Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus
|
|
- Jussi Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus
2 Sisällys Spastisuus... 4 Mitä spastisuudella tarkoitetaan?...4 Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä...4 Spastisuus on...5 Mitä spastisuus ei ole?...7 Spastisuus voi haitata päivittäisiä toimintoja... 8 Spastisuus edistää virheasentoja...8 Spastisuutta lisääviä tekijöitä...9 Spastisuutta voidaan hoitaa Asentohoito...10 Fysio- ja toimintaterapian keinoja spastisuuden hallinnassa...11 Kuntoutujan oma hoito spastisuuden lievittämiseksi...13 Spastisuuden lääkehoito Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet...15 Paikallisesti annosteltavat lääkkeet...16 Botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa...16 Botuliinitoksiinin vaikutusmekanismi...16 Botuliinihoidon kohdelihaksia Botuliinitoksiini ja fysioterapia...18 Potilastapaus...19 Spastisuuden mittaaminen Sanasto Lähteet Esipuhe Joka päivä 40 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön (AVH:n). Nykyisillä hoitomuodoilla sairastumisriskiä voidaan vähentää ratkaisevasti niin, että jopa neljä viidestä AVH:sta on kokonaan estettävissä. Mikäli ennaltaehkäisevä hoito ei kuitenkaan toteudu suunnitellusti, lisääntyy sairastuvien määrä puolella parinkymmenen vuoden kuluessa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Aivoinfarktin ennuste on parantunut merkittävästi tehostuneen akuuttihoidon ansiosta, ja yhä useampi potilas toipuu hyvin, jopa täydellisesti. Samasta syystä erittäin vaikeastakin aivoinfarktista voi nykyään selviytyä, joten kuntoutuksen tarve ei vähentyne tulevaisuudessakaan. Spastisuus on keskushermostovaurion oire, jolla tarkoitetaan aivo- tai selkäydinvaurion aiheuttamaa lihastonuksen kohoamista ja siihen liittyvää venytysheijasteiden kiihtymistä. Spastisuus ei aina muodosta merkittävää lisähaittaa potilaalle halvausoireen lisäksi, eikä se myöskään välttämättä aina vaadi hoitoa. Normaaliin elämään palaamista haittaavan tai kivuliaan spastisuuden hoito voi kuitenkin olla erittäin tarpeellista. Sen hoitamatta jättäminen voi johtaa komplikaatioihin ja lisätä sekä hoidon tarvetta että inhimillistä kärsimystä. Spastisuuden kanssa voi myös tottua elämään ja joskus spastisuudesta on suorastaan hyötyä ja sitä voi oppia käyttämään hyväkseen. Kädessäsi oleva opas kertoo spastisuuden syistä ja syntymekanismeista sekä hoitomahdollisuuksista. Oppaassa esitellään spastisuuden hallintaa lisääviä keinoja kuntoutujan ja häntä hoitavien läheisten tai ammattilaisten käyttöön. Aivoinfarktipotilaan spastisuuden lääkehoitoon kuuluu Käypä hoito -suosituksen mukaisesti suoraan hermolihasliitokseen vaikuttava, pistoshoitona annettava botuliinitoksiini. Tämä hoitomuoto soveltuu osalle potilaista, ja oikein suunnattuna se vähentää spastisuuden aiheuttamaa haittaa, edesauttaa kuntoutuksen toteutumista ja saattaa parantaa potilaan toimintakykyä. Tämä Aivoliiton tuottama, 2011 tarkistettu opas, on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriön sairastaneille, heidän omaisilleen sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Kiitän sydämellisesti oppaan kirjoitustyöhön osallistuneita. Risto O. Roine Professori, ylilääkäri TYKS, Neurologian klinikka 2 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 3
3 Spastisuus Spastisuus on tuttu sana aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille ja heitä hoitaville ja kuntouttaville. Se, mitä ilmiöllä tarkoitetaan ja ymmärretään, vaihtelee melkoisesti. Spastisuus on keskushermostovaurion yksi oire. Muut keskushermostovaurion oireet, esimerkiksi lihasheikkous tai koordinaatiohäiriö voivat hankaloittaa liikkumista tai toimintaa enemmän kuin spastisuus. Yksistään spastisuuden eliminointi ei kohenna toimintakykyä. Pelkkä hypertonus eli lihasjänteyden kohoaminen ei ole spastisuutta. Spastisuutta eivät myöskään ole hermovauriosta ja käyttämättömyydestä johtuvat muutokset hermon tai lihaksen sisäisissä ominaisuuksissa. Jäykkyys voi liittyä kontraktuuraan eli lihasten lyhenemään, sidekudosmuutokseen, lihasten liikakasvuun tai surkastumaan. Spastisuus on yleinen ilmiö aivoverenkiertohäiriön lisäksi esimerkiksi aivoruhjeen, MS-taudin tai selkäydinvamman yhteydessä. Eri sairauksissa spastisuus ilmenee hiukan eri tavoin, joten myös hoidot vaihtelevat. Tässä esitteessä kuvataan erityisesti AVH:n seurauksena tullutta spastisuutta. Varhaisella puuttumisella voidaan estää spastisuuden aiheuttamaa toiminnallisuuden vähenemistä. Mitä spastisuudella tarkoitetaan? Spastisuudella tarkoitetaan lihaksen liikenopeuteen liittyvää venytysrefleksin aktiivisuutta, jolloin nopea lihasvenytys tuottaa liioitellun lihassupistuksen. Spastisessa lihaksessa epänormaalisti kohonnut jänteys vastustaa lihaksen venymistä liikenopeuden kasvaessa tai kun tietty liikenopeus tai nivelkulma ylitetään. Mitä nopeammin liikkeen yrittää suorittaa, sitä voimakkaammin lihas vastustaa liikettä. Usein spastisessa lihaksessa tuntuu venyttäessä selvä liikkeen takertuminen. Spastisen lihaksen jänteys lisääntyy pienestäkin ärsytyksestä. Kosketus, asennon muutos, muiden lihasten toiminta tai vaikkapa lämpötilamuutos saa aikaan lihaksen supistumisen. Spastisuuden aste voi vaihdella kohonneesta liikettä vastustavasta jänteydestä kivuliaisiin, kouristaviin spasmeihin. Spastista lihasta ei voi tahdonalaisesti hallita. Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä Lihaksiston tehtävänä on pitää yllä asentoa ja tuottaa liikettä. Hermosto säätelee ja ohjaa lihaksistoa monimutkaisella ja tarkalla tavalla. Lihaksesta tulee aistimien eli reseptorien kautta tuntotietoa selkäytimeen ja ylöspäin aina aivokuorelle saakka. Aivoista ja selkäydintasolta toimintakäskyt ohjeineen kulkevat lihaksiin laskevien hermoratojen välityksellä. Spastisuus on merkki keskushermoston (aivot ja selkäydin) toiminnan häiriöstä. Se liittyy ylemmän motoneuronin vaurioon. Ylemmällä motoneuronilla (YMN) tarkoitetaan aivoista laskeutuvaa liikehermoa, joka selkäydintasolla kytkeytyy lihakseen menevään liikehermoon, alempaan motoneuroniin. YMN-vaurio toisaalta aiheuttaa lihaksistossa hallitsematonta yliaktiivisuutta, toisaalta heikentää motorista kontrollia, vähentää lihasvoimaa ja koordinaatiota. Liikekäskyjä kuljettavan hermoradan (kortikospinaalirata) äkillinen vaurio johtaa tahdonalaisen eriytyneen lihastoiminnan estymiseen, jolloin raaja on aluksi täysin veltto. Muutaman päivän tai viikon aikana lihasjänteys alkaa kohota gammamotoneuronin lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi ja mahdollistaa aktiivisen lihastoiminnan. Spastisuudessa lihaksen hermostollinen säätely on häiriintynyt. Eri kudoksista selkäytimeen saapuvien tuntoärsykkeiden käsittely muuttuu ja seurauksena on alemman motoneuronin muuttuminen yliaktiiviseksi, jolloin venytysrefleksi on yliherkkä. Lihas saa liikaa impulsseja ja niitä rajoittava hermotoiminta on vähentynyt laskevissa hermoradoissa olevan vaurion vuoksi. Jännevenytysheijasteet ovat vilkastuneet ja ne tulevat esille laajentuneelta alueelta ärsytettynä. Venytysheijaste voi tulla esille nopeana toistuvana nykäyksenä, jolloin puhutaan klonuksesta. Paitsi tuntoärsykkeet, myös erilaiset autonomisen hermoston ärsykkeet, voivat vaikuttaa spastisuuden ilmentymiseen. AVH:n yhteydessä hermoratojen johtumishäiriöitä on myös kehon toimivammalla puolella. Spastisuus on lihaksen liiallista jänteyttä, jossa lisäksi vastus kasvaa venytyksen nopeuden ja nivelen liikesuunnan muuttumisen myötä ja/tai kun kynnysnopeus tai nivelkulma ylitetään refleksikaaren yliherkkyyttä tuntoreseptorit ovat yliherkkiä venytysrefleksi on yliaktiivinen ärsykkeiden estomekanismi on häiriintynyt lihas on yliaktiivinen ja supistuu hallitsemattomasti seurausta keskushermostovauriosta ylemmän motoneuronin oireyhtymän yksi oire (YMN) laskevien ratojen impulsseja ehkäisevä vaikutus puuttuu 4 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 5
4 YMN-oireyhtymän merkkejä negatiiviset: lihasheikkous motorisen aktiviteetin ja kontrollin puute koordinaatioheikkous fatiikki positiiviset: spastisuus klonus ihorefleksit (mm. Babinski) dystonia Lihaskäämi Agonistilihas Ylemmän motoneuronin vaurion merkkejä. Negatiiviset kertovat jotakin puuttuvan, positiiviset taas jotakin tulleen lisää. Tuntohermosolu lihaskäämistä selkäytimeen Välisolu Liikehermosolu, alfamotoneuroni selkäytimestä lihakseen Antagonistilihas Piirros 1. Venytysrefleksi Selkäytimen ja lihaksen välistä paikallista tiedonkulkua kuvaa venytysrefleksin toiminta. Lihaksessa olevat aistimet, lihaskäämit, aistivat lihaksen pituudessa tapahtuvat muutokset. Ne välittävät tiedon selkäytimen etusarvessa oleviin liikehermoihin eli alfamotoneuroneihin, jotka saavat aikaan lihaksen supistumisen. Lihassupistuksen seurauksena lihaskäämien toiminta lakkaa, eikä hermoärsykkeitä tule selkäytimeen. Lihaksen supistus vähenee. Agonistilihaksen supistuessa antagonistilihaksen on rentouduttava. Tämä rentous välittyy selkäytimen inhiboivan välisolun kautta. Alfamotoneuronin seurana kulkee gammamotoneuroni, joka säätelee lihaskäämien herkkyyttä. Gammaneuroneissa on jatkuva valmius. Lihaksissa oleva lihasjänteys ylläpitää valmiutta asennon säilyttämiseen ja liikkeen tuottamiseen. Normaali jänteys sallii lihaksen passiivisen venymisen. Liiallista lihaksen toimintaan syttymistä säädellään ja rajoitetaan monin hienovaraisin keinoin. Golgin jänneelin tasapainottaa lihaksen rentoutta ja jännitystä, selkäytimen välineuroneilla on inhiboivaa, estävää vaikutusta. Laskeva retikulospinaalinen hermorata on tärkein estävä rata. Mitä spastisuus ei ole? Normaali lihas = Passiivisesti raajaa liikuttaessa vain biomekaaniset tekijät (kuten viskositeetti, elastisuus) aiheuttavat vastusta, lihassupistusta ei tule. Hypertonus = Kohonnut jänteys ja venytysvastus, jonka lihaksen ja siihen liittyvien kudosten lisääntynyt mekaaninen jähmeys tuottavat (ei muutu liikenopeuden kasvaessa). Rigiditeetti = Jatkuva vastustus passiivista ulkoista venytystä vastaan, liikkeen vastus on olemassa nopeudesta riippumatta, samanaikainen agonistien ja antagonistien supistus voi tapahtua ja nivelen liikesuunnan kääntämistä vastustetaan. Raaja ei pyri palaamaan tiettyyn asentoon. Dystonia = Liikehäiriö, tahaton jatkuva tai ajoittainen lihassupistus aiheuttaa kiertäviä tai toistuvia liikkeitä, epänormaaleja asentoja tai molempia. 6 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 7
5 Spastisuus voi haitata päivittäisiä toimintoja Spastisuudella voi olla merkittävä elämänlaatua madaltava vaikutus kuntoutujalle. Omatoimisuus vähenee ja haitta tuntuu päivittäin, kun pukeutuminen, syöminen, oman hygienian hoitaminen ja liikkuminen vaikeutuvat. Kipu ja jäykkyys voivat haitata lepoa ja unta. Spastisuus väsyttää kuntoutujaa ja kuluttaa jo ennestään rajallisia voimavaroja. Pitkään jatkuessaan spastisuus yhdessä muiden YMN-oireiden kanssa muuttaa lihasta ja sen toimintaa. Normaalisti lihakset toimivat agonisti/antagonisti-pareina, vaikuttajana ja vastavaikuttajana. Liika jänteys aiheuttaa yksipuolista lihasaktivaatiota ja vastapuolen lihakset venyvät ja löystyvät ja niiden liikehermot taantuvat. Myös hermokudos menettää joustavuuttaan, kun sen aineenvaihdunta ja mekaaninen liike vähenevät lihasten ja sidekudosten Spastisuus aiheuttaa ankaraa liikkeen vastustusta sekä usein tahattomia liikkeitä ja nykäyksiä. Hoitolaitoksissa ja kotihoidossa spastisuus voi nousta ongelmaksi kuntoutujaa avustettaessa. Tottumaton hoitaja tai avustaja voi olla ihmeissään vastustuksesta kuntoutujan