TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN VALMISTELEMAAN ILUC-DIREKTIIVIN KANSALLISTA TOIMEENPANOA JA BIOPOLTTOAINEIDEN EDISTÄMIS- KEINOJA 2020-LUVULLA

Transkriptio

1 Jakelun mukaan Päätös TEM/2034/ /2015 HARE TEM069.00/2015 TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN VALMISTELEMAAN ILUC-DIREKTIIVIN KANSALLISTA TOIMEENPANOA JA BIOPOLTTOAINEIDEN EDISTÄMIS- KEINOJA 2020-LUVULLA Asettaminen Työ- ja elinkeinoministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ILUC-direktiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön sekä arvioida biopolttoaineiden edistämiseksi tarvittavia toimia vuoden 2020 jälkeen. Toimikausi Tausta 1. ILUC-direktiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1513 bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin 2009/28/EY muuttamisesta eli ns. ILUC-direktiivi annettiin ja se on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Direktiivin keskeisiä elementtejä ovat muun muassa: -perinteisten, ruokaraaka-aineisiin perustuvien biopolttoaineiden määrän rajoittaminen siten, että laskettaessa liikenteen 10 % uusiutuvan energian osuusvaatimusta perinteisten biopolttoaineiden osuus voi olla enintään 7 % liikenteen energian loppukulutuksesta, -velvoite jäsenvaltioille asettaa kansallinen kehittyneiden biopolttoaineiden alatavoite vuodelle 2020, jonka viitearvoksi on asetettu 0,5 prosenttiyksikköä liikenteen 10 % kokonaistavoitteesta, -biopolttoaineiden ns. tuplalaskennan säännöt ja kehittyneiden biopolttoaineiden määritteleminen muuttuvat; tuplalaskentaan oikeuttavat biopolttoaineiden raaka-aineet määritellään yleisten raaka-ainekategorioiden (jätteet, tähteet, ruoaksi kelpaamaton selluloosa ja lignoselluloosa) ja näiden kansallisen tulkinnan sijasta direktiivin liitteenä olevan yksilöidyn raaka-ainelistan perusteella, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi (09) Fax (09) Fax

2 2 (5) -biopolttoaineiden kestävyyskriteerejä tiukennetaan uusien laitosten kasvihuonekaasuvaatimusten osalta; jälkeen käynnistyvissä laitoksissa kasvihuonekaasujen vähennysvaatimus on 60 %, sekä -uusia raportointivaatimuksia mm. ILUC-päästöjen osalta. Direktiivin kansallinen toimeenpano tulee edellyttämään muutoksia ainakin biopolttoaineiden jakeluvelvoitelakiin (Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007)), biopolttoaineiden kestävyyslakiin (Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (393/2013) sekä todennäköisesti myös polttonesteiden verolakiin (Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta (1472/1994)). Monilta osin tarvittavat lakimuutokset ovat teknisluonteisia, mutta kansallista harkintaa voidaan käyttää esimerkiksi perinteisten biopolttoaineiden rajoittamisen osalta, jos halutaan asettaa tiukempi vaatimus kuin direktiivin 7 %. Samoin kansallinen kehittyneiden biopolttoaineiden tavoite päätetään kansallisesti. Muusta ILUC-direktiivin toimeenpanosta poiketen jäsenvaltioiden on asetettava kehittyneiden biopolttoaineiden tavoitteensa jo mennessä. Koska on tarkoituksenmukaista pyrkiä toteuttamaan kaikki ILUCdirektiivin edellyttämät lakimuutokset yhdellä kertaa, tulee kaiken valmistelun tähdätä tähän päivämäärään. Direktiivin toimeenpanon yhteydessä tulee myös arvioida sen vaikutuksia Suomen 20 % biopolttoainevelvoitteen toteutettavuuden kannalta, koska direktiivi tullee supistamaan tuplalaskennan käyttöä nykytilanteeseen verrattuna. Samaan aikaan ILUC-direktiivin implementoinnin kanssa ympäristöministeriö tulee valmistelemaan lakiesityksen polttoaineiden laatudirektiivin (Direktiivi bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta 98/70/EY) edellyttämän polttoaineiden keskimääräisten elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen 6 % vähentämisvaatimuksen täytäntöönpanosta. Tällä työllä on yhtymäkohtia ILUC-direktiivin toimeenpanoon erityisesti alan toimijoiden raportointikäytäntöjen ja viranomaisten toiminnan yhteensovittamisen kannalta. Siksi olisi luontevaa kytkeä tämän lain valmistelu ILUC-valmisteluun. Polttoaineiden laatudirektiivin täytäntöönpanolainsäädännön valmistelusta vastaa kuitenkin ympäristöministeriö. 2. Biopolttoaineiden käytön edistämistoimet vuoden 2020 jälkeen Hallitusohjelmassa on asetettu haastavia tavoitteita uusiutuvan energian käytölle liikenteessä: Uusiutuvien polttoaineiden osuus liikenteessä nostetaan 40 %:iin vuoteen 2030 mennessä ja tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin puolitetaan 2020-luvun aikana.

3 3 (5) Toisaalta komission tiedonannossa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille todetaan, ettei ole aiheellista asettaa uusia tavoitteita liikenteen uusiutuvalle energialle eikä liikenteessä käytettävien polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteetille. Eurooppa-neuvosto kuitenkin totesi päätelmissään lokakuussa 2014, että komission tulee edelleen tarkastella välineitä ja toimia kokonaisvaltaiseksi ja teknologianeutraaliksi lähestymistavaksi liikenteen päästövähennysten, energiatehokkuuden, sähköisen liikenteen ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi myös vuoden 2020 jälkeen. Komission julkaiseman Energiaunionia koskevan tiedonannon mukaan komissio antaa vuonna 2016 Uusiutuvan energian paketin ml. esitys uudesta uusiutuvan energian direktiivistä vuoteen 2030 sekä vuonna 2016 tiedonannon liikennesektorin dekarbonisaatiosta sisältäen toimintasuunnitelman toisen ja kolmannen sukupolven biopolttoaineille ja muille kestäville vaihtoehtoisille polttoaineille. Suomen omien tavoitteiden kannalta tarvitaan voimakkaita kansallisia ohjaustoimia, jotka kuitenkin ovat yhteensopivia tai ainakin katsotaan hyväksyttäviksi EU:n uuden lähestymistavan puitteissa. Suomen tulee jatkossakin pyrkiä vaikuttamaan EU-politiikkaan, jotta se olisi mahdollisimman kannustava kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöönotolle ja eurooppalaisen markkinan luomiselle. Vaarana on, että mikäli eurooppalaisen markkinan kehittymisestä ei ole riittävää varmuutta, yritykset eivät ole korkeista kansallisista tavoitteista huolimatta valmiita niihin mittaviin investointeihin, joita kehittyneiden biopolttoaineiden kaupallistaminen edellyttää. Koska tarkempaa tietoa komission suunnitelmista liikenteen uusiutuvan energian edistämiseksi saataneen vasta ensi vuoden loppupuolella, on mielekästä ajoittaa myös kotimaisten edistämisvaihtoehtojen syvällisempi arviointi vasta hieman myöhempään ajankohtaan, vuodenvaihteen 2016/17 tienoille. Tehtävä ja tavoite Työryhmän tehtävänä on avustaa edellä mainittujen kahden biopolttoaineisiin liittyvän tehtäväkokonaisuuden suunnittelussa ja valmistelussa. Työryhmän työ tapahtuu kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä keskittyy ILUC-direktiivin kansalliseen toimeenpanoon liittyviin kysymyksiin. Varsinainen lakiesitysten valmistelu tapahtuu kuitenkin ministeriöiden virkatyönä. Toisessa vaiheessa työryhmä syventyisi vuoden 2020 jälkeen tarvittaviin ohjauskeinoihin. Käytännössä vaiheistus voi kuitenkin tapahtua liukuvasti sen mukaan, kuinka tietoa EU-politiikan osalta on saatavilla. Toisen vaiheen osalta voidaan harkita asiantuntijatahojen laajentamista.

4 4 (5) Aikataulullisesti ensimmäisen vaiheen raportin tulee valmistua marraskuun 2016 loppuun mennessä. Toisen vaiheen osalta raportointi tapahtuu kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Kokoonpano Puheenjohtaja: Hallitusneuvos Päivi Janka, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: Yli-insinööri Jukka Saarinen, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet (varajäsenet): Hallitusneuvos Anja Liukko, työ- ja elinkeinoministeriö (Ylitarkastaja Hanne Siikavirta) Liikenneneuvos Tuomo Suvanto, liikenne- ja viestintäministeriö (Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen) Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, maa- ja metsätalousminsteriö (Neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola) Lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö (Hallitusneuvos Merja Sandell) Neuvotteleva virkamies Tarja Lahtinen, ympäristöministeriö (Yli-insinööri Risto Kuusisto) Kestävyysasiantuntija Nora Kankaanrinta, Energiavirasto (Johtaja Pekka Ripatti) Energiainsinööri Antti Saastamoinen, Tulli (Tulliylitarkastaja Nina Kurki) Pysyvät asiantuntijat (varahenkilöt): Kestävyys- ja biopolttoaineasiantuntija Timo Huhtisaari, North European Oil Trade Oy (Diplomityöntekijä Ilona Liukkonen) Yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen, Neste Oyj (Yhteiskuntasuhdepäällikkö Tarja Myllymäki) Johtaja Kari-Pekka Manni, Oy Teboil Ab (Varastointi- ja turvallisuuspäällikkö Jussi Ruikka) Kehitysjohtaja Jukka Heiskanen, Fortum Power and Heat Oy (Projektipäällikkö Pia Saari)

5 5 (5) Kustannukset ja rahoitus Liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Vainikka, Gasum Oy (Ympäristöasiantuntija Minna Tolonen) Toimitusjohtaja Mika Aho, St1 Biofuels Oy (Asiantuntija Tuula Gåpå) Johtaja Marko Janhunen, UPM (Päällikkö Maiju Helin) Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljy- ja biopolttoaineala ry (Varatoimitusjohtaja Pekka Huttula) Työryhmän tulee tarvittaessa kuulla muita asiantuntijoita. Asiantuntijasihteeri Tekninen asiantuntija Harri Haavisto, Energiavirasto Kokoussihteeri Avustaja Taru Ojanen, työ- ja elinkeinoministeriö Kukin organisaatio maksaa osallistujiensa henkilöstö- ja matkakulut. Työryhmän työstä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset suoritetaan momentilta Olli Rehn Elinkeinoministeri Riku Huttunen Osastopäällikkö Ylijohtaja JAKELU Työryhmän puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja asiantuntijat sekä näiden varahenkilöt, sihteerit