6/2011. Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle Onnistunut hallitustyöskentely. Puheenjohtajavaliokunnan kuulumisia. Isännöitsijän monta roolia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6/2011. Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2012. Onnistunut hallitustyöskentely. Puheenjohtajavaliokunnan kuulumisia. Isännöitsijän monta roolia"

Transkriptio

1 6/2011 Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2012 Onnistunut hallitustyöskentely Puheenjohtajavaliokunnan kuulumisia Isännöitsijän monta roolia Kun muutat, muista sähkösopimus Kuluttajariitalautakunta otti kantaa pysäköinnin valvontamaksuihin

2 TeliaSonera. Paikallisesti kansainvälinen, palveluksessasi. Saumauksen HUIPPUOSAAJA ELEMENTTI saumaukset Laajakaista ja kaapeli-tv edullisemmin Kiinteistösopimuksella PALOKATKO eristykset BETONI rakenteiden injektoinnit- ja korjaukset SUOMEN RAKENNUS SAUMAUS YHDISTYS JÄSENLIIKE LUOTETTAVAA URAKOINTIA JA LAATUTUOTTEITA Puh. (08) fax (08) SAUMASET OY Ratamestarintie 1, Oulainen Yhteinen hankinta tuo yksilölliset palvelut taloyhtiöösi! Asukkaat saavat huippunopean laajakaistan ja monipuolisen kaapeli-tv:n edullisemmin yhteishankintana. Jokainen voi räätälöidä omat palvelunsa. Toimintavarmojen valokuituyhteyksien lisäksi tarjolla on palveluja, joita ei muualta saa: Vain Soneran asiakkaana ulottuvillasi on kanavavalikoima, josta näet joka ikisen SM-liigaottelun omasta televisiostasi. Tutustu Sonera Kiinteistösopimukseen ja pyydä tarjous: (mpm/pvm) ma-pe 8-20, la Kiinteistön siivous vastuut ja velvoitteet huomioiden Meranti hallitsee puhtaanapidon oikeat työmenetelmät ja materiaalit. Näin kiinteistön kunto ja arvo säilyvät uuden osakeyhtiölain vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti mahdollisimman hyvänä, ja kauan. Kysy lisätietoja tai kartoita siivoustarpeesi netissä täyttämällä ja lähettämällä siivouksen kartoituslomake. Haaransuonkuja 10, OULU, puhelin

3 Sisällys Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle Kaksi työryhmää valmistelee tilaajavastuulain uudistusta... 3 Maailmantalouden kehitys ja palkkaratkaisun puute suurimpia epävarmuustekijöitä... 4 Imatralaistaloyhtiö maksaa veroja ja maksuja yli kolmanneksen oululaisyhtiötä enemmän... 6 Onnistunut hallitustyöskentely... 8 Uudistettu isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt... 8 Puheenjohtajavaliokunnan kuulumisia... 9 Isännöitsijän monta roolia Kokoustiloja vokrattavana Eduskunta selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja vaikutuksia Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? Kun muutat, muista sähkösopimus Miten kauan katto kestää entä putket Vaihtoehtoisella menetelmällä saneeratun viemäriputken ikä vahinkotilanteessa Asuntojen kuntotarkastuksiin sääntelyä ja korvausvastuu Veronumero käyttöön jo alkuvuodesta? Turvallisuus- ja kierrätysohjeita jouluun Kutsu syyskokoukseen Kuluttajariitalautakunta otti kantaa pysäköinnin valvontamaksuihin Palveluhakemisto KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 6/2011 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu OULU Puh. (08) Kustantaja Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu Oulu Päätoimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , Toimitussihteeri Maarit Laikola Puh Taitto, ilmoitusaineistot Kalevaprint Oy Taitto: Paula Mäntyniemi Puh Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen Puh Painopaikka Kalevaprint Oy Kansikuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Ylivieskan kaupunki Kemin kaupunki Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) tai takasivun osoitteenmuutoskaavakkeella I ISSN X Yhteystietokortti Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

4 Taksa- ja hintamuutoksia vuodelle 2012 Tiedot alustavia ja arvioita, päätökset tehdään vasta ihan vuoden lopussa. Kaukolämpöenergia Oulun energia: ei hintamuutoksia Haukipudas: ei hintamuutoksia Oulun Seudun Lämpö: arviolta 5 10 % korotus Raahe: hinta nousee alkaen. Uusi hinta 42 /MWh. Seuraava hinnantarkistus aikaisintaan heinäkuussa Kajaani: korotuksia on tulossa, mutta ei vielä tietoa suuruudesta. Sähköenergia Kemi: Siirtohinta nousee 5 %, vaikutus sähkön kokonaishintaan on vajaa 3 %. Oulu: Sähkön kokonaishinta laskee arviolta 2,5 % ensi vuoden aikana. Oulun läänin kiinteistöyhdistys ja Kemin Kiinteistöyhdistys ovat neuvotelleet Oulun Sähkönmyynti Oy:n kassa jäsentaloille 10 % alennuksen myyntihinnaston mukaisista yleis-, aika- ja kausisähköstä vuodelle Alennuksen saa ilmoittamalla Oulun Sähkönmyynti Oy:lle sähkölaskusta löytyvät käyttöpaikkanumerot ja yhteystiedot, sekä kiinteistöyhdistyksen jäsennumeron, joka löytyy jäsentiedotteen osoitetarrasta tai sen voi kysyä yhdistyksestä. Vesi- ja jätevesi Oulu: Talousarvion mukaan veden ja jäteveden käyttömaksuihin vuodelle 2012 ei tule korotusta, vaan ne pysyvät nykyisellään. Sen sijaan mittarikoon mukaiseen perusmaksuun tulee korotus ja jäteveden perusmaksu otetaan käyttöön. Niiden yhteisvaikutus asiakkaan vesimaksuihin on noin 3 %. Veroton Verollinen sis. alv 23 % /m 3 /m 3 Veden käyttö- 1,09 1,34 maksu Jäteveden käyttö- 1,49 1,83 maksu Yhteensä 2,58 3,17 Haukipudas: Vesimaksuja nostetaan, mutta päätöksiä suuruusluokasta ei vielä ole. Taksarakenne muuttuu liittyen uuden Oulun vesihuollon maksujen harmonisointiin. Raahe: Ei vielä tietoa hinnoista Oulunsalo: Ei ole tulossa ainakaan merkittäviä muutoksia Kajaani: Korotus alkaen 4,5 %, jonka jälkeen veden ja jäteveden yhteishinta 3 euroa/kuutio. Perus- ja liittymismaksuihin ei ole tulossa muutoksia. Tontin vuokrat Vuokrat on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin. Vuoden aikana indeksin pisteluku on noussut. Jos vuokrasopimus on sidottu ko. indeksiin, korotuksia on tulossa. Tontinvuokrasopimuksesta kannattaakin tarkistaa korotusehdot. Jätehuolto Kuljetuskustannusten vaikutus nostaa kokonaishintoja arviolta 2 3 %. Oulun Jätehuolto Oy: ei hintamuutoksia. Oulun Jätehuolto Oy on päättänyt lopettaa muovinkeräyksen ekopisteillään Kiinteistövakuutukset Kiinteistövakuutukset on sidottu rakennuskustannusindeksiin. Kun otetaan huomioon vahinkokehitys, korotuspaine on 7 10 % Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

5 Kaksi työryhmää valmistelee tilaajavastuulain uudistusta Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan harmaan talouden torjuntaa. Toinen työryhmä valmistelee tilaajavastuulain osittaisuudistusta erityisesti rakennusalalla ja toinen lisätoimenpiteitä harmaan talouden torjumiseksi majoitus- ja ravitsemisalalla. Molempien työryhmien toimikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Tilaajavastuulain uudistukseen keskittyvä työryhmä valmistelee lain selvitysvelvollisuuden sisällön muuttamista, korotettua laiminlyöntimaksua ja julkisista hankinnoista poissulkemista sekä toiminnan ja sopimussuhteen vakiintuminen -kohtien tarkistamista rakennusalalla. Lisäksi se tarkastelee tilaajavastuulain soveltamisalan laajentamista majoitus- ja ravitsemisalalla. Harmaan talouden torjunta kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Työtä vetää valtiovarainministeriö, ja laaja toimenpideohjelma tulee eduskunnan käsittelyyn vuodenvaihteessa. Nyt asetetut työryhmät liittyvät tähän työhön. Molempien perustettujen työryhmien taustalla on maaliskuussa 2011 julkaistu TEM:n työryhmän mietintö Talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuminen rakennus- sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus toteuttaa kyseisen työryhmän ehdotukset. Molemmat työryhmät ovat työja elinkeinoministeriön vetämiä. Tilaajavastuulain osittaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ry, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Valtion työmarkkinalaitos, Rakennusteollisuus RT ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Akava ry, Rakennusliitto ry ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. Pohjois-Suomen Talokeskus Oy tarjoaa tämän vuoden loppuun mennessä peruskuntoarvion tilaajalle laajennetun energiataloudellisen selvityksen veloituksetta (arvo 430,50 ). Laajennetussa energiataloudellisessa selvityksessä asiantuntija esittää lämmitysenergian, sähkön ja veden kulutuksissa havaitut energiataloudelliset ongelmat ja suositeltavat energiataloudelliset korjaustoimenpiteet sekä toimenpiteiden kustannusarviot, takaisinmaksuajat ja säästövaikutukset. Lisätietoja: Tero Pyykkönen, Pekka Seppänen, Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Taloyhtiöiden kunnossapito- ja korjaustarpeet lisäävät yhtiön kustannuksia lähitulevaisuudessa ja ne ovatkin suurin yksittäinen menoerä taloyhtiössä. Korjauskustannukset olivat kolmenkymmenen prosentin luokkaa v ja sama suunta jatkuu tulevinakin vuosina. Seuraavaksi suurin menoerä tästä kakusta on energialla; sähkön, veden ja lämmityksen osuus taloyhtiön hoitokuluista on n. 35 % ja siitä suurimman osan haukkaa lämmitys n. 60 %. Rakennuksen käytön ja kulutustottumusten tarkkailulla ja lämmitysjärjestelmän säätötoimenpiteillä voidaan saavuttaa merkittävää energian säästöä ilman investointeja. Toimenpiteillä parannetaan asumismukavuutta ja niillä voidaan vaikuttaa asumisterveellisyyteen. 3

6 Kiinteistöliiton talousarvio-ohje taloyhtiöille vuodelle 2012: Maailmantalouden kehitys ja palkkaratkaisun puute suurimpia epävarmuustekijöitä Talouden näkymät viilentyneet inflaatioja korko-odotukset maltillistuneet Kehittyneiden talouksien velkakriisit pysäyttivät maailmanlaajuisen suotuisan talouskehityksen keväällä Kreikan kriisin kärjistyminen koko euroaluetta koskevaksi käänsi suhdanneodotukset jyrkkään laskuun alkuvuonna. Yhdysvaltain talouden kasvu on jäänyt toivottua hitaammaksi ja poliittiset puolueet ovat ajautuneet pattitilanteeseen liittovaltion velkakaton korkeutta ja talouspolitiikan linjaa koskevissa kiistoissa. Aasian talouskasvu on jatkunut, mikä pitää maailmantaloutta edes jonkinmoisessa kasvussa lähikuukausina. Suomen viennin kasvu on hidastunut voimakkaasti keväästä alkaen. Kokonaistuotannon kasvu nousee silti vuonna 2011 melkoisen korkeaksi, jopa kolmeen prosenttiin. Tämä kasvu kertyi suurelta osaltaan jo vuoden alkupuoliskolla. Kysynnän heikentyminen Suomen kannalta tärkeillä vientimarkkinoilla Euroopassa on leikannut viennin kasvua selvästi vuoden puolivälistä alkaen. Asuntoluottokannan kasvu oli tammi heinäkuussa keskimäärin runsaat kuusi prosenttia edellisvuodesta. Nostettujen uusien luottojen keskikorko kohosi vuoden 2010 lopun noin kahdesta prosentista runsaaseen 2,5 prosenttiin vuoden 2011 puolivälin tienoilla. Korkojen ei kuitenkaan enää uskota merkittävästi nousevan, sillä Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykyisellään tai jopa laskevan sitä seuraavaksi. Finanssimarkkinoiden mahdollinen kriisiytyminen voi kuitenkin aiheuttaa luotonsaannin vaikeutumista, luottoehtojen heikentymistä tai korkomarginaalien leventymistä. Kuluttajien luottamus heikentyi jyrkästi loppukesällä. Luottamuksen rapautuminen koski erityisesti kuluttajien käsityksiä kansantaloudesta, mutta velkakriisin pitkittyminen näyttää aiheuttavan yhä enemmän epävarmuutta myös kuluttajien käsityksille oman talouden kestävyydestä. Rakentamisen kasvu hidastumassa Rakentamisen volyymi kasvoi kuluvan vuoden keväällä noin 15 prosentin vuosivauhtia. Vuoden jälkipuoliskolla kasvu kuitenkin huomattavasti tasaantuu, ja kasvuvauhti asettunee koko vuotta 2011 koskien alle viiteen prosenttiin. Uusia asuntoja ennakoidaan valmistuvan vuonna 2011 runsaat , jossa on muutaman prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna. Vapaarahoitteisten asuntojen osuus uudistuotannosta on vuonna 2011 kasvanut, sillä ARAhankkeiden määrä on supistunut alle puoleen vuoteen 2010 verrattuna. Vuodelle 2012 kasvuodotukset ovat varovaisia. Rakennusyhtiöiden suhdanneluottamus kääntyi heinäkuusta alkaen jyrkähköön laskuun muiden toimialojen tapaan. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on mukana asuntotuotannon korkotukilainoituksen myöntämisvaltuuden nostaminen vuoteen 2011 verrattuna. Energian hintojen nousu tasoittunee 2012 Energian hinnat jatkoivat nousuaan maailmanmarkkinoilla vuoden kolmannelle neljännekselle asti. Keväällä Pohjois-Afrikan levottomuudet ja häiriöt erityisesti Libyan öljyn saamisesta markkinoille nostivat raakaöljyn maailmanmarkkinahintaa. Kesällä alkaneet kehittyvien maiden talousongelmat pysäyttivät hintojen nousun, mutta raakaöljyn hinta vakiintui syyskuussa runsaaseen 110 dollariin barrelilta. Etla ennustaa vuoden 2011 keskihinnaksi 109 dollaria, josta vuonna 2012 laskeuduttaisiin 100 dollarin tietämille vuosikeskiarvona. Tästä alkaisi uusi nousu vuodelle Kevyt polttoöljy on ollut vuonna 2011 noin kolmanneksen edellis Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

7 vuotta kalliimpaa. Hinta on pysytellyt koko vuoden runsaassa eurossa litralta, millä tasolla hinta ei ole koskaan aiemmin ollut. Myös vuodelle 2012 kevyen polttoöljyn hinnan voi olettaa pysyvän vähintään euron litrahinnassa. Kivihiilen ja maakaasun voi ennakoida seuraavan raakaöljyn markkinahintaa. Näin ollen kauko- ja sähkölämmön hinta tullee pysyttelemään miltei nykyisillä korkeilla tasoilla myös vuonna Lämmitysbudjettiin on syytä varata vähintään yhtä paljon kuin vuonna 2011 on kulunut ja loppuvuonna arvioidaan normaalivuoden lämmitystarpeen mukaan kuluvan. Sähkön markkinahinta on jatkanut nousuaan, joskin vuoden 2011 puoliväliin tultaessa nousuvauhti hidastui. Kerrostalosähkön hinta oli syyskuussa noin 13 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Sähkön pohjoismaiset markkinahinnat ovat vuonna 2011 olleet paikoitellen jopa vuoden takaista alemmalla tasolla runsaiden sateiden aiheuttamien vesivarantojen paisumisen ansiosta. Suomessa sähkön markkinahinnat eivät vielä ole laskeneet. Talousarvioita tehtäessä perusteltua on varata kiinteistösähköön vuoden 2011 suuruinen kulubudjetti. Palkkakustannusten muutokset Talonmiesten ja siivoojien sopimus päättyy nykyisellään Kiinteistöpalvelualan toimihenkilösopimus on voimassa asti. Vuodelle 2012 voidaan kiinteistöalalle odottaa ainakin kolmen prosentin palkkakustannusten nousua. Neuvottelut työehtosopimuksista ovat kesken, joten taloyhtiöiden on syytä omien päätösaikataulujensa ja kustannusrakenteensa mukaisesti tarkistaa muutokset työvoimakuluihinsa. Sosiaalivakuutusmaksuista vuodelle 2012 ei ole vielä päätöksiä. Perusteltua lienee varata yhtiöissä niihin vuonna 2011 voimassa olleiden maksujen verran. Kiinteistöveroihin nousua tasausjärjestelmän muutoksen seurauksena Kiinteistöveroprosentit vuodeksi 2012 vahvistetaan marraskuun puoliväliin mennessä. Useat kunnat nostanevat prosenttejaan, koska muuten ne ovat menettämässä tulojaan kiinteistöveron poistuessa verotulojen tasausjärjestelmästä. Kiinteistöjen verotusarvoperusteet vahvistetaan joulukuussa. Jos tontin verotusarvo on edelleen ns. tavoitearvoa alhaisempi, on odotettavissa oleva nousu otettava huomioon. Näiden osalta tontin verotus kiristyy edelleen. Muut kunnalliset maksut, esimerkiksi veden ja jäteveden hinta, vaihtelevat kunnittain huomattavasti. Maksuja ei ole joka kunnassa korotettu vuosittain, joten korotukset ovat usein prosenttimääräisesti suuria ja niitä tehdään myös kesken vuotta. Yleisen kustannustason ylittäviä korotuspaineita ei kuitenkaan joka laitoksella ole, mutta vaarana on, että kuntien taloutta paikataan myös piiloveronluonteisilla maksuilla. Jätehuollon osalta kustannuskehitys riippuu eniten työvoima- ja polttoainekehityksestä sekä jäteveron korotuksesta ja jätteenkäsittelymaksuun kohdistuvasta korotuspaineesta etenkin niillä alueilla, joilla on panostettu kaatopaikkakäsittelyyn. Yleinen jätehuollon kustannuspaine tästä ensi vuoteen lienee viitisen prosenttia. Kaatopaikalle vietävästä jätteestä perittävä jätevero on nousemassa vuodessa 2013 alkaen 10 eurolla tonnilta. Avustuksia energiatehokkuuskorjauksiin Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan vilkkaana. Suuntaus on hyvä, sillä ns. korjausvelkaa ei saisi päästää syntymään. Puitteet korjaamiselle ovat lainarahan hinnan ja avustusten suhteen heikentymässä. Silti taloyhtiöt saanevat korjauslainaa yhä alle 3,5 prosentin korolla. Avustukset painottuvat energiatehokkuutta parantaviin energia-avustuksiin, jotka tullevat aiempaa vähemmässä määrin koskemaan taloyhtiöitä. Hissiavustukset poistunevat kokonaan. Vuodeksi 2012 rakentamisen panoshintojen nousun ennustetaan olevan runsaat kolme prosenttia. Kiinteistöjen vakuutusmaksujen nousu on arviolta 3 4 prosenttia, jos maksut on sidottu rakennuskustannusindeksin tapahtuneeseen nousuun eikä vakuutusehtoihin ole tullut tai tulossa muita muutoksia. Mikäli tontin vuokra on sidottu esimerkiksi elinkustannusindeksiin, vuokraan on varattava tarkistuskuukaudesta riippuen 3 4 prosentin lisä. Tulot menojen mukaisiksi Taloyhtiön tuloista huomattavin osa eli hoitovastikkeet kehittyvät yleensä hoitokulujen mukaisesti. Eli kustannusten nousut on katettava pääsääntöisesti hoitovastikkeilla. Käyttökorvaukset ja vuokrat on pidettävä ajan tasalla, jottei näiden erien liian alhaista tasoa tarvitse kattaa hoitovastikkeilla. Vuokrat on varsin usein elinkustannus- tai kuluttajahintaindeksisidonnaisia, joten niiden nousu jäisi tarkistusajankohdasta riippuen 3 4 prosenttiin. Jos tarkistusperuste on kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi, vuokrien lisäys olisi 7,5 10 prosenttia. Kustannukset kattava lämminvesimaksu on vuonna 2012 keskimäärin euroa ja kaikki vesikustannukset kattava vesimaksu euroa asukasta kohti kuukaudessa, mikäli myös veden kulutus on keskimääräistä (noin 155 l/asukas/vrk). Jos taloyhtiöllä on erityisvastikkeita kuten kaapelitelevisiovastike, niiden korotustarve tulee laskea vastikkeilla katettavien menomuutosten pohjalta. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

8 Indeksitalovertailu 2011: Energiaverot nostaneet eniten kiinteistökustannuksia viime syksystä Imatralaistaloyhtiö maksaa veroja ja maksuja yli kolmanneksen oululaisyhtiötä enemmän Asuinkerrostalojen hoitovastikkeista menee jo 60 prosenttia kiinteistöveroon ja kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Kuntien päättämät vero- ja maksuperusteet vaihtelevat kuitenkin varsin paljon. Niinpä asuminen tulee tänä vuonna imatralaiskaksiossa 400 euroa kalliimmaksi kuin vastaavassa kaksiossa Oulussa. Suomen Kiinteistöliiton selvityksessä verrattiin samanlaisen ns. indeksitalon kustannuksia 39 maamme kaupungissa käyttäen syyskuussa voimassa olleita maksuperusteita. Indeksitalo on normaali 30-vuotias kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Kaikkiaan kiinteistöverot ja ns. kunnalliset maksut vievät vertailukaupungeissa keskimäärin 2,22 euroa neliöltä kuukaudessa eli miltei 50 prosenttia hoitokuluista ja 60 prosenttia hoitovastikkeesta. Kiinteistöveroihin ja maksuihin meni vertailukaupungeissa keskimäärin yhdeksän prosenttia viimevuotista enemmän. Viime syksystä eniten ovat suhteellisesti nousseet kiinteistösähkö (16,7 %), tontin kiinteistövero (12,2 %) ja kaukolämpö (11,2 %). Energiakustannusten nousu johtuu pääosin vuoden alusta voimaantulleesta energiaverouudistuksesta. Imatra ja Turku kärjessä Kalleinta asuminen on vertailukaupungeista Imatralla, missä kiinteistöveroihin ja maksuihin menee indeksitalossa yli euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Turku, Hamina, Savonlinna ja Lohja, joissa maksut ovat yli euroa. Edullisinta keskusta-asuminen on Oulussa, Kokkolassa ja Raumalla, missä indeksitalon kiinteistöverot ja kunnalliset maksut ovat euroa Imatraa pienemmät. Ero Imatran ja Oulun välillä on esimerkiksi 50 neliön kaksiossa 400 euroa vuodessa eli 33 euroa kuukaudessa. Imatralaiskaksiossa asuva maksaa vastikkeessaan kunnallisia veroja ja maksuja euroa vuodessa, kun Oulussa selviää eurolla. Kiinteistöveroissa ja jätehuollossa suhteellisesti suurimmat erot Kunnallisista maksuista suhteellisesti suurimmat erot ovat jätehuollossa. Kun Tampereella jätehuoltoon menee 10 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, on jätehuoltokustannus Kokkolassa, Rovaniemellä, Savonlinnassa, Imatralla, Kuopiossa, Vaasassa, Haminassa, Uudessakaupungissa ja Salossa yli kaksinkertainen. Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa myös tontista perittävä kiinteistövero. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta lähes 50 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on määrä mones Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

9 3 Indeksitalon*) kiinteistöverot ja kunnalliset maksut vuonna 2011 ( /m 2 /kk), 10 suurinta kaupunkia 2,5 2 1,5 1 0,5 *) samanlainen asuinkerrostalo joka kaupungissa 0 Turku Jyväskylä Helsinki Lahti Kuopio Vantaa Tampere Espoo Kouvola Oulu jätehuolto 0,19 0,131 0,123 0,136 0,217 0,123 0,097 0,123 0,161 0,124 Sähkö 0,172 0,186 0,189 0,176 0,173 0,172 0,182 0,179 0,195 0,16 Vesi ja jätevesi 0,51 0,623 0,413 0,503 0,518 0,464 0,424 0,462 0,477 0,471 Kaukolämpö 1,271 1,031 0,958 0,98 0,898 1,091 1,041 1,079 0,875 0,78 Rakenn. kiinteistövero 0,14 0,219 0,14 0,219 0,188 0,14 0,175 0,14 0,219 0,14 Tontin kiint.vero 0,214 0,158 0,429 0,21 0,193 0,191 0,228 0,083 0,077 0,161 sa pikkukaupungissa alle kymmenesosa tästä. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankaria asuinrakennusten verottajia ovat mm. Kotka, Heinola, Jyväskylä, Kemi, Kouvola, Lahti ja Ylöjärvi. Kotkassa, joka soveltaa 0,53 prosenttia, vastikevaikutus (23 senttiä neliöltä kuukaudessa) on 65 prosenttia suurempi kuin kaupungeissa, jotka soveltavat asuinrakennuksiin minimiveroprosenttia 0,32. Kaukolämpöön jo toista euroa neliöltä kuukaudessa Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee indeksitalossa keskimäärin 1,04 euroa neliöltä kuukaudessa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Lohjalla ja Imatralla (1,35 euroa), Haminassa, Turussa, Nokialla, Järvenpäässä ja Heinolassa kaikissa yli 1,20 euroa neliöltä kuukaudessa. Edullisinta kaukolämpö on Kokkolassa (0,75 euroa) ja Oulussa (0,78 euroa).. Kun veteen ja jäteveteen menee keskimäärin runsas puoli euroa neliöltä kuukaudessa, on määrä Rovaniemellä 66 senttiä. Edullisinta vesi ja jätevesi on Helsingissä (41 senttiä/m 2 /kk), Tampereella ja Porvoossa. Indeksitalon sähkölaskuun menee senttiä neliöltä. Asumiskustannukset paljolti kuntapäättäjien käsissä Edellä kuvattu vertailu on koskenut kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista aiheutuvia asumiskustannuseroja. Indeksitaloa on käytetty siksi, että saataisiin todellisuutta vastaava kuva kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen vaikutuksesta eri kaupungeissa. Pelkkien energia-, vesi- ja jätevesimaksujen yksikköhintojen vertailu johtaa harhaan, sillä kaukolämmön, sähkön ja vedenkin perusmaksut määräytyvät kuluttajakiinteistön koon mukaan ja vaihtelevat perusteiltaan kunnittain. Vertailussa mukana olleet ja asumiskustannuksiin vaikuttavat tekijät ovat kunnallisten päättäjien ja osin myös valtiovallan käsissä. Kiinteistöveroista ja kunnallisista maksuista käydään kuitenkin vähemmän keskustelua kuin kunnallisveroprosentista tai päivähoito- tai joukkoliikennemaksuista, vaikka ensin mainitut vaikuttavat kaikkien kuntalaisen asumiskustannuksiin. Kannetaanhan kiinteistöveroja ja kunnallisia maksuja kaikilta omakotitalon omistajilta suoraan, osakkeenomistajilta vastikkeissa ja vuokralaisilta vuokrissa, oli tuloja tai ei. Kiinteistöverojen osalta kuntapäättäjien tulisi pohtia verotuksen kohtaantoa mm. sitä millä perusteella asumisen lisäverottaminen olisi oikeudenmukaisempaa kuin kunnallisen tuloverotuksen kiristäminen. Kunnallisten maksujen suhteen olisi lisäksi kysyttävä, määräytyvätkö ne omakustannusperusteisesti vai käytetäänkö niitä piiloveroina. Kysymys on perusteltu, kun vuodesta 2001 alkaen tehty indeksitalovertailu osoittaa, että kiinteistöverot ja maksut ovat nousseet yli 60 prosenttia, mutta inflaatio samana aikana alle 20 prosenttia. Suurista kaupungeista Oulu on ollut maltillisin (nousua 35 %). Neljä kertaa inflaatiota nopeammin on verojaan ja maksujaan korottanut Lahti, jossa nousu on ollut peräti 79 prosenttia. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

10 onnistunut hallitustyöskentely Tutkija-kouluttaja Eija Keränen, Operosus Oy:n toimitusjohtaja kertoi lentävään ja mukaansa tempaavaan tyyliinsä kokemuksia oman taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana toimimisesta. Hallituksen toiminnan kannalta tärkeä alkutekijä on selvittää taloyhtiön kiinteistön strategia; miksi meidän taloyhtiö on olemassa, mihin suuntaan sitä viedään, millä aikajänteellä ja millä keinoilla? Kun tätä asiaa pohdittaisiin yhtiössä, hallituksenkin olisi helpompi tehdä suunnitelmia tulevaisuutta varten. Eija Keräsen luotsaamassa taloyhtiössä toimintaa on selkiytetty taloyhtiön vuosikellolla, johon merkataan tulevan vuoden toiminnot esim. hallituksen kokoukset, yhtiökokoukset, taloyhtiön talkoot sekä mahdollisten korjaushankkeiden ajankohdat. Keränen luetteloi useita hyvän hallituksen puheenjohtajan ominaisuuksia. Mutta yksistään puheenjohtajakaan ei ole mitään, vaan yhteisten asioiden hoitamiseen tarvitaan kaikkien panosta, sillä hyvä yhteistyö syntyy ihmisistä. Hallituksessa olevilla täytyisi olla todellinen halu hoitaa yhteisiä asioita ja toisaalta halu tulla johdetuksi. Tässä muutama esimerkki hyvän puheenjohtajan ominaisuuksista: kokonaisuuden näkemys kuunteleva, keskusteleva, pohtiva ja perusteleva avoimuus, rehellisyys, luottamus, yhteistyötaidot jämäkkä, mutta inhimillisen pehmeä ulospäin suuntautunut sopivalla tavalla utelias ja aktiivinen innostunut halu mennä eteenpäin arvostelua kestävä laajasti verkostoitunut prosessionaalinen ja dynaaminen työote Eija Keränen. Uudistettu isännöintitehtäväluettelo ilmestynyt Uuden asunto-osakeyhtiölain mukainen päivitetty Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo tarjoaa valmiin mallin isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken. Isännöintitehtäväluettelo on laadittu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille avuksi isännöintiä koskevien tarjouspyyntöjen laatimiseen ja isännöintisopimusten solmimiseen. Isännöintitehtäväluettelosta julkaistiin nyt jo 9. painos. Isännöintitehtäväluettelo koostuu Tehtäväluettelosta, jossa isännöintitehtävät on lueteltu aihealueittain, sekä Selitysosasta, joka sisältää tarkemmat tehtäväkuvaukset. Mallia voi käyttää sellaisenaan, mutta luettelo mahdollistaa myös omat räätälöinnit: kunkin tehtävän kohdalle on jätetty tila omia valintoja ja lisäselvityksiä varten. Luettelossa annetaan valmis malli siitä, mitkä tehtävät sisältyvät isännöitsijän kiinteään kokonaispalkkioon ja mistä tehtävistä sovitaan erillisveloitus. Luettelon lopussa on lisäksi Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot ISE 2007 sekä Hyvä isännöintitapa Isännöinnin eettiset ohjeet. Isännöintitehtäväluettelo on laadittu ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöille avuksi isännöintiä koskevien tarjouspyyntöjen laatimiseen ja isännöintisopimusten solmimiseen. Siitä on suuri hyöty myös isännöitsijälle tarjousten ja palvelupakettien muodostamisessa. Kun tarjouspyynnöt ja sopimukset tehdään tehtäväluettelon pohjalta, syntyy sekä taloyhtiölle että isännöitsijälle yhtenäinen käsitys sovittujen isännöintitehtävien kokonaisuudesta ja tehtävistä suoritettavista korvauksista Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

11 Puheenjohtajavaliokunnan kuulumisia Oulun läänin kiinteistöyhdistys perusti puheenjohtajavaliokunnan käsittelemään taloyhtiöiden erityiskysymyksiä. Valiokunnan jäsenet, Paula Tamminen, Seppo Ikonen, Pauli Korpela, Raimo Järvenpää, Eero Tulkki, Sauli Puolitaival ja Hannu Hamari (pj), ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia. Hallituksen valvontatehtävät Valiokunnan toiminta on ollut aktiivista ja käsiteltävänä on ollut useita taloyhtiöitä askarruttavia aiheita. Valiokunta on mm. pohtinut hallituksen mahdollisuutta valvoa taloyhtiön toimia ja listannut niistä tärkeimpiä: a) isännöintisopimuksen sisällön tarkastaminen; tekeekö isännöitsijä sopimukseen kuuluvat työt sopimushinnalla. Sopimukseen lisättävä vaatimus isännöitsijän käynneistä talossa b) tositteiden tarkastus; hallitus valitsee yhtiön sisältä tarkastajan, joka tarkastaa kuitit säännöllisin väliajoin c) hallitus tekee toimenpidepäätökset: Oulun läänin Kiinteistöyhdistys isännöitsijän vakiopalkkion ulkopuoliset veloitukset hyväksytetään hallituksessa ennen maksatusta hallitus hyväksyy kaikkien sopimusten hintamuutokset ennen voimaantuloa d) rakennus- ja korjausprojektien valvonta valvojan ohella ja ennakkosuunnitteluun osallistuminen e) ns. pitkän tilinpäätösajon tarkastaminen f) tilintarkastajan muistion käsittely tilintarkastuskertomuksen lisäksi g) tilitapahtumien tarkastelu joko tilin katseluoikeudella tai paperitiliotteista h) taloyhtiön sopimuskanta hallitukselle i) ns. vuokrankantokirjan tarkastaminen; isännöitsijä esittää vuosittain hallitukselle selvityksen perityistä vastikkeista, vesi-, autopaikka-, pesutupa- ym. maksuista j) isännöitsijän raportointivelvollisuus k) isännöitsijän saatava alihankkijoiden käyttöön hallituksen lupa l) taloyhtiön rahaliikenne ei saa kulkea isännöitsijätoimiston rahaliikenteen kautta, vaan suoraan taloyhtiön ja palveluntuottajan välisenä. m) taloyhtiön hallituksen tulisi kerran vuodessa tutustua taloyhtiön koko sopimuskantaan. Hallitus on vastuussa sopimuksen sisällöstä, isännöitsijä sopimuksen noudattamisesta. Hallintopalvelusopimus Valiokunta on käsitellyt myös pienten taloyhtiöiden ongelmaa saada isännöintipalvelua. Isännöitsijätoimistot eivät ole halukkaita tarjoamaan palveluitaan pieniin taloyhtiöihin, koska palveluista saatava korvaus on pieni, mutta työt ovat kuitenkin samat kuin isossa taloyhtiössä. Laki ei velvoita valitsemaan isännöitsijää, mutta yhtiöjärjestysmääräys voi sen tehdä. Vaihtoehtona isännöitsijälle, pieni taloyhtiö voisi ostaa kirjanpitopalvelut tilitoimistolta tai jos taloyhtiössä on kirjanpitotaitoisia osakkaita, teetättää kirjanpito heillä. Kirjanpidon lisäksi taloyhtiössä on muita pakollisia töitä, joista olisi syytä tehdä palvelupaketti, jolloin palvelujen ostaminen pienelle taloyhtiölle olisi mahdollista. Ongelman 9

12 ratkaisemiseksi valiokunta on tehnyt Hallintopalvelusopimuksen, jota räätälöimällä pieni taloyhtiö voi hankkia tarvitsemansa palvelut. Sopimus löytyy yhdistyksen nettisivuilta Puheenjohtajavaliokunnan ohjeistukset Kulutuksen seuranta ja energiatodistuksen päivittäminen pitäisi kuulua isännöinnin perussopimukseen. Suositellaan yhtiön kaukolämmön tilausvesivirran tarkistamista. Tilinpäätöksen allekirjoittajana tulee olla vastuullinen isännöitsijä. Taloyhtiöiden edustajien, joiden taloyhtiöille on hankittu Tampuuri-ohjelma, tulisi saada käyttäjätunnukset ohjelmaan. Tällä hetkellä taloyhtiöt eivät saa Tampuuri-ohjelman hyötyjä. Tunnukset saa isännöitsijätoimistolta. Isännöintisopimuksiin tulisi laittaa siirtoehto eli kun palveluntuottaja vaihtuu, aineisto siirtyy uudelle palveluntuottajalle. Lisäksi sopimukseen tulisi sisällyttää ehto isännöitsijän vaihtotilanteessa toimiston pysyessä samana. Taloyhtiöllä pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa uuden isännöitsijän valintaan. Puheenjohtajavaliokunta voisi ottaa kantaa kaupungin vuokratonttiasioihin. Olisiko taloyhtiöiden syytä yhdessä olla yhteydessä kaupungin edustajiin? Remonteissa suositellaan tuntikorvausta isännöitsijälle %-perusteisen sijaan, mikäli sellaista peritään. Ajankohtaista Energian säästö on päivän teema. Markkinoilla on uusia teknisiä laitteita, joiden avulla on saavutettavissa säästöjä. Puheenjohtajavaliokunnan tietoon on tullut, että jotkut isännöitsijöistä haluavat ansaita taloyhtiöissä saavutetuilla säästöillä ja tekevät provisiosopimuksia. Samat tekniset laitteet taloyhtiö voi hankkia suoraan itse ja saada täyden hyödyn itselleen. Isännöitsijän perustehtäviin kuuluu energiataloudesta huolehtiminen. Provisiosopimuksia ei suositella millään tavalla. Pesulla ja suojauksella lisää ikää jopa 20 vuotta Tarjoamme työläälle kattoremontille helpomman ja edullisemman vaihtoehdon! Huollamme ja suojakäsittelemme katot uudenveroisiksi. Meidän testatut TINO - tuotteet antavat katolle vuoden jatko-ajan. Lähes m² kokemus, huippuaineet sekä tehokkaat työvälineet takaavat upean ja kestävän lopputuloksen, jota voi ihailla vuosia eteenpäin Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

13 Vuoden Isännöitsijä 2011, Mauri Niemelä, Oulun isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän monta roolia Yhdistyksen järjestämässä syyskuun koulutuksessa Pakkalan Salissa, jossa aiheena oli taloyhtiön putkiremontit, painavan sanansa sanoi Vuoden Isännöitsijä, toimitusjohtaja Mauri Niemelä Oulun Isännöitsijätoimistosta. Mauri Niemelä. 1. Isännöitsijä on asiantuntija Isännöitsijä tuntee parhaiten talon, sen asukkaat, historian ja tekniikan. Isännöitsijän tehtävänä on huolehtia rakennuksen ja kiinteistön hoidosta, selvittää hallituksen ja asukkaiden tarpeita, rakennuksen tarpeita unohtamatta. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Isännöitsijä kilpailuttaa projektin vetäjät, suunnittelijat, valvojat, valmentaa hallituksen tuleviin korjaushankkeisiin. Isännöitsijä osaa käyttää käsikirjoja ja tsekkauslistoja, mutta ymmärtää käyttää tarvittaessa asiantuntijoita. 2. Isännöitsijä on hallituksen työrukkanen Isännöitsijä alustaa korjaustarpeet ja korjausvaihtoehdot, opastaa aikataulussa sekä hankkeen käynnistämisessä, käynnistää hankeselvitykset ja huolehtii asioiden etenemisestä. 3. Isännöitsijä on hallituksen sparraaja Hallitus koostuu oman alansa asiantuntijoista, yleensä isännöitsijä on ainoa kiinteistöalan asiantuntija. Isännöitsijä tuo asioita esille ja motivoi hallituksen. Käsikirja ja tsekkauslistat auttavat asiassa. 4. Isännöitsijä on suunnittelun ohjaaja Isännöitsijä toimii projektin vetäjänä ja ohjaa suunnittelua. Hän huolehtii, että suunnittelukokouksia pidetään riittävän usein, ja että kaikki tietävät miten edetään. Isännöitsijä vastaa aikataulusta ja hän ymmärtää, että suunnittelun aikana päätetään tasosta ja kustannuksista. 5. Isännöitsijä on kielen kääntäjä Ammattilaiset puhuvat ammattikieltä, isännöitsijä kääntää sen ymmärrettävään muotoon. Vaikka isännöitsijä itse tietäisikin asian, hän tekee tarkentavia kysymyksiä, jotta hallitus pysyisi kärryillä. Isännöitsijä kaivaa ammattilaisilta esille tiedot vaihtoehdoista ja perusteluista, jotta päätös voidaan tehdä. 6. Isännöitsijä on tiedottaja Isännöitsijä tietää, että tiedotuksella on merkittävä rooli taloyhtiöiden asioissa. Huono tiedotus voi pilata onnistumisen, mutta hyvä tiedotus voi pelastaa epäonnistumisen. Varsinkin urakan aikana tiedotuksen merkitys on äärimmäisen tärkeä. Onnistunut suunnittelu edellyttää ahkeraa informointia. Prosessin aikana ajatus vähitellen kypsyy ja päättäjät oppivat ymmärtämään mistä on kysymys. Hallitus ei voi tehdä päätöksiä sellaisista asioista, joita se ei ymmärrä. Päätöksenteko perustuu suunnitelmiin ja kustannuksiin sekä muihin tosiasioihin. 7. Isännöitsijä on perustelija Päätettäväksi tulevat asiat, olivat ne talous- tai teknisiä asioita, on perusteltava. Myös hylätyt vaihtoehdot pitää perustella. Asiat tulee esitellä niin yksinkertaisesti, että jokainen ne ymmär- 11

14 tää. Hankalat asiat tulee esitellä ennen päätöstä useampaan kertaan. Suunnitelmat ja muu materiaali kannattaa vastaavasti jakaa useampaan kertaan. Isännöitsijä haluaa, että osakkaat voivat aidosti päästä vaikuttamaan asioihin. 8. Isännöitsijä on talousvastaava Isännöitsijä huolehtii rahoituksesta. Hän huolehtii, että korjaukset ja niiden rahoitus tehdään suunnitelmallisesti siten, että maksurasitus pysyy kohtuullisena. Isännöitsijä huolehtii sekä yhtiön että osakkaiden intresseistä. Isännöitsijä ottaa huomioon, että osakkaana voi olla asuva osakkeenomistaja tai sijoittaja. Hän ohjaa sellaisiin rahoituspäätöksiin, jotka ottava huomioon molempien edut. Hän ei rahastoi korjaushankkeita sijoittajan tappioksi jos poistovaraa on riittävästi. Toisaalta hän osaa suunnitella ennakkorahastoinnit, lainat, kertasuoritukset, poistovarat ja verot optimaalisesti. Korjaushankkeissa hän osaa varautua lisälaskuihin. Osakkaille annettavat hyvitykset perusteluineen hän suunnittelee etukäteen. 9. Isännöitsijä ei tee samaa virhettä kahdesti Isännöitsijä oppii virheistään. Hän ei tee samaa virhettä kahteen kertaan. Kokoustiloja vuokrattavana Oulun läänin kiinteistöyhdistys vuokraa kokous- ja koulutustiloja osoitteessa Kirkkokatu 53. Vuokrattavana on kymmenen henkilön kokoustila + minikeittiö (19 m²). Kokoustilassa on 42 tuuman näyttö. Vuokra 50 euroa. sekä 30 henkilön koulutustila + minikeittiö (60 m²), jossa videotykki. Vuokra 80 euroa. Tilojen vuokraus: tai Maarit Laikola, puh Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

15 Eduskunta selvittää rakennusten kosteus- ja homeongelmien syitä ja vaikutuksia Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Yhtenä merkittävimmistä aiheuttajista on rakennusten kosteus- ja homevauriot. Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilaa aiheeseen liittyvän tutkimuksen, jonka tehtävänä on tuottaa ajankohtaista tietoa ongelmien syistä, laajuudesta sekä vaikutuksista. Huonosta sisäilmasta yli 3 miljardin kustannukset vuosittain Viime vuosina esitettyjen karkeiden arvioiden mukaan huonon sisäilman taloudelliset kokonaiskustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuodessa. Arviolta jopa suomalaista voi altistua päivittäin kosteus- ja homevaurioille kodeissa, työpaikoilla tai muissa julkisissa rakennuksissa. Kosteus- ja homeongelmien on arvioitu aiheuttavan vuosittain terveydenhuoltojärjestelmällemme yli 200 miljoonan euron kustannukset. Laajuudesta huolimatta tiedot kosteus- ja homevaurioista ovat Oulun läänin Kiinteistöyhdistys puutteellisia, vanhentuneita ja osin ristiriitaisia. Tarkastusvaliokunnan tutkimuksessa tuotetaan uutta ajankohtaista tietoa aiheesta ja tarkastelun kohteena on koko Suomen rakennuskanta. Erilaisten arvioiden mukaan kosteus- ja homevauriot ovat yleisiä kaikissa rakennustyypeissä käyttötarkoituksesta ja omistuspohjasta riippumatta. Esimerkiksi erilaisissa julkisissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa, kosteus- ja homevauriot näyttävät olevan yleisiä. Tutkimuksella selvitetään kosteus- ja homeongelmien laajuutta sekä kartoitetaan ongelmasta aiheutuvia kansantaloudellisia ja julkistaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksessa pyritään löytämään kosteus- ja homevaurioiden syyt. Tämän lisäksi arvioidaan jo tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille sellaista tietoa, johon pohjautuen on mahdollista vähentää rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja terveyshaittoja. Tutkimus valmistuu elokuun 2012 loppuun mennessä Tutkimuksen toteuttaja valitaan avoimella tarjouskilpailulla. Lisätiedot tutkimuksen kohteesta ja tutkimusta koskeva tarjouspyyntö löytyvät osoitteessa Kosteus- ja homeongelmia koskeva tutkimus on neljäs tutkimusaihe, josta tarkastusvaliokunta tilaa ulkopuolisen ja riippumattoman asiantuntijatahon tutkimuksen. Vuonna 2008 valiokunta tilasi selvityksen valtion verotuloennusteiden osuvuudesta vuosina , vuonna 2009 harmaan talouden nykytilasta Suomessa sekä vuonna 2010 valtion omistajaohjauksen valvonnasta. Hyvin Huollettu puuikkuna kestää lähes ikuisesti 13

16 Miten sopia kiinteistön talvikunnossapidosta? Kiinteistönomistajan tulee huolehtia liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä ja tontin kohdalla olevalla jalkakäytävällä, ellei kunta ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen. Lisäksi järjestyslaki edellyttää, että kiinteistönomistaja vastaa mm. siitä, että katolta putoava lumi tai jää ei aiheuta vaaratilanteita. Tämä kiinteistönomistajalle kuuluva turvallisuusvelvoitteen täyttäminen voidaan siirtää sopimuksella esimerkiksi kiinteistöpalveluyritykselle, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kiinteistönomistajalla on kuitenkin ensisijainen vastuu kiinteistöllä liikkuvien turvallisuudesta ja kiinteistöllä tapahtuvista vahingoista. Kiinteistöpalvelusopimukset tulee laatia riittävän kattaviksi ja niissä on otettava huomioon kiinteistönomistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen, jos ne halutaan siirtää kiinteistöpalveluyritykselle. Sopimuksessa on määriteltävä kiinteistön ja sen edustalla olevan jalkakäytävän liukkauden ehkäisemisen laatutaso ja mihin aikaan esim. arkija viikonloppuaamuisin liukkauden ehkäiseminen on oltava tehtynä. Jos halutaan varmistua myös siitä, että liukkautta estetään myös iltaisin tai vastaavina ongelma-aikoina sääolosuhteiden vaihdellessa, kuten esim. keväällä, tulee tästäkin olla maininta. Sopimukset tehtävä ohjaamaan toimintaa Kattojen lumi- ja jäätilanteen valvonnasta on perinteisesti sovittu hyvin vaihtelevasti. Joissakin sopimuksissa on selkeästi todettu, että kiinteistöpalveluyrityksen tulee valvoa kattojen lumi- ja jäätilannetta ja tarvittaessa ryhtyä olosuhteiden edellyttämiin toimenpiteisiin vaaratilanteiden ehkäisemiseksi asettamalla puomit, lippusiimat ja varoituskyltit. On myös mahdollista sopia, että kiinteistöpalveluyritys ryhtyy automaattisesti toimenpiteisiin lumen tai jään pudottamiseksi. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin tarkasti, että kumpikin osapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu sopijapuolten kesken jakautuu. Esimerkiksi talvikunnossapitotehtävien osalta tulee sopimuksessa määritellä riittävän yksityiskohtaisesti, kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumija jäätilanteen tarkkailu käytännön toimenpiteiden tasolla tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne tai mitä valvonta 24/7 konkreettisesti pitää sisällään. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kiinteähintaisiin sopimuksiin tulisi määritellä talvikauden, 1. lokakuuta 30. huhtikuuta, osalta hiekoituskertojen sekä lumilähtöjen lukumäärät. Sopimuksen mukaisten lukumäärien ylittävät hiekoituskerrat ja lumilähdöt talvikauden ajalta tulee kiinteistönomistajan aina tilata ja korvata erikseen. Palveluntoimittajan tulisi kirjata suorittamansa hoito- ja ylläpitotehtävät (esim. hiekoituspäiväkirja, aurauspäiväkirja), josta tehdyt työt voidaan helposti todentaa myös jälkikäteen. Kattolumien pudotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan. Palveluntoimittaja ei saa päästää kokemattomia henkilöitä lumenpudotustehtäviin. Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava yhteisesti osapuolten kesken, eikä toinen osapuoli voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää velvoitteita. Älä aiheuta vaaratilannetta Vaikka erillisiä sopimusehtoja talvikunnossapitoon liittyen ei olisikaan, mutta sopimuksessa on sovittunoudatettavaksi Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007), palveluntoimittaja on näiden ehtojen mukaan velvollinen viipymättä ilmoittamaan tilaajalle kiinteistöllä havaitsemansa viat ja puutteet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vahingonvaaran kiinteistölle tai henkilölle. Palveluntoimittajalla on myös oikeus havaittuaan välitöntä korjausta vaativan vian tai puutteen tehdä tai teettää korjaus tilaajan lukuun heti, mikäli se suuremman va Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

17 hingon välttämiseksi on tarpeellista eikä tilaajan vastuuhenkilö ole välittömästi tavoitettavissa. Jos havaittu vika tai puute voi aiheuttaa hengenvaaran, palveluntoimittajalla on oikeus ja velvollisuus eristää vaarallinen alue, tai jos se ei ole mahdollista, järjestää opastus, jonka perusteella vaarallinen paikka voidaan turvallisesti kiertää. Oulun Energia, viestintäsuunnittelija Mari Laulumaa Kun muutat, muista sähkösopimus Jos vahinko sattuu Mahdollisessa vahinkotapauksessa sopimuksista huolimatta ensisijainen korvausvastuu vahingonkärsineeseen nähden on kiinteistönomistajalla. Jos siis osakas tai muu kiinteistön vastuualueella liikkuva liukastuu ja loukkaa itsensä, joutuu kiinteistöosakeyhtiö/kiinteistönomistaja korvaamaan syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet. Kiinteistönomistaja voi vaatia puolestaan sopijakumppaniltaan korvausta. Korvauksen saaminen edellyttää luonnollisesti, että kiinteistöpalveluyritys ei ole noudattanut sopimusta, vaan on laiminlyönyt siihen liittyviä velvoitteitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että sopimukset laaditaan riittävän kattaviksi ja niissä otetaan huomioon kiinteistön omistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen. Muista vakuutukset Taloudellisen riskin minimoimiseksi tilaajan/omistajan kannattaa hankkia ja pitää voimassa kiinteistön vakuutus ja toimeksisaajan puolestaan vastuuvakuutus. Myös kiinteistöpalvelualan yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007) edellyttävät osapuolilta asianmukaisten vakuutusten ottamista. Vahinkoja voi tapahtua kaikesta varautumisesta ja hyvästä hoidosta huolimatta, mutta tuolloin ei voi tulla henkilökohtaista vastuuta vahingosta rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Puitesopimus turvaa vuokra-asunnon sähkönjakelun Muuttotilanteessa voi kohdata ikävän yllätyksen: asunnossa ei ole sähköjä tai ne katkeavat yllättäen. Soitolla sähköyhtiön asiakaspalveluun tai vikanumeroon selviää, että sähköt on katkaistu, koska voimassaoleva verkkopalvelu- ja sähkönmyyntisopimus puuttuvat. Lisäksi sähköjen saaminen pikakytkentänä maksaa. Muun muassa Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy kytkee sähköt maksutta kahden työpäivän päästä, vaikka sopimukset tekisikin saman tien. Vuokra-asunnon omistaja voi tehdä maksuttoman puitesopimuksen verkkoyhtiön kanssa, jolloin sähkönjakelu ei katkea vuokralaisen irtisanoessa sopimuksensa. Omistajalle puitesopimuksen tekemiseksi riittää yhteydenotto Oulun Sähkönmyynnin asiakaspalveluun, jonne kerrotaan käyttöpaikan osoite ja siirtymäaikoina voimassa oleva laskutusosoite. Sähköt katkaistaan sopimuksettomista kohteista Verkkoyhtiön on vaikea tavoittaa sopimuksettomien kohteiden asukkaita, koska muuttuneita tietoja ei ole ilmoitettu. Sopimuksettomiin kohteisiin Oulussa ja Kiimingissä ei lähetetä postikortteja, vaan sähköt katkaistaan jatkossa mahdollisimman pian muuttotilanteessa, jos sopimuksia ei ole tehty. Välttyäkseen yllätyksiltä ja lisäkuluilta vanhat sopimukset kannattaa irtisanoa ja tehdä uudet sähkönmyynti- ja verkkopalvelusopimukset viimeistään kaksi viikkoa ennen muuttoa. Samalla sovitaan minä päivänä sähköt tulee olla kytkettynä uuteen kotiin. Edellinen asukas on vastuussa sähkölaskuista siihen päivään asti, kunnes irtisanominen sopimusten osalta on tehty. Jos sähköt on katkaistu verkonhaltijan toimesta, huoltoliikkeellä, isännöitsijällä tai kellään muullakaan ei ole oikeutta kytkeä sähköjä takaisin ilman verkonhaltijan lupaa. Muuttoilmoitus kätevästi verkossa Oulun Sähkönmyynnin asiakkaana muuttoilmoitus on näppärintä tehdä Energiatilillä. Uusilla asiakkailla ilmoituksen teko hoituu helpoiten -sivuston Tee sähkösopimus -lomakkeella. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse soittamalla asiakaspalvelunumeroon Asiakaspalvelu hoitaa myös puitesopimukset kuntoon. 15

18 Tutkimusjohtaja Mauri Marttila, Kiinteistöliitto: Miten kauan katto kestää entä putket Maamme asuinrakennuskanta on kansainvälisesti katsoen varsin nuorta, kerrostalojen keski-ikä on vain runsaat 30 vuotta. Se on kuitenkin paljon, kun valtaosa kerrostalokannasta on jo läpikäynyt vuosikorjauksia mittavampia peruskorjauksia ja -parannuksia. Entistä useampaan ja 1980-luvun taloon on tehtävä putkistoremontti, kun käyttövesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä loppuu. Kiinteistön rakenteiden, rakennusosien, järjestelmien ja laitteiden keskimääräiset tekniset käyttöiät vaihtelevat suurestikin. Näihin vaikuttavat mm. kiinteistön käytön rasittavuus sekä kiinteistön hoito ja huolto. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, järjestelmä tai laite yleensä korvataan uudella. Kunkin rakennusosan tai järjestelmän tekniseen käyttöikään sisältyy useita tarkastus-, huolto- sekä kunnossapitotoimenpiteitä. Nämä tiedot on koottu KH-kortiston ohjekorttiin KH Tietoja voidaan hyödyntää mm. kuntoarvioissa, kuntotarkastuksissa, energiakatselmuksissa, huoltokirjan laadinnassa ja hankesuunnittelussa. Seuraavassa kerrotaan muutaman rakennusosan teknisestä käyttöiästä, tarkastus-, huolto- ja kunnossapitojaksoista sekä tarvittavista toimenpiteistä. Tontti 1900-luvun loppupuolella rakennetun salaojajärjestelmän kesto on vuotta ja 2000-luvulla rakennetun kymmenisen vuotta pidempi. Tarkastuskaivojen kautta tapahtuva tarkastus on syytä tehdä kahden vuoden välein ja painehuuhtelu sekä kaivojen lietepesien tyhjennys viiden vuoden välein. Päällysteet ym. Paikoitus- ym. alueiden asfalttipäällysteen tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. Paikkauskorjausten kunnossapitojako on 5 12 vuotta. Puuaitojen kesto normaalirasituksella on 30 vuotta kun huoltomaalausjakso on 5 15 vuotta. Ikkunat Puuikkunoiden käyttöikä on 50 +/- 20 vuotta rasituksesta riippuen. Sisäpuolinen tarkastus on syytä tehdä viiden ja ulkopuolinen tarkastus kahden vuoden välein. Ulkomaalaus tulisi tehdä 5 15 vuoden, sisäpuolinen 8 15 vuoden ja tiivistäminen 3 12 vuoden välein. Puu-alumiiniikkuna kestänee kymmenisen vuotta kauemmin eikä vaadi ulkomaalausta. Julkisivu Ulkoseinän lautaverhouksen kestoikä on normaalirasituksella 50, tarkastusväli viisi ja huoltokäsittelyväli 5 20 vuotta. Tiiliverhouksen tulisi kestää rakennuksen iän ja vaikeassakin rasituksessa 50 vuotta, vaatien kuitenkin saumauskorjauksia 25 vuoden välein. Rappausjulkisivun kestoikä on 50 +/- 20 ja sen huoltomaalausväli vuotta. Pinnoittamaton betoniseinä kestää 40 +/- 10 vuotta, elementtisaumojen uusiminen joka Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

19 15. vuosi. Pinnoitettu betoni kestää kymmenisen vuotta pitempään ja huoltomaalaus tehdään vuoden välein. ovet Puisten ulko-ovien kesto on 40 +/- 10 vuotta, vaativat ulkomaalausta ja käyntisovitusta 5 15 vuoden välein. Katto Vesikattojen kumibitumikermikatteen käyttöikä on 2-kerroskatteena tasakatolla ja harjakatolla vuotta. Sinkitty ja maalattu peltikate kestää 60 +/- 20 vuotta, kun huoltomaalausväli on vuotta. Betonitiilikatteen käyttöikä 45 +/- 5 vuotta. märkätilat Märkätiloissa muovimatto kestää yleensä 20 +/- 5 vuotta, laatta ja vedeneriste 30 +/- 10 vuotta. putket Kupariputkien tekninen käyttöikä ja muovi- ja komposiittiputkien noin 50 vuotta. Valurautaviemärien kestää keskimäärin 50 ja muoviviemäri 40 vuotta. Normaalikäytössä kaksiotehanojen käyttöikä on 20 25, termostaattihanojen ja kiertovesipattereiden 30 vuotta. parvekkeet Betonirakenteisten parvekkeiden keskimääräinen käyttöikä vaihtelee sen mukaan, miten sateelta suojattuja parvekkeet ovat. Sateelta kokonaan suojaamattomien, ilman vedeneristystä olevien kesto on vuotta, samoin jos eristys on pintalaatan alla. Jos eristys on laatan pinnassa, käyttöikä on parikymmentä vuotta pitempi. Sateelta osittain tai kokonaan suojattujen parvekkeiden käyttöikä on 50 +/- 10 vuotta. Parvekkeiden huoltomaalausväli vuotta, elementtisaumaukset tulisi uusia 15 vuoden välein. lämmitys Lämmönsiirtimen keskimääräinen tekninen käyttöikä on 20 vuotta. Sisätiloissa olevat öljysäiliöt kestävät vuotta, kunhan ne puhdistetaan pari kolme kertaa. Kevytöljypolttimen käyttöikä on noin 15 ja öljylämmityskattiloiden vuotta. Maalämpöpumppujen käyttöikä vastaavasti ja ilmalämpöpumpun vuotta. Lämmitysputkistojen keksimääräinen käyttöikä on 50, pumppujen ja venttiilien vuotta. Ilmastointi Ilmastointikoneiden osien tekninen käyttöikä on normaalikäytöllä vuotta. Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

20 Vaihtoehtoisella menetelmällä saneeratun viemäriputken ikä vahinkotilanteessa Viime vuosina kiinteistöissä yleistyneet vaihtoehtoiset putkisaneerausmenetelmät huomioidaan vaihtelevasti eri kiinteistövakuutusyhtiöissä. Vaihtoehtoisilla menetelmillä tarkoitetaan perinteisen putkiston uusimisen sijaan toteutettavaa putkien pinnoittamista tai sujutusta. Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen mukaan korvattavassa putkivuotovahingossa tehdään putken ikään perustuva ikäpoisto. Mikäli vakuutusyhtiö ei huomioi vaihtoehtoista menetelmää korvaustilanteessa lainkaan, voi ikäpoisto olla todella suuri vuotovahingon korvauskustannuksista. Useat vakuutusyhtiöt huomioivat kuitenkin vaihtoehtoisella menetelmällä toteutetun putkisaneerauksen korvaustilanteessa. Aktia katsoo, että vaihtoehtoisella menetelmällä saneerattu putki on alkuperäinen ja siitä tehdään tämän mukaan vakuutusehdoissa määritelty ikäpoisto. Fennia vähentää viemäriputken iästä 25 vuotta. Fennian vaatimuksena on, että viemäriputki on kunnostettu VTT:n sertifioimalla tuotteella, edellyttäen, että kunnostuksen seurauksena vanhan viemäriputken sisälle on syntynyt erillinen, itsekantava putki. Lisäksi Fennia edellyttää, että kunnostushetkellä kunnostuksessa käytetyllä tuotteella on ollut voimassa VTT:n myöntämä sertifikaatti, jossa materiaalin kestoksi arvioidaan vähintään 40 vuotta. Tammikuun 2011 alussa VTT:n sertifioimat tuotteet ovat mm. Aarsleff Oy:n sujutusputki, Are Oy:n sukitusputki ja NRG Nordic Renovation Group Oy:n Omega-Liner muotoputki. IFin kevennetty ikävähennyskäytäntö, jolloin viemäriputken iästä vähennetään 25 vuotta, on voimassa vain erikseen hyväksyttyjen yritysten tekemien viemärisaneerausten osalta. Tämä koskee vain Ifin kiinteistövakuutuksia. Esimerkiksi liikerakennus voi olla vakuutettuna yritysvakuutuksella, jolloin kevennettyä ikävähennyskäytäntöä ei sovelleta. Lisätietoja on saatavissa Ifin kotisivuilta. Lähivakuutus katsoo viemärin uutta vastaavaksi, mikäli se on PutkiReformi Oy:n saneeraama. Pohjola vähentää puolet putken alkuperäisestä iästä, mukaan lukien käyttövesiputket, kun putket on saneerattu vaihtoehtoisella menetelmällä. Pohjantähden edellytykset sille, että ikävähennys katsotaan vaihtoehtoisen menetelmän iästä, ovat seuraavat: Suoritettava putkiston kuntotutkimus, jossa selvitetään kannattaako pinnoitus tai sujutus vai toteutetaanko saneeraus perinteisellä menetelmällä tai mahdollisesti yhdistelmällä Putkistosaneerausurakoitsijalla oltava suomalainen sertifikaatti Saneeraus kohdistuu ainoastaan jätevesiviemäreihin Runkojäykkä pinnoitus- tai sujutusmateriaali Työllä ja tarvikkeilla on vähintään kahden vuoden takuu Tapiola ja Turva huomioivat ikäpoistoja laskettaessa viemäreiden korjaamiset uusilla menetelmillä, kun käytetyllä menetelmällä tehdään vanhan viemäriputken sisään uusi rengasjäykkyyden omaava putki. Muotoputkisujutus: uusi tehdasvalmisteinen putki asennetaan vanhan viemärin sisään Sukitus: vanhan putken sisään asennetaan tehdasvalmisteinen sukka, joka paikan päällä kovetetaan Ruiskuvalu: vanhan putken sisään ruiskuvalamalla hartsista muodostuva putki, jonka paksuus on vähintään 3 mm. Tapiola ja Turva laskevat putken iäksi asennushetkellä 15 vuotta, kun käytetään menetelmiä, joilla on voimassa oleva VTT:n sertifikaatti ja sen jälkeen vanheneminen jatkuu ikätaulukon mukaan. Käytettäessä menetelmiä, joilla ei ole voimassa olevaa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

Lausunto 1 (1) 11.11.2011. Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Lausuntopyyntönne 1.11.2011, 695/31/2011

Lausunto 1 (1) 11.11.2011. Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö. Lausuntopyyntönne 1.11.2011, 695/31/2011 Lausunto 1 (1) 11.11.2011 Verohallinto Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Lausuntopyyntönne 1.11.2011, 695/31/2011 ENNAKKOVEROTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT TULOT JA VÄHENNYKSET Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Tariffit 2015 (22.12.2014)

Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffit 2015 (22.12.2014) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan kaavion mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat eivät nouse vuonna 2015. Hämeenlinna

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöitsijän velvollisuudet ja mahdollisuudet turvallisuuden ylläpitämisessä Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Vastuu kiinteistön turvallisuudesta Taloyhtiön vastuu perustuu lainsäädäntöön

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Tariffit 2013 (versio 23.11.2012)

Tariffit 2013 (versio 23.11.2012) Tariffit 2013 (versio 23.11.2012) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2013 Hämeenlinna

Lisätiedot

Tariffit 2013 (versio 2.11.2012)

Tariffit 2013 (versio 2.11.2012) Tariffit 2013 (versio 2.11.2012) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2013) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2013

Lisätiedot

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000

KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 KH&I-YSE 2000 26.1.2000 1(6) KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN YLEISET SOPIMUSEHDOT 2000 1 Soveltamisala Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan kiinteistönhoidossa ja kiinteistöjen isännöinnissä toimeksisaajan

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa

Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015. Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinnin ostaminen ja sopimushallinta 15.4.2015 Kai Haarma Toiminnanjohtaja, OTK Kiinteistöliitto Uusimaa Isännöinti Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää Yhtiökokous niin

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET

RUSKON KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekniset palvelut VESIHUOLTOLAITOKSEN MAKSUPERUSTEET Tekninen lautakunta 11.9.2014 90 Kunnanhallitus 6.10.2014 225 Kunnanvaltuusto 27.10.2014 63 Voimaantulo 1.1.2015 2 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset?

Kun vahinko yllättää. Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset? Kun vahinko yllättää Miten pitää toimia, kun kotona sattuu vahinko? Kenelle vahingosta ilmoitetaan? Mistä saa apua? Kuka maksaa kustannukset? Kiireellisimmät toimenpiteet Äkillisten vesi- ja palovahinkojen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin

Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Energiatehokkuudella hoitovastikkeet kuriin Selvitys kaukolämmön hintakehityksestä ja saavutettuja asiakastuloksia Lohjan alueen taloyhtiöissä. Lohja Kiinteistöjen kustannukset, palkat ja hinnat 2010-2014

Lisätiedot

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta

Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta Talouden näkymät taloyhtiön näkökulmasta SKH-Isännöinti Oy:n koulutustilaisuus 25.5.2016, Helsinki Pääekonomisti Jukka Kero Sisältö Esittäytyminen Talousnäkymät 2016-2017 Hoito- ja ylläpitokustannusten

Lisätiedot

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta

LIITE 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta 1 (5) Otteita isännöitsijän tehtäväkuvasta SHAK.fi - isännöitsijän tehtävät Hallinnolliset tehtävät Kokoukset - Isännöitsijä hoitaa taloyhtiöiden hallituksen kokousten ja yhtiökokousten käytännön järjestelyt

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan

Vuokralainen vastaa ja maksaa itse. Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan asumispalveluyksikköä 1 Vuokranantaja vastaa ja sisältyy vuokraan Vuokralainen vastaa ja maksaa itse KIINTEISTÖYHTIÖN HALLINTO Hallinnollinen isännöinti KiinteistöOy hallinto Kirjanpito ja maksuliikenne

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

ONNISTUNUT URAKKASOPIMUS. Korjauskohteen urakoitsijan valinta ja päätöksenteko. www.kiinteistoliitto.fi

ONNISTUNUT URAKKASOPIMUS. Korjauskohteen urakoitsijan valinta ja päätöksenteko. www.kiinteistoliitto.fi ONNISTUNUT URAKKASOPIMUS Korjauskohteen urakoitsijan valinta ja päätöksenteko KESKEISTÄ Päätöksenteko ja kustannusten jakautuminen Korjaukset Perusparannukset, uudistukset Tilaajan vastuu Tilaajavastuulaki

Lisätiedot

Liite 3. Puitesopimusmalli

Liite 3. Puitesopimusmalli PUITESOPIMUS 1. PUITESOPIMUSTOIMITTAJA Pankkiyhteys: Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: 2. TILAAJA Oy Helsingin Asuntohankinta Ab Yhteyshenkilö: Yhteystiedot: Tukholmankatu 2, 3. kerros, 00250 Helsinki 3. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy

Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry. Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Pohjois-Suomen kiinteistöyhdistys ry Heikki Ollikainen 12.9.2011 Pohjola Vakuutus Oy Kiinteistövakuutusten rakenne (KI 01) Esinevakuutus Laaja turva tai ilmiöpohjainen Vastuu- ja oikeusturva Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA

PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA VASTUUT PUTKIREMONTISSA Anu Kärkkäinen vastaava lakimies Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry HANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN kuntoarvio - hallitus PTS - yhtiökokous hyväksyy asiantuntija-apu

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Juha Niskanen 18.5.2016

Juha Niskanen 18.5.2016 Juha Niskanen 18.5.2016 Perustietoja: Yhtiö on perustettu vuonna 2003 Y-Säätiö 100 % tytäryhtiö ARA yleishyödyllisyys status, yhtiömuodoltaan kiinteistöyhtiömuotoinen osakeyhtiö Ensimmäiset kohteet v.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015

Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 Vesihuoltolaitoksen taksa 1.1.2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.1.2015 alkaen Arvonlisäverollinen hinta on noin hinta. Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa):

Perusmaksut vuodessa (vanha taksa suluissa): Kunnanhallitus 164 27.10.2014 Kunnanhallitus 184 10.11.2014 Kunnanvaltuusto 45 09.12.2014 Vesimaksutaksan tarkistaminen 2015 169/02.05.00/2011 Kh 27.10.2014 164 Kyyjärven kunnan voimassaolevaa vesimaksutaksaa

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

kunnonhallintatyökaluista

kunnonhallintatyökaluista kunnonhallintatyökaluista 18.6.-15.7.2010 Vastaajia yhteensä 194 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Vastaajat Kokemus isännöinnistä Isännöintiyrityksen koko Alle 3 vuotta (N13) 7 % 1-2 isännöitsijää

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2010

Isännöintipalkkiot 2010 Isännöintipalkkiot 2010 Kyselytutkimuksen keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Kyselyn tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista sekä kartoittaa tilannetta erilaisten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

ESPOON ASUNNOT OY:N KIINTEISTÖJEN HULEVESI-, PERUSVESI- JA JÄTEVESI- PUMPPAAMOJEN TYHJENNYS, PUHDISTUS, PESU JA HUOLTO

ESPOON ASUNNOT OY:N KIINTEISTÖJEN HULEVESI-, PERUSVESI- JA JÄTEVESI- PUMPPAAMOJEN TYHJENNYS, PUHDISTUS, PESU JA HUOLTO URAKKAOHJELMA ESPOON ASUNNOT OY:N KIINTEISTÖJEN HULEVESI-, PERUSVESI- JA JÄTEVESI- PUMPPAAMOJEN TYHJENNYS, PUHDISTUS, PESU JA HUOLTO Tilaaja Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B 02600 Espoo Espoon Asunnot

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009

Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Asunto Oy Nelospesä Tilinpäätös 1.1.-31.12.2009 Sisältö: Toimintakertomus ja Iiitetiedot 1-2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Käytetyt kirjanpitokirjat 5 TOIMINTAKERTOMUS ASOYNELOSPESA Tilikausi 01.01.2009-31.12.2009

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9)

1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) 1 (4) ESIVUOKRASOPIMUS Sopimusosapuolet 1. Eurotum Oy (Y:1584946-1) tai Sirafire Oy (2540423-9) Kihlakangas 13, 96800 Rovaniemi (jäljempänä vuokranantaja ) 2. Lapin pelastuslaitos (Y: 0937073-7) (jäljempänä

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400 VAKUUTUSKIRJA Sivu Ryhmatapatu rmavakuutus 1 Vakuutustunnus 25.11.2010 70090201950 Asiakastunnus 20532702 RESERVILAISLIITTO RY DOBELNINKATU 2 00260 HELSINKI Vakuutuksenottaja Vakuutuskausi Maksu e RESERVILAISLIITTO

Lisätiedot

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM

TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM TALOYHTIÖIDEN HALLITUSFOORMUM Remonttien rahoittaminen ja taloudellinen hankesuunnittelu Markku Kulomäki, toimitusjohtaja SKH-Isännöinti Oy KORJATTAVAA TALOILLA RIITTÄÄ! SKH Isännöinnin taloyhtiöillä yli

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot