VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 15.4.2014"

Transkriptio

1 VARKAUDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

2 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: POSELY/0157/ /2013 Päätöksen päivämäärä: MOTIVA-ENERGIAKATSELMUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS VARKAUDEN KAUPUNKI PL VARKAUS Katselmuksen ajankohta: 12/2013-3/2014 Raportin päiväys: Tilaajan yhteyshenkilö: Ari Kupiainen Varkauden kaupunki Puh: Energiakolmio Oy, Ohjelmakaari JYVÄSKYLÄ Energiakatselmoijat: Mikko Pulkkinen Elli Ikonen Jukka Akselin Markku Korpilauri

3 ESIPUHE Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmusraportissa esitetään Varkauden kaupungin alueen nykyinen energiatase, kaupungin alueella olevat uusiutuvan energian resurssit sekä mahdollisuudet lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Selvitystyön tuloksena esitetään toimenpide-ehdotukset, joilla voidaan kannattavasti lisätä uusiutuvan energian käyttöä kaupungin alueella. Toimenpide-ehdotuksille on esitetty arvio saavutettavista säästöistä, toimenpiteen kokonaiskustannusarvio ja takaisinmaksuaika. Lisäksi on arvioitu, miten toimenpiteiden toteuttaminen vaikuttaa kohteen hiilidioksidipäästöihin. Varkauden kaupungille ei ole aiemmin tehty uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen ovat rahoittaneet Työ- ja elinkeinoministeriö (60 %) ja Varkauden kaupunki (40 %). Varkauden kaupungin yhteyshenkilönä oli tilapalvelupäällikkö Ari Kupiainen. Energiakatselmuksen suorittivat ja tuloksista vastaavat allekirjoittaneet Motivan auktorisoimat vastuuhenkilöt: Yritys Tekijä: Motiva nro: Katselmoija: Energiakolmio Oy Mikko Pulkkinen kk137 Katselmoija : Energiakolmio Oy Elli Ikonen kk136 Katselmoija : Energiakolmio Oy Jukka Akselin kk135 Katselmoija : Energiakolmio Oy Markku Korpilauri kk134 JYVÄSKYLÄSSÄ Energiakolmio Oy Mikko Pulkkinen Motiva-energiakatselmoija nro kk137 Jukka Akselin Motiva-energiakatselmoija nro kk135 Elli Ikonen Motiva-energiakatselmoija nro kk136 Markku Korpilauri Motiva-energiakatselmoija nro kk134 Katselmuksen vastuuhenkilöt

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO Katselmuskunta Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet KOHTEEN PERUSTIEDOT Yleistietoa Varkauden kaupungista Elinkeinot ja teollisuus Metsämaat Suot ja turvetuotanto Kunnan omistukset energiantuotannossa Rakennuskanta Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA Lähtötiedot Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön erillistuotanto Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Sähkönkulutus Energiataseet Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Teollisuuden erillislämmöntuotanto Lämpöyrittäjyyskohteet Energiatase Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Kunnan kiinteistöt Kokonaisenergiatase UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Puupolttoaineet Peltobiomassat Biokaasu Jätepolttoaineet... 27

5 4.5 Tuulivoima Aurinkoenergia Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Lämpöpumput Maalämpö Ilmalämpöpumput Yhteenveto JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kunnan omistuksessa olevat kohteet Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen Ilma-ilmalämpöpumppu suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin Muiden omistuksessa olevat kohteet Yhteistyössä toteutettavat kohteet JATKOSELVITYKSET JA -TUTKIMUKSET Kunnan omistuksessa olevat kohteet Katuvalaistuksen energian säästö Kaukolämmön laajenemismahdollisuudet SEURANTA LIITTEET 1 VARKAUDEN KAUPUNGIN SUUNNITELLUT MUUTOKSET KATUVALAISTUKSEEN VUOSINA HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

6 TERMIT JA LYHENTEET Seuraavassa esitetään tässä raportissa käytetyt termit ja lyhenteet määritelmineen. Aluelämpö CHP-laitos Energialähde Energiatase Kaukolämpö Lämpökeskus Lämpöyrittäjä TEM Uusiutuva energialähde Uusiutumaton energialähde Voimalaitos Rajoitetun alueen keskitetty lämmitys ilman sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sekä sähköä ja lämpöä; yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Aine tai ilmiö, josta voidaan saada energiaa joko suoraan, muuntamalla tai siirtämällä. Erittely tiettyyn järjestelmään tulevista ja sieltä lähtevistä energiavirroista. Kaukolämmityksellä tarkoitetaan keskitettyä lämmöntuotantoa ja -jakelua. Lämmitysvesi toimitetaan jakeluverkon välityksellä kuluttajalle kiinteistön lämmittämiseen. Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriö Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa puu-, peltobiomassa- ja jäteperäisiä polttoaineita, aurinkoenergiaa, tuuli- ja vesivoimalla tuotettua sähköä sekä lämpöpumpuilla tuotettu lämpöä. Uusiutumattomilla energialähteillä tarkoitetaan tässä ohjeessa fossiilisia polttoaineita (öljy, hiili, maakaasu) sekä turvetta (hitaasti uusiutuva polttoaine). Energiantuotantolaitos, joka tuottaa sähköenergiaa.

7 TUOTANNON HÄVIÖT 83,4 GWh/a VERKOSTOHÄVIÖT 8,2 GWh/a CO 2 -PÄÄSTÖT t/a 2 1 YHTEENVETO 1.1 Katselmuskunta Tässä uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tarkastellaan uusiutuvan energian käytön lisäämismahdollisuuksia Varkauden kaupungin alueella. Tarkasteluvuosi katselmuksessa on Kaupungin asukasluku oli asukasta vuoden 2012 lopussa. Kunnassa on kaksi taajamaa, Varkaus ja Kangaslampi, joissa molemmissa on kaukolämpöverkko. Suurin yksittäinen energian kuluttaja ja tuottaja on Stora Enson sellu- ja paperitehdas, joka tuottaa sähköä ja höyryä omiin tarpeisiinsa sekä kaukolämpöä Varkauden kaukolämpöverkkoon. Kaupungin energiatase on esitetty kuvassa 1-1. Öljy 93 GWh Puu 31 GWh Maalämpö 5 GWh Kiinteistökohtainen lämmitys KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS 374,2 GWh HAKE 2,7 GWh KEVYT ja RASKASPOLTTOÖLJY 19 GWh/a Lämpö 1563,3 GWh Kaukolämpö 183,3 G Wh/a Teollisuuden tehdaspolttoaineet (Stora Enso) YHTEENSÄ: 1840 GWh Sähkölämmitys 62 GWh Teollisuus 1207 GWh TEOLLISUUS 1606 GWh Sähkö 544 GWh Teollisuus 399 GWh/a VESIVOIMA 26 GWh SÄHKÖ VALTAKUNNAN VERKOSTA 292 GWh 87 GWh/a 58 GWh/a ASUMINEN JA MAATALOUS PALVELUT JA RAKENTAMINEN Kuva 1-1. Varkauden kaupungin energiatase vuonna Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Varkauden kaupungin alueella käytetään tällä hetkellä uusiutuvia polttoaineita Stora Enson alueella sekä osassa kotitalouksia. Kaupungin alueella on yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa (Stora Enso). Kunnan alueella on kaksi kaukolämpöenergian tuottajaa Varkauden Aluelämpö Oy sekä Kangaslämpö Oy. Kangaslämpö Oy vastaa Kangaslammin taajaman

8 3 kaukolämmön tuotannosta. Varkauden aluelämpö toimittaa kaukolämmön muuhun osaan kaupunkia. Uusiutuvien energioiden käytön lisääminen onnistuu korvaamalla lämpökeskuksissa käytettävää raskasta ja kevyttä polttoöljyä biopolttoaineilla sekä muuttamalla kaupungin öljylämmitteiset kiinteistöt pelletti- tai hakelämmitykseen. Öljylämmitteisten kotitalouksien energiaremonttien tekeminen riippuu asukkaista. Jätepolttoaineita käytettään nykyisin Stora Enson tehdasalueen energiantuotannossa (Bio ja mustalipeä). Tulevaisuudessa uusi Riikinnevan voimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Varkauden kaupungille (lämpö 180 GWh/a ja sähkö 101 GWh/a). Kuvassa 1-2 on esitetty kuntakatselmuksessa selvitetty uusiutuvan energian käyttö ja lisäämispotentiaali Varkauden kaupungin alueella. Taulukossa 1-1 on esitetty eri energianlähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Uusiutuvan energian käyttö ja lisäämispotentiaali Varkauden kaupunki Puupolttoaineet Peltobiomassat Biokaasu Jätepolttoaineet Tuulivoima Aurinkolämpö Aurinkosähkö Vesivoima Lämpöpumput Potentiaali [GWh/a] Nykyinen [GWh/a] Kuva 1-2. Uusiutuvan energian käyttö kunnassa vuonna 2013 sekä uusiutuvan energian varannot tai hyödyntämispotentiaali.

9 4 Taulukko 1-1. Energianlähteiden kulutus nykytilanteessa ja kulutusennuste ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen. Nykytilanne Ehdotettujen toimenpiteiden jälkeen Tyyppi GWh/a % GWh/a % CO2-muutos tonnia/a Öljy % 138,71 7 % 5620 Turve 0 % 0 % Kivihiili 12 1 % 12 1 % 0 Maakaasu 0 % 0 % Muut uusiutumattomat 0 % 0 % Uusiutumattomat yhteensä % 150,71 7 % - Puupolttoaineet 1591,7 79 % 1611,99 80 % Peltobiomassat 0 % 0 % Biokaasu 0 % 0 % Jätepolttoaineet % % Tuulivoima 0 % 0 % Aurinkoenergia 0 % 0 % Vesivoima 26 1 % 26 1 % Muut uusiutuvat 5 0 % 5 0 % Uusiutuvat yhteensä 1844,7 92 % 1864,99 93 % - Kaikki yhteensä 2015,7 100 % 2015,7 100 % 5620 Sähkön tuonti Sähkön vienti Ehdotetut toimenpiteet on esitetty tarkemmin taulukossa 1-2.

10 POSELY/0157/ /2013 EHDOTETUN TOIMENPITEEN KUVAUS TALOUDELLISET TIEDOT TOIMENPITEEN VAIKUTUKSET ERITTELY Investointi Säästö TMA Korvattava energianlähde Uusiutuvien energianlähteiden lisäys CO 2 -päästön vähenemä no EUR EUR/a a GWh/vuosi t/a T,P,H,E Varkauden aluelämmön omistamien lämpölaitosten muuttaminen 1 2 Öljylämmitteiset kiinteistöt pellettilämmitykseen ,2 POK Ilma-ilmalämpöpumppu suorasähkölämmitteisiin kiinteistöihin ,7 Sähkö Katuvalaistuksen energiansäästö ,9 Sähkö YHTEENSÄ Raportin kohta Sovitut jatkotoimet 5 Taulukko 1-2. Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä. hakelämpölaitoksiksi ,4 POK ja POR

11 6 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT Tässä luvussa esitetään perustietoja Varkauden kaupungista. Tiedot ovat oleellisia arvioitaessa uusiutuvan energian varantoja ja niiden käyttömahdollisuuksia Yleistietoa Varkauden kaupungista Varkauden kaupunki kuuluu Itä-Suomen lääniin ja Pohjois-Savon maakuntaan. Kaupungin pinta-ala on 524,93 km², josta vesistöjä on 139,27 km². Metsätalousmaata on 310 km² ja suota 150 ha. Kaupungin kaksi taajamaa ovat Varkaus ja Kangaslampi. Varkauden kartta on esitetty kuvassa 2-1 (Metla, Geologian tutkimuskeskus) Kuva 2-1. Varkauden kaupungin kartta. Varkauden väkiluku oli vuoden 2012 lopussa asukasta. Väestöennuste ennustaa Varkaudelle väkiluvun pienenemistä. Varkauden keskustaajamassa asuu noin henkilöä ja Kangaslammin taajamassa 276 henkilöä (Tilastokeskus) Elinkeinot ja teollisuus Varkauden kaupungin merkittävimmät elinkeinot ovat palvelut sekä teollisuus (kuva 2-2). Merkittäviä teollisuuslaitoksia ja työllistäjiä kunnassa ovat Stora Enso Oyj, Foster Wheeler Oy, Andritz Oy, Sahala-yhtiöt ja AFT Oy. Näiden lisäksi kaupunki on merkittävä työllistäjä (Tilastokeskus).

12 7 8 % 3 % 1 % Palvelut 33 % Teollisuus- ja kaivostoiminta 27 % Julkiset palvelut ja hallinto Rakentaminen Muut Maa- ja metsätalous 28 % Kuva 2-2. Varkauden kaupungin elinkeinorakenne 2011 (Tilastokeskus) Metsämaat Varkauden pinta-alasta 59 % on metsätalousmaata. Metsäpinta-alat on esitetty taulukossa 2-1. Taulukko 2-1. Metsäpinta-alat (Metla), km 2 Alue Metsämaa Kitumaa Joutomaa Metsätalousmaa yhteensä Kokonaismaaala Varkaus Kangaslampi Yhteensä Suot ja turvetuotanto Varkauden suopinta-ala on pieni, vain 150 ha. Alueella ei ole turvesoita, eikä alueelle ole tehty varauksia turvesoille. Geologian tutkimuskeskuksen kartoituksen perusteella Varkauden alueella ei ole turvevarantoja (Geologian tutkimuskeskus) Kunnan omistukset energiantuotannossa Varkauden kaupunki omistaa n. 80 % Varkauden Aluelämpö Oy:stä, joka myy ja tuottaa kaukolämpöä Varkauden kaupungin alueella Rakennuskanta Yli puolet Varkauden rakennuskannasta on asuinrakennuksia. Eniten on pientaloja. Rakennuskannan jakautuminen on esitetty kuvassa 2-3.

13 8 10 % 0,22% Pientalot 11 % 30 % Muut asuinrakennukset 23 % Teollisuus ja varastorakennukset Liike- ja toimistorakennukset Julkiset ja liikennerakennukset 26 % Muut asuinrakennukset Kuva 2-3. Varkauden rakennuskanta 2012 (Tilastokeskus). Kuvassa 2-4 on esitetty Varkauden rakennuskanta rakennusvuosien perusteella jaoteltuna. Suurin osa asuinrakennuksista on yli 20 vuotta vanhoja. Muista rakennuksista valtaosa on rakennettu vuosien välisenä aikana, kun tarkastellaan tilannetta kerrosneliöiden perusteella. Lukumääräisesti eniten pientaloja on rakennettu sotien jälkeen sekä 1980-luvulla.

14 Rakennettu kerrosala m2 Rakennusten lkm Asuinrakennukset m2 Muut rakennukset m2 Asuinrakennukset kpl Muut rakennukset kpl Rakennusvuosi Kuva 2-4. Varkauden rakennuskannan ikäjakauma kerrosalan ja rakennusten lukumäärän mukaan (Tilastokeskus) Energiansäästösopimukset ja muut energiankäytön tehostamistoimet Varkauden kaupunki kuuluu kuntien energiansäästösopimukseen. Liittymisvuosi on 2008 ja sopimuksen vaatimat energiakatselmukset on tehty kunnan kohteisiin. Katselmuksissa ja katsastuksissa suositeltuja toimenpiteitä on toteutettu ja ne on raportoitu KETS-järjestelmään. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan KETS-järjestelmän kautta. Varkauden kaupunki on säästänyt energiankulutuksessa sekä vähentänyt hiilidioksidipäästöjä taulukon 2-2 mukaisesti vuosina

15 10 Taulukko 2-2. Varkauden kaupungin energiankulutuksen säästöt ja CO 2- vähenemä. Varkauden kaupunki on asettanut itselle seuraavat energiansäästötavoitteet: MWh (0,9 %) MWh (3,4 %) MWh (9,0 %) 3 ENERGIANTUOTANNON JA -KÄYTÖN NYKYTILA 3.1 Lähtötiedot Katselmuksen tarkasteluvuodeksi on valittu vuosi Lähtötietoja on kerätty useista eri lähteistä, jotka on esitetty lähdeluettelossa. Lähdeviittaukset on esitetty myös kappaleiden lopuissa. Tilastoja on kerätty tilastokeskuksen Internet-sivuilta. Rakennuskanta- ja lämmitysmuototiedot on kerätty tilastokeskuksen ylläpitämistä tilastoista. Lämmön kulutustiedot ovat kiinteistökohtaisen lämmityksen osalta laskennallisia, sillä kiinteistökohtaisen lämmityksen polttoainekäyttöä ei tilastoida. Lämmitysenergian käytön tulokset ovat siis suuntaa-antavia laskennallisia arvoja. Lisäksi energiataseiden tekemiseen on käytetty Stora Ensolta, Varkauden aluelämmöltä ja Kangaslämpö Oy:ltä saatuja vuoden 2013 energiantuotanto- ja kulutustietoja.

16 Sähköntuotanto ja -kulutus Sähkön erillistuotanto Varkauden kaupungin alueella on yksi vesivoimala, joka on Stora Enson tehdasalueella ja omistuksessa. Vesivoimala tuotti vuonna MWh sähköä. Sähkö menee tehtaan omaan käyttöön Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Varkauden kaupungin alueella toimii Stora Enson sellu- ja paperitehdas, jonka alueella tuotetaan sähköä ja lämpöä useammassa kattilassa. Kattilat, niiden nimellistehot sekä energiantuotantomäärät on esitetty taulukossa 3-1. Kattiloilla tuotetaan prosessihöyryä, lämpöä ja sähköä Stora Enson tehdasalueelle. Osa tuotetusta lämmöstä myydään Varkauden Aluelämpö Oy:lle, joka vastaa Varkauden alueen kaukolämpöverkosta. Varkauden Aluelämpö Oy toimittaa lämmön kuluttajille. Vuonna 2013 Stora Enso myi Varkauden Aluelämpö Oy:lle noin 181 GWh kaukolämpöenergiaa. Taulukko 3-1. Stora Enson alueen kattiloiden perustiedot sekä vuonna 2013 tuotettu energia. Kattila Nimellisteho [MW] Polttoaineet Lämmön- tuotanto [GWh/a] Sähkön tuotanto [GWh/a] Prosessilämmön tuotanto [GWh/a] Lämmön myynti [GWh/a] K5 150 Raskas polttoöljy K6 160 Bio Muovijätteet Kivihiili Turve Raskas polttoöljy K7 68 Kierrätyspolttoaineet Raskas polttoöljy SK 120 Mustalipeä Raskas polttoöljy Yhteensä: Stora Enson tehdasalueella tuotettu sähkö käytetään ja myydään osittain tehdasalueella. Vuonna 2013 tehdasalueella tuotetun sähkön bruttotuotanto oli 225 GWh/a, josta tehdasalueella sijaitsevan vesivoimalan osuus oli 26 GWh/a Sähkönkulutus Vuonna 2012 Varkauden kaupungin alueen sähkön kokonaiskulutus on ollut 544 GWh. Sähkönkulutuksen jakauma on esitetty tarkemmin kuvassa 3-1.

17 12 11 % 16 % Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen 73 % Kuva 3-1. Sähkön kulutuksen jakautuminen vuonna 2012 (Energiateollisuus ry ). Teollisuus on selvästi suurin sähkönkuluttaja Varkauden kaupungin alueella Energiataseet Varkauden kaupungin alueella on Stora Enson tehdasalue, jossa tuotetaan höyryä, lämpöä ja sähköä useilla eri polttoaineilla. Tehdasalueella vuonna 2013 käytetyt polttoaineet kattilatyypeittäin on esitetty taulukossa 3-1. Tehdasalueella tuotettua höyry käytetään tehdasalueella prosessihöyrynä. Sähköntuotannon sivutuotteena syntyvä lämpö käytetään tehdasalueella sekä Varkauden kaupungin kaukolämpöverkossa. Kunnan alueen sähköstä n. 46 % tuotetaan Stora Enson tehdasalueella. Loppuosa sähköstä tulee kaupungin rajojen ulkopuolelta. Varkauden kaupungin kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 3-2. Sähkön erillistuotannolle ei esitetä tasetta, koska kaupungin alueella on ainoastaan yksi vesivoimalaitos, jonka tuotto menee suoraan Stora Enson käyttöön. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon energiatase on esitetty kuvassa 3-2.

18 13 Kuva 3-2. Varkauden kaupungin alueen yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon energiatase. 3.3 Lämmöntuotanto Kaukolämmön tuotanto Kunnan alueella on kaksi kaukolämpöenergian tuottajaa Varkauden Aluelämpö Oy sekä Kangaslämpö Oy. Kangaslämpö Oy vastaa Kangaslammin taajaman kaukolämmön tuotannosta. Varkauden Aluelämpö toimittaa kaukolämmön muihin kaupungin osiin. Kangaslämpö Oy:llä on oma haketta polttoaineena käyttävä lämpölaitos, jonka nimellisteho on 1 MW. Varkauden Aluelämpö Oy ostaa suurimman osan myymästään kaukolämmöstä Stora Ensolta. Varkauden Aluelämpö Oy:llä on myös käytössään kuusi raskasta ja kevyttä polttoöljyä polttoaineena käyttävää lämpökeskusta (5 kpl huippu- ja varalämpökeskuksia ja yksi siirrettävä lämpökeskus). Huippu- ja varalämpökeskusten yhteenlaskettu nimellinen lämpöteho on 55,6 MW. Lämpölaitosten tiedot on esitetty taulukossa 3-2.

19 14 Taulukko 3-2. Varkauden Aluelämpö Oy:n lämpökeskukset Laitos Polttoaine Nimellisteho Tuotettu energia 2013 [MW] [MWh] Haijanvirta Kevyt polttoöljy 2,5+1,5=4,0 419 Kämäri Kevyt polttoöljy 6,0+2,0=8,0 714 Hevosharju Raskas polttoöljy 8,0+3,7=11, Hasintie Raskas polttoöljy 12,0+6,0+6,0=24, Metallikatu Kevyt polttoöljy 4,2+3,7=7,9 0 Yhteensä: 55, Teollisuuden erillislämmöntuotanto Varkauden kaupungin alueella on Stora Enson sellu- ja paperitehdas, joka tuottaa tarvitsemansa lämmön, sähkön ja prosessihöyryn itse. Muita teollisuuden erillislämmöntuotantokohteita ei ole Lämpöyrittäjyyskohteet Varkauden kaupunginalueella toimii yksi lämpöyrittäjä Kangaslämpö Oy. Kangaslämpö Oy toimittaa kaukolämpöä Kangaslammin taajaman alueelle Energiatase Varkauden kaupungin kaukolämmöntuotannon energiatase on esitetty kuvassa 3-3. Kuva 3-3. Varkauden kaupungin lämmöntuotannon tase.

20 Kiinteistöjen lämmitys Rakennuskanta Varkauden merkittävin lämmitysmuoto on kaukolämpö ja sen jälkeen öljy sekä sähkö. Kaukolämpöä saadaan Stora Enson tehtaalta ja lisäksi sitä tuotetaan aluelämpökeskuksissa öljyllä (Varkauden Aluelämpö Oy) ja hakkeella (Kangaslammin lämpökeskus). Kunnan rakennuskannan laskennallinen lämmityksen polttoaine-energiankäyttö on vuonna 2013 ollut 388 GWh ja lämmön käyttö 333 GWh (Kuva 3-4). Lämmöntuotannon ja kaukolämmön verkostohäviöiden määrä on 12 GWh (ei sisällä StoraEnson tehdasalueella tapahtuvia häviöitä). 5 % 4 % 0,67% 0,36% 21 % 45 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Muu, tuntematon Puu, turve Maalämpö Kivihiili 24 % Kuva 3-4. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen kerrosalan mukaan (Tilastokeskus).

21 Kerros-m Kauko- tai aluelämpö Sähkö Puu, turve Muu, tuntematon Öljy, kaasu Kivihiili Maalämpö Kuva 3-5. Rakennuskannan lämmitysmuotojen jakautuminen eri rakennustyypeittäin. 1 % 4 % 0 % 16 % 8 % 24 % 47 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, turve Maalämpö Muu, tuntematon Kuva 3-6. Rakennuskannan kiinteistöjen lämmityksen energialähteet polttoaine-energian mukaan jaoteltuna.

22 Kunnan kiinteistöt Varkauden kaupungin omistamien kiinteistöjen tilavuus on m 3 (Varkauden kaupungin kiinteistölista). Kiinteistöt ovat pääosin opetus- ja liikuntarakennuksia, terveydenhoitorakennuksia sekä hallintorakennuksia. Suurin osa kunnan omistamasta kiinteistömassasta lämmitetään kauko- tai aluelämmöllä (Kuva 3-8). Kunta omistaa myös öljy- ja sähkölämmitteisiä kiinteistöjä. Listaukset kaupungin öljy- ja sähkölämmitteisistä kiinteistöistä on esitetyt taulukoissa 3-3 ja % Kaupungin kiinteistöt, Varkaus 5% Opetusrakennukset Terveydenhoitorakennukset 20% 28% Toimisto- ja hallinto Asuinrakennukset Päiväkodit Kokoontumisrakennukset 18% Liikuntarakennukset 4% 4% 3% 11% Museo- ja kirjato rakennukset Muut rakennukset Kuva 3-7. Kaupungin kiinteistöjen jakauma eri rakennustyyppeihin tilavuuden mukaan (Lähde: Varkauden kaupungin kiinteistölista).

23 18 Kaupungin kiinteistöjen lämmitysmuodot, Varkaus 1% 6% 5% 88% Kauko- tai aluelämpö Kevyt polttoöljy Sähkö Muu/tuntematon Kuva 3-8. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmitysmuotojen jakautuminen tilavuuden mukaan (Lähde: Varkauden kaupungin kiinteistölista). Taulukko 3-3. Varkauden kaupungin omistamat öljylämmitteiset kohteet. Kohde Tilavuus [m 3 ] Könönpellon palvelutalo Ratakadun pysäkki Könönpellon koulu Puurtilan koulu K.lammin pelastuslaitos Harjurannan koulu - K.lammin ent. terveystalo - Yhteensä: Taulukko 3-4. Varkauden kaupungin omistamat sähkölämmitteiset kohteet. Kohde Tilavuus [m 3 ] Peippola Niittylä IV Yhteensä: 2 805

24 Kokonaisenergiatase Teollisuus (Stora Enson sellu- ja paperitehdas) on merkittävin energian tuottaja ja kuluttaja Varkaudessa. Mustalipeä on tärkein energiantuotannon polttoaine ja uusiutuvan energian osuus on noin 26 % (489 GWh/a). Varkauden kaupungin kokonaisenergiatase on esitetty kuvassa 3-7. Kuva 3-9. Varkauden kaupungin kokonaisenergiatase. 4 UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET Tässä kappaleessa tarkastellaan Varkauden kaupungin alueen uusiutuvan energian nykykäyttöä sekä arvioidaan uusiutuvien energialähteiden varantoja sekä tuotanto- ja hyödyntämispotentiaaleja.

25 Puupolttoaineet Varkauden kaupungissa käytetään puupolttoainetta kiinteistöjen lämmitykseen arviolta n. 31 GWh/a (ei sisällä kaukolämmöntuotantoa) sekä Stora Enson tehtailla lämmöntuotantoon 386 GWh/a (Stora Enson energiatase 2013). Varkauden alueen metsien pinta-ala on 386 ha. Kokonaispinta-alasta metsätalousmaata on 310 ha. Metsätalousmaan jakauma on esitetty kuvassa % 1 % Metsämaa Kitumaa Joutomaa 98 % Kuva 4-1. Varkauden alueen metsätalousmaan jakauma. Suomen metsäkeskukselta saatujen tilastotietojen mukaan (VMI ) Varkauden alueelle on seuraavaksi viisivuotiskaudeksi ehdotettu kuvan 4-2 mukaisia hakkuita.

26 21 Kuva 4-2. Varkauden alueen hakkuuehdotukset. Hakkuuehdotusten mukaiset puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät hakkuutavoittain on esitetty kuvassa 4-3. Kuva 4-3. Hakkuuehdotusten mukaiset puutavaralajikohtaiset hakkuukertymät. Kuvissa on esitetty energiapuukertymä puulajeittain ensiharvennuksista, päätehakkuista (kannot) sekä päätehakkuista (latvat ja oksat).

27 22 Kuva 4-4. Energiapuukertymä puulajeittain ensiharvennuksista. Kuva 4-5. Energiapuukertymä puulajeittain päätehakkuista (kannot).

28 23 Kuva 4-6. Energiapuukertymä puulajeittain päätehakkuista (latvat ja oksat). Yhteenvetona edellisistä kuvista voidaan todeta, että viisivuotissuunnitelman mukaisista hakkuista saatavan energiapuun energiasisältö on n GWh. Mikäli hakkuut tehdään tasaisesti, saadaan vuotuiseksi potentiaaliksi n. 209 GWh/a. Yhteenveto on esitetty taulukossa 4-1. Laskennassa käytetyt lämpöarvot on otettu VTT:n julkaisusta (Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, taulukko 12). Taulukko 4-1. Energiapuukertymät ja energiapotentiaali. Tonnia GWh Mänty Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Kuusi Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Koivu Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Muu lehtipuu Latvat ja oksat, ensiharvennuksista Latvat ja oksat, päätehakkuista Kannot Yhteensä: Metsäenergialla voitaisiin korvata aluelämpökeskuksissa käytettävää raskasta- ja kevyttä polttoöljyä. Lisäksi kunnan öljylämmitteiset kiinteistöt voisi lämmittää pelletillä. Yhteenveto

29 24 kaupungin lämpölaitosten ja kunnan omistamien öljylämmitteisten kiinteistöjen polttoaineen korvaamisesta metsäenergialla on esitetty taulukossa 4-2. Taulukko 4-2. Kunnan lämpölaitosten ja kiinteistöjen polttoaineen korvaaminen metsäenergialla. Nykyinen polttoaine Nykyinen polttoaineen kulutus [GWh/a] Korvaava polttoaine Korvaavan polttoaineen kulutus [GWh/a] Lämpökeskukset POK 1,29 Hake 1,42 Lämpökeskukset POR 17,04 Hake 18,70 Kunnan kiinteistöt POK 1,96 Pelletti 2,10 Yhteensä: 20,29-22, Peltobiomassat Peltobiomassoja ovat kivennäis- ja turvemaiden pelloilla kasvatettavat energiakasvit (esimerkiksi ruokohelpi, hamppu, öljykasvit), nopeakasvuiset puuvartiset kasvit (esimerkiksi energiapaju) tai viljakasvien osat (olki). Peltobiomassoja voidaan käyttää joko sellaisenaan tai niistä voidaan jalostaa kiinteitä tai nestemäisiä biopolttoaineita. Peltobiomassoja voidaan viljellä mm. elintarviketuotannosta vapautuneilla pelloilla, kesannoilla ja entisillä turvetuotantosoilla. Merkittävin peltoenergiakasvi Suomessa on ruokohelpi, jonka tuotantoala oli vuonna 2008 noin hehtaaria. EU-tukijärjestelmä sallii ei-ruoantuotantoon tarkoitettujen energiakasvien (niin kutsutut non-food -kasvit) viljelyn tukemisen. Viljelyn tuet ovatkin peltoenergiakasvien tuotannon kannalta taloudellisesti ratkaiseva asia (Motiva Oy). Varkauden kaupungin alueen maatalousmaat on esitetty taulukossa 4-3. Varkauden alueella on reilut 216 ha maatalousmaita, jotka ovat poissa elintarviketuotannosta (kesannot, luonnonhoitopellot, viherlannoitusnurmet). Olettaen, että poissa elintarviketuotannosta olevat maatalousmaat hyödynnetään ruokohelven viljelemiseen, Varkauden vuotuinen ruokohelven energiapotentiaali on 7 GWh/a (saanto 7 t/ha ja lämpöarvo 4,7 MWh/t) (Motiva Oy). Taulukko 4-3. Varkauden maatalousmaat. Tyyppi Pinta-ala [ha] Viljelty ala 885 Poissa elintarviketuotannosta 216 Yhteensä: 1 101

30 25 Olettaen, että Varkauden alueen viljellyn maatalousmaan olkisadosta käytettäisiin 60 % energiantuotantoon. Oljen vuotuinen energiapotentiaali on 6 GWh/a (oljen saanto 3 t/ha ja lämpöarvo 3,5 MWh/t) (Pro Agria Oulu). Ruokohelven ja oljen kuljettamiseen ja polttamiseen liittyvät ongelmat rajoittavat niiden käyttöä. Ruokohelven ja oljen kuljettaminen kauas viljelykseltä on harvoin kannattavaa, joten energiantuotantolaitosten tulee sijaita lähellä viljelyksiä. Toisaalta ruokohelpeä ja olkea käytetään perinteisesti korkeintaan 10 % energiantuotantolaitoksella käytettävän kiinteän polttoaineen määrästä. Yhteenveto oljen ja ruokohelven potentiaaleista on esitetty taulukossa 4-4. Taulukko 4-4. Ruokohelpen ja oljen energiapotentiaalit. Tyyppi Ala Saanto Lämpöarvo Energia [ha] [t ka/ha] [MWh/t ka] [GWh/a] Olki ,5 6 Ruokohelpi , Biokaasu Biokaasua muodostuu erilaisten mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa. Hajotuksen tuloksena syntyy runsaasti metaania sisältävää biokaasua sekä lannoitekäyttöön soveltuvaa orgaanista mädätysjäännöstä. Prosessia voidaan kutsua myös anaerobiseksi käsittelyksi, mädätykseksi tai biokaasutukseksi. Biokaasu on kaasuseos, joka sisältää tavallisesti % metaania, noin % hiilidioksidia ja hyvin pieninä pitoisuuksina mm. rikkiyhdisteitä. Biokaasu on arvokas, uusiutuva biopolttoaine ja energialähde, jonka ympäristöedut ovat huomattavat. Biokaasua hyödynnetään lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan jalostaa ajoneuvojen polttoainetta. Metaani on vapaasti ilmakehään päästessään kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Muodostuvan biokaasun talteenotolla ja hyötykäytöllä voidaan merkittävästi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. Biokaasua muodostuu jatkuvasti kosteikoissa, vesistöjen pohjakerroksissa ja eläinten suolistossa. Biokaasun tuottamiseen kontrolloidusti on useita erilaisia teknisiä vaihtoehtoja, kuten biokaasureaktorit tai biokaasun keräys kaatopaikoilta pumppaamalla. Biokaasun tuotannolla on myös ympäristönsuojelullisia etuja. Anaerobisen käsittelyn avulla lannan ja muiden biojätteiden hajuhaitat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät sekä hygieenisyys paranee samalla, kun saadaan puhdasta energiaa, biokaasua (Biokaasuyhdistys).

31 26 Varkauden kaupungin alueella syntyvä jätevesi johdetaan 200 kilometriä pitkän viemäriverkoston ja 50 jätevedenpumppaamon välityksellä Akonniemeen, jossa jätevesi käsitellään biologiskemiallisessa puhdistamossa. Kangaslammin kaupunginosan kulutuskohteissa syntyvät jätevedet johdetaan 7 kilometrin pitkän viemäriverkoston ja kahden jätevedenpumppaamon välityksellä jätevedenpuhdistamolle, jossa jätevesi käsitellään biologiskemiallisessa puhdistamossa. Varkauden alueella käsitellään jätevesiä vuosittain n m 3. Akonniemen puhdistamolla lietettä syntyy vuosittain n tonnia. Lietteen kuiva-ainepitoisuus on Akonniemen puhdistamon mittausten mukaan 25 %. Kangaslammin puhdistamon osuus varkauden alueella käsiteltävistä jätevesistä on m 3 /a. Kangaslammilta kuljetetaan vuosittain Akonniemeen jatkokäsiteltäväksi 503,9 m 3 lietettä. Varkauden alueella syntyvän jätevesien käsittelyn sivutuotteena syntyvän lietteen biokaasun tuotantopotentiaali on esitetty taulukossa 4-5. Laskelmissa orgaanisen ja kuiva-aineen suhteena on käytetty VS/TS = 0,58 (Selvitys Lapinlahden jätevesilietteen ja mahdolllisten muiden orgaanisten jakeiden yhteisbiokaasulaitoksesta ja käsittelyjäännöksen hyötykäyttömahdollisuuksista Ylä-Savon alueella.) ja biokaasun saantona 0,45 m 3 /kg ka (liete) ja lämpöarvona 6,4 kwh/m 3. Taulukko 4-5. Lietteen biokaasun tuotantopotentiaali. Jätevesimäärä m 3 /a Liete määrä t/a Lietteen kuiva-ainepitoisuus 25 % Kuiva-aine (TS) 909 t/a Biokaasupotentiaali m 3 /a Tuotantopotentiaali 1,8 GWh/a Keväällä 2012 Varkauden alueella oli nautakarjaa noin 365 kpl. Nautaeläimet tuottavat lantaa keskimäärin 1500 kg ka/a. Varkauden alueella olevien nautaeläimien vuotuinen biokaasun tuotantopotentiaali on noin m 3 /a, jonka energiasisältö olisi noin 1,3 GWh/a. Varkauden alueen nautakarjan biokaasun tuotantopotentiaali on esitetty taulukossa 4-6.

32 27 Taulukko 4-6. Nautakarjan biokaasun tuotantopotentiaali. Naudat Lannantuotanto Lannantuotanto Biokaasun määrä 365 kpl kg (VS)/a,kpl 548 t(vs)/a 400 m 3 /t(vs) Biokaasun tuotanto m 3 /a Metaanin osuus 0,6 Metaanin lämpöarvo 0,0099 MWh/m 3 Energiasisältö 1,3 GWh/a 4.4 Jätepolttoaineet Varkauden alueen jätehuollosta vastaa Keski-Savon Jätehuolto. Vuonna 2013 Varkauden alueelta kerättiin kaatopaikkajätettä yhteensä n. 10,4 t/a. Varkauden alueen jätemäärät on arvioitu Keski-Savon Jätehuollon keräämästä kokonaisjätemäärästä kertomalla jokaisen jätelajikkeen tulos 0,473:lla (Varkauden alueen väestömäärä on 47,3 % koko Keski-Savon Jätehuollon toiminta-alueen jätemäärästä). Varkauden alueelta kerätyt jätteet toimitetaan Riikinnevan jätelaitokselle, jossa ne lajitelllaan loppusijoitusta varten. Kuvassa 4-7 on esitetty Varkauden alueelta kerätyn kaatopaikkajätteen jakauma vuonna % YHDYSK.JÄTE kunn.j. YHDYSK.JÄTE sop.p 2 % 16 % TEOLLISUUSJÄTE L&T RAKENNUSJÄTE 47 % TEOLLISUUSJÄTE 9 % 0 % 7 % 14 % NESTEM. LIETE ASBESTI MUU ERITYISJÄTE Teoll.-ja rak.jäte yht. Peitemaa Kuva 4-7. Varkauden alueella kerätyn kaatopaikkajätteen jakauma vuonna Varkauden alueelta kerättiin yhdyskuntajätteitä vuonna 2013 n. 8,3 t/a. Varkauden alueelta vuonna 2013 kerätyn yhdyskuntajätteen jakauma jätelajeittain on esitetty kuvassa 4-8.

33 28 Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa ja muualla yhdyskunnissa kuten palvelualoilla syntyneet kulutusjätteet, jotka ovat järjestetyn jätehuollon piirissä. 1 % 5 % YHDYSK.JÄTE kunn.j. 15 % YHDYSK.JÄTE sop.p 2 % PAHVI KERÄYSKARTONKI 18 % 59 % LASI JÄTEPUU METALLI BIOJÄTE (Akonniemi) Kuva 4-8. Varkauden alueella kerätyn yhdyskuntajätteen jakauma vuonna Riikinnevan alueelle on tulossa uusi jätteenpolttolaitos (Riikinvoiman ekovoimalaitos). Riikinvoiman ekovoimalaitoshankkeen on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Uuden voimalaitoksen on määrä käyttää polttoaineenaan 52 kunnan alueelta kerättyä jätettä. Kunnat sijaitsevat Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen alueella (n asukasta). Uuden voimalaitoksen mitoitustiedot on esitetty kuvassa 4-9 (Riikinvoima Oy).

34 29 Kuva 4-9. Riikinnevan Ekovoimalaitos (Riikinvoima Oy). 4.5 Tuulivoima Tuulivoima on tuulen eli ilman virtauksen liike-energian muuntamista tuuliturbiineilla sähköksi. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin Auringon säteilyenergiasta. Suurimmassa osassa nykyaikaisia tuulivoimaloita pyörivien lapojen liike-energia muutetaan sähkövirraksi (Suomen Tuulivoimayhdistys ry). Varkauden kaupungin alueella on melko tyynet tuuliolosuhteet. Tuuliatlaksesta arvioitu vuoden keskituulennopeus on n. 5,8 m/s 50 metrin korkeudella (kts. kuva 4-10). Varkauden alueella ei ole tällä hetkellä tuulivoiman tuotantoa. Varkauden alueella ei myöskään ole meneillään olevia tuulivoimahankkeita (Lähde: ssty_hankelista_www_ xls) (VTT).

35 30 Kuva Vuoden keskituulennopeus 50 metrin korkeudessa (Tuuliatlas). Varkauden alueelle on tehty tuulivoimaselvitys (Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisäalueet 3,Teknistaloudelliset analyysit), jossa on selvitetty Pisamaniemen ja Kurenlahden mahdollisuuksia toimia tuulivoiman tuotantoalueina. Pisamaniemen alueelle mahtuisi selvityksen mukaan kuusi voimalaa. Pisamaniemen kuusi voimalaa eivät ole kannattavia mikäli kytkentä tapahtuu 110 kv sähköverkkoon. Selvityksen mukaan tarkasteltaessa kolmea idän puoleista voimalaa tuulipuiston kannattavuus paranee. Lisäksi pienempi tuulipuisto on mahdollista kytkeä myös lähempänä sijaitsevaan 20 kv sähköverkkoon, mutta tästä on keskusteltava paikallisen sähköyhtiön kanssa tarkemmin. Kuvassa 4-11 ja taulukossa 4-7 on esitetty tuulivoimaselvityksestä otetut Pisamaniemen voimaloiden suunnitellut sijaintipaikat sekä kannattavuuslaskelman tulokset.

36 31 Kuva Pisamaniemen tuulivoimaloiden paikat. Taulukko 4-7.Pisamaniemen voimaloiden kannattavuus. Kurenlahden alueelle mahtuisi selvityksen mukaan kolme voimalaa. Raportin mukaan Kurenlahden kannattavuus riippuu siitä voidaanko se liittää paikalliseen jakeluverkkoon ja suositellaan keskustelemaan asiasta paikallisen sähköyhtiön kanssa. Kuvassa 4-12 ja taulukossa 4-8 on esitetty tuulivoimaselvityksestä otetut Kurenlahden voimaloiden suunnitellut sijaintipaikat sekä kannattavuuslaskelman tulokset.

37 32 Kuva Kurenlahden tuulivoimaloiden paikat. Taulukko 4-8. Kurenlahden voimaloiden kannattavuus. Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisäalueet 3,Teknistaloudelliset analyysit- raportti on saatavissa kokonaisuudessaan Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: saalueet3.pdf Pienimuotoisilla tuulivoimaloilla voidaan tuottaa sähköä myös omakotitalojen ja mökkien tarpeisiin. Pienimuotoisessa tuotannossa pätevät samat säännöt, kuin suurienkin voimaloiden

38 33 hankinnassa. Ennen investoinnin tekemistä kannattaa selvittää paikalliset tuuliolot ja pyytää asiantuntijoiden arviot tuulivoiman kannattavuudesta (takaisinmaksuaika) kyseisellä alueella. 4.6 Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa hyödynnetään rakennusten lämmityksessä aktiivisilla ja passiivisilla keinoilla. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää joko passiivisesti tai aktiivisesti. Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan käyttää suoraan ilman erillistä laitetta. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan joko sähköksi aurinkopaneeleilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Pientaloissa voidaan käyttää sekä passiivisia että aktiivisia menetelmiä (Motiva Oy). Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin. Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa jo on vesivaraaja (esimerkiksi puu- tai hakelämmitys), mutta myös lämpöpumppujärjestelmiin. Öljy- ja aurinkolämmön yhdistämiseksi on kehitetty tarkoitukseen sopiva öljykattila. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkosähköllä voidaan lämmittää käyttövesi ja jos talon lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä se lämminvesivaraajaan (Motiva Oy). Aurinkosähköjärjestelmiä on perinteisesti käytetty siellä, missä verkkosähköä ei ole saatavilla. Tavallisimpia niin kutsuttuja omavaraisia sovelluskohteita ovat esimerkiksi kesämökit, veneet, väyläloistot, linkkimastot ja saaristo- ja erämaakohteet. Aurinkosähköllä voidaan kuitenkin tuottaa huomattava osa myös esimerkiksi kotitalouden tarvitsemasta sähköstä. Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovatkin yleistymässä (Motiva Oy) Aurinkolämpö Talon katolle asennettu aurinkolämpökeräin sieppaa auringonsäteilyn energiaa ja sitoo sen lämmöksi keräimessä kiertävään nesteeseen tai joissain järjestelmissä ilmaan. Näin lämpöenergia voidaan kuljettaa väliaineen mukana joko lämpövarastoon tai suoraan kulutukseen (Auringosta lämpöä ja sähköä, Motiva Oy). Auringonsäteily lämmittää keräimen mustaa absorptiopintaa, joka sitoo itseensä energiaa ja kuumenee. Jotta lämmönsitovuus saadaan vielä tehokkaammaksi, absorptiopinnalla on selektiivinen pinnoite ja se on katettu karkaistulla lasilla tai muovilevyllä. Sekä pinnoite että kate ottavat hyvin sisäänsä säteilyenergiaa auringonsäteilyn aallonpituuksilla, mutta estävät mustan absorptiolevyn lämpösäteilyä vuotamasta ulos. Kuumenneesta absorptiolevystä lämpö siirtyy keräimen sisällä olevissa ohuissa putkissa virtaavaan nesteeseen. Ympärivuotisessa käytössä olevissa lämpökeräimissä lämpöä siirtävänä nesteenä käytetään jäätymätöntä seosta. Kesäkäyttöön, esimerkiksi kesämökin tai uima-altaan lämmittämiseen, vesi on tehokkain

39 34 lämmönsiirtoneste (Auringosta lämpöä ja sähköä, Motiva Oy). Aurinkokeräimien toimintaperiaate on esitetty kuvassa Kuva Aurinkokeräimen kytkentäperiaate käyttöveden lämmitykseen suora sähkölämmitteisessä talossa ( Nova Future Oy). Tavallisimmat aurinkokeräimet ovat pinta-alaltaan 1-2 m 2. Suomessa yhden neliömetrin keräin tuottaa energiaa n kwh/a (Aurinkolämpöjärjestelmien perusteet, mitoitus ja käyttö, Solpros Ay). Taulukossa 4-9 on esitetty tavallisen aurinkolämpöjärjestelmän tuotto-odotukset erilaisissa sovelluksissa käytettäessä selektiivistä absorptiopintaa. Taulukko 4-9. Tavallisen aurinkolämpöjärjestelmän tuotto-odotukset (Solpros Ay) [kwh/m 2,a] Pientalon lämminkäyttövesi Pientalon lämmitys ja lkv Uima-altaan lämmitys (touko-syys) 250 Jos 25 %:iin Varkauden sähkölämmitteisistä pientaloista (n. 472kpl) asennettaisiin 3,7 m 2 (2,03 m x 1,825 m) tyhjiöputkikeräin, jonka keskimääräinen lämmöntuotanto olisi 1300 kwh/a (350 kwh/m 2,a). Aurinkolämmön tuotanto olisi tällöin 0,61 GWh/a Aurinkosähkö Aurinkosähköä tuotetaan aurinkopaneelilla. Paneelit koostuvat aurinkokennoista, joissa auringonsäteiden energia saa aikaan sähköjännitteen. Kennojen raaka-aineena käytetään

40 35 useimmiten kiteistä, monikiteistä tai amorfista piitä. Auringonsäteily synnyttää kennon ala- ja yläpinnan välille jännitteen, ja kytkemällä tarpeellinen määrä kennoja sarjaan saadaan haluttu jännitteen taso. Aurinkopaneelin tuottaman virran suuruus on suoraan verrannollinen auringonsäteilyn voimakkuuteen. Aurinkopaneelin tuottama sähkö varastoidaan yhdessä tai useammassa akussa. Oikeantyyppinen ja hyvälaatuinen akku on tärkeä osa tehokasta ja hyvin toimivaa järjestelmää. Akkua käytetään yöllä ja pilvisinä päivinä, ja se sijoitetaan ilmastoituun ja lapsilta suojattuun tilaan. Akkujen kapasiteetti mitoitetaan kattamaan muutaman päivän normaalikulutus ilman latausta. Aurinkoenergiasovelluksia varten on kehitetty akku, joka kestää usein toistuvaa purkausta ja latausta. Aurinkopaneelia voidaan käyttää myös ilman akkua, jolloin energia on käytettävä suoraan esimerkiksi rakennuksen ilmastointiin tai veden pumppaamiseen vesisäiliöön tai kasteluun (Motiva Oy). Kesämökkien tyypillinen aurinkosähköpaneeli on nimellisteholtaan 240 W. Tällaisella järjestelmällä voidaan tuottaa sähköä esimerkiksi television, jääkaapin ja valaistuksen tarpeisiin. Varkaudessa oli kesämökkejä vuonna kpl (Tilastokeskus). Jos 240 W aurinkosähköjärjestelmää käytettäisiin maaliskuun alusta elokuun loppuun 25 % Varkauden kesämökeistä viikonloppuisin sekä heinäkuussa jatkuvasti kahden viikon ajan, voitaisiin niillä tuottaa 9,9 MWh/a sähköenergiaa. 4.7 Vesivoima Varkauden kunnan alueella sijaitsee yksi vesivoimalaitos (Huruskosken vesivoimalaitos). Huruskosken vesivoimalaitos (kts. kuva 4-14) on Stora Enson omistama ja se on teholtaan 4,4 MW ja sen tuottama vuotuinen energiamäärä 28 GWh/a (Taulukko 22). Vuoksen vesistöalueen vesivoimalaitokset, Tulvariskien alustava arviointi Vuoksen vesistöalue. Koska vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet ovat vähäiset koko Pohjois-Savon alueella, ei vesivoiman lisärakentamiselle nähdä potentiaalisia mahdollisuuksia Varkauden alueella (Ympäristöhallinto).

41 36 Kuva Huruskosken vesivoimalaitoksen sijainti. 4.8 Lämpöpumput Maalämpö Maalämpö on maaperän tai veden massaan varastoitunutta lämpöenergiaa. Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu enintään 15 metrin syvyyteen Suomessa. Suomessa käytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin geotermistä lämpöä. Geoterminen lämpö on maankuoreen johtuvaa energiaa, joka syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena. Maalämpö kerätään maahan, porakaivoon, veteen tai sedimenttiin asennetun putkiston avulla. Putkistossa kiertää lämmönsiirtoaine (kylmä-aine), joka maapiirissä kiertäessään höyrystyy sitoen itseensä energiaa maasta. Kylmäaine puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen ja lämpötilaan. Käyttökohteessa lämmönsiirtoaine luovuttaa vastaanottamansa lämmön. Lämpöpumpun tehokkuutta mitataan lämpökertoimella (COP H), joka on saadun lämmitystehon suhde tarvittavaan sähkötehoon. Lämpökerroin riippuu maan ja käyttökohteen lämpötiloista. Tyypillisesti maalämpöpumppujen lämpökerroin on vuositasolla noin 3 (Motiva Oy). Lämpöpumpun toimintaperiaate on esitetty kuvassa 4-15.

42 37 Kuva Maalämpöpumpun toimintaperiaate. Lämpöpumppujen suosio on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Lämpöpumppuja myytiin Suomessa vuonna 2011 yli kpl (Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry). Maalämpöpumpun käyttökustannukset ovat pienet, mutta sen perusinvestointikustannukset ovat suhteellisen suuret. Tyypillisen omakotitalon maalämpöjärjestelmä maksaa noin Suoraan sähkölämmitykseen verrattuna maalämpöpumppu käyttää sähköä noin kolmasosan. Varkaudessa sijaitsevien rakennusten maalämpö potentiaali tutkittiin seuraavasti. Jos Varkauden nykyisistä öljy- ja kaasulämmitteisistä pientaloista 30 % (n. 429 kpl) siirtyisi maalämmön käyttöön, maalämpöpumpuilla voitaisiin tuottaa vuosittain 8,9 GWh/a lämpöä. Maalämpöpumppujen kuluttama sähköenergia olisi 3,6 GWh/a (laskettu COP H=2,5) Ilmalämpöpumput Ilmalämpöpumppu on laitteisto, jolla siirretään lämpöenergiaa ulkoilmasta sisäilmaan ulko- ja sisäyksikön avulla. Ilmalämpöpumpulla voidaan usein myös jäähdyttää sisäilmaa, jolloin sen toimintaperiaate on käänteinen lämpöpumpputoiminnolle. Tällöin sisäyksikkö toimii höyrystimenä (sitoo lämpöä huoneistosta, jolloin huoneisto jäähtyy) ja ulkoyksikkö lauhduttimena (luovuttaa sisäyksikön ja kompressorin kylmäaineeseen luovuttaman lämmön ulkoilmaan). Esimerkit ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksiköistä on esitetty kuvassa 4-16.

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS LAHDEN KAUPUNKI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 30.9.2014 Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä Puh. 020 799 2100 www.energiakolmio.fi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI

JANAKKALAN KUNTA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS KATSELMUSRAPORTTI UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS 1(43) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY0230/05.02.09/2011 Päätöksen päivämäärä: 17.1.2011 Katselmuksen tilaaja: Janakkalan kunta

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva

Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa. Olli Laitinen, Motiva Uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuudet ja teknologianäkymät sekä keskitetyssä että hajautetussa energiantuotannossa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen

Kuhmoisten kunta. Uusiutuvan energian kuntakatselmus Katselmusraportti 21.12.2012. Aki Pesola, Erkka Ryynänen TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: HÄMELY/0208/05.02.09/2012 Päätöksen päivämäärä: 5.11.2012 Katselmuksen tilaaja: Kuhmoisten kunta Kuhmoisten kunta Uusiutuvan energian kuntakatselmus

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä

Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin. Seinäjoki Timo Määttä Uusiutuvilla elinvoimaa kuntiin Seinäjoki Timo Määttä 6.9.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin. Esityksen sisältö ja tilaisuuden tavoite

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä

ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA. Tekninen johtaja Hannu Seppälä ENERGIATEHOKKUUDEN EDISTÄMINEN SAARIJÄRVEN KAUPUNGISSA 1 Sisältö Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Uusiutuvan energian kuntakatselmus Mitä on tehty ja mitä tehdään 2 Energiatehokkuussopimus Keski-Suomen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot