Elokuvan käsikirjoi/amisesta. Arto Koskinen

Transkriptio

1 Elokuvan käsikirjoi/amisesta Arto Koskinen

2 Mar6n Esslinin mukaan: Draaman tekijän ensisijainen tehtävä on kiinni1ää yleisön huomio esitykseen ja pitää se siinä esityksen loppuun as7. Toiminnan täytyy näy1ää etenevän koh7 päämääräänsä, mu1a sen ei saa koskaan saavu1aa sitä täysin ennen kuin lopussa. Siinä on oltava jatkuvia tempon ja rytmin vaihdoksia.

3 Ihan kuin vitseissäkin, kaikilla tarinoilla on olemassa ominaispituus, jota ei saa yli1ää - Ja yleisöllä on kyky aistia tuo pituus

4 Mitä lyhempi elokuva sitä enemmän taiteellista vapautta tekijällä on. Yleisö rakentaa tarinan omassa päässään niistä palasista, jotka tekijä sille tarjoillee Vangitakseen yleisön mielenkiinnon, elokuvan tekijän on hyödynnettävä katsojan tapaa ajatella seurata tarinaa.

5 Kysymykset, joilla katsojan mielenkiinto pysyy yllä: Mitä tapahtuu kohta? Tiedän mitä tapahtuu kohta, mu1a en 7edä miten? Tiedän mitä tapahtuu ja miten, mu1a millä tavoin X tulee reagoimaan siihen? Mitä oikeastaan näen tapahtuvan? Näillä tapahtumilla tuntuu olevan jokin pohjakaava millainenhan se on?

6 Draaman yksinkertainen rakenne: TARINASSA ON ALKU, KESKIKOHTA JA LOPPU. TARINALLA ON MYÖS JOKIN TIETTY PÄÄMÄÄRÄ JA SANOMA ALUSSA DRAAMAN HENKILÖIDEN VÄLISET RISTIRIIDAT SYSÄÄVÄT TAPAHTUMIEN VYÖRYN LIIKKEELLE. KESKIKOHDASSA TAPAHTUMIA JA RISTIRIITOJA ELI KONFLIKTEJA SYVENNETÄÄN LOPUSSA RISTIRIIDAT RATKEAVAT. RISTIRIITOJEN RATKETTUA DRAAMA LOPPUU SITÄ EI VOI ENÄÄ JATKAA

7 1 ) ALKUSYSÄYS 2 ) ESITTELY 3 ) SYVENTÄMINEN 4 ) RISTIRIIDAN KÄRJISTÄMINEN 5 ) RATKAISU 6 ) HÄIVYTYS

8 Draamallinen rakenne Mid point 1. kk 2. kk Climax

9

10 ESITTELY Konflik7en, henkilöhahmojen ja heidän suhtei1ensa tarkempi kuvaus:. Saamme 7etää millaisia ris7riitoja elokuvassa on, pääkonflik7 on voitu esitellä jo alkusysäyksessä. Elokuvahenkilöillä on päälauseen toteu1amisessa erilaisia tehtäviä puhutaan elokuvan orkestroinnista. (roolihenkilöt = orkesterin instrumen7t) Ihmisen mieli draaman suhteen toimii siten, e1ä se pyrkii aina vaistomaises7 ase1umaan heikoimman puolelle. Ts. Draamassa päähenkilö pitää saa1aa jonkinlaiseen alakynteen ja sitä varten tarvitaan konflik7: Päähenkilö haluaa jotain, minkä ylivoimainen vastustaja tahtoo estää. Esimerkiksi: 1. Päähenkilö ei halua muuta kuin elää elämäänsä rauhassa, mu1a ylivoimainen vastustaja pyrkii tunkeutumaan hänen elämäänsä ja rikkomaan tuon harmonian. 2. Päähenkilö haluaa jatkaa kurjaa elämäänsä (esim. alkoholismi), mu1a joku/jokin haluaa hänen muu1uvan ihmisenä. 3. Päähenkilö haluaisi muu1aa kurjan elämänsä (alkoholismi), mu1a 4. Jne., jne.,

11 SYVENTÄMINEN Syventämisvaiheen tarkoituksena on saada katsojat eläytymään elokuvan henkilöihin sekä syventää elokuvan teemaa ja ris7riitoja, jotka on esitelty alkusysäyksessä ja esi1elyvaiheessa. Tekijä manipuloi samaistumistamme.

12 RISTIRIIDAN KÄRJISTYMINEN Yleensä elokuvan keskikohdan jälkeen ris6riidat alkavat kärjistyä koh6 hetkeä, jolloin päähenkilön on tehtävä jotain lopullista...

13 HÄIVYTYS Ris6riidan ratke/ua katsoja haluaa vie/ää vielä hetken elokuvan keskeisten henkilöiden kanssa. Tätä ratkaisukohtausta seuraavaa jaksoa kutsutaan häivytykseksi.

14 Henkilöt Draamaa ei ole olemassa ilman henkilöitä. Henkilön luonne aiheu1aa draaman mahdollistaa tarinan syntymisen. Tarinan tarkoitus on näy1ää kuinka henkilön luonne joko jalostuu tai aiheu1aa tämän tuhon. Henkilö = Juoni

15 PÄÄHENKILÖ

16 RIIVAAJA Riivaaja on yleensä elokuvan roistohahmo, joka aiheu/aa tahallises6 tai taha/omas6 päähenkilölle jotain. Riivaaja saa/aa tarinan liikkeelle ja vie juonta eteenpäin. Riivaajan luonteenkuvan ei väl/ämä/ä tarvitse olla staaunen, mu/a yleensä hänessä ei tapahdu kehi/ymistä.

17 SANKARI Sankari on riivaajan vastustaja. Hän au/aa päähenkilöä ja taistelee riivaajaa vastaan kunnes päähenkilö on voimistunut tarpeeksi taistellakseen itse. Sankarissa kuten riivaajassakaan ei tapahdu olennaista kehitystä. Joissakin elokuvissa myös sankari voi toimia riivaajana (ruots: Drivare), jos hänen päämääränsä on au/aa PH ulos epäsuotuisasta elämän6lanteesta, asenteesta, ajatusmallista tai paheesta.

18 TARINA Tarina kertoo mitä elokuvassa tapahtuu ja

19 JUONI... miten se tapahtuu.

20 TEEMA ja PÄÄVÄITTÄMÄ Teema on elokuvassa aihe, jota käsitellään. PÄÄVÄITTÄMÄ on jotain, joka toimii yleisellä tasolla aiheesta riippuma1a, TEEMA kuvaa sitä miten se kyseisessä elokuvassa tuodaan esiin. Esim teema voi olla etäisiksi toisilleen jääneiden isän ja pojan suhteen vaikeus, mu1a pääväi1ämä voi sil7 olla esim. vaikka: Minkä taakseen jä,ää sen edestään löytää

21 Jos pitkän elokuvan tekeminen on verrattavissa kaulakorun rakentamiseen on lyhytelokuva yhden korun kiillottamista Jos pitkä elokuva on verrattavissa romaanin tai novellin kirjoittamiseen. Lyhtelokuva on lähempänä runoa Vitsiä tai aforismia

22 Lyhytelokuvassa: Mitä kirkkaamman oivalluksen tekijä pystyy tarjoamaan rajatussa aikaikkunassa, sitä enemmän yleisö tekijää kiittää

23 Pitkässä elokuvassa: Mitä kompleksisemman asetelman tekijä pystyy käsittelemään palkiten katsojan lopussa tunteella: tällä kaikella oli tarkoituksensa. sitä enemmän yleisö tekijää kiittää.

24 Kurt Vonnegut Eight rules for wri6ng fic6on: 1. Use the 7me of a total stranger in such a way that he or she will not feel the 7me was wasted. 2. Give the reader at least one character he or she can root for. 3. Every character should want something, even if it is only a glass of water. 4. Every sentence must do one of two things reveal character or advance the ac7on. 5. Start as close to the end as possible. 6. Be a sadist. Now ma1er how sweet and innocent your leading characters, make awful things happen to them in order that the reader may see what they are made of. 7. Write to please just one person. If you open a window and make love to the world, so to speak, your story will get pneumonia. 8. Give your readers as much informa7on as possible as soon as possible. To heck with suspense. Readers should have such complete understanding of what is going on, where and why, that they could finish the story themselves, should cockroaches eat the last few pages. Vonnegut, Kurt Vonnegut, Bagombo Snuff Box: Uncollected Short FicBon (New York: G.P. Putnam's Sons 1999), h1p://