähennys, vähennys ilman tuloutusta) ATAD: jäsenvaltioiden yhteisöverojärjestelmien vuorovaikutus (2019) ATAD 2: hybridijärjestelyt, soveltamisalan laajentaminen myös kolmansiin maihin (2020, 2022)

16 Hybridisäännökset (1/2) Säännösten tarkoitus Hybridi-instrumentit Toinen jäsenvaltio katsoo vieraaksi pääomaksi, toinen omaksi pääomaksi Hybridi-yksiköt Ristiriita entiteetin oikeudellisessa luokittelussa Hybridisäännöksillä pyritään estämään menojen ja tulojen epäsymmetrinen verokohtelu Double deduction sama maksu vähennetään useammassa jäsenvaltiossa Deduction without inclusion maksua vastaavaa tuloa ei veroteta toisessa jäsenvaltiossa Toistaiseksi EVL sisältää vain tytäryhtiöosinkoja koskevan hybridisäännöksen: Osinko on veronalaista tuloa siltä osin kun se on osinkoa jakavan yhteisön verotuksessa vähennyskelpoinen; tai kyse on sellaisesta järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta, jonka päätarkoituksena tai yhtenä keskeisenä tarkoituksena on pykälän tavoitteen tai tarkoituksen vastaisen veroedun saavuttaminen ja joka ei ole aito kaikki asiaan liittyvät tosiseikat ja olosuhteet huomioon ottaen.

17 Hybridisäännökset (2/2) Soveltamistilanteet Etuyhteystilanteiden lisäksi säännökset soveltuvat strukturoituihin järjestelyihin Järjestely johon liittyy järjestelyn ehtoihin hinnoiteltu verokohtelun eroavuus, tai järjestelyä, joka on suunniteltu tuottamaan verokohtelun eroavuudesta johtuva lopputulos, paitsi jos verovelvollisen tai etuyhteydessä olevan yrityksen ei voitu kohtuudella odottaa olevan tietoinen verokohtelun eroavuudesta eikä se hyötynyt verokohtelun eroavuudesta johtuvan veroetuuden arvosta. Hybridisäännösten piiriin kuuluvia järjestelyjä, esimerkiksi: Pitkäaikainen laina tai välipääomarahoitus -> omaa vai vierasta pääomaa? Korkoa vai osinkoa? PECs/CPECs Henkilöyhtiöiden erilaisesta kohtelusta johtuvat veroedut -> verotetaanko yhtymää vai omistajia? Kiinteiden toimipaikkojen epäyhtenäiselle kohtelulle perustuvat järjestelyt Konserniavustus kiinteälle toimipaikalle Hybridisäännösten ulkopuolelle jäävät: Monet omistajien tasolla verohyvityksistä saavutettavat verohyödyt Matalasti verotetut tai verovapaat tulot (huomioi väliyhteisösäännökset) Erityiset verojärjestelyt ja nimenomaiset veroedut, kuten NID-yhtiöt

18 Esimerkki: Kiinteään toimipaikkaan liittyvä hybriditilanne AB FIN sivuliike C D Konserniavustus FIN Oy

19 Esimerkki: Hybridi-instrumentti ja Imported Mismatch Sijoittajat Hybridi-instrumentti (esim. PEC) Lux Laina FIN Oy

20 VÄLIYHTEISÖLAKI

21 Väliyhteisölaki (1/2) Muutokset väliyhteisön määritelmässä Nykytila: omistajia voidaan verottaa matalan verotuksen maissa olevien yksiköiden tuloksesta, vaikka voitonjakoa ei tapahtuisi Edellytyksenä että Suomessa yleisesti verovelvollisilla yksin tai yhdessä, välillisesti tai välittömästi määräysvalta yhteisössä Direktiivin mukainen väliyhteisölaki edellyttää määräysvallan olevan etuyhteysosapuolilla (ei kotimaisuusedellytystä) Omistukseltaan hajautuneet suomalaisomistuksessa olevat väliyhteisöt saattavat jäädä uuden lain soveltamisalan ulkopuolelle Vain vähintään 25 % omistavia osakkaita verotetaan väliyhteisötulosta Direktiivi ei sisältäisi omistukseen perustuvaa alarajaa, vaan myös pienomistajia verotettaisiin väliyhteisötulosta Nykyinen väliyhteisölaki sisältää laajoja poikkeuksia Laivanvarustus, teollinen tuotantotoiminta ja siihen verrattava muu tuotantotoiminta sekä näitä palveleva myynti- ja markkinointitoiminta Poistuvat direktiivin täytäntöönpanon myötä Matalan verotuksen valtioissa olevien yksiköiden tai kiinteiden toimipaikkojen Efektiivinen verotus alle 50% Suomen verolakien mukaan lasketusta (nykysäännösten rajana 60%) Suomella mahdollista jatkaa 60% rajan soveltamista koska kyseessä minimidirektiivi