raajaa liikuteltaessa. Kannattaa muistaa, että spastisuus on tahatonta. Pelkästään kohonnut jänteys eli hypertonus tukee asennon ylläpitämistä ja siitä on usein hyötyä päivittäisissä toimissa selviytymiseksi. Täysin velttoon alaraajaan ei voi tukeutua, se vaikeuttaa siirtymisiä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Spastisuus edistää virheasentoja Tyypillisiä spastisuuden aiheuttamia virheasentoja AVH-kuntoutujalle ovat mm. alaraajassa nilkan ja jalkaterän kiertyminen, raajan vetäytyminen kohti keskiviivaa, polven ojennusjäykkyys ja lonkan koukkuasento. Yläraajassa vastaavasti nähdään sormien vetäytyminen nyrkkiin, ranteen ja kyynärnivelen koukkuasennot ja olkanivelen sisäänkiertyminen. Myös halvauspuolen vartalolihaksissa voi olla spastisuutta. lyhenemisen myötä. Sen seurauksena kipu ja särky voivat lisääntyä. Nekin rajoittavat liikettä. Käyttämättömyys ja nivelten virheasennot sallivat lihaksen lyhenemisen. Lihasten, jänteiden ja nivelten elastisuus vähenee, jähmeys lisääntyy, ne kiristyvät ja lyhenevät. Lihas surkastuu ja lihaskudos muuttuu sidekudosmaiseksi. Lihaksen toimintakyky heikkenee. Liikeradan supistuessa niveltä uhkaa jäykistyminen. Jos liikeratoja ei jatkuvasti ylläpidetä, voi seurata pysyviä lihasten ja sidekudosten lyhenemiä, kontraktuuria. Lyhenemän estäminen on helpompaa kuin sen hoitaminen. Lihasta ei tulisi pitää lyhentyneenä liikkumattomana pitkiä aikoja; erityisesti nilkassa lyhenemä syntyy nopeasti liikkumattomuuden seurauksena. Kuva 1. Spastinen yliaktiivisuus saa käden lihakset ja hermokudokset kiristymään ja lyhenemään. Kun käsi on rauhassa venytellen avattu, voi sen aktiivinen käyttäminen olla mahdollista. Käden tarkoituksenmukainen käyttäminen normalisoi hermokudoksen toimintaa ja lievittää ajan mittaan spastisuuden tuomaa hankaluutta. Spastisuutta lisääviä tekijöitä Ajan mittaan kuntoutuja oppii tuntemaan kehonsa uudestaan ja tietämään, mitä sietää ja mitä kannattaa välttää. Nopeat asennonmuutokset voivat lisätä spastisuutta olivatpa ne itse aiheutettuja, hoitajan tai avustajan tai ulkoisen tekijän, esim. liikenteen aiheuttamia. Spastisuuden lisääntymiseen vaikuttavia sisäisiä tekijöitä voi olla hankala oppia tuntemaan. Näitä ovat esimerkiksi kipu, pelästyminen, virtsatietulehdus tai ummetus. Autonomisen hermoston lähettämät viestit eivät aina näy ulospäin. Tuntopuutosten vuoksi kuntoutuja ei tiedosta esim. hankautumia eikä kudosvaurioita, mutta lisääntynyt spastisuus voi olla siitä vihje. Lastojen ja tukien sopivuudesta tulee huolehtia erityisesti, kun raajassa on tuntopuutoksia. Hermojen pinnetilat ja puristumiset aiheuttavat kipua. Vuodepotilaan vaarana ovat makuuhaavat, jotka myös lisäävät spastisuutta. 8 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 9
6 Spastisuutta voidaan hoitaa Lääkärillä, hoitajalla, fysio- ja toimintaterapeutilla on melkoinen hoitovalikoima käytettävissään, kun spastisuutta halutaan vähentää. Tiivis yhteistyö näiden asiantuntijoiden ja kuntoutujan kesken voi olla tarpeen, jotta kuntoutujalle löydetään hänelle sopivin hoitokeino. Spastisuuden vähentäminen akuuttivaiheessa voi viivästyttää kontraktuurien muodostumista ja tukea kuntoutumisen edistymistä parhaassa kuntoutumisvaiheessa. Kuntoutujan halukkuus omahoitoon on olennaista, jotta hyviä hoitotuloksia saavutetaan. Vaikka spastisuus ei ole tahdonalaisesti hallittavissa, voivat sekä kuntoutuja että häntä hoitava tai avustava henkilö vähentää sitä lisääviä tekijöitä. Fysio- ja toimintaterapeutit toimivat aktiivisina neuvonantajina ja ohjaajina ja opastavat niin kuntoutujaa ja omaisia kuin muuta hoitohenkilökuntaakin. Jokaisen kuntoutujan tilanne on yksilöllinen. Hoidon tavoitteita: elämänlaatu paranee aktiivisuus lisääntyy ja toiminnallinen harjoittelu mahdollistuu toimintakyky paranee apuvälineiden pukeminen/riisuminen itsenäisesti mahdollistuu Asentohoito Sairastumisen jälkeisessä akuuttivaiheessa pystytään asentohoidolla hillitsemään tai estämään kuntoutujan spastisuuden aiheuttamia virheasentoja. Suositeltavin asento vuoteessa on kylkimakuuasento, johon kuntoutuja tyynyjen tuella asetellaan. Halvaantuneella kyljellä maatessa kuntoutujan ylä- ja alavartalon on hyvä olla kiertyneenä toisiinsa nähden. kipu lievittyy nivelten liikeradat pysyvät yllä asentohoito mahdollistuu hygienian hoito helpottuu avustettavuus paranee Selinmakuuasento ei sovi kaikille, koska se voi lisätä ojentajalihasten spastisuutta. Sen seurauksena kääntyminen ja istumaan nousu vaikeutuvat. Mikäli sitä käytetään, on hyvä huolehtia asennon symmetrisyydestä. Pyörätuolissa tai tuolissa pöydän ääressä kuntoutuja istuu vartalo suorana hieman eteen kallistuneena molemmat kädet kyynärpäitä myöten pöydällä. Lonkat ja polvet ovat 90 asteen kulmassa. Tuolin ja pyörätuolin oikea mitoitus tukee kuntoutujan ryhdikästä istuma-asentoa. Napakka istuinalusta ja selkänoja tukevat kuntoutujaa keskiasentoon. Jalat ovat tuetut lattialle tai jalkalaudoille. Päivittäisissä toiminnoissa kuntoutujan liiallinen ponnistelu, yrittäminen tai kiirehtiminen sekä esim. kaatumisen tai kivun pelko lisäävät spastisuutta. Luottamus ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja avustavaan henkilöön vähentää liiallista lihasaktiviteettia. Tilanteen rauhoittaminen rentouttaa kuntoutujaa. Fysio- ja toimintaterapian keinoja spastisuuden hallinnassa Spastisuuden hoito ei ole itsetarkoitus eikä yksin spastisuuden eliminoiminen paranna toimintaa. AVH-kuntoutuksessa yleisesti huomioidaan kaikki YMN-oireet, ja erityisesti keskitytään puuttuvien tekijöiden vahvistamiseen. Velttohalvauksen yhteydessä pyritään jänteyttä kohottamaan, jotta aktiivinen toiminta mahdollistuu. Spastisessa vaiheessa on pyrittävä vähentämään jänteyttä ja varsinkin spastisuutta, jotta terapia ja harjoittelu paremman kehon hallinnan ja tarkoituksenmukaisten liikemallien löytymiseksi mahdollistuu. Hitaasti toistetut passiiviset liikkeet rentouttavat. Liikelaajuuksia ylläpitävät liikkeet sekä niin lyhyet kuin pitkätkin venytykset hellittävät spastisuutta. Niillä voidaan vähentää myös jo syntyneitä jäykkyyksiä. Hyvin eripituiset venytykset tuottavat tulosta. Hypertonus heikkenee jo minuutin venytyksestä. Ranteen koukistajalihasten 20 minuuttia kestävä venytys vähentää ranteen ja myös hauislihaksen spastisuutta. Pystyasennossa kehon paino venyttää pohjelihaksia: tuettu 30 minuutin seisominen vähentää spastista ärsytystä, jolloin liikerata lisääntyy, liikehermon ärtyvyys vähenee ja vastapuolen lihaksen liikehermon ärtyvyys lisääntyy. Ortoosit eli jalkatuet estävät spastisuutta vähentämällä tuntoärsytystä. Ne myös suojaavat virheasennoilta ja mahdollistavat liikkumisen. Tukien antama turvallisuuden tunne voi vähentää kaatumispelkoa, mikä vähentää spastisuutta laajemminkin kehossa. Kipsauksilla saadaan pitkäkestoinen venytys, jolla voidaan vähentää spastisuutta sekä nivelen liikerajoitusta. Lastoja käytetään AVH-kuntoutujilla kipsausta enemmän. Staattinen lasta pitää erityisesti yläraajan hyvässä asennossa. Ihorikkoja tai hankaumia tulee seurata. Toiminnalliset lastat helpottavat ja rohkaisevat spastisen raajan käyttöä. Niitä voidaan tehdä yksilöllisesti kuntoutujan tarpeen mukaan. Pehmeät lycrasta valmistetut lastat ovat hyvin siedettyjä. Spastisuuden madaltamisen ohella ne lisäävät passiivista liikerataa ja sallivat liikkeen. Ne vähentävät myös mahdollista turvotusta. Lastoja pidetään yleensä pari kertaa päivässä 2 3 tunnin ajan tai öisin. Ilmalastaa voi hyödyntää yläraajaan tukeutumista harjoitellessa. Paikallinen jäähilehoito lievittää mm. ranteen ja sormien spastisuutta tehokkaasti ennen käden toiminnallisia harjoituksia. Terapeutti ohjaa kuntoutujan käden jäähileveteen hetkeksi ja käsittely toistetaan muutamia kertoja. Myös esim. kylmäpakkaus 20 minuutin ajan pohje- 10 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 11
7 lihaksissa vähentää nilkan spastisuutta. Allasterapiassa 30-asteisessa vedessä spastisuus lievittyy ja samalla pehmytkudosten joustavuus paranee. Lämpöhoidot lievittävät kipua ja siten myös spastisuutta. Kylmän ja lämpimän vaikutus voi vaihdella yksilöittäin. Spastisuutta alentamaan voidaan käyttää erilaisia sähköhoitoja. Kutaanistimulaatio annetaan hansikas- tai sukkaelektrodin avulla. Funktionaalisen sähköstimulaation avulla voidaan ärsyttää spastisten lihasten vastavaikuttajalihaksia, jolloin spastiset lihakset rentoutuvat. Spastisuutta voidaan myös väsyttää suoraan spastista lihasta stimuloimalla. Rinta- ja lannerangan siirtymäalueelle annettu sensorinen stimulaatio vähentää alaraajan spastisuutta. Puolen tunnin TNS-hoito vähentää spastisuutta lyhytaikaisesti, mutta vaikutuksen kesto lisääntyy, jos hoito on päivittäistä. Jos spastisuus on kohonnut kivun vuoksi, voi TNS olla tehokas kivun/spastisuuden vähentämiseksi. Kuva 3. Yläraajan venytys Kuva 2. Erilaiset rytmistä liikettä ylläpitävät välineet, kuten kuntopyörä, polkulaite, kävelysimulaattori tai robottiavusteiset harjoituslaitteet lievittävät spastisuutta. Kuntoutujan oma hoito spastisuuden lievittämiseksi Lääkärit ja terapeutit voivat antaa asiantuntemuksensa kuntoutujan avuksi, mutta kuntoutustyön hän tekee itse. AVH:n jälkeen keho ei entiseen tapaan ilmaise, jos asento on huono, siksi se on totuttava tarkistamaan. Asentohoidosta kannattaa huolehtia itsekin. Aktiivisia harjoituksia ja pitkäkestoisia lihasvenyttelyjä rentoutumisineen tehdään omatoimisesti päivittäin (kuva 3). Toimintakyvyn edistyessä spastisuus yleensä lievittyy. Säännöllinen liikunta ja hyvä mielialakin vaikuttavat spastisuuteen. Painon kantaminen ja siirtäminen halvausraajalle auttavat spastisen yliherkkyyden poistamisessa. Päivittäinen seisominen on tärkeä harjoitus. Mikäli itsenäinen seisominen ei onnistu, käytetään seisomatelinettä. Kävelyyn lähdettäessä voi ottaa tavaksi siirtää ensin paino halvaantuneelle jalalle, jolloin liiallinen lihasjänteys lievittyy. Kävellessä ilman apuvälineitä paino siirtyy rytmisesti halvaantuneelle jalalle edistäen normaalia lihastoimintaa. Kävelykeppiä käytettäessä paino jää paremmin toimivan puolen ja kepin varaan, mikä saattaa sallia spastisuuden kohoamisen. On huomattava, että toisinaan kepin suoma turvallisuuden tunne voi madaltaa spastisuutta. Esimerkiksi liikenteessä, ihmisjoukossa liikkuessa, keppi on merkki ohikulkijoille ja antaa turvaa. Sauvakävely lisää rentoutta ja symmetriaa. Rentoutumisen harjoittelu kannattaa. Uinti sekä allasvoimistelu lämpimässä vedessä on hyväksi. Kuntosaliharjoittelukin on hyvää itsehoitoa. Oikein suoritettuna se ei lisää spastisuutta, mutta pelkästään toimivamman puolen harjoittaminen on haitallista. Alkuverryttely ja harjoituksen jälkeinen venyttely ovat tärkeitä kaikessa liikunnassa. 12 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 13
8 Oma hoito on kokonaisvaltaista itsestä huolehtimista: Spastisuuden lääkehoito spastisuutta lisäävien tekijöiden välttäminen rentoutuminen pystyasento, seisominen omatoimiharjoitukset (omalta terapeutilta saadut) lihasten säännöllinen venyttely lihaksen pitkäkestoinen venytys > 30 min. (+ tuet ja lastat) lihaksen painaminen (asentohoito, ilmalasta) paikallinen kylmähoito (kylmäpakkaus 20 min.) asentohoito (spastisella kyljellä nukkuminen tai käteen tukeutuminen seistessä tai pöydän ääressä istuessa) kiertoliikkeet vartalossa (kierrot istuen tai seisten, kävelyssä käsien myötäliikkeet, sauvakävely) kehon puoliskojen symmetrinen käyttäminen (kaksikätisyys, painon jakautuminen eri asennoissa, kävelyn tasainen askellus, toimivamman puolen yliaktiviteetin välttäminen) lihasaktiviteetin lisääminen ja ylläpitäminen halvauspuolella säännöllinen liikunta levollisen, hyvän mielialan ylläpitäminen Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet Suomessa käytettyjä luurankolihasten spastisuutta vähentäviä lääkkeitä ovat käytännössä baklofeeni (Lioresal, Baclon, Baclopar ) ja titsanidiini (Sirdalud ). Baklofeeni on läheistä sukua gamma-aminovoihapolle (GABA), joka on estävä välittäjäaine keskushermostossa. Titsanidiini puolestaan estää selkäytimessä lihastonusta kiihottavien aminohappojen vapautumisen. Muita lääkkeitä, joita saatetaan käyttää spastisuuden hoidossa, ovat bentsodiatsepiinit, ensisijaisesti diatsepaami, joka myös vaikuttaa GABA-järjestelmän kautta. Myös klonatsepaamia käytetään jonkin verran. Yleisesti bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä ei käytetä mielellään pitkiä aikoja, koska lääkitykseen voi kehittyä riippuvuutta. Spastisuuteen ja sen eri ilmentymiin vaikuttavien lääkkeiden tehokkuudesta on tehty vain niukalti laadukkaita tutkimuksia. AVH:n aiheuttamaa spastisuutta on selvitetty vain yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa baklofeeni oli lumelääkettä tehokkaampi. Kahdessa systemaattisessa katsauksessa on esitetty keskeisimmät tiedot spastisuuslääkkeiden vaikutuksista. Näissä toisessa keskityttiin nimenomaan käsittelemään spastisuutta vähentävien lääkkeiden käyttöä ei-etenevissä sairauksissa, jollainen on myös aivoverenkiertohäiriön jälkitila. Johtopäätöksenä katsauksista oli, että sekä baklofeeni että titsanidiini vähentävät spastisuutta, mutta niiden teho on vähäinen. Syynä saattaa olla tutkimusten pieni potilasotos ja tehon vaikuttavuuden arvioinnin erot. Eroa näiden kahden lääkkeen välillä ei ollut vaikuttavuudessa. Vain harvassa tutkimuksessa oli arvioitu antispastisten lääkkeiden vaikutusta toimintakykyyn tai elämänlaatuun. Suun kautta nautittavilla spastisuuden hoitoon käytettävillä lääkkeillä on runsaasti haittavaikutuksia. Titsanidiinilla tehdyissä tutkimuksissa sivuvaikutuksia on havaittu %:lla potilaista; tavallisimmin väsymystä ja suun kuivumista. Diatsepaamilla on todettu niin ikään väsymystä, uupumusta ja lihasheikkoutta %:lla käyttäjistä. Baklofeenin käyttäjistä %:lla potilaista oli haittavaikutuksena uneliaisuutta, huimausta ja/tai lihasheikkoutta. Haittavaikutukset ovat olleet annosriippuvaisia ja ne vähenevät, kun annosta pienennetään. Huomattavaa on, että edellä mainituilla valmisteilla on keskushermostovaikutuksia, joiden epäillään hidastavan kuntoutumista toipumisvaiheessa. Systeemisesti vaikuttavista spastisuuslääkkeistä saattaa olla hyötyä yksittäisille potilaille, joskin niiden teho voi jäädä vaatimattomaksi. Baklofeenin tai titsanidiinin annosta kannattaa nostaa vähittäin, kunnes saadaan toivottu vaikutus tai ilmenee liian haitallisia sivuvaikutuksia. Näitä lääkkeitä on käytettävä harkiten myös siksi, että ylimääräinen jänteys alaraajassa saattaa olla tarpeen tukevan pystyasennon kannalta. 14 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 15
9 Paikallisesti annosteltavat lääkkeet Botulinum- tai botuliinitoksiini (Botox, Xeomin, Dysport, NeuroBloc ) on lääke, jolla voidaan lihas lamata noin 3 4 kuukaudeksi. Lääke ruiskutetaan suoraan lihakseen. Baklofeenia voidaan ruiskuttaa suoraan selkäydinnestetilaan käyttäen ihon alle asetettua pumppua ja ohutta katetria. Menetelmästä on kohtalaisen hyviä kokemuksia muuten vaikeahoitoisesta ja invalidisoivasta spastisuudesta. Lääkkeen teho selvitetään ennen pumpun asentamista yksittäisillä lääkeinfuusioilla. Botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa Botuliinitoksiini on laajimmin käytetty pistettävä lääkeaine paikallisen spastisuuden hoitoon. Lääke vaikuttaa hermolihasliitokseen lamauttavasti ja tuottaa väliaikaisen lihasheikkouden. Se sopii paikallisen tai segmentaalisen spastisuuden hoitoon. Botuliinitoksiini on anaerobisen bakteerin (Clostridium botulinumin), tuottama valkuaisaine, joka on tunnetuin biologinen lihaksia lamaava aine. Sitä on käytetty 1990-luvun alusta ja viime vuosina yhä enemmän myös spastisuuden hoitoon. Toksiiniserotyypit ovat: A,B,C,D,E,F ja G. Suomessa käytössä olevat kaupalliset valmisteet ovat A- ja B-tyyppiä. Toksiini ei ylitä veri-aivoestettä. Piirros 2. Hermo-lihasliitos, jossa presynaptiset päätteet sijaitsevat. Botuliinitoksiini estää välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin vapautumisen, jolloin hermon käskyt eivät välity lihakseen. Hermo-lihasliitos Synapsirakkulat, joissa asetyylikoliini Presynaptinen pääte Motorinen päätelevy Botuliinitoksiinin vaikutusmekanismi Toksiini estää presynaptisesti asetyylikoliinin vapautumisen hermo-lihasliitoksessa, jolloin sen toiminta lamautuu. Samalla kun lihas on lamaantunut, hermon uudelleen kasvu stimuloituu. Lääkkeen vaikutus häviää vähitellen, koska hermosäikeet versovat ja lihas saa uuden hermotuksen muutaman kuukauden kuluessa. Uudet hermo-lihasliitokset mahdollistavat lihaksen toiminnan palautumisen. Lääke vaikuttaa myös tuntopalautteeseen mahdollisesti lihaskäämien kautta ja lievittää kipua rentouttavan vaikutuksensa vuoksi. Piirros 2 viereisellä sivulla. Botuliinitoksiini pistetään spastiseen lihakseen ja lääkkeen vaikutus on nähtävissä 1 2 viikon kuluttua pistoksesta. Hoito on uusittava 3 6 kuukauden välein hermotoiminnan palautumisen vuoksi. Aikuisten spastisuuden hoidossa ei yleensä tarvita pitkiä sarjamaisia hoitoja. Useimmiten tyydytään muutamaan pistokseen, jotka mahdollistavat muun terapian etenemisen ja tilanteen kohenemisen. Kuntoutujan hoidettavat spastiset lihakset löytyvät EMG:n avulla selkeimmin. Pistoksia voidaan myös antaa EMG-ohjauksessa tai kokenut lääkäri kliiniseen oireistoon ja tutkimukseen perustaen. EMG-ohjauksessa hoitotulos on parempi, mutta hoito voi olla jonkin verran kivuliaampi kuin pistoshoito ilman EMG-ohjausta. Spastisuus sellaisenaan ei ole botuliinitoksiinihoidon aihe. Sopiva hoito määräytyy sen mukaan, onko mahdollista saavuttaa tavoitteita, joita kuntoutujalla ja hänen läheisellään on. Onko tavoitteena toiminnan koheneminen, kivun lievitys tai spastisuuden aiheuttamien komplikaatioiden vähentäminen? Kontrolloidut kokeet ovat osoittaneet, että pistoshoito madaltaa lihasjänteyttä. Lihaksen lyhenemää tai lihaksen surkastumaa ei suoraan voida hoitaa botuliinipistoksilla. Passiivisen liikkeen vastuksen aleneminen mahdollistaa fysioterapian ja muun kuntoutuksen toteuttamisen. Pistoshoitoon tuleekin aina liittää kuntoutujan ohjaus, fysioterapia ja muu kuntoutus. Kivuliaiden kramppien lievittyminen parantaa unen laatua, kuten myös makuuasennon korjaantuminen. Kivun lievitys ja komplikaatioiden, kuten haavaumien ja kämmenen sieni-infektioiden estäminen mahdollistuu. 16 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 17
10 Botuliinihoidon kohdelihaksia Alaraajojen kohdelihaksia ovat lonkan ja polven koukistajalihakset. Joskus myös lähentäjälihasten pistoshoito voi tuottaa hyvän hoitotuloksen, kuten myös varpaiden ojentajalihasten hoito. Nilkan virheasennon korjaamiseksi EMG-tutkimus on usein tarpeen, jotta oikeat hoidettavat lihakset löytyvät. Yläraajan lihaksista tavallisimmat pistokohteet ovat kyynärnivelen ja ranteen koukistajalihakset. Jos spastisuus estää sormien liikettä, voidaan myös sormien koukistajalihaksia hoitaa. Toimimattoman ja liikkumattoman spastisen käden botuliinihoidosta ei yleensä ole hyötyä. Botuliinitoksiini ja fysioterapia Botuliinipistoshoitoa annetaan osana kokonaisvaltaista hoitoa ja harjoitusta. Niin botuliinipistoksia saanut kuntoutuja itse kuin hänen terapeuttinsakin huolehtivat siitä, että hän saa mahdollisimman paljon liikettä ja kuormitusta lääkkeen vaikutusaikana. Terapian tehostaminen ja kotiohje ovat tarpeen. Pistoshoito voi mahdollistaa tehokkaamman harjoittelun, aktiivisen liikkeen paranemisen ja omatoimisuuden lisääntymisen. Botuliinihoidon jälkeisessä terapiassa harjoitellaan tehtäväkeskeisesti päivittäin tarpeellisia taitoja riittävin toistoin. Painonkantamis- ja painonsiirtoharjoituksilla eri alkuasennoissa ja nivelkuormituksissa annetaan tuntoreseptoreille aistittavaa. Kävelyn koheneminen tai päivittäisten toimien parempi sujuminen on nyt ehkä mahdollista. Yläraajan pakotetun käytön harjoittelu voi mahdollistua niin ikään. Toiminnallisia sähköhoitoja voidaan käyttää, esimerkiksi kävelyn harjoittelussa tai yläraajan kurkottamis- ja tarttumisharjoituksissa. Laittein avustettu polkeminen sujuu paremmin lääkkeen vaikutusaikana. Robotti- ja laiteharjoittelulla saadaan myös harjoitteluannostusta lisättyä. Terapiassa houkutellaan hallittua lihastoimintaa esiin. Nyt vahvistetaan erityisesti vastapuolen lihaksistoa, lisätään antagonistien kontrolloivaa vaikutusta. Vastapuolen lihaksistossa saattaa olla käyttämättömyydestä johtuvaa surkastumaa tai lihakset ovat ylivenyttyneet. Usein myös spastisen lihaksen viereiset lihakset tarvitsevat vahvistusta. Lihasten joustavuutta ja pituutta lisätään ja liikerataa saadaan laajenemaan. Asentohoidolla (mm. lasta) voidaan varmistaa harjoitustulosta. Kuntoutuja tarvitsee opastusta välttääkseen asentoja, joihin spastisuus on ennen pistoshoitoa pakottanut, mutta jotka nyt ovat vältettävissä. Kenties vuosien tottumus vaatii uutta opettelua. Tilanteen edistyessä kotiohjeita tarkistetaan ja päivitetään. Potilastapaus 53-vuotiaalla miehellä oli vasemman keskimmäisen aivovaltimon tukos. Seurauksena oli laaja aivoinfarkti ja vaikea afasia sekä täydellinen oikean puolen motorinen halvaus. Erityisongelmaksi myöhemmin tuli voimakas oikean puolen spastisuus. Oikea kyynärnivel jäi 90 asteen kulmaan, oikea alaraaja oli voimakkaasti koukussa ja vasemman jalan päälle kiertyneenä. Jalan koukkuasennon vuoksi mm. vuoteessa kääntyminen ja nukkuminen vaikeutuivat. Lisäksi lihaskrampit olivat tuskallisia. Potilaan oikean kyynärnivelen koukistajalihaksiin pistettiin molempiin 50 yksikköä botuliinitoksiinia. Oikean alaraajan lähentäjä- ja polvenkoukistajalihaksiin pistettiin 100 yksikköä toksiinia. Pistosväli on alun kolmesta kuukaudesta pidennetty kuuteen kuukauteen ja tarkoitus on lopettaa toksiinihoito, koska toiminnallinen hyöty on saavutettu. Hoito mahdollisti fysioterapian aktiivisen toteuttamisen. Hoidolla saavutetut hyödyt: Lihaskouristukset ovat loppuneet lähes kokonaan. Potilas saa yläraajan ojennettua lähes täysin. Alaraajan virheasento on lähes korjaantunut. Hygienian hoito ja pukeutuminen on helpompaa. Nukkuminen ja vuoteessa kääntyminen onnistuvat hyvin. Istuma-asento on parempi. 18 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 19
11 Spastisuuden mittaaminen Sanasto Spastisuuden hoidon suunnittelemiseksi on sitä pystyttävä arvioimaan ja mittaamaan. Liikeanalyysi auttaa selvittämään, mikä tai mitkä lihakset vääristävät nivelten liikkeitä ja aiheuttavat virheasentoja. Lihakset tutkitaan havainnoiden sekä palpoiden, käsin tunnustellen. Passiivisia ja aktiivisia liikeratoja tutkiessa voi käyttää eri liikenopeuksia ja nopeita suunnanvaihtoja vastuksen määrän tunnistamiseksi. Kliinisessä tutkimuksessa käytetyimmät arviointimenetelmät lienevät Ashworthmittari (AS) ja modifioitu Ashworth-mittari (MAS). Ashworth-testissä raajaa liikutetaan nopeasti maksimaalisesta koukusta ojennukseen. Venytysvastuksen määrä arvioidaan viisiportaisella asteikolla (1 5). Edellisen paranneltuun malliin (MAS) asteikkoa on laajennettu kuusiportaiseksi lisäämällä asteikkoon 1+. Mittareilla on rajoituksensa. On arvosteltu, että ne eivät pysty erottelemaan, johtuuko vastus hermostollisista, lihaksen biomekaanisista tekijöistä vai molemmista. Tardieun mittari spastisuuden arvioimiseksi perustuu siihen, että tunnistetaan se nopeus ja kulma, jossa vastus syntyy. Testaaja kirjaa vastuksen laadun (0 4), nivelkulman, jossa se ilmaantuu sekä käyttämänsä nopeuden (V 1 3). Tardieun mittarin on arvioitu tunnistavan paremmin jäykkyyden neuraalista osatekijää, koska testissä raajaa liikutetaan eri nopeuksilla ja verrataan eroja vasteissa. Agonistilihaksen toimintaa, spastisen antagonistin aiheuttamaa jännitystä tai lihaksen sisäisten ominaisuuksien aiheuttamaa jäykkyyttä voidaan pyrkiä erottelemaan. Hermon toiminnan salpaaminen esim. puudutteella eliminoi spastisuuden aiheuttaman jänteyden. Neurofysiologisin mittauksin saadaan tarkkaa tietoa hermon toiminnasta lihaksessa. Neurofysiologiset laitteet yksinkertaistuvat ja mittaukset yleistyvät. EMG-elektromyografialaitteella saadaan pintaelektrodein tehtävällä tutkimuksella tietoa lihaksen neuraalisesta aktiivisuudesta levossa, sen vastuksesta venytystä vastaan ja sen aktiivisuudesta liikettä käynnistäessä. Se antaa tiedon, johtuuko venytykseen kohdistuva vastus lihaksen neuraalisista vai biomekaanisista muutoksista. Näitä laitteita ei kuitenkaan ole vielä yleisessä käytössä. Spastisuuden tutkimus ja hoito on vain yksi osa AVH-kuntoutujan hoitoa ja terapiaa, eikä se yksinään edistä kuntoutumista. Spastisuuden lieventäminen voi olla osa kokonaisvaltaista kuntoutusta, jolloin sen avulla tavoitellaan lisäkeinoja ja -mahdollisuuksia kuntoutujan ja hänen läheistensä arjen ja elämänlaadun kohentamiseksi. agonisti = antagonisti= atrofia = autonominen hermosto = biomekaaniset tekijät lihaksessa = dystonia = hypertonus = hypotonus = inhibitio = klonus = kontraktuura = kortikospinaalinen rata = lihaskäämi = motoneuroni = motorinen yksikkö = presynaptinen = rigiditeetti = segmentaalinen = spastisuus = tonus = AMN = vaikuttajalihas vastavaikuttajalihas, aiheuttaa päinvastaisen liikkeen kuin vaikuttajalihas (agonisti) surkastuminen, kuihtuminen tahdosta riippumaton, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon jakautuva hermoston osa, joka säätelee mm. sileiden lihassyiden, sydänlihaksen ja rauhasten toimintaa lihaksen sisäiset ominaisuudet, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen, kuten lyhenemät, surkastumat, lihaksen sidekudostuminen liikehäiriö, jatkuva tai ajoittainen lihassupistus kohonnut jänteys ja venytysvastus velttous, vähentynyt venytysvastus esto, ehkäisy nopea toistuva nykäys (spastisissa lihaksissa) lihaksen lyhenemä aivokuorelta lähtevä hermorata, joka kuljettaa liikekäskyjä lihaksiin lihaksessa oleva tuntoaistin liikehermosolu yhden liikehermosolun ja sen hermottamien lihassyiden muodostama yksikkö hermosoluyhteyttä edeltävä kankeus, jäykkyys jaokkeinen kohonnut jänteys ja sen lisäksi venytysvastus kasvaa nopeuden muuttuessa ja /tai kynnysnivelkulman ylittyessä jänteys alempi motoneuroni YMN = ylempi motoneuroni 20 Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 21
12 Tärkeimmät lähteet Chou R, Peterson K, Helfand M.: Comparative efficacy and safety of skeletal muscle relaxants for spasticity and musculoskeletal conditions.: a systematic review. Journal of Pain and Symptom Management 2003; 28: Ivanhoe CB; Reistetter, TA: Spasticity. The misunderstood part of the upper motor neuron syndrome. Am J Phys Med Rehabil 2004; 83 (suppl) S3-S9 Mayer N H, Simpson D M (ed): Spasticity. Etiology, evaluation, management and the role of botulinum toxin. We move. New York. USA Medaer R, Hellebuyk H, Vand den Brande E, ym. : Treatment of spasticity due to stroke. A double-blind, cross-over trial comparing baclofen with placebo. Acta Therapeutica 1991;17: Montanē E, Vallano A, Laporte JR.: Oral antispastic drugs in nonprogressive neurologic diseases. Neurology 2004; 63: Richardson, D ;Thompson AJ: Botulinum toxin: Its use in the treatment of acquired spasticity in adults. Physiotherapy 85, 10, Simon, O; Yelnik AP: Managing spasticity with drugs. Eur J Phys Rehab il Med 2010 Sep; 46 (3): korjattu painos 2011 Toimittaneet: Sandell, Satu; oyl, neurologian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, Seinäjoen keskussairaala Liippola, Päivi; fysioterapeutti, Aivoliitto ry 1. painoksen asiantuntijatyöryhmä: Marttila, Reijo; professori Nikkanen, Matti; ylilääkäri Pitkänen, Kauko; LT, neurologian erikoislääkäri Prinssi, Veli-Pekka; yleislääketieteen erikoislääkäri Roine, Risto O; professori, ylilääkäri Sallinen, Anne; fysioterapeutti Sivenius, Juhani; professori Solismaa, Martti; kuntoutusylilääkäri Tiainen, Jaana; fysioterapeutti Toimittanut Liippola, Päivi; fysioterapeutti Thompson et al: Clinical management of spasticity. J. Neurosurg Psychiatry 2005; 76: Watanabe T: The role of therapy in spasticity management. Am J Phys Med Rehabil 2004; 83 (suppl) S 45-S49 Wissel J; Ward AB et al: European consensus table on the use of botulinum toxin type A in adult spasticity. J Rehabil Med 2009 Jan 41(1): Tämän oppaan kustannuksiin on osallistunut: ISBN Painola Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus 23
13 Aivoliitto ry Suvilinnantie Turku p info@aivoliitto.fi
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS
AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry 2005 1 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. SISÄLTÖ Esipuhe Spastisuus Mitä spastisuudella tarkoitetaan Spastisuuden taustalla olevia
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotAVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia
AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala
LisätiedotLoppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys
Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä
LisätiedotÄlä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.
Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (11) Lukijalle
LisätiedotOlkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)
Kuntoutus Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotPolkuharjoituslaite Käyttöohje
Polkuharjoituslaite Käyttöohje Sisältö Turvallisuudesta huomioitavaa 2 Hajotuskuva ja osaluettelo. 3 Harjoittelu.. 4 Turvallisuudesta huomioitavaa Lue kaikki ohjeet ennen kuin alat käyttää laitetta. Säilytä
LisätiedotSpastisuuden hoitoon. Itratekaalisen Baklofeenin (ITB) käyttökokemuksia 9.9.2015. Baklofeeni. Intratekaalinen baklofeeni.
Spastisuuden hoitoon Itratekaalisen Baklofeenin (ITB) käyttökokemuksia Helena Mäenpää 10.9.2015 Kuntootus kohalleen! Kuopio Spastisuus - klassisen määritelmän mukaan : Motorinen häiriö,jota kuvaavat venytysnopeudesta
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle
LisätiedotKäytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.
Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen
LisätiedotLonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet
Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle
Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin
LisätiedotNIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA
Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotSelkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen
Selkäydinvamma Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Epidemiologia Suomessa arviolta 3000 vamman saanutta Suomessa 100 uutta tapausta/vuosi Riskiryhmät: 16 30-vuotiaat miehet ja
LisätiedotPolven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotPOTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotKUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS
KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?
LisätiedotOLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa
OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotIkääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena
Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotAVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964
AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on
LisätiedotLONKAN TEKONIVELLEIKKAUS
LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotLonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotOhjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotMuisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK
Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotPOTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!
POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta
LisätiedotRakastatko minua tänäänkin?
Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotLiikunta on tärkeä osa toimintakykyä. Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki
Liikunta on tärkeä osa toimintakykyä Kuntoutuskoordinaattori, fysioterapeutti Jenni Vuolahti Kotkan kaupunki 24.4.2018 Hengityssairaan jumppa 1. Vuorotahti hiihto käsillä + varpaille nousu seisten x10
LisätiedotIloisia harjoitteluhetkiä!
Tämä opas on tehty tukemaan kotona tapahtuvaa liikuntaharjoittelua. Se sisältää osiot lihaskunto-, liikkuvuus ja tasapainoharjoittelusta. Liikkeet ja harjoitteet on valittu siten, että ne pystytään suorittamaan
LisätiedotKyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen
Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle
Fysioterapia 1 (7) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4939 Fysioterapia 2 (7) Ohjeita harjoitusten suorittamiseen Huolehdi
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotKYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS
KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden
LisätiedotKunto-ohjelma amputoiduille
Kunto-ohjelma amputoiduille Yleistä harjoituksista Tässä kirjasessa esitellään harjoitukset, joista kuntoutuksesi alkaa proteesin sovituksen jälkeen. Harjoitukset voi tehdä proteesin kanssa tai ilman
LisätiedotSPASTISUUS JA FYSIOTERAPIA. -kirjallisuuskatsaus
SPASTISUUS JA FYSIOTERAPIA -kirjallisuuskatsaus Laura Järvi Kehittämistehtävä Toukokuu 2012 Ammatilliset erikoistumisopinnot Neurologinen fysioterapia Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen
LisätiedotLiikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen
Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunnalla terveyttä Liikunta kohentaa myös aivojen terveyttä. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen voi tuntua vaikealta lähteä tutulle lenkkipolulle. AVH:n jättämät
LisätiedotVOIMA- JA TASAPAINOHARJOITTELU LISÄÄVÄT IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA
VOIMA- JA TASAPAINOHARJOITTELU LISÄÄVÄT IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIA TARJA KINDSTEDT Geriatrisen kuntoutuksen asiantuntija SISÄLTÖ Toimintakyky Motivointi Lihasvoima ja tasapainoharjoittelu Tehokuntoutus
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotKyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy
PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista
LisätiedotLIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA
LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotOhjeita synnytyksen jälkeen
Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja
LisätiedotPostoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala
LisätiedotALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS
ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.
LisätiedotNivelystävällinen. liikunta
Nivelystävällinen liikunta LIIKUNTA TUNTUU HYVÄLTÄ Ihminen on luotu liikkumaan. Vaikka psoriasikseen kuuluu usein monenlaisia niveloireita, kuten nivelten jäykkyyttä ja kipuja, liikuntaa voi ja kannattaa
LisätiedotREIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA
REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA
LisätiedotISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON
ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita olkanivelen etuosan korjausleikkauksen jälkeen (Bankart, Latarjet yms.)
Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita olkanivelen etuosan korjausleikkauksen jälkeen (Bankart, Latarjet yms.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Hanneksenrinne 7 60220
LisätiedotPolven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivelleikatun fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia
LisätiedotJALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET
JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka/ Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 3.10.2012 1 (7) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala
LisätiedotHarjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi
Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotTietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinumtoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta Oppaan on laatinut Eisai Europe
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita Olkanivelen takaosan korjausleikkauspotilaalle (Posterior Bankart yms. )
Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen takaosan korjausleikkauspotilaalle (Posterior Bankart yms. ) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki
LisätiedotHarjoituksia nivelrikkopotilaalle
Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
Lisätiedot3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.
Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotPhysioTools Online - ed set Sivu 1/7
PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:
LisätiedotFysioterapeutti Petri Jalava
Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen
LisätiedotOmo Neurexa plus. Edistä liikettä. Pysy itsenäisenä. Tietoja terapeutille
Omo Neurexa plus Edistä liikettä. Pysy itsenäisenä. Tietoja terapeutille Omo Neurexa plus Helpottaa kuntoutusta Olkaortoosi Omo Neurexa plus on apuväline sellaisten potilaiden kuntoutukseen, joilla on
LisätiedotKIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS
KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista
LisätiedotEXECP-projekti Neuromuscular Research Center
EXECP-projekti Neuromuscular Research Center Hei! Tämän EXECP-tutkimusryhmän koostaman materiaalin tarkoituksena on antaa ajankohtaista tietoa CP-vammasta (Cerebral Palsy). EXECP-ryhmä muodostuu tutkijoista
LisätiedotFysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)
Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415
LisätiedotMilloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?
Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,
LisätiedotLantionpohjan lihasten harjoittelu. Potilasohje.
Lantionpohjan lihasten harjoittelu Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa arkipäivän
LisätiedotOhjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä
LisätiedotIstu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta
Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille
LisätiedotAHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS
AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotKOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat
KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotIäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla
Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
Lisätiedottekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun
Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
Lisätiedot