Aikuisten ohjauksen suunnitelma Koulutuskeskus Tavastia

Transkriptio

1 Aikuisten ohjauksen suunnitelma Koulutuskeskus Tavastia Riikka Vanninen

2 Sisältö 1 Johdanto Tausta ja keskeiset käsitteet Ammatillista aikuiskoulutusta ja ohjausta koskeva lainsäädäntö Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Tietopalvelut Neuvonta Ohjaus Ohjaus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Aikuisten ohjaus Koulutuskeskus Tavastiassa perustainen ohjaus Aikuisten opinto-ohjaus Aikuisten erityisohjaus Oppimisvaikeudet Maahanmuuttajien lisäohjaus Muut ohjauspalvelut Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Koulutuskeskus Tavastian aikuiskoulutuksessa TNO-palvelut opintojen hakeutumisvaiheessa TNO-palvelut opintojen aloitusvaiheessa TNO-palvelut opintojen aikana TNO-palvelut opintojen loppuvaiheessa Siirtymävaiheen TNO-palvelut (TNO-palvelut opintojen/tutkinnon suorittamisen jälkeen) Suunnitelman päivittäminen Lähteet Aikuisten ohjausta Koulutuskeskus Tavastiassa koskevia ohjeita ja asiakirjoja (intrassa) Aikuisten ohjausta koskevia lakeja, asetuksia ja ohjeita:

3 1 Johdanto Aikuisten ohjauksen suunnitelman tekemisen lähtökohtana oli, että Koulutuskeskus Tavastiassa ei syksyllä 2009 ollut yhtä koko aikuiskoulutusta koskevaa ohjauksen suunnitelmaa. Aikuisten ohjausta koskevaa tietoa oli sisällytetty erilaisiin ohjeisiin ja oppaisiin ja lisäksi olemassa oli aiemmin tehtyjä, suhteellisen suppeita suunnitelmia joidenkin tiettyjen koulutusten ohjauksesta. Koko aikuiskoulutusta koskevalle yhtenäiselle ohjaussuunnitelmalle koettiin olevan selkeä tarve. Tämä aikuisten ohjauksen suunnitelma on tehty koskemaan kaikkea Koulutuskeskus Tavastiassa toteutettua aikuiskoulutusta. Koska ammatillista aikuiskoulutusta toteuttavat oppilaitokset on velvoitettu tekemään kaikissa tutkintotavoitteisissa aikuiskoulutuksissa opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, ohjaussuunnitelman ohjaustoiminnot kytkeytyvät suuresti henkilökohtaistamiseen. Koska suunnitelma koskee koko aikuiskoulutusta, joka sisältää tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen lisäksi esimerkiksi työvoimakoulutukset, ohjaavat koulutukset, yrityksille ja yhteisöille myydyt henkilöstökoulutukset, yhteishankintakoulutukset jne., on suunnitelmassa jouduttu tekemään tiettyjä kompromisseja esimerkiksi sanavalinnoissa. Suunnitelmaa tuleekin lukea suhteessa siihen, mistä koulutuksesta kulloinkin on kyse. Suunnitelma on luonteeltaan yleisrunko, jota noudatetaan kunkin koulutustyypin erityisten reunaehtojen muodostamissa puitteissa ja suhteessa niihin ohjeisiin ja määräyksiin, joita tietyssä koulutuksessa on noudatettava (esim. oppisopimuskoulutusta koskevat ohjeet ja määräykset). Myös esimerkiksi käytettävät lomakkeet, arkistoitavat dokumentit ja ohjauksen yhteistyöverkosto vaihtelevat em. syystä. Ohjauksen suunnitelma pyrkii tekemään näkyväksi opintojen eri vaiheissa tapahtuvat tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut). Suunnitelman alussa kuvataan ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaukseen liittyvää taustaa ja keskeisiä käsitteitä. Tämän jälkeen tarkastellaan aikuisten ohjausta Koulutuskeskus Tavastiassa ja kuvataan miten aikuisten opinto-ohjaus ja erityisohjaus Koulutuskeskus Tavastiassa toteutetaan. Suunnitelma sisältää Koulutuskeskus Tavastian aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut opintojen hakeutumisvaiheessa, opintojen aloitusvaiheessa, opintojen aikana, opintojen loppuvaiheessa ja opintojen jälkeen siirtymävaiheessa. Suunnitelmassa on kuvattu jokaisessa edellä mainitussa vaiheessa ohjauksen tarkoitus, ohjauksen tavoitteet ja sisältö, vastuuhenkilöt, menetelmät ja materiaalit sekä dokumentit ja arviointi. Aikuisten ohjauksen suunnitelmassa on pyritty kuvaamaan myös jokaisessa vaiheessa ohjauksen yhteistyöverkosto. Opintojen hakeutumisvaiheen TNO-palvelut on suunnitelmassa jaettu ohjauksen tarkoituksen näkökulmasta viiteen teemaan: Ammatillisen suuntautumisen TNO-palveluihin, henkilökohtaisen tilanteen ja kiinnostuksen hahmottamiseen, erilaisten koulutusvaihtoehtojen pohtimiseen, opiskelun rahoitusmahdollisuuksien selvittämiseen ja opiskelijavalintaan. Muiden vaiheiden TNO-palveluissa ohjauksen tarkoitus on jaettu kolmeen teemaan: henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatillisen kasvun/suuntautumisen ohjaukseen. Jokaista ohjauksen teemaa tarkastellaan ohjauksen tavoitteiden ja sisällön, vastuuhenkilöiden, menetelmien ja materiaalien, dokumenttien ja arvioinnin sekä verkoston näkökulmista. 3

4 2 Tausta ja keskeiset käsitteet 2.1 Ammatillista aikuiskoulutusta ja ohjausta koskeva lainsäädäntö Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta ja muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Näyttötutkintojen suunnitteleminen ja järjestäminen tulee tehdä yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Ammatillista aikuiskoulutusta järjestetään ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja muissa oppilaitoksissa sekä oppisopimuskoulutuksena. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998.) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) säätää, että ammatilliseen aikuiskoulutukseen sovelletaan ammattikoulutuslain (630/1998) 29 :ä opiskelijan oikeudesta saada opetusta ja ohjausta. Asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) säädetään, että opiskelijalle annetaan opinto-ohjauksena henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta. Laissa ammatillisen aikuiskoulutuksen lain muuttamisesta (1013/2005) 8 :n 3. momentissa todetaan, että koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta ja Opetushallitus voi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä. Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) muuttamisesta (1202/2005) määrittelee, että näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa on sovittava näyttötutkintojen suorittamista ja tutkintotilaisuuksista osallistujalle aiheutuvia kustannuksia koskevan tiedotuksen ja neuvonnan järjestämisestä. 2.2 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Tiedon antaminen, neuvonta ja ohjaus ovat ohjaukseen liittyviä ammatillisia toimintatapoja, jotka voidaan erottaa toisistaan käsitteinä mutta käytännössä ne kietoutuvat vahvasti toisiinsa eivätkä niiden väliset rajat ole aina selkeitä. Näistä toiminnoista käytetään nimitystä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut (TNO-palvelut) Tietopalvelut Työhallinnon julkaisussa Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen (2006, 6) koulutus- ja ammattitietojen tietopalvelujen nähdään koostuvan kahdesta osasta: internetiin tuotetuista verkkopalveluista ja siitä, että asiakkaalle annetaan hänen tarvitsemiaan tietoja koulutuksesta, tutkinnoista ja urapalveluista. Tietopalvelujen tehtävä on tuottaa yksilöille sellaista tietoa, jonka avulla he pystyvät tekemään itselleen sopivia tutkinto- ja koulutusvalintoja. Tiedon tuottajan tehtävä on huolehtia tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Tiedon jakamisen tarkoituksena on antaa ohjattavalle tietoja, joita hän tarvitsee. Tiedon antaminen tai tiedottaminen on kyseessä esimerkiksi silloin, kun annetaan tietoja opiskelumahdollisuuksista, opintojen sisällöistä tai hakukriteereistä. Onnismaan (2007, 24) mukaan International Association for Educational and Vocational Guidance (IAEVG) määrittelee ammattitaitoiselta ohjaajalta odotetun tiedon hallinnan ja tiedonvälityksen (information management) tarkoittavan koulutusta, 4

5 opiskelua, eri ammatteja ja työmahdollisuuksia koskevan tiedon kokoamista, organisoimista, päivittämistä ja levittämistä sekä asiakkaiden ohjaamista tiedon tehokkaaseen käyttämiseen. Tiedottaminen ei ole useinkaan riittävä tapa tukea opiskelusta kiinnostuneen yksilön omaa päätöksentekoa Neuvonta Neuvonta on asiantuntijatietoon perustuvaa toimintaa, jossa ohjattavalle neuvotaan sopiva toimintatapa ja ohjattava odottaa saavansa ongelmaansa asiantuntijan apua neuvon muodossa. Neuvonnassa ohjattava on neuvon pyytäjä ja vastaanottaja ja hän päättää itse, noudattaako hän saamaansa neuvoa. Neuvontaa voidaan antaa henkilökohtaisesti kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse tai muuna sähköisenä verkkoneuvontana. Neuvontapalveluja voidaan tuottaa myös ryhmäpalveluina. (Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006, 6.) Ohjaus Ohjaus-käsitteelle ei ole olemassa yhtä vakiintunutta määritelmää. Nummenmaa (2004, 113) toteaa, että British Association of Counsellors kuvaa ohjaustyötä toiminnaksi, josta on kyse silloin, kun ohjaajan roolissa tilapäisesti tai säännöllisesti toimiva henkilö antaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta asiakkaan roolissa olevalle. Ohjauksen tehtävänä on antaa ohjattavalle tilaisuus tutkia, keksiä ja selkeyttää tapoja, joilla hän voi elää voimavaraisemmin ja hyvinvoivemmin. Ohjaus voidaan määritellä institutionaaliseksi toiminnaksi, johon liittyy ohjaustyön ammatteja (esim. opinto-ohjaaja). Ohjaus on myös yksi ammatillisen keskustelun muoto, jonka osaaminen on yksi monien ammattien osaamisvaatimuksista (esim. opettaja). Ohjausalan kirjallisuudessa korostetaan joskus tarpeettoman paljon ohjauksen ja opetuksen vastakkaisuutta. Nummenmaa (2004, 114) toteaa, että Peavyn (1992) mukaan opetus on ohjausta ja ohjaus on yksi pedagogisen toiminnan muodoista. Ohjauksellinen opetus ja pedagoginen ohjaus painottavat molemmat oppijan näkökulmaa ja näkevät ohjattavan ainutkertaisena yksilönä. Ohjaus ei siis ole neuvomista mutta se voi sisältää myös neuvojen antamista. Jos ohjattava pyytää ohjaajalta neuvoja, hän näkee ohjaajan palveluntarjoajana, joka ratkaisee hänellä eli asiakkaalla olevan ongelman. Ohjauksessa tämä asiantuntijarooli tulee kyseenalaistaa ja pyrkiä siihen, että ohjattava ja ohjaaja ovat tilanteessa tasavertaisia. Tällä tavalla ohjattava pystyy tekemään itse omaa elämäänsä koskevat ratkaisut. Ohjausta voidaan kuvata myös toimintaympäristönä, jolloin sillä tarkoitetaan moniammatillista ohjausympäristöä, joka koostuu erilaisista ohjauksellisista toiminnoista (neuvonnasta, ohjauskeskusteluista, tutoroinnista, työharjoittelusta, toiminnallisista menetelmistä jne.). (Nummenmaa 2004, ; Onnismaa 2007, 25.) Ohjauksen tavoitteena on Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen - raportin (2006, 6) mukaan edistää keskustelun keinoin ohjattavan itsetuntemusta, kykyä parantaa omaa elämäänsä ja tehdä päätöksiä. Ohjattava osallistuu aktiivisesti esille tuomiensa ongelmien ja kysymysten ratkaisemiseen. Työskentelyn lähtökohtana on ohjattavan tavoitteet ja tulkinnat, sillä hän on oman elämänsä asiantuntija. Ohjaus toimintana on kehittymässä sellaiseen suuntaan, ettei ole mielekästä puhua yhdestä käytännöstä, vaan kyseessä on eri ammattikäytäntöjä yhdistelevä toimintatapojen, lähestymistapojen ja työmenetelmien kokonaisuus (Vehviläinen 2001). Ohjaukseksi voidaan tulkita hyvin monenlaiset tilanteet ja toimenpiteet sekä useiden ammattiryhmien edustajien erilainen vuorovaikutus eri instituutioiden asiakkaiden kanssa. Ohjaus on siis kooste erilaisia ja eri tilanteisiin soveltuvia toimenpiteitä. Aikuisten ohjaus voidaankin käsittää esimerkiksi uraohjaukseksi, 5

6 ammatinvalinnanohjaukseksi ja opintojen ohjaukseksi. Aikuisten uraohjauksen ja ammatinvalinnanohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijoita urasuunnittelussa ja ammatinvalinnassa, opintojen ohjaaminen taas keskittyy opiskelun ja oppimisen kysymyksiin. Myös kuntoutuksen ja erityisen tuen kohdalla voidaan käyttää ohjaus-käsitettä, jolloin kyseessä on esimerkiksi asiakkaan kokonaistilanteen kannalta sopivimpien tukimuotojen yhteensovittamiseen liittyvä ohjaus, jossa on kyse palveluohjauksesta. (Rantamäki ym. 2010, 6.) 2.3 Ohjaus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Aikuisten ohjauksessa on huomioitava tiettyjä aikuisopiskelijoiden ohjauksen erityistarpeita. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on kysyntää ja tarvetta myös ennen opiskelun alkua ja opintojen suorittamisen jälkeen tapahtuvalle ohjaukselle. Siirtymät työstä tai työttömyydestä koulutukseen ja koulutuksesta jälleen seuraavaan koulutukseen tai työelämään vaativat ohjausta. Aikuisille tarjolla olevat ohjauspalvelut keskittyvät suurelta osin oppilaitosten yhteyteen ja niissä jo opiskeleville opiskelijoille. Elinikäinen ohjaus kuitenkin korostaa ohjausta sekä talouden että työmarkkinoiden näkökulma huomioon ottaen. Aikuisten ohjaus ei siis voi olla yksin oppilaitosten vastuulla. (Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006, 15; Numminen (toim.), Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004, 140.) Ammatillisen aikuiskoulutuksen näkökulmasta yksi merkittävä ohjausyhteistyötaho on Työ- ja elinkeinotoimistot. jen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut ohjaavat ammatinvalintaan, työhön ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä, kuten eri koulutusmahdollisuuksien pohtimisessa tai opintojen rahoitusmahdollisuuksien selvittämisessä. Aikuisoppilaitosten opinto-ohjauksen tila-arvioinnissa (Numminen (toim.), Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004) todetaan, että opinto-ohjaus on aikuisoppilaitoksissa järjestetty hajanaisesti. Ohjaustehtävät jakaantuvat opinto-ohjaajille, opettajille ja muulle henkilöstölle. Ohjauksen saatavuus aikuisoppilaitoksissa vaihtelee ja on enimmäkseen vähäistä. Arvioinnissa todetaan, ettei opinto-ohjauksella ole aikuisoppilaitoksissa sellaista strategista asemaa ja merkitystä, joka takaisi riittävän, monipuolisen ja asiakaslähtöisen tuen aikuisopiskelijoille. Tavallisin ohjauksen työmuoto oli henkilökohtainen ja ryhmämuotoinen ja ohjaustehtäviä hoitavista alle kymmenesosalla oli opinto-ohjaajan kelpoisuus. Neljällä viidesosalla opinto-ohjaustehtävissä toimivista ei ollut lainkaan opinto-ohjaukseen liittyviä opintoja. Ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten ohjauspalvelut on järjestetty joko niin, että ohjaus integroidaan opetukseen tai ohjaus hajautetaan ohjaukseen ja opetukseen (Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 2006, 14). Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa toimii vähän opinto-ohjaajia, joten ohjaus on yleensä opettajien vastuulla. Ohjaus muodostuu opiskelun henkilökohtaistamisen ympärille. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijan omien tavoitteiden, opintosuunnitelman ja hänen tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen yhteensovittamista tavoitetutkinnon näyttösuunnitelman vaatimuksiin. (Onnismaa 2007, 17.) Ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa ja ammatillisten oppilaitosten aikuiskoulutuksessa ohjauksen toimintamallina on tavallisimmin vastuuopettajaperustainen järjestelmä eli vastuuopettajien ja pääkouluttajien panos aikuisohjauksen toteuttamisessa on suuri. Ohjauksessa toimii apuna tukihenkilöstöä, kuten koulutussihteerit ja koulutusalan johto. Ammatillisissa oppilaitoksissa aikuisohjaus saa periaatteessa tukea nuorisokoulutuksen ohjauksen asiantuntijoilta mutta käytännössä nuoriso- ja aikuispuoli eivät toimi kiinteästi ohjauksen yhteistyössä. Ohjauksen 6

7 osa-alueista painottuvat oppimisen ohjaus käytännön opetustilanteissa ja työssäoppimisen ohjaus. Myös psykososiaalista elämäntilanteisiin liittyvää ohjausta annetaan. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa esiintyy myös harvinaisempana toimintamallina koordinoiviin tai koulutusalakohtaisiin opinto-ohjaajiin perustuvaa toimintamallia. Myös tässä mallissa vastuuopettajien ja pääkouluttajien ohjauspanos on merkittävä mutta he voivat tukeutua opintoohjaajaan esimerkiksi laaja-alaisempien tai monimutkaisempien opiskelu- tai elämäntilanteiden kysymyksissä. Yleistä on myös, että yksittäisen vastuuopettajan tekemän ohjaustyön tukena toimii opettaja- tai kouluttajatiimi. (Numminen (toim.), Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004, 139.) Ammatillista aikuiskoulutusta toteuttavat oppilaitokset on velvoitettu tekemään kaikissa tutkintotavoitteisissa aikuiskoulutuksissa opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Käytäntö on juurtunut oppilaitoksiin mutta käytännön toteutuksissa on paljon koulutusala- ja opettajakohtaisia eroja. Opiskelijat eivät aina tunnista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista osaksi saamaansa opinto-ohjausta. Suunnitelma toimii erityisesti opiskelun alkuvaiheen suunnittelussa, aiemmin hankitun osaamisen tarkastelemisessa ja aiempien opintojen korvaavuuksien käsittelyssä. Opiskelun henkilökohtaistaminen onnistuu ja toteutuu niillä koulutusaloilla, joissa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa ja oppimiskokemuksia käsitellään prosessina opintopolun aikana. Joissakin tapauksissa henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta on tullut lähinnä symbolinen ja käytännöllinen työkalu, jolla oppimiseen liittyviä asioita pyritään saamaan hallintaan institutionaalisesti. Tässä tapauksessa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijan tukena ja hänen omien opiskelukokemustensa merkityksellistäjänä. Ohjauksen toteutumisessa on muutenkin eri koulutusalojen ja opettajien välisiä eroja. Ohjauskulttuuri on vakiintuneempi naisvaltaisilla aloilla, joilla opiskelun ohjausta toteutetaan yleisesti prosessina. Sen sijaan esimerkiksi metallialalla on paljon erilaisuutta ja opettajakohtaisia eroja. (Numminen (toim.), Yrjölä, Lamminranta & Heikkinen 2004, ) Oppilaitoksessa ohjausta tulee tarkastella pitkäkestoisena kokonaisuutena ja käytännön toimintana. Ohjauksen kokonaissuunnittelussa tulee ohjausta tarkastella opiskelijan, ohjaajien, oppilaitoksen ja yhteiskunnan näkökulmista. Oppilaitoksen ohjaussuunnitelman tulisi olla osa oppilaitoksen opetuksen suunnitelmia. Jos ohjaus nähdään keskeisenä osana oppilaitoksen oppimis- ja työympäristön kehittämistä, tarvitaan yhteistä näkemystä ohjauksessa käytettävistä toimintatavoista, työnjaosta, resursoinnista ja hallinnosta. Ohjauspalveluja tulisi olla tarjolla kaikille. Tämän vuoksi on varmistettava, että sekä opettajilla ja muulla henkilöstöllä että opiskelijoilla on tiedossa, mitä ohjauspalveluja oppilaitoksessa on tarjolla ja kuka mistäkin palvelun osasta vastaa. (Vuorinen & Sampson 2002, ) Ohjauspalvelujen kokonaissuunnittelulla voidaan taata tietyt ohjaukselliset palvelut kaikille opiskelijoille. Ohjaussuunnitelman tulee kuitenkin olla joustava siten, että ohjaustyössä pystytään ottamaan huomioon eri opiskelijoiden erilaiset motiivit ja tarpeet, koulutusten erilaiset toteutusmuodot, erilaiset koulutukset sekä kouluttajien ja ohjaajien erilaiset valmiudet ohjaukseen. 3 Aikuisten ohjaus Koulutuskeskus Tavastiassa 3.1 perustainen ohjaus Koulutuskeskus Tavastiassa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ohjaus toteutetaan tällä hetkellä vastuuopettajaperustaisesti. Ohjaus on pääosin vastuuopettajien vastuulla ja integroitu 7

8 opetukseen. Ohjauksessa toimii apuna tukihenkilöstöä, kuten koulutussihteerit ja koulutusalojen koulutuspäälliköt. Ohjauksen hajauttaminen ohjaukseen ja opetukseen näkyy lähinnä aikuisten opinto-ohjaajien tekemässä ohjauksessa ja joissakin henkilökohtaistamiseen liittyvissä ohjauskeskusteluissa. Aikuisohjaus saa periaatteessa tukea nuorisokoulutuksen ohjauksen asiantuntijoilta, esim. kuraattorilta, mutta käytännössä nuoriso- ja aikuispuoli eivät toimi kiinteästi ohjauksen yhteistyössä. Ohjaus muodostuu kaiken kaikkiaan ammatillisen aikuiskoulutuksen luonteen mukaisesti opiskelun henkilökohtaistamisen ympärille. Henkilökohtaistaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa: Tutkintoon hakeutumisvaiheessa ohjaus keskittyy aikuisopiskelijan tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden sopivan tutkinnon määrittelemiseen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen sekä oppimisvalmiuksien selvittämiseen. Toisessa vaiheessa henkilökohtaistetaan tutkinnon suorittaminen (mm. ehdotukset osaamisen tunnustamisesta, tutkintotilaisuudet) ja kolmannessa vaiheessa henkilökohtaistetaan ammattitaidon hankkiminen (mm. opiskeltavat asiat, työssäoppimissuunnitelma). Ohjauksen eri osa-alueista painottuvat käytännön opetustilanteissa tapahtuva oppimisen ohjaus ja työssäoppimisen ohjaus. Ohjauksen toteutustavat ja saatavuus vaihtelevat eri koulutuksissa. Vaihtelua aiheuttaa erityisesti koulutuksen eri rahoitusmuotojen erilaiset reunaehdot. Tavallisin ohjauksen työmuoto on henkilökohtainen ja ryhmämuotoinen ohjaus. 3.2 Aikuisten opinto-ohjaus Viime vuosina kehitetty aikuisten opinto-ohjaajien antama ohjaus on askel kohti koordinoiviin/ koulutusalakohtaisiin opinto-ohjaajiin perustuvaa toimintamallia. Tälle mallille luonteenomaisesti vastuuopettajien ja pääkouluttajien ohjauspanos on edelleen merkittävä mutta heillä on mahdollisuus saada ohjaustyöhönsä tukea aikuisten opinto-ohjaajilta. Aikuisten opinto-ohjaajien erityistä opinto-ohjauksen osaamista voidaan käyttää esimerkiksi kyseistä koulutusalaa laajemmissa tai muulla tavalla monimutkaisemmissa opiskelua koskevissa kysymyksissä. Aikuisten opinto-ohjaus on järjestetty siten, että opettaja/opinto-ohjaaja Päivi Pellikainen (puh ) toimii erityisesti hakevan vaiheen opinto-ohjaajana eli antaa opinto-ohjausta opintojen aloittamista pohtiville henkilöille, opettaja/opinto-ohjaaja Kaarin Allenius (puh ) antaa päivystysaikoina opintojen aikana tarvittavaa opinto-ohjausta ja työelämäkoordinaattori Jari Lartama (puh ) neuvoo ja ohjaa työssäolevia ja työnantajia osaamisen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. 3.3 Aikuisten erityisohjaus Oppimisvaikeudet Aikuisopiskelijoiden mahdollisista oppimisvaikeuksista ja erityisopetuksen tarpeesta keskustellaan opintojen alussa henkilökohtaistamissuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä tarvittaessa opintojen aikana, jos oppimisvaikeudet tulevat esille opiskelun aikana. Aikuisopiskelijoilla on koulutuksen rahoittajasta riippumatta mahdollisuus käyttää lisäohjausta. Opintojen alussa voidaan tarvittaessa myös tehdä luki- ja matematiikkaseulat. Jos vastuuopettaja havaitsee aikuisopiskelijalla oppimisvaikeuksia, hän voi keskustella erityisopetuksen tarpeesta aikuiskoulutuksessa erityisopetusta koordinoivan opettaja/erityisopettaja Tuula Jahkosen (puh ) kanssa. Tutkintoon valmistavassa valtionosuusperusteisessa ja perusrahoitteisessa koulutuksessa erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevalle aikuiselle on mahdollista tehdä 8

9 henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS, jonka avulla määritellään opiskelijan opinnoissaan tarvitseman erityisen tuen tarve ja suunnitellut tukitoimet. HOJKS:n laatiminen oppisopimusopiskelijoille edellyttää neuvottelua koulutustarkastajan kanssa. Erityisopetuksen koordinaattori auttaa määrittelemään, onko varsinaisen HOJKS:n tekeminen tarpeellista vai voidaanko opiskelijaa tukea pedagogisin ratkaisuin (esim. opiskelun muuttaminen työpainotteisemmaksi, lisäajan antaminen kirjallisten oppimistehtävien/kokeiden tekemiseen, kirjallisen tehtävän suorittaminen suullisesti) tai lisäohjauksen keinoin. HOJKS:iin kirjataan erityisopetuksen peruste. HOJKS:n laativat vastuuopettaja ja erityisopettaja yhdessä opiskelijan kanssa ja varsinaisen viranhaltijapäätöksen HOJKS:sta tekee aikuiskoulutusjohtaja Maahanmuuttajien lisäohjaus Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat saattavat tarvita opinnoissaan enemmän tukea ja ohjausta. Tarvittavan ohjauksen ja lisätuen tarve riippuu esimerkiksi kielitaidosta, oppimisvalmiuksista ja opetus- ja oppimiskulttuurien erilaisuudesta. Tutkintoon valmentavassa koulutuksessa opiskeltavat asiakokonaisuudet saattavat olla joskus kielellisesti hyvinkin haastavia, jolloin lisäohjausta tarvitaan sekä ammatillisiin sisältöihin että ammatissa tarvittavan kielitaidon kehittymiseen liittyen. Henkilökohtaiset ohjaus- ja tukitarpeet selvitetään henkilökohtaistamisen yhteydessä. Maahanmuuttajaopiskelijoiden on mahdollista saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta, jossa asioita opiskellaan ryhmäopetusta hitaammin Muut ohjauspalvelut Aikuisopiskelija voi halutessaan keskustella opiskeluunsa vaikuttavista henkilökohtaisista asioistaan vastuuopettajan kanssa. voi tarvittaessa ohjata opiskelijan eteenpäin muihin asiantuntijapalveluihin. Aikuisopiskelija voidaan ohjata myös keskustelemaan oppilaitoksen kuraattorin tai oppilaitospapin kanssa. 4 Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Koulutuskeskus Tavastian aikuiskoulutuksessa Koulutuskeskus Tavastian aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut on jaettu ennen opintojen aloittamista eli ns. hakeutumisvaiheen, opintojen aloitusvaiheen, opintojen aikaisiin, opintojen loppuvaiheen sekä opintojen päättymisen jälkeen tarjolla oleviin TNO-palveluihin. Opintojen hakeutumisvaiheen TNO-palvelut on suunnitelmassa jaettu ohjauksen tarkoituksen näkökulmasta viiteen teemaan, jotka ovat: Ammatillisen suuntautumisen TNO-palvelut, henkilökohtaisen tilanteen ja kiinnostuksen hahmottaminen, erilaisten koulutusvaihtoehtojen pohtiminen, opiskelun rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen ja opiskelijavalinta. Muissa neljässä vaiheessa ohjauksen tarkoitus on jaettu kolmeen teemaan: henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaukseen, oppimisen ja opiskelun ohjaukseen sekä ammatillisen kasvun/suuntautumisen ohjaukseen. Jokaista ohjauksen teemaa tarkastellaan ohjauksen tavoitteiden ja sisällön, vastuuhenkilöiden, menetelmien ja materiaalien, dokumenttien ja arvioinnin sekä verkoston näkökulmista. 9

10 4.1 TNO-palvelut opintojen hakeutumisvaiheessa Ohjauksen tarkoitus Ammatillisen suuntautumisen TNO-palvelut Tavoitteet ja sisältö Vastuuhenkilö(t) Menetelmät, materiaalit Dokumentit Opiskelijaksi hakeutuvat saavat alustavaa tietoa opinnoista, opintojen rakenteesta, osaamisen tunnustamisesta jne. Opiskelijan oman ammattialan löytyminen / Opiskelijan tilanteeseen sopivan koulutuksen löytyminen Opiskelijarekrytointi Arviointi Verkosto Markkinointipäällikkö Esitteet, verkkosivut Esitteet Alueen oppilaitokset Koulutussihteerit Koulutussuunnittelija Esitteet, erilaiset infotilaisuudet, rastipäivät tms., Koulutustorstait, neuvonta ja ohjaus puhelimitse/sähköpostitse Esitteet, verkkosivut, erilaiset infotilaisuudet, rastipäivät tms., Koulutustorstait, neuvonta ja ohjaus puhelimitse/sähköpostitse Oppisopimustoimisto Vakuutusyhtiöt KELA Entiset opiskelijat Koulutuspäälliköt, Aikuiskoulutusjohtaja Opettajat Erilaiset infotilaisuudet, rastipäivät tms., Koulutustorstait, neuvonta ja ohjaus puhelimitse/sähköpostitse Neuvonta ja ohjaus puhelimitse/sähköpostitse, koulutusmaistiaiset (= päivän/ parin pvän tutustuminen), koulutuskokeilut (= esim. 2 vkoa, tehdään raportti) Erilaiset infotilaisuudet, rastipäivät tms., Koulutustorstait, neuvonta ja ohjaus puhelimitse/sähköpostitse

11 Henkilökohtaisen tilanteen ja kiinnostusten hahmottaminen Ohjattavan kokonaistilanteen hahmottaminen, motivointi Ohjaava koulutus (Koulutuspäälliköt) Jos opiskeluala selvä: HEKSU Jos opiskeluala epäselvä: Henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (aikuisten opinto-ohjaajan käyttämä haastattelurunko, joka pohjautuu osittain HEKSUun): sisältää mm. aiemman työ- ja opiskelukokemuksen kartoittamisen, opiskeluvalmiuksien alustavan pohdinnan, kiinnostusten selvittämisen, elämäntilanteen kokonaiskuvan hahmottamisen (mitä osaamista haluaa kehittää, opiskeluun käytettävissä oleva aika, mahdollisuudet opiskella eri paikkakunnalla yms.) HEKSU (Aikuisten opinto-ohjaajan yleisemmästä lomakkeesta annetaan kopio ohjattavalle ja varsinainen lomake jää opolle mahd. jatkokeskustelua varten) Alueen oppilaitokset Oppisopimustoimisto Vakuutusyhtiöt Sosiaalitoimi KELA Erilaisten koulutusvaihtoehtojen pohtiminen Ohjattavan alustavien kiinnostusten pohjalta erilaisten koulutusmahdollisuuksien ja vaihtoehtojen selvittäminen Ohjaava koulutus Koulutussihteerit Esitteet Internetsivut Keskustelu (Osaamiskartoitus) Erilaiset testit Alueen oppilaitokset KELA Vakuutusyhtiöt Koulutuspäälliköt Opiskelun rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen Opiskeluedellytysten turvaaminen, opintososiaaliset edut Koulutussihteerit Ohjaava koulutus Aikuisopiskelun rahoitusesitteet Internetsivut Infot Keskustelu Oppisopimustoimisto KELA Vakuutusyhtiöt Opiskelijavalinta Opiskelijavalinnan toteuttaminen, opiskelijoiden Aikuiskoulutusjohtaja Hakulomakkeet Haastattelut Valintapöytäkirja Oppisopimus- 11

12 sitouttaminen opiskeluun Opettajat Koulutuspäälliköt Soveltuvuuskokeet toimisto KELA Vakuutusyhtiöt Viranhaltijapäätös Hankintasopimus Työpaikat/oppisopimuskoul. 12

13 4.2 TNO-palvelut opintojen aloitusvaiheessa Ohjauksen tarkoitus Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus Oppimisen ja opiskelun ohjaus Tavoitteet ja sisältö Vastuuhenkilö(t) Menetelmät, materiaalit Dokumentit Elämänhallinta, arjesta selviytyminen Opiskeluedellytysten turvaaminen, opintososiaaliset edut Opiskeluun sitoutuminen ja kiinnittyminen Ohjaustarpeen arvioiminen Erityisen tuen tarpeen arvioiminen (HOJKS) Opintoihin orientoiminen Oppimaan oppimisen taidot Ryhmäytyminen Ohjaava koulutus Koulutussihteerit Kuraattori tarvittaessa Ryhmänohjaaja Muut opettajat tarvittaessa Erityisopettaja tarvittaessa Ohjauskeskustelut (myös ryhmämuotoinen ohjaus) Aikuiskoulutusopas Tiedottaminen (rahoitusinfot ym.) Perehdytys oppilaitoksen palveluihin Ohjauskeskustelut (HEKSU) Opetussuunnitelma, tutkinnon perusteet, oppilaitoskohtainen ops tms. LUKI-seula, matematiikka-seula tarvittaessa Aikuisopiskelijan opas Opiskeluun liittyvät ohjeet ja määräykset: poissaolo-ohjeet, järjestyssäännöt jne. Aikuisten opinto-ohjaajan Ohjaamopäivystys Aikuisten opinto-ohjaajan infot (kehitteillä) Vahvista opiskelutaitojasi -kurssi (kehitteillä) Arviointi Opiskelijapalaute Poissaolot Opal Aipal Muut palautteet HEKSU Mahdollinen HEKSUun sisältyvä HOJKS Verkosto KELA Sosiaalitoimi Kunnan terveyspalvelut Oppilaitospappi Koulutuspäällikkö Oppisopimustoimisto Aikuiskoulutusjohtaja 13

14 Ammatillisen kasvun/suuntautumisen ohjaus Henkilökohtainen opiskelun suunnitelma: työssäoppiminen, tutkintotilaisuudet jne. Muut opettajat Tutkintovastaava Tutkintotilaisuuksien vastaanottajat Osaamiskartoitukset Työssäoppimisen ohjeistukset Tutkintotilaisuuksien ohjeistukset Valmistava koulutus Oppisopimusopiskelijat: tietopuolinen opetus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen HEKSUjen noudattaminen Tutkintotilaisuuksien toteutuminen suunnitellusti Työpaikat Työpaikkaohjaaja Työpaikan edustaja tutkintotilaisuuksissa Oppisopimustoimisto 14

15 4.3 TNO-palvelut opintojen aikana Ohjauksen tarkoitus Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus Tavoitteet ja sisältö Vastuuhenkilö(t) Menetelmät, materiaalit Dokumentit Ihmisenä ja ammattilaisena kasvaminen Työkulttuurin oppiminen ja vahvistaminen Itsetuntemuksen ja -luottamuksen vahvistaminen, henkilökohtaisten vahvuuksien löytäminen Muut opettajat Työpaikkaohjaaja tarvittaessa Kuraattori tarvittaessa Opintojen tukeminen Opiskelijan aito kohtaaminen: kuunteleminen, keskusteleminen, lupa kysyä, palaute jne. Mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen Työssäoppiminen Ammattialan työsuojeluun perehtyminen Arviointi HEKSUn noudattaminen Opiskelijapalautteet: Aipal, Opal, kurssipalautteet Verkosto Työssäoppimisen palautelomakkeet Oppisopimustoimisto Työpaikat Työpaikkaohjaajat Oppimisen ja opiskelun ohjaus Opintojen eteneminen suunnitelman mukaisesti Opiskelijoiden itse toteuttama oman oppimisen ja opiskelun etenemisen seuranta Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy Muut opettajat Tutkintovastaava Tutkintotilaisuuksien vastaanottajat tarvittaessa Kuraattori tarvittaessa Erityisopettaja tarvittaessa Opintojen tukeminen, ohjauskeskustelut (HEKSU) Opiskelijan aito kohtaaminen: kuunteleminen, keskusteleminen, lupa kysyä, palaute jne. Mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen Työssäoppiminen Ammattialan työsuojeluun perehtyminen Tutkinnon perusteet, oppilaitoksen ops, ryhmäkoh- Tutkintotilaisuuksien arviointilomakkeet & pöytäkirja HEKSUn noudattaminen (sis. mahdollisen HOJKS:n) Koulutuspäälliköt Oppisopimustoimisto Aikuiskoulutusjohtaja 15

16 tainen ops Verkkoympäristössä (Moodle, sosiaalinen media) olevat materiaalit ja ohjeistukset Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Opintojen suuntautuminen omien uratavoitteiden suuntaan Opintojen edistyminen Opettajat Työpaikkaohjaajat Valmistava koulutus Oppisopimusopiskelijat: tietopuolinen opetus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen Työssäoppiminen HEKSU Väliarvioinnit (keskustelut, lomakkeet tms.) Oppisopimustoimisto Työpaikkaohjaajat Opiskelijan aito kohtaaminen: kuunteleminen, keskusteleminen, lupa kysyä, palaute jne. 16

17 4.4 TNO-palvelut opintojen loppuvaiheessa Ohjauksen tarkoitus Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus Oppimisen ja opiskelun ohjaus Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Tavoitteet ja sisältö Vastuuhenkilö(t) Menetelmät, materiaalit Dokumentit Työvaihtoehtojen / opintojen jatkosuunnitelmien selkiintyminen Päätöksentekotaitojen kehittäminen Siirtymävaiheessa tukeminen Oppimistavoitteiden saavuttaminen (tutkintotilaisuuksien suorittaminen) Valmistuminen Työllistyminen tai opiskelun jatkaminen: koulutusta ja kykyjä vastaavan työ-/ opiskelupaikan löytyminen Opettajat tarvittaessa Opettajat Työpaikkaohjaajat Aikuiskoulutussihteerit Tutkintotilaisuuksien vastaanottajat Opettajat Ryhmäohjaus Ohjauskeskustelut Infot Tutkintotilaisuudet Työnhaun opastus n palveluista tiedottaminen Jatko-opinnoista tiedottaminen Työnhakuinfot (kehitteillä) Arviointi HEKSU Jatkosuunnitelma (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) Todistukset Opinnot suorittaneiden ja keskeyttäneiden määrät Henkilöstörekrytointiyritykset Opiskelumenestys Palautteet Jatkosuunnitelma (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus) Verkosto Alueen muut oppilaitokset Alueen työpaikat Työpaikat Tutkintotoimikunta Työpaikat Alueen oppilaitokset 17

18 4.5 Siirtymävaiheen TNO-palvelut (TNO-palvelut opintojen/tutkinnon suorittamisen jälkeen) Ohjauksen tarkoitus Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus Oppimisen ja opiskelun ohjaus Ammatillisen suuntautumisen ohjaus Tavoitteet ja sisältö Vastuuhenkilö(t) Menetelmät, materiaalit Dokumentit Siirtymävaiheessa tukeminen Työvaihtoehtojen / opintojen jatkosuunnitelmien selkiintyminen Syrjäytymisen ehkäisy Oman elämän suunnitelmien haltuunotto: työllistyminen, opiskelun jatkaminen Koulutuksen vastaavuus työelämän tarpeisiin Ennakointi Alueellinen vaikuttavuus () () () Mahdollisuus jälkiohjaukseen aikuisten opinto-ohjaajan päivystysaikana/sovitusti Mahdollisuus jälkiohjaukseen aikuisten opinto-ohjaajan päivystysaikana/sovitusti Mahdollisuus jälkiohjaukseen aikuisten opinto-ohjaajan päivystysaikana/sovitusti Yhteistyö alueen työelämän kanssa Arviointi Sijoittumiskysely Verkosto Alueen oppilaitokset KELA Sosiaalitoimi Kunnan terveyspalvelut Alueen oppilaitokset Työpaikat Alueen oppilaitokset Työpaikat 18

19 5 Suunnitelman päivittäminen Aikuisten ohjauksen suunnitelman ensimmäisen luonnoksen teki Opin Ovi Osaamiseen -projektin ( ) Hämeenlinnan seudun aluekoordinaattori Riikka Vanninen osana projektissa tehtyä aikuisten ohjauksen kehittämistyötä. Ensimmäinen luonnos valmistui joulukuussa Tämän jälkeen Riikka Vanninen päivitti suunnitelmaa Koulutuskeskus Tavastian aikuisohjaustiimin kokouksissa, aikuiskoulutuksen kehittämispäivillä ja muissa Koulutuskeskus Tavastian aikuisohjaustoimijoiden tapaamisissa saatujen kommenttien perusteella. Projektin päättymisen jälkeen syksyllä 2012 ohjauksen suunnitelman päivittäminen siirtyi Koulutuskeskus Tavastian aikuisohjaustoimijoille. Aikuisohjaustiimi, aikuisten opinto-ohjaajat ja aikuiskoulutusjohtaja päivittävät ja muokkaavat aikuisten ohjauksen suunnitelmaa tarvittaessa. Lähteet Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset toimenpideohjelmaksi. Työhallinnon julkaisu 365. Työministeriö. Saatavissa doc_details&gid=414&itemid=659&lang=fi. Luettu Asetus ammatillisesta koulutuksesta (811/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (1013/2005) Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) Nummenmaa, A. R Moniammatillisen ohjauskulttuurin kehittäminen. Teoksessa H. Kasurinen (toim.) Ohjausta opintoihin ja elämään opintojen ohjaus oppilaitoksessa. Opetushallitus. Vammala: Vammalan Kirja-paino Oy Numminen, U. (toim.), Yrjölä, P., Lamminranta, T. & Heikkinen, E Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa Arviointi 4/2004. Opetushallitus. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavissa Luettu Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press. Rantamäki, J., Nykänen S., Vuorinen R. & Saukkonen, S Ohjauksen arviointivälineiden kehittämisen tutkimus. I vaiheen loppuraportti. NUOVE neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisprojekti (ESR). Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavissa

20 Luettu Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/1998) muuttamisesta (1202/2005) Vehviläinen, S Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus. Vuorinen, R. & Sampson, J. P Ohjaus opintojen suunnittelun ja arvioinnin tukena strategisia kysymyksiä. Teoksessa J. Onnismaa, H. Pasanen & T. Spangar (toim.) Ohjaus ammattina ja tieteenalana 2. Juva: PS-kustannus

21 Aikuisten ohjausta Koulutuskeskus Tavastiassa koskevia ohjeita ja asiakirjoja (intrassa) Aikuiskouluttajan opas Aikuiskoulutuksen prosessit: Aikuisopiskelijan opas Aikuiskoulutuksen opiskelijavalintaprosessi Aikuisten erityisopetuksen prosessi (tekeillä: luonnos ) Henkilökohtaistamisprosessi Valmistavan koulutuksen järjestämisprosessi Täydennyskoulutuksen järjestämisprosessi Valmistavan koulutuksen arviointiprosessi Näyttötutkintojen järjestämisprosessi Oppisopimuskoulutuksen prosessi Henkilökohtaistaminen Koulutuskeskus Tavastiassa Koulutuksen muistilista (työvoima-, oppisopimus- ja omaehtoinen koulutus) Koulutusten opetus- ja lukusuunnitelmat Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen, henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Opetussuunnitelman yhteinen osa Aikuisten ohjausta koskevia lakeja, asetuksia ja ohjeita: Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta /812 Henkilökohtaistamismääräys Opetushallitus. Määräys 43/011/2006. Saatavissa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631 / 1998 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa välineitä näyttötutkintoprosessin toimijoille. Rannikko, S. & Kekäläinen A. (toim.) Opetushallitus. Saatavissa Näyttötutkintojen perusteet: jen_perusteet Näyttötutkinto-opas Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2011:4. Saatavissa 21