Saarijärven kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saarijärven kaupunki"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie Saarijärvi Saarijärven kaupunki UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI Kirsi Sivonen Kangasvuorentie 10 FIN JYVÄSKYLÄ FINLAND p Jyväskylä

2 Saarijärven kaupunki 2/43 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistietoa Saarijärvestä Elinkeinot ja teollisuus Metsämaat Suot ja turvetuotanto Kunnan omistukset energiantuotannossa Rakennuskanta Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Energiatuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkön kulutus Lämmön tuotanto Kaukolämpö Teollisuuden erillislämmön tuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Kiinteistöjen lämmitys Energiatase Sähkön tuotanto Lämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Puupolttoaineet Teollisuuden sivutuotteet Metsätähde ja muu hake Pilke ja pelletti Jätepolttoaineet Biokaasu Biojätteet Eläintilat Jätevesiliete Tuulienergia Pientuulivoima Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Peltobiomassa Maalämpö Ilmalämpöpumput Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja lisäämismahdollisuuksista... 27

3 Saarijärven kaupunki 3/43 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet Sähkön tuotanto Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kunnan kiinteistöt Yksityiset kiinteistöt Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Konttila ja Eteläpellontie Koiralammen alue Öljylämmityksen vaihtaminen pellettilämmitykseen Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin Katuvalaistuksen tehostaminen Muiden omistuksissa olevat kohteet Karhilan lämpöverkko SSYP:n öljylämmitteisten kiinteistöjen vaihtoehdot Sara-aho Rajala alueen öljylämmitteiset kiinteistöt Yhteistyössä toteutettavat kohteet Jatkoselvitykset ja tutkimukset Sara-aho- ja Rajala-alueen lämmitysratkaisut Eforen kiinteistölle hakekontti Kusiaismäen uusi jäähalli Bioterminaalikeskus lehmän navetta ja biokaasun tuotanto Uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen Lämmitysmuotojen ominaisuudet Uusiutuvien käytön seuranta Lähdeluettelo LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Energiayksikkömuunnoksia Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotto- ja hintatietoja Katuvalaistuksen valaisinvaihtoehtojen vertailu Tietoa lämmitysjärjestelmistä

4 Saarijärven kaupunki 4/43 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Saarijärven kaupungin alueen nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä hiilidioksidipäästöjen muutos. Saarijärven kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Saarijärven kaupunki (40 %). Saarijärven kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Tekninen johtaja Hannu Seppälä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen vastuuhenkilönä on toiminut DI Jukka Summanen (todistusnumero kk 64). Kuntakatselmuksen projektipäällikkönä on toiminut FM Kirsi Sivonen (kk74).

5 Saarijärven kaupunki 5/43 TERMIEN SELITYKSET Aluelämmitys Biokaasu Energianlähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat POK POR TMA Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Hake, joka on tehty ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Takaisinmaksuaika Uusiutuva energianlähde Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumaton energialähde Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

6 Saarijärven kaupunki 6/43 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä 1.1 Katselmuskunta Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta Katselmoitavaan alueeseen on otettu mukaan Pylkönmäen alue, joka on liittynyt Saarijärveen vuoden 2009 alusta. Saarijärven kaupunki sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Asukkaita kaupungissa on Kaupungissa kaukolämpöverkko, johon lämpöä tuotetaan kuudella lämpölaitoksella. Kaukolämmön pääasiallinen polttoaine on turve, mutta vuonna 2009 käyttöön otettu uusi lämpölaitos tulee lisäämään puupolttoaineiden käyttöä. Kaupungin alueella sijaitsee myös vesivoimalaitos (Kuva 1). Saarijärven kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä edistämään siihen liittyvä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskus sijaitsee Saarijärvellä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoituksena on edelleen lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 44 GWh TEOLLISUUS 31 GWh TURVE 17 GWh LÄMPÖ 90 GWh PUU 42 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA 19 GWh TUONTISÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 1. Saarijärven energiatase 2008

