Saarijärven kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saarijärven kaupunki"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie Saarijärvi Saarijärven kaupunki UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI Kirsi Sivonen Kangasvuorentie 10 FIN JYVÄSKYLÄ FINLAND p Jyväskylä

2 Saarijärven kaupunki 2/43 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kohteen perustiedot Yleistietoa Saarijärvestä Elinkeinot ja teollisuus Metsämaat Suot ja turvetuotanto Kunnan omistukset energiantuotannossa Rakennuskanta Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Energiatuotannon ja -käytön nykytila Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkön kulutus Lämmön tuotanto Kaukolämpö Teollisuuden erillislämmön tuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Kiinteistöjen lämmitys Energiatase Sähkön tuotanto Lämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kokonaisenergiatase Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Puupolttoaineet Teollisuuden sivutuotteet Metsätähde ja muu hake Pilke ja pelletti Jätepolttoaineet Biokaasu Biojätteet Eläintilat Jätevesiliete Tuulienergia Pientuulivoima Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Peltobiomassa Maalämpö Ilmalämpöpumput Yhteenveto uusiutuvien energialähteiden nykykäytöstä ja lisäämismahdollisuuksista... 27

3 Saarijärven kaupunki 3/43 5 Uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet Sähkön tuotanto Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Kiinteistöjen lämmitys Kunnan kiinteistöt Yksityiset kiinteistöt Jatkotoimenpide-ehdotukset Kunnan omistuksessa olevat kohteet Konttila ja Eteläpellontie Koiralammen alue Öljylämmityksen vaihtaminen pellettilämmitykseen Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin Katuvalaistuksen tehostaminen Muiden omistuksissa olevat kohteet Karhilan lämpöverkko SSYP:n öljylämmitteisten kiinteistöjen vaihtoehdot Sara-aho Rajala alueen öljylämmitteiset kiinteistöt Yhteistyössä toteutettavat kohteet Jatkoselvitykset ja tutkimukset Sara-aho- ja Rajala-alueen lämmitysratkaisut Eforen kiinteistölle hakekontti Kusiaismäen uusi jäähalli Bioterminaalikeskus lehmän navetta ja biokaasun tuotanto Uusiutuvista energialähteistä tiedottaminen Lämmitysmuotojen ominaisuudet Uusiutuvien käytön seuranta Lähdeluettelo LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Energiayksikkömuunnoksia Aurinkosähköjärjestelmän sähköntuotto- ja hintatietoja Katuvalaistuksen valaisinvaihtoehtojen vertailu Tietoa lämmitysjärjestelmistä

4 Saarijärven kaupunki 4/43 Esipuhe Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Saarijärven kaupungin alueen nykyinen energiatase, alueelliset uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä energiantuotannossa. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kunnan alueella. Toimenpiteille on laskettu investointikustannukset, takaisinmaksuajat sekä hiilidioksidipäästöjen muutos. Saarijärven kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Saarijärven kaupunki (40 %). Saarijärven kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut Tekninen johtaja Hannu Seppälä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen vastuuhenkilönä on toiminut DI Jukka Summanen (todistusnumero kk 64). Kuntakatselmuksen projektipäällikkönä on toiminut FM Kirsi Sivonen (kk74).

5 Saarijärven kaupunki 5/43 TERMIEN SELITYKSET Aluelämmitys Biokaasu Energianlähde Energiatase Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Biokemiallisen reaktion tuloksena biomassasta syntyvä, pääasiassa metaania sisältävä kaasuseos, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä. Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmitys Kaukolämmityksellä tarkoitetaan laajan, yleensä etukäteen rajoittamattoman alueen kiinteistöjen lämmitystä putkiverkon välityksellä siirrettävän veden avulla käyttäen lämmön tuottamiseen lämmitysvoimalaitoksia ja/tai lämpökeskuksia. Lämpökeskus Lämpöyrittäjä Metsähake Peltobiomassat POK POR TMA Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa lämpökeskuksen polttoaineen hankinnasta sekä laitoksen hoidosta ja saa korvauksen lämmön ostajalle myydyn energiamäärän mukaan. Hake, joka on tehty ainespuun korjuussa uudistushakkuissa tai nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta. Peltobiomassat ovat pelloilla tai soilla kasvatettavia energiakasveja tai energiametsää sekä viljakasvien osia, joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita. Kevyt polttoöljy Raskas polttoöljy Takaisinmaksuaika Uusiutuva energianlähde Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vesivoimalla tuotettua sähköä ja lämpöpumpuilla tuotettua lämpöä. Uusiutumaton energialähde Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Voimalaitos Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

6 Saarijärven kaupunki 6/43 1 Yhteenveto kunnan alueen energiankäytöstä ja ehdotetuista uusiutuvien energialähteiden lisäämistoimenpiteistä 1.1 Katselmuskunta Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta Katselmoitavaan alueeseen on otettu mukaan Pylkönmäen alue, joka on liittynyt Saarijärveen vuoden 2009 alusta. Saarijärven kaupunki sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Asukkaita kaupungissa on Kaupungissa kaukolämpöverkko, johon lämpöä tuotetaan kuudella lämpölaitoksella. Kaukolämmön pääasiallinen polttoaine on turve, mutta vuonna 2009 käyttöön otettu uusi lämpölaitos tulee lisäämään puupolttoaineiden käyttöä. Kaupungin alueella sijaitsee myös vesivoimalaitos (Kuva 1). Saarijärven kaupunki on mukana useissa hankkeissa, joissa pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä edistämään siihen liittyvä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskus sijaitsee Saarijärvellä. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tarkoituksena on edelleen lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 44 GWh TEOLLISUUS 31 GWh TURVE 17 GWh LÄMPÖ 90 GWh PUU 42 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA 19 GWh TUONTISÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 1. Saarijärven energiatase 2008

7 Saarijärven kaupunki 7/ Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Saarijärvellä on useita mahdollisuuksia lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Kaukolämmön käytön lisääminen ja uusiutuvien polttoaineiden käytön lisääminen kaukolämmön tuotannossa ovat merkittäviä keinoja lisätä uusiutuvaa energiaa kaupungin alueella. Tätä tavoitetta tukee Saarijärven kaukolämmön uusi monipolttoainekattila, jota käytetään myös tutkimustyössä. Paikallisten polttoaineiden käytöllä on positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi positiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen ja työllisyyteen. Suunnitteilla oleva bioterminaalikeskus tukisi osaltaan paikallisia polttoaineita tuottavia yrittäjiä. Biokaasun tuotanto on lisäelinkeinomahdollisuus maatalousyrittäjille. Biokaasua voidaan tuottaa mm. lannasta, peltobiomassasta ja biojätteistä. Saarijärvellä on meneillään lehmän navetta -hanke, jossa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa biokaasua usean maatalousyrittäjän yhteistyönä. Biokaasu voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena. Saarijärven kaupunki voi saada selkeitä kustannussäästöjä muuttaessaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä kaukolämpöön, pellettiin tai hakkeelle. Suorasähkölämmitteisissä kiinteistöissä ilmalämpöpumput voivat tuoda kustannussäästöjä. Myös yksityisissä kiinteistöissä lämmitysmuodon vaihto voi tuoda merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksissa. Taulukossa 1 esitetään yhteenvetona katselmuksessa todetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet vertailuvuoden toteutuneisiin lukuihin verrattuna, energialähdekohtaisten lisäämismahdollisuuksien jakautuminen sekä vaikutukset energialähteiden käyttöön ja hiilidioksidipäästöihin. Katselmuksen toimenpide-ehdotusten kohteet ovat suhteellisen pieniä, mutta potentiaalia uusiutuvan energian lisäämiseen löytyy huomattavasti enemmän. Taulukko 1. Nykyiset energialähteet ja ennuste kehittämistoimenpiteiden jälkeen Nykytilanne Toimenpiteiden jälkeen GWh/ GWh/ CO % % 2 muutos vuosi vuosi t/a Öljy Turve Kivihiili Maakaasu Muut uusiutumattomat Yhteensä uusiutumattomat Puu Jätteet Biokaasu Vesivoima Tuulivoima Aurinkoenergia Muut uusiutuvat 0,2 0 Uusiutuvat yhteensä Kaikki yhteensä Sähkön tuonti (+)/vienti(-) (1 1) Päästöjen vähennys tapahtuu kaupungin rajojen ulkopuolella. Taulukkoon 2 on koottu katselmuksessa ehdotetut toimenpiteet, joilla voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta.

8 Saarijärven kaupunki 8/43 Taulukko 2. Yhteenveto katselmuksessa ehdotetuista toimenpiteistä Nro EHDOTETTU TOIMENPIDE HANKKEEN TALOUDELLISET TIEDOT Säästöt Takaisinmaksuaika Investointikustannus KORVAT- TAVA ENERGIA- LÄHDE UUSIUTUVIEN KÄYTÖN LISÄYS HIILIDIOKSIDI- PÄÄSTÖN VÄHENEMÄ /vuosi vuotta GWh/vuosi tonnia/vuosi RAPOR- TIN KOHTA 1 Ilmavesilämpöpumppu Konttilaan ,0 POK 0, Koiralammen öljylämmitteiset kiinteistöt aluelämpöön ,3 POK 0, Öljylämmitteisiä kiinteistöjä pellettiin ,4 / 5,9 POK 1, Ilmalämpöpumput Mannilan päiväkotiin ,5 Sähkö 0, Katuvalaistuksen tehostaminen ,2 / 5,4 Sähkö 0, Karhilan POK kattilan vaihto hakekattilaan POK 0, SSYP:n öljylämmitteiset kiinteistöt / ,8/14,4 POK 0, Sara-aho Rajala lämpöverkko (1 POK/POR 2, YHTEENSÄ , ) Kappaleessa on esitetty erilaisia mahdollisuuksia korvata öljyä uusiutuvalla energialla Sara-aho Rajala alueella

9 Saarijärven kaupunki 9/43 2 Kohteen perustiedot Tässä kappaleessa esitetään perustietoja, jotka ovat oleellisia uusiutuvan energian varantojen ja käyttömahdollisuuksien arvioimisen kannalta. 2.1 Yleistietoa Saarijärvestä Saarijärven kaupunki (myöhemmin Saarijärvi) sijaitsee Länsi-Suomen Läänissä Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa (Kuva 3). Saarijärven naapurikuntia ovat Kannonkoski, Karstula, Multia, Soini, Uurainen, Ähtäri ja Äänekoski. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen Tässä katselmuksessa käsitellään nykyisen Saarijärven kaupungin aluetta. Katselmuksen vertailuvuotena on käytetty vuotta Vuoden 2008 tilastotiedoista on Saarijärven ja Pylkönmäen tiedot laskettu yhteen. Saarijärven kokonaispinta-ala on km 2 ja maapinta-ala on km 2. Maaliskuun 2009 lopussa Saarijärven väkiluku oli asukasta. Kuva 2. Saarijärven sijoittuminen Suomessa ja Keski-Suomen maakunnassa. 2.2 Elinkeinot ja teollisuus Palvelujen osuus Saarijärvellä työpaikoista on selkeästi suurin (Kuva 4). Teollisuus on myös merkittävä työllistäjä. Entisen Pylkönmäen kunnan alueella elinkeinorakenne on hyvin erilainen. Sielläkin palvelujen osuus on suuri, mutta teollisuuden osuus työpaikoista on vain 3 % ja maa- ja metsätalouden taas 28 %.

10 Saarijärven kaupunki 10/43 14 % 2 % 59 % 6 % 19 % Palvelut Teollisuus ja kaivostoiminta rakentaminen Maa- ja metsätalous Muut Kuva 3. Saarijärven nykyisen kunnan alueen työpaikat vuoden 2006 lopussa (Tilastokeskus) Vuonna 2007 Saarijärvellä on ollut 806 yritystoimipaikkaa. Metalliteollisuuden suurimmat yritykset ovat Ariterm Oy:n kattilatehdas, Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas sekä FinnRotor Oy, joka valmistaa nostureiden kääntölaitteita, hydrauliikkaventtiilejä ja ohutlevy- ja mekaniikkaosia elektroniikkateollisuuteen. Muita merkittäviä metalliteollisuusyrityksiä ovat Saarijärven Päätytuote Oy ja RTA-Metalli Oy. Graafisen teollisuuden suurin yritys on Saarijärven Offset Oy. Merkittävin saarijärveläinen puunjalostaja on hirsitalotehdas Syötehuvilat Oy. Saarijärvellä on laaja palveluyritysten kirjo. Tunnetuin seudun matkailualan yrityksistä on Kylpylähotelli Summasaari Oy. Saarijärvelle on keskittynyt vahvaa energiateknologian ja erityisesti bioenergian osaamista. Alueella toimii lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy sekä Logstor Finland Oy:n kaukolämpöputkistotehdas. Saarijärven Kaukolämpö Oy on pitkään ollut bioenergian tutkimuksen ja kehittämisen edelläkävijä. Bioenergiaa kehitetään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutissa, jonka Bioenergian koulutus- ja kehittämiskeskus sijaitsee Saarijärvellä. 2.3 Metsämaat Saarijärven metsämaat omistuksen mukaan on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Saarijärven metsämaat (ha) omistuksen ja entisen kuntajaon mukaan (Metsäkeskus). Omistus Saarijärvi Pylkönmäki Yhteensä Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Suot ja turvetuotanto Saarijärven alueella on yhteensä 134 suota, joiden yhteispinta-ala on ha (Virtanen ym. 2003). Alueella on 13 turvetuotantoaluetta, joiden yhteinen pinta-ala on 620 ha (Keski-Suomen Ympäristökeskus).

11 Saarijärven kaupunki 11/ Kunnan omistukset energiantuotannossa Saarijärvi omistaa Saarijärven kaukolämpö Oy:stä noin 52 %. 2.6 Rakennuskanta Koko kunnan alueen rakennuskantaa kuvaavat tiedot on saatu tilastokeskuksen StatFin-palvelusta (Tilastokeskus). Rakennuskantatiedoissa on mukana Saarijärveen vuoden 2009 alusta liittyneen Pylkönmäen tiedot. Kaupungin rakennuskannasta yli puolet on erillisiä pientaloja (Kuva 5). Rakentaminen on ollut vilkkainta 1980-luvulla ja on sen jälkeen hiljentynyt vähitellen (Kuva 6). Viimevuosina on rakennuslupia myönnetty reilu 200 kappaletta vuodessa (Kuva 7). Pylkönmäen alueella rakentaminen on ollut hyvin hiljaista. Saarijärvellä ei ole uusia asuinalueita, joille rakentaminen keskittyisi vaan rakentaminen on hajaantunut vapaille tonteille. Rakentamisesta puolet on kaavoitetuilla alueilla ja puolet haja-asutusalueilla. Saarijärvelle on suunnitteilla uusi asemakaava Luhdanmäen alueelle. Kaava on vasta maisema- ja luontoselvitys vaiheessa ja kaavan luonnos tulee vuoden 2009 aikana. 12 % 54 % Erilliset pientalot 12 % Muut asuinrakennukset 8 % 14 % Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus ja varastorakennukset Kuva 4. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan jakautuminen eri rakennustyyppeihin kerrosalan mukaan vuoden 2007 lopussa (Tilastokeskus).

12 Saarijärven kaupunki 12/43 Rakennettu kerrosala (m2) Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusten lukumäärä Tuntematon Kuva 5. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan ikäjakauma kerrosalan ja rakennusten lukumäärän mukaan (Tilastokeskus). KPL Pientalot Rivitalot Teollisuus Liike-, laitos-, liikennne Loma Muut Kuva 6. Vuonna 2007 ja 2008 Saarijärvellä myönnetyt rakennusluvat. 2.7 Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Saarijärven kaupunki on liittynyt kaupunkien energiatehokkuussopimukseen kaudelle syyskuussa Energiatehokkuussopimuksen kokonaisenergiansäästötavoite on MWh.

13 Saarijärven kaupunki 13/43 3 Energiatuotannon ja -käytön nykytila Tässä kappaleessa esitetään kokonaiskuva Saarijärven energiantuotannon ja -käytön tilasta vuonna Lähtötiedot Katselmuksen tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi Vuonna 2008 alkoi maailmanlaajuinen talouden taantuma, joka on vaikuttanut teollisuuden tuotantoon myös Saarijärvellä. Tämän vuoksi teollisuuden tuotanto ja sitä kautta energian kulutus on ollut tavallista alhaisempi. Vuosi 2008 on myös ollut suhteellisen lämmin. Jyväskylässä keskilämpötila on ollut 4,6 ºC, kun vuosien keskiarvo on 2,9 ºC (Ilmatieteenlaitos). Lähtötietoja on kerätty useista eri lähteistä, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Useita tilastoja on kerätty tilastokeskuksen Statfin palvelusta. Saarijärven kaupungilta on saatu tietoja kaupungin kiinteistöistä ja niiden energiankulutuksesta. Saarijärven kaukolämmöltä on saatu tietoja kaukolämmön tuotannosta ja kulutuksesta. Alueen sähkönkulutustiedot on saatu Energiateollisuus ry:n (ET) tilastoista. Kaikissa tiedoissa on yhdistetty entisen Saarijärven kaupungin ja Pylkönmäen kunnan tiedot ellei toisin mainita. 3.2 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön tuotanto Saarijärvellä on yksi vesivoimalaitos, jonka omistaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Leuhunkosken voimalaitos on rakennettu vuonna 1961 ja sen teho on 3,2 MW. Voimalaitoksessa on pystykone, jonka turpiini on Kaplan-tyyppinen. Putouskorkeus laitoksella on 9 metriä. Ylävetenä on Saarijärvi, jota säännöstellään Leuhunkosken voimalaitoksen juoksutuksin säännöstelyluvan mukaisesti. Laitoksen keskienergia on vuosittain noin 10,2 GWh. Vuonna 2008 Leuhunkosken tuotanto oli ennätykselliset 19 GWh (Ruotsalainen). Voimalaitoksen turbiinille ja generaattorille on tehty peruskorjaus vuonna Samalla on uusittu sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä generaattorin magnetointi. Vuonna 2007 on uusittu 20 kv:n kojeistoja (Ruotsalainen) Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Saarijärven kaupunginalueella ei ole yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa Sähkön kulutus Sähkön kulutus Saarijärven alueella vuonna 2008 oli yhteensä 78 GWh. Selkeästi suurin osa sähköstä kuluu asumisessa (Kuva 8).

14 Saarijärven kaupunki 14/43 14 % 8 % 51 % Asuminen Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Maatalous 27 % Kuva 7. Saarijärven sähkönkulutuksen jakautuminen vuonna Asuminen kohta sisältää sen osan maatalouden kulutuskohteista, joissa maataloustuotanto ja asumisrakennus ovat yhden sähkömittarin alla (Energiateollisuus ry B). 3.3 Lämmön tuotanto Kaukolämpö Kaukolämpöä Saarijärvellä tuottaa Saarijärven Kaukolämpö Oy. Yhtiö on perustettu vuonna Kaukolämpöä tuotetaan kuudella eri lämpölaitoksella (Taulukko 4) Karhilan, Mannilan, Keskustan ja Kunniavuoren alueille (Kuva 9). Kaukolämmön liittymisteho on vuoden 2008 lopussa ollut yhteensä noin 13 MW ja verkkoon liitetty rakennustilavuus m 3. Lämmön kulutus on ollut MWh. Taulukko 4. Saarijärven kaukolämmön lämpölaitokset ja niiden polttoaineiden käyttö (Saarijärven Kaukolämpö Oy). Lämpölaitos Kattila Teho Hankinta Polttoaineen käyttö MW vuosi MW (1 Öljykattila 3, POR Keskusta Öljykattila 2, POK 70 Öljykattila 5, Turve KPA-kattila 4, Puu Hämeenniemi Öljykattila 0, Öljykattila 1, POK 0 Kunniavuori Öljykattila 1, POR 180 Arinakattila 1, Pelletti Karhila POK-kattila 0,24 Käytetty POK 474 Ale-Makasiini POK-kattila 0,3 vuokrattu POK 152 Asemankannas monipolttoaine Koekäyttö alkoi ) Polttoaineen käyttötiedot ovat vuodelta 2007

15 Saarijärven kaupunki 15/43 Kuva 8. Saarijärven kaukolämpöverkosto. Punainen viivaa kuvaa olemassa olevaa linjaa ja vihreä väri suunniteltuja linjoja Teollisuuden erillislämmön tuotanto Saarijärvellä ei ole merkittäviä teollisuuden erillislämmön tuotantokohteita Lämpöyrittäjyyskohteet Saarijärven kaupungin alueella on useita lämpöyrittäjyyskohteita. Kolme lämpöyrittäjää hoitaa yhteensä kahdeksan eri kohteen lämmöntuottamisen ja toimittamisen (Taulukko 5). Taulukko 5. Saarijärven lämpöyrittäjyyskohteet ja niiden polttoaineiden kulutus sekä lämmön tuotanto vuonna Teho Polttoaineen kulutus (MWh) Lämmön tuotto Lämpöyrittäjä Kohde MW POK Hake MWh Ariterm 0, Rahkolan Halpa-Halli 0, energiaosuuskunta Halpa-Halli 0,2 2 Alpo Hyytiäinen Kolkanlahden lämpökeskus 0, Tuomo Moisio As Oy Pylkönmäen Lappi, terveysasema, 0, vanha terveystalo Yhteensä 1, Kiinteistöjen lämmitys Tiedot Saarijärven rakennuskannan lämmityksen jakautumisesta eri lämmitysmuotojen kesken perustuu Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan Rakennuskantatilastoihin. Tilastoista on laskettu silloisen Saarijärven ja Pylkönmäen rakennuskannat yhteen. Tilastossa kiinteistömassa on jaoteltu kerrosalan (m 2 ) perusteella asuinkiinteistöihin (pientalot, rivi- ja kerrostalot), liike- ja

16 Saarijärven kaupunki 16/43 toimistorakennuksiin, julkisiin rakennuksiin sekä teollisuusrakennuksiin. Rakennusten lämmityksestä tilastoissa esitetään rakennusluvassa esitetty päälämmitysmuoto. Saarijärvellä öljy- ja sähkölämmitys ovat yleisimmät lämmitysmuodot, ne kattavat noin 50 % rakennuskannasta (Kuva 10). Liike- ja toimistorakennuksissa sekä julkisissa rakennuksissa kaukolämmön osuus on merkittävä (Kuva 11). 7 % 26 % Öljy Sähkö 20 % Puu Kaukolämpö Muu tai tuntematon 22 % 25 % Kuva 9. Nykyisen Saarijärven alueen rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen kerrosalan mukaan. kerrosala (m2) Öljy Sähkö Puu Kaukolämpö Maalämpö Muu tai tuntematon Asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Kuva 10. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen eri rakennustyypeissä vuoden 2007 lopussa.

17 Saarijärven kaupunki 17/ Energiatase Tässä kappaleessa esitetään nykyisen Saarijärven alueen vuoden 2008 energiataseet Sähkön tuotanto Saarijärvellä sähköstä 75 % on tuontisähköä (Kuva 12). Normaalisti tuontisähkön osuus on vielä suurempi, sillä vuoden 2008 vesivoiman saanto Leuhunkoskesta oli ennätyksellisen suuri. Leuhunkosken vesivoimalaitos 19 GWh Tuontisähkö 59 GWh Sähkön kokonaiskulutus 78 GWh Kuva 11. Sähköntuotannon ja käytön energiatase Lämmöntuotanto Lämmön tuotannon pääpolttoaine on turve (Kuva 13).

18 Saarijärven kaupunki 18/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄVIÖT 5 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh PUU 7 GWh ÖLJY 2 MWh LÄMPÖYRITTÄJÄT PUU 3 GWh LÄMPÖ 2 GWh Kuva 12. Lämmöntuotannon energiatase. (Kaukolämmön tuotannon polttoaineiden käyttö on vuodelta 2007)

19 Saarijärven kaupunki 19/ Kiinteistöjen lämmitys Vuonna 2008 kiinteistöjen lämmönkäyttö on ollut noin 122 GWh ja polttoaine-energiaa on käytetty noin 139 GWh (Kuva 14). 0,2 % 6 % 29 % 20 % Öljy Puu Sähkö Kaukolämpö Maalämpö Muu 22 % 23 % Kuva 13. Kiinteistöjen lämmityksen energianlähteet polttoaine-energian kulutuksen mukaan Kokonaisenergiatase Kuvassa 15 on esitetty Saarijärven vuoden 2008 kokonaisenergiatase.

20 Saarijärven kaupunki 20/43 HIILIDI- OKSIDI PÄÄSTÖT t HÄ- VIÖT 22 GWh ÖLJY 4 GWh TURVE 17 GWh PUU 10 GWh SAARIJÄRVEN KAUKOLÄMPÖ LÄMPÖ 25 GWh LÄMPÖYRITTÄJÄT LÄMPÖ 2 GWh TEOLLISUUS 31 GWh ÖLJY 40 GWh PUU 32 GWh MUU 8 GWh KIINTEISTÖ- KOHTAINEN LÄMMITYS LÄMPÖ 63 GWh KIINTEISTÖ- JEN LÄMMITYS 102 GWh VESIVOIMA LEUHUNKOSKEN VOIMALAITOS SÄHKÖ 19 GWh TUONTISÄHKÖ SÄHKÖ 59 GWh MUU SÄHKÖ 36 GWh Kuva 14. Kokonaisenergiatase

21 Saarijärven kaupunki 21/43 4 Uusiutuvat energialähteet ja niiden nykykäyttö Tässä kappaleessa tarkastellaan Saarijärven kaupungin alueen uusiutuvan energian nykykäyttöä sekä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden varantoja ja potentiaalia. Kappaleen tuloksia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon, että uusiutuvan energian varannot ja tuotantotekninen potentiaali ovat usein selvästi suurempia kuin teknis-taloudellinen potentiaali tällä hetkellä. 4.1 Puupolttoaineet Teollisuuden sivutuotteet Saarijärvellä on useita pieniä puuteollisuuden yrityksiä, joissa syntyy pieniä määriä energiakäyttöön soveltuvia sivutuotteita ja jätteitä. Teollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä ei ole näkyvissä lisäämismahdollisuuksia. Syöte-Huvilat Oy valmistaa hirsiä ja hirsirakennuksia kahdella tehdasalueella Saarijärvellä. Hirrenvalmistuksen sivutuotteena syntyy haketta ja höylälastua, joita hyödynnetään omassa energiantuotannossa sekä myydään energiakäyttöön ja maatalouteen kuivikkeeksi. Yrityksellä on kaksi KPA-kattilaa, joilla tuotetaan lämpöä yrityksen omaan käyttöön (Puurunen). Sahaus Ko-Mu Oy:n tuotannossa syntyy sivutuotteena mm. purua ja haketta sekä pilkkeeksi soveltuvia jätepuupaloja. Puru hyödynnetään omassa 35 kw:n kattilassa, hake myydään biowatti Oy:lle energiakäyttöön ja pilkkeet yksityisille. Vuonna 2008 sahaustöitä on ollut suhteellisen vähän, mikä on vaikuttanut syntyneen purun ja hakkeen määrään. (Kovanen). Pevart Oy puusepänliikkeessä syntyy sahanpurua vuosittain noin 50 m 3. Puru on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa ja maataloudessa kuivikkeena. Yrityksen toiminta on kuitenkin loppumassa (Piispanen) Metsätähde ja muu hake Keski-Suomessa on Kesme II projektin puitteissa on laskettu Keski-Suomen maakunnan metsien energiapuuvarat (Taulukko 6). Projektissa on arvioitu taloudellisesti korjattavissa olevan energiapuumäärät. Taulukko 6. Nykyisen Saarijärven alueen metsien energiapuuvarat (MWh/a) (Metsäkeskus). Yksityiset Valtio ja yhtiöt Yhteensä Kannot Hakkuutähde Nuoret metsät kokopuuna Yhteensä Pilke ja pelletti Rakennuskannan lämmitysmuototilastojen mukaan Saarijärvellä on kiinteistöä, joiden päälämmitysmuoto on puu. Näistä suurin osa, kpl, on erillisiä pientaloja. Pientalojen puulämmitysjärjestelmät ovat useimmiten pilke- tai pellettijärjestelmiä. Suuremmissa kiinteistöissä käytetään myös haketta. Katselmuksessa tehdyn arvion mukaan kiinteistöissä on tuotettu lämpö puulla noin 24 GWh. Pilkkeen ja pelletin käytön mahdollisuuden ovat hyvin suuret. Pilke lämmitys sopii parhaiten pientaloihin, koska se vaatii enemmän huoltoa kuin pellettilämmitys. Pellettilämmitys sopii pientalojen lisäksi hyvin myös muihin asuintaloihin ja esimerkiksi julkisiin kiinteistöihin.

22 Saarijärven kaupunki 22/43 Tulisija on perinteinen lämmitysmuoto ja toimiva tukilämmitysmuoto esimerkiksi sähkölämmitteisissä rakennuksissa. Tulisijoilla voidaan kattaa merkittävä osa lämmitystarpeesta erityisesti uusissa pientaloissa, joiden lämmöntarve on pienempi kuin vanhojen. Saarijärvellä sähkölämmitteisissä pientaloissa on käytetty sähköä lämmitykseen noin 21,2 GWh. Oletetaan, että 20 % sähkölämmitteisistä pientaloista siirtyy käyttämään puuta tukilämmitysmuotona ja tämä säästää 25 % kiinteistöjen lämmityssähkön käytöstä. Tällöin puulla säästetään noin 1 GWh sähköä vuosittain. Pelletin hinta on ollut yleisesti edullisempi kuin öljyn ja pellettilämmitysjärjestelmät ovat erittäin hyvin automatisoituja. Pellettiin siirtyminen on kannattavaa erityisesti silloin kun öljykattila on vanha ja korjauksia tai kattilan vaihto on edessä joka tapauksessa. Saarijärvellä on noin 900 öljylämmitteistä pien- ja rivitaloa, joiden lämmönkulutus on katselmuksessa tehtyjen laskelmien mukaan noin 19 GWh. Jos 20 % näistä kiinteistöistä siirtyisi pellettilämmitysjärjestelmään, vähenisi öljyn käyttö noin 3,8 GWh. 4.2 Jätepolttoaineet Saarijärven jätehuollon hoitaa Sammakkokangas Oy, josta Saarijärven kaupunki omistaa noin 33 %. Saarijärveltä on vuonna 2008 kerätty sekajätettä tonnia ja Sammakkokangas Oy on kerännyt yhteensä t sekajätettä. Alueen jätteiden määrä on pieni eikä oma jätteenpolttolaitos ole kannattava investointi. Yhdyskunnan sekajätteen energiapotentiaalin hyödyntäminen Saarijärvellä ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Sekajätteen ja energiajätteen vieminen lähialueiden polttolaitoksiin on kuitenkin mahdollista. Saarijärven läheisyydessä on suunnitteilla useita jätteenpolttolaitoksia tai hankkeita. Mustasaaren kuntaan Stormossen Oy:n alueelle on suunnitteilla jätteidenpolttolaitos, joka on alustavasti mitoitettu jätetonnille vuodessa. Voimalaitoksen suunnitellaan aloittavan tuotannon vuoden 2013 alussa. Välimatka suunnatulle laitokselle on yli 200 km, mikä voi nostaa kustannuksia kohtuuttomasti. Äänekoskella toimiva Äänevoima Oy on saanut ympäristöluvan, joka mahdollistaa jätteen rinnakkaispolton kiinteän polttoaineen leijupetikattilassa. Polttoaineena voidaan käyttää luokan I ja II kierrätyspolttoainetta. Äänekosken polttolaitos on lähempänä kuin Stormossenin, mutta jätteiden polttaminen vaatisi todennäköisesti erillistä energiajakeen keräystä, jotta polttoaineen laatuvaatimuksiin päästään. 4.3 Biokaasu Biokaasua syntyy mikrobien hajottaessa eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa. Biokaasu koostuu pääasiassa metaanista (CH 4 ) % ja hiilidioksidista (CO 2 ) %. Sitä voidaan tuottaa lannasta ja muista biojätteistä biokaasureaktoreissa. Kaatopaikoilla voidaan kerätä kaatopaikkakaasua keräysputkistojen avulla. Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön ja sähkön tuotannossa sekä ajoneuvojen polttoaineena Biojätteet Saarijärvellä biojätteen lajittelu on tullut pakolliseksi vuoden 2005 alusta. Vuonna 2008 Saarijärven alueelta on kerätty biojätettä noin 400 t (Martikainen). Pylkönmäki on eri keräilyalueella (Pylkönmäki-Karstula) kuin Saarijärvi ja sen biojätteiden määrästä ei ole erillistä tietoa. Jos suhteutetaan alueelta saatu biojätemäärä asukasmäärään, tulee Pylkönmäeltä arviolta noin 25 t biojätettä vuodessa. Nykyisen Saarijärven alueella kerätään biojätettä vuosittain noin 425 t. Oletetaan, että biokaasun saanto on 125 m 3 /t biojätettä (Biokaasufoorumi) ja biokaasun metaanipitoisuus 65 % (lämpöarvo 6,44 kwh/m 3 ). Näillä oletuksilla biojätteestä tuotetun biokaasun energiamäärä olisi 96 MWh.

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5. KUNTAKATSELMUS 1 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys: 17.5.2004 2 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET...

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1 Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2 Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014

VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014 VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POSELY/0157/05.02.09/2013 Päätöksen päivämäärä: 17.12.2013 MOTIVA-ENERGIAKATSELMUS

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 1.4.2014 Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus

Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus Siuntion uusiutuvan energian kuntakatselmus 12.5.2014 Aki Pesola, Laura Hakala, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: UUDELY/0025/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012

Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus. Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 Lämmitysjärjestelmän uusimisesta kiinnostuneiden kohdekartoitus Juha Tuononen Biomas-hanke Kiihtelysvaara 30.3.2012 1 Tausta: Biomas -hankkeen tavoitteet Biomas hankkeen tavoitteena on saada tiedonvälityksen

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 15.5.2012 Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot