VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014"

Transkriptio

1 VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

2 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POSELY/0157/ /2013 Päätöksen päivämäärä: MOTIVA-ENERGIAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS VARKAUDEN KAUPUNKI PL VARKAUS Katselmuksen ajankohta: 12/2013-3/2014 Raportin päiväys: Tilaajan yhteyshenkilö: Ari Kupiainen Varkauden kaupunki Puh: Energiakolmio Oy, Ohjelmakaari JYVÄSKYLÄ Energiakatselmoijat: Mikko Pulkkinen Elli Ikonen Jukka Akselin Markku Korpilauri

3 ESIPUHE Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Varkauden kaupungin alueen nykyinen energiatase, kaupungin alueella olevat uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. Toimenpide-ehdotuksille on esitetty arvio saavutettavista säästöistä, toimenpiteen kokonaiskustannusarvio ja takaisinmaksuaika. Lisäksi on arvioitu, miten toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa kohteen hiilidioksidipäästöihin. Varkauden kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Varkauden kaupunki (40 %). Varkauden kaupungin yhteyshenkilönä oli tilapalvelupäällikkö Ari Kupiainen. Energiakatselmuksen suorittivat ja tuloksista vastaavat allekirjoittaneet Motivan auktorisoimat vastuuhenkilöt: Yritys Tekijä: Motiva nro: Katselmoija: Energiakolmio Oy Mikko Pulkkinen kk137 Katselmoija : Energiakolmio Oy Elli Ikonen kk136 Katselmoija : Energiakolmio Oy Jukka Akselin kk135 Katselmoija : Energiakolmio Oy Markku Korpilauri kk134 JYVÄSKYLÄSSÄ Energiakolmio Oy Mikko Pulkkinen Motiva-energiakatselmoija nro kk137 Jukka Akselin Motiva-energiakatselmoija nro kk135 Elli Ikonen Motiva-energiakatselmoija nro kk136 Markku Korpilauri Motiva-energiakatselmoija nro kk134 Katselmuksen vastuuhenkilöt

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet KOHTEEN PERUSTIEDOT Yleistietoa Varkauden kaupungista Elinkeinot ja teollisuus Metsämaat Suot ja turvetuotanto Kunnan omistukset energiantuotannossa Rakennuskanta Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkönkulutus Energiataseet Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Energiatase Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Kunnan kiinteistöt Kokonaisenergiatase UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Puupolttoaineet Peltobiomassat Biokaasu Jätepolttoaineet... 27

5 4.5 Tuulivoima Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Lämpöpumput Maalämpö Ilmalämpöpumput Yhteenveto JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kunnan omistuksessa olevat kohteet Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen Ilma-ilmalämpöpumppu suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin Muiden omistuksessa olevat kohteet Yhteistyössä toteutettavat kohteet JATKOSELVITYKSET JA -TUTKIMUKSET Kunnan omistuksessa olevat kohteet Katuvalaistuksen energian säästö Kaukolämmön laajenemismahdollisuudet SEURANTA LIITTEET 1 VARKAUDEN KAUPUNGIN SUUNNITELLUT MUUTOKSET KATUVALAISTUKSEEN VUOSINA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

6 TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Aluelämpö CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä TEM Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettu lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

7 TUOTANNON HÄVIÖT 83,4 GWh/a VERKOSTOHÄVIÖT 8,2 GWh/a CO 2 -PÄÄSTÖT t/a 2 1 YHTEENVETO 1.1 Katselmuskunta Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkastellaan uusiutuvan energian käytön lisäämismahdollisuuksia Varkauden kaupungin alueella. Tarkasteluvuosi katselmuksessa on Kaupungin asukasluku oli asukasta vuoden 2012 lopussa. Kunnassa on kaksi taajamaa, Varkaus ja Kangaslampi, joissa molemmissa on kaukolämpöverkko. Suurin yksittäinen energian kuluttaja ja tuottaja on Stora Enson sellu- ja paperitehdas, joka tuottaa sähköä ja höyryä omiin tarpeisiinsa sekä kaukolämpöä Varkauden kaukolämpöverkkoon. Kaupungin energiatase on esitetty kuvassa 1-1. Öljy 93 GWh Puu 31 GWh Maalämpö 5 GWh Kiinteistökohtainen lämmitys KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS 374,2 GWh HAKE 2,7 GWh KEVYT ja RASKASPOLTTOÖLJY 19 GWh/a Lämpö 1563,3 GWh Kaukolämpö 183,3 G Wh/a Teollisuuden tehdaspolttoaineet (Stora Enso) YHTEENSÄ: 1840 GWh Sähkölämmitys 62 GWh Teollisuus 1207 GWh TEOLLISUUS 1606 GWh Sähkö 544 GWh Teollisuus 399 GWh/a VESIVOIMA 26 GWh SÄHKÖ VALTAKUNNAN VERKOSTA 292 GWh 87 GWh/a 58 GWh/a ASUMINEN JA MAATALOUS PALVELUT JA RAKENTAMINEN Kuva 1-1. Varkauden kaupungin energiatase vuonna Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Varkauden kaupungin alueella käytetään tällä hetkellä uusiutuvia polttoaineita Stora Enson alueella sekä osassa kotitalouksia. Kaupungin alueella on yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (Stora Enso). Kunnan alueella on kaksi kaukolämpöenergian tuottajaa Varkauden Aluelämpö Oy sekä Kangaslämpö Oy. Kangaslämpö Oy vastaa Kangaslammin taajaman

8 3 kaukolämmön tuotannosta. Varkauden aluelämpö toimittaa kaukolämmön muuhun osaan kaupunkia. Uusiutuvien energioiden käytön lisääminen onnistuu korvaamalla lämpökeskuksissa käytettävää raskasta ja kevyttä polttoöljyä biopolttoaineilla sekä muuttamalla kaupungin öljylämmitteiset kiinteistöt pelletti- tai hakelämmitykseen. Öljylämmitteisten kotitalouksien energiaremonttien tekeminen riippuu asukkaista. Jätepolttoaineita käytettään nykyisin Stora Enson tehdasalueen energiantuotannossa (Bio ja mustalipeä). Tulevaisuudessa uusi Riikinnevan voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Varkauden kaupungille (lämpö 180 GWh/a ja sähkö 101 GWh/a). Kuvassa 1-2 on esitetty kuntakatselmuksessa selvitetty uusiutuvan energian käyttö ja lisäämispotentiaali Varkauden kaupungin alueella. Taulukossa 1-1 on esitetty eri energianlähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Uusiutuvan energian käyttö ja lisäämispotentiaali Varkauden kaupunki Puupolttoaineet Peltobiomassat Biokaasu Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Lämpöpumput Potentiaali [GWh/a] Nykyinen [GWh/a] Kuva 1-2. Uusiutuvan energian käyttö kunnassa vuonna 2013 sekä uusiutuvan energian varannot tai hyödyntämispotentiaali.

