1917. HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTOR1N

Transkriptio

1 KERTOMUS HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTOR1N JULKAISEMA. HELSINKI. 1921,

2 ! HELSINKI HELSINGIN SENTRALIKIRJAPAINO JA KIRJANSITOMO OSAKEYHTIÖ.

3 SISÄLLYSLUETTELO. Siv. Alkulause I. V Kaupunginvaltuusto. A. Kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat asiat 3 1. Kaupunginasemakaavaa koskevat asiat 3 2. Kiinteän omaisuuden hankintaa ja kaupungille kuuluvan tuollaisen omaisuuden luovutusta koskevat asiat 9 3. Kaupungin kiinteän omaisuuden vuokra- ja muuta nautintaoikeutta koskevat asiat Kaupungille kuuluvain talojen ja rakennusten käyttämistä määrättyihin tarkoituksiin sekä sellaisten rakennusten teettämistä ja kunnossapitoa koskevat asiat Muut kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat asiat B. Kaupungin irtainta omaisuutta ja rahatointa koskevat asiat 81 G. Muut asiat 178 II. Rahatoimikamari. A. Kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat asiat 1. Kaupungin kiinteän omaisuuden luovutusta koskevat asiat 2. Kaupungin kiinteän omaisuuden vuokra- ja muuta nautintaoikeutta sekä tilapäistä käyttöoikeutta koskevat asiat 3. Muut kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat asiat... B. Kaupungin irtainta omaisuutta ja rahatointa koskevat asiat C. Muut asiat III. IV. V. VI. VII. VIII. IX. X. XL XIL XIII. XIV. XV. XVI. XVII. XVIII. Tilastokonttori Palotoimikunta Vaivaishoitohallitus Kaupunginkirjasto Kaupungin yleisten töiden hallitus Majoituslautakunta Holhouslautakunta Oikeusaputoimisto Sosialilautakunta Kuanan työnvälitystoimisto Hätäapukomitea Väliaikainen vuokrasovittelulautakunta ja huoneenvuokralautakunta Verotusvalmistelukunta Museolautakunta :.; Musiikkilautakunta Helsingin anniskeluosakeyhtiön tarkastaja Asialuettelo

4

5 Alkulause. Esillä oleva vuosikerta»kertomusta Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta» on toimitettu pääasiallisesti saman suunnitelman mukaan kuin aikaisemmin julkaistut saman julkaisusarjan vuosikerrat. Osain luku on lisääntynyt yhdellä kertomuksella, jonka on vuoden 1917 edelliseltä vuosipuoliskolta laatinut vuoden alussa asetettu väliaikainen vuokrasovittelulautakunta sekä jälkimäiseltä vuosipuoliskolta huoneenviiokralautakunta, joka alotti toimintansa kesäkuun 21 p:nä, jolloin vuokrasoviltelulautakunta lakkautettiin ja siellä olevat riidanalaiset asiat siirrettiin huoneenvuokralailtakuntaan. Osastot I (kaupunginvaltuustoj ja II (rahatoimikamari) ovat yliopettaja, filosofianlisensiaatti A. K. Otteli n in laatimat, jonka rahatoimikamari oli ottanut vuosien kertomusten mainittujen osain toimittajaksi. Käsikirjoitus on kuitenkin tilastokonttorissa suuressa määrässä muovailtu ja oikaisuluku I osastoon on sitä paitsi tarkastettu valtuuston kansliassa. Muuten on kertomuksen eri osastojen muodollista puolta muovailtu sekä kaikki päivämäärät ja numerotiedot, mikäli se on käynyt päinsä, konttorissa tarkistettu, jolloin, kuten aikaisemmissakin konttorin toimittamissa vuosikerroissa, lukuisia korjauksia on tehty. Asialuettelo on laadittu saman suunnitelman mukaan kuin lähinnä edellisissäkin vuosikerroissa. Helsingin kaupungin tilastokonttorissa, maaliskuun 2 p:nä Otto Bruun, v. t.

6 OIKAISTAVIA. Siv. 49, riv. 13 ylh., on: 27; lue: , kuudennessa reunaotsakkeessa, on: sairassijoin; lue: sairaalasijain. 62, riv. 6 alh., on: obligationilainasta; lue: obligatiolainasta. 104, kuudennessa reunaotsakkeessa, on: lihantarkastuslaitoksen; lue: lihantarkastusaseman. 119, riv. 17 alh., on: 650,063:99; lue: 660,564: ,» 10»» Sokein; lue: Sokeain. 271, )> 5»» alemmalle käsityöläiskoululle; lue: alemmille käsityöläiskoaluille. 293,» 14»» 934; lue: i,028.»» 8»» 8,176; lue: 8, ,» 18 ylh.,» menojen; lue: tulojen.

7 I. Kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusmiehinä olrv at vuonna 1917 seuraavat henkilöt: Valittuina 1917 johtaja A. E. Alfthan. Insinööri J. Castrén, (joulukuun 7 päivään). Lääketieteentohtori vapaahra A. H. de la Chapelle. Ylimäär. professori A. E. af Forselles. Lakitieteentohtori A. Frey (joulukuun 7 päivään). Pankinjohtaja J. M. Honkajuuri (toukokuun 23 päivästä). Rehtori E. M. Hornborg.. Läänineläinlääkäri A. H. Höijer. Ent. lääkintöneuvos G. R. Idman. vuoden loppuun. Konsuli E. E. Krogius. Ent. esittelijäsihteeri A. A. Listo. Ent. senaattori J. K. Paasikivi. Filosofiantohtori O. A. Rosenqvist. Apteekkari G. W. Salingre. Johtaja A. H. Soini. Lakitieteenkandidaatti A. Sourander. Ylitirehtööri O. A. Tarjanne. Lakitieteentohtori A. A. Tulenheimo (huhtikuun 17 päivään). Kunnallisneuvos V. J. von Wright. Lääketieteentohtori H. J. W. Zilliacus. Valittuina 1918 vuoden loppuun. Johtaja G. Bengelsdorff (toukokuun 23 päivästä). Vuorineuvos R. B. Elving (lokakuun 23 päivään). Rakennusmestari N. L. Eskola. Ent. prokuraattori B. J. Grotenfelt (huhtikuun 17 päivään). Filosofiantohtori.L. Harmaja. Johtaja R. W. Huber. Varatuomari A. M. Lassenius. Apteekkari E. W. K. Lauren. Johtaja E. L. Lerche. Kansakoulunopettaja A. Noponen. Filosofiantohtori K. A. Paloheimo. Kunnalliskert Rehtori V. T. Rosenqvist. Rakennusmestari K. J. Rousti. Konsuli K. E. K. Stockmann. Professori K. J. Ståhlberg (marraskuun 13 päivään). Lääketieteenlisensiaatti E. E. W. Suolahti. Lääketieteenlisensiaatti E. A. Tollet. Insinööri J. Stjernvall (marraskuun 9 päivästä). Varatuomari A. G. A. Söderholm. Rakennusmestari M. E. Udd. Professori A. G. Wallensköld. Johtaja F. von Wright. 1

8 2 I. Kaupunginvaltuusto, Valittuina 1919 vuoden loppuun. Senaattori A. F. Charpentier. Lakitieteentohtori L. R. Ehrnrooth (huhtikuun 17 päivään). Toimittaja A. R. Frenckell. Insinööri E. von Frenckell (marraskuun 9 päivästä). Professori A. L. Hjelmman. Professori C. E. Holmberg. Rakennusmestari A. S. Hongell. Kolleginasess. O. J. F. Häggman. Filosofiantohtori H. A. Ivalo. Kauppaneuvos L. K. Krogius. Arkkitehti C. H. Lindberg. Johtaja A. I. Lindfors. Filosofiantohtori O. Mantere. Ent. pankinjohtaja J. A. Norrmen. Työnjohtaja F. Nummivuori. Kauppa-asiamies A. O. Nykopp (lokakuun 9 päivään). JumaluusopintohtoriM. J. Ruuth. Pankinjohtaja E. E. Schybergson. Ylimäär. prof. J. J. Sederholm. Ent. senaattori O. E. Stenroth. Johtaja E. W. Wallden. Pankinjohtaja C. A. Öhman (toukokuun 23 päivästä). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana oli vuoden varrella herra Norçmén ja varapuheenjohtajana herra Stenroth; siksi ajaksi kuin viimeksi mainittu oli vuoden lopulla kaupungista pois matkustanut, valittiin x ) väliaikaiseksi varapuheenjohtajaksi Jherra Paloheimo. Kaupunginvaltuuston valmisteluvaliokuntana olivat, paitsi puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa, vuoden alkupuoliskolla: herrat Elving, Grotenfelt (huhtikuun 17 päivään), Lassenius (huhtikuun 17 päivästä, Y. T. Rosenqvist, Tarjanne ja Tollet jäseninä sekä herrat Charpentier, Ivalo (huhtikuun 17 päivästä) ja Ståhlberg (huhtikuun 17 päivään) varajäseninä; samoin kuin vuoden jälkipuoliskolla: herrat Elving (lokakuun 23 päivään), Lassenius, Paloheimo, V. T. Rosenqvist, Tarjanne ja Tollet jäseninä ynnä herrat Charpentier ja Ivalo varajäseninä. Kaupunginvaltuuston ensimmäisenä sihteerinä toimi ent. oikeusneuvosmies A. V. Lindberg, toisena sihteerinä ent. prokuraattorinsihteeri J. R. Uggla ja notaarina toimittaja K. V. Puuska. Kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden varrella 38 kertaa, niistä * 9 kertaa lisätyin luvuin. Vuoden varrella saapui 847 asiaa. Näistä ja vuoden alussa edellisiltä vuosilta ratkaisematta olevista 96 asiasta ratkaistiin 758 ja poistettiin 18, joten vuoteen 1918 siirtyi 167 asiaa. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjain pykäläluku vuoden varrella oli 732 ja valtuuston puolesta annettujen kirjelmäin luku 773. Valt. pöytäk

9 3 I. Kaupunginvaltuusto, Kaupunginvaltuuston vuonna 1917 käsittelemistä asioista mainitaan seuraavat: Ä. Kaupungin kiinteää omaisuutta koskevat asiat. /. Kaupurtginasemakaavaa koskevat asiat. Sittenkuin kaupunginvaltuusto oli lokakuun 10 päivänä 1916 Korttelin n:o 30 hyväksynyt 1 ) ja senaatin vahvistettavaksi lähettänyt ehdotuksen sem- asemakafvanmoiseksi korttelin 11:0 30 kaupunginasemakaavan muutokseksi, että muutoksen G. F. Stockmann osakeyhtiön omistamain Sofiankadun tonttien n:ojen vahvistus 2 ja 6 viereinen vastamainittu katu tulisi niin leveä, että noille tonteille saa voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaan rakennuttaa viisikerroksisen talon, ilmoitti 2 ) maistraatti kirjelmässä joulukuun 20 päiviltä 1916 senaatin saman kuukauden 5 päivänä vahvistaneen mainitun kaupunginasemakaavanmuutoksen. Samaten ilmoitti 3 ) maistraatti kirjelmässä joulukuun 20 päivältä Tehdaskort- 1916, että senaatti oli saman kuukauden 5 päivänä hyväksynyt kau- telin n:o > 292 punginvaltuuston ehdotuksen 4 ) semmoiseksi Sörnäsin' rantatien var- atemakaavanrella olevan tehdaskorttelin n:o 292 kaupunginasemakaavanmuutokseksi, muutoksen vahvistus. että mainittuun kortteliin rajoittuva, kaupungin kone- ja siltarakennusosakeyhtiölle myymä vesialue tuli liitetyksi puheenalaiseen tehdaskortteliin. Edelleen ilmoitti 4 ) maistraatti kirjelmässä maaliskuun 10 päivältä, Tehdaskortteettä senaatti oli edellisen helmikuun 20 päivänä vahvistanut valtuuston marraskuun 7 päivänä 1916 hyväksymän ehdotuksen 5 ) Sörnäsin nie- punginasemamekkeen tehdaskorttelien n:ojen 272, 273 ja 280 kaupunginasemakaavanmuutokseksi, kuitenkin sillä rajoituksella, että vahvistus sinänsä ei vistus. oikeuta vesialueella teettämään semmoisia täytetöitä, joihin asetusten mukaisesti vaaditaan erityinen lupa. Kymmenennessä kaupunginosassa sijaitsevan tehdaskorttelin n:o Tehdaskort- 291 kaupunginasemakaavaan hyväksyi 6 ) kaupunginvaltuusto semmoi- ^upungfn 1 sen muutoksen, että mainittuun kortteliin yhdistettiin sen viereinen asemakaavanmu Laaksokatu siten, että Sörnäsin rantatien tehdastonttiin n:o 13 Jia Laak- vahvistus. "^ksen sokadun tehdastonttiin n:o 2 liitettiin lisäalueena ne mainitun kadun osat, jotka syntyivät puheenalaisten tonttien rajaviivoja suoraan jatkettaessa Laaksokadun pohjoisrajaan asti, ollen viimeksi mainittu tontti kaupunginasemakaavaan merkittävä Haapaniemenkadun tontiksi n:o 2. Ks vuod. kert. siv ) Yalt. pöytäk ) S:n ) Ks vuod. kert. siv ) Valt. pöytäk ) S:n

10 4 I. Kaupunginvaltuusto, Maistraatin kirjelmässä toukokuun 12 päivältä annetun ilmoituksen mukaisesti oli senaatti huhtikuun 24 päivänä vahvistanut puheenalaisen kaupunginasemakaavanmuutoksen. Korttelin nro Kaupunginvaltuustolle oli insinööri Allan Hjelt hankkeissa olevan 9 LmXr S v an aktiebola g et Centralgatan osakeyhtiön puolesta anonut sellaista muumuuttaminen tosta voimassa olevaan kaupunginasemakaaväan, että voisi johtaa U ktdumoh US " kadun Aleksanterinkadulta Pohjois-Esplanadikadulle korttelin n;o 95 dosta. halki. Tammikuun 25 päivänä antamassaan lausunnossa 2 ) rahatoimikamari huomautti, että suunniteltu uusi katu olisi 19 metriä leveä ja kulkisi kohtisuoraan Pohjois Esplanadikatua vasten mainitun kadun varrella olevan tontin n:o 8 sekä Aleksanterinkadun tonttien n:ojen 21 ja 23 halki, päättyen viimeksi mainittuun katuun kohta Hakasalmenkadun itäpuolella. Muutosehdotus tarkoitti sellaista tontinjärjestelyä, että Pohjois Esplanadikadun tontteihin n:oihin 7 ja 9 liitettäisiin uuden kadun itä- ja länsipuolella olevat tontin n:o 8 osat, joka tontti siis lakkaisi olemasta, että Aleksanterinkadun tonteista nroista 21 ja 23 kumpaisestakin vähenisi uuden kadun puolta leveyttä vastaava alue sekä että siten muuttuneet tontit, Pohjois Esplanadikadun n:o 9 ja Aleksanterinkadun n:o 23, yhdistettäisiin yhdeksi tontiksi. Kaikki vastamainitut tontit olivat aktiebolaget Centralgatan osakeyhtiön omaisuutta, lukuun ottamatta Aleksanterinkadun tonttia n:o 21, jonka omistaja, talonomistaja F. L. Litonius-vainajan kuolinpesä, kuitenkin sovituin ehdoin luovuttaisi tarkoitukseen tarpeellisen maan. Rahatoimikamarin mielestä tulisi pitkän korttelin n:o 95 poikki kulkevasta kadusta tärkeä liikenneväylä, joka, varsinkin jos Hakasalmenkatua voitaisiin levittää tahi siihen sijoitettu raitiotielinja muuttaa pois, tuntuvasti helpottaisi rautatienaseman sekä Erottajan etelä- ja lounaispuolella sijaitsevani kaupunginosani välistä liikennettä. Vaikkakin liikennekannalta katsoen Hakasalmenkadun jatkaminen luultavasti olisi nyt ehdotettua katusuuntaa edullisempi, ei kaupunki rahatoimikamarin mielestä voinut vaatia muuttamaan suunnitelmaa tähän tapaan, koska hakijan antaman selvityksen mukaan, jonka kamari oli voinut hyväksyä, sellainen muutos siinä määrin vähentäisi mahdollisuutta tonttialan edulliseen käyttämiseen, että hankkeen toteuttaminen sen johdosta kävisi mahdottomaksi. Teetettynä esillä olevan ehdotuksenkin mukaan näytti katu tuottavan niin suuria etuja, että ne varsin hyvin korvasivat ne kustannukset, joita oli katumaan pakollisesta vastaanottamisesta hakijan panemain ehtojen sekä kaupungin yleisten töiden hallituksen laatiman ehdotuksen mukaisesti, varsinkin kun yhtiö oli rahatoimikamariin myöhemmin annetussa kirjelmässä ilmoittanut aikovansa Aleksanterinkadun liikenteen helpottamiseksi sijoittaa mai-!) Yalt. pöytäk ) Valt. pain. asiakirj. n:o 14.

11 5 I. Kaupunginvaltuusto, nittua katua vasten Keskuskadun länsipuolelle tulevan rakennuksen vähintäin 6 m:n päähän tontinrajasta noin 20 m:n leveydeltä, luettuna- Keskuskadun puoleisesta rajasta länteen, jättäen kaupunginviranomais«ten ratkaistavaksi, oliko siten rakentamatta jäävä osa käytettävä jalkakäytäväksi vai ajotieksi. Kun hakija tämän myönnytyksen lisäksi oli suostunut oikeuttamaan kaupunginviranomaiset tarkastamaan vastaisten uutisrakenriusten Pohjois Esplanadikatua päin antavain julkisivujen piirustukset, oli kamari katsonut olevan ehdottaminen, että kaupunginvaltuusto kytkisi nämä ehdot kaupungin suostumukseen. Rahatoimikamarin ehdotuksen mukaisesti. kaupunginvaltuusto päätti x ) puolestaan hyväksyä ja senaatilta hankkia sellaisen muutoksen korttelin n:o 95 kaupunginasemakaavaan, että Pohjois Esplanadikadun tontin n:o 8 ja Aleksanterinkadun tonttien n:ojen 21 ja 23 halki teetetään 19 metrin levyinen Keskuskatu Centralgatan niminen katu c kohti~ suoraan vasten vastamainittuja katuja, niin että kortteli n:o 95 jakautuu kortteleihin ir.oihin 95 a ja 95 b, sekä sellaisen tontinjärjestelyn, että uuden kadun itä- ja länsipuoliset Pohjois Esplanadikadun tontin n:o 8 osat, joka tontti poistuu, yhdistetään viimeksi mainitun kadun tontteihin nroihin 7 ja 9, että Aleksanterinkadun tonteista n:oista 21 ja 23 Keskuskadun alaksi käytettävät osat, yhtä leveältä kumpaisestakin tontista, poistuvat, että siten uudesti järjestetty Aleksanterinkadun tontti n:o 23 yhdistetään Pohjois Esplanadikadun uudesti järjestettyyn tonttiin n:o 9 yhdeksi ainoaksi tontiksi, sekä että Keskuskadun molemmin puolin Pohjois Esplanadikadun varrella sijaitsevani tonttien näitä katuja päin antavat kulmaukset pyöristetään, kaikki kaupungin rakennuskonttorin laatiman ehdotuksen mukaisesti. Kirjelmässä kesäkuun 2 päivältä ilmoitti 2 ) maistraatti sittemmin, että senaatti oli toukokuun 15 päivänä vahvistanut tämän kaupunginvaltuuston päätöksen. Tätä kaupunginasemakaavanmuutosta koskevan asian yhteydessä päätti kaupunginvaltuusto samalla rahatoimikamarin ehdotuksen selventämiseksi asettaa uuden kadun avaamiseen nähden seuraavat ehdot: Edellyttäen edellä mainitun kaupunginasemakaavanmuutoksen tulevan toimeen, vastaanottaa kaupunginvaltuusto kaupungin puolesta Keskuskadun alaksi tarvittavan maan seuraavilla ehdoilla: että kaupunki toimittaa ja kustantaa uuden kadun tasoituksen* mutta ei sen päällystystä; että kaupunki oikeuttaa tontinomistajat uuden kadun alle teettämään tunnelin sähkövoima- ja muita johtoja varten sillä ehdolla, että työtä varten tarpeelliset piirustukset alistetaan rahatoimikamarin hyväksyttäviksi *a että tunneli teetetään niitä määräyksiä noudattaen, Valt. pöytäk ) S:n

12 6 I. Kaupunginvaltuusto, mitkä kaupungin yleisten töiden hallitus katsoo tarpeelliseksi vahvistaa; että talonomistaja F. L. Litoniuksen oikeudenomistajat puolestaan vapautetaan niistä velvollisuuksista ja saavat ne oikeudet, mitkä on mainittu heidän syyskuun 30 päivänä 1916 antamansa sitoumuksen 4) ja 8) kohdassa; että aktiebolaget Centralgatan osakeyhtiön tulee sijoittaa Aleksanterinkatua päin Keskuskadun länsipuolelle teetettävä rakennus n. 20 m:n leveydeltä ^vähintään kuuden metrin päähän tontinrajasta, luettuna viimeksi mainitun kadun puoleisesta rajasta länteen; sekä että Keskuskadun varrelle teetettäväin yhtiön uutisrakennusten Pohjois Esplanadikatua päin antavain julkisivujen piirustukset on rahatoimikamarin hyväksyttävä kaupungin yleisten töiden hallitusta kuultuaan mennen piirustusten antamista asianomaisten viranomaisten vahvistettaviksi. Töölön kau- Kirjelmässä joulukuun 14 päivältä 1916 lähetti 1 ) rahatoimikamari punginasema- k au p Un gi nva ltuustolle erinäiset kirjelmän oheiseen asemakarttaan piirkaavanmuu- r o j r tokset. retyt ehdotukset Töölön alueen vahvistetun kaupunginasemakaavan muutoksiksi, jotka koskivat niin huomattavia osia XIII ja XIV kaupunginosaa, että todellisuudessa mainitut kaupunginosat tulisivat uudestaan järjestetyiksi. Järjestely ehdotuksen oli laatinut kaupunginasemakaava-arkkitehti B. Jung, joka esityksen oheisessa, kaupungin yleisten töiden.hallitukselle osoitetussa kirjelmässä teki selkoa ehdotettujen muutosten perusteluista ja esitti vertailevia tietoja pinta-alan käyttämisestä nykyään voimassa olevan ja suunnitellun asemakaavan mukaan. Vanhan asemakaavan mukaan käsittivät: vuokratalotontit 720,300 m 2 eli 39.3 % koko pinta-alasta yhdenp erheen talojen tontit 42,600»» 2.3»»»» huvilatontit 189,300»» 10.4»»»» julkisten rakennusten tontit 152,000»» 8.3»»»» hautausmaat 29,800»» l-e»»» > puistot ja istutukset 86,400»» 4.7»»» > kadut ja torit : 609,600»» 33.4»»»» Uuden suunnitelman mukaan käsittivät: vuokratalotontit 653,900 m 2 eli 35.7 % koko pinta-alasta yhdenperheentaioj en tontit 31,500»» 1.7»»»» huvilatontit 41,300»» 2.3»»»» julkisten rakennusten tontit 266,400»» 14.6»»»» hautausmaat.: 47,200»» 2.6»»» puistot ja istutukset 241,500»» 13.2» % kadut ja torit 548,400»» 29.9»» Yalt. pain. asiakirj. n:o 9.

13 7 I. Kaupunginvaltuusto, Tästä ehdotuksesta lausui rahatoimikamari mietinnössään, että terveydenhoitolautakunta oli katsonut sen terveydelliseltä kannalta tuntuvasti parantavan nykyisiä oloja. Tähän arvosteluun voi rahatoimikamarikin yhtyä. Sen ohessa näytti suunnitelma, niinkuin kaupunginasemakaava-arkkitehti selontekonsa lopussa huomautti, taloudellisessa suhteessa täysin vetävän vertoja nykyään voimassa olevalle asemakaavalle. Pinta-alan vastaista käyttöä osoittavat numeroluvut eivät tosin olleet aivan tarkkoja, mutta antoivat kuitenkin pääasiassa oikean kuvan Töölön alueella vastedes käytettävänä olevasta erilaatuisesta tuottavasta ja tuottamattomasta pinta-alasta. Alkuperäiseen suunnitelmaan tehdyt muutokset koskivat myöskin sotilasviranomaisten käytettävänä Taivallahden rannalla olevaa ruutikellarialuetta sekä venäläisen sotaväen hautausmaata, jotka alueet ehdotuksentekijä oli ajatellut uudestaan järjesteltäviksi, mutta jotka lopullisessa suunnitelmassa oli pysytetty aivan ennallaan, minkä ohessa asemakaavaan oli lähinnä ruutikellarialuetta sijaitsevat tonttipaikat merkitty osin istutuksiksi, osin kaupungin tarpeisiin varatuiksi. Todellista tuottavan pinta-alan vähennystä ei tämän johdosta ollut syntynyt, koska puheena olevia tontteja nykyään voimassa olevankaan kaupunginasemakaavan vahvistukseen liittyväin ehtojen mukaan ei saanut rakentaa. Rahatoimikamari mainitsi edelleen, että muutokset tarkoittivat osin erikoisia, syystä tai toisesta toivottavia eräiden rajakkaisten alueiden uudestimuodosteluja, osin selvyyden aikaansaamista säännöttömyyksistä rikkaaseen Töölön asemakaavaan, joka oli laadittu siihen aikaan, jolloin meikäläiset kaupunginasemakaavain laatijat pitivät esikuvinaan keskiaikaisia saksalaisia kaupunginasemakaavoja. Ensinmainitun laatuisia muutoksia oli suunnitelmaan laadittu eri aikoina, kulloinkin sen mukaan kuin niiden tarvetta oli ilmaantunut, ja odotettavissa oli, että kehitys edelleen vaati tekemään vähäisiä muutoksia, joita oli ollut mahdoton arvata tarkastellessa niin laajaa kaupunginasemakaavasuunnitelmaa kuin tässä oli puheena. Niinpä oli rahatoimikamarissa tämän asian yhteydessä käsiteltäessä kysymystä tontin luovuttamisesta kotimaiselle oopperayritykselle vaadittu muutoksia tehtäväksi korttelien n:ojen , 406 ja 407 asemakaavaan, mutta kamari ei ollut tahtonut sallia tämän asian viivyttää Töölön uudesti muodostellun asemakaavan vahvistamista ja siten ehkäisevästi vaikuttaa uusien tonttien kuntoonpanoon sitä lisääntynyttä rakennustoimintaa varten, mikä säännöllisten olojen palauduttua oli odotettavana. Mooseksenuskoisen seurakunnan hautausmaan suunniteltu järjestely oli tehty seurakunnan pyynnöstä, ja näytti järjestelyn yhteydessä olevan tehtävä erikoinen päätös paikan käyttämisestä, muuttamalla kaupunginvaltuuston lokakuun 29 päivänä 1895 tekemää päätöstä Ks vuod. kert. siv. 23.

14 16 I. Kaupunginvaltuusto, ja voitaneen uusi paikka seurakunnalle luovuttaa entisin ehdoin, toisin sanoin maksutta käytettäväksi niin kauan kuin sitä hautausmaana pidetään. Myöskin roomalaiskatolisen seurakunnan hautausmaaksi ehdotetun paikan luovuttamisesta näytti olevan tehtävä erityinen päätös ja tämäkin paikka luovutettava samoin ehdoin. Rahatoimikamari esitti, että kaupunginvaltuusto päättäisi: hyväksyä ehdotuksen Töölön alueen kaupunginasemakaavan uudesti järjestämiseksi; ryhtyä toimiin vahvistuksen hankkimiseksi järjestämisehdotukselle; Helsingin mooseksenuskoisen seurakunnan hautausmaaksi maksutta luovuttaa Töölön uudessa asemakartassa lähemmin osoitetun, venäläisen sotaväen hautausmaan vierellä sijaitsevan, noin 9,200 m 2 :n laajuisen alueen niin kauaksi, kuin aluetta vastamainittuun tarkoitukseen käytetään ; sekä roomalaiskatoliselle seurakunnalle yhtäläisin ehdoin hautausmaaksi luvouttaa samassa asemakartassa lähemmin osoitetun, edellä mainitun hautausmaan vierellä sijaitsevan, noin 6,000 m 2 :n laajuisen alueen. Nämä rahatoimikamarin ehdotukset valtuusto hyväksyi 1 ). Kirjelmässä lokakuun 27 päivältä maistraatti sittemmin ilmoitti 2 ) senaatin lokakuun 10 päivänä vahvistaneen mainitun kaupunginasemakaavanmuutoksen. xx kaupungin- Kirjelmässä tammikuun 13 päivältä maistraatti ilmoitti, että osan kaupun- J ginasemakaa- senaatti oli joulukuun 20 päivänä 1916 vahvistanut kaupunginvaltuusvan vahvistus.ton vuonna 1913 hyväksymän 3 ) XX kaupunginosan (Santa- ja Busholman) kaupunginasemakaavan, kuitenkin sillä rajoituksella, ettei vahvistus sinänsä tuottanut oikeutta teettää semmoisia täytetöitä ja satamalaitteita, joihin kaupunki asetusten mukaisesti oli velvollinen hankkimaan erityisen luvan. Valtuusto päätti 4 ) kehoittaa rahatoimikamaria ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin asianmukaisen luvan saamiseksi alueelle suunniteltujen satama- ja raidelaitteiden teettämiseen, itäisen Kaivo- Kirjelmässä tammikuun 18 päivältä rahatoimikamari ilmoitti, että tien n^ojenija rouva O Kaira Itäisen Kaivopuiston tontin n:o 3 ja tehtaanisäntä 3 kaupungin- A. N. Keirkner sen viereisen tontin n:o 1 omistajana olivat keskenään as6 muuto^an sopineet mainittujen tonttien välisen rajan järjestämisestä siten, että tonttiin n:o 1 liitettäisiin 150 m 2 :n laajuinen ala tontista n:o 3. Hakijat anoivat rahatoimikamarin avustusta vahvistuksen saamiseksi rajanjärjestelystä johtuvalle kaupunginasemakaavanmuutokselle. Aikomus oli tontille n:o 1 Itäisen Kaivopuiston huvila-alueen huhtikuun 10 päivänä 1907 vahvistetun rakennusjärjestyksen mukaisesti teettää uutisrakennus. Kamari, jolla ei ollut hakemusta vastaan mitään muistutta- Yalt. pöytäk ; ) S:n ) Rs vuod. kert. siv ) Valt. pöytäk r

15 I. Kaupunginvaltuusto. 17 mistä, esitti, että kaupunginvaltuusto hyväksyisi hakemuksen oheisen ehdotuksen puheenalaisten tonttien kaupunginasemakaavanmuutokseksi ja hankkisi sille vahvistuksen. Valtuusto myöntyi 1 ) esitykseen. Kirjelmässä toukokuun 23 päivältä maistraatti sittemmin ilmoitti 2 ), että mainittu kaupunginasemankaavanmuutos oli saman kuukauden 8 päivänä vahvistettu. Tonttipaikkain luovuttamista taidenäyttelyrakennukselle, ooppera- Korttelien talolle ja konservatoorirakennukselle 3 ) tarkoittavain hakemusten vh- "/^f J * ' 401 b ja 403 teydessä esiteltiin kaupunginvaltuustolle XIII kaupunginosassa olevain kaupunginkorttelien nrojen 401 a, 401 b ja 403 järjestelysuunnitelma. Valtuusto ase ^*J an " päätti 4 ) hyväksyä nämä ehdotukset ja hankkia vahvistuksen niistä johtuvalle kaupunginasemakaavanmuutokselle. Maistraatin kirjelmässä 5 ) syyskuun 1 päivältä annetun ilmoituksen mukaan oli senaatti heinäkuun 19 päivänä vahvistanut puheenalaisen kaupunginasemakaavanmuutoksen. 2. Kiinteän omaisuuden hankintaa ja kaupungille kuuluvan tuollaisen omaisuuden luovutusta koskevat asiat. Lokakuun 24 päivänä 1916 asetti 6 ) kaupunginvaltuusto komitean, Kaupungin johon valittiin herrat Castren, Elving, L. Krogius, Lindberg, Lindfors, m^f t^a! la Norrmen ja Paloheimo sekä insinööri C. Enckell, koko laajuudessaan tutkimaan kysymystä uusien maa-alueiden hankinnasta kaupungille. Komitean mietintö 7 ) oli päivätty huhtikuun 18:tena 1917 ja tarkoitti osoittaa kunnallisen asutuspolitiikan suuntaviivat sekä ehdottaa tarpeellisiksi havaittuja toimenpiteitä tilan hankkimiseksi kaupungin vastaiselle kehitykselle. Teollisuuden ja kaupan tilantarpeeseen nähden varasi komitea itselleen tilaisuuden saada kohta kun tekeillä olevat suunnitelmat olivat valmistuneet esittää ehdotuksen sen laajan alueen jaoitukseksi, joka Sörnäsin haararadasta lähtien etelässä itäisen emäradan ja Vanhankaupunginlahden välillä ulottuu Vantaanjokeen asti. Numeroluvuilla valaistuaan kaupungin laajenemista vuodesta 1810 lähtien, jolloin sen kirkonkirjoissa oli 4,065 henkeä, vuoteen 1916, jolloin asukasluku oli 182,215 henkeä, selvitti komitea väestön muuttoa Helsingin pitäjässä sijaitseviin huvilayhdyskuntiin, joissa vuonna 1916 asui kaikkiaan 10,951 henkeä. Komitea huomautti, että kaupungin omistaman maa-alueen rajain pohjoispuolella sijaitsevan maaseudun nopea kaupunkilaistuminen oli tuottanut kaupungille monenlaisia vai-!) Yalt. pöytäk ) S:n > Ks. tätä kert. edempänä. 4 ) Valt. pain. asiakirj. nro 7; valt. pöytäk ) Yalt. pöytäk ) Ks vuod. kert. siv ) Yalt. pain. asiakirj. n:o 18. Kunnalliskert

16 10 I. Kaupunginvaltuusto, keuksia ja haittoja, jotka vaativat osakseen kaupunginviranomaisten erikoista huomiota. Nykyisen rajansa vierellä oli kaupungilla vyön tapainen muodostuma tuollaisia huvilayhdyskuntia, jotka Vikin kapteeninvirkatalon kera erottivat kaupungin maat loitompana olevasta maaseudusta. Kun kaupungin aluetta muilla kolmella taholla rajoitti meri, tuotti vastamainittu asianlaita vaaraa kaupungin vapaalle kehitykselle. Tämän johdosta ja kun kaupunginviranomaisten niiden vaatimusten mukaisesti, joita kaukonäköinen ja nykyaikainen kunnallispolitiikka asetti, oli katsottava, että tilaa varattiin kaupungin lisääntyvälle väestölle ja että kunnalla oli mahdollisuus suunnitelmanmukaisesti ohjata ja valvoa kehitystä, täytyi mitä pikemmin sen parempi tämä yksityisten pikkuyhdyskuntain muodostama rengas murtaa ja kaupungin hankkia itselleen määräysvalta niihin maihin nähden, joita se laajentuakseen tarvitsi. Tässä edellä mainitut haitat johtuivat etusijassa semmoisista asutusryhmityksistä, joiden puutteellinen sisäinen järjestys sekä suunnitelmaa vailla oleva kehitys tuottivat vaikeuksia vastaiselle kaupunginjärjestelylle. Ne yhdyskunnat, joiden hallinto oli kiinteämmin järjestetty, joilla oli voimia ja varoja pitää huolta eduistaan ja tarpeistaan ja jotka tarjosivat takeita nykyaikaisten periaatteiden mukaan toimeenpannusta sekä kaupungin oman kehityksen mukaan sovitetusta järjestelystä, näytti sitä vastoin olevan jätettävä häiritsemättä täyttämään tarkoitustaan, sikäli kuin tämä* ei ollut vastoin kaupungin etuja. Kuitenkin olisi kaupungin tietysti, mikäli mahdollista, näilläkin alueilla, jotka vastedes voivat tulla kysymykseen kaupunkiin liitettävinä alueina, koettaa ohjata kehitystä oikealle uralle ja katsoa, ettei se osunut harhatielle. Tehokkaan avun tässä kohden saisi kaupunki uudesta kaupunginasemakaavalaista, joka säännöllisten olojen palauduttua varsin luultavasti oli odotettavana. Ei ehkä pidetty aivan hyvin harkittuna, että kunnan hallinto kiinteistömarkkinoilla nykyään vallitsevan nousukauden aikana ryhtyi laajemmissa määrin ostamaan maita. Mutta komitean käsityksen mukaan ei ollut odotettavana maan nykyisten yksikköhintain huoj is tumistakaupungin lähimmässä ympäristössä, vaan oli varsin luultavaa, että ne pikemmin vieläkin kohoaisivat, sikäli kuin kaupunkimuodostus laajeni. Mitä pitemmälle näiden alueiden milloin missäkin määrin säännötöntä lohkomista jatkui ja rakennustoiminta levisi, sitä runsaampia kustannuksia syntyi kaupungille alueiden lunastamisesta. Tämän laatuisissa kaupoissa oli usein käynyt niin, että kaupungin menot maanostosta eivät Kohtuullisesti suhtautuneet lunastetun alueen arvoon sinänsä, mutta että tarkoituksen hyväksi tehdyt uhraukset olivat kannattaneet niiden yleisten etujen vuoksi, joita maanhankinta oli tuottanut kaupungin kehitykselle. Kaupungin asutuspolitiikassa tuli

17 11 I. Kaupunginvaltuusto, johtavana olla perinpohjaisen tuntemuksen väestön siirtymisen ja taloudellisen elämän kehitysviivoista kaupunkiin liitettävällä alueella ja niistä eduista, joita kaupunki ajan mittaan voi saada kauaksi ulottuvilla laajennuksilla, ei yksinomaan laskelmain kunnan verotulojen mahdollisesta kohoamisesta. Komitean mielestä oli mahdotonta edeltäpäin laskea, milloin kaupungin nykyinen alue oli kokonaan käytetty, mutta tästä seikasta annettu selvitys kehoitti kunnan hallintoa ajoissa ryhtymään toimenpiteisiin, jotta kaupunki pääsi isännäksi omassa talossaan; joka tapauksessa täytyi pitää luultavana, että kaupungin nykyiset alueet muutaman vuosikymmenen kuluttua olivat täyteen rakennetut tai muulla tavoin käytetyt. Tässä oli niinikään muistettava, että voi esiintyä seikkoja, jotka voimakkaasti jouduttivat kaupunkimuodostuksen ja väkiluvun lisääntymistä. Parantuneet liikennevälineet ja satamaolot-, säännöllisen talvilaivaliikenteen syntyminen, kaupan ja teollisuuden elpyminen sekä pääkaupungin asema Jiallinto- ja sivistyskeskuksena olivat seikkoja, jotka voivat lisätä tilantarvetta ja vaatia kaupungille hankkimaan uusia maa-aloja. Komitea viittasi tehdas- ja varastotonttien pakottavaan tarpeeseen, kaupungin nykyisellä alueella kun näihin tarkoituksiin oli tarjona vain riittämätöntä tilaa. Avaraa tilaa vaativat niinikään sairaanhoitolaitokset sekä tieteelliset ja armeliaisuuslaitokset, joita varsin luultavasti tuli sijoitettavaksi käyttämättä olevalle kaupungin maalle. Paikkoja oli niinikään varattava työväen siirtolapuutarhoille sekä puistoille ja istutuksille. Lopuksi tarvitsi kaupunki tuntuvan maa-alan voidakseen vaihtaa sitä sotalaitoksen hallussa kaupungin keskiosissa oleviin alueisiin, jotka kaupunki varsinkin nyttemmin muuttuneissa oloissa voinee saada omikseen. Näytti olevan kaupunginhallinnon ehdoton velvollisuus riittävällä kaupunkialueen eheyttämisellä ajoissa pitää huolta siitä, että kunta sai toimintavapautta ja sovittelumahdollisuuksia, kun oli tyydytettävä niitä erilaatuisia tarpeita, joita voi esiintyä itse asutustilan vaatimusten ohessa. Mitä kaupungin vastaisen kehityksen suuntaviivoihin ja jatkuvan alueellisen laajentamisen ohjelmaan tuli, huomautti komitea että, sittenkuin kaupungin keskus nyttemmin oli laajentunut meren rantaan asti etelässä, idässä ja lännessä, täytyi kaupungin pyrkiä laajenemaan mantereelle päin kaupungin keskuksen pohjoispuoliselle alueelle. Komitea huomautti edelleen, että kunnan hallinnossa oli aikaisemmin ollut vallalla se käsitys, että Helsinginlaisella paikalla sijaitsevan kaupungin olisi oikeinta pysyttäytyä meren yhteydessä ja siten käyttää hyväkseen veden läheisyyden tarjoamia etuja. Sekä rahatoimikamari että kaupunginasemakaavaosasto olivat aikaisemmin puoltaneet laajentamista tähän suuntaan, ja senkin jälkeen kuin kaupunginvaltuuston enemmistö, hylkäämällä ehdotukset Drumsön ja Brändön ostosta, oli

18 12 I. Kaupunginvaltuusto, määrännyt laajenemisen pohjoista kohti oikeimmaksi, kuului edelleen vaatimuksia että kaupungin ei tulisi olla ensiksi mainittua kehitysmahdollisuutta huomioon ottamatta, vaan hankkimalla itselleen käyttöoikeus mainittuihin molempiin saariin turvata laajenemisensa itään ja länteen. Kun nyt kuitenkin oli kaupungille hankittava tonttimaata asutuksen ja teollisuuden tarpeisiin sekä korvausaluetta kaupunginalueen järjestämisessä tarpeellisia maanvaihtoja varten puhkaisemalla kaupungin rajalle syntynyt huvilayhdyskuntain vyöhyke sekä hankittava kaupungille tilaisuutta kehityksensä järjestämiseen ja ohjaamiseen suunnite!- manmukaisesti, oli laajentamispyrinnöt kieltämättä suunnattava mantereelle päin. Niiden kunnallispoliittisten tarkoitusten saavuttamiseksi,, joihin kaupungin tuli komitean mielestä vastaisessa kehityksessään pyrkiä, ei kaupungilla ollut käytettävänään muuta keinoa tilantarpeensa turvaamiseksi kuin ostaa pohjoisrajallaan sijaitsevat tarpeelliset maa-alueet Vikin virkatalon alueen yhteydessä. Keskustelut Vikin kapteeninvirkataloon nähden teki komitea selkoa keskuste- maa^^km " luista, joita valtion kanssa oli ollut sen hankkimisesta kaupungille. Viimeksi oli rahatoimikamari syksyllä 1916 tarjonnut Helsingin pitäjässä sijaitsevaa Labbaksen taloa vastikkeeksi, mutta asiasta olleissa suullisissa neuvotteluissa kävi selville, ettei valtio voinut mainittua maatilaa siihen tarkoitukseen hyväksyä. Tämän johdosta teki rahatoimikamari marraskuussa 1916 alustavan tarjouksen eräiden senaatin haluamaiu kaupunkialueiden luovuttamisesta valtiolle. Tähän tarjoukseen ei ollut vastausta saapunut. Sittemmin muuttuneiden valtiollisten olojen johdosta saattoi kuitenkin täydellä syyllä olettaa, että maamme uusi kotimainen hallitus kohdakkoin saattaisi tämän kaupungin kehitykselle ylen tärkeän aluekysymyksen suotuisaan ratkaisuun. Komitean oli nyt onnistunut hankkia seuraavain maa-alueiden alustavat mvyntitarjoukset: 1) Boxbacka aktiebolag yhtiön omistamat, myymättä olevat tilukset Boxbackan kylässä, pinta-alaltaan ha, hinta 2,447,364 markkaa eli 0.6o markkaa m 2 :ltä. Keskustelujen kuluessa oli hinta tasoitettu 2,400,000 markaksi. Tarjous käsitti alueella sijaitsevat rakennukset sekä maassa olevan laihon, mutta ei irtaimistoa. Myyjä oli varannut itselleen oikeuden nostaa juoksuhautatöista, metsänkaadoista y. m. ehkä maksettavan korvauksen, sikäli kuin tämä kohdistui sodan alun ja 1915 vuoden lopun väliseen aikaan. 2) Aktiebolaget parkstad-vanda-puistokylä osakeyhtiön hallussa olevat, Malmin ja Staffansbyn kylissä sijaitsevat tilukset, ilmoituksen mukaan noin 504 ha, mistä myyjät kuitenkin erottivat nykyisen isännöitsijän huvila-alueen, noin 12 ha, Malmin kalkkihiekkatiiiitehtaalta yhtiön hiekanottopaikkoihin vievän kapearaiteisen radan ja nämä hie-

19 13 I. Kaupunginvaltuusto, kanottopaikat, pinta-alaltaan yhteensä noin 24 ha, sekä noin 30 ha:n laajuisen turvepehkusuon. Sitä paitsi varaisi yhtiö itselleen oikeuden, edelleen jatkaa palstatilain y. m. myyntiä siksi, kunnes lopullinen kauppa tehtiin. Koko tämän alueen hinta oli, edellyttäen pinta-alasta annettujen tietojen olevan oikeat, 0.60 markan mukaan neliömetriltä 2,628,000 markkaa. Tarjous käsitti ainoastaan maat, mutta ei rakennuksia. 3) Pehrin ratsutila n:o 1 Malmin kylässä, omistaja maanviljelijä O. W. Åberg. Pinta-ala oli 98.i ha, siitä ha viljeltyä maata. Tilasta erotetut 2 palstatilaa, yhteensä 1.34 ha, eivät kuuluneet kauppaan. Hinta oli 300,000 markkaa eli O.31 markkaa m 2 :ltä. Myyjä pidätti itselleen kaivuutöistä ja kaadetusta metsästä ehkä tulevan korvauksen. Irtaimisto ei sisältynyt tarjoukseen. 4) Strömin verotila n:o 4 Malmin kylässä, omistajat tilanomistaja A. Eklundin perilliset, ynnä tilaan kuuluva, Boxbacka aktiebolag yhtiöltä ostettu palstatila Dal 44. Talon ynnä palstatilan pinta-ala oli ha, siitä 63.5 ha viljeltyä maata. Hinta oli 503,000 markkäa eli O.41 markkaa m 2 :ltä. Kauppaan kuului kaadetusta metsästä ehkä saatava korvaus ja samaten suurin osa irtaimistoa. 5) Puolikas Brusan verotaloa n:o 6 Malmin kylässä, omistaja maanviljelijä K. G. Kyrklund. Pinta-ala oli ha, siitä 42.7 ha viljeltyä maata. Kauppaan kuului sitä paitsi neljä Boxbacka aktiebolagilta ostettua palstatilaa, yhteensä 6 ha. Hinta kaikkiaan 350,000 markkaa eli O.30 markkaa m 2 :itä. Suurin osa irtaimistoa seurasi mukana. 6) Hagan talo n:o 2 Malmin kylässä, omistaja rouva S. Rundman. Kaupaksi tarjottu pinta-ala oli 52.2 ha, siitä 26.5 ha viljeltyä. Tilalta oli palstatiloina myyty kaikkiaan 11.7 ha. Myyjä oli itselleen varannut rakennukset ja niitä ympäröivän pellon,.7.5 ha, sekä O.25 ha:n laajuisen alueen, joka aikaisemman sopimuksen mukaan tuli yhdistettäväksi hautausmaahan. Hinta oli 300,000 markkaa eli 0.58 markkaa m 2 :ltä. Irtaimisto ei kuulunut kauppaan. Juoksuhautatöistä tulevan korvauksen saisi myyjä. 7) Kaarlen talo Malmin kylässä, omistajat maanviljelijä K. Åbergin perilliset. Pinta-ala oli 6O.2 ha, siitä 4.5 ha viljeltyä. Hinta oli 250,000 markkaa eli O.42 markkaa m 2 :ltä. Tilalta oli palstatiloina myyty kaikkiaan 2.2 ha, mikä alue ei kuulunut kauppaan. Hintaan oli luettu käade-- tusta metsästä ehkä saatava korvaus, mutta ei irtaimistoa. Näiden keskustelujen jatkuessa tiedusteli tilanomistaja J. Kavaleff rahatoimikamarilta, olisiko kaupunki halukas ostamaan hänen Helsingin pitäjässä omistamansa Domarbyn maatilan, johon kuuluivat Skepparin ja Länghansan veroratsutilat n:ot 2 ja 3 sekä verotalot Ryttars n:o 7, Stenbergs n:o 5, Lassas n:o 1, Kusmies n:o 6 ja Glasmästars n:o4, kaikki Domarbyn kylässä Helsingin pitäjää. Maatilan pinta-ala oli kaikkiaan noin 610 ha, siitä ilmoituksen mukaan 315 ha peltoa, 285 ha

20 14 I. Kaupunginvaltuusto, metsämaata ja 10 ha joutomaata. Koko alueen kauppahinta oli 2,450,000 markkaa eli noin 4,000 markkaa hehtaarilta eli O.40 markkaa m?:ltä. Komitea katsoi olevan ehdottaminen, ettei ainoastaan Vikin kapteeninvirkatalon hankkimista kaupunginvir ano maisten toimesta mah~ dollisimmassa määrin joudutettaisi, vaan että kaupunki lisäksi ostaisi seuraavat maatilat, nimittäin Boxbacka-yhtiön omaisuuden, Strömin ja Brusan talot sekä Domarbyn kartanon eli yhteensä noin 1,240 ha. Kun Domarbyn osto ehdottomasti edellytti eräiden Baggbölessä olevain palstatilain hankkimista kaupungin omiksi Aggelbyn kartanon rajan ja Domarbyn välisen kulkuyhteyden turvaamiseksi, oli rahatoimikamari asettunut yhteyteen asianomaisten.palstatilan- ja maanomistajani kanssa sekä tehnyt alustavat sopimukset, joiden mukaan kaupunki kaikkiaan enintään 70,000 markan hinnasta ostaisi seuraavat Baggbölen huvilayhdyskunnan palstatilat, nimittäin n:ot 10 ja 13 Elotien varrella, 11:0 16 Koivutien varrella, n:ot 2 ja 19 Huvilatien varrella, n:ot 15 ja 17 ynnä 18 a ja 18 b Alkutien varrella sekä enintään 20,000 markan hinnasta muut tien teettämiseen tarpeelliset maa-alueet. Edelleen oli Boxbacka aktiebolag tarjoutunut luovuttamaan yhtiön kaikki 60 osaketta kaupungille yhteensä 2,160,000 markan hinnasta; tarjous edellytti, että kaupunki ottaisi vastatakseen yhtiön veloista, noin 500,000 markasta. Komitean mielestä ansaitsi tarjous huomiota, varsinkin kun siten yhtiömuotoa käyttämällä saatiin sopiva järjestö näiden, ehkäpä muidenkin kaupungin omistamain kiinteistöjen ensimmäiselle hallinnolle, kunnes niiden hoito ehdittiin lopullisesti järjestää. Komitea oli ollut epäröivällä kannalla Hagan, Kaarlen ja Pehrin talojen lunastamiseen nähden eikä voinut puoltaa aktiebolaget parkstad- Vanda-puistokylä osakeyhtiön tilusten ostoa alueen syrjäisen aseman ja jo pitkälle ehtineen palstoituksen johdosta. Sittenkuin kaupunkia ympäröivä huvilayhdyskuntain rengas oli puhkaistu, mikäli mahdollista Domarbystä länteen, toisin sanoin samankeskisessä kaaressa nykyisen kaupunginalueen ympäri, ei ollut syytä suunnata laajenemista yksipuolisesti koilliseen. Ehdotettujen ostojen johdosta lisääntyisi kaupungin käytettävänä oleva maa-ala yhteensä noin 1,250 hailia tai, jos Vikin tilukset otettiin lukuun, yhteensä noin 1,850 harlla. Tämä alue riittäisi asuinpaikaksi ainakin 100,000 hengelle, jota paitsi saataisiin tilaa muille tärkeille kunnallispoliittisille tarpeille. Näin laajennettuna olisi kaupungin alue pinta-alaltaan kaikkiaan noin 4,335 ha, ja pinta-ala kutakin kaupungin asukasta kohti lisääntyisi m 2 :stä m 2 :in. Edelleen huomautti komitea, että kaupungin viljelyskelpoinen maa olisi nykyisen elintarvepulan aikana käytettävä niin, että kunnan muonitustarpeet tulivat mikäli mahdollista tyydytetyiksi.

21 15 I. Kaupunginvaltuusto, Asianomaisista tiloista vaaditut yksikköhinnat saattoivat tosin sinänsä näyttää korkeilta, mutta eivät kuitenkaan komitean mielestä olleet kohtuuttomat siihen hyötyyn katsoen, minkä ehdotetut maanostot tuottaisivat kaupungille. Komitea oli niinikään katsonut voivansa puoltaa alustavissa kauppakirjoissa neuvottelujen pohjalla esitettyjä kauppaehtoja. Komitea ehdotti, että kaupunginvaltuusto lisätyin luvuin päättäisi: enintään 2,793,000 markan hinnasta ostaa Helsingin pitäjässä sijaitsevan Domarbyn kartanon eri luettelon mukaisine elävine ja kuolleine irtaimistoineen ja muutoin alustavassa kauppakirjassa lähemmin ilmoitetuin ehdoin; enintään 350,000 markan hinnasta ostaa Helsingin pitäjän Malmin kylässä sijaitsevat Brusan verotalon puolikkaan n:o 6 2 ynnä Dal n:o 45, Dal il:o 46 a, Dal n:o 47, Likärr ja Ladtomt nimiset maa-alueet alustavassa kauppakirjassa lähemmin mainituin ehdoin; enintään 503,000 markan hinnasta ostaa Helsingin pitäjän Malmin kylässä sijaitsevat Strömin verotalon n:o 4 ynnä palstatilan Dal 11:0 44 alustavassa kauppakirjassa tarkemmin mainituin ehdoin; 2,160,000 markan hinnasta ostaa kaikki Boxbacka 'aktiebolag yhtiön osakkeet sekä osoittaa enintään 500,000 markkaa yhtiön velkain suoritukseen; valtuuttaa rahatoimikamarin enintään 70,000 markan hinnasta ostamaan seuraavat Baggbölen kylässä sijaitsevat palstatilat, nimittäin Elotien n:ot 10 ja 13, Koivutien 16, Huvilatien 19 ja 20 sekä Alkutien 15 ja 17 ynnä 18 a ja 18 b; niinikään antaa rahatoimikamarin toimeksi kaikkiaan enintään 20,000 markan hinnasta ostaa muut Äggelbyn ja Domarbyn välille tehtävää tietä varten tarpeelliset, kaupungin lunastettaviksi tarjotut maaalueet; edellä mainittujen kiinteistöjen, irtaimiston ja osakkeiden hinnan ynnä lainhuiidatuskulujen suoritukseksi osoittaa kaikkiaan 6,434,000 markkaa maksettavaksi 1916 vuoden velkakirjalainasta; sekä antaa varsinaisen kaupunginvaltuuston toimeksi ryhtyä päätösten täytäntöönpanosta aiheutuviin toimenpiteisiin. Sen jälkeen olisi varsinaisen kaupunginvaltuuston päätettävä: senaatilta hankkia vahvistus edellä mainituille päätöksille; sekä kehoittaa rahatoimikamaria a) ryhtymään toimenpiteisiin jouduttaakseen Vikin virkatalon luovuttamista kaupungille; b) toistaiseksi ottamaan haltuunsa ostettujen maa- ja palstatilain ynnä maa-alueiden hallinnon sekä edustamaan kaupunkia Boxbacka aktiebolag yhtiössä; Ehdotetut tilanostol.

22 16 I. Kaupunginvaltuusto, c) yksissä neuvoin muonitustoimikunnan kanssa ottamaan harkittavaksi kysymyksen näiden maatilain käyttämisestä elintarpeiden hankkimiseksi kaupungin väestölle; d) kohta kuin olot sallivat, kaupungin yleisten-töiden hallituksella tutkituttamaan satamaradalta Vikin virkatalon tilusten poikki Sörnäsiin kulkevan rautatien sopivimman suunnan sekä ryhtymään toimenpiteisiin tätä varten tarpeellisen maan hankkimiseksi, ehdollisesti pakkolunastusta käyttämällä; ja e) käsiteltäväksi ottamaan kysymyksen vakinaisen elimen perustamisesta kaupungin maatilain hallintoa ja käyttöä varten. Asia aiheutti lisätyssä kaupunginvaltuustossa laajanlaisen keskustelun 1 ), jonka kuluessa toisaalta vaadittiin evättäväksi Domarbyn maatilan ostoa tarkoittavaa ehdotusta, kun taas toisaalta, puollettiin ostettaviksi myöskin Hagan, Pehrin ja Kaarlen taloja, minkä ohessa lausuttiin, että rahatoimikamarin tulisi saada toimekseen aloittaa keskustelut osin Vantaanjoen länsipuolella sijaitsevan Baggbölen, osin Hertonäsin kartanon mahdollisesta ostamisesta kaupungille, päätös ostaa Asiaa ratkaistaessa hyväksyttiin kaikki komitean ponnet, ja päätti lisätty kaupunginvaltuusto siten ostaa Domarbyn maatilaa 2,793,000 min, Pehrin ja markasta, Brusan talon ynnä eräät maa-alueet 350,000 markasta, Strö- M n ertm min talou y ä Dalin palstatilan 503,000 markasta, Boxbacka aktie- Baggböien bolag yhtiön osakkeet 2,160,000 markasta, eräät Baggbölen palstatilat ynnfblxbacka enintään 70 > 000 markasta sekä Domarbyn ja Aggelbyn välistä tietä* aktieboiag yh- varten 1 tarpeelliset maa-alueet 20,000 markasta. Edelleen päätti lisätty tiön osakkeet. k au p Un gi nva ituusto 50 äänellä 29 vastaan ostaa myöskin Pehrin talon 300,000 markasta, Hagan telon 300,000 markasta ja Kaarlen talon 250,000 markasta, minkä ohessa hyväksyttiin ehdotus Hertonäsin kartanon ostoa tarkoittavain keskustelujen aloittamisesta. Sittemmin ilmoitti Pehrin talon omistaja, ettei hänellä ollut tilaisuutta myydä tilaansa edellä mainituin ehdoin, vaan pyysi hän saada tilasta erottaa eräät I.530 ha:n laajuiset alueet niillä olevine rakennuksineen. Lisätty kaupunginvaltuusto päätti 2 ) kaupan tehtäväksi näillä muutetuillakin ehdoilla. Hagan taloon nähden rahatoimikamari alisti, oliko talo ostettava omistajan esittämin uusin ehdoin, jotka olivat johtuneet siitä, että eräs 562 m 2 :n laajuinen alue oli annettu vuokralle pitemmäksi ajaksi eikä omistajan ollut onnistunut saada aikaan sopimusta vuokran siirrosta. Omistaja sitoutui kuitenkin enintään 5,000 markalla ottamaan osaa tämän alueen hankkimiseen kaupungille. Lisätty valtuusto päätti 3 ) talon ostettavaksi näillä uusilla ehdoilla. Lis. valt. pöytäk ; valt. pöytäk ) Lis. valt. pöytäk ) Lis. valt. pöytäk

23 I. Kaupunginvaltuusto. 17 Sittenkuin valtuusto sen jälkeen oli alistanut päätöksensä senaatin tutkittaviksi, ilmoitti x ) maistraatti kirjelmässä heinäkuun 6 päivältä, että senaatti oli kesäkuun 27 päivänä vahvistanut mainitut kaupat sekä päätöksen osoittaa tähän tarkoitukseen 7,284,000 markkaa 1916 vuoden velkakirjalainasta. Maanmittari N. Järnefeltille, joka kaupungin luottamusmiehenä oli korvaus maanpannut alulle puheenalaisia maanostoja koskevat alustavat neuvottelut, jtmefeiuiie. päätti 2 ) kaupunginvaltuusto käyttövaroistaan osoittaa Smk 2,501:25 hankitun kartan ynnä erinäisten muiden välittömäin menojen korvaukseksi sekä lisäksi 1,500 markkaa eli y 2 % Hagan talon kauppahinnasta. Vahvistaessaan 1918 vuoden menosäännön merkitsi 3 ) kaupungin- Maanostojen valtuusto siihen mainituista maanostoista olleiden kustannusten jouk- lainhuudatuskoon Smk 38,970: 25 lainhuudatuskuluja. uut ' Vahtimestari V. Dammin tekemän tarjouksen, että kaupunki Evätt y Heisin- 14,500 markan hinnasta ostaisi Helsingin pitäjän Malminkylän Starenin s in päässä talosta erotetun Jaurilan palstatilan, kaupunginvaltuusto epäsi 4 ), koska m^nmyynukaupungin etujen ei katsottu vaativan tämän palstatilan ostamista, tarjous, joka käsitti ainoastaan kapean, 14,585 m 2 :n laajuisen alueen. Kun sopivan asunnon hankkiminen Boxbacka aktiebolag yhtiön Erään Boxisännöitsijälle, jonka yhtiön pääosakas kaupunki oli, oli kohdannut backassa si i ait - vaikeuksia, oli yhtiön johtokunta tehnyt sopimuksen Boxbackan talosta ^ ^Jo* erotetun, 18,900 m 2 :n laajuisen palstatilan ostosta rakennuksineen 135,000 markan hinnasta. Kohta kun isännöitsijän asuntokysymys voitaisiin ratkaista halvemmalla tavalla, myytäisiin palstatila. Asiaa esiteltäessä oli rahatoimikamari myöntynyt johtokunnan esitykseen, jota vastoin muuan vähemmistö oli puoltanut asian jättämistä kaupunginvaltuuston tutkittavaksi. Valtuusto piti 5 ) tätä kauppaa väliaikaisena toimenpiteenä, joka ei kaivannut lisätyn kaupunginvaltuuston päätöstä. Sittenkuin kysymys Vikin kapteeninvirkatalon hankkimisesta kau- vikin kapteepungille oli otettu puheeksi edellä kerrotun maanhankinnan yhteydessä, ninvirkataion oli rahatoimikamari ryhtynyt keskusteluihin mainitun virkatalon vuok- iunltus raajan rouva T. Waseniuksen kanssa virkatalon vuokraoikeuden lunasta- sekä sen ka - misesta, ja huhtikuun 16:ntena päivätyssä kirjelmässä kamari ehdotti 6 ), että kaupunki ottaisi haltuunsa virkatalon vuokraoikeuden sekä ostaisi sen kaluston. Kaupungin kannalta katsottuna olisi edullista voida jo samana keväänä ryhtyä viljelemään virkatalon melko laajoja viljelysmaita (noin 300 ha) sen maanviljelyksen yhteydessä, jota kaupungin varalle tuli harjoitettavaksi Domarbyn, Boxbackan, Brusan ja Strömin maatiloilla. Mitä rakennuksiin, kalustoon ja laihoon tuli, oli kamari l ) Valt. pöytäk ) S:n ) S:n ) S:n ) S:n ) Valt. pain. asiakirj. n:o 22. Kunnalliskert

24 18 I. Kaupunginvaltuusto, sitä mieltä, että vuokraaja huutokaupassa voisi saada tuntuvasti korkeamman hinnan kuin mitä hän oli kaupungilta pyytänyt. Päinvastaista mieltä oli valmisteluvaliokunta, arvellen ettei maatilan tehokas viljelemisien voinut lähiaikoina tulla kysymykseen, kun suurta osaa maatilan alueesta käytettiin sotilaallisiin tarkoituksiin. Pyydettyä luovutussummaakin, joka vastasi 15,000 markkaa vuodelta, valiokunta, siihen nähden että vuokrakaudesta oli ainoastaan 4 vuotta jäljellä, piti liiallisena samoin kuin kalustonkin hintaa. Valiokunta ehdotti, että rahatoimikamarin esitys evättäisiin ja pyrkimykset sen sijaan kohdistettaisiin maatilan omistusoikeuden hankkimiseen, minkä onnistumisesta nyttemmin oli toiveita. Asiaa esiteltäessä yhtyi, sittenkuin luovutussumma oli huojistettu 300,000 markasta 220,000 markkaan, 31 valtuusmiestä rahatoimikamarin ehdotukseen vuokraoikeuden lunastamisesta, jota vastoin 13 valtuutettua vaati sitä evättäväksi, ja päätti 1 ) kaupunginvaltuusto niin ollen: 220,000 markan hinnasta ottaa leskirouva T. Waseniukselta haltuunsa Vikin kapteeninvirkatalon vuokraoikeuden sekä lunastaa hänen siellä omistamansa rakennukset, irtaimiston ja korjatun vuodentulon laaditun erikoisluettelon mukaan ja muutoin hänen esittäminsä ehdoin; puheena olevan rahamäärän maksettavaksi edeltäpäin kaupunginkassasta, ollen rahatoimikamarin vastedes tehtävä esitys siitä, onko tämä summa pantava maksettavaksi vakinaisten menojen tililtä vai suoritettava lainavaroista; sekä valtuuttaa rahatoimikamarin ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin maatilan asianmukaiseksi hoidattamiseksi viljelysvuonna Evätty aktie- Rahatoimikamariin osoitetussa kirjelmässä oli aktiebolaget Alberga b b ergl g osat^- osakeyhtiö tarjoutunut 1,300,500 markan hinnasta kaupungille myyyhtiön osak- mään kaikki mainitun yhtiön osakkeet. Huhtikuun 19 päivänä anta- ynti massaan lausunnossa 2 ) rahatoimikamari ei pitänyt vaadittua hintaa kalliina näiden seutujen maa-arvoon verraten. Samaten voi tilan osto eräin edellytyksin olla kaupungille hyödyllinen ja edullinen. Jos nimittäin kaupungilla olisi hallussaan Domarbyn ja Reimarsin välillä Kärbölen kylässä sijaitsevat maatilat ja niiden lisäksi Mäkkylän kruununvirkatalo, olisi Albergan kartano luonnollisena renkaana kaupungin maa-alueiden laajentamisessa länteen päin. Mutta kun näin ei ollut laita, ei olisi hyvin harkittua jo nyt käydä ostamaan tätä maatilaa; Albergan oston tulisi jäädä toiseen sijaan. Lisäksi tuli, että tätä maatilaa tuskin voitaisiin käyttää Vikin kapteeninvirkatalon vastikkeena. Rahatoimikamari sentähden esitti, että kaupunginvaltuusto päät- keid t arj^s Valt. pöytäk ») Valt. pain. asiakirj. n:o 29.