KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

Transkriptio

1 KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2012 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS

2 JOHDANTO KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KUVAUS JA ARVOT, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Käsi- ja taideteollisuusalan kuvaus, arvoperusta ja osaamistarpeet Käsi- ja taideteollisuusalan kuvaus Käsi- ja taideteollisuusalan arvoperusta Saamelaisalueen käsi- ja taideteollisuusalan osaamistarpeet Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon tavoitteet Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen Elinikäisen oppimisen avaintaidot Jatko-opintokelpoisuus KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 20 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov TUOTTEEN SUUNNITTELUN JA VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA TAI OSAAMISALA Tuotteen suunnittelu 10 ov Tuotteen valmistaminen 20 ov KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 10 ov Tuotteen valmistaminen käsityönä 10 ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat MUUT VALINNAISET TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 5-10 ov Yrittäjyys 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) Lukio-opinnot AMMATILLISTA OSAAMISTA YKSILÖLLISESTI SYVENTÄVÄT TUTKINNON OSAT (perustutkintoa laajentavat opinnot) Yritystoiminta Tutkinnon osat ammatillista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT, 20 OV Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Äidinkieli, 4 ov Toinen kotimainen kieli... 81

3 Vieras kieli Fysiikka ja kemia, 2 ov Liikunta, 1 ov Terveystieto, 1 ov Taide ja kulttuuri, 1 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT 4 OV Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OV OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Arvosanasta päättäminen Arviointiaineiston säilyttäminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin oikaiseminen Todistukset Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Työssäoppiminen ja työturvallisuus Ammatillinen erityisopetus Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppisopimuskoulutus Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijahuolto Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa LIITTEET

4 3 JOHDANTO Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon perusteet on Opetushallituksen määräys Dnro 25/011/2009. Perusteet on hyväksytty ja se on voimassa alkaen toistaiseksi. Tutkinnon osa -käsite vastaa aiempaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen käsitettä opintokokonaisuus. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteet on määritelty oppimistuloksina (tiedot, taidot, osaaminen / pätevyys). Tältä pohjalta arvioinnin kohteet on kuvattu työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintana. 1. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN KUVAUS JA ARVOT, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Käsi- ja taideteollisuusalan kuvaus, arvoperusta ja osaamistarpeet Käsi- ja taideteollisuusalan kuvaus Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto kuuluu kulttuurialan tutkintoihin. Tutkinnossa on kaksi koulutusohjelmaa tai osaamisalaa: tuotteen suunnittelu ja valmistus sekä ympäristön suunnittelu ja rakentaminen. Koulutuksen järjestäjät päättävät ammattialoista, joita ovat esimerkiksi entisöinti-, keramiikka-, kirjansidonta-, kivi-, kultaseppä-, lasi-, lavasterakennus-, metalli-, aseseppä-, puu-, restaurointi-, saamenkäsityö-, sisustus-, soitinrakennus-, tekstiili-, vaatetus-, veneenrakennus- ja verhoiluala. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestetään tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, ammattialoina: saamenkäsityöalan kovat ja pehmeät materiaalit sekä korukivi- ja jalometalliala. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset toimivat useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla eri ammateissa joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Alan yritystoiminta perustuu osaamiseen, laatuun ja yksilöllisiin tuotteisiin tai palveluihin. Yritykset ovat tyypillisesti pieniä, ja verkostoituminen mukaan lukien alihankinta on toiminnalle luonteenomainen ja tärkeä tapa kasvattaa toimintavolyymia ja tehokkuutta. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilaiset voivat toimia tuotantoprosessin eri vaiheissa. Yritysten pienuus, osaamiseen painottuminen ja toimintatapojen joustavuus auttavat niitä toimimaan joustavasti talouselämän suhdanteissa. Raja käsityön, taideteollisuuden ja taidekäsityön välillä ei ole selkeä, joten alan tuotteet ulottuvat käyttöesineistä ja erilaisista palveluista taideteoksiin. Alan tyypillisiä työtehtäviä ovat laadukkaiden käsityötuotteiden valmistus, suunnittelu ja muotoilu, korjaaminen ja restaurointi, ohjaus- ja palvelutehtävät sekä erikoistuneet myyntitehtävät. Käsi- ja taideteollisuusalan ammattilainen hallitsee ammattialansa materiaalit, työvälineet ja työmenetelmät laaja-alaisesti. Työssä ja työskentelyssä korostuvat asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys, esteettinen ja luova osaaminen, tyyli- ja laatutietoisuus, korkeatasoinen suunnittelu ja valmistus, yhteistyökyky, yrittäjämäinen asenne työhön sekä valmius jatkuvasti kehittää ja jakaa omaa osaamista. Työ

5 4 edellyttää usein verkostoitunutta yhteistyötä suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja toisten alan ammattilaisten kanssa. Käsityön tekeminen ja taidon kehittyminen voi olla asiakkaalle kuntoutusta, elämys tai uutta sisältöä elämään antava taito, joten kasvava harrastustoiminta sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluiden huomioiminen lisäävät alan ammattilaisten ohjaustehtäviä. Muutosherkkyys sekä tuotteiden ja palveluiden huolellinen tuotteistaminen lisäävät alan ammattilaisten kykyä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Käsi- ja taideteollisuusalan arvoperusta Käsi- ja taideteollisuusalan mahdollisuuksia ja vahvuuksia ovat luovuuden, esteettisyyden, tekemisen taidon ja ympäristömyönteisyyden arvostus. Koulutuksessa huomioidaan saamelainen kulttuuri ja elämäntapa, joita ovat muokanneet luonto ja siihen läheisesti liittyvät elinkeinot. Saamelaisen arvomaailman ymmärtämisessä saamenkielellä on merkittävä rooli. Teknologian kehitystä hyödynnetään alalla mm. suunnittelussa ja valmistuksessa sekä sähköisenä kaupankäyntinä. Käsi- ja taideteollisuusalalla toimitaan saamelaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Tavoitteena on luoda viihtyisä, esteettinen, toimiva ja terveellinen tuotemaailma ja ympäristö. Tuotteiden ja palveluiden korkea laatu, toimivuus, taloudellisuus, kestävyys, kauneus sekä sopusointu valmistajan, käyttäjän ja ympäristön välillä tukevat kulttuurista, sosiaalista, ekonomista ja ekologista kestävää kehitystä. Ympäristömyönteinen ja asiakaslähtöinen tuotteen suunnittelu, tuotteiden elinkaaren huomioiminen ja kestävät raakaaineiden valinnat sekä valmistus ovat käsi- ja taideteollisuusalalla sekä arvoja että kilpailuvaltteja. Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen palveluhenkisyys ja tuloksellinen yhteistoiminta. Käsi- ja taideteollisuusalalla arvostetaan ihmisen kokonaisvaltaista kehitystä, vastuullisuutta, aloitteellisuutta, omatoimisuutta, luovuutta, yksilöllisyyttä ja yhteistyökykyisyyttä. Alalla korostuu käsillä tekemisen taito sekä perinteisten työmenetelmien ja työtapojen kehittäminen ja ylläpitäminen. Kansainvälistyvässä ympäristössä tarvittavia ominaisuuksia alan toimijoilla ovat viestintä ja mediaosaaminen sekä kieli- ja kulttuuriosaaminen. Yrittäjämäinen toiminta edellyttää kustannustietoisuutta ja taloudellisuutta, markkinointiosaamista, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja asiakaslähtöistä vuorovaikutteista palveluosaamista. Alalle tyypillinen verkostoituminen edellyttää mm. vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, verkostoitumisen mahdollisuuksien tunnistamista sekä kykyä toimia verkostoissa avoimesti ja luottamusta lisäten. Alan ammattilaisen tulee osata tehdä ja lukea erilaisia suunnitelmia ja työselityksiä. Toiminta edellyttää myös laadunhallinnan, kuluttajansuojan sekä malli- ja tekijänoikeuden tuntemista. Saamenkäsityöalan arvoperusta Ympäristö ja luonto ovat antaneet saamelaisalueella elannon. Perinteisesti elinkeinot saamelaisalueella ovat toimineet antaen muillekin mahdollisuuden saada toimeentulon luonnosta. Ne eivät ole vähentäneet tai vieneet muilta elannon saamista. Yhdessä on pärjätty. Toiminta on pohjautunut pitkälle alueen ihmisten arvoihin, joissa lähtökohtia on sopeutuminen alueeseen ja luonnon ehdoilla pärjääminen. Ympäristö on ohjannut ja ohjaa yhä alueen toimintoja ja siten kulttuuria. Kulttuurin näkyviä merkkejä ovat mm. käsityöt ja poronhoito. Saamelaisten kulttuuri ja identiteetti osaltaan nojaavat käsityöhön ja tuo sosiaalisia sidoksia paikalliseen yhteisöön. Käsityö on ollut hyvin ekologista ja on tuonut parannusta taloudelliseen tilaan.

6 5 Käsityö saamelaisalueella on perustunut pitkälle alueelta saataviin sekä kaupankäynnin kautta saatuihin materiaaleihin. Tuotteet on tehty oman elannon saamisen helpottamiseksi ja ympäristössä selviämiseksi, yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kylmän ympäristön, pienen tuotannon alueella, paikallisten materiaalien hankinta ja käyttö on ollut tarkkaa, säästeliästä ja tarkoituksenmukaista. Työ on ollut hyvin käsityövaltaista. Tuotteiden muodot ovat hioutuneet vuosisatojen aikoina käyttötarpeisiin soveltuviksi. Materiaalit ovat tuoneet omat reunaehtonsa. Koristelut ovat muotoutuneet paikallisesti omanlaisikseen saaden ja antaen myös vaikutteita yhteisön yhä enemmän ulkopuolelta ja ulkopuolelle ihmisten liikkumisten lisääntyessä Saamelaisalueen käsi- ja taideteollisuusalan osaamistarpeet Saamelaisalue on tunnettu laadukkaista tuotteistaan, jotka ovat omaleimaisia ja ajanhenkisiä. Ne ovat valmistettu taitavasti uutta ja perinteistä teknologiaa, perinnettä ja muotoiluosaamista hyödyntäen. Niistä huokuu ekologisuus, arktinen puhtaus ja raikkaus. Käsityötuotteet ovat paikallisten ihmisten käyttöön suunniteltuja tuotteita sekä haluttuja ja helposti tavoitettavissa olevia vientituotteita. Käsityö pohjautuu perinteiseen käsityökulttuuriin. Saamelaisalueella käsityön voi jakaa eri tuotannonmuotoihin, joita ovat muun muassa. pienteollinen tuotanto, yksittäistuotteet (taidekäsityö sekä perinteinen saamenkäsityö) ja kulttuuripalvelujen tuottaminen (käsityömatkailu ja hyvinvointi). Saamelaisalueen käsi- ja taideteollisuuden tavoitteena on tukea saamelaisen perinteisen käsityön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä käsityötaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle kehittää saamenkäsityön toimintaedellytyksiä kehittää käsityöyrittäjyyttä tukevia opintoja tukea saamelaiskulttuurin pohjalta kehittyvää muotoilua ja taidekäsityötä löytää oikeat myyntikanavat jota kautta saadaan tuotteille hyvä hinta lisätä yhteistyötä yli rajojen Saamelaisalueen käsi- ja taideteollisuusalalla kehittämishaasteet ovat verotusosaaminen vastaamaan perinteisen käsityön vaatimuksiin muotoilun ja taidekäsityön edistäminen markkinoinnin tehostaminen o tuotteiden mukaan liitettävillä tarinoilla o markkinointiosaamisen parantamisella o yhteistoiminnan kehittämisellä, osuuskunnan perustamisella, markkinointiyhteistyöllä tai käsityöyrittäjien verkottamisella o myynnin organisoinnilla yrittäjyyskoulutus o osaamista markkinointiin, hinnoitteluun, tuotekehittelyyn sekä taloushallintoon. o liikeidean hakeminen, talous, rahoitus, verotus, tuotekehittely ja tuotanto. yhteisten työpajojen tai -tilojen perustaminen. Työpajoihin voidaan luoda tuotantoympäristö ja vähentää tila- ja tuotantolaitteiden investointeihin tarvittavia pääomakustannuksia. käsityön matkailullinen tuotteistaminen saamen käsitöiden työstämisessä tarvittavaa tekniikkaa tulee kehittää ja tulee hakea kehittämistoimilla ratkaisuja rutiiniin ja perusraatamisen poistamiseksi ja siten uusien

7 6 koneiden ja laitteiden avulla helpotetaan ja nopeutetaan työntekoa ja työvaiheita ja tehostetaan tuotantoa paikallisten raaka-aineiden entistä monipuolisempi hyväksikäyttö käsitöissä sekä alihankintaketjujen luominen ja erikoistuminen tiettyihin tuotteisiin tai raaka-aineiden työstämiseen saamelaisen taidekäsityön kehittäminen ja oman brändin luominen saamelaiskäsityöorganisaatioiden välistä rajat ylittävää yhteistyötä, jolla vahvistetaan koulutusta, rekrytointia, osaamista, tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä museoiden ja koulutuksen yhteistyö, jota kautta saadaan vanhoja malleja ja koristeita uudelleen käyttöön Opetuksessa huomioitavia asioita: luonnon hyvinvointi elinkeinojen ja kehittyneen kulttuurin perustana yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys kylä- ja aluekohtainen osaaminen kulttuuritieto ja -tietoisuus tuotteiden valmistaminen ekologisella pohjalla paikallisilla ja eritoten paikallisilla vanhemmilla ihmisillä on alueen osaamista ja perimätietoa, jota voidaan tuoda nuoremmille esimerkiksi opetuksen kautta ottamalla vanhempia taitajia tunneille mukaan. 1.2 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon tavoitteet Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon suorittaneella artesaanilla on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ammattialansa eri tehtäviin sekä jatko-opintoihin. Lisäksi hänellä on erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua ammattialansa tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto sisältää työ-, elinkeino- ja kulttuurielämästä lähtöisin olevia ammattialoja, jotka eroavat toisistaan materiaalin ja/tai erityisosaamisen perusteella. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa järjestettävät ammattialat ovat saamenkäsityöala (kovat ja pehmeät materiaalit) sekä korukivi- ja jalometalliala. Artesaanilla on monipuolinen ammattitaito, ja hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä nähdä työnsä osana ympäristöä ja suurempia tehtäväkokonaisuuksia. Hän osaa ottaa työssään huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät. Artesaani on luotettava, laatutietoinen, esteettisyyttä ymmärtävä, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän tekee työnsä ammattialaa koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisesti. Artesaanilla on yrittämisen perusvalmiudet ja hän työskentelee kestävän ja terveen yritystoiminnan periaatteita noudattaen. Hän ottaa työssään huomioon kulttuurisen, sosiaalisen, ekonomisen ja ekologisen kestävän kehityksen tavoitteet. Artesaani osaa suunnitella työnsä sekä lukea ja tehdä ammattialaansa liittyviä suunnitelmia. Hän osaa tehdä ammattialansa materiaali-, työmenekki- ja kustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Artesaani noudattaa ja ylläpitää turvallisia työmenetelmiä ja työtapoja sekä oikeaa asennetta arvostavaa työturvallisuuskulttuuria, joka sisältää työturvallisuutta sekä terveyttä ja työkykyä edistävän toiminnan. Artesaani osaa käyttää työssään tarvittavaa tietotekniikkaa. Artesaani osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa yhteistyökykyisesti ja tuloksellisesti sekä ilmaista itseään selkeästi. Kansainvälisesti toimivan artesaanin taitoja ovat kielitaito, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. Artesaani toimii

8 7 saamelaisen kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kansainvälistyvässä maailmassa. Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelman tai osaamisalan suorittanut artesaani osaa toimia useilla palvelun ja valmistuksen toimialoilla eri ammateissa joko toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän voi toimia alan valmistus-, tuotanto-, suunnittelu-, muotoilu-, korjaus-, restaurointi-, ohjaus-, palvelu- ja/tai myyntitehtävissä. Hän tuntee ammattialansa materiaaleja ja työtapoja laajasti ja erikoistuu valitsemiinsa ammattialan työtehtäviin. Hän osaa toimia vuorovaikutteisesti, asiakaslähtöisesti, tyyli- ja laatutietoisesti, luovasti ja yhteistyökykyisesti. Hän toimii kustannustietoisesti ja taloudellisesti. Hänellä on yrittäjämäinen asenne työhön toisen palveluksessa toimiessaankin sekä valmius kehittää ja jakaa omaa osaamistaan. Hän pystyy toimimaan aloitteellisesti, avoimesti ja luottamusta lisäten yhteistyössä suunnittelijoiden, asiantuntijoiden ja toisten alan ammattilaisten kanssa. Hän osaa tuotteistamista ja markkinointia sekä tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvassa yhteiskunnassa. Hän huomioi työssään laadunhallinnan, kuluttajansuojan sekä malli- ja tekijänoikeuden. Hänellä on myös edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tuetaan opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). 1.3 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon muodostuminen Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Lisäksi tutkintoon voi yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia myös muista perustutkinnoista. Opiskelija voi valita jatko-opintokelpoisuuden vahvistamiseksi lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Nämä opinnot voivat korvata ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, muita valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia. Koko tutkinnon suorittaminen on ensisijainen tavoite. Lisäksi opiskelija voi suorittaa perustutkinnon myös suunnatumman ammattipätevyyden tuottava tutkinnon osa tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Opiskelijoilla tulee tällöin olla joustavia mahdollisuuksia suorittaa koko tutkinto myöhemmin. Tällaisissa tilanteissa opiskelijalle laaditaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä työpaikan kanssa suunnitelma koko tutkinnon suorittamiseen. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 ov,

9 8 Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov. 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov 4.2 Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma Tuotteen suunnittelu 10 ov Tuotteen valmistaminen 20 ov 4.4. Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, valittava yhteensä 40 ov tutkinnon osista Valinnaiset tutkinnon osat SAKK:ssa Kulttuurin soveltaminen käsityöhön 10 ov Tuotteen valmistaminen käsityönä 10 ov Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista 10 ov Tutkinnon osa ammattitutkinnoista Paikallisesti tarjottava käsi- ja taideteollisuusalan tutkinnon osa, 5 10 ov Pohjoiset - alueelliset käsityötaidot 10 ov 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 0-10 ov Yrittäjyys, 10 ov Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 2 ov Ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat 0-10 ov Pohjoiset käsityötavat ja erikoistekniikat 10 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 0-10 ov Lukio-opinnot 0-10 ov 4.6 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) Yritystoiminta, 10 ov Tutkinnon osat muista ammatillisista tutkinnoista (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot) Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 5. AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov 5. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa (yhteiset opinnot), 20 ov 5.1 Pakolliset tutkinnon osat Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli 4 ov 0 4 ov Toinen kotimainen kieli 1 2 ov 0 4 ov Toinen kotimainen kieli ruotsi 1 ov

10 Toinen kotimainen kieli suomi 2 ov Vieras kieli 2 ov 0 4 ov Matematiikka 3 ov 0 4 ov Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0 4 ov Liikunta 1 ov 0 4 ov Terveystieto 1 ov 0 4 ov Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 ov 5.2 Valinnaiset tutkinnon osat Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat, ks. edellä kohdat Ympäristötieto 0 4 ov Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov Etiikka 0 4 ov Kulttuurien tuntemus 0 4 ov Psykologia 0 4 ov Yritystoiminta 0 4 ov 16 ov 4 ov Opiskelija, joka on perusopetuksessa opiskellut äidinkielenä sekä suomea että saamea ja toisena kotimaisena kielenä ruotsia, voi opiskella SAKK:ssa saamea äidinkielenä 4 ov tai 3 ov. Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu suomea 4 ov ja toiseen 1 ov. Molemmissa vaihtoehdoissa toista kotimaista kieltä (ruotsi) opiskellaan 1 ov. Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Liikunnan pakollisten opintojen laajuus on 1 ov ja terveystiedon pakollisten opintojen laajuus on 1 ov. Koulutuksen järjestäjä voi päättää liikunnan ja terveystiedon pakollisten opintojen jakamisesta poikkeavalla tavalla kuitenkin siten, että niiden yhteislaajuus on kaksi opintoviikkoa. 6. Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Ne ovat tärkeä osa ammattitaitoa ja kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat tai tutkinnon suorittajat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältävät edellisen ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden yhteisten painotusten ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen lisäksi perusopetuksen ja lukion aihekokonaisuuksia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksia 2005/0221 (COD) elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) tavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää seuraavat elinikäisen oppimisen avaintaidot: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu 2. vuorovaikutus ja yhteistyö

11 10 3. ammattietiikka 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky 5. aloitekyky ja yrittäjyys 6. kestävä kehitys 7. estetiikka 8. viestintä ja mediaosaaminen 9. matematiikka ja luonnontieteet 10. teknologia ja tietotekniikka 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan.

12 11 Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita. Hän käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 1.5 Jatko-opintokelpoisuus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatkoopintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 2. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Opetussuunnitelman yhteinen osa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä SAKK:n keskeiset arvot.

13 Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien (perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen -arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan HOPS:n laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. 3. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON SUORITTAMINEN NÄYTTÖTUTKINTONA Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa arvioidaan erikseen.

14 13 Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. 4. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1. KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 20 ov Asiakaslähtöinen valmistaminen 10 ov A. Ammattitaitovaatimukset Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella omaa työtään valmistaa tuotteen tai palvelun arvioida ja kehittää omaa toimintaansa työskennellessään ottaa huomioon asetetut laatutavoitteet valita materiaalit laskea materiaalien kulutuksen tehdä hinta-arvion ja tarjouksen neuvotella asiakkaan kanssa o esitellä toteutusvaihtoehtoja o esitellä valintojen vaikutusta toteutukseen o havainnollistaa tuotetta tai palvelua o sopia asiakastapaamisista noudattaa työaikoja ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita. B. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

15 14 Asiakaslähtöisen työprosessin suunnittelu suunnittelee ohjattuna omaa työtään asiakkaan tarpeet huomioon ottaen suunnittelee omaa työtään ja tekee ohjattuna toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman asiakkaan tarpeet huomioon ottaen suunnittelee omaa työtään ja tekee toteuttamiskelpoisen työsuunnitelman asiakkaan tarpeet huomioon ottaen sekä muuttaa suunnitelmaa tarpeen vaatiessa Tuotteen tai palvelun valmistus valmistaa ohjattuna tavoitteen mukaisen tuotteen tai palvelun valmistaa tavoitteen mukaisen tuotteen tai palvelun valmistaa tavoitteen mukaisen tuotteen tai palvelun sekä työskentelee suunnitelmallisesti Hinnoittelu Itsearviointi työskentelee ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi ja noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ratkaisee ohjattuna työhön liittyviä laskutoimituksia laskee materiaalien kulutuksen ja tekee ohjattuna hinta-arvion materiaalikustannuksista arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin. työskentelee asetettujen latutavoitteiden mukaisesti ja noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ratkaisee ohjattuna ammattityöhön liittyvät laskutoimitukset laskee materiaalien kulutuksen ja tekee hinta-arvion materiaalikustannuksista ja arvioi ohjattuna työhön käytettävän ajan arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin sekä muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. työskentelee suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti ja noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ja neuvottelee niiden poikkeamisista ratkaisee ammattityöhön liittyvät laskutoimitukset laskee materiaalien kulutuksen ja tekee hinta-arvion kokonaiskustannuksista ja tekee tarjouksen, joka sisältää materiaalikustannukset ja työhön käytettävän ajan arvioi ja kehittää ohjattuna omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 2. Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

16 15 Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työmenetelmien ja välineiden valinta Opiskelija tai tutkinnon suorittaja neuvottelee ohjattuna asiakkaan kanssa tuotteelle asetettavista vaatimuksista ja valitsee työmenetelmät ja työvälineet toteutukseen neuvottelee asiakkaan kanssa tuotteelle asetettavista vaatimuksista ja valitsee työmenetelmät ja -välineet toteutukseen neuvottelee asiakkaan kanssa tuotteelle asetettavista vaatimuksista ja esittelee eri toteutusvaihtoehtoja ja valitsee työmenetelmät ja -välineet toteutukseen Materiaalien valinta ja käyttö valitsee ohjattuna ja käyttää työhön soveltuvia ammattialalla käytettäviä materiaaleja. valitsee ja käyttää toteutukseen soveltuvia materiaaleja keskustellen ohjattuna asiakkaan kanssa niistä ja valintojen vaikutuksesta tuotteen toimivuuteen, kestävyyteen, ulkonäköön, laatuun ja hintaan. valitsee ja käyttää toteutukseen soveltuvia materiaaleja keskustellen asiakkaan kanssa niistä ja valintojen vaikutuksesta tuotteen toimivuuteen, kestävyyteen, ulkonäköön, laatuun ja hintaan. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Havainnollistaminen Estetiikan huomioon ottaminen valmistuksessa Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja havainnollistaa ohjattuna tuotetta tai palvelua asiakkaalle valmistaa ohjattuna asiakkaalle tuotteita, jotka ovat muodoltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään tasapainoisia kokonaisuuksia. havainnollistaa tuotetta tai palvelua asiakkaalle käyttäen ammattialalle soveltuvia visualisointimenetelmiä valmistaa asiakkaalle tuotteita, jotka ovat muodoltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään tasapainoisia kokonaisuuksia. havainnollistaa tuotetta tai palvelua asiakkaalle käyttäen ammattialalle soveltuvia visualisointimenetelmiä, jotka herättävät asiakkaan kiinnostukseen tuotetta tai palvelua kohtaan valmistaa asiakkaalle tuotteita, jotka ovat viimeisteltyjä ja muodoltaan, mittasuhteiltaan sekä väritykseltään tasapainoisia kokonaisuuksia. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

17 16 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee ohjattuna valintoja huolehtii ohjattuna asiakastapaamisista luontevasti työskentelee ohjattuna tehtyjen sopimusten mukaan noudattaa ohjattuna työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja ohjeiden avulla päätöksiä huolehtii ja sopii asiakastapaamisista luontevasti ja joustavasti työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja päätöksiä huolehtii ja sopii asiakastapaamisista luontevasti. joustavasti ja rakentavasti työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan ja etsii tietoa tekijänoikeuksista ja kuluttajansuojalaista noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita ja ottaa huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden. C. Opetuksen toteuttaminen Opintojaksot ja niiden sisällöt sekä oppimisen arviointi Opintojaksot: Opintojen ohjaus, 0,5 ov. AV, ammattityö, 7,5 ov. AV, yritystoiminta, 2 ov. kurssin nimi laajuus oppimistavoite Opintojen ohjaus 0,5 ov. Opiskelija perehtyy opintojansa askarruttaviin asioihin yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajan ja/tai oppilaanohjaajan ohjauksella luokkaopetuksena. Lähiopetusta 14 h, sekä itsenäisenä työskentelynä 6 h Oppitunneilla jaettava materiaali. sisältö toteutustavat oppimateriaali suoritustavat Osallistuminen opetukseen. Läsnäolovaatimus 80%. arviointi S / HYL kurssin nimi laajuus oppimistavoite AV, ammattityö 7,5 ov. Opiskelija oppii ottamaan vastaan tilauksen tuotteesta/palvelusta sekä suunnittelemaan, valmistamaan ja esittelemään sen.

18 17 sisältö Valmistetaan erilaisia tuotteita ja harjoitellaan erilaisia ammattityötekniikoita. Laaditaan työsuunnitelma, suunnitellaan vaihtoehtoisia valmistusmenetelmiä, laaditaan kustannuslaskelmat sekä tarjoukset asiakkaalle töihin liittyen. Harjoitellaan esittelytaitoja: suunnitelmat ja valmiit työt esitellään muulle ryhmälle. Pyritään tekemään konkreettisia tilaustöitä, mutta kurssien aikana voidaan opiskella myös kuvitteellisten tilaustöiden ohjatessa työskentelyä. toteutustavat Lähiopetusta pajatyöskentelynä 210 h, sekä itsenäistä työskentelyä 90 h. Toteutetaan noin 2 ov.:n mittaisina kursseina. Harjoitustöiden tekoa ohjaa ammattialan ammattityövihko (Liite 6). oppimateriaali Oppitunneilla jaettava materiaali. suoritustavat Ammattityön tunneilla hyväksytysti tehtävät harjoitukset ja niistä sähköinen portfolio. Läsnäolovaatimus 80%. arviointi 1 3 tai S / HYL kurssin nimi AV, yritystoiminta laajuus 2 ov. oppimistavoite Opiskelijalla on valmiudet tehdä alustava liiketoimintasuunnitelma ja arvioida omia yrittäjäominaisuuksia. Hän osaa myös hyödyntää erilaisia verkostoja ja asiantuntijapalveluita yritystoimintaa varten. sisältö Sisäinen yrittäjyys, yrittäjäominaisuudet, yritysmuodot, aloittavan yrityksen suunnitteluprosessi, asiantuntijapalvelut, liikeidea ja liiketoimintasuunnitelmat, rahan tarpeet ja rahan lähteet, riskit ja niiden hallinta. toteutustavat Lähiopetusta 56 h, sekä itsenäistä työskentelyä 24 h. oppimateriaali Oppitunneilla jaettava materiaali. suoritustavat Luento-opetusta. Kurssin kokoavan tehtävän hyväksytty suoritus. Läsnäolovaatimus 80%. arviointi 1 3 Ajoitus Tutkinnon osa opiskellaan 3. lukuvuoden aikana. D. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla asiakaslähtöisen valmistuksen työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. E. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään - työprosessin hallinnasta tuotteen tai palvelun valmistus - työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta materiaalien valinta ja käyttö - työn perustana olevan tiedon hallinnasta estetiikan huomioon ottaminen valmistuksessa - elinikäisen oppimisen avaintaidoista ammattietiikka ja terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden menetelmien avulla.

19 18 F. Ammattiosaamisen näytön kuvaus Suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukainen, mahdollisesti saamelaiskulttuuriin pohjautuva tuote. Tuotteen suunnitelma esitellään asiakkaalle ja hyväksytetään tällä. Suunnitelmasta käyvät ilmi tuotteen visuaalinen ilme, materiaalit, tarkat mitat sekä hinta-arvio ja aikataulu. Hyväksytty suunnitelma toteutetaan niin, että valitaan paras toteuttamistapa, joka näyttöpaikalla on mahdollinen. Tuote valmistetaan sovitussa aikataulussa ja lopuksi esitellään asiakkaalle. Asiakas voi olla työssäoppimispaikan yrittäjä tai oppilaitos. Näytöstä opiskelija tekee työportfolion jossa voi olla teksti saameksi ja/tai suomeksi. Avainsanastosta tehdään vähintään saamenkielinen lista. Työportfolio tuodaan opettajalle ensisijaisesti sähköisessä muodossa. G. Muun osaamisen arviointi AV, yritystoiminta, 2 ov Kulttuurilähtöinen valmistaminen 10 ov A. Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa suunnitella ja valmistaa kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun valita ja käyttää kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä hankkia asiantuntijan apua ratkaista ongelmatilanteita toimia ja tehdä ammattityötä eri kulttuuritaustaisten kanssa o ilmaista asiansa ja tuoda esille erilaisia näkökantoja o työskennellä tehtyjen sopimusten mukaan noudattaa työaikoja ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita. B. Arviointi Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin hallinta Kulttuurilähtöinen suunnittelu ja valmistus Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja valmistaa ohjattuna kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun suunnittelee ja valmistaa kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun suunnittelee ja valmistaa kulttuurilähtöisen tuotteen tai palvelun sekä työskentelee suunnitelmallisesti

20 19 työskentelee ohjattuna asetettujen laatutavoitteiden saavuttamiseksi sekä noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja työskentelee asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja työskentelee suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti asetettujen laatutavoitteiden mukaisesti sekä noudattaa työaikoja ja sovittuja aikatauluja ja neuvottelee niiden poikkeamisista Itsearviointi arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin. arvioi työskentelyään ja tuotetta suhteessa tavoitteisiin sekä muuttaa toimintaansa ohjeiden mukaisesti. arvioi ja kehittää ohjattuna omaa toimintaansa laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Kulttuurilähtöisten työmenetelmien ja -välineiden käyttö Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää ohjattuna ammattialansa kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä ammattialan sopimuskäytänteiden mukaisesti valitsee ohjattuna ja käyttää ammattialansa kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä ammattialan sopimuskäytänteiden mukaisesti valitsee ja käyttää, tarvittaessa yhteistyössä muiden alojen toimijoiden kanssa kulttuurilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä ammattialojen sopimuskäytänteiden mukaisesti Materiaalien käyttö Kestävän kehityksen huomioon ottaminen työmenetelmien, -välineiden ja noudattaa asiantuntijan ohjeita käyttää ohjattuna ammattialan perinteisiä ja nykyisin käytössä olevia materiaaleja käyttää ohjattuna elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja. ottaa tarvittaessa vastaan asiantuntijan apua työtä suunnitellessaan ja toteuttaessaan käyttää ja valitsee ohjattuna ammattialan perinteisiä ja nykyisin käytössä olevia materiaaleja käyttää elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja. hankkii tarvittaessa asiantuntijan apua työtä suunnitellessaan ja toteuttaessaan käyttää ja valitsee ammattialan perinteisiä ja nykyisin käytössä olevia materiaaleja käyttää elinkaariajattelun huomioon ottavia työmenetelmiä, -välineitä ja materiaaleja ja kehittää ohjattuna

21 20 materiaalien valinnassa toimintaansa. Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kulttuuritiedon hyödyntäminen suunnittelussa ja valmistuksessa Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hankkii ohjattuna hankkii ammattialan hankkii ammattialan ammattialan kulttuuritietoa ja ottaa kulttuuritietoa ja ottaa kulttuuritietoa ohjattuna huomioon huomioon tunnistaa eri aikakausien tuotteita tai ympäristöjä ja niiden tyylipiirteitä käyttäen lähdeaineistoja käyttää ohjattuna hankkimaansa tietoa toteuttamisessa. kohderyhmän tunnistaa ja ajoittaa eri aikakausien tuotteita tai ympäristöjä sekä niiden materiaaleja, rakenteita tai tyylipiirteitä käyttää hankkimaansa tietoa toteuttamisessa ja ohjattuna suunnittelussa. kohderyhmän tunnistaa ja ajoittaa eri aikakausien tuotteita tai ympäristöjä sekä niiden materiaaleja, rakenteita ja tyylipiirteitä käyttää hankkimaansa tietoa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Oppiminen ja ongelmanratkaisu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee ohjattuna valintoja ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja ohjeiden avulla päätöksiä ratkaisee työtehtävissä syntyneitä ongelmatilanteita sekä tekee valintoja ja päätöksiä erilaisissa tilanteissa Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa toimii ohjattuna eri kulttuurialueilta tulevien kanssa työskentelee ohjattuna tehtyjen sopimusten mukaan toimii tilanteen vaatimalla tavalla työskennellessään yhdessä eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa toimii eri kulttuurialueilta tulevien kanssa työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja työskennellessään yhdessä eri alojen ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa toimii ja tekee ammattityötä eri kulttuurialueilta tulevien kanssa työskentelee tehtyjen sopimusten mukaan ja huomioi ohjattuna kulttuurierot

22 21 Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa ohjattuna työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita aiheuttamatta vaaraa itselleen tai muille. sopimuksissa noudattaa työstä annettuja työturvallisuusohjeita ja ottaa huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden. Opetuksen toteuttaminen Opintojaksot ja niiden sisällöt sekä oppimisen arviointi Opintojaksot: KV, johdanto, 2 ov KV, ammattityö, 8 ov. kurssin nimi KV, johdanto laajuus 2 ov. oppimistavoite Opiskelija oppii tuntemaan ja tunnistamaan eri kulttuurien vaikutusta tuotteen valmistukseen. sisältö Luento-opetuksena tutustutaan eri kulttuureihin ja esineisiin. Osa opetuksesta voidaan toteuttaa verkko-opetuksena. toteutustavat Lähiopetusta 56 h, sekä itsenäistä työskentelyä 24 h. oppimateriaali Oppitunneilla jaettava materiaali. suoritustavat Luento-opetusta. Kurssin kokoavan tehtävän hyväksytty suoritus. Läsnäolovaatimus 80%. arviointi 1 3 kurssin nimi laajuus oppimistavoite sisältö KV, ammattityö 8 ov. Opiskelija oppii käyttämään ja kehittämään paikallisia materiaaleja sekä työmenetelmiä paikalliseen kulttuuriin sidonnaisten tuotteiden valmistuksessa. Valmistetaan kulttuuriin liittyviä tuotteita käyttäen ja kehittäen alueelle ominaisia työmenetelmiä. toteutustavat Lähiopetusta pajatyöskentelynä 224 h, sekä itsenäistä työskentelyä 96 h. Toteutetaan noin 2 ov.:n mittaisina kursseina. Harjoitustöiden tekoa ohjaa ammattialan ammattityövihko (Liite 6). oppimateriaali Itkonen, Tuomo :Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 & 2 Manker, Ernst: Kahdeksan vuodenajan kansa Rácz, István: Saamelaista kansataidetta Valkeapää, Nils Aslak: Beaivi, áhčážan Muu oppitunneilla jaettava materiaali suoritustavat arviointi Ammattityön tunneilla hyväksytysti tehtävät harjoitukset ja niistä sähköinen portfolio. Läsnäolovaatimus 80%. 1 3 tai S / HYL Ajoitus Tutkinnon osa opiskellaan 1. lukuvuoden aikana