9 4 Taulukko 1-1. Energianlähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen Tyyppi GWh/a % GWh/a % CO2-muutos tonnia/a Öljy % 138,71 7 % 5620 Turve 0 % 0 % Kivihiili 12 1 % 12 1 % 0 Maakaasu 0 % 0 % Muut uusiutumattomat 0 % 0 % Uusiutumattomat yhteensä % 150,71 7 % - Puupolttoaineet 1591,7 79 % 1611,99 80 % Peltobiomassat 0 % 0 % Biokaasu 0 % 0 % Jätepolttoaineet % % Tuulivoima 0 % 0 % Aurinkoenergia 0 % 0 % Vesivoima 26 1 % 26 1 % Muut uusiutuvat 5 0 % 5 0 % Uusiutuvat yhteensä 1844,7 92 % 1864,99 93 % - Kaikki yhteensä 2015,7 100 % 2015,7 100 % 5620 Sähkön tuonti Sähkön vienti Ehdotetut toimenpiteet on esitetty tarkemmin taulukossa 1-2.

10 POSELY/0157/ /2013 EHDOTETUN TOIMENPITEEN KUVAUS TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Investointi Säästö TMA Korvattava energianlähde Uusiutuvien energianlähteiden lisäys CO 2 -päästön vähenemä no EUR EUR/a a GWh/vuosi t/a T,P,H,E Varkauden aluelämmön omistamien lämpölaitosten muuttaminen 1 2 Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen ,2 POK Ilma-ilmalämpöpumppu suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin ,7 Sähkö Katuvalaistuksen energiansäästö ,9 Sähkö YHTEENSÄ Raportin kohta Sovitut jatkotoimet 5 Taulukko 1-2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. hakelämpölaitoksiksi ,4 POK ja POR

11 6 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT Tässä luvussa esitetään perustietoja Varkauden kaupungista. Tiedot ovat oleellisia arvioitaessa uusiutuvan energian varantoja ja niiden käyttömahdollisuuksia Yleistietoa Varkauden kaupungista Varkauden kaupunki kuuluu Itä-Suomen lääniin ja Pohjois-Savon maakuntaan. Kaupungin pinta-ala on 524,93 km², josta vesistöjä on 139,27 km². Metsätalousmaata on 310 km² ja suota 150 ha. Kaupungin kaksi taajamaa ovat Varkaus ja Kangaslampi. Varkauden kartta on esitetty kuvassa 2-1 (Metla, Geologian tutkimuskeskus) Kuva 2-1. Varkauden kaupungin kartta. Varkauden väkiluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Väestöennuste ennustaa Varkaudelle väkiluvun pienenemistä. Varkauden keskustaajamassa asuu noin henkilöä ja Kangaslammin taajamassa 276 henkilöä (Tilastokeskus) Elinkeinot ja teollisuus Varkauden kaupungin merkittävimmät elinkeinot ovat palvelut sekä teollisuus (kuva 2-2). Merkittäviä teollisuuslaitoksia ja työllistäjiä kunnassa ovat Stora Enso Oyj, Foster Wheeler Oy, Andritz Oy, Sahala-yhtiöt ja AFT Oy. Näiden lisäksi kaupunki on merkittävä työllistäjä (Tilastokeskus).

12 7 8 % 3 % 1 % Palvelut 33 % Teollisuus- ja kaivostoiminta 27 % Julkiset palvelut ja hallinto Rakentaminen Muut Maa- ja metsätalous 28 % Kuva 2-2. Varkauden kaupungin elinkeinorakenne 2011 (Tilastokeskus) Metsämaat Varkauden pinta-alasta 59 % on metsätalousmaata. Metsäpinta-alat on esitetty taulukossa 2-1. Taulukko 2-1. Metsäpinta-alat (Metla), km 2 Alue Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätalousmaa yhteensä Kokonaismaaala Varkaus Kangaslampi Yhteensä Suot ja turvetuotanto Varkauden suopinta-ala on pieni, vain 150 ha. Alueella ei ole turvesoita, eikä alueelle ole tehty varauksia turvesoille. Geologian tutkimuskeskuksen kartoituksen perusteella Varkauden alueella ei ole turvevarantoja (Geologian tutkimuskeskus) Kunnan omistukset energiantuotannossa Varkauden kaupunki omistaa n. 80 % Varkauden Aluelämpö Oy:stä, joka myy ja tuottaa kaukolämpöä Varkauden kaupungin alueella Rakennuskanta Yli puolet Varkauden rakennuskannasta on asuinrakennuksia. Eniten on pientaloja. Rakennuskannan jakautuminen on esitetty kuvassa 2-3.

13 8 10 % 0,22% Pientalot 11 % 30 % Muut asuinrakennukset 23 % Teollisuus ja varastorakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset 26 % Muut asuinrakennukset Kuva 2-3. Varkauden rakennuskanta 2012 (Tilastokeskus). Kuvassa 2-4 on esitetty Varkauden rakennuskanta rakennusvuosien perusteella jaoteltuna. Suurin osa asuinrakennuksista on yli 20 vuotta vanhoja. Muista rakennuksista valtaosa on rakennettu vuosien välisenä aikana, kun tarkastellaan tilannetta kerrosneliöiden perusteella. Lukumääräisesti eniten pientaloja on rakennettu sotien jälkeen sekä 1980-luvulla.

14 Rakennettu kerrosala m2 Rakennusten lkm Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusvuosi Kuva 2-4. Varkauden rakennuskannan ikäjakauma kerrosalan ja rakennusten lukumäärän mukaan (Tilastokeskus) Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Varkauden kaupunki kuuluu kuntien energiansäästösopimukseen. Liittymisvuosi on 2008 ja sopimuksen vaatimat energiakatselmukset on tehty kunnan kohteisiin. Katselmuksissa ja katsastuksissa suositeltuja toimenpiteitä on toteutettu ja ne on raportoitu KETS-järjestelmään. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan KETS-järjestelmän kautta. Varkauden kaupunki on säästänyt energiankulutuksessa sekä vähentänyt hiilidioksidipäästöjä taulukon 2-2 mukaisesti vuosina

15 10 Taulukko 2-2. Varkauden kaupungin energiankulutuksen säästöt ja CO 2- vähenemä. Varkauden kaupunki on asettanut itselle seuraavat energiansäästötavoitteet: MWh (0,9 %) MWh (3,4 %) MWh (9,0 %) 3 ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA 3.1 Lähtötiedot Katselmuksen tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi Lähtötietoja on kerätty useista eri lähteistä, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Lähdeviittaukset on esitetty myös kappaleiden lopuissa. Tilastoja on kerätty tilastokeskuksen Internet-sivuilta. Rakennuskanta- ja lämmitysmuototiedot on kerätty tilastokeskuksen ylläpitämistä tilastoista. Lämmön kulutustiedot ovat kiinteistökohtaisen lämmityksen osalta laskennallisia, sillä kiinteistökohtaisen lämmityksen polttoainekäyttöä ei tilastoida. Lämmitysenergian käytön tulokset ovat siis suuntaa-antavia laskennallisia arvoja. Lisäksi energiataseiden tekemiseen on käytetty Stora Ensolta, Varkauden aluelämmöltä ja Kangaslämpö Oy:ltä saatuja vuoden 2013 energiantuotanto- ja kulutustietoja.

16 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön erillistuotanto Varkauden kaupungin alueella on yksi vesivoimala, joka on Stora Enson tehdasalueella ja omistuksessa. Vesivoimala tuotti vuonna MWh sähköä. Sähkö menee tehtaan omaan käyttöön Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Varkauden kaupungin alueella toimii Stora Enson sellu- ja paperitehdas, jonka alueella tuotetaan sähköä ja lämpöä useammassa kattilassa. Kattilat, niiden nimellistehot sekä energiantuotantomäärät on esitetty taulukossa 3-1. Kattiloilla tuotetaan prosessihöyryä, lämpöä ja sähköä Stora Enson tehdasalueelle. Osa tuotetusta lämmöstä myydään Varkauden Aluelämpö Oy:lle, joka vastaa Varkauden alueen kaukolämpöverkosta. Varkauden Aluelämpö Oy toimittaa lämmön kuluttajille. Vuonna 2013 Stora Enso myi Varkauden Aluelämpö Oy:lle noin 181 GWh kaukolämpöenergiaa. Taulukko 3-1. Stora Enson alueen kattiloiden perustiedot sekä vuonna 2013 tuotettu energia. Kattila Nimellisteho [MW] Polttoaineet Lämmön- tuotanto [GWh/a] Sähkön tuotanto [GWh/a] Prosessilämmön tuotanto [GWh/a] Lämmön myynti [GWh/a] K5 150 Raskas polttoöljy K6 160 Bio Muovijätteet Kivihiili Turve Raskas polttoöljy K7 68 Kierrätyspolttoaineet Raskas polttoöljy SK 120 Mustalipeä Raskas polttoöljy Yhteensä: Stora Enson tehdasalueella tuotettu sähkö käytetään ja myydään osittain tehdasalueella. Vuonna 2013 tehdasalueella tuotetun sähkön bruttotuotanto oli 225 GWh/a, josta tehdasalueella sijaitsevan vesivoimalan osuus oli 26 GWh/a Sähkönkulutus Vuonna 2012 Varkauden kaupungin alueen sähkön kokonaiskulutus on ollut 544 GWh. Sähkönkulutuksen jakauma on esitetty tarkemmin kuvassa 3-1.

17 12 11 % 16 % Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen 73 % Kuva 3-1. Sähkön kulutuksen jakautuminen vuonna 2012 (Energiateollisuus ry ). Teollisuus on selvästi suurin sähkönkuluttaja Varkauden kaupungin alueella Energiataseet Varkauden kaupungin alueella on Stora Enson tehdasalue, jossa tuotetaan höyryä, lämpöä ja sähköä useilla eri polttoaineilla. Tehdasalueella vuonna 2013 käytetyt polttoaineet kattilatyypeittäin on esitetty taulukossa 3-1. Tehdasalueella tuotettua höyry käytetään tehdasalueella prosessihöyrynä. Sähköntuotannon sivutuotteena syntyvä lämpö käytetään tehdasalueella sekä Varkauden kaupungin kaukolämpöverkossa. Kunnan alueen sähköstä n. 46 % tuotetaan Stora Enson tehdasalueella. Loppuosa sähköstä tulee kaupungin rajojen ulkopuolelta. Varkauden kaupungin kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 3-2. Sähkön erillistuotannolle ei esitetä tasetta, koska kaupungin alueella on ainoastaan yksi vesivoimalaitos, jonka tuotto menee suoraan Stora Enson käyttöön. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon energiatase on esitetty kuvassa 3-2.

18 13 Kuva 3-2. Varkauden kaupungin alueen yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon energiatase. 3.3 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Kunnan alueella on kaksi kaukolämpöenergian tuottajaa Varkauden Aluelämpö Oy sekä Kangaslämpö Oy. Kangaslämpö Oy vastaa Kangaslammin taajaman kaukolämmön tuotannosta. Varkauden Aluelämpö toimittaa kaukolämmön muihin kaupungin osiin. Kangaslämpö Oy:llä on oma haketta polttoaineena käyttävä lämpölaitos, jonka nimellisteho on 1 MW. Varkauden Aluelämpö Oy ostaa suurimman osan myymästään kaukolämmöstä Stora Ensolta. Varkauden Aluelämpö Oy:llä on myös käytössään kuusi raskasta ja kevyttä polttoöljyä polttoaineena käyttävää lämpökeskusta (5 kpl huippu- ja varalämpökeskuksia ja yksi siirrettävä lämpökeskus). Huippu- ja varalämpökeskusten yhteenlaskettu nimellinen lämpöteho on 55,6 MW. Lämpölaitosten tiedot on esitetty taulukossa 3-2.

19 14 Taulukko 3-2. Varkauden Aluelämpö Oy:n lämpökeskukset Laitos Polttoaine Nimellisteho Tuotettu energia 2013 [MW] [MWh] Haijanvirta Kevyt polttoöljy 2,5+1,5=4,0 419 Kämäri Kevyt polttoöljy 6,0+2,0=8,0 714 Hevosharju Raskas polttoöljy 8,0+3,7=11, Hasintie Raskas polttoöljy 12,0+6,0+6,0=24, Metallikatu Kevyt polttoöljy 4,2+3,7=7,9 0 Yhteensä: 55, Teollisuuden erillislämmöntuotanto Varkauden kaupungin alueella on Stora Enson sellu- ja paperitehdas, joka tuottaa tarvitsemansa lämmön, sähkön ja prosessihöyryn itse. Muita teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita ei ole Lämpöyrittäjyyskohteet Varkauden kaupunginalueella toimii yksi lämpöyrittäjä Kangaslämpö Oy. Kangaslämpö Oy toimittaa kaukolämpöä Kangaslammin taajaman alueelle Energiatase Varkauden kaupungin kaukolämmöntuotannon energiatase on esitetty kuvassa 3-3. Kuva 3-3. Varkauden kaupungin lämmöntuotannon tase.

20 Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Varkauden merkittävin lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sen jälkeen öljy sekä sähkö. Kaukolämpöä saadaan Stora Enson tehtaalta ja lisäksi sitä tuotetaan aluelämpökeskuksissa öljyllä (Varkauden Aluelämpö Oy) ja hakkeella (Kangaslammin lämpökeskus). Kunnan rakennuskannan laskennallinen lämmityksen polttoaine-energiankäyttö on vuonna 2013 ollut 388 GWh ja lämmön käyttö 333 GWh (Kuva 3-4). Lämmöntuotannon ja kaukolämmön verkostohäviöiden määrä on 12 GWh (ei sisällä StoraEnson tehdasalueella tapahtuvia häviöitä). 5 % 4 % 0,67% 0,36% 21 % 45 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Muu, tuntematon Puu, turve Maalämpö Kivihiili 24 % Kuva 3-4. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen kerrosalan mukaan (Tilastokeskus).

21 Kerros-m Kauko- tai aluelämpö Sähkö Puu, turve Muu, tuntematon Öljy, kaasu Kivihiili Maalämpö Kuva 3-5. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen eri rakennustyypeittäin. 1 % 4 % 0 % 16 % 8 % 24 % 47 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 3-6. Rakennuskannan kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energian mukaan jaoteltuna.

22 Kunnan kiinteistöt Varkauden kaupungin omistamien kiinteistöjen tilavuus on m 3 (Varkauden kaupungin kiinteistölista). Kiinteistöt ovat pääosin opetus- ja liikuntarakennuksia, terveydenhoitorakennuksia sekä hallintorakennuksia. Suurin osa kunnan omistamasta kiinteistömassasta lämmitetään kauko- tai aluelämmöllä (Kuva 3-8). Kunta omistaa myös öljy- ja sähkölämmitteisiä kiinteistöjä. Listaukset kaupungin öljy- ja sähkölämmitteisistä kiinteistöistä on esitetyt taulukoissa 3-3 ja % Kaupungin kiinteistöt, Varkaus 5% Opetusrakennukset Terveydenhoitorakennukset 20% 28% Toimisto- ja hallinto Asuinrakennukset Päiväkodit Kokoontumisrakennukset 18% Liikuntarakennukset 4% 4% 3% 11% Museo- ja kirjato rakennukset Muut rakennukset Kuva 3-7. Kaupungin kiinteistöjen jakauma eri rakennustyyppeihin tilavuuden mukaan (Lähde: Varkauden kaupungin kiinteistölista).

23 18 Kaupungin kiinteistöjen lämmitysmuodot, Varkaus 1% 6% 5% 88% Kauko- tai aluelämpö Kevyt polttoöljy Sähkö Muu/tuntematon Kuva 3-8. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmitysmuotojen jakautuminen tilavuuden mukaan (Lähde: Varkauden kaupungin kiinteistölista). Taulukko 3-3. Varkauden kaupungin omistamat öljylämmitteiset kohteet. Kohde Tilavuus [m 3 ] Könönpellon palvelutalo Ratakadun pysäkki Könönpellon koulu Puurtilan koulu K.lammin pelastuslaitos Harjurannan koulu - K.lammin ent. terveystalo - Yhteensä: Taulukko 3-4. Varkauden kaupungin omistamat sähkölämmitteiset kohteet. Kohde Tilavuus [m 3 ] Peippola Niittylä IV Yhteensä: 2 805

24 Kokonaisenergiatase Teollisuus (Stora Enson sellu- ja paperitehdas) on merkittävin energian tuottaja ja kuluttaja Varkaudessa. Mustalipeä on tärkein energiantuotannon polttoaine ja uusiutuvan energian osuus on noin 26 % (489 GWh/a). Varkauden kaupungin kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 3-7. Kuva 3-9. Varkauden kaupungin kokonaisenergiatase. 4 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Tässä kappaleessa tarkastellaan Varkauden kaupungin alueen uusiutuvan energian nykykäyttöä sekä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden varantoja sekä tuotanto- ja hyödyntämispotentiaaleja.

25 Puupolttoaineet Varkauden kaupungissa käytetään puupolttoainetta kiinteistöjen lämmitykseen arviolta n. 31 GWh/a (ei sisällä kaukolämmöntuotantoa) sekä Stora Enson tehtailla lämmöntuotantoon 386 GWh/a (Stora Enson energiatase 2013). Varkauden alueen metsien pinta-ala on 386 ha. Kokonaispinta-alasta metsätalousmaata on 310 ha. Metsätalousmaan jakauma on esitetty kuvassa % 1 % Metsämaa Kitumaa Joutomaa 98 % Kuva 4-1. Varkauden alueen metsätalousmaan jakauma. Suomen metsäkeskukselta saatujen tilastotietojen mukaan (VMI ) Varkauden alueelle on seuraavaksi viisivuotiskaudeksi ehdotettu kuvan 4-2 mukaisia hakkuita.

26 21 Kuva 4-2. Varkauden alueen hakkuuehdotukset. Hakkuuehdotusten mukaiset puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät hakkuutavoittain on esitetty kuvassa 4-3. Kuva 4-3. Hakkuuehdotusten mukaiset puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät. Kuvissa on esitetty energiapuukertymä puulajeittain ensiharvennuksista, päätehakkuista (kannot) sekä päätehakkuista (latvat ja oksat).

27 22 Kuva 4-4. Energiapuukertymä puulajeittain ensiharvennuksista. Kuva 4-5. Energiapuukertymä puulajeittain päätehakkuista (kannot).

28 23 Kuva 4-6. Energiapuukertymä puulajeittain päätehakkuista (latvat ja oksat). Yhteenvetona edellisistä kuvista voidaan todeta, että viisivuotissuunnitelman mukaisista hakkuista saatavan energiapuun energiasisältö on n GWh. Mikäli hakkuut tehdään tasaisesti, saadaan vuotuiseksi potentiaaliksi n. 209 GWh/a. Yhteenveto on esitetty taulukossa 4-1. Laskennassa käytetyt lämpöarvot on otettu VTT:n julkaisusta (Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, taulukko 12). Taulukko 4-1. Energiapuukertymät ja energiapotentiaali. Tonnia GWh Mänty Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Kuusi Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Koivu Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Muu lehtipuu Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Yhteensä: Metsäenergialla voitaisiin korvata aluelämpökeskuksissa käytettävää raskasta- ja kevyttä polttoöljyä. Lisäksi kunnan öljylämmitteiset kiinteistöt voisi lämmittää pelletillä. Yhteenveto

29 24 kaupungin lämpölaitosten ja kunnan omistamien öljylämmitteisten kiinteistöjen polttoaineen korvaamisesta metsäenergialla on esitetty taulukossa 4-2. Taulukko 4-2. Kunnan lämpölaitosten ja kiinteistöjen polttoaineen korvaaminen metsäenergialla. Nykyinen polttoaine Nykyinen polttoaineen kulutus [GWh/a] Korvaava polttoaine Korvaavan polttoaineen kulutus [GWh/a] Lämpökeskukset POK 1,29 Hake 1,42 Lämpökeskukset POR 17,04 Hake 18,70 Kunnan kiinteistöt POK 1,96 Pelletti 2,10 Yhteensä: 20,29-22, Peltobiomassat Peltobiomassoja ovat kivennäis- ja turvemaiden pelloilla kasvatettavat energiakasvit (esimerkiksi ruokohelpi, hamppu, öljykasvit), nopeakasvuiset puuvartiset kasvit (esimerkiksi energiapaju) tai viljakasvien osat (olki). Peltobiomassoja voidaan käyttää joko sellaisenaan tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä biopolttoaineita. Peltobiomassoja voidaan viljellä mm. elintarviketuotannosta vapautuneilla pelloilla, kesannoilla ja entisillä turvetuotantosoilla. Merkittävin peltoenergiakasvi Suomessa on ruokohelpi, jonka tuotantoala oli vuonna 2008 noin hehtaaria. EU-tukijärjestelmä sallii ei-ruoantuotantoon tarkoitettujen energiakasvien (niin kutsutut non-food -kasvit) viljelyn tukemisen. Viljelyn tuet ovatkin peltoenergiakasvien tuotannon kannalta taloudellisesti ratkaiseva asia (Motiva Oy). Varkauden kaupungin alueen maatalousmaat on esitetty taulukossa 4-3. Varkauden alueella on reilut 216 ha maatalousmaita, jotka ovat poissa elintarviketuotannosta (kesannot, luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet). Olettaen, että poissa elintarviketuotannosta olevat maatalousmaat hyödynnetään ruokohelven viljelemiseen, Varkauden vuotuinen ruokohelven energiapotentiaali on 7 GWh/a (saanto 7 t/ha ja lämpöarvo 4,7 MWh/t) (Motiva Oy). Taulukko 4-3. Varkauden maatalousmaat. Tyyppi Pinta-ala [ha] Viljelty ala 885 Poissa elintarviketuotannosta 216 Yhteensä: 1 101

30 25 Olettaen, että Varkauden alueen viljellyn maatalousmaan olkisadosta käytettäisiin 60 % energiantuotantoon. Oljen vuotuinen energiapotentiaali on 6 GWh/a (oljen saanto 3 t/ha ja lämpöarvo 3,5 MWh/t) (Pro Agria Oulu). Ruokohelven ja oljen kuljettamiseen ja polttamiseen liittyvät ongelmat rajoittavat niiden käyttöä. Ruokohelven ja oljen kuljettaminen kauas viljelykseltä on harvoin kannattavaa, joten energiantuotantolaitosten tulee sijaita lähellä viljelyksiä. Toisaalta ruokohelpeä ja olkea käytetään perinteisesti korkeintaan 10 % energiantuotantolaitoksella käytettävän kiinteän polttoaineen määrästä. Yhteenveto oljen ja ruokohelven potentiaaleista on esitetty taulukossa 4-4. Taulukko 4-4. Ruokohelpen ja oljen energiapotentiaalit. Tyyppi Ala Saanto Lämpöarvo Energia [ha] [t ka/ha] [MWh/t ka] [GWh/a] Olki ,5 6 Ruokohelpi , Biokaasu Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania sisältävää biokaasua sekä lannoitekäyttöön soveltuvaa orgaanista mädätysjäännöstä. Prosessia voidaan kutsua myös anaerobiseksi käsittelyksi, mädätykseksi tai biokaasutukseksi. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, noin % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan jalostaa ajoneuvojen polttoainetta. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Muodostuvan biokaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti on useita erilaisia teknisiä vaihtoehtoja, kuten biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasun tuotannolla on myös ympäristönsuojelullisia etuja. Anaerobisen käsittelyn avulla lannan ja muiden biojätteiden hajuhaitat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sekä hygieenisyys paranee samalla, kun saadaan puhdasta energiaa, biokaasua (Biokaasuyhdistys).

31 26 Varkauden kaupungin alueella syntyvä jätevesi johdetaan 200 kilometriä pitkän viemäriverkoston ja 50 jätevedenpumppaamon välityksellä Akonniemeen, jossa jätevesi käsitellään biologiskemiallisessa puhdistamossa. Kangaslammin kaupunginosan kulutuskohteissa syntyvät jätevedet johdetaan 7 kilometrin pitkän viemäriverkoston ja kahden jätevedenpumppaamon välityksellä jätevedenpuhdistamolle, jossa jätevesi käsitellään biologiskemiallisessa puhdistamossa. Varkauden alueella käsitellään jätevesiä vuosittain n m 3. Akonniemen puhdistamolla lietettä syntyy vuosittain n tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on Akonniemen puhdistamon mittausten mukaan 25 %. Kangaslammin puhdistamon osuus varkauden alueella käsiteltävistä jätevesistä on m 3 /a. Kangaslammilta kuljetetaan vuosittain Akonniemeen jatkokäsiteltäväksi 503,9 m 3 lietettä. Varkauden alueella syntyvän jätevesien käsittelyn sivutuotteena syntyvän lietteen biokaasun tuotantopotentiaali on esitetty taulukossa 4-5. Laskelmissa orgaanisen ja kuiva-aineen suhteena on käytetty VS/TS = 0,58 (Selvitys Lapinlahden jätevesilietteen ja mahdolllisten muiden orgaanisten jakeiden yhteisbiokaasulaitoksesta ja käsittelyjäännöksen hyötykäyttömahdollisuuksista Ylä-Savon alueella.) ja biokaasun saantona 0,45 m 3 /kg ka (liete) ja lämpöarvona 6,4 kwh/m 3. Taulukko 4-5. Lietteen biokaasun tuotantopotentiaali. Jätevesimäärä m 3 /a Liete määrä t/a Lietteen kuiva-ainepitoisuus 25 % Kuiva-aine (TS) 909 t/a Biokaasupotentiaali m 3 /a Tuotantopotentiaali 1,8 GWh/a Keväällä 2012 Varkauden alueella oli nautakarjaa noin 365 kpl. Nautaeläimet tuottavat lantaa keskimäärin 1500 kg ka/a. Varkauden alueella olevien nautaeläimien vuotuinen biokaasun tuotantopotentiaali on noin m 3 /a, jonka energiasisältö olisi noin 1,3 GWh/a. Varkauden alueen nautakarjan biokaasun tuotantopotentiaali on esitetty taulukossa 4-6.

32 27 Taulukko 4-6. Nautakarjan biokaasun tuotantopotentiaali. Naudat Lannantuotanto Lannantuotanto Biokaasun määrä 365 kpl kg (VS)/a,kpl 548 t(vs)/a 400 m 3 /t(vs) Biokaasun tuotanto m 3 /a Metaanin osuus 0,6 Metaanin lämpöarvo 0,0099 MWh/m 3 Energiasisältö 1,3 GWh/a 4.4 Jätepolttoaineet Varkauden alueen jätehuollosta vastaa Keski-Savon Jätehuolto. Vuonna 2013 Varkauden alueelta kerättiin kaatopaikkajätettä yhteensä n. 10,4 t/a. Varkauden alueen jätemäärät on arvioitu Keski-Savon Jätehuollon keräämästä kokonaisjätemäärästä kertomalla jokaisen jätelajikkeen tulos 0,473:lla (Varkauden alueen väestömäärä on 47,3 % koko Keski-Savon Jätehuollon toiminta-alueen jätemäärästä). Varkauden alueelta kerätyt jätteet toimitetaan Riikinnevan jätelaitokselle, jossa ne lajitelllaan loppusijoitusta varten. Kuvassa 4-7 on esitetty Varkauden alueelta kerätyn kaatopaikkajätteen jakauma vuonna % YHDYSK.JÄTE kunn.j. YHDYSK.JÄTE sop.p 2 % 16 % TEOLLISUUSJÄTE L&T RAKENNUSJÄTE 47 % TEOLLISUUSJÄTE 9 % 0 % 7 % 14 % NESTEM. LIETE ASBESTI MUU ERITYISJÄTE Teoll.-ja rak.jäte yht. Peitemaa Kuva 4-7. Varkauden alueella kerätyn kaatopaikkajätteen jakauma vuonna Varkauden alueelta kerättiin yhdyskuntajätteitä vuonna 2013 n. 8,3 t/a. Varkauden alueelta vuonna 2013 kerätyn yhdyskuntajätteen jakauma jätelajeittain on esitetty kuvassa 4-8.

33 28 Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa ja muualla yhdyskunnissa kuten palvelualoilla syntyneet kulutusjätteet, jotka ovat järjestetyn jätehuollon piirissä. 1 % 5 % YHDYSK.JÄTE kunn.j. 15 % YHDYSK.JÄTE sop.p 2 % PAHVI KERÄYSKARTONKI 18 % 59 % LASI JÄTEPUU METALLI BIOJÄTE (Akonniemi) Kuva 4-8. Varkauden alueella kerätyn yhdyskuntajätteen jakauma vuonna Riikinnevan alueelle on tulossa uusi jätteenpolttolaitos (Riikinvoiman ekovoimalaitos). Riikinvoiman ekovoimalaitoshankkeen on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden voimalaitoksen on määrä käyttää polttoaineenaan 52 kunnan alueelta kerättyä jätettä. Kunnat sijaitsevat Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueella (n asukasta). Uuden voimalaitoksen mitoitustiedot on esitetty kuvassa 4-9 (Riikinvoima Oy).

34 29 Kuva 4-9. Riikinnevan Ekovoimalaitos (Riikinvoima Oy). 4.5 Tuulivoima Tuulivoima on tuulen eli ilman virtauksen liike-energian muuntamista tuuliturbiineilla sähköksi. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin Auringon säteilyenergiasta. Suurimmassa osassa nykyaikaisia tuulivoimaloita pyörivien lapojen liike-energia muutetaan sähkövirraksi (Suomen Tuulivoimayhdistys ry). Varkauden kaupungin alueella on melko tyynet tuuliolosuhteet. Tuuliatlaksesta arvioitu vuoden keskituulennopeus on n. 5,8 m/s 50 metrin korkeudella (kts. kuva 4-10). Varkauden alueella ei ole tällä hetkellä tuulivoiman tuotantoa. Varkauden alueella ei myöskään ole meneillään olevia tuulivoimahankkeita (Lähde: ssty_hankelista_www_ xls) (VTT).

35 30 Kuva Vuoden keskituulennopeus 50 metrin korkeudessa (Tuuliatlas). Varkauden alueelle on tehty tuulivoimaselvitys (Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisäalueet 3,Teknistaloudelliset analyysit), jossa on selvitetty Pisamaniemen ja Kurenlahden mahdollisuuksia toimia tuulivoiman tuotantoalueina. Pisamaniemen alueelle mahtuisi selvityksen mukaan kuusi voimalaa. Pisamaniemen kuusi voimalaa eivät ole kannattavia mikäli kytkentä tapahtuu 110 kv sähköverkkoon. Selvityksen mukaan tarkasteltaessa kolmea idän puoleista voimalaa tuulipuiston kannattavuus paranee. Lisäksi pienempi tuulipuisto on mahdollista kytkeä myös lähempänä sijaitsevaan 20 kv sähköverkkoon, mutta tästä on keskusteltava paikallisen sähköyhtiön kanssa tarkemmin. Kuvassa 4-11 ja taulukossa 4-7 on esitetty tuulivoimaselvityksestä otetut Pisamaniemen voimaloiden suunnitellut sijaintipaikat sekä kannattavuuslaskelman tulokset.

36 31 Kuva Pisamaniemen tuulivoimaloiden paikat. Taulukko 4-7.Pisamaniemen voimaloiden kannattavuus. Kurenlahden alueelle mahtuisi selvityksen mukaan kolme voimalaa. Raportin mukaan Kurenlahden kannattavuus riippuu siitä voidaanko se liittää paikalliseen jakeluverkkoon ja suositellaan keskustelemaan asiasta paikallisen sähköyhtiön kanssa. Kuvassa 4-12 ja taulukossa 4-8 on esitetty tuulivoimaselvityksestä otetut Kurenlahden voimaloiden suunnitellut sijaintipaikat sekä kannattavuuslaskelman tulokset.

37 32 Kuva Kurenlahden tuulivoimaloiden paikat. Taulukko 4-8. Kurenlahden voimaloiden kannattavuus. Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisäalueet 3,Teknistaloudelliset analyysit- raportti on saatavissa kokonaisuudessaan Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: saalueet3.pdf Pienimuotoisilla tuulivoimaloilla voidaan tuottaa sähköä myös omakotitalojen ja mökkien tarpeisiin. Pienimuotoisessa tuotannossa pätevät samat säännöt, kuin suurienkin voimaloiden

38 33 hankinnassa. Ennen investoinnin tekemistä kannattaa selvittää paikalliset tuuliolot ja pyytää asiantuntijoiden arviot tuulivoiman kannattavuudesta (takaisinmaksuaika) kyseisellä alueella. 4.6 Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa hyödynnetään rakennusten lämmityksessä aktiivisilla ja passiivisilla keinoilla. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan käyttää suoraan ilman erillistä laitetta. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan joko sähköksi aurinkopaneeleilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Pientaloissa voidaan käyttää sekä passiivisia että aktiivisia menetelmiä (Motiva Oy). Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin. Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa jo on vesivaraaja (esimerkiksi puu- tai hakelämmitys), mutta myös lämpöpumppujärjestelmiin. Öljy- ja aurinkolämmön yhdistämiseksi on kehitetty tarkoitukseen sopiva öljykattila. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkosähköllä voidaan lämmittää käyttövesi ja jos talon lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan (Motiva Oy). Aurinkosähköjärjestelmiä on perinteisesti käytetty siellä, missä verkkosähköä ei ole saatavilla. Tavallisimpia niin kutsuttuja omavaraisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi kesämökit, veneet, väyläloistot, linkkimastot ja saaristo- ja erämaakohteet. Aurinkosähköllä voidaan kuitenkin tuottaa huomattava osa myös esimerkiksi kotitalouden tarvitsemasta sähköstä. Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovatkin yleistymässä (Motiva Oy) Aurinkolämpö Talon katolle asennettu aurinkolämpökeräin sieppaa auringonsäteilyn energiaa ja sitoo sen lämmöksi keräimessä kiertävään nesteeseen tai joissain järjestelmissä ilmaan. Näin lämpöenergia voidaan kuljettaa väliaineen mukana joko lämpövarastoon tai suoraan kulutukseen (Auringosta lämpöä ja sähköä, Motiva Oy). Auringonsäteily lämmittää keräimen mustaa absorptiopintaa, joka sitoo itseensä energiaa ja kuumenee. Jotta lämmönsitovuus saadaan vielä tehokkaammaksi, absorptiopinnalla on selektiivinen pinnoite ja se on katettu karkaistulla lasilla tai muovilevyllä. Sekä pinnoite että kate ottavat hyvin sisäänsä säteilyenergiaa auringonsäteilyn aallonpituuksilla, mutta estävät mustan absorptiolevyn lämpösäteilyä vuotamasta ulos. Kuumenneesta absorptiolevystä lämpö siirtyy keräimen sisällä olevissa ohuissa putkissa virtaavaan nesteeseen. Ympärivuotisessa käytössä olevissa lämpökeräimissä lämpöä siirtävänä nesteenä käytetään jäätymätöntä seosta. Kesäkäyttöön, esimerkiksi kesämökin tai uima-altaan lämmittämiseen, vesi on tehokkain

39 34 lämmönsiirtoneste (Auringosta lämpöä ja sähköä, Motiva Oy). Aurinkokeräimien toimintaperiaate on esitetty kuvassa Kuva Aurinkokeräimen kytkentäperiaate käyttöveden lämmitykseen suora sähkölämmitteisessä talossa ( Nova Future Oy). Tavallisimmat aurinkokeräimet ovat pinta-alaltaan 1-2 m 2. Suomessa yhden neliömetrin keräin tuottaa energiaa n kwh/a (Aurinkolämpöjärjestelmien perusteet, mitoitus ja käyttö, Solpros Ay). Taulukossa 4-9 on esitetty tavallisen aurinkolämpöjärjestelmän tuotto-odotukset erilaisissa sovelluksissa käytettäessä selektiivistä absorptiopintaa. Taulukko 4-9. Tavallisen aurinkolämpöjärjestelmän tuotto-odotukset (Solpros Ay) [kwh/m 2,a] Pientalon lämminkäyttövesi Pientalon lämmitys ja lkv Uima-altaan lämmitys (touko-syys) 250 Jos 25 %:iin Varkauden sähkölämmitteisistä pientaloista (n. 472kpl) asennettaisiin 3,7 m 2 (2,03 m x 1,825 m) tyhjiöputkikeräin, jonka keskimääräinen lämmöntuotanto olisi 1300 kwh/a (350 kwh/m 2,a). Aurinkolämmön tuotanto olisi tällöin 0,61 GWh/a Aurinkosähkö Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia saa aikaan sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään

40 35 useimmiten kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteen, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Aurinkopaneelin tuottaman virran suuruus on suoraan verrannollinen auringonsäteilyn voimakkuuteen. Aurinkopaneelin tuottama sähkö varastoidaan yhdessä tai useammassa akussa. Oikeantyyppinen ja hyvälaatuinen akku on tärkeä osa tehokasta ja hyvin toimivaa järjestelmää. Akkua käytetään yöllä ja pilvisinä päivinä, ja se sijoitetaan ilmastoituun ja lapsilta suojattuun tilaan. Akkujen kapasiteetti mitoitetaan kattamaan muutaman päivän normaalikulutus ilman latausta. Aurinkoenergiasovelluksia varten on kehitetty akku, joka kestää usein toistuvaa purkausta ja latausta. Aurinkopaneelia voidaan käyttää myös ilman akkua, jolloin energia on käytettävä suoraan esimerkiksi rakennuksen ilmastointiin tai veden pumppaamiseen vesisäiliöön tai kasteluun (Motiva Oy). Kesämökkien tyypillinen aurinkosähköpaneeli on nimellisteholtaan 240 W. Tällaisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi television, jääkaapin ja valaistuksen tarpeisiin. Varkaudessa oli kesämökkejä vuonna kpl (Tilastokeskus). Jos 240 W aurinkosähköjärjestelmää käytettäisiin maaliskuun alusta elokuun loppuun 25 % Varkauden kesämökeistä viikonloppuisin sekä heinäkuussa jatkuvasti kahden viikon ajan, voitaisiin niillä tuottaa 9,9 MWh/a sähköenergiaa. 4.7 Vesivoima Varkauden kunnan alueella sijaitsee yksi vesivoimalaitos (Huruskosken vesivoimalaitos). Huruskosken vesivoimalaitos (kts. kuva 4-14) on Stora Enson omistama ja se on teholtaan 4,4 MW ja sen tuottama vuotuinen energiamäärä 28 GWh/a (Taulukko 22). Vuoksen vesistöalueen vesivoimalaitokset, Tulvariskien alustava arviointi Vuoksen vesistöalue. Koska vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet ovat vähäiset koko Pohjois-Savon alueella, ei vesivoiman lisärakentamiselle nähdä potentiaalisia mahdollisuuksia Varkauden alueella (Ympäristöhallinto).

41 36 Kuva Huruskosken vesivoimalaitoksen sijainti. 4.8 Lämpöpumput Maalämpö Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta lämpöenergiaa. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu enintään 15 metrin syvyyteen Suomessa. Suomessa käytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin geotermistä lämpöä. Geoterminen lämpö on maankuoreen johtuvaa energiaa, joka syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena. Maalämpö kerätään maahan, porakaivoon, veteen tai sedimenttiin asennetun putkiston avulla. Putkistossa kiertää lämmönsiirtoaine (kylmä-aine), joka maapiirissä kiertäessään höyrystyy sitoen itseensä energiaa maasta. Kylmäaine puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Käyttökohteessa lämmönsiirtoaine luovuttaa vastaanottamansa lämmön. Lämpöpumpun tehokkuutta mitataan lämpökertoimella (COP H), joka on saadun lämmitystehon suhde tarvittavaan sähkötehoon. Lämpökerroin riippuu maan ja käyttökohteen lämpötiloista. Tyypillisesti maalämpöpumppujen lämpökerroin on vuositasolla noin 3 (Motiva Oy). Lämpöpumpun toimintaperiaate on esitetty kuvassa 4-15.

42 37 Kuva Maalämpöpumpun toimintaperiaate. Lämpöpumppujen suosio on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Lämpöpumppuja myytiin Suomessa vuonna 2011 yli kpl (Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry). Maalämpöpumpun käyttökustannukset ovat pienet, mutta sen perusinvestointikustannukset ovat suhteellisen suuret. Tyypillisen omakotitalon maalämpöjärjestelmä maksaa noin Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna maalämpöpumppu käyttää sähköä noin kolmasosan. Varkaudessa sijaitsevien rakennusten maalämpö potentiaali tutkittiin seuraavasti. Jos Varkauden nykyisistä öljy- ja kaasulämmitteisistä pientaloista 30 % (n. 429 kpl) siirtyisi maalämmön käyttöön, maalämpöpumpuilla voitaisiin tuottaa vuosittain 8,9 GWh/a lämpöä. Maalämpöpumppujen kuluttama sähköenergia olisi 3,6 GWh/a (laskettu COP H=2,5) Ilmalämpöpumput Ilmalämpöpumppu on laitteisto, jolla siirretään lämpöenergiaa ulkoilmasta sisäilmaan ulko- ja sisäyksikön avulla. Ilmalämpöpumpulla voidaan usein myös jäähdyttää sisäilmaa, jolloin sen toimintaperiaate on käänteinen lämpöpumpputoiminnolle. Tällöin sisäyksikkö toimii höyrystimenä (sitoo lämpöä huoneistosta, jolloin huoneisto jäähtyy) ja ulkoyksikkö lauhduttimena (luovuttaa sisäyksikön ja kompressorin kylmäaineeseen luovuttaman lämmön ulkoilmaan). Esimerkit ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksiköistä on esitetty kuvassa 4-16.

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSESTA KÄYTÄNNÖN TOIMIIN Kuntien energiatehokkuuden työkalut, Oulu 24.2.2010 Paavo Hankonen, Sievin kunta Terhi Harjulehto, Elomatic SISÄLTÖ Katselmustoiminta ja uusiutuvan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Osa 3 Malliraportti Sisältö ESIPUHE... 2 TERMIT JA LYHENTEET... 3 1. YHTEENVETO... 4 1.1. KATSELMUSKUNTA... 4 1.2. UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMISMAHDOLLISUUDET...

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5.

KUNTAKATSELMUS. Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy. Päiväys: 17.5. KUNTAKATSELMUS 1 KUNTAKATSELMUS Tekijät: Jussi Heinimö ja Eero Jäppinen, YTI-tutkimuskeskus Timo Holmberg, Martti Veuro ja Tiina Pajunen, Rejlers Oy Päiväys: 17.5.2004 2 Sisällysluettelo Osa 1 Osa 2 Osa

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Saarijärven kaupunki

Saarijärven kaupunki TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: 1409/560/2009 Päätöksen päivämäärä: 10.6.2009 Katselmuksen tilaaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Saarijärven kaupunki

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Padasjoen kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Padasjoen kunta Padasjoen kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POPELY/0101/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 1.4.2014 Katselmuksen tilaaja: Iin kunta Iin kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

TUUSULAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: UUDELY/0018/05.02.09/2014 Päätöksen päivämäärä: 27.1.2014 Katselmuksen tilaaja: Tuusulan kunta PL 60 04301 Tuusula TUUSULAN KUNTA UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti

Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/0161/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 30.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Parikkalan kunta Parikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen

Asikkalan kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 09.10.2012. Erkka Ryynänen, Aki Pesola, Juha Vanhanen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0103/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 15.5.2012 Katselmuksen tilaaja: Asikkalan kunta Asikkalan kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Mahdollistaa nzeb rakentamisen Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200 M /vuosi Valtion tuki alalle 2012 < 50 M Valtiolle pelkkä alv-tuotto lähes 100 M /vuosi Uusiutuvaa

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot