AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS"

Transkriptio

1 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

2 SISÄLTÖ Esipuhe Spastisuus Mitä spastisuudella tarkoitetaan Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä Spastisuus voi haitata päivittäisiä toimintoja Spastisuus aiheuttaa virheasentoja Spastisuutta lisääviä tekijöitä Spastisuuden hoitovalikoima on laaja Asentohoito Fysio- ja toimintaterapian keinot Kuntoutujan omat keinot spastisuuden lievittämiseksi Lääkehoito Spastisuuden mittaaminen Sanasto Vammaspaino 10/2005 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 2

3 Esipuhe Aivohalvaukseen sairastuu joka päivä 38 suomalaista. Nykyisillä hoitomuodoilla sairastumisriskiä voidaan vähentää ratkaisevasti niin, että jopa neljä viidestä aivohalvauksesta on kokonaan estettävissä. Mikäli ennaltaehkäisevä hoito ei kuitenkaan toteudu suunnitellusti, lisääntyy sairastuvien määrä puolella parinkymmenen vuoden kuluessa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Aivoinfarktin ennuste on parantunut merkittävästi tehostuneen akuuttihoidon ansiosta, ja yhä useampi potilas toipuu hyvin, jopa täydellisesti. Samasta syystä erittäin vaikeastakin aivohalvauksesta voi nykyään selviytyä, joten kuntoutuksen tarve ei vähentyne tulevaisuudessakaan. Spastisuus on keskushermostovaurion oire, jolla tarkoitetaan aivo- tai selkäydinvaurion aiheuttamaa lihastonuksen kohoamista ja siihen liittyvää venytysheijasteiden kiihtymistä. Spastisuus ei aina muodosta merkittävää lisähaittaa potilaalle halvausoireen lisäksi, eikä se myöskään välttämättä aina vaadi hoitoa. Normaaliin elämään palaamista haittaavan tai kivuliaan spastisuuden hoito voi kuitenkin olla erittäin tarpeellista. Sen hoitamatta jättäminen voi johtaa komplikaatioihin ja lisätä sekä hoidon tarvetta että inhimillistä kärsimystä. Spastisuuden kanssa voi myös tottua elämään ja joskus spastisuudesta on suorastaan hyötyä ja sitä voi oppia käyttämään hyväkseen. Kädessäsi oleva opas kertoo spastisuuden syistä ja syntymekanismeista sekä hoitomahdollisuuksista. Spastisuuden lääkehoitoon on suun kautta nautittavien lääkkeiden ohella tarjolla uusi käypä hoito: suoraan hermolihasliitokseen vaikuttava, pistoshoitona annettava botulinumtoksiini. Tämä hoitomuoto soveltuu joillekin aivohalvauspotilaita ja oikein suunnattuna se saattaa omalta osaltaan edistää kuntoutumista. Tämä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tuottama opas on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille, heidän omaisilleen sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Kiitän sydämellisesti oppaan kirjoitustyöhön osallistuneita. Risto O. Roine, neurologian dosentti Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja 3 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

4 SPASTISUUS Spastisuus on tuttu sana aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille ja heitä hoitaville ja kuntouttaville. Se, mitä ilmiöllä tarkoitetaan ja ymmärretään, vaihtelee melkoisesti. Spastisuus on keskushermostovaurion yksi oire. Muut keskushermostovaurion oireet, esimerkiksi lihasheikkous tai koordinaatiohäiriö voivat hankaloittaa liikkumista tai toimintaa enemmän kuin spastisuus. Yksistään spastisuuden eliminointi ei kohenna toimintakykyä. Spastisuutta eivät myöskään ole hermovauriosta ja käyttämättömyydestä johtuvat muutokset hermon tai lihaksen sisäisissä ominaisuuksissa. Jäykkyys voi liittyä kontraktuuraan eli lihasten lyhenemään, sidekudosmuutokseen, lihasten liikakasvuun tai surkastumaan Spastisuus on yleinen ilmiö aivoverenkiertohäiriön lisäksi esimerkiksi aivoruhjeen, MS-taudin tai selkäydinvamman yhteydessä. Eri sairauksissa spastisuus ilmenee hiukan eri tavoin, joten myös hoidot vaihtelevat. Tässä oppaassa kuvataan erityisesti AVH:n seurauksena tullutta spastisuutta. Tulevaisuuden odotuksena on, että spastisuustutkimuksen tarkentuessa saamme täsmällisempää tietoa tekijöistä, jotka sitä aiheuttavat, lisäävät ja estävät. Näin myös hoitomenetelmät kehittyvät ja kuntoutustulokset tältä osin paranevat. Mitä spastisuudella tarkoitetaan? Spastisuudella tarkoitetaan lihaksen epänormaalisti kohonnutta tonusta eli jänteyttä, joka vastustaa lihaksen venymistä liikenopeuden kasvaessa tai kun tietty liikenopeus tai nivelkulma ylitetään. Mitä nopeammin liikkeen yrittää suorittaa, sitä voimakkaammin lihas vastustaa liikettä. Usein spastisessa lihaksessa tuntuu venyttäessä selvä liikkeen takertuminen. Spastisen lihaksen jänteys on kohonnut ja se lisääntyy pienestäkin ärsytyksestä. Kosketus, asennonmuutos, muiden lihasten toiminta tai vaikkapa lämpötilamuutos saa aikaan lihaksen supistumisen. Spastisuuden aste voi vaihdella kohonneesta liikettä vastustavasta jänteydestä kivuliaisiin, kouristaviin spasmeihin. Spastista lihasta ei voi tahdonalaisesti hallita. Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä Spastisuus on - lihaksen liiallista jänteyttä, jossa lisäksi vastus kasvaa - venytyksen nopeuden ja nivelen liikesuunnan muuttumisen myötä ja/tai - kun kynnysnopeus tai -nivelkulma ylitetään - refleksikaaren yliherkkyyttä - tuntoreseptorit ovat yliherkkiä - venytysrefl eksi on yliaktiivinen - ärsykkeiden estomekanismi on häiriintynyt - lihas on yliaktiivinen ja supistuu hallitsemattomasti - seurausta keskushermostovauriosta, - ylemmän motoneuronin oireyhtymän yksi oire (YMN) - laskevien ratojen impulsseja ehkäisevä vaikutus puuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 4

5 Lihaskäämi Agonistilihas Tuntohermosolu lihaskäämistä selkäytimeen Välisolu Liikehermosolu, Alfamotoneutroni selkäytimestä lihakseen Antagonistilihas Piirros 1: Venytysrefl eksi Selkäytimen ja lihaksen välistä paikallista tiedonkulkua kuvaa venytysrefl eksin toiminta. Lihaksessa olevat aistimet, lihaskäämit, aistivat lihaksen pituudessa tapahtuvat muutokset. Ne välittävät tiedon selkäytimen etusarvessa oleviin liikehermoihin eli alfamotoneuroneihin, jotka saavat aikaan lihaksen supistumisen. Lihassupistuksen seurauksena lihaskäämien toiminta lakkaa eikä hermoärsykkeitä tule selkäytimeen. Lihaksen supistus vähenee. Antagonistilihaksen supistuessa antagonistilihaksen on rentouduttava. Tämä rentous välittyy selkäytimen inhiboivan hermosolun kautta. Piirros 1: Alfamotoneuronin seurana kulkee gammamotoneuroni, joka säätelee lihaskäämien herkkyyttä. Gammaneuroneissa on jatkuva valmius. Lihaksissa oleva lihasjänteys ylläpitää valmiutta asennon säilyttämiseen ja liikkeen tuottamiseen. Normaali jänteys sallii lihaksen passiivisen venymisen. Liiallista lihaksen toimintaan syttymistä säädellään ja rajoitetaan monin hienovaraisin keinoin. Golgin jänne-elin tasapainottaa lihaksen rentoutta ja jännitystä, selkäytimen välineuroneilla on inhiboivaa, estävää vaikutusta. Laskeva retikulospinaalinen hermorata on tärkein estävä rata. YMN-oireyhtymän merkkejä negatiiviset: positiiviset: lihasheikkous spastisuus motorisen kontrollin puute klonus koordinaatioheikkous ihorefl eksit (mm. Babinski) fatiikki dystonia Kuvio 1: Ylemmän motoneuronin vaurion merkkejä. Negatiiviset kertovat jotakin puuttuvan, positiiviset taas jotakin tulleen lisää. 5 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

6 Lihaksiston tehtävänä on pitää yllä asentoa ja tuottaa liikettä. Hermosto säätelee ja ohjaa lihaksistoa monimutkaisella ja tarkalla tavalla. Lihaksesta tulee aistimien eli reseptorien kautta tuntotietoa selkäytimeen ja ylöspäin aina aivokuorelle saakka. Aivoista ja selkäydintasolta toimintakäskyt ohjeineen kulkevat lihaksiin laskevien hermoratojen välityksellä. Spastisuus on merkki keskushermoston (aivot ja selkäydin) toiminnan häiriöstä. Se liittyy ylemmän motoneuronin vaurioon. Ylemmällä motoneuronilla (YMN) tarkoitetaan aivoista laskeutuvaa liikehermoa, joka selkäydintasolla kytkeytyy lihakseen menevään liikehermoon, alempaan motoneuroniin. YMN-vaurio toisaalta aiheuttaa lihaksistossa hallitsematonta yliaktiivisuutta, toisaalta se heikentää motorista kontrollia, vähentää lihasvoimaa ja koordinaatiota. Liikekäskyjä kuljettavan hermoradan (kortikospinaalirata) äkillinen vaurio johtaa tahdonalaisen eriytyneen lihas- toiminnan estymiseen, jolloin raaja on aluksi täysin veltto. Muutaman päivän tai viikon aikana lihasjänteys alkaa kohota gammamotoneuronin lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi, mikä mahdollistaa aktiivisen lihastoiminnan. Spastisuudessa lihaksen hermostollinen säätely on häiriintynyt. Eri kudoksista selkäytimeen saapuvien tuntoärsykkeiden käsittely muuttuu ja seurauksena on alemman motoneuronin muuttuminen yliaktiiviseksi, jolloin venytysrefl eksi on yliherkkä. Lihas saa liikaa impulsseja ja niitä rajoittava hermotoiminta on vähentynyt laskevissa hermoradoissa olevan vaurion vuoksi. Jännevenytysheijasteet ovat vilkastuneet ja ne tulevat esille laajentuneelta alueelta ärsytettynä. Venytysheijaste voi tulla esille nopeana toistuvana nykäyksenä, jolloin puhutaan klonuksesta. Paitsi tuntoärsykkeet, myös erilaiset autonomisen hermoston ärsykkeet, voivat vaikuttaa spastisuuden ilmentymiseen. AVH:n yhteydessä hermoratojen johtumishäiriöitä on myös kehon toimivammalla puolella. Mitä spastisuus ei ole? Normaali lihas = passiivisesti raajaa liikuttaessa vain biomekaaniset tekijät (kuten viskositeetti, joustavuus) aiheuttavat vastusta, lihassupistusta ei tule Hypertonus = kohonnut jänteys ja venytysvastus, jonka lihaksen ja siihen liittyvien kudosten lisääntynyt mekaaninen jähmeys tuottavat (ei muutu liikenopeuden kasvaessa) Rigiditeetti = jatkuva vastustus passiivista ulkoista venytystä vastaan, liikkeen vastus on olemassa nopeudesta riippumatta, samanaikainen agonistien ja antagonistien (vaikuttaja-ja vastavaikuttajalihakset) supistus voi tapahtua ja nivelen liikesuunnan kääntämistä vastustetaan. Raaja ei pyri palaamaan tiettyyn asentoon Dystonia = liikehäiriö, tahaton jatkuva tai ajoittainen lihassupistus aiheuttaa kiertäviä tai toistuvia liikkeitä, epänormaaleja asentoja tai molempia Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 6

7 2. SPASTISUUS VOI HAITATA PÄIVITTÄISIÄ TOIMINTOJA Spastisuudella voi olla merkittävä elämänlaatua madaltava vaikutus kuntoutujalle. Omatoimisuus vähenee ja haitta tuntuu päivittäin, kun pukeutuminen, syöminen, oman hygienian hoitaminen ja liikkuminen vaikeutuvat. Kipu ja jäykkyys voivat haitata lepoa ja unta. Spastisuus väsyttää kuntoutujaa ja kuluttaa jo ennestään rajallisia voimavaroja. Spastisuus aiheuttaa ankaraa liikkeen vastustusta sekä usein tahattomia liikkeitä ja nykäyksiä. Hoitolaitoksissa ja kotihoidossa spastisuus voi nousta ongelmaksi kuntoutujaa avustettaessa. Tottumaton hoitaja tai avustaja voi olla ihmeissään vastustuksesta kuntoutujan raajaa liikuteltaessa. Kannattaa muistaa, että spastisuus on tahatonta. Pelkästään kohonnut jänteys eli hypertonus tukee asennon ylläpitämistä ja siitä on usein hyötyä päivittäisissä toimissa selviytymiseksi. Täysin velttoon alaraajaan ei voi tukeutua, se vaikeuttaa siirtymisiä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Spastisuus edistää virheasentoja Tyypillisiä spastisuuden aiheuttamia virheasentoja AVH-kuntoutujalle ovat mm. alaraajassa nilkan ja jalkaterän kiertyminen, raajan vetäytyminen kohti keskiviivaa, polven ojennusjäykkyys ja lonkan koukkuasento. Yläraajassa vastaavasti nähdään sormien vetäytyminen nyrkkiin, ranteen ja kyynärnivelen koukkuasennot ja olkanivelen sisäänkiertyminen. Myös halvauspuolen vartalolihaksissa voi olla spastisuutta. Pitkään jatkuessaan spastisuus yhdessä muiden YMN-oireiden kanssa muuttaa lihasta ja sen toimintaa. Normaalisti lihakset toimivat agonisti - antagonistipareina, vaikuttajana ja vastavaikuttajana. Liika jänteys aiheuttaa yksipuolista lihasaktivaatiota ja vastapuolen lihakset venyvät ja löystyvät ja niiden liikehermot taantuvat. Myös hermokudos menettää joustavuuttaan, kun sen aineenvaihdunta ja mekaaninen liike vähenevät lihasten ja sidekudosten lyhenemisen myötä. Sen seurauksena kipu ja särky voivat lisääntyä. Nekin rajoittavat liikettä. Käyttämättömyys ja nivelten virheasennot sallivat lihaksen lyhenemisen. Lihasten, jänteiden ja nivelten elastisuus vähenee, jähmeys lisääntyy, ne kiristyvät ja lyhenevät. Motoristen yksiköiden määrä lihaksissa vähenee. Lihas surkastuu. Lihaskudos muuttuu sidekudosmaiseksi. Lihaksen toimintakyky heikkenee. Liikeradan supistuessa niveltä uhkaa jäykistyminen. Jos liikeratoja ei jatkuvasti ylläpidetä, voi seurata pysyviä lihasten ja sidekudosten lyhenemiä, kontraktuuria. Lyhenemän estäminen on helpompaa kuin sen hoitaminen. Lihasta ei tulisi pitää lyhentyneenä liikkumattomana pitkiä aikoja; erityisesti nilkassa lyhenemä syntyy nopeasti liikkumattomuuden seurauksena. 7 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

8 3. SPASTISUUTTA VOIDAAN HOITAA Kuva 1 Kuntoutujalle kehittyvät virheasennot aiheuttavat kipua ja särkyä. Ne vaikeuttavat päivittäisiä toimia ja hidastavat kuntoutumista. Spastisuutta lisääviä tekijöitä Ajan mittaan kuntoutuja oppii tuntemaan kehonsa uudestaan ja tietämään, mitä sietää ja mitä kannattaa välttää. Nopeat asennonmuutokset voivat lisätä spastisuutta olivatpa ne itse aiheutettuja, hoitajan tai avustajan tai ulkoisen tekijän, esim. liikenteen aiheuttamia. On hankalampi oppia tuntemaan niitä sisäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat spastisuuden lisääntymiseen. Näitä ovat esimerkiksi kipu, pelästyminen, virtsatietulehdus tai ummetus. Autonomisen hermoston lähettämät viestit eivät aina näy ulospäin. Tuntopuutosten vuoksi kuntoutuja ei tiedosta esim. hankautumia eikäi kudosvaurioita, mutta lisääntynyt spastisuus voi olla siitä vihje. Lastojen ja tukien sopivuudesta tulee huolehtia erityisesti, kun raajassa on tuntopuutoksia. Hermojen pinnetilat ja puristumiset aiheuttavat kipua. Vuodepotilaan vaarana ovat makuuhaavat, jotka myös lisäävät spastisuutta. Lääkärillä, fysio- ja toimintaterapeutilla on melkoinen hoitovalikoima käytettävissään, kun spastisuutta halutaan vähentää. Tiivis yhteistyö näiden asiantuntijoiden ja kuntoutujan kesken voi olla tarpeen, jotta kuntoutujalle löydetään hänelle sopivin hoitokeino. Spastisuuden vähentäminen akuuttivaiheessa voi viivästyttää kontraktuurien muodostumista ja tukea kuntoutumisen edistymistä parhaassa kuntoutumisvaiheessa. Kuntoutujan halukkuus omahoitoon on olennaista, jotta hyviä hoitotuloksia saavutetaan. Vaikka spastisuus ei ole tahdonalaisesti hallittavissa, voivat sekä kuntoutuja että häntä hoitava tai avustava henkilö vähentää sitä lisääviä tekijöitä. Fysio- ja toimintaterapeutit toimivat aktiivisina neuvonantajina ja ohjaajina ja opastavat niin kuntoutujaa ja omaisia kuin muuta hoitohenkilökuntaakin. Jokaisen kuntoutujan tilanne on yksilöllinen. Hoidon tavoitteita: - elämänlaatu paranee - aktiivisuus lisääntyy ja toimintakyky paranee - apuvälineiden pukeminen/ riisuminen itsenäisesti mahdollistuu - kipu lievittyy - nivelten liikeradat pysyvät yllä - asentohoito mahdollistuu - hygienian hoito helpottuu avustettavuus paranee Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 8

9 Päivittäisissä toiminnoissa kuntoutujan liiallinen ponnistelu, yrittäminen tai kiirehtiminen sekä esim. kaatumisen tai kivun pelko lisäävät spastisuutta. Luottamus ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja avustavaan henkilöön vähentää liiallista lihasaktiviteettia. Tilanteen rauhoittaminen rentouttaa kuntoutujaa. Asentohoito Sairastumisen jälkeisessä akuuttivaiheessa pystytään asentohoidolla hillitsemään tai estämään kuntoutujan spastisuuden aiheuttamia virheasentoja. Suositeltavin asento vuoteessa on kylkimakuuasento, johon kuntoutuja tyynyjen tuella asetellaan. Halvaantuneella kyljellä maatessa kuntoutujan ylä- ja alavartalon on hyvä olla kiertyneenä toisiinsa nähden. Selinmakuuasento ei sovi kaikille, koska se voi lisätä ojentajalihasten spastisuutta. Sen seurauksena kääntyminen ja istumaan nousu vaikeutuvat. Mikäli sitä käytetään, on hyvä huolehtia asennon symmetrisyydestä. Pyörätuolissa tai tuolissa pöydän ääressä kuntoutuja istuu vartalo suorana hieman eteen kallistuneena molemmat kädet kyynärpäitä myöten pöydällä. Lonkat ja polvet ovat 90 asteen kulmassa. Tuolin ja pyörätuolin oikea mitoitus tukee kuntoutujan ryhdikästä istuma-asentoa. Napakat istuinalusta ja selkänoja tukevat kuntoutujaa keskiasentoon. Jalat ovat tuetut lattialle tai jalkalaudoille. Fysio- ja toimintaterapian keinoja spastisuuden hallinnassa Spastisuuden hoito ei ole itsetarkoitus eikä yksin spastisuuden eliminoiminen paranna toimintaa. AVH-kuntoutuksessa huomioidaan yleisesti kaikki YMN-oireet, ja erityisesti keskitytään puuttuvien tekijöiden vahvistamiseen. Velttohalvauksen yhteydessä pyritään kohottamaan jänteyttä, jotta aktiivinen toiminta on mahdollistuu. Spastisessa vaiheessa on pyrittävä vähentämään jänteyttä ja varsinkin spastisuutta, jotta terapia ja harjoittelu mahdollistuvat paremman kehon hallinnan ja tarkoituksenmukaisten liikemallien löytymiseksi. Hitaasti toistetut passiiviset liikkeet rentouttavat. Liikelaajuuksia ylläpitävät liikkeet ja niin lyhyet kuin pitkätkin venytykset hellittävät spastisuutta. Niillä voidaan vähentää myös jo syntyneitä jäykkyyksiä. Hyvin eripituiset venytykset tuottavat tulosta. Hypertonus heikkenee jo minuutin venytyksestä. Ranteen koukistajalihasten 20 minuuttia kestävä venytys vähentää ranteen ja myös hauislihaksen spastisuutta. Pystyasennossa kehon paino venyttää pohjelihaksia. Tuettu 30 minuutin seisominen vähentää spastista ärsytystä: liikerata lisääntyy, liikehermon ärtyvyys vähenee ja vastapuolen lihaksen liikehermon ärtyvyys lisääntyy. Venytykset antavat liikettä myös neuraaliselle kudokselle, jolle pumppaavat venytykset ovat tehokkaita ja kuntoutujasta usein miellyttävämpiäkin. Ortoosit eli jalkatuet estävät spastisuutta vähentämällä tuntoärsytystä. Ne myös suojaavat virheasennoilta ja mahdollistavat liikkumisen. Tukien antama turvallisuuden tunne voi vähentää kaatumispelkoa, mikä vähentää spastisuutta kehossa laajemminkin. Kipsauksilla saadaan pitkäkestoinen venytys, jolla voidaan vähentää spastisuutta sekä nivelen liikerajoitusta. Nivel kipsataan 1-7 päivän ajaksi, jonka kulu- 9 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

10 essa saavutetaan noin 10 asteen lisäys nivelen liikerataan. Kipsausta voidaan toistaa sarjana muutaman viikon ajan aina liikerataa lisäten, kunnes haluttu liikerata saavutetaan. Pitkä kipsausaika lisää komplikaatioita. Lastojen käyttö on kipsausta helpompaa. Staattinen lasta pitää raajan hyvässä asennossa. Ihorikkoja tai hankaumia tulee seurata. Toiminnalliset lastat helpottavat ja rohkaisevat spastisen raajan käyttöä. Niitä tehdään usein yksilöllisesti kuntoutujan tilanteen mukaan. Pehmeät lycrasta valmistetut lastat ovat hyvin siedettyjä. Spastisuuden madaltamisen ohella ne lisäävät passiivista liikerataa ja sallivat liikkeen. Ne vähentävät myös mahdollista turvotusta. Lastoja pidetään yleensä pari kertaa päivässä 2-3 tunnin ajan tai öisin. Ilmalastaa voi hyödyntää yläraajaan tukeutumista harjoitellessa. rentoutuvat. Spastisuutta voidaan myös väsyttää suoraan spastista lihasta stimuloimalla. Rinta- ja lannerangan siirtymäalueelle annettu sensorinen stimulaatio vähentää alaraajan spastisuutta. Puolen tunnin TNS-hoito vähentää spastisuutta lyhytaikaisesti, mutta vaikutuksen kesto lisääntyy, jos hoito on päivittäistä. Jos spastisuus on kohonnut kivun vuoksi, voi TNS olla tehokas kivun/spastisuuden vähentämiseksi. Kuva 2. Erilaiset rytmistä liikettä ylläpitävät välineet, kuten kuntopyörä, polkulaite, kävelysimulaattori tai robottiavusteiset harjoituslaitteet, lievittävät spastisuutta. Harjoitteluun voidaan yhdistää toiminnallinen sähköstimulaatio. Paikallinen jäähilehoito lievittää mm. ranteen ja sormien spastisuutta tehokkaasti ennen käden toiminnallisia harjoituksia. Terapeutti laskee kuntoutujan käden jäähileveteen hetkeksi ja käsittely toistetaan muutamia kertoja. Myös esim. kylmäpakkaus 20 minuutin ajan pohjelihaksissa vähentää nilkan spastisuutta. Allasterapiassa 30-asteisessa vedessä spastisuus lievittyy ja samalla pehmytkudosten joustavuus paranee. Lämpöhoidot lievittävät kipua ja siten myös spastisuutta. Kylmän ja lämpimän vaikutus voi vaihdella yksilöittäin. Spastisuutta alentamaan voidaan käyttää erilaisia sähköhoitoja. Kutaanistimulaatio annetaan hansikas- tai sukkaelektrodin avulla. Toiminnallisen sähköstimulaation avulla voidaan ärsyttää spastisten lihasten vastavaikuttajalihaksia, jolloin spastiset lihakset Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 10 Kuntoutujan oma hoito spastisuuden lievittämiseksi Oma hoito on kokonaisvaltaista itsestä huolehtimista. Lääkärit ja terapeutit voivat antaa asiantuntemuksensa kuntoutujan avuksi, mutta kuntoutustyön hän

11 tekee itse. Asentohoidosta kannattaa huolehtia itsekin. AVH:n jälkeen keho ei entiseen tapaan ilmaise, jos asento on huono, siksi on totuttava tarkistamaan se. Aktiivisia harjoituksia ja pitkäkestoisia lihasvenyttelyjä rentoutumisineen tehdään omatoimisesti päivittäin. Kuva 3. Myöhemmin toimintakyvyn edistyessä spastisuus yleensä lievittyy. Raajan kuormittaminen ja painon siirtäminen halvausraajalle auttavat spastisen yliherkkyyden poistamisessa. Päivittäinen seisominen on tärkeä harjoitus. Mikäli itsenäinen seisominen ei onnistu, käytetään seisomatelinettä. Kävellessä ilman apuvälineitä kehonpaino siirtyy rytmisesti halvaantuneelle jalalle edistäen normaalia lihastoimintaa. Kävelykeppiä käytettäessä paino Kuva 3. Yläraajan venytys Oma hoito: - spastisuutta lisäävien tekijöiden välttäminen - rentoutuminen - pystyasento, seisominen - omatoimiharjoitukset (omalta terapeutilta saadut) - lihasten säännöllinen venyttely - lihaksen pitkäkestoinen venytys > 30 min (+ tuet ja lastat) - lihaksen painaminen (asentohoito, ilmalasta) - paikallinen kylmähoito (kylmäpakkaus 20 min) - asentohoito (spastisella kyljellä nukkuminen tai käteen tukeutuminen seistessä tai pöydän ääressä istuessa) - kiertoliikkeet vartalossa ( kierrot istuen tai seisten, kävelyssä käsien myötäliikkeet, sauvakävely) - kehon puoliskojen symmetrinen käyttäminen (kaksikätisyys, painon jakautuminen eri asennoissa, kävelyn tasainen askellus, toimivamman puolen yliaktiviteetin välttäminen) - lihasaktiviteetin lisääminen ja ylläpitäminen halvauspuolella - säännöllinen liikunta - levollisen, hyvän mielialan ylläpitäminen 11 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

12 jää paremmin toimivan puolen ja kepin varaan, mikä saattaa sallia spastisuuden kohoamisen. On huomattava, että toisinaan kepin suoma turvallisuuden tunne voi madaltaa spastisuutta. Esimerkiksi liikenteessä, ihmisjoukossa liikkuessa, keppi on merkki ohikulkijoille ja antaa turvaa. Säännöllinen liikunta ja hyvä mielialakin vaikuttavat spastisuuteen. Rentoutumisen harjoittelu kannattaa. Uinti ja allasvoimistelu lämpimässä vedessä ovat hyväksi. Kuntosaliharjoittelukin on hyvää itsehoitoa. Oikein suoritettuna se ei lisää spastisuutta. Pelkästään toimivamman puolen harjoittaminen on haitallista; se lisää kehon puolten epäsymmetriaa. Alkuverryttely ja harjoituksen jälkeinen venyttely ovat kaikessa liikunnassa tärkeitä. SPASTISUUDEN LÄÄKEHOITO Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet Suomessa käytettyjä luurankolihasten spastisuutta vähentäviä lääkkeitä ovat baklofeeni (Lioresal, Baclon, Baclopar ) ja titsanidiini (Sirdalud ). Baklofeeni on läheistä sukua gamma-aminovoihapolle (GABA), joka on estävä välittäjäaine keskushermostossa. Titsanidiini puolestaan estää selkäytimessä lihastonusta kiihottavien aminohappojen vapautumisen. Muita lääkkeitä, joita saatetaan käyttää spastisuuden hoidossa ovat bentsodiatsepiinit, ensisijaisesti diatsepaami, joka myös vaikuttaa GABA-järjestelmän kautta. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 12 Spastisuuteen ja sen eri ilmentymiin vaikuttavien lääkkeiden tehokkuudesta on tehty vain niukalti laadukkaita tutkimuksia. AVH:n aiheuttamaa spastisuutta on selvitetty vain yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa baklofeeni osoittautui lumelääkettä tehokkaammaksi. Kahdessa systemaattisessa katsauksessa on esitetty keskeisimmät tiedot spastisuuslääkkeiden vaikutuksista. Näissä toisessa keskityttiin nimenomaan käsittelemään spastisuutta vähentävien lääkkeiden käyttöä ei-etenevissä sairauksissa, jollainen on myös aivoverenkiertohäiriön jälkitila. Johtopäätöksenä katsauksista oli, että sekä baklofeeni että titsanidiini vähentävät spastisuutta, mutta niiden teho on vähäinen. Syynä saattavat olla tutkimusten pieni potilasotos ja tehon vaikuttavuuden arvioinnin erot. Eroa näiden kahden lääkkeen välillä ei ollut vaikuttavuudessa. Tutkittua tietoa on enimmillään vuoden pituisesta hoidosta. Tutkimusten heikkoutena oli puutteellinen tai vaihteleva käytäntö tehon mittaamisessa. Vain harvassa tutkimuksessa oli arvioitu antispastisten lääkkeiden vaikutusta toimintakykyyn tai elämän laatuun. Suun kautta nautittavilla spastisuuden hoitoon käytettävillä lääkkeillä on huomattavan runsaasti haittavaikutuksia. Titsanidinilla tehdyissä tutkimuksissa sivuvaikutuksia on havaittu %: lla potilaista; tavallisimmin väsymystä ja suun kuivumista. Diatsepaamilla on todettu niinikään väsymystä, uupumusta ja lihasheikkoutta %lla käyttäjistä. Baklofeenin käyttäjistä %:lla potilaista oli haittavaikutuksena uneliaisuutta, huimausta ja/tai lihasheikkoutta. Haittavaikutukset ovat olleet annosriippuvaisia ja ne vähenevät, kun annosta pienennetään. Huomattavaa on, että edellä mainituilla valmisteilla on keskushermostovaikutuksia, joiden epäillään hidastavan kuntoutumista toipumisvaiheessa.

13 Systeemisesti vaikuttavista spastisuuslääkkeistä saattaa olla hyötyä yksittäisille potilaille, joskin niiden teho voi jäädä vaatimattomaksi. Baklofeenin tai titsanidinin annosta kannattaa nostaa vähittäin, kunnes saadaan toivottu vaikutus tai kun ilmenee liian haitallisia sivuvaikutuksia. Näitä lääkkeitä on käytettävä harkiten myös siksi, että ylimääräinen jänteys alaraajassa saattaa olla tarpeen tukevan pystyasennon kannalta. Paikallisesti annosteltavat lääkkeet Botulinumtoksiini (Botox, Dysport ) on lääke, jolla lihas voidaan lamata noin 3-4 kuukaudeksi. Lääke ruiskutetaan suoraan lihakseen. Baklofeenia voidaan ruiskuttaa suoraan selkäydinnestetilaan käyttäen ihon alle asetettua pumppua ja ohutta katetria. Menetelmästä on kohtalaisen hyviä kokemuksia muuten vaikeahoitoisesta ja invalidisoivasta spastisuudesta. Lääkkeen teho selvitetään ennen pumpun asentamista yksittäisillä lääkeinfuusioilla. Lääkeaine estää presynaptisesti asetyylikoliinin vapautumisen hermo-lihasliitoksessa, jolloin sen toiminta lamautuu. Samalla, kun lihas on lamaantunut ja surkastunut, hermon uudelleen kasvu stimuloituu, hermosäikeet versovat. Lääkkeen vaikutus häviää vähitellen. Muutaman kuukauden kuluessa hermon toiminta palautuu ja versot häviävät. Lihaksen toiminta palautuu ja surkastuma vähenee tai poistuu. Lääke vaikuttaa myös tuntopalautteeseen mahdollisesti lihaskäämien kautta ja lievittää kipua rentouttavan vaikutuksensa vuoksi. Piirros 2. Piirros 2. Hermo-lihasliitos, jossa presynaptiset päätteet sijaitsevat. Botulinumtoksiini estää välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin vapautumisen, jolloin hermon käskyt eivät välity lihakseen. Botulinumtoksiini spastisuuden hoidossa Botulinumtoksiini on laajimmin käytetty pistettävä lääkeaine paikallisen spastisuuden hoitoon. Lääke vaikuttaa hermo-lihasliitokseen lamauttavasti. Se sopii paikallisen tai segmentaalisen spastisuuden hoitoon. Botulinumtoksiini on anaerobisen bakteerin (Clostridium botulinumin) tuottama valkuaisaine, joka on tunnetuin biologinen lihaksia lamaava aine. Sitä on käytetty 1990-luvun alusta ja viime vuosina yhä enemmän myös spastisuuden hoitoon. Toksiiniserotyypit ovat: A, B, C, D, E, F ja G. Suomessa käytössä olevat kaupalliset valmisteet ovat A-tyyppiä. Toksiini ei ylitä veri-aivoestettä. hermo-lihasliitos presynaptinen pääte motorinen päätelevy synapsirakkulat, joissa asetyylikoliini 13 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

14 Botulinumtoksiini pistetään spastiseen lihakseen ja lääkkeen vaikutus on nähtävissä parin viikon kuluttua pistoksesta. Hoito on uusittava 3-6 kuukauden välein hermotoiminnan palautumisen vuoksi. Aikuisten spastisuuden hoidossa ei yleensä tarvita sarjamaisia hoitoja. Useimmiten tyydytäänkin muutamaan pistokseen, jotka mahdollistavat muun terapian ja tilanteen kohenemisen. Spastisuus sellaisenaan ei ole botulinumtoksiinihoidon aihe. Sopiva hoito määräytyy sen mukaan, onko mahdollista saavuttaa tavoitteita, joita kuntoutujalla ja hänen läheisellään on: onko tavoitteena toiminnan koheneminen, kivun lievitys tai spastisuuden aiheuttamien komplikaatioiden vähentäminen. Lihaksen lyhenemää tai lihaksen surkastumaa ei voida suoraan hoitaa botulinumpistoksilla. Kontrolloidut kokeet ovat osoittaneet, että pistoshoito madaltaa lihasjänteyttä. Passiivisen liikkeen vastuksen aleneminen mahdollistaa fysioterapian ja muun kuntoutuksen toteuttamisen. Pistoshoitoon tuleekin aina liittää kuntoutujan ohjaus, fysioterapia ja muu kuntoutus.. Passiivisia toimintoja parantamalla helpotetaan läheisten ja hoitajien työtä. Pukeutuminen ja peseytyminen voivat helpottua ja omaishoitajan taakka keventyä. Kivuliaiden kramppien lievittyminen ja makuuasennon korjaantuminen parantavat unen laatua. Kivun lievitys ja komplikaatioiden, kuten haavaumien ja kämmenen sieni-infektioiden, estäminen mahdollistuu. Botulinumhoidon kohdelihaksia Kuntoutujan hoidettavat spastiset lihakset löytyvät selkeimmin EMG:n avulla. Pistoksia voidaan myös antaa EMG-ohjauksessa tai kokenut lääkäri kliiniseen oireistoon ja tutkimukseen perustaen. EMG-ohjauksessa hoitotulos on parempi, mutta hoito on jonkin verran kivuliaampi kuin suora pistoshoito. Alaraajojen kohdelihaksia ovat lonkan ja polven koukistajalihakset sekä polven ojentajat. Erityisesti lähentäjälihasten pistoshoito voi tuottaa hyvän hoitotuloksen, kuten myös varpaiden ojentajalihasten hoito. Nilkan virheasennon korjaamiseksi EMG-tutkimus on ehkä tarpeen, jotta oikeat hoidettavat lihakset löytyvät. Yläraajassa saadaan suuri hyöty vaikuttamalla kyynärpään ja ranteen koukistajalihaksiin. Vasta-ainemuodostusta voidaan estää pistämällä lääkettä yli kolmen kuukauden välein, antamalla eri aiheisiin tarkoitettu pistoshoito samalla kerralla ja välttämällä tehostepistoksia. Botulinumtoksiini ja fysioterapia Niin botulinumpistoksia saanut kuntoutuja itse kuin hänen terapeuttinsakin huolehtivat siitä, että kuntoutuja saa mahdollisimman paljon liikettä ja kuormitusta lääkkeen vaikutusaikana. Terapian tehostaminen ja kotiohje ovat tarpeen. Pistoshoidon jälkeen on mahdollista parantaa aktiivista liikettä ja lisätä kuntoutujan toimintoja. Parempi ranteen asento voi mahdollistaa pyörätuolilla kelaamisen. Raajojen asennon korjaus voi helpottaa seisomista, kävelyä ja istumista. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 14

15 Botulinumhoidon jälkeisessä terapiassa harjoitellaan tehtäväkeskeisesti päivittäin tarpeellisia taitoja riittävin toistoin. Raajaakuormittavilla- ja painonsiirtoharjoituksilla eri alkuasennoissa ja nivelkuormituksissa annetaan tuntoreseptoreille aistittavaa. Kävelyn koheneminen tai päivittäisten toimien parempi sujuminen on nyt ehkä mahdollista. Yläraajan pakotetun käytön harjoittelu voi niinikään mahdollistua. Toiminnallisia sähköhoitoja voidaan käyttää esimerkiksi kävelyn harjoittelussa. Laittein avustettu polkeminen sujuu paremmin lääkkeen vaikutusaikana. Robotti- ja laiteharjoittelulla saadaan myös lisättyä harjoitteluannostusta. Harjoitteilla vahvistetaan erityisesti vastapuolen lihaksistoa, lisätään antagonistien kontrolloivaa vaikutusta. Asentohoidolla (mm. lasta) varmistetaan harjoitustulosta. Vastapuolen lihaksistossa saattaa olla käyttämättömyydestä johtuvaa surkastumaa tai ne ovat ylivenyttyneet. Usein myös spastisen lihaksen viereiset lihakset tarvitsevat vahvistusta. Lihasten joustavuutta ja pituutta lisätään ja liikerataa saadaan laajenemaan. Lihastoimintaa houkutellaan esiin. Kuntoutuja tarvitsee opastusta välttääkseen asentoja, joihin spastisuus on ennen lääkettä pakottanut, mutta jotka nyt ovat vältettävissä. Kenties vuosien tottumus vaatii uutta opettelua. Tilanteen edistyessä kotiohjeita tarkistetaan ja päivitetään. Potilastapaus: 53-vuotiaalla miehellä oli vasemman keskimmäisen aivovaltimon tukos. Seurauksena oli laaja aivoinfarkti ja vaikea afasia sekä täydellinen oikean puolen motorinen halvaus. Erityisongelmaksi tuli myöhemmin voimakas oikean puolen spastisuus. Oikea kyynärnivel jäi 90 asteen kulmaan, oikea alaraaja oli voimakkaasti koukussa ja vasemman jalan päälle kiertyneenä. Jalan koukkuasennon vuoksi mm. vuoteessa kääntyminen ja nukkuminen vaikeutuivat. Lisäksi lihaskrampit olivat tuskallisia. Potilaan oikean kyynärnivelen koukistajalihaksiin pistettiin molempiin 50 yksikköä botulinumtoksiinia. Oikean alaraajan lähentäjä- ja polvenkoukistajalihaksiin pistettiin 100 yksikköä toksiinia. Pistosväli on alun kolmesta kuukaudesta pidennetty kuuteen kuukauteen ja tarkoitus on lopettaa toksiinihoito, koska toiminnallinen hyöty on saavutettu. Hoito mahdollisti fysioterapian aktiivisen toteuttamisen. Hoidolla saavutetut hyödyt: Lihaskouristukset ovat loppuneet lähes kokonaan. Potilas saa ojennettua yläraajan lähes täysin. Alaraajan virheasento on lähes korjaantunut. Hygienian hoito ja pukeutuminen on helpompaa. Nukkuminen ja vuoteessa kääntyminen onnistuvat hyvin. Istumaasento on parempi. 15 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

16 4. Spastisuuden mittaaminen Spastisuuden hoidon suunnittelemiseksi on sitä pystyttävä arvioimaan ja mittaamaan. Liikeanalyysi auttaa selvittämään, mikä tai mitkä lihakset vääristävät nivelten liikkeitä ja aiheuttavat virheasentoja. Lihakset tutkitaan havainnoiden sekä palpoiden, käsin tunnustellen. Passiivisia ja aktiivisia liikeratoja tutkiessa voi käyttää eri liikenopeuksia ja nopeita suunnanvaihtoja vastuksen määrän tunnistamiseksi. Kliinisessä tutkimuksessa käytetyimmät arviointimenetelmät lienevät Ashworthmittari (AS) ja modifi oitu Ashworth-mittari (MAS). Ashworth-testissä raajaa liikutetaan nopeasti maksimaalisesta koukusta ojennukseen. Venytysvastuksen määrä arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Edellisen paranneltuun malliin (MAS) asteikkoa on laajennettu kuusiportaiseksi lisäämällä asteikkoon 1 +. Mittareilla on rajoituksensa. On arvosteltu, että ne eivät pysty erottelemaan, johtuuko vastus hermostollisista, lihaksen biomekaanisista tekijöistä vai molemmista. Agonistilihaksen toimintaa, spastisen antagonistin aiheuttamaa jännitystä tai lihaksen sisäisten ominaisuuksien aiheuttamaa jäykkyyttä voidaan pyrkiä erottelemaan. Hermon toiminnan salpaaminen esim. puudutteella eliminoi spastisuuden aiheuttaman jänteyden. Neurofysiologisin mittauksin saadaan tarkkaa tietoa hermon toiminnasta lihaksessa. Neurofysiologiset laitteet yksinkertaistuvat ja mittaukset yleistyvät. EMG-eli elektromyografi alaitteella saadaan pintaelektrodein tehtävällä tutkimuksella täsmällinen tieto lihaksen neuraalisesta aktiivisuudesta levossa, sen vastuksesta venytystä vastaan ja sen aktiivisuudesta liikettä käynnistäessä. Se antaa tiedon, johtuuko venytykseen kohdistuva vastus lihaksen neuraalisista vai biomekaanisista muutoksista. Näitä laitteita ei kuitenkaan vielä ole yleisessä käytössä. Spastisuuden tutkimus ja hoito on vain yksi osa AVH-kuntoutujan hoitoa ja terapiaa, eikä se yksinään edistä kuntoutumista. Spastisuuden lieventäminen voi olla osa kokonaisvaltaista kuntoutusta, jolloin sen avulla tavoitetaan lisäkeinoja ja -mahdollisuuksia kuntoutujan ja hänen läheistensä arjen ja elämänlaadun kohentamiseksi. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 16

17 Sanasto: agonisti = antagonisti= atrofi a = autonominen hermosto= biomekaaniset tekijät lihaksessa = dystonia = hypertonus = hypotonus = inhibitio = klonus = kontraktuura = kortikospinaalinen rata = lihaskäämi = motoneuroni = motorinen yksikkö = presynaptinen = rigiditeetti = segmentaalinen = spastisuus = synapsi= tonus= AMN = YMN = vaikuttajalihas vastavaikuttajalihas, aiheuttaa päinvastaisen liikkeen kuin vaikuttajalihas surkastuminen, kuihtuminen tahdosta riippumaton, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon jakautuva hermoston osa, joka säätelee mm. sileiden lihassyiden, sydänlihaksen ja rauhasten toimintaa lihaksen sisäiset ominaisuudet, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen, kuten lyhenemät, surkastumat, lihaksen sidekudostuminen liikehäiriö, jatkuva tai ajoittainen lihassupistus kohonnut jänteys ja venytysvastus lihaksessa velttous, vähentynyt venytysvastus lihaksessa esto, ehkäisy nopea toistuva nykäys (spastisissa lihaksissa) lihaksen lyhenemä aivokuorelta lähtevä hermorata, joka kuljettaa liikekäskyjä lihaksiin lihaksessa oleva tuntoaistin, aistii lihaksen pituuden muutoksia liikehermosolu yhden liikehermosolun ja sen hermottamien lihassyiden muodostama yksikkö hermosoluliitosta edeltävä kankeus, jäykkyys jaokkeinen kohonnut jänteys ja sen lisäksi venytysvastus kasvaa nopeuden muuttuessa ja /tai kynnysnivelkulman ylittyessä kahden hermosolun liitospinta lihasjänteys alempi motoneuroni ylempi motoneuroni 17 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

18 Asiantuntijatyöryhmä: Marttila, Reijo, Nikkanen, Matti, Pitkänen, Kauko, professori, ylilääkäri, neurologian klinikka, TYKS ylilääkäri, neurologian klinikka, Kuusankosken aluesairaala LT, neurologian erikoislääkäri, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron Prinssi, Veli-Pekka, yleislääketieteen erikoislääkäri, Härkätien terveyskeskus Roine, Risto, Sallinen, Anne, Sivenius, Juhani, Solismaa, Martti, Tiainen, Jaana, dosentti, osastonylilääkäri, neurologian klinikka, HYKS fysioterapeutti, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron professori, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron kuntoutusylilääkäri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri fysioterapeutti, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron toim. Liippola, Päivi, fysioterapeutti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 18

19 Tärkeimmät lähteet: Chou R, Peterson K, Helfand M.: Comparative effi cacy and safety of skeletal muscle relaxants for spasticity and musculoskeletal conditions.: a systematic review. Journal of Pain and Symptom Management 2003; 28: Ivanhoe CB; Reistetter, TA : Spasticity. The misunderstood part of the upper motor neuron syndrome. Am J Phys Med Rehabil 2004; 83 (suppl) S3-S9 Mayer N H, Simpson D M (ed): Spasticity, etiology, evaluation, management and the role of botulinum toxin. We move. New York. USA Medaer R, Hellebuyk H, Vand den Brande E, ym. : Treatment of spasticity due to stroke. A double-blind, cross-over trial comparing baclofen with placebo. Acta Therapeutica 1991;17: Montané, Vallano A, Laporte JR.: Oral antispastic drugs in nonprogressive neurologic diseases. Neurology 2004; 63: Richardson, D ;Thompson AJ : Botulinum toxin: Its use in the treatment of acquired spasticity in adults. Physiotherapy 85, 10, Thompson et al : Clinical management of spasticity. J. Neurosurg Psychiatry 2005; 76: Watanabe T. : The role of therapy in spasticity management. Am J Phys Med Rehabil 2004; 83 (suppl) S 45-S49 Tämän oppaan on kustantanut: Allergan-Norden AB puh Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

20 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Suvilinnantie TURKU puh. (02) , faksi (02) ISBN Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 20

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr

KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET. Ft- suoravastaanottoryhmä SPT11/eh,jr KYYNÄRNIVELEN-RANTEEN- SORMIEN ALUEEN HARJOITUKSET Ft- suoravastaanottoryhmä 2012-2013 SPT11/eh,jr 27.8.2013 Ranne/sormi liikesarja 1 Alkuasento: Istu ryhdikkäästi selkä suorana ja kyynärpää tuettuna pöydän

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Asentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto

Asentohoito. Painehaavojen ennaltaehkäisy. Fysioterapeutti Jarna Erjala Asennon vaihto Asentohoito Painehaavojen ennaltaehkäisy Fysioterapeutti Jarna Erjala 21.11.2016 Asennon vaihto Kyseessä on sisäinen puolustusmekanismi myös terveillä! Kun painaa, sattuu, puutuu, pistelee, väsyy, puristaa

Lisätiedot

RASITUSTASO Korkeintaan RPE 9 (erittäin kevyttä, normaali hengitys- ja puherytmi, syke 50 % maksimaalisesta)

RASITUSTASO Korkeintaan RPE 9 (erittäin kevyttä, normaali hengitys- ja puherytmi, syke 50 % maksimaalisesta) HARJOITUSJAKSO - 1 VK LEIKKAUKSESTA Korkeintaan RPE 9 (erittäin kevyttä, normaali hengitys- ja puherytmi, syke 50 % maksimaalisesta) - HARJOITUS 1 niin usein kuin mahdollista. - HARJOITUS 2 2-3 kertaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunnalla terveyttä Liikunta kohentaa myös aivojen terveyttä. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen voi tuntua vaikealta lähteä tutulle lenkkipolulle. AVH:n jättämät

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

PhysioTools Online - ed set Sivu 1/7

PhysioTools Online -  ed set Sivu 1/7 PhysioTools Online - emailed set Sivu 1/7 Harjoitusohjelma FYS PKL SELKÄRYHMÄ 2/15 Keski-Suomen SHP Keski-Suomen keskussairaala Keskussairaalantie 19, 40620 Jyväskylä, Suomi ALKULÄMMITTELY Pyöräilyä. Aika:

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks

Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Ylä - ja alaraaja murtumien kipsaus Lvm Kirsi Leivo, Tyks Hyvän kipsin ominaisuudet Ei aiheuta ylimääräistä kipua. Tukee vammautunutta raajaa hyvin. Sallii kipsin ulkopuolelle jäävien nivelten liikuttamisen.

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.

Sääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa. 3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E

LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI NI V E LIL L E LITOMOVE SINÄ PÄÄTÄT EIVÄT NIVELESI HARJOITUKSIA NI V E LIL L E 1 HARJOITUKSIA NIVELTEN HYVINVOINNIN TUEKSI Mikä vaikuttaa nivelterveyteen? Elintavat vaikuttavat oleellisesti nivelten toimintaan. Nivelmuutokset

Lisätiedot

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA

TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN HYVINVOINTI RASKAUDEN AIKANA Haitallisen fyysisen kuormituksen ennaltaehkäisy Tekijät: Henna Lindberg, Eveliina Niemi-Langinen & Nelli Parviainen Fysioterapian opinnäytetyö,

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

LIIKUNNAN MERKITYS OSTEOPOROOSIN, KAATUMISIEN JA OSTEOPOROOTTISTEN MURTUMIEN YHTEYDESSÄ

LIIKUNNAN MERKITYS OSTEOPOROOSIN, KAATUMISIEN JA OSTEOPOROOTTISTEN MURTUMIEN YHTEYDESSÄ SISÄLTÖ: IKÄIHMISEN RAVITSEMUS Merja Suominen, ETM, Ravitsemusterapeutti Ikääntyminen ja toimintakyky ikääntyessä Ravitsemukseen vaikuttavat muutokset elimistössä Hampaat ja ravinto Ikäihmisen ravinnon

Lisätiedot

Vahva lihas on myös joustava lihas

Vahva lihas on myös joustava lihas Terve Urheilija iltaseminaari Vahva lihas on myös joustava lihas koulutuksen käytännön osuus Kouluttajana fysioterapeutti Jarmo Ahonen 10.5.2011 Varalan Urheiluopisto Tekstit Reetta Korkki ja Hannele Hiilloskorpi,

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sivu 1/5 Keskivartalon ja syvien lihasten harjoitus Tee harjoitukset rauhallisella tempolla. Toista liikkeitä 15 kertaa peräkkäin Oikea seisoma-asento asento ja hyvä ryhti - Sivussa katsottuna oikeassa

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT

LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNLIEVITYSMETELMÄT JOHDANTO Onneksi olkoon! Olette saamassa perheenlisäystä. Odotusaika on monien mielestä elämän onnellisinta aikaa. Raskauden edetessä on kuitenkin luonnollista, että

Lisätiedot

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä?

kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? Pääperiaa(eita: - Kun liikkuvuus on rii(ävän hyvällä tasolla, on kaikkien muiden fyysisten ominaisuuksien kehi(äminen helpompaa > miksi pitää turhaan käsijarrua päällä? - Rii(ävän liikkuvuuden hankkimisen

Lisätiedot