7 Saarijärven kaupunki 7/ Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Saarijärvellä on useita mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Kaukolämmön käytön lisääminen ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa ovat merkittäviä keinoja lisätä uusiutuvaa energiaa kaupungin alueella. Tätä tavoitetta tukee Saarijärven kaukolämmön uusi monipolttoainekattila, jota käytetään myös tutkimustyössä. Paikallisten polttoaineiden käytöllä on positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi positiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen ja työllisyyteen. Suunnitteilla oleva bioterminaalikeskus tukisi osaltaan paikallisia polttoaineita tuottavia yrittäjiä. Biokaasun tuotanto on lisäelinkeinomahdollisuus maatalousyrittäjille. Biokaasua voidaan tuottaa mm. lannasta, peltobiomassasta ja biojätteistä. Saarijärvellä on meneillään lehmän navetta -hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa biokaasua usean maatalousyrittäjän yhteistyönä. Biokaasu voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Saarijärven kaupunki voi saada selkeitä kustannussäästöjä muuttaessaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä kaukolämpöön, pellettiin tai hakkeelle. Suorasähkölämmitteisissä kiinteistöissä ilmalämpöpumput voivat tuoda kustannussäästöjä. Myös yksityisissä kiinteistöissä lämmitysmuodon vaihto voi tuoda merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona katselmuksessa todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Katselmuksen toimenpide-ehdotusten kohteet ovat suhteellisen pieniä, mutta potentiaalia uusiutuvan energian lisäämiseen löytyy huomattavasti enemmän. Taulukko 1. Nykyiset energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/ GWh/ CO % % 2 muutos vuosi vuosi t/a Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat 0,2 0 Uusiutuvat yhteensä Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) (1 1) Päästöjen vähennys tapahtuu kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukkoon 2 on koottu katselmuksessa ehdotetut toimenpiteet, joilla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.

8 Saarijärven kaupunki 8/43 Taulukko 2. Yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT Säästöt Takaisinmaksuaika Investointikustannus KORVAT- TAVA ENERGIA- LÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPOR- TIN KOHTA 1 Ilmavesilämpöpumppu Konttilaan ,0 POK 0, Koiralammen öljylämmitteiset kiinteistöt aluelämpöön ,3 POK 0, Öljylämmitteisiä kiinteistöjä pellettiin ,4 / 5,9 POK 1, Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin ,5 Sähkö 0, Katuvalaistuksen tehostaminen ,2 / 5,4 Sähkö 0, Karhilan POK kattilan vaihto hakekattilaan POK 0, SSYP:n öljylämmitteiset kiinteistöt / ,8/14,4 POK 0, Sara-aho Rajala lämpöverkko (1 POK/POR 2, YHTEENSÄ , ) Kappaleessa on esitetty erilaisia mahdollisuuksia korvata öljyä uusiutuvalla energialla Sara-aho Rajala alueella

9 Saarijärven kaupunki 9/43 2 Kohteen perustiedot Tässä kappaleessa esitetään perustietoja, jotka ovat oleellisia uusiutuvan energian varantojen ja käyttömahdollisuuksien arvioimisen kannalta. 2.1 Yleistietoa Saarijärvestä Saarijärven kaupunki (myöhemmin Saarijärvi) sijaitsee Länsi-Suomen Läänissä Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa (Kuva 3). Saarijärven naapurikuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen Tässä katselmuksessa käsitellään nykyisen Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta Vuoden 2008 tilastotiedoista on Saarijärven ja Pylkönmäen tiedot laskettu yhteen. Saarijärven kokonaispinta-ala on km 2 ja maapinta-ala on km 2. Maaliskuun 2009 lopussa Saarijärven väkiluku oli asukasta. Kuva 2. Saarijärven sijoittuminen Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa. 2.2 Elinkeinot ja teollisuus Palvelujen osuus Saarijärvellä työpaikoista on selkeästi suurin (Kuva 4). Teollisuus on myös merkittävä työllistäjä. Entisen Pylkönmäen kunnan alueella elinkeinorakenne on hyvin erilainen. Sielläkin palvelujen osuus on suuri, mutta teollisuuden osuus työpaikoista on vain 3 % ja maa- ja metsätalouden taas 28 %.

