erillinen hallituksen esitys eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen uudelleenjärjestämiseen liittyväksi lainsäädännöksi, jossa ehdotetaan

Transkriptio

1 PNE 2/1996 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan virkamiehistä annetun lain, eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan kanslian ohjesäännön, eduskunnan tilisäännön ja Eduskunnan kirjaston ohjesäännön eräiden säännösten muuttamisesta EHDOTUKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunnan kansliassa kansainvälisten tehtävien hoitaminen organisoidaan uudelleen perustamalla kansliaan osastojaon ulkopuolella oleva eduskunnan kansainvälisten asiain yksikkö, jonka tehtävänä on hoitaa eräin rajoituksin nykyiset kansainvälisten asiain toimiston tehtävät ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristön tehtävät. Lisäksi puhemiesneuvosto ehdottaa ED-sihteeristön perustamista valiokuntasihteeristöön eduskunnan kansainvälisten suhteiden hoitamista varten siltä osin kuin on kysymys kanssakäymisestä ja yhteydenpidosta Euroopan unionin toimielinten kanssa. Asiakokonaisuuteen kuuluu yhdessä tämän ehdotuksen kanssa käsiteltäväksi tarkoitettu, erillinen hallituksen esitys eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen uudelleenjärjestämiseen liittyväksi lainsäädännöksi, jossa ehdotetaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamista siten, että valtuuskunnan sihteeristötehtävät hoidetaan valtuuskunnan kanslian sijasta eduskunnan kansliassa. Samalla valtuuskunnan kanslian henkilöstö siirretään lain nojalla eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Hallituksen esityksessä ehdotettujen lakiehdotusten tultua ensin hyväksytyksi voidaan hyväksyä puhemiesneuvoston ehdotus kansainvälisten asiain hoidon järjestämisestä eduskunnan kanslian sisällä. Ehdotetut säädökset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Nykytila 1.1. Lainsäädäntö YLEISPERUSTELUT Eduskunnan kanslian ohjesäännön 4 :n (487/91) mukaan eduskunnan kansliassa on sen osastojaon ulkopuolella kansainvälisten asiain toimisto, joka perustehtävässään on suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen. Ohjesäännön 16 :n mukaan kansainvälisten asiain toimisto avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa. Kan- sainvälisten asmm toimiston henkilövahvuus on tällä hetkellä kahdeksan virkamiestä. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 3 ja 4 :ään (1648/91) perustuvana eduskunnan kansliasta erillisenä eduskunnan erillishallintoyksikkönä toimii Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia, jonka kokonaishenkilövahvuus on kymmenen virkamiestä. Pohjoismaiden yhteistyösopimuksessa (SopS 28/62) ei enää neuvoston organisaation ja työmenetelmien uudistamiseen liittyneen vuoden 1996 alusta voimaan tulleen sopimuksen muutoksen jälkeen ole mai *

2 2 PNE 2/1996 vp nintaa kansallista valtuuskuntaa avustavasta sihteeristöhenkilökunnasta. Edellä todettujen, nimenomaan kansainvälisiä asioita hoitavien yksiköiden lisäksi eduskunnan kanslian osana toimivassa valiokuntasihteeristössä ovat omien tehtäviensä edellyttämällä tavalla kansainvälisiin asioihin keskittyvinä ulkoasiainvaliokunnan ja suuren valiokunnan sihteeristöt Nykytila ja uudistushankkeet muissa pohjoismaissa Islannin yleiskäräjillä kansainvälisiin tehtäviin liittyvät virkamiespalvelut on organisoitu siten, että Pohjoismaiden neuvoston Islannin valtuuskunnan sihteeristö toimii itsenäisenä kansliana yleiskäräjien muusta hallinnosta erillään. Norjassa Pohjoismaiden neuvoston työskentelyyn liittyvät tehtävät hoidetaan suurkäräjien kanslian yhteydessä olevassa itsenäisessä yksikössä. Pohjoismaiden neuvoston Norjan valtuuskunnalla on oma budjetti, josta se päättää. Ruotsissa eduskunnan kansainvälisten asiain kanslia vastaa myös Pohjoismaiden neuvoston Ruotsin valtuuskunnan sihteeristöpalveluista. Osa kanslian henkilökunnasta on määrätty pohjoismaisiin tehtäviin. Valtuuskunnalla on oma budjetti ja siihen liittyvä päätösvalta. Henkilökunnan nimittää valtuuskuntaa kuultuaan Suomen eduskunnan kansliatoimikuntaa vastaava toimielin. Pohjoismaiden neuvoston Tanskan valtuuskunnan kanslia toimii kansankäräjien varsinaisesta hallinnosta erillään ja itsenäisenä. Pohjoismaiden neuvoston työhön ja muuhun kansainväliseen toimintaan liittyvien avustavien virkamiespalvelujen organisoinoissa on kehitys viime vuosina eri pohjoismaiden kansanedustuslaitoksissa johtanut ratkaisuihin, jotka ovat merkinneet käytännön yhteistyön lisääntymistä eri kansainvälisiä tehtäviä hoitavien yksiköiden välillä, ilman hallinnollisia muutoksia. Nyttemmin kehitys on kulkenut Suomessa vireillä olevan kaltaisen uudistuksen suuntaan. Kansainvälisiä tehtäviä hoitavat yksiköt on jo yhdistetty Ruotsin eduskunnassa, ja vastaavat hankkeet ovat vireillä myös Tanskan kansankäräjillä ja Norjan suurkäräjillä samoin kuin Islannin yleiskäräjillä. Päätöksiä näistä asioista ei ole vielä tehty muualla kuin Ruotsissa. Tavoitehava perusratkaisumalli näyttää kuitenkin eri maissa olevan yhtenäinen - kansainvälisten asioiden tehtäväkenttää tarkastellaan kokonaisuutena ja voimavaroja pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja koordinoidusti kansainvälisten tehtävien hoitamiseen. Myös Pohjoismaiden neuvostossa on kuluvan vuoden alusta uudistettu neuvoston organisaatiota ja työtapoja pyrkimyksin kehittää, nykyaikaistaa ja järkeistää organisaatiota niin, että siitä tulee tehokkaampi ja tuloshakuisempi. Tavoitteena on myös ollut kytkeä Pohjoismaiden neuvoston työ paremmin kansallisten parlamenttien työhön, mistä tässä puhemiesneuvoston ehdotuksessa osaltaan on kysymys Nykytilan arviointi Kansainvälisten asmm toimiston tehtävät ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristöpalvelut Eduskunnan kansainvälisten asioiden ja tehtävien määrän ja vaativuuden voimakas lisääntyminen asettaa uusia vaatimuksia myös niille virkamiespalveluille, joita kansanedustajille on eri kansainvälisissä tehtävissä tarjolla. Tyytymättömyyttä on ilmennyt ainakin nykyisen hajanaisen virkamiesorganisaation puitteissa kykyyn tarkastella kansainvälisessä tehtäväkentässä asioita riittävän yhtenäisesti päällekkäisyyksiä välttäen sekä samanaikaisesti riittävän asiantuntevasti ja myös laaja-alaisesti asioiden keskinäisiä yhteyksiä tunnistaen. Muun muassa ulkoasiainvaliokunta on mietinnöissään eri vuosilta useita kertoja kiinnittänyt huomiota ilmenneisiin ongelmiin. Jo vuonna 1992 ulkoasiainvaliokunta on mietinnöissään (UAVM 22 ja 25/1992 vp) käsitellessään Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1991 katsonut, että eduskunnan kansainvälisten tehtävien uudelleen muotoutuessa ja lisääntyessä on niihin liittyvien sihteeristötehtävien hoito otettava kokonaisuudessaan uuteen tarkasteluun tavoitteena voimavarojen ja tehtävien uudelleenjako.

3 PNE 2/1996 vp 3 Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomuksesta Pohjoismaiden neuvoston toiminnasta vuodelta 1992 antamassaan mietinnössä (UaVM 14/1993 vp) ulkoasiainvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että eduskunnan kansainvälisiä tehtäviä varten olemassa olevien sihteeristöjen, kuten kansainvälisten asiain toimiston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian, henkilöstöresurssien käyttöä tarkoituksenmukaisesti yhdistetään. Ulkoasiainvaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeänä, että eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen käytön rationalisoimisen ja tehostamisen yhteydessä kysymykseen sihteeristön ammattitaidosta kiinnitettäisiin huomiota. Valiokunnan käsityksen mukaan kielitaidon ohella on korostettava sihteeristön jäsenten riittävää perehtyneisyyttä niiden alojen substanssikysymyksiin, joiden tehtäviin he esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa osallistuvat. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellä mainittuun mietintöön liittyvässä lausunnossaan (StVL 4/1993 vp) katsonut eduskunnan lisääntyvien kansainvälisten tehtävien edellyttävän, että eri kansainvälisissä parlamenttien välisissä elimissä tapahtuvaa toimintaa voidaan yhteensovittaa ja ottaa huomioon toimintojen päällekkäisyydet. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian ja kansainvälisten asiain toimiston yhdistämisellä voidaan muun muassa sosiaaliturvan kysymyksissä lisätä eduskunnan käytettävissä olevaa asiantuntemusta. Vuonna 1995 ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään (UaVM 9/1995 vp), koskien Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta , todettuaan ensin vuonna 1992 antamassaan mietinnössä (UaVM 22/1992 vp) aiemmin lausumansa ja selostettuaan tämän jälkeen tehdyt riittämättömät toimenpiteet, katsonut, että on kiireellisesti tehtävä selvitys kansainvälisten asiain organisaatiosta ottaen huomioon erityisesti ne lisääntyneet tehtävät ja sisäiset yhteensovittamistarpeet, jotka johtuvat Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa (EU). Jotta kansanedustajille voitaisiin Juoda entistä paremmat edellytykset suorittaa tehtävänsä kansainvälisissä asioissa, on välttämätöntä tarkastella eduskunnan käytössä kansainvälisten asioiden hoidossa olevia henkilöstövoimavaroja yhtenä kokonaisuutena. Tällöin pyrkimyksenä tulee olla resurssien mahdollisimman tehokas ja järkevä käyttö, samalla kun kansainväliset tehtäväkokonaisuudet on voitava hoitaa mahdollisimman suurella ammattitaidolla, yhtenäisesti ja päällekkäisyyksiä välttäen. Työtehtävät on tämän vuoksi organisoitava nykypäivän vaatimusten mukaisesti uudelleen noudattaen selkeätä ja hyvin jäsenneltyä työnjakoa, kuitenkin joustavin vastuuaiuein. Yhteydenpito Euroopan unionin toimielinten kanssa Suurelle valiokunnalle on vuoden 1995 alusta kuulunut myös valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvussa tarkoitettujen unioniasioiden käsittelystä huolehtiminen. Valiokuntasihteeristön ja erityisesti suuren valiokunnan sihteeristön hoidettavaksi on ohjautunut unioniasioiden lisäksi eräitä muitakin Euroopan unionin jäsenyydestä johtuvia tehtäviä, esimerkiksi yhteyksien hoitaminen Euroopan parlamenttiin ja muihin EU :n toimielimiin. Jäsenmaan yhteydenpito Euroopan unionin toimielimiin tapahtuu unionin luonteesta johtuen lähes poikkeuksetta korostetusti sisäjlöllisestä ja hallinnonajoittaisesta näkökulmasta. Tämän vuoksi varsinaiset unioniasiat ja muut unionijäsenyyteen liittyvät asiat, jotka ovat eduskunnan uusi keskeinen tehtäväalue, on syytä hoitaa omana kokonaisuutenaan. 2. Ehdotuksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset 2.1. Eduskunnan kansainvälisten asiain yksikön perustaminen Ehdotuksen tavoitteena on Juoda eduskunnalle, sen puhemiehille sekä eduskunnan eri toimielimille ja toimintayksiköille parhaat mahdojiiset edellytykset hoitaa lisääntyneet ja muuttuneet kansainväliset tehtävänsä olemassa olevilla voimavaroilla. Tämän vuoksi ehdotetaan, että eduskunnan kansainvälisten asioiden hoitaminen organisoidaan uudelleen perustamalla eduskunnan kansliaan osastojaon ulkopuolella oleva kansainvälisten asiain yksikkö, joka hoitaisi eräin rajoituksin nykyiset eduskunnan kansainvälisten asiain toimiston tehtävät ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristön tehtävät.

4 4 PNE 2/1996 vp Kansainvälisten as1am yksikkö olisi perustehtävässään suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alainen. Yksikön päällikkönä toimisi kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Yksikössä olisi erilaisia tehtäväkokonaisuuksia ja vastuualueita ilman säännöksin määrättyjä yksikön sisäisiä organisatorisia rajoja. Esimerkiksi Euroopan neuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntia avustaisivat tehtävissään sanottujen valtuuskuntien sihteeristöt. Johtajan alaisuudessa olisi kullekin virkamiehelle osoitettuna selkeät mutta samalla joustavat tehtävät, ja kullakin virkamiehellä olisi vastuu tehtävien hoitamisesta. Tehtävien käytännön organisoinnissa keskeinen vastuu tulee luonnollisesti olemaan yksikön johtajalla. Virkamiesten tehtävät on kyettävä järjestämään siten, että kaikki tehtävät tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi. Samalla voidaan muodostaa kansainvälisten tehtävien eri osa-alueilta eduskunnan tarpeiden kannalta sopivan laajoja ja mielekkäitä tehtäväkokonaisuuksia. Kansliatoimikunta voi tarvittaessa eduskunnan kanslian ohjesäännön 37 :n nojalla antaa tarkempia määräyksiä tehtävien hoitamisesta. Siltä osin kuin uudessa yksikössä hoidetaan Pohjoismaiden neuvostoon liittyviä tehtäviä, nämä tehtävät hoidetaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan alaisuudessa. Yksikön henkilöstön nimittäisi, kuten muunkin eduskunnan kanslian henkilöstön, kansliatoimikunta. Tämän ehdotuksen kanssa samaan asiakokonaisuuteen kuuluvassa hallituksen esityksessä eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen hallinnon uudelleenjärjestämiseen liittyväksi lainsäädännöksi ehdotetaan, että Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteerit kansliatoimikunta nimittäisi valtuuskuntia kuultuaan. Henkilöstöä voitaisiin käyttää tarpeen mukaan ja voimavarojen salliessa myös yksikön muihin tehtäviin. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan taloudellisen itsenäisyyden säilyttämiseksi on tarkoitus osoittaa valtuuskunnalle käyttövaroja. Tällä tavalla voidaan huolehtia muun muassa niistä menoista, jotka johtuvat esimerkiksi järjestettävistä kokouksista ja seminaareista. Valtuuskunta voisi siten, sille osoitettujen määrärahojen puitteissa, osaltaan sitoutua myös neuvoston yhteisiin menoihin omilla päätöksillään, mutta samalla eduskunnan kansliaa sitovalla tavalla. Muuttamalla eduskunnan matkaohjeita voidaan myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenille ja heitä avustaville virkamiehille antaa oikeus tehtävien edellyttämällä tavalla matkustaa toimielinten kokouksiin ja tilaisuuksiin ilman kansliatoimikunnan erillistä matkalupaa. Nykyinen kansainvälisten asiain toimiston ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian henkilöstö siirtyisi kokonaisuudessaan entiset edut säilyttäen uuteen yksikköön. Henkilöstö voisi myös pääsääntöisesti säilyttää virkanimikkeensä. Yhdistämällä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian ja eduskunnan kansainvälisten asiain toimiston voimavarat muodostetaan eduskunnan kansliaan 18 henkilön kansainvälisten asiain yksikkö, jonka puitteissa voidaan nykyistä paremmin sekä määrällisesti että laadullisesti tarjota kansanedustajille palveluja koko uuden yksikön vastuualueella EU-suhteiden hoidon selkeyttäminen Koska valiokuntasihteeristössä on asiatietämyksen ohella huomattava määrä EU:n organisaatiorakenteen ja myös toiminnan tuntemusta, on tämä voimavara perusteltua hyödyntää koko eduskunnan hyväksi. Erityisesti suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan EU-sihteereinä toimivien valiokuntaneuvosten työpanosta voitaisiin käyttää paitsi varsinaisten valiokuntatehtävien myös eduskunnan muiden yhteyksien hoitamisessa unioniin päin, kuten esimerkiksi eduskunnan EU-suhteiden yleisessä seurannassa, kanssakäymisessä Euroopan parlamentin ja EU:n muiden toimielinten kanssa sekä viestinnän ja kirjeenvaihdon hoitamisessa. EU-sihteeristö on käytännössä tosiasiallisesti toiminut jo vuoden 1995 keväästä lähtien. Kun siitä saadut kokemukset ovat yksinomaan myönteisiä, on syytä vakiinnuttaa asianmukaisin normein sen asema keskitetysti mainitusta tehtäväalueesta huolehtivana virkamiesyksikkönä. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan EDsihteeristön perustamista valiokuntasihteeristöön eduskunnan kansainvälisten suhteiden hoitamista varten siltä osin kuin on kysymys kanssakäymisestä ja yhteydenpidosta Euroopan unionin toimielinten kanssa. Kansainvälisten asiain yksikkö käsittelisi näitä asioita vain,

5 PNE 2/1996 vp 5 mikäli erikseen niin määrätään. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaisi tarvittaessa EDsihteeristöä tehtävien hoidossa. Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa. Kansliatoimikunta on käsitellyt asian. 2.3 Ehdotetut säädösmuutokset Edellä selostettujen muutosten toteuttamiseksi ehdotetaan muutettavaksi eduskunnan virkamiehistä annettua lakia (1373/94), eduskunnan työjärjestystä, eduskunnan kanslian ohjesääntöä, eduskunnan tilisääntöä (460/88) ja Eduskunnan kirjaston ohjesääntöä (450/85). 3. Puhemiesneuvoston ehdotuksen vaikutukset Eduskunnan kansliaan voidaan käytettävissä olevien määrärahojen ja henkilötyövuosien puitteissa perustaa uusi kansainvälisten asiain yksikön johtajan erittelyvirka. Ehdotuksella ei siten ole taloudellisia vaikutuksia. 4. Asian valmistelu Puhemiesneuvoston ehdotus on valmisteltu virkatyönä (eduskunnan kansainvälisten asioiden työryhmä 1995:n muistio). Työryhmä on työnsä aikana kuullut Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaa, valtuuskunnan kanslian henkilökuntaa ja sitä osaa eduskunnan kanslian henkilökuntaa, jota asia koskee. Suuri valiokunta, ulkoasiainvaliokunta ja 5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja 5.1. Riippuvuus muista esityksistä Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä eduskunnan kansainvälisten sihteeristöjen hallinnon uudelleenjärjestämiseen liittyväksi lainsäädännöksi ehdotetaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnasta annettua lakia ja viittä muuta lakia muutettavaksi eduskunnan kansainvälisten asioiden hoitamiseen liittyvien virkamiestehtävien uudelleenorganisoimiseksi siten, että valtuuskunnan sihteeristötehtävät hoidetaan eduskunnan erillisenä virastona toimivan valtuuskunnan kanslian sijasta eduskunnan kansliassa. Hallituksen esitys on samaan asiakokonaisuuteen kuuluvana käsiteltävä yhdessä tämän puhemiesneuvoston ehdotuksen kanssa Riippuvuus kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista Pohjoismaiden yhteistyösopimuksessa ei enää vuoden 1996 alusta lukien ole mainintaa kansallista valtuuskuntaa avustavasta henkilöstöstä, minkä vuoksi ehdotuksen hyväksymiselle ei ole yhteistyösopimuksesta johtuvaa estettä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Säädösehdotusten perustelut 1.1. Laki eduskunnan virkamiehistä 1. Pykälän 2 momentissa on lueteltu eduskunnan virastot ja laitokset. Tästä luettelosta ehdotetaan poistettavaksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia. 4. Pykälän 2 momentissa on lueteltu virat, joita ei voida perustaa, lakkauttaa eikä muuttaa niiden nimeä, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty. Momentista ehdotetaan jätettäväksi pois nykyinen 4 kohta, joka koskee Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian pääsihteerin ja apulaispääsihteerin erittelyvirkoja. Vastaavasti 1 koh-

6 6 PNE 2/1996 vp taan, jossa on lueteltu eduskunnan kanslian erittelyvirat, ehdotetaan lisättäväksi perustettavan kansainvälisten asiain yksik5n päällikön virkanimike: kansainvälisten asiain yksikön johtaja. 24. Pykälässä on lueteltu eduskunnan virkamiehet, jotka voidaan irtisanoa, kun siihen on syytä. Pykälän nykyinen 4 kohta, jossa mainitaan Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian pääsihteeri, ehdotetaan jätettäväksi pois laista. Vastaavasti pykälän 1 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi eduskunnan kanslian uusi virkanimike: kansainvälisten asiain yksikön johtaja Eduskunnan työjärjestys 8. Pykälässä luetellaan eduskunnan kanslian ylimmät virat. Tähän luetteloon ehdotetaan lisättäväksi perustettavan kansainvälisten asiain yksikön päällikön virka: kansainvälisten asiain yksikön johtaja Eduskunnan kanslian ohjesääntö 4. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eduskunnan kansliaan perustetaan kansainvälisten asiain toimiston sijaan kansainvälisten asiain yksikkö, jonka tehtävät ovat nykyisen toimiston tehtäviä olennaisesti laajemmat. Yksikön tehtävistä säädetään 16 :ssä. Lisäksi 2 momenttiin ehdotetaan muutosta, jossa mainitaan uuden kansainvälisten asiain yksikön päällikön virkanimike. JO, 12 ja 24. Pykälistä ehdotetaan poistettavaksi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kansliaa koskeva maininta. 14. Erityisesti suuren valiokunnan sihteeristö on käytännössä jo hoitanut virkamiestehtäviä, jotka koskevat suhteiden hoitamista Euroopan unionin toimi elimiin. ED -sihteeristön aseman selventämiseksi ehdotetaan 14 :ään lisättäväksi uusi 2 momentti, jonka mukaan Euroopan unionin kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on valiokuntasihteeristössä ED-sihteeristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta päättäisi tarkemmin EDsihteeristön tehtävistä. Tarkoitus on, että valiokuntasihteeristön ED-sihteeristöön kuuluvat suuren valiokunnan sihteeriksi ja päätoimisiksi apulaissihteereiksi. ED-asioissa määrätyt valiokuntaneuvokset, ulkoasiainvaliokunnan sihteeriksi ja apulaissihteereiksi määrätyt valiokuntaneuvokset sekä lisäksi eduskunnan erityisasiantuntija. Kansliatoimikunta määräisi myös, kuka valiokuntaneuvoksista toimii samalla yksikön esimiehenä. 16. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi uuden kansainvälisten asiain yksikön tehtävistä. Yksikkö avustaisi puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suhteita Euroopan unionin toimielimiin. Tämä yksikkö hoitaisi siten EDsihteeristön tehtäviä lukuun ottamatta lähtökoh taisesti eduskunnan kansainvälisten asiain toimiston nykyiset tehtävät ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan sihteeristötehtävät. Riittävän joustavuuden aikaansaamiseksi eri kansainvälisiä tehtäviä haitavien sihteeristöjen kesken pykälässä ehdotetaan lisäksi, että kansliatoimikunta voisi antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä kansainvälisten asiain yksikön ja muiden sihteeristöjen keskinäisestä tehtäväjaosta. Myös kaikki uudet kansainväliset tehtävät tulisivat yksikön hoidettaviksi, ellei niistä erikseen säädettäisi tai asianmukaisen valtuutuksen nojalla muuta määrättäisi. 26. Pykälän 1 momentissa, joka koskee matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten ja vuosiloman ajankohdasta päättämistä, ehdotetaan, että nämä päätökset tekee kansainvälisten asiain yksikön osalta yksikön päällikkö. 32. Pykälän 1 momentti koskee eduskunnan kanslian korkeimpien virkojen kelpoisuusehtoja. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kansainvälisten asiain yksikön johtajan kelpoisuusvaatimukset virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys kansainvälisten asiain yksikön toimialaan kuuluviin asioihin Eduskunnan tilisääntö 2, 5 ja 12. Pykälistä ehdotetaan poistettavaksi maininta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kansliasta Eduskunnan kirjaston ohjesääntö 1. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksi

7 PNE 2/1996 vp 7 maininta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kansliasta. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset 2.1. Kansainvälisten asiain yksikkö Tehtävien hoitaminen on tarkoitus järjestää kansainvälisten asiain yksikön sisällä ilman erityisiä alemmanasteisia määräyksiä. Kansliatoimikunta voisi tarvittaessa kanslian ohjesäännön 37 :n nojalla antaa tarkempia määräyksiä tehtävien hoitamisesta. Kansliatoimikunnan hyväksymän tiliohjesäännön 17 :ää on muutettava, jotta Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalle voitaisiin osoittaa käyttövaroja. Lisäksi eduskunnan matkaohjeiden 3 :ää on muutettava, jotta myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsenille ja heitä avustaville virkamiehille voidaan antaa oikeus matkustaa tehtävien edellyttämällä tavalla toimielinten kokouksiin ja tilaisuuksiin ilman kansliatoimikunnan erillistä matkalupaa EU-sihteeristö Eduskunnan kanslian ohjesäännön ehdotetun uuden 14 :n 2 momentin nojalla kansliatoimikunnan on määrättävä ED-sihteeristöön kuuluvat virkamiehet sekä päätettävä tarkemmin yksikön tehtävistä. Kansliatoimikunnan päätös voitaisiin tehdä seuraavan sisältöisenä: "1. Valiokuntasihteeristön ED-sihteeristöön kuuluvat suuren valiokunnan sihteeriksi ja päätoimisiksi apulaissihteereiksi ED-asioissa määrätyt valiokuntaneuvokset, ulkoasiainvaliokunnan sihteeriksi ja apulaissihteereiksi määrätyt valiokuntaneuvokset sekä lisäksi eduskunnan erityisasiantuntija. Kansliatoimikunta määrää, kuka valiokuntaneuvoksista toimii samalla yksikön esimiehenä. 2. ED-sihteeristön tehtävänä on: 2.1. avustaa puhemiestä ja pääsihteeriä eduskunnan suhteiden hoitamisessa Euroopan unionin toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin; 2.2. avustaa valiokuntia, kansanedustajia, eduskuntaryhmiä ja eduskunnan kanslian muita yksikköjä Euroopan unionia koskevissa asioissa; 2.3. hoitaa keskitetysti yhteydenpito Euroopan unionin eri toimielimiin, erityisesti Euroopan parlamenttiin, ja Suomen ED:ssa olevaan pysyvään edustustoon sekä tässä tarkoituksessa tarpeellisilta osiltaan koordinoida niiden kanssa käytävää kirjeenvaihtoa ja viestiliikennettä; 2.4. huolehtia eduskunnan ja suuren valiokunnan teknisestä yhteydenpidosta EU:n muiden jäsenvaltioiden kansanedustuslaitoksiin ja niiden niin sanottuihin Eurooppavaliokuntiin ja toimia sanottujen valiokuntien yhteyselimen (COSAC) suomalaisena kirjeenvaihto- ja koordinaatioelimenä; sekä 2.5. avustaa hallintotoimistoa Euroopan unioniin perehdyttämistä koskevassa koulutustoiminnassa. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa tässä päätöksessä tarkoitettujen asioiden hoitamisessa, milloin erityisesti niin päätetään. Pääsihteeri seuraa ja yhteensovittaa ED-sihteeristön ja kansainvälisten asiain yksikön välistä yhteistyötä. Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa kuitenkin tarvittaessa ED-sihteeristöä erityisesti toimistotehtävien suorittamisessa. ED-sihteeristön mahdollisesta teknisluonteisesta lisäavusta toimintaansa varten päätetään kussakin tapauksessa erikseen." 3. Voimaantulo Säädökset ehdotetaan tuleviksi voimaan päivänä tammikuuta Edellä esitetyn perusteella puhemiesneuvosto, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 54 :n 2 momentin ja valtion talousarviosta annetun lain ( 423/88) 25 :n säännöksiin, kunnioittaen ehdottaa, että eduskunnan virkamiehistä annettuun lakiin, eduskunnan työjärjestykseen, eduskunnan kanslian ohjesääntöön, eduskunnan tilisääntöön ja Eduskunnan kirjaston ohjesääntöön tehtäisiin seuraavat muutokset:

8 8 PNE 2/1996 vp 1. Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1 :n 2 momentti, 4 :n 2 momentti ja 24 seuraavasti: 1 Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 4 Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastusneuvoksen virka: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; sekä 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan virka. 24 Sen lisäksi, mitä 23 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraavat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johtaja; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö; sekä 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. Tämä laki tulee voimaan kuuta 199. päivänä 2. Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen 8 :n muuttamisesta muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1374/94), seuraavasti: 8 Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälisten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopäälliköitä sekä muita virkoja. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta 199.

9 PNE 2/1996 vp 9 3. Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) 4, 10 :n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16, 24 :n 3 kohta, 26 :n 1 momentti ja 32 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 sekä 26 :n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 :n 2 momentin 2 kohta ja päivänä helmikuuta 1992 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92) sekä 32 :n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94), sekä lisätään 14 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 4 Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tiedotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällikkö. 10 Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat: 2) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa; 12 Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. 14 Euroopan unionin toimielinten kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on valiokuntasihteeristössä ED-sihteeristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan mää- räämät virkamiehet. Kansliatoimikunta antaa tarkempia määräyksiä ED-sihteeristön tehtävistä. 16 Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suhteita Euroopan unionin toimielimiin. Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yksikön tehtävistä. 24 Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjaston kanssa; 26 Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa. 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan: 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oi *

10 10 PNE 2/1996 vp keustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus; 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta; 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön; 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimisto- päälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluvin asioihin; 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta Eduskunnan päätös eduskunnan tilisäännön muuttamisesta muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 seuraavasti: 2 Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Eduskunnan kirjasto. 5 Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 12 Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kansliatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta 199.

11 PNE 2/1996 vp Eduskunnan päätös Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 :n muuttamisesta muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85) 1 :n 5 kohta seuraavasti: 1 Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä virkamiesten käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomalehtisalia; Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta 199.

12 12 PNE 2/1996 vp Liite 1. Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/94) 1 :n 2 momentti, 4 :n 2 momentti ja 24 seuraavasti: Voimassa oleva laki: Ehdotus: 1 Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 1 Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia sekä Eduskunnan kirjasto (virasto). 4 Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastusneuvoksen virka; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteerin ja valtuuskunnan apulaispääsihteerin virat; sekä 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan virka. 4 Seuraavia virkoja sekä niitä virka-asemaltaan vastaavia tai ylempiä virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei kutakin virkaa ole valtion talousarviossa eritelty: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteerin, eduskunnan apulaispääsihteerin, eduskunnan hallintojohtajan, eduskunnan lainsäädäntöjohtajan, kansainvälisten asiain yksikön johtajan, vanhemman eduskuntasihteerin, valiokuntaneuvoksen ja toimistopäällikön virat; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: tarkastusneuvoksen virka: 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen virat; sekä 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitajan virka. 24 Sen lisäksi, mitä 23 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa- 24 Sen lisäksi, mitä 23 :n 2 momentissa säädetään irtisanomisen perusteista, voidaan seuraa-

13 PNE 2/1996 vp 13 Voimassa oleva laki: vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja ja eduskunnan lainsäädäntöjohtaja; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö; 4) Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia: valtuuskunnan pääsihteeri; sekä 5) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. Ehdotus: vat virkamiehet irtisanoa, kun siihen on syytä: 1) eduskunnan kanslia: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja ja kansainvälisten asiain yksikön johtaja; 2) valtiontilintarkastajain kanslia: kanslian esimiehenä toimiva tarkastusneuvos; 3) eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia: kansliapäällikkö; sekä 4) Eduskunnan kirjasto: ylikirjastonhoitaja. Tämä laki tulee voimaan kuuta 199. päivänä 2. Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen 8 :n muuttamisesta muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 8 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (1374/94), seuraavasti: Voimassa oleva eduskunnan työjärjestys: 8 Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopäälliköitä sekä muita virkoja. Ehdotus: 8 Eduskunnan kansliassa on seuraavat virat: eduskunnan pääsihteeri, eduskunnan apulaispääsihteeri, eduskunnan hallintojohtaja, eduskunnan lainsäädäntöjohtaja, kansainvälisten asiain yksikön johtaja, vanhempi eduskuntasihteeri, valiokuntaneuvoksia ja toimistopäälliköitä sekä muita virkoja. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta 199.

14 14 PNE 2/1996 vp 3. Eduskunnan päätös eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta muutetaan 13 päivänä helmikuuta 1987 hyväksytyn eduskunnan kanslian ohjesäännön (320/87) 4, 10 :n 2 momentin 2 kohta, 12 ja 16, 24 :n 3 kohta, 26 :n 1 momentti ja 32 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 4 ja 16 sekä 26 :n 1 momentti 12 päivänä helmikuuta 1991 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (487/91), 10 :n 2 momentin 2 kohta ja päivänä helmikuuta 1992 tehdyssä eduskunnan päätöksessä (168/92), sekä 32 :n 1 momentti osittain muutettuna 2 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä eduskunnan päätöksellä (1375/94) sekä lisätään 14 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: 4 Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain toimisto ja tiedotusyksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Kansainvälisten asiain toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Tiedotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällikkö. 10 Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat: 2) Eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa; Ehdotus: 4 Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö ja tiedotusyksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja. Tiedotusyksikön päällikkönä on tiedotuspäällikkö. 10 Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat: 2) Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian, valtiontilintarkastajain kanslian ja Eduskunnan kirjaston talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa; 12 Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty. 12 Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä Eduskunnan kirjaston talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.

15 PNE 2/1996 vp 15 Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: Ehdotus: Euroopan unionin toimielinten kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on valiokuntasihteeristössä EU-sihteeristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta päättää tarkemmin E V-sihteeristön tehtävistä. 16 Kansainvälisten asiain toimisto avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa. 24 Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kirjaston kanssa; 16 Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suhteita Euroopan unionin toimielimiin Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yksikön tehtävistä. 24 Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 :ssä on säädetty: 3) vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian sekä eduskunnan kirjaston kanssa; 26 Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, kansainvälisten asiain toimiston ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa. 26 Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, kansainvälisten asiain yksikön ja tiedotusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa. 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan: 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus; 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta; 32 Kelpoisuusehtona vaaditaan: 1) pääsihteeriitä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus; 2) hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;

16 16 PNE 2/1996 vp Voimassa oleva eduskunnan kanslian ohjesääntö: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta; 4) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön; 5) toimistopäälliköltä ja apulaistoimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin; 6) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 7) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä 8) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. Ehdotus: 3) lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta; 4) kansainvälisten asiain yksikön johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 5) valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön; 6) toimistopäälliköltä ja apulaistoimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin; 7) tiedotuspäälliköltä, tiedostopäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; 8) turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä 9) eduskuntasihteeriitä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta 199.

17 PNE 2/1996 vp Eduskunnan päätös eduskunnan tilisäännön muuttamisesta muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1988 hyväksytyn eduskunnan tilisäännön (460/88) 2, 5 ja 12 seuraavasti: Voimassa oleva eduskunnan tilisääntö: 2 Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto. 5 Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 12 Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kansliatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. Ehdotus: 2 Eduskuntaan kuuluvia virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Eduskunnan kirjasto. 5 Eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia ja Eduskunnan kirjasto antavat vuosittain omalta osaltaan perustellut ehdotuksensa tarvittavista määrärahoista kansliatoimikunnalle. 12 Eduskunnan kanslian taloutta hoitaa kansliatoimikunnan johdon ja valvonnan alaisena eduskunnan kanslian hallinto-osasto. Valtiontilintarkastajain, eduskunnan oikeusasiamiehen ja Eduskunnan kirjaston maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitaa hallinto-osaston tilitoimisto. Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta *

18 18 PNE 2/1996 vp 5. Eduskunnan päätös Eduskunnan kirjaston ohjesäännön 1 :n muuttamisesta muutetaan 7 päivänä toukokuuta 1985 hyväksytyn Eduskunnan kirjaston ohjesäännön (450/85) 1 :n 5 kohta seuraavasti: Voimassa oleva Eduskunnan kirjaston ohjesääntö: 1 Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: 5) hoitaa eduskunnan ja sen valiokuntien sekä eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslioiden ja virkamiesten käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomalehtisalia; Ehdotus: 1 Eduskunnan kirjaston tehtävänä on: 5) hoitaa eduskunnan, sen valiokuntien, eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslioiden sekä virkamiesten käsikirjastoja ja kansanedustajien sanomalehtisalia; Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan päivänä kuuta 199.