EDUSKUNNAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS VUODELTA 1987

Transkriptio

1 1988 vp. n:o 5 EDUSKUNNAN TILINTARKASTAJIEN KERTOMUS VUODELTA 1987 Eduskunnalle Eduskunnan tilisäännön 14 :n 1 momentin tarkoittamalla tavalla valittuina tarkastamaan - eduskunnan, - eduskunnan oikeusasiamiehen, - valtiontilintarkastajain, - Eduskunnan kirjaston ja - Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 1987 tilinpitoa ja varainkäyttöä olemme sanotun tehtävän suorittaneet tänään loppuun ja annamme kunnioittavasti tilisäännössä määrätyn kertomuksen. Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988 Riitta Järvisalo-Kanerva Eva-Riitta Siitonen Sirkka-Liisa Anttila Bo-Fredrik Eklund KHT C

2 ISSN Helsinki Valtion painatuskeskus

3 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 3 Kertomus eduskunnan tilisäännön mukaisesta tarkastuksesta varainhoitovuodelta 1987 Eduskunnan valitsijamiehet valitsivat eduskunnan tilintarkastajiksi varainhoitovuotta 1987 varten ekonomi, kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanervan, varamiehenään diplomi-insinööri, kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen, ekonomi, kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen, varamiehenään kauppatieteiden maisteri, kansanedustaja Pirjo Rusanen ja hallintonotaari, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan, varamiehenään rehtori Olavi Ronkainen. Järjestäytymiskokouksessaan tilintarkastajat valitsivat eduskunnan tilisäännön 14 :n mukaisesti neljänneksi tilintarkastajaksi kauppatieteiden maisteri, KHT Bo-Fredrik Eklundin ja hänen varamiehekseen diplomiekonomi, KHT Tuomo Isoniemen sekä puheenjohtajakseen kansanedustaja Riitta Järvisalo-Kanervan ja varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Eva-Riitta Siitosen. Tarkastuksen kohteena ovat tilisäännön tarkoittamalla tavalla olleet eduskunnan, eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain, Eduskunnan kirjaston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vuoden 1987 tilinpito ja varainkäyttö. Tarkastus on suoritettu siten, että valittu KHT -tilintarkastaja on tilintarkastustoimistonsa avustamana suorittanut tositteiston ja tilinpidon yksityiskohtaisen tarkastuksen ja laatinut siitä myös yksityiskohtaiset työpaperit neljännesvuosittain. Tarkastuksen pohjalta on tilien ja varainkäytön valvonta tapahtunut tilintarkastajien kokouksissa, joista on laadittu pöytäkirjat. Kokouksia on pidetty kaikkiaan kuusi. Kokouksissa on kuultu Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan pääsihteeriä Håkan Brandersia Suomessa pidetyn Pohjoismaiden neuvoston 35. istunnon järjestelyistä, toimistopäällikkö Eila Junnilaa painatuskulujen lisääntymisestä, turvallisuuspäällikkö Jukka Savolaa eduskunnan turvajärjestelmien kehittämistyöstä sekä tilitoimiston toimistopäällikköä Veikko Lehtistä ja hallintojohtaja Kari T. Ahosta. Eduskunta ja sen kansliatoimikunta Eduskunta on hyväksynyt eduskunnan kanslialle uuden ohjesäännön, millä toteutettiin vuodesta 1983 alkaen valmisteltu eduskunnan kanslian hallinnonuudistus. Ohjesääntö tuli voimaan Eduskunnan kanslian uudessa ohjesäännössä pääsihteeri määriteltiin koko kanslian johtavaksi virkamieheksi. Valiokuntasihteeristö määriteltiin keskuskanslian ja hallinto-osaston tavoin omaksi toimintayksiköksi. Valiokuntasihteeristön päällikkönä toimii eduskunnan apulaispääsihteeri, hallinto-osaston päällikkönä hallintojohtaja ja keskuskanslian päällikkönä vanhempi eduskuntasihteeri. Ohjesäännössä määriteltiin entistä tarkemmin toimintayksiköiden ja virkamiesten tehtävät, asioiden käsittely ja kelpoisuusehdot. Kanslian hallinnonuudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli vähentää vähempimerkityksisten asioiden käsittelyä kansliatoimikunnassa, jotta se voi keskittyä päätehtäviinsä kuten eduskunnan hallinnon johtamiseen, valvontaan ja kehittämiseen. Kanslian hallinnonuudistuksen on koettu selventäneen eduskunnan hallinto-organisaatiota ja helpottaneen asioiden hoitamista. Kansliatoimikunta on lisäksi päätöksillään siirtänyt eräitä sen ratkaistavaksi jääneitä rutiiniasioita esittelijänsä hallintojohtajan päätettäväksi. Kansliatoimikunta valvoo päätöskäytäntöä siten, että hallintojohtaja esittelee päätösluettelot kansliatoimikunnan kokouksissa.

4 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus EDUSKUNNAN KANSLIAN ORGANISAATIOKAAVIO EDUSKUNTA KANSLIATOIMIKUNTA EDUSKUNNAN KANSLIA pääsihteeri tiedotusyksikkö kansainvälisten asiain yksikkö KESKUSKANSLIA vanhempi eduskuntasihteeri pöytäkirjatoimisto HALLINTO-OSASTO hallintojohtaja 2 hallintotoimisto j VALIOKUNTASIHTEERISTÖ apulaispääsihteeri j ruotsalainen toimisto tilitoimisto asiakirjatoimisto 8 kiinteistötoimisto 18 1 tietopalvelu

5 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 5 Olemme tutustuneet eduskunnan kansliatoimikunnan kokouksista laadittuihin pöytäkirjoihin ja todenneet seuraavaa: Kansliatoimikunta käynnisti eduskunnan hallinnon keskipitkän tähtäyksen toiminta- ja taloussuunnittelun. Päätöksen mukaisesti eduskunnan kanslia valmisteli eduskunnan kanslian hallintosuunnitelman vuosille Kansliatoimikunta hyväksyi suunnitelman ohjeellisena kokouksessaan Hallintosuunnitelmaan kirjattiin suunnitelmakauden näkymät henkilöstöhallinnosta, toimitiloista, virastopalveluista ja turvallisuudesta sekä tietojenkäsittelystä ja henkilöstökoulutuksesta. Suunnitelman sitovuuden kannalta kansliatoimikunnan päätös oli varsin tarkoituksenmukainen, koska se merkitsee, että virkamiehet voivat hallinnon kehittämisessä tukeutua hallintosuunnitelmassa esitettyyn, mutta kansliatoimikunta ei ole sidottu suunnitelmaan, vaan se voi tehdä ratkaisunsa aina tapauksittain tarvitsematta samalla ylläpitää suunnitelmaa. Hyväksyessään hallintosuunnitelman kansliatoimikunta asetti samalla työryhmän valmistelemaan niitä muutoksia, joita kanslian ohjesäännön uudistamisperiaatteista johtui kanslian tilisääntöön, tiliohjesääntöön ja hallinnollisiin menettelyihin. Työryhmän määräaika päättyi Henkilöstöpolitiikan tehostamiseksi kansliatoimikunta hyväksyi eduskunnan henkilöstöpoliittisen ohjelman, johon kirjattiin periaatteet henkilöstösuunnittelusta, henkilöstöhankinnasta, palvelussuhdeasioista, henkilöstön kehittämisestä ja koulutuksesta, johtamisesta ja osallistumisesta, sisäisestä tiedottamisesta, työolosuhteista ja henkilöstöpalveluista sekä henkilöstöpolitiikan toteuttamisesta ja seurannasta. Automaattisen tietojenkäsittelyn kehittämisessä siirryttiin suunnittelusta toteutukseen. Kansliatoimikunnan asettaman ATK-hankintapolitiikan määrittely -projektin valmistelun pohjalta kansliatoimikunta määritteli tietojenkäsittelyn tavoitejärjestelmän teknisen toteutusmallin, joka koostuu itsenäisistä työasemista, pientietokoneista ja lähiverkosta. Laite- ja järjestelmätoimittajan valintaa käsiteltiin kansliatoimikunnassa ensimmäisen kerran ja se päätettiin , jolloin 24 tarjouspyynnön saaneen, 13 kokonaisvastuullisen tarjouksen tehneen ja 3 neuvotteluhankintavaiheeseen otetun toimittajan joukosta Tietojyvä Oy valittiin toimittajaksi. Se merkitsi sopimuskumppanuutta Tietotehdas Oy:n konsernin kanssa ja laitevalintoina IBMmikrotietokoneita, Digital Equipment Corporation Oy:n Vax-pientietokoneita ja saman toimittajan lähiverkkoratkaisua. Kansliatoimikunta päätti kuitenkin, että Tietojyvä Oy:n on toimitettava eduskunnalle muitakin kuin tarjoukseen sisältyviä IBM-mikrotietokoneita, ensisijaisesti kotimaisia tai muuten ns. valtionhallinnon suositusmikrotietokoneita ohjelmineen. Varsinaisia hankintapäätöksiä tehtäessä kansliatoimikunta täsmensi hankintapolitiikkaa päättämällä, että lainsäädäntötehtävissä oleville virkamiehille hankitaan IBM PS/50 mikrotietokoneita ja eduskuntaryhmille Nokian MM3TT mikrotietokoneita. Koulutus päätettiin järjestää eduskunnan omassa koulutusluokassa. Vuoden 1987 aikana hankittiin yhteensä 89 mikrotietokonetta kirjoittimineen, joista 48 eduskuntaryhmille. Lainsäädäntötyön tietojenkäsittelyn kehittämistyön jatkamista varten kansliatoimikunta asetti projektiryhmän, joka jatkaa loppuraporttinsa jättäneen ATKhankintapolitiikan määrittely -projektin työtä. Tavoitteena on, että tietojenkäsittelyjärjestelmä toteutetaan kokonaisuudessaan vuoteen 1991 mennessä. Pientietokone ja lähiverkko hankitaan jo kuluvana vuonna, ja mikrotietokoneiden hankinta ajoitetaan suunnitelmakaudelle. Hallinto-osaston tietojenkäsittely ei ole sisältynyt lainsäädäntötyön atk-hankintojen suunnitteluun. Eduskunnan atk-toimintojen tavoitearkkitehtuurin tultua ratkaistuksi kansliatoimikunta asetti hallinto-osaston tietojenkäsittelyn kokonaistutkimusprojektin, jonka määräaika päättyy syksyllä Tavoitteena on, että myös hallinto-osaston atkhankinnat toteutetaan vuoteen 1991 mennessä. Tietojenkäsittelyn ripeätä etenemistä vuonna 1987 kuvaa se, että kansliatoimikunta päätti esittää valtiovarainvaliokunnalle lisäyksiä eduskunnan vuoden 1988 menoarvioon atk-laitteiden hankkimiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Eduskunnan atk-yksikkö käsittää vuonna 1988 atk-päällikön, atk-suunnittelijan ja huoltoteknikon, joten atk-tukipalveluita voidaan järjestää eduskunnan omalla henkilökunnalla jo verraten kattavasti. Valtion virkamieslainsäädännön kehittämi-

6 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus seen liittyen kansliatoimikunta hyväksyi ehdotuksen eduskunnan virkamieslaiksi ja ehdotuksen eduskunnan virkaohjesäännöksi. Laki eduskunnan virkamiehistä (1255/87) tuli voimaan ja se vastaa pääpiirteissään valtion virkamieslakia (755/86). Eduskunnan virkaohjesääntö tulee voimaan ja se vastaa pääpiirteissään valtion virkamiesasetusta (723/87). Eduskunnan virkamieslain mukaan eduskunnan virat perustetaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Nykyisin eduskunnan virkatyypit on lueteltu eduskunnan työjärjestyksessä. Eduskunnan virkamieslaissa tarkoitetun joustavuuden aikaansaamiseksi saattaisi olla tarpeen muuttaa eduskunnan työjärjestystä siten, että siinä mainitut eduskunnan virat rajoittuisivai niihin, joista eduskunnan kanslian ohjesäännössä on säädetty kelpoisuusehdot, ja muut virat jäisivät yksinomaan kansliatoimikunnan päätöksenteon varaan. Eduskunnan turvallisuusasiat ovat olleet kansliatoimikunnassa esillä muun ohella , jolloin asetettiin työryhmä selvittämään turvallisuusvalvonnan tehtäviä ja organisointia, ja , jolloin käsiteltiin työryhmän raportti ja asetettiin uusi työryhmä, jonka määräaika päättyy Kansliatoimikunnan päätöksillä on selkiinnytetty turvallisuuspäällikön toimenkuvaa, uusittu kulunvalvontajärjestelmää ja parannettu valvontaa yleisölehtereillä. Ulkomaanmatkoja oli vuonna 1987 tehty 24, ja suuresta osasta oli matkakertomukset tekemättä. Kansliatoimikunta on hyväksynyt eduskunnalle uudet matkaohjeet. Ohjeiden 14 :n mukaan ulkomaanmatkasta on laadittava kansliatoimikunnalle toimitettava matkakertomus. Ohjetta on ehkä aiheellista täsmentää päättämällä määräaika kertomuksen tekemiselle. Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota ulkomaanmatkojen matkalippujen korkeisiin hintoihin. Tämän vuoksi tilintarkastajat edellyttävät, että kustannuksiltaan huomattavia ulkomaanmatkoja suunniteltaessa pyydettäisiin tarjoukset eri matkatoimistoilta, jotta voitaisiin tehdä hintavertailuja käyvän hintatason selvittämiseksi. Eduskunnan kiinteistönhoito keskitettiin vuonna 1987 eduskunnalle siirtämällä vuodesta 1974 lukien rakennushallituksen Uudenmaan piirirakennustoimistossa hoidetut kiinteistötehtävät eduskunnan hallinto-osastolle. Kuluneen vuoden aikana on todettu toiminnan tehostuneen voimavarojen käytön tultua joustavammaksi ja henkilöstön motivaation parannuttua. Muodostettuun kiinteistötoimistoon ei ole perustettu uusia virkoja. Eduskunnan hallintojohtaja johtaa oman toimensa ohella eduskunnan isännöitsijänä kiinteistötoimistoa. Kansliatoimikunta on vahvistanut ohjeet eduskunnan kiinteistöjen isännöitsijän tehtävistä, ja ne on todettu tarkoituksenmukaisiksi. Vuonna 1987 aloitettiin eduskunnan kiinteistöjen lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähkövalvontajärjestelmän uusiminen sekä korjautettiin Eduskuntakatu 4:n 2. kerros rakennushallituksen avustamana. Rakennuksen 3. ja 4. kerros on luovutettu Sibelius-Akatemian käyttöön. Ne peruskorjataan vuonna 1990, jolloin vuokraaja luopuu niiden käyttämisestä ja tilat tulevat eduskunnan käyttöön. Kiinteistötoimistossa on selvitetty hallintoosaston tietojenkäsittelyn kokonaistutkimuksen yhteydessä toiminnan nykyisiä ongelmia ja todettu muun ohella, että pääsihteerin johtaman turvavalvonnan ja kiinteistötoimiston johtaman kiinteistön teknisen valvonnan raja-alueilla on aiheellista täsmentää vastuualueita. Kiinteistötoimiston pysyvissä työtehtävissä olevista siivoojista puolet on tilapäisissä virkasuhteissa. Perustuslakivaliokunta on todennut eduskunnan virkaohjesääntöä käsitellessään, että pysyväisluonteisia tehtäviä suorittavan tilapäisen henkilöstön virkasuhteet tulisi vakinaistaa (PeVM n:o 2/1987 vp.). Tilintarkastajien ja kansliatoimikunnan kokouksissa on useana vuonna ollut esillä eduskunnan palveluksessa olevien autonkuljettajien ylityötilanne. Autonkuljettajille kertyi vuoden 1987 aikana kaikkiaan ylityötuntia, joista oli ns. 50 OJo:n tunteja 745 ja 100 %:n tunteja 841. Autonkuljettajille kertyi henkilökohtaisesti ylityötä 70, 102, 373, 431, 489 ja 800 tuntia, joten ylityötunnit ovat kertyneet sangen epätasaisesti. Tilintarkastajat toteavat, että suuret ylityömäärät saattavat aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Tämän vuoksi tilintarkastajat edellyttävätkin, että kansliatoimikunta tarkoin seuraa, mistä tehtävistä ylityötunnit kertyvät ja tarvittaessa jakaa tuntimääriä työmääräyksin. Eduskunnan hallintojohtajana vuodesta 1975 alkaen toiminut varatuomari Tarmo Kivilaakso sai kansliatoimikunnan teke-

7 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 7 mällä päätöksellä eron virastaan lukien. Viran oltua haettavana kansliatoimikunta nimitti hallintojohtajan virkaan lukien varatuomari Kari T. Ahosen. Väliaikana virkaa hoiti hallintotoimiston toimistopäällikkö Patrick Zilliacus. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio Tilinpäätös ylitys - säästö IIJo 8,7 10,0 Henkilöstön määrä: 21 vakinaista, 2 tilapäistä ja 4 osa-aikaista. Vuoden 1987 alussa oli vireillä 898 asiaa (vuonna 1986 vastaava luku 674), joista 149 oli vuodelta 1985 ja 749 vuodelta Sanottu rästi vastasi n. 6 kuukauden työmäärää. Vuonna 1987 tuli vireille asiaa eli hieman enemmän (n. 5 OJo) kuin edellisenä vuonna, jolloin vastaava luku oli Käsiteltävänä oli siten kaikkiaan asiaa (2 701). Näistä ratkaistiin (1 803). Seuraavalle vuodelle siirtyi (898) asiaa, joista yksi oli vuodelta 1985, 233 vuodelta 1986 ja 779 vuodelta Ratkaisemattomien asioiden määrä kasvoi vuoden loppuun mennessä siten 115:lla ja vastasi lähes 7 kuukauden työmäärää. Työtilanne kehittyi näin ollen kanteluasioiden osalta edelleen huonompaan suuntaan, vaikka ratkaisutehoa oli pyritty lisäämään. Toimituskirjoja laadittiin (3 390) eli yli 10 OJo enemmän kuin edellisenä vuonna. Nämäkin luvut osoittavat työmäärän kasvua. Verrattaessa kohderyhmittäin ratkaistuja asioita edellisen vuoden lukuihin voidaan todeta, että perinteisesti suurimpien ryhmien eli tuomioistuimen (179), vankeinhoitoviranomaisten (163) ja poliisin (204) menettelyä koskevien asioiden suuruusluokka säilyi samana. Eniten muutosta oli lääkintäviranomaisiin (125) ja veroviranomaisiin (98) kohdistuneiden kanteluiden kohdalla, sillä niiden määrä!isääntyi n. 50 OJo :lla. Sen sijaan sosiaaliviranomaisten menettelyyn kohdistettujen kantelujen määrä (122) väheni n. 30 OJo :lla. Tarkastuksia tehtiin 141 (149), ja niihin käytettiin 60 työpäivää eli tasan yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin. Oikeusasiamiehen kanslian menot pysyivät muutoin menoarvion puitteissa, mutta palkkausmenot nousivat markalla eli lähes 9 OJo:lla yli menoarviossa varatun. Syynä tähän olivat pysyvän henkilöstön osalta suoritetut palkkauksen tarkistukset, jotka olivat ennakoitua suuremmat. Myös toimistomenot ylittivät markalla menoarvion, ja syynä tähän oli tänäkin vuonna toimintakertomuksen painatuskulujen nousu arvioitua suuremmaksi. Tästä huolimatta momentille "Muut kulutusmenot", johon toimistokulut myös sisältyvät, jäi säästöä Tämä puolestaan johtui siitä, että kaksi vuonna 1987 toteutettavaksi suunniteltua ulkomaanmatkaa (tarkastusmatka Lähi-itään suomalaisten YK -valvontajoukkojen keskuuteen sekä pohjoismaiden oikeusasiamiesten kokous Kööpenhaminassa) siirtyivät kansliasta riippumattomista syistä vuodelle 1988, ja matkakulut jäivät siten arvioitua pienemmiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa.

8 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus Valtiontilintarkastajat Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Menoarvio Tilinpäätös ylitys - säästö UJo 4,4 12,9 Henkilöstön määrä: 13 vakinaista. Valtiontilintarkastajat aloittivat toimintasuunnitelmansa mukaisesti piiri- ja paikallishallintoon kohdistuvat tarkastuskäyntinsä jo vuoden 1986 syksyllä, jolloin myös päättivät seuraavan vuoden tarkastustoiminnasta. Tarkastustoiminta ministeriöissä ja keskusvirastoissa aloitettiin välittömästi vuoden 1987 alussa. Tarkastuksia on suoritettu 13 ministeriössä ja 78 keskus-, piiri- ja paikallishallintoviranomaisessa eli yhteensä 91 kohteessa. Paikallistarkastukset on suoritettu pääasiassa Keski Suomen, Kuopion ja Oulun lääneissä. Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat suorittaneet ulkoasiainhallinnon tarkastukseen liittyvät tarkastusmatkat eräisiin ulkomailla oleviin Suomen edustustoihin. Tarkastuskertomuksen valmisteluun liittyen valtiontilintarkastajat ovat pitäneet 36 kokousta. Toimintansa tuloksena valtiontilintarkastajat ovat antaneet eduskunnalle tarkastuskertomuksensa vuodelta Kertomuksessa on käsitelty kaikkiaan 56 valtiontalouden hoitoon liittynyttä asiakokonaisuutta. Valtiontilintarkastajain toiminta on kertomusvuonna ollut suunnitelmallista ja toimintaan osoiteitujen määrärahojen puitteissa tapahtunutta. Valtiontilintarkastajain ja heidän kansliansa toiminnasta aiheutuneessa taloudessa emme ole havainneet huomautettavaa. Eduskunnan kirjasto Määräraha Palkkaukset.... Kirjallisuuden hankinta ja sidonta.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio Tilinpäätös ylitys - säästö UJo 0,3 7,2 Henkilöstön määrä: 41 vakinaista. Kertomusvuoden aikana jouduttiin valtion virkamieslain ja lain eduskunnan virkamiehistä seurauksena tekemään eräitä muutoksia kirjastosta annettuun lakiin. Kirjojen ja aikakauslehtien hankintaan käytettiin ja kansanedustajien ja virkamiesten käsikirjastojen kartuttamiseen Ulkomaisen kirjallisuuden ostoista hakuteoksia ja dokumenttiaineistoa oli n. 31 OJo, oikeustiedettä 32 OJo, valtio-oppia 10 OJo sekä kansainvälistä politiikkaa, historiaa, sosiaali- ja taloustiedettä ym. käsittelevää aineistoa 27 OJo. Vuoden aikana hankittujen painatteiden määrä oli (328 hyllymetriä), mikrotallenteiden Painatekokoelmien kokonaismäärä vuoden lopulla oli ( hyllymetriä) ja mikrotallenteiden Vuoden aikana suoritettiin julkaisuille sisällön kuvailun toimenpiteitä yht ja luettelointitoimenpiteitä Kirjaston toimesta julkaistiin Valtion virallisjulkaisut -luettelo 1986 (379 s.) sekä Suomen lainopillinen kirjallisuus -bibliografia 1986 (345 s.). Kirjaston perinteisten palvelujen käyttö oli suunnilleen edellisen vuoden laajuista: kotilainaa, lukusalilainaa sekä annettua ja 669 vastaanotettua kaukolainaa. Asiakkaiden itsepalvelukoneilla otettiin n.

9 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus kopiota ja kirjaston toimesta n Kuten edellisenäkin vuonna uudentyyppisten palvelujen määrä sen sijaan kasvoi: manuaalisia tiedonhaku ja tehtiin 2 431, atk -pohjaisia Käytetyimpiä tietokantoja olivat Finlex, K-DOK, eräät yhdysvaltalaiset tietokannat sekä ruotsalainen Rättsbanken. Kirjaston käyttäjille järjestettyihin koulutusja esittelytilaisuuksiin osallistui 963 henkilöä. Keskuskirjastoaloilla toimiville kirjastoille ja tutkimuslaitoksille järjestettiin yhden päivän neuvottelu. Kirjasto oli syys-toukokuussa avoinna 62 tuntia viikossa ja kesäkuukausina 37 tuntia viikossa. Eduskunnan kirjaston toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Määräraha Palkkaukset.... Muut kulutusmenot.... Kaluston hankinta.... Menoarvio Tilinpäätös ylitys OJo - säästö , , ,1 Henkilöstön määrä: 9 vakinaista. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja sen kanslian toimintaa on vuoden kuluessa suuressa määrin leimannut se, että valtuuskunta vuoden aikana sai toimia kahden suuren kokouksen järjestäjänä ja isäntänä. PN:n 35. istunto pidettiin helmikuuta eduskuntatalossa Helsingissä käsittäen n henkeä. Neuvoston syyskokoukset, joihin osallistui n. 350 henkeä, pidettiin marraskuuta Turussa. PN:n 35. istunnon asialuettelo käsitti 52 jäsenehdotusta, 6 ministerineuvoston ehdotusta, 9 pohjoismaisten yhteistyöelinten antamaa kertomusta sekä 63 ministerineuvoston ja hallitusten antamaa ilmoitusta aikaisemmin hyväksytyistä suosituksista. Istunnossa esitettiin yhteensä 49 kysymystä ministerineuvostolle ja hallituksille. Näistä suomalaiset kansanedustajat esittivät 12 kysymystä. Erityisesti jäsenehdotusten ja hyväksyttyjen suositusten lukumäärä on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Suomessa pidetyssä neuvoston 35. istunnossa hyväksyttiin 45 suositusta Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Lisäksi neuvosto hyväksyi ministerineuvoston pohjoismaista yhteistyötä koskevan raportoinoin ja vuoden 1988 toimintasuunnitelmia ja budjettia koskevan esityksen perusteella 6 lausuntoa ministerineuvostolle. Ministerineuvoston vuoden 1987 budjetti oli ensimmäistä kertaa yhteinen budjetti yleistä ja kulttuuriyhteistyötä varten. Vuoden 1987 budjettiehdotus oli noin 529 milj. DKK (n. 332 milj. FIM) vuoden 1987 hinnoissa. Pohjoismaiden neuvosto oli ehdottanut 15 miljoonan DKK:n (n. 9 milj. FIM) lisäystä. Ministerineuvosto vahvisti vuoden 1987 budjetin kokonaissummaksi n. 537 milj. DKK (n. 338 milj. FIM) ja oli täten suureksi osaksi ottanut huomioon neuvoston vaatimuksen budjetin lisäämisestä, vaikka ministerineuvosto oli noudattanut neuvoston prioritointiehdotuksia ainoastaan tietyltä osalta. Voimassa olevan jakoperusteen mukaan Suomen osuus ministerineuvoston vuoden 1987 budjetista on 20 o/o (aikaisemmin 19,4 %). Yhteistyön kustannusten jako vuoden 1987 osalta oli seuraava: Tanska ,5 % Suomi ,0 % Islanti ,9 % Norja... 21,5 % Ruotsi... 37,1 % Neuvosto hyväksyi jäsenehdotuksen pohjalta ministerineuvostolle suosituksen (nro 45/87), jossa Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostoa laatimaan poh C

10 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus joismaisen yhteistyön rahoittamiseksi vaihtoehtoisia normeja, jotka turvaavat tälle kasvavalle yhteistyölle välttämättömät voimavarat. Tukholmassa sijaitsevan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön budjetti vuonna 1987 oli SEK (n FIM). Suomen osuus oli 20,0 Ofo. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan määräraha valtion budjetissa vuonna 1987 oli yhteensä FIM, josta suoritetaan edellä mainittu Suomen osuus puheenjohtajiston sihteeristön budjetista. Neuvoston budjetti- ja tarkastusvaliokunta on varsinaisen budjettityön lisäksi vuoden kuluessa tehostanut tarkastustoimintaansa, joka kohdistuu ensisijaisesti ministerineuvoston alaisten laitosten ja toimielinten toimintaan. Valiokunta asetti keskuudestaan ns. 9-jäsenkomitean vastaamaan tarkastustehtävästä ja päätti, että vuoden 1987 kuluessa oli erityisesti arvioitava ministerineuvoston alaista kouluyhteistyötä. Työ kohdistui käytännössä Pohjoismaiseen kieli- ja tiedotuskeskukseen (Helsinki) ja Pohjoismaiseen kielisihteeristöön (Oslo) sekä pohjoismaisesta kouluyhteistyöstä vastaavaan johtoryhmään (NSS). Valiokunnan tarkastustyön tulokset, jotka tähtäävät alan yhteistyön tehostamiseen, on julkaistu asiaa koskevassa raportissa. Viime vuonna lisääntynyt puoluepoliittinen toiminta neuvoston piirissä vahvistui vuoden aikana. Puheenjohtajiston tätä tarkoitusta varten myöntämän erityisen avustuksen ( SEK) ansiosta puoluepoliittinen toiminta sai myös entistä paremmat toimintaedellytykset. Neuvoston piirissä toimii tätä nykyä neljä puoluepoliittista sihteeriä, sosiaalidemokraattisen, konservatiivien, keskustan ja vasemmistososialistien yhteispohjoismaisissa puolueryhmissä. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta piti kuluneen vuoden aikana 8 kokousta ja valtuuskunnan työvaliokunta 9 kokousta. Valtuuskunnan 10. lokakuuta pitämässä kokouksessa Suomen pohjoismainen yhteistyöministeri selosti ajankohtaisia kysymyksiä Pohjoismaiden ministerineuvostossa sekä neuvoston 36. istunnossa esitettäviä ministerineuvoston ehdotuksia. Yhteistyöministeri korosti erityisesti tarvetta kiinteämpään pohjoismaiseen yhteistyöhön Euroopan yhdentymiskehityksen johdosta. Hän totesi kuitenkin, että eri pohjoismaiden halu panostaa pohjoismaiseen yhteistyöhön vaihtelee huomattavasti, mikä on mm. johtanut sovittuun 3 %:n kasvuvauhtiin seuraavassa pohjoismaisessa budjetissa. Ministeri totesi, etta Suomi ei ole jarruttava tekijä ja piti tärkeänä pohjoismaisen yhteistyön aktiivista kehittämistä. Valtuuskunta antoi 6. lokakuuta valtiovarainministeriön järjestelyosastolle lausunnon valtion käännöstoimintaa koskevasta selvityksestä. Lausunnossa valiokunta korostaa erityisesti kasvavan pohjoismaisen yhteistyön edellyttämiä hyviä käännöksiä. Valtuuskunta kiinnitti myös huomiota käännösten ja tulkkauksen lisätarpeeseen, jota voimaan tullut pohjoismainen kielisopimus edellyttää. Valtuuskunta antoi eduskunnan kansliatoimikunnalle kaksi lausuntoa: Eduskunnan kirjaston palveluja koskevasta raportista ja ehdotuksesta eduskunnan virkamiehiä koskevaksi lainsäädännöksi. Valtuuskunnan jäsenet ja valtuuskunnan kanslian edustajat ovat useissa tilaisuuksissa vuoden aikana esitelleet valtuuskunnan ja neuvoston toimintaa Pohjola-Norden-yhdistyksessä ja muissa yhteyksissä. Valtuuskunta on yhdessä Pohjoismaisen kieli- ja tiedotuskeskuksen, Pohjola-Nordenin ja opetusministeriön kanssa toteuttanut vuoden aikana pohjoismaista yhteistyötä käsittelevän koulukampanjan. Luontevan kytkennän tähän antoi Helsingissä pidetty 35. istunto, mikä myös muussa suhteessa antoi aihetta valtuuskunnan tiedotustoiminnan aktivoimiseen. Uusi esite "Suomi Pohjoismaiden neuvostossa", jossa esitellään valtuuskuntaa ja sen toimintaa, on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Valtuuskunnan sihteeristön henkilökunta oli vuoden aikana sama kuin edellisvuonna eli yhdeksän henkilöä. Momentin perusteella osoitetulla määrärahalla kansliaan otettiin osapäivätoiminen ulkopuolinen avustaja tilapäiseksi arkistoapulaiseksi ajaksi Kuten aikaisempina vuosina, Nordisk Kontakt -aikakauslehden toimittajalla on ollut käytössään työtilat valtuuskunnan kansliassa. Toimittaja Larserik Häggmanin siirryttyä muihin tehtäviin on toimittaja Marit Ingves toiminut aikakauslehden toimittajana Suomessa. Valtuuskunnan toimintaa vuoden 1987 aikana ja neuvoston 35. istuntoa koskeva kertomus annettiin välittömästi toimintavuoden päätyttyä ( ) eduskunnalle. Eduskunta käsitteli sen ennen 36. istunnon alkua, 4.3.

11 1988 vp. - Eduskunnan tilintarkastuskertomus 11 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian toiminnan osalta tilintarkastajilla ei ole huomautettavaa. Pohjoismaiden neuvoston tilintarkastuksesta vastaa Riksgäldskontoret Ruotsissa. Tarkastuksesta Suoritetuissa tarkastuksissa on kassavaroja, pankkitilejä ja kirjanpitoa todettu hoidetun huolellisesti ja täsmällisesti. Kassavarat ja pankkitilit ovat tarkastettaessa täsmänneet kirjanpidon kanssa. Kirjanpito on varmennettu asianmukaisin tosittein. Tiliviennit ovat oikein suoritetut. Kirjatut menot ovat olleet eduskunnan toiminnasta aiheutuneita ja sellaisia, joita varten tulo- ja menoarviossa on osoitettu määräraha, tai jotka kansliatoimikunta on muutoin hyväksynyt. Olemme tutustuneet kansliatoimikunnan sekä kirjaston hallituksen pöytäkirjoihin ja todenneet kokouksissa tehtyjä päätöksiä noudatetun. Olemme myös todenneet, että eduskunnan tilisäännön 13 :ssä tarkoitetut sisäiset valvontatehtävät on suoritettu. Eduskunnalta avustusta saavia kerhoja on vuonna 1987 ollut kahdeksan. Näillä kerhoilla on omat tilintarkastajansa. Tarkastuksemme on näin ollen rajoittunut vain kerhojen varainkäytön seuraamiseen taseitten ja/tai tuloslaskelmien pohjalta. Tilintarkastajat ovat päätyneet esittämään, että hallinto-osasto antaisi kerhoille tilinpito-ohjeet tavoitteena saada aikaan sellaiset vertailukelpoiset tuloslaskelmat ja taseet, joita rekisteröidyiltä yhdistyksiltä edellytetään. Olemme todenneet, että vuodelta 1987 oli avustusta saaneilta kerhoilta syntynyt ylijäämää kuuden kerhon osalta sekä alijäämää kahden kerhon osalta Kerhojen kassa- ja pankkitilien saldot olivat yhteensä Eduskunnan vuoden 1987 varsinaisessa sekä lisämenoarviossa oli varattu eduskunnan ja tarkastusvelvoitteessa tarkoitettuun käyttöön Näitä määrärahoja on ylitetty yhteensä ja alitettu Menoarvio on toteutunut kokonaisuudessa liitteen 1 mukaisesti. Eduskunnan tilisäännön 5 :n mukaisesti kansliatoimikunta on hyväksynyt menoarvion ylitykset. Tilinpäätös per on tarkastettu ja todettu oikein laadituksi. Tilinpäätöksen mukainen valtion pääkirjan tilin jäännös on ,01. Kalustoluettelo ja taideluettelo ovat ajantasalla. Lopuksi toteamme, etteivät eduskuntatalon peruskorjauksesta aiheutuneet kulut, menoarvion mukaan , eivätkä menoarvioon merkityt kansanedustajien ylimääräiset eläkkeet sisälly eduskunnan tilinpitoon eivätkä tilinpäätökseen, joten ne eivät ole olleet tarkastuksemme kohteena.

12 12 Liite 1 Menoarvion toteutuminen v Määräraha Menoarvio Tilinpäätös + ylitys -säästö OJo Kansanedustajat Palkkaukset ,4 Kulukorvaukset ,6 Matkat ,8 Eduskunnan kanslia Palkkaukset ,0 Muut kulutusmenot ,2 Kaluston hankinta Eduskuntatalo Rakennusten käyttö ,9 Korjaukset Valtiontilintarkastajat Palkkaukset ,4 Muut kulutusmenot ,9 Eduskunnan oikeusasiamies Palkkaukset ,7 Muut kulutusmenot ,0 Kaluston hankinta Eduskunnan kirjasto Palkkaukset ,3 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta Muut kulutusmenot ,2 Kaluston hankinta PN:n Suomen valtuuskunta Palkkaukset ,3 Muut kulutusmenot ,4 Kaluston hankinta ,1 Eduskunnan muut menot Ryhmäkansl. käyttövarat Parlamenttienvälinen liitto Yhteensä ,9

13 13 Tulojen ja menojen tili Kansanedustajat Palkkaukset ,09 Kulukorvaukset ,78 Matkat , ,48 Eduskunnan kanslia Palkkaukset ,96 Muut kulutusmenot ,64 Kaluston hankinta , ,60 Eduskuntatalo Rakennusten käyttö ,20 Korjaukset , ,20 Valtiontilintarkastajat Palkkaukset ,50 Muut kulutusmenot , ,73 Eduskunnan oikeusasiamies Palkkaukset ,57 Muut kulutusmenot ,54 Kaluston hankinta , ,11 Eduskunnan kirjasto Palkkaukset ,16 Kirjallisuuden hankinta ja sidonta ,00 Muut kulutusmenot ,87 Kaluston hankinta , ,03 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta Palkkaukset ,57 Muut kulutusmenot ,93 Kaluston hankinta , ,50 Eduskunnan muut menot Käyttövarat ryhmäkanslioita varten ,00 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käytettäväksi , ,00 Virkamiesharjoittelijat ,12 Eduskunnan tulot , , ,56 Siirretään valtion pääkirjan tilille , , , ,33

14 14 Valtion pääkirjan tili Tilinavaus.... Tulojen ja menojen tililtä.... " Lähetteiden tililtä.... Menojen siirtotililtä.... Tulojen " Hallinnolliselle tasetilille , , , , , , , , ,78 Hallinnollinen tasetili Valtion pääkirjan tililtä.... Kassatili.... Muut saatavat.... Muut ennakot.... Annetut etukäteisvarat..... Tilitettävien varojen tili.... Ennakonpidätykset joulukuutta Sosiaaliturvamaksut joulukuulta Eläkemaksut joulukuulta Menojen kokoomatili.... Menorästien tili.... Siirrettyjen määrärahojen tili , , , , , , , , , , , , , ,99 Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 Toimistopäällikkö Veikko Lehtinen