Kielelliset valmiudet ja lukitaidot. Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Kielelliset valmiudet ja lukitaidot Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

2 Sosiokulttuurinen lähestymistapa Korostaa kulttuurin yhteistä kokemista ja jakamista lukemisen välityksellä: yhteisöllisyyttä Lukeminen on kulttuurisen pääoman yksi muoto, jonka laatu riippuu perheen lukutottumuksista ja lapsen tekstikokemuksista. Lapsi kasvaa vähitellen kirjalliseen kulttuuriin omassa kasvuympäristössään ja oppii, mihin lukutaitoa arkielämässä tarvitaan. Tutuimpia ovat ne lukutavat, jotka hänen omassa perheessään ja lähiympäristössään ovat käytössä.

3 Hyvän peruslukutaidon elementit Tekstikoodin purkaminen (dekoodaustaito). Lapsi oppii yhteyden kuulemansa äänteen ja kirjoitetun symbolin välillä ja osaa käyttää taitoa lukiessaan. Tekstin ymmärtäminen (ymmärtämisen taito). Ymmärtää kirjoitettuja viestejä ja tekstejä, taito käyttää, tulkita ja arvioida tietoja sekä omia kokemuksia pohdittaessa tekstin merkityksiä. Tekstien funktionaalinen käyttö (toiminnallinen käyttötaito). Tietoisuus erilaisten tekstien tunnusmerkeistä ja rakenteesta sekä niiden erilaisista käyttötarkoituksista. Tekstin kriittinen analyysi ja muuntaminen (analysointitaito). Tekstin analysointitaitoa tarvitaan, jotta tekstistä voidaan keskustella, esittää kysymyksiä ja tehdä päätelmiä. Luke & Freebody (1999)

4 Lukutaidon kehityksen prosessimalli (Ehri 1998) 1. Esialfabeettinen vaihe 2. Osittais-alfabeettinen vaihe 3. Alfabeettinen vaihe 4. Vahvistumisen vaihe 5. Automatisoitumisen vaihe

5 Lukutaidon kehityksen keskeisiä ennustajia Kodin lukutottumukset ja lapsen oma motivaatio Kielellinen ymmärtäminen Kirjaintuntemus Kielellinen tietoisuus Sanan lukeminen: sanan kokoaminen ja tunnistaminen Nimeämisnopeus Sanan tunnistamisen sujuvuus Sana- ja käsitevaraston laajuus Kuullun ymmärtäminen Muisti Ymmärtämisstrategioiden hallinta Metakognitiivinen tieto ja taito Luetun ymmärtäminen

6 Kirjoitustaidon kehityksen keskeisiä ennustajia Kodin lukutottumukset ja lapsen oma motivaatio Kirjaintuntemus Fonologinen tietoisuus Visuo-motoriset taidot Tekniset kirjoittamisen taidot: kirjainten tuottaminen ja sanojen oikeinkirjoitus Sanavarasto Muisti Lukemisen sujuvuus Luetun ymmärtäminen Tekstin tuottamisen taidot: sujuvuus, koherenssi, rakenne

7 % Kirjaintuntemus (ARMI: kirjainten nimeäminen, max 29) Time 1: Esiopetuksen syksy & Time 2: Esiopetuksen kevät Fall (n = 881) M = 16.28, sd = 8.75 Spring (n = 868) M = 22.54, sd = 6.94 p < Oikein nimettyjen kirjainten lukumäärä

8 % Alkuäänteen nimeäminen (ARMI: Minkä sanan alussa kuuluu x-äänne?) Time 1: Esiopetuksen syksy & Time 2: Esiopetuksen kevät Fall (n = 881) M = 7.30, sd = 2.41 Spring (n = 869) M = 8.84, sd = 1.74 p <

9 % % ISÄ TALO METSÄ KAUNIS IKKUNA KUHANKEITTÄJÄ Sanojen lukeminen (ARMI: sanalistan lukeminen) syksy: 6 sanaa (n = 881) kevät: 10 sanaa (n = 861) M = 0.91, sd = 1.91 M = 3.69, sd = 4.21 p < % % 27.8% % % Time 1: Esiopetuksen syksy Time 2: Esiopetuksen kevät

10 Sanojen lukemisen sujuvuus (Lindeman 1998: ALLU TL2 B, 4 harjoitusta, aikaraja 2 min., max 80) Time 3: 1. luokan syksy Kaikki (n = 1966): M = 8.54 ; sd = 6.57

11 NOPEA NIMEÄMINEN (RAN; Kuvien sarjallinen nopea nimeäminen, aika) Esiopetuksen kevät (n = 868) keskiarvo = 70.32, sd = 17.70

12 % % 14 Esiopetuksen kevät (n = 870) keskiarvo = 19.94, sd = 3.27 SANAVARASTO (Tunnistava sanasto, PPVT-R, 2 harjoitusta + 30 tehtävää) Ohje: Näytä sormella, mihin kuvaan sana kuuluu. JUODA Esiopetuksen kevät (n = 869) keskiarvo = 7.59, sd = KUULLUN YMMÄRTÄMINEN (Turre-ketusta kertova satu, OTUK 6 kysymystä (0-2 pist.), max 12 p.) Ohje: Rastita näistä kolmesta kuvasta se kuva, joka mielestäsi parhaiten kertoo, miten Turre...

13 Valmiuksien ja taitojen kehityksen väliset yhteydet Lukutaidon valmiudet kirjaintuntemus fonologinen tietoisuus nopea nimeäminen ennustavat lukutaidon kehitystä esiopetusvuonna ja 1. luokalla. Matemaattiset valmiudet lukujonotaidot lukujen nimeäminen laskutaito ennustavat matematiikan taitojen kehitystä esiopetusvuonna ja 1. luokalla.

14 Tyttöjen ja poikien väliset erot esiopetuksen alussa ja lopussa Tytöt: taidoiltaan parempia / kiinnostuneempia Alkuäänteen tunnistaminen (syksy, kevät) Kirjaintuntemus (syksy, kevät) Lukutaito (syksy, kevät) Sanojen kirjoittaminen (kevät) Kuullun ymmärtäminen (kevät) Matemaattiset käsitteet (kevät) Kiinnostus (kevät): sadun kuuntelu, kirjaimet ja lukeminen, musiikki, kädentyöt Pojat: taidoiltaan parempia/ kiinnostuneempia Lukujonotaidot (kevät) Oppijaminäkuva (kevät): numerot ja laskeminen Kiinnostus (kevät): liikunta ja ulkoilu Ei eroa taidoissa / kiinnostuksessa: Sanavarasto (kevät), nopea nimeäminen (kevät) Tekstin lukemisnopeus (kevät) Laskutaito (kevät) Spatiaaliset suhteet (kevät) Oppijaminäkuva: kirjaimet ja lukeminen (kevät) Kiinnostus: matematiikka, luonto ja ympäristö (kevät)

15 Erot varhaisten lukijoiden ja muiden lasten välillä 1 1 Varhainen lukija: osaa lukea esiopetuksen keväällä sanalistan sanat

16 Oikein luetut lauseet / 3min (max 60) Erot varhaisten lukijoiden ja muiden lasten välillä 2 60 Lausetason lukunopeus ja ymmärtäminen Varhaiset lukijat, n=486 Ei-varhaiset lukijat, n=1060 Kaikki, n= Luokka 2. Luokka 3. Luokka 4. Luokka 1 Varhainen lukija: osaa lukea esiopetuksen keväällä sanalistan sanat

17 Oikeat vastaukset (max 12) Erot varhaisten lukijoiden ja muiden lasten välillä 3 12 Luetun ymmärtäminen, ALLU LY: asiateksti 10 8 Varhaiset lukijat, n=482 6 Ei-varhaiset lukijat, n= Kaikki= Luokka 2. Luokka 3. Luokka 4. Luokka 1 Varhainen lukija: osaa lukea esiopetuksen keväällä sanalistan sanat

18 % Esiopetuksen kevät: sanat (n = 869); ka. = 2.10, sd = 1.52 SANELTUJEN SANOJEN KIRJOITTAMINEN (ARMI-testiä mukaillen) luokan syksy: sanat (n = 1961): Ka = 2.20; sd = 2.99 Ohje: Kirjoita sanomani sana siten kuin osaat. Jos et tiedä, miten sana kirjoitetaan, niin voit kirjoittaa siitä sen verran kuin osaat tai jättää viivan tyhjäksi. 1. luokan syksy: epäsanat (n = 1963): Ka = 2.17; sd = 2.55

19 Erot varhaisten lukijoiden ja muiden lasten välillä 4 1 Varhainen lukija: osaa lukea esiopetuksen keväällä sanalistan sanat

20 Riskin tunnistaminen

21 Lukivaikeuksia ennakoivia kielellisiä riskitekijöitä (Catts 1997) Kielellinen osaalue 1. Kielen ymmärtäminen Puheen ja ohjeiden ymmärtäminen Esimerkkejä moniosaisten ohjeiden ja pyyntöjen ymmärtäminen kysymysten ymmärtäminen tarinoiden ymmärtäminen johtopäätösten tekeminen ja päättelytehtävistä suoriutuminen suhdekäsitteiden ymmärtäminen (esim. edessä / takana) asiayhteyden ja tilannevihjeiden sopiva hyödyntäminen

22 Lukivaikeuksia ennakoivia kielellisiä riskitekijöitä (Catts 1997) Kielellinen osa-alue 2. Puheen tuottaminen Puheen selkeys ja ääntäminen Esimerkkejä sanojen äännerakenteen yksinkertaistuminen samankaltaisten sanojen sekoittaminen äänteiden paikan vaihtuminen sanoissa monimutkaisten sanojen ja äänneyhdistelmien tuottaminen (esimerkiksi traktori, kaktus, lakritsi)

23 Lukivaikeuksia ennakoivia kielellisiä riskitekijöitä (Catts 1997) Kielellinen osaalue 3. Kielen tuottaminen ja käyttötaidot Kuvaileva ja kertova puheen tuotto, sanaston hallinta Esimerkkejä lauseiden pituus ja monipuolisuus sanojen taivuttaminen ja lauserakenteiden hallinta sanavaraston laajuus ja monipuolisuus ohjeiden antaminen ja asiakokonaisuuksien kuvaaminen tapahtumien ja asioiden yhdistäminen loogisesti keskustelutilanteissa toimiminen (esim. vuorottelu)

24 Lukivaikeuksia ennakoivia kielellisiä riskitekijöitä (Catts 1997) Kielellinen osa-alue 4. Kielellinen muisti ja nimeäminen Kielellinen muisti ja nimeäminen Esimerkkejä ohjeiden muistaminen oikean sanan muistaminen, ihmisten ja paikkojen nimet, laulujen sanojen ja lorujen oppiminen kielellisten sarjojen muistaminen ja mieleen palauttaminen puheen sujuvuus ja ilmausten tarkkuus

25 Lukivaikeuksia ennakoivia kielellisiä riskitekijöitä (Catts 1997) Kielellinen osaalue 5. Tietoisuus puhutun kielen rakenteesta Kiinnostus lukemiseen, lukivalmiudet Esimerkkejä riimittely: riimien ymmärtäminen ja tuottaminen tavurytmi: sanojen tavurytmin taputtaminen ja tavujen määrän laskeminen sanojen alkuäänteen tunnistaminen kirjain-äännevastaavuuden hallinta

26 Luento 2. MKL Esiopetusvuosi on tärkeä Lapsi on innokas kokeilemaan ja oppimaan uutta. Leikinomainen ja lapsilähtöinen ohjaus on lapsen motivaation perusta. Laadukas ohjaus mahdollistaa suuret harppaukset lapsen motorisessa kehityksessä sekä kielellisissä ja matemaattisissa taidoissa. Lapsen käsitys itsestä oppijana ja työskentelytottumukset alkavat muotoutua jo esiopetusvuonna.

27 Esiopetuksessa tulee muistaa, että Luku- ja kirjoitustaidon taustalla ovat: Kirjaintuntemus Kielellinen tietoisuus, erityisesti fonologiset taidot Kuullun ymmärtäminen (luetun ymmärtäminen) Hienomotoriset taidot (kirjoittaminen) Matemaattisten taitojen taustalla ovat: - Lukujonotaidot - Lukumäärän havaitseminen ja laskeminen - Lukumäärien ja lukujen nimeäminen (mm. Alkuportaat-seuranta )

28 90 Lukutaidon valmiuksien ohjaamisen useus esiopetuksessa (esiopettajien oma arvio, n = 99) 80 3,93 2,92 2, ,72 Kirjojen katselu Aikuinen lukee 3,32 3,30 3,24 3,42 Kuullun ymm. Riimittely Alkuäänteet Tavutusleikit Kirjaimet Kirjain-äännevastaavuus Kokosanahahmot Lukutaito 3,08 2,78 Ei ollenkaan Harvoin Viikottain Päivittäin Useita kertoja päivässä

29 Kirjoitustaidon valmiuksien ohjaamisen useus esiopetuksessa (esiopettajien oma arvio, n = 99) ,97 3,24 2,51 2,77 2,34 1,85 Ei ollenkaan Harvoin Viikottain Päivittäin Useita kertoja päivässä Kynän käytön hallinta Kirjainten kirjoittaminen Leikkikirjoittaminen Sanojen jäljentäminen Viestien itsenäinen kirjoittaminen Tietokoneen käyttö luk-kirj.

30 Sukeutuva lukutaito esiopetuksessa (emergent literacy) - Lasten oman aktiivisen kielellisen ympäristön tutkimisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tuloksena lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. - Lapselle kannattaa lukea paljon. - Harrastetaan leikkilukemista ja leikkikirjoittamista. - Lapsen huomio kiinnitetään ympäristön teksteihin ja kirjaimiin eri yhteyksissä - Tärkeää on kielellisesti rikas oppimisympäristö, jossa on runsaasti kielellisiä tarjoumia.

31 Osallistava oppimisympäristö korostaa oppilaiden omaa aktiivisuus. oppiminen tapahtuu todellisen elämän tilanteissa tai muutoin lapsille läheisissä tilanteissa (esim. sadun tai leikin maailmassa). oppilailla olla mahdollisuus keskusteluun ja keskinäiseen vuorovaikutukseen, jossa he oppivat toisiltaan. on ongelmakeskeinen, jolloin voidaan yhdessä pohtia ja keskustella erilaisista ratkaisuista ja oppia uutta. oppimateriaalissa ja opetuksessa korostuu mahdollisuus tutkia itsekseen sekä parin tai ryhmän kanssa. luokkahuone tarjoaa monia mahdollisuuksia leikkiä sanoilla ja tutkia erilaisia tekstejä (esim. oppilaiden nimet, viikonpäivät ja kuukaudet sanalappuina näkyvillä).

32 Kirjoitetun kielen tutkimiseen sopivaa materiaalia luokassa (1) Kirjoitusta luokkaan näkyville lasten kosketus- ja näköetäisyydelle: nimilaput, asioiden ja esineiden nimet ja paikat (esim. sakset, paperia, lankaa, neulat), kalenteri, nimipäivät, syntymäpäivät, viikon loru tai runo, laulun sanat Merkitys lukemiselle ja kirjoittamiselle: postilaatikko, salaviestit, kirjeet Lukusoppi ja paljon erilaisia kirjoja ja lehtiä luokkaan (vaihtuvuus ja eritasoinen luettava huomioitava esim. rinnakkaisluokkien kesken): satukirjat, kuvakirjat, runokirjat, lorukirjat, tietokirjat Kaikki kirjaimet esille luokkaan ja jokaiselle malliksi pulpetin kanteen Kirjainmuotoja saatavilla: magneettikirjaimet, hiekkapaperikirjaimet, muovikirjaimet, muovailuvahakirjaimet Sanaleikkejä: riimittely- ja arvoituskortit, lorupussi, vitsit, sananlaskut Pelit: muistipelit (kuva-sana), lotto, bingo, tavunopat, tavukortit, tavukorttipelit, tavudomino, Junior Alias, Junior Scrable, Boogie

33 Kirjoitetun kielen tutkimiseen sopivaa materiaalia luokassa (2) Sanakortit: sanojen tutkiminen tai pilkkominen tavuiksi, kootaan taululle sanakorttien avulla lauseita (esim. päivän tunnuslause tai viikon juttu) Kuvakortteja: virittämään tarinan rakentamista, kerrontaa ja kirjoittamista Roolileikkimateriaalia: puhelinluettelot, kauppaleikkimateriaalit ja mainokset, kortit, kirjeet ja kirjoitusvälineet Puuhapussit: ristikoita, arvoituksia, alkukirjoitusharjoituksia (labyrintit, pisteestä pisteeseen yhdistämiset, symmetria), korttipelejä Koritehtävät: lukutaidon tason mukaisia tehtävämonisteita Omien juttujen, kirjojen ja sarjakuvien tekemisen välineet (kynät, paperit, nitojat) CD-satujen kuuntelupiste myös kuulokkeilla ja kirjasta seuraamalla Tietokoneella työskentelyn paikka: tietokoneella kirjoittaminen, tehtävien tekeminen, CD-rom tehtäväsarjat, Nettitehtävät, Ekapeli, kirjastojen nettisivut jne.

34 Leikkilukeminen ja leikkikirjoittaminen (Pellegrini ym. 1997) Leikkilukemisessa lapsi jäljittelee kirja kädessään hänelle luettua kertomusta. Lukeminen onnistuu kuvien ja tekstin muistamisen avulla. Lapsi itse uskoo lukevansa oikeasti, ei leikisti. Lukiessaan leikisti esimerkiksi nallelle tai toiselle lapselle hän käyttää samoja sanoja ja strategioita, joita aikuinen käytti kun hän luki kirjan lapselle Leikkikirjoittaminen antaa taas tilaa omalle keksimiselle ja sallii niiden merkkien käytön, jotka lapsi osaa tuottaa, myös itse keksityt. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta hän vähitellen huomaa puheen ja kirjoituksen välisen yhteyden ja siirtyy yhä selvemmin käyttämään kirjaimia kirjoitusjärjestelmän mukaisesti.

35 Kielellinen tietoisuus (Tornéus 1991) - Lapsi ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyden. - Huomio kielen merkityksestä kielen muotoon ja rakenteisiin: puheen voi jakaa pienempiin osiin. - Pystyy käsittelemään kielen yksiköitä mielikuvatasolla. - Tuntee käsitteet: kirjain, äänne, tavu, sana, lause. Kielellisen tietoisuuden ja lukutaidon välillä on vahva yhteys (Lundberg & Høien, 2001: Wagner ym. 1994).

36 1. Fonologinen tietoisuus Taito hahmottaa sanojen äännerakenne. Äänteiden erottaminen ja yhdistäminen on yhteydessä lukutaidon oppimiseen. Metalingvistiset taidot tarkastella puhuttua kieltä. Äännediskriminaatio = sanassa olevien äänteiden erottaminen toisistaan Kirjain-äännevastaavuus Foneemitietoisuus = taito, jonka varassa voi tietoisesti käsitellä äänteitä Äännesegmentaatio = sanan jakaminen äänteiksi Äänteiden kestoerot Foneemisynteesi = äänteiden yhdistäminen Dekoodaus = äänteiden yhdistäminen sanaksi

37 2. Morfologinen tietoisuus Tietoisuus sanojen rakenteista, kielen sanastosta ja sanojen taivutuksesta. sanan muoto: sanan pituuden liittäminen sanan kuultuun ja kirjoitettuun muotoon sanan pysyvyys: nimeäminen Sanan taivutus: sanojen osat kantavat merkitystä esim. kukka kukat kukassa kukastakin yhdyssanat: sana voi rakentua useista osista

38 3. Semanttinen tietoisuus Sanojen merkityksen ymmärtäminen: kyky luokitella ja määritellä sanoja. Sanojen merkitys, merkityserot ja kaksoismerkitykset (esim. hissikuilu hissikoulu, naula naulakko). Sanojen merkityksen muutos lauseissa (esim. Kun lakkaa satamasta, hae satamasta lakkaa.). Synonyymien eli samaa tarkoittavan sanan tunnistaminen. Homonyymien eli saman sanan tunnistaminen eri merkityksessä (esim. Pihassa on kuusi, jonka oksalla istuu kuusi lintua.)

39 4. Syntaktinen tietoisuus Miten sanat liittyvät toisiinsa lauseiksi/tekstiksi Huomio lauseiden rakentumiseen Lauseiden havaitseminen ja käyttö Tekstin rakentuminen ja lauseiden sidosteisuus esim. lauserakenteen vaikutus yksittäisen sanan muotoon (Liisa syö pork- ; porkkanaa, porkkanan, porkkanoita)

40 5. Pragmaattinen tietoisuus Tietoisuus kielen käytöstä eri konteksteissa: kyky käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kielenkäyttö eri tilanteissa ja sen kulttuurisidonnaisuus (kohteliaisuudet, rituaalit), eri kohderyhmät. Tietoisuus oman kielenkäytön kehittymisestä. Aktiivinen suhde kieleen rakentaa pohjaa luetun ymmärtämiselle (esim. luetun pohdinta, oman ymmärtämisen tarkkailu, kriittisyys). Kehittää: kuullun ymmärtämisen harjaannuttaminen satujen ja kertomusten kuuntelussa (esim. epäloogisuudet, mitä hassua), päättely ja arviointi tehtävät tekstin lukemisessa, ongelmanratkaisu ja syys-seuraussuhteiden pohdinta.

41 Aakkoskerho 6-vuotiaat (Aalto-Setälä & Poskiparta, 1997) Tavoite: Fonologisen tietoisuuden kehittäminen sekä tekstin ja puhutun kielen yhteyden ymmärtäminen. Sisältö: Ryhmän jäseniin tutustuminen; riimit ja lorut; tavut, lauseet ja sanat; äänteet. Tulos: Interventioon osallistuneet lapset menestyivät 1. lk alussa lukutaidon testeissä muita paremmin ja he olivat muita innostuneempia lukutaidon opettelusta.

42 Ekapeli 1. luokalla (Saine, Lerkkanen, Ahonen, Tolvanen, & Lyytinen, 2010) Tavoite: kirjain-äännevastaavuuden automatisoituminen, erityisesti fonologisilta taidoiltaan heikoille lapsille Sisältö: alkaa kuullun äänteen ja nähdyn kirjaimen yhdistämisestä, siirtyy sitten tavutasolle ja lopulta sanatasolle. Peli adaptoituu. Se edellyttää pelaamista 15 min useita kertoja viikossa. Lapsen tulee päästä pelissä niin pitkälle, että hallitsee ainakin osan vähintään kahden kirjaimen yhdistelmien äännöistä. Tämä voi vaatia 2-6 kk pelijakson. Tulokset: Ekapelillä rikastettu erityisopetus tuki lasten lukutaidon oppimista tehokkaammin kuin perinteinen erityisopetus tai luokkaopetus. Osassa luku- ja kirjoitustaidon osa-alueista Ekapeli-ryhmä saavutti keskitason oppilaat.