10 Saarijärven kaupunki 10/43 14 % 2 % 59 % 6 % 19 % Palvelut Teollisuus ja kaivostoiminta rakentaminen Maa- ja metsätalous Muut Kuva 3. Saarijärven nykyisen kunnan alueen työpaikat vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus) Vuonna 2007 Saarijärvellä on ollut 806 yritystoimipaikkaa. Metalliteollisuuden suurimmat yritykset ovat Ariterm Oy:n kattilatehdas, Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas sekä FinnRotor Oy, joka valmistaa nostureiden kääntölaitteita, hydrauliikkaventtiilejä ja ohutlevy- ja mekaniikkaosia elektroniikkateollisuuteen. Muita merkittäviä metalliteollisuusyrityksiä ovat Saarijärven Päätytuote Oy ja RTA-Metalli Oy. Graafisen teollisuuden suurin yritys on Saarijärven Offset Oy. Merkittävin saarijärveläinen puunjalostaja on hirsitalotehdas Syötehuvilat Oy. Saarijärvellä on laaja palveluyritysten kirjo. Tunnetuin seudun matkailualan yrityksistä on Kylpylähotelli Summasaari Oy. Saarijärvelle on keskittynyt vahvaa energiateknologian ja erityisesti bioenergian osaamista. Alueella toimii lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy sekä Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas. Saarijärven Kaukolämpö Oy on pitkään ollut bioenergian tutkimuksen ja kehittämisen edelläkävijä. Bioenergiaa kehitetään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa, jonka Bioenergian koulutus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Saarijärvellä. 2.3 Metsämaat Saarijärven metsämaat omistuksen mukaan on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Saarijärven metsämaat (ha) omistuksen ja entisen kuntajaon mukaan (Metsäkeskus). Omistus Saarijärvi Pylkönmäki Yhteensä Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Suot ja turvetuotanto Saarijärven alueella on yhteensä 134 suota, joiden yhteispinta-ala on ha (Virtanen ym. 2003). Alueella on 13 turvetuotantoaluetta, joiden yhteinen pinta-ala on 620 ha (Keski-Suomen Ympäristökeskus).

11 Saarijärven kaupunki 11/ Kunnan omistukset energiantuotannossa Saarijärvi omistaa Saarijärven kaukolämpö Oy:stä noin 52 %. 2.6 Rakennuskanta Koko kunnan alueen rakennuskantaa kuvaavat tiedot on saatu tilastokeskuksen StatFin-palvelusta (Tilastokeskus). Rakennuskantatiedoissa on mukana Saarijärveen vuoden 2009 alusta liittyneen Pylkönmäen tiedot. Kaupungin rakennuskannasta yli puolet on erillisiä pientaloja (Kuva 5). Rakentaminen on ollut vilkkainta 1980-luvulla ja on sen jälkeen hiljentynyt vähitellen (Kuva 6). Viimevuosina on rakennuslupia myönnetty reilu 200 kappaletta vuodessa (Kuva 7). Pylkönmäen alueella rakentaminen on ollut hyvin hiljaista. Saarijärvellä ei ole uusia asuinalueita, joille rakentaminen keskittyisi vaan rakentaminen on hajaantunut vapaille tonteille. Rakentamisesta puolet on kaavoitetuilla alueilla ja puolet haja-asutusalueilla. Saarijärvelle on suunnitteilla uusi asemakaava Luhdanmäen alueelle. Kaava on vasta maisema- ja luontoselvitys vaiheessa ja kaavan luonnos tulee vuoden 2009 aikana. 12 % 54 % Erilliset pientalot 12 % Muut asuinrakennukset 8 % 14 % Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus ja varastorakennukset Kuva 4. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan jakautuminen eri rakennustyyppeihin kerrosalan mukaan vuoden 2007 lopussa (Tilastokeskus).

12 Saarijärven kaupunki 12/43 Rakennettu kerrosala (m2) Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusten lukumäärä Tuntematon Kuva 5. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan ikäjakauma kerrosalan ja rakennusten lukumäärän mukaan (Tilastokeskus). KPL Pientalot Rivitalot Teollisuus Liike-, laitos-, liikennne Loma Muut Kuva 6. Vuonna 2007 ja 2008 Saarijärvellä myönnetyt rakennusluvat. 2.7 Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Saarijärven kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen kaudelle syyskuussa Energiatehokkuussopimuksen kokonaisenergiansäästötavoite on MWh.

13 Saarijärven kaupunki 13/43 3 Energiatuotannon ja -käytön nykytila Tässä kappaleessa esitetään kokonaiskuva Saarijärven energiantuotannon ja -käytön tilasta vuonna Lähtötiedot Katselmuksen tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi Vuonna 2008 alkoi maailmanlaajuinen talouden taantuma, joka on vaikuttanut teollisuuden tuotantoon myös Saarijärvellä. Tämän vuoksi teollisuuden tuotanto ja sitä kautta energian kulutus on ollut tavallista alhaisempi. Vuosi 2008 on myös ollut suhteellisen lämmin. Jyväskylässä keskilämpötila on ollut 4,6 ºC, kun vuosien keskiarvo on 2,9 ºC (Ilmatieteenlaitos). Lähtötietoja on kerätty useista eri lähteistä, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Useita tilastoja on kerätty tilastokeskuksen Statfin palvelusta. Saarijärven kaupungilta on saatu tietoja kaupungin kiinteistöistä ja niiden energiankulutuksesta. Saarijärven kaukolämmöltä on saatu tietoja kaukolämmön tuotannosta ja kulutuksesta. Alueen sähkönkulutustiedot on saatu Energiateollisuus ry:n (ET) tilastoista. Kaikissa tiedoissa on yhdistetty entisen Saarijärven kaupungin ja Pylkönmäen kunnan tiedot ellei toisin mainita. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Saarijärvellä on yksi vesivoimalaitos, jonka omistaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Leuhunkosken voimalaitos on rakennettu vuonna 1961 ja sen teho on 3,2 MW. Voimalaitoksessa on pystykone, jonka turpiini on Kaplan-tyyppinen. Putouskorkeus laitoksella on 9 metriä. Ylävetenä on Saarijärvi, jota säännöstellään Leuhunkosken voimalaitoksen juoksutuksin säännöstelyluvan mukaisesti. Laitoksen keskienergia on vuosittain noin 10,2 GWh. Vuonna 2008 Leuhunkosken tuotanto oli ennätykselliset 19 GWh (Ruotsalainen). Voimalaitoksen turbiinille ja generaattorille on tehty peruskorjaus vuonna Samalla on uusittu sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä generaattorin magnetointi. Vuonna 2007 on uusittu 20 kv:n kojeistoja (Ruotsalainen) Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Saarijärven kaupunginalueella ei ole yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa Sähkön kulutus Sähkön kulutus Saarijärven alueella vuonna 2008 oli yhteensä 78 GWh. Selkeästi suurin osa sähköstä kuluu asumisessa (Kuva 8).

14 Saarijärven kaupunki 14/43 14 % 8 % 51 % Asuminen Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Maatalous 27 % Kuva 7. Saarijärven sähkönkulutuksen jakautuminen vuonna Asuminen kohta sisältää sen osan maatalouden kulutuskohteista, joissa maataloustuotanto ja asumisrakennus ovat yhden sähkömittarin alla (Energiateollisuus ry B). 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämpö Kaukolämpöä Saarijärvellä tuottaa Saarijärven Kaukolämpö Oy. Yhtiö on perustettu vuonna Kaukolämpöä tuotetaan kuudella eri lämpölaitoksella (Taulukko 4) Karhilan, Mannilan, Keskustan ja Kunniavuoren alueille (Kuva 9). Kaukolämmön liittymisteho on vuoden 2008 lopussa ollut yhteensä noin 13 MW ja verkkoon liitetty rakennustilavuus m 3. Lämmön kulutus on ollut MWh. Taulukko 4. Saarijärven kaukolämmön lämpölaitokset ja niiden polttoaineiden käyttö (Saarijärven Kaukolämpö Oy). Lämpölaitos Kattila Teho Hankinta Polttoaineen käyttö MW vuosi MW (1 Öljykattila 3, POR Keskusta Öljykattila 2, POK 70 Öljykattila 5, Turve KPA-kattila 4, Puu Hämeenniemi Öljykattila 0, Öljykattila 1, POK 0 Kunniavuori Öljykattila 1, POR 180 Arinakattila 1, Pelletti Karhila POK-kattila 0,24 Käytetty POK 474 Ale-Makasiini POK-kattila 0,3 vuokrattu POK 152 Asemankannas monipolttoaine Koekäyttö alkoi ) Polttoaineen käyttötiedot ovat vuodelta 2007

15 Saarijärven kaupunki 15/43 Kuva 8. Saarijärven kaukolämpöverkosto. Punainen viivaa kuvaa olemassa olevaa linjaa ja vihreä väri suunniteltuja linjoja Teollisuuden erillislämmön tuotanto Saarijärvellä ei ole merkittäviä teollisuuden erillislämmön tuotantokohteita Lämpöyrittäjyyskohteet Saarijärven kaupungin alueella on useita lämpöyrittäjyyskohteita. Kolme lämpöyrittäjää hoitaa yhteensä kahdeksan eri kohteen lämmöntuottamisen ja toimittamisen (Taulukko 5). Taulukko 5. Saarijärven lämpöyrittäjyyskohteet ja niiden polttoaineiden kulutus sekä lämmön tuotanto vuonna Teho Polttoaineen kulutus (MWh) Lämmön tuotto Lämpöyrittäjä Kohde MW POK Hake MWh Ariterm 0, Rahkolan Halpa-Halli 0, energiaosuuskunta Halpa-Halli 0,2 2 Alpo Hyytiäinen Kolkanlahden lämpökeskus 0, Tuomo Moisio As Oy Pylkönmäen Lappi, terveysasema, 0, vanha terveystalo Yhteensä 1, Kiinteistöjen lämmitys Tiedot Saarijärven rakennuskannan lämmityksen jakautumisesta eri lämmitysmuotojen kesken perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Rakennuskantatilastoihin. Tilastoista on laskettu silloisen Saarijärven ja Pylkönmäen rakennuskannat yhteen. Tilastossa kiinteistömassa on jaoteltu kerrosalan (m 2 ) perusteella asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), liike- ja

16 Saarijärven kaupunki 16/43 toimistorakennuksiin, julkisiin rakennuksiin sekä teollisuusrakennuksiin. Rakennusten lämmityksestä tilastoissa esitetään rakennusluvassa esitetty päälämmitysmuoto. Saarijärvellä öljy- ja sähkölämmitys ovat yleisimmät lämmitysmuodot, ne kattavat noin 50 % rakennuskannasta (Kuva 10). Liike- ja toimistorakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa kaukolämmön osuus on merkittävä (Kuva 11). 7 % 26 % Öljy Sähkö 20 % Puu Kaukolämpö Muu tai tuntematon 22 % 25 % Kuva 9. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen kerrosalan mukaan. kerrosala (m2) Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Maalämpö Muu tai tuntematon Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Kuva 10. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen eri rakennustyypeissä vuoden 2007 lopussa.

17 Saarijärven kaupunki 17/ Energiatase Tässä kappaleessa esitetään nykyisen Saarijärven alueen vuoden 2008 energiataseet Sähkön tuotanto Saarijärvellä sähköstä 75 % on tuontisähköä (Kuva 12). Normaalisti tuontisähkön osuus on vielä suurempi, sillä vuoden 2008 vesivoiman saanto Leuhunkoskesta oli ennätyksellisen suuri. Leuhunkosken vesivoimalaitos 19 GWh Tuontisähkö 59 GWh Sähkön kokonaiskulutus 78 GWh Kuva 11. Sähköntuotannon ja käytön energiatase Lämmöntuotanto Lämmön tuotannon pääpolttoaine on turve (Kuva 13).

18 Saarijärven kaupunki 18/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄVIÖT 5 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh PUU 7 GWh ÖLJY 2 MWh LÄMPÖYRITTÄJÄT PUU 3 GWh LÄMPÖ 2 GWh Kuva 12. Lämmöntuotannon energiatase. (Kaukolämmön tuotannon polttoaineiden käyttö on vuodelta 2007)

19 Saarijärven kaupunki 19/ Kiinteistöjen lämmitys Vuonna 2008 kiinteistöjen lämmönkäyttö on ollut noin 122 GWh ja polttoaine-energiaa on käytetty noin 139 GWh (Kuva 14). 0,2 % 6 % 29 % 20 % Öljy Puu Sähkö Kaukolämpö Maalämpö Muu 22 % 23 % Kuva 13. Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet polttoaine-energian kulutuksen mukaan Kokonaisenergiatase Kuvassa 15 on esitetty Saarijärven vuoden 2008 kokonaisenergiatase.