22 Väliyhteisölaki (2/2) Väliyhteisötuloon kuuluvat erät Direktiivi sisältää kaksi vaihtoehtoista tapaa väliyhteisötulon määrittämiseksi Minimisääntely, tiukemmat rajat sallittuja Vaihtoehto 1, objektiivinen lähestymistapa: Passiivisluonteiset tulot verotetaan väliyhteisötulona: korot, rojaltit, osinkotulot ym. Jäsenvaltio voi olla kohtelematta yksikköä tai kiinteää toimipaikkaa ulkomaisena väliyhtiönä jos enintään kolmannes yksikölle tai kiinteälle toimipaikalle kertyvistä tuloista koostuu edellä mainituista tuloista Vaihtoehto 2: subjektiivinen lähestymistapa: Väliyhteisötuloa ovat ne jakamattomat tulot, jotka syntyvät epäaidoista järjestelyistä, joiden keskeisenä tarkoituksena on veroedun saaminen. Järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa pidetään epäaitona, siltä osin kuin yksikkö tai kiinteä toimipaikka ei omistaisi niitä varoja tai ei olisi ottanut niitä riskejä, joista se saa tulonsa kokonaan tai osittain, jollei yksikkö olisi sellaisen yrityksen määräysvallassa, jossa suoritetaan avainhenkilötoiminnot, jotka ovat olennaisia kyseisten varojen ja riskien kannalta sekä välttämättömiä väliyhtiön tulonmuodostukselle. Jäsenvaltion harkintavaltaan perustuva vapautus, väliyhteisö jonka: kirjanpidollinen voitto on enintään euroa ja muut tuotot enintään euroa; tai kirjanpidollinen voitto on enintään 10 prosenttia sen toimintakustannuksista verokaudella. Vaihtoehto 3: direktiiviä tiukempi sääntely Esimerkiksi nykymallia vastaava väliyhteisötulon laajuus

23 MAASTAPOISTUMISVEROTUS

24 Maastapoistumisverotus Direktiivi sisältää neljä eri tilannetta, joihin maastapoistumisverotus soveltuisi 1. Varojen siirto kiinteään toimipaikkaan niin, että pääliikkeen sijaintivaltion verotusoikeus katkeaa 2. Varojen siirto kiinteästä toimipaikasta ulos niin, että kiinteän toimipaikan sijaintivaltion verotusoikeus katkeaa 3. Verotuksellisen kotipaikan siirto toiseen maahan, niiden varojen osalta jotka lakkaavat liittymästä edellisen kotipaikan sijaintivaltioon jäävään kiinteään toimipaikkaan 4. Kiinteän toimipaikan harjoittaman liiketoiminnan siirto, jonka johdosta kiinteän toimipaikan sijaintivaltiolla ei enää ole oikeutta verottaa siirrettyjä varoja. EU-jäsenvaltioihin tai ETA-valtioihin tapahtuvien siirtojen osalta maastapoistumisverotus on mahdollista suorittaa viiden vuoden aikana osamaksuina Lykätylle maksulle voidaan periä korkoa Lykätylle verolle voidaan vaatia vakuus, jos käsillä on todellinen riski verojen maksamatta jäämiselle Osamaksut erääntyvät välittömästi jos omaisuus siirretään / luovutetaan eteenpäin Rajoittavatko säännökset mahdollisesti pääomien vapaata liikkuvuutta? Mahdollisuus toteuttaa rajat ylittäviä järjestelyjä vuoteen 2020 asti ilman maastapoistumisveroa?

25 Kolme pointtia 1) ATAD-vaikutusten arvionti Rakenteet tekninen toimivuus Vaikutus tuottoon 2) Kestävien rakenteiden luominen Linjassa liiketoiminnan sisällön kanssa Veroriitojen välttäminen 3) Maineriskin arvionti Rahasto ja sijoittajat

26 Kai Holkeri Partner Tel kai.holkeri@dittmar.fi

27 Dittmar & Indrenius Tel: office@dittmar.fi Pohjoisesplanadi 25 A FI Helsinki Finland