20 Saarijärven kaupunki 20/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh PUU 10 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh LÄMPÖYRITTÄJÄT LÄMPÖ 2 GWh TEOLLISUUS 31 GWh ÖLJY 40 GWh PUU 32 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- KOHTAINEN LÄMMITYS LÄMPÖ 63 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA LEUHUNKOSKEN VOIMALAITOS SÄHKÖ 19 GWh TUONTISÄHKÖ SÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 14. Kokonaisenergiatase

21 Saarijärven kaupunki 21/43 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Tässä kappaleessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin alueen uusiutuvan energian nykykäyttöä sekä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden varantoja ja potentiaalia. Kappaleen tuloksia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon, että uusiutuvan energian varannot ja tuotantotekninen potentiaali ovat usein selvästi suurempia kuin teknis-taloudellinen potentiaali tällä hetkellä. 4.1 Puupolttoaineet Teollisuuden sivutuotteet Saarijärvellä on useita pieniä puuteollisuuden yrityksiä, joissa syntyy pieniä määriä energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita ja jätteitä. Teollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä ei ole näkyvissä lisäämismahdollisuuksia. Syöte-Huvilat Oy valmistaa hirsiä ja hirsirakennuksia kahdella tehdasalueella Saarijärvellä. Hirrenvalmistuksen sivutuotteena syntyy haketta ja höylälastua, joita hyödynnetään omassa energiantuotannossa sekä myydään energiakäyttöön ja maatalouteen kuivikkeeksi. Yrityksellä on kaksi KPA-kattilaa, joilla tuotetaan lämpöä yrityksen omaan käyttöön (Puurunen). Sahaus Ko-Mu Oy:n tuotannossa syntyy sivutuotteena mm. purua ja haketta sekä pilkkeeksi soveltuvia jätepuupaloja. Puru hyödynnetään omassa 35 kw:n kattilassa, hake myydään biowatti Oy:lle energiakäyttöön ja pilkkeet yksityisille. Vuonna 2008 sahaustöitä on ollut suhteellisen vähän, mikä on vaikuttanut syntyneen purun ja hakkeen määrään. (Kovanen). Pevart Oy puusepänliikkeessä syntyy sahanpurua vuosittain noin 50 m 3. Puru on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa ja maataloudessa kuivikkeena. Yrityksen toiminta on kuitenkin loppumassa (Piispanen) Metsätähde ja muu hake Keski-Suomessa on Kesme II projektin puitteissa on laskettu Keski-Suomen maakunnan metsien energiapuuvarat (Taulukko 6). Projektissa on arvioitu taloudellisesti korjattavissa olevan energiapuumäärät. Taulukko 6. Nykyisen Saarijärven alueen metsien energiapuuvarat (MWh/a) (Metsäkeskus). Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Kannot Hakkuutähde Nuoret metsät kokopuuna Yhteensä Pilke ja pelletti Rakennuskannan lämmitysmuototilastojen mukaan Saarijärvellä on kiinteistöä, joiden päälämmitysmuoto on puu. Näistä suurin osa, kpl, on erillisiä pientaloja. Pientalojen puulämmitysjärjestelmät ovat useimmiten pilke- tai pellettijärjestelmiä. Suuremmissa kiinteistöissä käytetään myös haketta. Katselmuksessa tehdyn arvion mukaan kiinteistöissä on tuotettu lämpö puulla noin 24 GWh. Pilkkeen ja pelletin käytön mahdollisuuden ovat hyvin suuret. Pilke lämmitys sopii parhaiten pientaloihin, koska se vaatii enemmän huoltoa kuin pellettilämmitys. Pellettilämmitys sopii pientalojen lisäksi hyvin myös muihin asuintaloihin ja esimerkiksi julkisiin kiinteistöihin.

22 Saarijärven kaupunki 22/43 Tulisija on perinteinen lämmitysmuoto ja toimiva tukilämmitysmuoto esimerkiksi sähkölämmitteisissä rakennuksissa. Tulisijoilla voidaan kattaa merkittävä osa lämmitystarpeesta erityisesti uusissa pientaloissa, joiden lämmöntarve on pienempi kuin vanhojen. Saarijärvellä sähkölämmitteisissä pientaloissa on käytetty sähköä lämmitykseen noin 21,2 GWh. Oletetaan, että 20 % sähkölämmitteisistä pientaloista siirtyy käyttämään puuta tukilämmitysmuotona ja tämä säästää 25 % kiinteistöjen lämmityssähkön käytöstä. Tällöin puulla säästetään noin 1 GWh sähköä vuosittain. Pelletin hinta on ollut yleisesti edullisempi kuin öljyn ja pellettilämmitysjärjestelmät ovat erittäin hyvin automatisoituja. Pellettiin siirtyminen on kannattavaa erityisesti silloin kun öljykattila on vanha ja korjauksia tai kattilan vaihto on edessä joka tapauksessa. Saarijärvellä on noin 900 öljylämmitteistä pien- ja rivitaloa, joiden lämmönkulutus on katselmuksessa tehtyjen laskelmien mukaan noin 19 GWh. Jos 20 % näistä kiinteistöistä siirtyisi pellettilämmitysjärjestelmään, vähenisi öljyn käyttö noin 3,8 GWh. 4.2 Jätepolttoaineet Saarijärven jätehuollon hoitaa Sammakkokangas Oy, josta Saarijärven kaupunki omistaa noin 33 %. Saarijärveltä on vuonna 2008 kerätty sekajätettä tonnia ja Sammakkokangas Oy on kerännyt yhteensä t sekajätettä. Alueen jätteiden määrä on pieni eikä oma jätteenpolttolaitos ole kannattava investointi. Yhdyskunnan sekajätteen energiapotentiaalin hyödyntäminen Saarijärvellä ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Sekajätteen ja energiajätteen vieminen lähialueiden polttolaitoksiin on kuitenkin mahdollista. Saarijärven läheisyydessä on suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia tai hankkeita. Mustasaaren kuntaan Stormossen Oy:n alueelle on suunnitteilla jätteidenpolttolaitos, joka on alustavasti mitoitettu jätetonnille vuodessa. Voimalaitoksen suunnitellaan aloittavan tuotannon vuoden 2013 alussa. Välimatka suunnatulle laitokselle on yli 200 km, mikä voi nostaa kustannuksia kohtuuttomasti. Äänekoskella toimiva Äänevoima Oy on saanut ympäristöluvan, joka mahdollistaa jätteen rinnakkaispolton kiinteän polttoaineen leijupetikattilassa. Polttoaineena voidaan käyttää luokan I ja II kierrätyspolttoainetta. Äänekosken polttolaitos on lähempänä kuin Stormossenin, mutta jätteiden polttaminen vaatisi todennäköisesti erillistä energiajakeen keräystä, jotta polttoaineen laatuvaatimuksiin päästään. 4.3 Biokaasu Biokaasua syntyy mikrobien hajottaessa eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista (CH 4 ) % ja hiilidioksidista (CO 2 ) %. Sitä voidaan tuottaa lannasta ja muista biojätteistä biokaasureaktoreissa. Kaatopaikoilla voidaan kerätä kaatopaikkakaasua keräysputkistojen avulla. Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena Biojätteet Saarijärvellä biojätteen lajittelu on tullut pakolliseksi vuoden 2005 alusta. Vuonna 2008 Saarijärven alueelta on kerätty biojätettä noin 400 t (Martikainen). Pylkönmäki on eri keräilyalueella (Pylkönmäki-Karstula) kuin Saarijärvi ja sen biojätteiden määrästä ei ole erillistä tietoa. Jos suhteutetaan alueelta saatu biojätemäärä asukasmäärään, tulee Pylkönmäeltä arviolta noin 25 t biojätettä vuodessa. Nykyisen Saarijärven alueella kerätään biojätettä vuosittain noin 425 t. Oletetaan, että biokaasun saanto on 125 m 3 /t biojätettä (Biokaasufoorumi) ja biokaasun metaanipitoisuus 65 % (lämpöarvo 6,44 kwh/m 3 ). Näillä oletuksilla biojätteestä tuotetun biokaasun energiamäärä olisi 96 MWh.

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1 Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2 Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN

HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN HAJAUTETTUJEN ENERGIAMUOTOJEN TEKNISTALOUDELLINEN POTENTIAALI SUOMESSA TEAS-HANKE: ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN TOIMET EU2030 TAVOITTEISIIN Hajautetun tuotannon seminaari 9.9.2016 SISÄLTÖ Pöyryn TEAS-selvitys

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku

Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku Kasvihuoneviljelijöiden energiapäivät Turku 12.11.2014 Energiansäästöinvestoinnit Tekninen neuvoja Jukka Tuominen Energian hinta Energian hinta» Näissä kannattavuustarkasteluissa on käytetty seuraavia

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot