AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS"

Transkriptio

1 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖT JA SPASTISUUS Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

2 SISÄLTÖ Esipuhe Spastisuus Mitä spastisuudella tarkoitetaan Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä Spastisuus voi haitata päivittäisiä toimintoja Spastisuus aiheuttaa virheasentoja Spastisuutta lisääviä tekijöitä Spastisuuden hoitovalikoima on laaja Asentohoito Fysio- ja toimintaterapian keinot Kuntoutujan omat keinot spastisuuden lievittämiseksi Lääkehoito Spastisuuden mittaaminen Sanasto Vammaspaino 10/2005 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 2

3 Esipuhe Aivohalvaukseen sairastuu joka päivä 38 suomalaista. Nykyisillä hoitomuodoilla sairastumisriskiä voidaan vähentää ratkaisevasti niin, että jopa neljä viidestä aivohalvauksesta on kokonaan estettävissä. Mikäli ennaltaehkäisevä hoito ei kuitenkaan toteudu suunnitellusti, lisääntyy sairastuvien määrä puolella parinkymmenen vuoden kuluessa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Aivoinfarktin ennuste on parantunut merkittävästi tehostuneen akuuttihoidon ansiosta, ja yhä useampi potilas toipuu hyvin, jopa täydellisesti. Samasta syystä erittäin vaikeastakin aivohalvauksesta voi nykyään selviytyä, joten kuntoutuksen tarve ei vähentyne tulevaisuudessakaan. Spastisuus on keskushermostovaurion oire, jolla tarkoitetaan aivo- tai selkäydinvaurion aiheuttamaa lihastonuksen kohoamista ja siihen liittyvää venytysheijasteiden kiihtymistä. Spastisuus ei aina muodosta merkittävää lisähaittaa potilaalle halvausoireen lisäksi, eikä se myöskään välttämättä aina vaadi hoitoa. Normaaliin elämään palaamista haittaavan tai kivuliaan spastisuuden hoito voi kuitenkin olla erittäin tarpeellista. Sen hoitamatta jättäminen voi johtaa komplikaatioihin ja lisätä sekä hoidon tarvetta että inhimillistä kärsimystä. Spastisuuden kanssa voi myös tottua elämään ja joskus spastisuudesta on suorastaan hyötyä ja sitä voi oppia käyttämään hyväkseen. Kädessäsi oleva opas kertoo spastisuuden syistä ja syntymekanismeista sekä hoitomahdollisuuksista. Spastisuuden lääkehoitoon on suun kautta nautittavien lääkkeiden ohella tarjolla uusi käypä hoito: suoraan hermolihasliitokseen vaikuttava, pistoshoitona annettava botulinumtoksiini. Tämä hoitomuoto soveltuu joillekin aivohalvauspotilaita ja oikein suunnattuna se saattaa omalta osaltaan edistää kuntoutumista. Tämä Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tuottama opas on tarkoitettu aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille, heidän omaisilleen sekä terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Kiitän sydämellisesti oppaan kirjoitustyöhön osallistuneita. Risto O. Roine, neurologian dosentti Aivohalvaus- ja dysfasialiiton puheenjohtaja 3 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

4 SPASTISUUS Spastisuus on tuttu sana aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneille ja heitä hoitaville ja kuntouttaville. Se, mitä ilmiöllä tarkoitetaan ja ymmärretään, vaihtelee melkoisesti. Spastisuus on keskushermostovaurion yksi oire. Muut keskushermostovaurion oireet, esimerkiksi lihasheikkous tai koordinaatiohäiriö voivat hankaloittaa liikkumista tai toimintaa enemmän kuin spastisuus. Yksistään spastisuuden eliminointi ei kohenna toimintakykyä. Spastisuutta eivät myöskään ole hermovauriosta ja käyttämättömyydestä johtuvat muutokset hermon tai lihaksen sisäisissä ominaisuuksissa. Jäykkyys voi liittyä kontraktuuraan eli lihasten lyhenemään, sidekudosmuutokseen, lihasten liikakasvuun tai surkastumaan Spastisuus on yleinen ilmiö aivoverenkiertohäiriön lisäksi esimerkiksi aivoruhjeen, MS-taudin tai selkäydinvamman yhteydessä. Eri sairauksissa spastisuus ilmenee hiukan eri tavoin, joten myös hoidot vaihtelevat. Tässä oppaassa kuvataan erityisesti AVH:n seurauksena tullutta spastisuutta. Tulevaisuuden odotuksena on, että spastisuustutkimuksen tarkentuessa saamme täsmällisempää tietoa tekijöistä, jotka sitä aiheuttavat, lisäävät ja estävät. Näin myös hoitomenetelmät kehittyvät ja kuntoutustulokset tältä osin paranevat. Mitä spastisuudella tarkoitetaan? Spastisuudella tarkoitetaan lihaksen epänormaalisti kohonnutta tonusta eli jänteyttä, joka vastustaa lihaksen venymistä liikenopeuden kasvaessa tai kun tietty liikenopeus tai nivelkulma ylitetään. Mitä nopeammin liikkeen yrittää suorittaa, sitä voimakkaammin lihas vastustaa liikettä. Usein spastisessa lihaksessa tuntuu venyttäessä selvä liikkeen takertuminen. Spastisen lihaksen jänteys on kohonnut ja se lisääntyy pienestäkin ärsytyksestä. Kosketus, asennonmuutos, muiden lihasten toiminta tai vaikkapa lämpötilamuutos saa aikaan lihaksen supistumisen. Spastisuuden aste voi vaihdella kohonneesta liikettä vastustavasta jänteydestä kivuliaisiin, kouristaviin spasmeihin. Spastista lihasta ei voi tahdonalaisesti hallita. Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä Spastisuus on - lihaksen liiallista jänteyttä, jossa lisäksi vastus kasvaa - venytyksen nopeuden ja nivelen liikesuunnan muuttumisen myötä ja/tai - kun kynnysnopeus tai -nivelkulma ylitetään - refleksikaaren yliherkkyyttä - tuntoreseptorit ovat yliherkkiä - venytysrefl eksi on yliaktiivinen - ärsykkeiden estomekanismi on häiriintynyt - lihas on yliaktiivinen ja supistuu hallitsemattomasti - seurausta keskushermostovauriosta, - ylemmän motoneuronin oireyhtymän yksi oire (YMN) - laskevien ratojen impulsseja ehkäisevä vaikutus puuttuu Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 4

5 Lihaskäämi Agonistilihas Tuntohermosolu lihaskäämistä selkäytimeen Välisolu Liikehermosolu, Alfamotoneutroni selkäytimestä lihakseen Antagonistilihas Piirros 1: Venytysrefl eksi Selkäytimen ja lihaksen välistä paikallista tiedonkulkua kuvaa venytysrefl eksin toiminta. Lihaksessa olevat aistimet, lihaskäämit, aistivat lihaksen pituudessa tapahtuvat muutokset. Ne välittävät tiedon selkäytimen etusarvessa oleviin liikehermoihin eli alfamotoneuroneihin, jotka saavat aikaan lihaksen supistumisen. Lihassupistuksen seurauksena lihaskäämien toiminta lakkaa eikä hermoärsykkeitä tule selkäytimeen. Lihaksen supistus vähenee. Antagonistilihaksen supistuessa antagonistilihaksen on rentouduttava. Tämä rentous välittyy selkäytimen inhiboivan hermosolun kautta. Piirros 1: Alfamotoneuronin seurana kulkee gammamotoneuroni, joka säätelee lihaskäämien herkkyyttä. Gammaneuroneissa on jatkuva valmius. Lihaksissa oleva lihasjänteys ylläpitää valmiutta asennon säilyttämiseen ja liikkeen tuottamiseen. Normaali jänteys sallii lihaksen passiivisen venymisen. Liiallista lihaksen toimintaan syttymistä säädellään ja rajoitetaan monin hienovaraisin keinoin. Golgin jänne-elin tasapainottaa lihaksen rentoutta ja jännitystä, selkäytimen välineuroneilla on inhiboivaa, estävää vaikutusta. Laskeva retikulospinaalinen hermorata on tärkein estävä rata. YMN-oireyhtymän merkkejä negatiiviset: positiiviset: lihasheikkous spastisuus motorisen kontrollin puute klonus koordinaatioheikkous ihorefl eksit (mm. Babinski) fatiikki dystonia Kuvio 1: Ylemmän motoneuronin vaurion merkkejä. Negatiiviset kertovat jotakin puuttuvan, positiiviset taas jotakin tulleen lisää. 5 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

6 Lihaksiston tehtävänä on pitää yllä asentoa ja tuottaa liikettä. Hermosto säätelee ja ohjaa lihaksistoa monimutkaisella ja tarkalla tavalla. Lihaksesta tulee aistimien eli reseptorien kautta tuntotietoa selkäytimeen ja ylöspäin aina aivokuorelle saakka. Aivoista ja selkäydintasolta toimintakäskyt ohjeineen kulkevat lihaksiin laskevien hermoratojen välityksellä. Spastisuus on merkki keskushermoston (aivot ja selkäydin) toiminnan häiriöstä. Se liittyy ylemmän motoneuronin vaurioon. Ylemmällä motoneuronilla (YMN) tarkoitetaan aivoista laskeutuvaa liikehermoa, joka selkäydintasolla kytkeytyy lihakseen menevään liikehermoon, alempaan motoneuroniin. YMN-vaurio toisaalta aiheuttaa lihaksistossa hallitsematonta yliaktiivisuutta, toisaalta se heikentää motorista kontrollia, vähentää lihasvoimaa ja koordinaatiota. Liikekäskyjä kuljettavan hermoradan (kortikospinaalirata) äkillinen vaurio johtaa tahdonalaisen eriytyneen lihas- toiminnan estymiseen, jolloin raaja on aluksi täysin veltto. Muutaman päivän tai viikon aikana lihasjänteys alkaa kohota gammamotoneuronin lisääntyneen aktiivisuuden vuoksi, mikä mahdollistaa aktiivisen lihastoiminnan. Spastisuudessa lihaksen hermostollinen säätely on häiriintynyt. Eri kudoksista selkäytimeen saapuvien tuntoärsykkeiden käsittely muuttuu ja seurauksena on alemman motoneuronin muuttuminen yliaktiiviseksi, jolloin venytysrefl eksi on yliherkkä. Lihas saa liikaa impulsseja ja niitä rajoittava hermotoiminta on vähentynyt laskevissa hermoradoissa olevan vaurion vuoksi. Jännevenytysheijasteet ovat vilkastuneet ja ne tulevat esille laajentuneelta alueelta ärsytettynä. Venytysheijaste voi tulla esille nopeana toistuvana nykäyksenä, jolloin puhutaan klonuksesta. Paitsi tuntoärsykkeet, myös erilaiset autonomisen hermoston ärsykkeet, voivat vaikuttaa spastisuuden ilmentymiseen. AVH:n yhteydessä hermoratojen johtumishäiriöitä on myös kehon toimivammalla puolella. Mitä spastisuus ei ole? Normaali lihas = passiivisesti raajaa liikuttaessa vain biomekaaniset tekijät (kuten viskositeetti, joustavuus) aiheuttavat vastusta, lihassupistusta ei tule Hypertonus = kohonnut jänteys ja venytysvastus, jonka lihaksen ja siihen liittyvien kudosten lisääntynyt mekaaninen jähmeys tuottavat (ei muutu liikenopeuden kasvaessa) Rigiditeetti = jatkuva vastustus passiivista ulkoista venytystä vastaan, liikkeen vastus on olemassa nopeudesta riippumatta, samanaikainen agonistien ja antagonistien (vaikuttaja-ja vastavaikuttajalihakset) supistus voi tapahtua ja nivelen liikesuunnan kääntämistä vastustetaan. Raaja ei pyri palaamaan tiettyyn asentoon Dystonia = liikehäiriö, tahaton jatkuva tai ajoittainen lihassupistus aiheuttaa kiertäviä tai toistuvia liikkeitä, epänormaaleja asentoja tai molempia Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 6

7 2. SPASTISUUS VOI HAITATA PÄIVITTÄISIÄ TOIMINTOJA Spastisuudella voi olla merkittävä elämänlaatua madaltava vaikutus kuntoutujalle. Omatoimisuus vähenee ja haitta tuntuu päivittäin, kun pukeutuminen, syöminen, oman hygienian hoitaminen ja liikkuminen vaikeutuvat. Kipu ja jäykkyys voivat haitata lepoa ja unta. Spastisuus väsyttää kuntoutujaa ja kuluttaa jo ennestään rajallisia voimavaroja. Spastisuus aiheuttaa ankaraa liikkeen vastustusta sekä usein tahattomia liikkeitä ja nykäyksiä. Hoitolaitoksissa ja kotihoidossa spastisuus voi nousta ongelmaksi kuntoutujaa avustettaessa. Tottumaton hoitaja tai avustaja voi olla ihmeissään vastustuksesta kuntoutujan raajaa liikuteltaessa. Kannattaa muistaa, että spastisuus on tahatonta. Pelkästään kohonnut jänteys eli hypertonus tukee asennon ylläpitämistä ja siitä on usein hyötyä päivittäisissä toimissa selviytymiseksi. Täysin velttoon alaraajaan ei voi tukeutua, se vaikeuttaa siirtymisiä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Spastisuus edistää virheasentoja Tyypillisiä spastisuuden aiheuttamia virheasentoja AVH-kuntoutujalle ovat mm. alaraajassa nilkan ja jalkaterän kiertyminen, raajan vetäytyminen kohti keskiviivaa, polven ojennusjäykkyys ja lonkan koukkuasento. Yläraajassa vastaavasti nähdään sormien vetäytyminen nyrkkiin, ranteen ja kyynärnivelen koukkuasennot ja olkanivelen sisäänkiertyminen. Myös halvauspuolen vartalolihaksissa voi olla spastisuutta. Pitkään jatkuessaan spastisuus yhdessä muiden YMN-oireiden kanssa muuttaa lihasta ja sen toimintaa. Normaalisti lihakset toimivat agonisti - antagonistipareina, vaikuttajana ja vastavaikuttajana. Liika jänteys aiheuttaa yksipuolista lihasaktivaatiota ja vastapuolen lihakset venyvät ja löystyvät ja niiden liikehermot taantuvat. Myös hermokudos menettää joustavuuttaan, kun sen aineenvaihdunta ja mekaaninen liike vähenevät lihasten ja sidekudosten lyhenemisen myötä. Sen seurauksena kipu ja särky voivat lisääntyä. Nekin rajoittavat liikettä. Käyttämättömyys ja nivelten virheasennot sallivat lihaksen lyhenemisen. Lihasten, jänteiden ja nivelten elastisuus vähenee, jähmeys lisääntyy, ne kiristyvät ja lyhenevät. Motoristen yksiköiden määrä lihaksissa vähenee. Lihas surkastuu. Lihaskudos muuttuu sidekudosmaiseksi. Lihaksen toimintakyky heikkenee. Liikeradan supistuessa niveltä uhkaa jäykistyminen. Jos liikeratoja ei jatkuvasti ylläpidetä, voi seurata pysyviä lihasten ja sidekudosten lyhenemiä, kontraktuuria. Lyhenemän estäminen on helpompaa kuin sen hoitaminen. Lihasta ei tulisi pitää lyhentyneenä liikkumattomana pitkiä aikoja; erityisesti nilkassa lyhenemä syntyy nopeasti liikkumattomuuden seurauksena. 7 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

8 3. SPASTISUUTTA VOIDAAN HOITAA Kuva 1 Kuntoutujalle kehittyvät virheasennot aiheuttavat kipua ja särkyä. Ne vaikeuttavat päivittäisiä toimia ja hidastavat kuntoutumista. Spastisuutta lisääviä tekijöitä Ajan mittaan kuntoutuja oppii tuntemaan kehonsa uudestaan ja tietämään, mitä sietää ja mitä kannattaa välttää. Nopeat asennonmuutokset voivat lisätä spastisuutta olivatpa ne itse aiheutettuja, hoitajan tai avustajan tai ulkoisen tekijän, esim. liikenteen aiheuttamia. On hankalampi oppia tuntemaan niitä sisäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat spastisuuden lisääntymiseen. Näitä ovat esimerkiksi kipu, pelästyminen, virtsatietulehdus tai ummetus. Autonomisen hermoston lähettämät viestit eivät aina näy ulospäin. Tuntopuutosten vuoksi kuntoutuja ei tiedosta esim. hankautumia eikäi kudosvaurioita, mutta lisääntynyt spastisuus voi olla siitä vihje. Lastojen ja tukien sopivuudesta tulee huolehtia erityisesti, kun raajassa on tuntopuutoksia. Hermojen pinnetilat ja puristumiset aiheuttavat kipua. Vuodepotilaan vaarana ovat makuuhaavat, jotka myös lisäävät spastisuutta. Lääkärillä, fysio- ja toimintaterapeutilla on melkoinen hoitovalikoima käytettävissään, kun spastisuutta halutaan vähentää. Tiivis yhteistyö näiden asiantuntijoiden ja kuntoutujan kesken voi olla tarpeen, jotta kuntoutujalle löydetään hänelle sopivin hoitokeino. Spastisuuden vähentäminen akuuttivaiheessa voi viivästyttää kontraktuurien muodostumista ja tukea kuntoutumisen edistymistä parhaassa kuntoutumisvaiheessa. Kuntoutujan halukkuus omahoitoon on olennaista, jotta hyviä hoitotuloksia saavutetaan. Vaikka spastisuus ei ole tahdonalaisesti hallittavissa, voivat sekä kuntoutuja että häntä hoitava tai avustava henkilö vähentää sitä lisääviä tekijöitä. Fysio- ja toimintaterapeutit toimivat aktiivisina neuvonantajina ja ohjaajina ja opastavat niin kuntoutujaa ja omaisia kuin muuta hoitohenkilökuntaakin. Jokaisen kuntoutujan tilanne on yksilöllinen. Hoidon tavoitteita: - elämänlaatu paranee - aktiivisuus lisääntyy ja toimintakyky paranee - apuvälineiden pukeminen/ riisuminen itsenäisesti mahdollistuu - kipu lievittyy - nivelten liikeradat pysyvät yllä - asentohoito mahdollistuu - hygienian hoito helpottuu avustettavuus paranee Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 8

9 Päivittäisissä toiminnoissa kuntoutujan liiallinen ponnistelu, yrittäminen tai kiirehtiminen sekä esim. kaatumisen tai kivun pelko lisäävät spastisuutta. Luottamus ympäristön asettamiin vaatimuksiin ja avustavaan henkilöön vähentää liiallista lihasaktiviteettia. Tilanteen rauhoittaminen rentouttaa kuntoutujaa. Asentohoito Sairastumisen jälkeisessä akuuttivaiheessa pystytään asentohoidolla hillitsemään tai estämään kuntoutujan spastisuuden aiheuttamia virheasentoja. Suositeltavin asento vuoteessa on kylkimakuuasento, johon kuntoutuja tyynyjen tuella asetellaan. Halvaantuneella kyljellä maatessa kuntoutujan ylä- ja alavartalon on hyvä olla kiertyneenä toisiinsa nähden. Selinmakuuasento ei sovi kaikille, koska se voi lisätä ojentajalihasten spastisuutta. Sen seurauksena kääntyminen ja istumaan nousu vaikeutuvat. Mikäli sitä käytetään, on hyvä huolehtia asennon symmetrisyydestä. Pyörätuolissa tai tuolissa pöydän ääressä kuntoutuja istuu vartalo suorana hieman eteen kallistuneena molemmat kädet kyynärpäitä myöten pöydällä. Lonkat ja polvet ovat 90 asteen kulmassa. Tuolin ja pyörätuolin oikea mitoitus tukee kuntoutujan ryhdikästä istuma-asentoa. Napakat istuinalusta ja selkänoja tukevat kuntoutujaa keskiasentoon. Jalat ovat tuetut lattialle tai jalkalaudoille. Fysio- ja toimintaterapian keinoja spastisuuden hallinnassa Spastisuuden hoito ei ole itsetarkoitus eikä yksin spastisuuden eliminoiminen paranna toimintaa. AVH-kuntoutuksessa huomioidaan yleisesti kaikki YMN-oireet, ja erityisesti keskitytään puuttuvien tekijöiden vahvistamiseen. Velttohalvauksen yhteydessä pyritään kohottamaan jänteyttä, jotta aktiivinen toiminta on mahdollistuu. Spastisessa vaiheessa on pyrittävä vähentämään jänteyttä ja varsinkin spastisuutta, jotta terapia ja harjoittelu mahdollistuvat paremman kehon hallinnan ja tarkoituksenmukaisten liikemallien löytymiseksi. Hitaasti toistetut passiiviset liikkeet rentouttavat. Liikelaajuuksia ylläpitävät liikkeet ja niin lyhyet kuin pitkätkin venytykset hellittävät spastisuutta. Niillä voidaan vähentää myös jo syntyneitä jäykkyyksiä. Hyvin eripituiset venytykset tuottavat tulosta. Hypertonus heikkenee jo minuutin venytyksestä. Ranteen koukistajalihasten 20 minuuttia kestävä venytys vähentää ranteen ja myös hauislihaksen spastisuutta. Pystyasennossa kehon paino venyttää pohjelihaksia. Tuettu 30 minuutin seisominen vähentää spastista ärsytystä: liikerata lisääntyy, liikehermon ärtyvyys vähenee ja vastapuolen lihaksen liikehermon ärtyvyys lisääntyy. Venytykset antavat liikettä myös neuraaliselle kudokselle, jolle pumppaavat venytykset ovat tehokkaita ja kuntoutujasta usein miellyttävämpiäkin. Ortoosit eli jalkatuet estävät spastisuutta vähentämällä tuntoärsytystä. Ne myös suojaavat virheasennoilta ja mahdollistavat liikkumisen. Tukien antama turvallisuuden tunne voi vähentää kaatumispelkoa, mikä vähentää spastisuutta kehossa laajemminkin. Kipsauksilla saadaan pitkäkestoinen venytys, jolla voidaan vähentää spastisuutta sekä nivelen liikerajoitusta. Nivel kipsataan 1-7 päivän ajaksi, jonka kulu- 9 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

10 essa saavutetaan noin 10 asteen lisäys nivelen liikerataan. Kipsausta voidaan toistaa sarjana muutaman viikon ajan aina liikerataa lisäten, kunnes haluttu liikerata saavutetaan. Pitkä kipsausaika lisää komplikaatioita. Lastojen käyttö on kipsausta helpompaa. Staattinen lasta pitää raajan hyvässä asennossa. Ihorikkoja tai hankaumia tulee seurata. Toiminnalliset lastat helpottavat ja rohkaisevat spastisen raajan käyttöä. Niitä tehdään usein yksilöllisesti kuntoutujan tilanteen mukaan. Pehmeät lycrasta valmistetut lastat ovat hyvin siedettyjä. Spastisuuden madaltamisen ohella ne lisäävät passiivista liikerataa ja sallivat liikkeen. Ne vähentävät myös mahdollista turvotusta. Lastoja pidetään yleensä pari kertaa päivässä 2-3 tunnin ajan tai öisin. Ilmalastaa voi hyödyntää yläraajaan tukeutumista harjoitellessa. rentoutuvat. Spastisuutta voidaan myös väsyttää suoraan spastista lihasta stimuloimalla. Rinta- ja lannerangan siirtymäalueelle annettu sensorinen stimulaatio vähentää alaraajan spastisuutta. Puolen tunnin TNS-hoito vähentää spastisuutta lyhytaikaisesti, mutta vaikutuksen kesto lisääntyy, jos hoito on päivittäistä. Jos spastisuus on kohonnut kivun vuoksi, voi TNS olla tehokas kivun/spastisuuden vähentämiseksi. Kuva 2. Erilaiset rytmistä liikettä ylläpitävät välineet, kuten kuntopyörä, polkulaite, kävelysimulaattori tai robottiavusteiset harjoituslaitteet, lievittävät spastisuutta. Harjoitteluun voidaan yhdistää toiminnallinen sähköstimulaatio. Paikallinen jäähilehoito lievittää mm. ranteen ja sormien spastisuutta tehokkaasti ennen käden toiminnallisia harjoituksia. Terapeutti laskee kuntoutujan käden jäähileveteen hetkeksi ja käsittely toistetaan muutamia kertoja. Myös esim. kylmäpakkaus 20 minuutin ajan pohjelihaksissa vähentää nilkan spastisuutta. Allasterapiassa 30-asteisessa vedessä spastisuus lievittyy ja samalla pehmytkudosten joustavuus paranee. Lämpöhoidot lievittävät kipua ja siten myös spastisuutta. Kylmän ja lämpimän vaikutus voi vaihdella yksilöittäin. Spastisuutta alentamaan voidaan käyttää erilaisia sähköhoitoja. Kutaanistimulaatio annetaan hansikas- tai sukkaelektrodin avulla. Toiminnallisen sähköstimulaation avulla voidaan ärsyttää spastisten lihasten vastavaikuttajalihaksia, jolloin spastiset lihakset Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 10 Kuntoutujan oma hoito spastisuuden lievittämiseksi Oma hoito on kokonaisvaltaista itsestä huolehtimista. Lääkärit ja terapeutit voivat antaa asiantuntemuksensa kuntoutujan avuksi, mutta kuntoutustyön hän

11 tekee itse. Asentohoidosta kannattaa huolehtia itsekin. AVH:n jälkeen keho ei entiseen tapaan ilmaise, jos asento on huono, siksi on totuttava tarkistamaan se. Aktiivisia harjoituksia ja pitkäkestoisia lihasvenyttelyjä rentoutumisineen tehdään omatoimisesti päivittäin. Kuva 3. Myöhemmin toimintakyvyn edistyessä spastisuus yleensä lievittyy. Raajan kuormittaminen ja painon siirtäminen halvausraajalle auttavat spastisen yliherkkyyden poistamisessa. Päivittäinen seisominen on tärkeä harjoitus. Mikäli itsenäinen seisominen ei onnistu, käytetään seisomatelinettä. Kävellessä ilman apuvälineitä kehonpaino siirtyy rytmisesti halvaantuneelle jalalle edistäen normaalia lihastoimintaa. Kävelykeppiä käytettäessä paino Kuva 3. Yläraajan venytys Oma hoito: - spastisuutta lisäävien tekijöiden välttäminen - rentoutuminen - pystyasento, seisominen - omatoimiharjoitukset (omalta terapeutilta saadut) - lihasten säännöllinen venyttely - lihaksen pitkäkestoinen venytys > 30 min (+ tuet ja lastat) - lihaksen painaminen (asentohoito, ilmalasta) - paikallinen kylmähoito (kylmäpakkaus 20 min) - asentohoito (spastisella kyljellä nukkuminen tai käteen tukeutuminen seistessä tai pöydän ääressä istuessa) - kiertoliikkeet vartalossa ( kierrot istuen tai seisten, kävelyssä käsien myötäliikkeet, sauvakävely) - kehon puoliskojen symmetrinen käyttäminen (kaksikätisyys, painon jakautuminen eri asennoissa, kävelyn tasainen askellus, toimivamman puolen yliaktiviteetin välttäminen) - lihasaktiviteetin lisääminen ja ylläpitäminen halvauspuolella - säännöllinen liikunta - levollisen, hyvän mielialan ylläpitäminen 11 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

12 jää paremmin toimivan puolen ja kepin varaan, mikä saattaa sallia spastisuuden kohoamisen. On huomattava, että toisinaan kepin suoma turvallisuuden tunne voi madaltaa spastisuutta. Esimerkiksi liikenteessä, ihmisjoukossa liikkuessa, keppi on merkki ohikulkijoille ja antaa turvaa. Säännöllinen liikunta ja hyvä mielialakin vaikuttavat spastisuuteen. Rentoutumisen harjoittelu kannattaa. Uinti ja allasvoimistelu lämpimässä vedessä ovat hyväksi. Kuntosaliharjoittelukin on hyvää itsehoitoa. Oikein suoritettuna se ei lisää spastisuutta. Pelkästään toimivamman puolen harjoittaminen on haitallista; se lisää kehon puolten epäsymmetriaa. Alkuverryttely ja harjoituksen jälkeinen venyttely ovat kaikessa liikunnassa tärkeitä. SPASTISUUDEN LÄÄKEHOITO Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet Suomessa käytettyjä luurankolihasten spastisuutta vähentäviä lääkkeitä ovat baklofeeni (Lioresal, Baclon, Baclopar ) ja titsanidiini (Sirdalud ). Baklofeeni on läheistä sukua gamma-aminovoihapolle (GABA), joka on estävä välittäjäaine keskushermostossa. Titsanidiini puolestaan estää selkäytimessä lihastonusta kiihottavien aminohappojen vapautumisen. Muita lääkkeitä, joita saatetaan käyttää spastisuuden hoidossa ovat bentsodiatsepiinit, ensisijaisesti diatsepaami, joka myös vaikuttaa GABA-järjestelmän kautta. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 12 Spastisuuteen ja sen eri ilmentymiin vaikuttavien lääkkeiden tehokkuudesta on tehty vain niukalti laadukkaita tutkimuksia. AVH:n aiheuttamaa spastisuutta on selvitetty vain yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa baklofeeni osoittautui lumelääkettä tehokkaammaksi. Kahdessa systemaattisessa katsauksessa on esitetty keskeisimmät tiedot spastisuuslääkkeiden vaikutuksista. Näissä toisessa keskityttiin nimenomaan käsittelemään spastisuutta vähentävien lääkkeiden käyttöä ei-etenevissä sairauksissa, jollainen on myös aivoverenkiertohäiriön jälkitila. Johtopäätöksenä katsauksista oli, että sekä baklofeeni että titsanidiini vähentävät spastisuutta, mutta niiden teho on vähäinen. Syynä saattavat olla tutkimusten pieni potilasotos ja tehon vaikuttavuuden arvioinnin erot. Eroa näiden kahden lääkkeen välillä ei ollut vaikuttavuudessa. Tutkittua tietoa on enimmillään vuoden pituisesta hoidosta. Tutkimusten heikkoutena oli puutteellinen tai vaihteleva käytäntö tehon mittaamisessa. Vain harvassa tutkimuksessa oli arvioitu antispastisten lääkkeiden vaikutusta toimintakykyyn tai elämän laatuun. Suun kautta nautittavilla spastisuuden hoitoon käytettävillä lääkkeillä on huomattavan runsaasti haittavaikutuksia. Titsanidinilla tehdyissä tutkimuksissa sivuvaikutuksia on havaittu %: lla potilaista; tavallisimmin väsymystä ja suun kuivumista. Diatsepaamilla on todettu niinikään väsymystä, uupumusta ja lihasheikkoutta %lla käyttäjistä. Baklofeenin käyttäjistä %:lla potilaista oli haittavaikutuksena uneliaisuutta, huimausta ja/tai lihasheikkoutta. Haittavaikutukset ovat olleet annosriippuvaisia ja ne vähenevät, kun annosta pienennetään. Huomattavaa on, että edellä mainituilla valmisteilla on keskushermostovaikutuksia, joiden epäillään hidastavan kuntoutumista toipumisvaiheessa.

13 Systeemisesti vaikuttavista spastisuuslääkkeistä saattaa olla hyötyä yksittäisille potilaille, joskin niiden teho voi jäädä vaatimattomaksi. Baklofeenin tai titsanidinin annosta kannattaa nostaa vähittäin, kunnes saadaan toivottu vaikutus tai kun ilmenee liian haitallisia sivuvaikutuksia. Näitä lääkkeitä on käytettävä harkiten myös siksi, että ylimääräinen jänteys alaraajassa saattaa olla tarpeen tukevan pystyasennon kannalta. Paikallisesti annosteltavat lääkkeet Botulinumtoksiini (Botox, Dysport ) on lääke, jolla lihas voidaan lamata noin 3-4 kuukaudeksi. Lääke ruiskutetaan suoraan lihakseen. Baklofeenia voidaan ruiskuttaa suoraan selkäydinnestetilaan käyttäen ihon alle asetettua pumppua ja ohutta katetria. Menetelmästä on kohtalaisen hyviä kokemuksia muuten vaikeahoitoisesta ja invalidisoivasta spastisuudesta. Lääkkeen teho selvitetään ennen pumpun asentamista yksittäisillä lääkeinfuusioilla. Lääkeaine estää presynaptisesti asetyylikoliinin vapautumisen hermo-lihasliitoksessa, jolloin sen toiminta lamautuu. Samalla, kun lihas on lamaantunut ja surkastunut, hermon uudelleen kasvu stimuloituu, hermosäikeet versovat. Lääkkeen vaikutus häviää vähitellen. Muutaman kuukauden kuluessa hermon toiminta palautuu ja versot häviävät. Lihaksen toiminta palautuu ja surkastuma vähenee tai poistuu. Lääke vaikuttaa myös tuntopalautteeseen mahdollisesti lihaskäämien kautta ja lievittää kipua rentouttavan vaikutuksensa vuoksi. Piirros 2. Piirros 2. Hermo-lihasliitos, jossa presynaptiset päätteet sijaitsevat. Botulinumtoksiini estää välittäjäaineena toimivan asetyylikoliinin vapautumisen, jolloin hermon käskyt eivät välity lihakseen. Botulinumtoksiini spastisuuden hoidossa Botulinumtoksiini on laajimmin käytetty pistettävä lääkeaine paikallisen spastisuuden hoitoon. Lääke vaikuttaa hermo-lihasliitokseen lamauttavasti. Se sopii paikallisen tai segmentaalisen spastisuuden hoitoon. Botulinumtoksiini on anaerobisen bakteerin (Clostridium botulinumin) tuottama valkuaisaine, joka on tunnetuin biologinen lihaksia lamaava aine. Sitä on käytetty 1990-luvun alusta ja viime vuosina yhä enemmän myös spastisuuden hoitoon. Toksiiniserotyypit ovat: A, B, C, D, E, F ja G. Suomessa käytössä olevat kaupalliset valmisteet ovat A-tyyppiä. Toksiini ei ylitä veri-aivoestettä. hermo-lihasliitos presynaptinen pääte motorinen päätelevy synapsirakkulat, joissa asetyylikoliini 13 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

14 Botulinumtoksiini pistetään spastiseen lihakseen ja lääkkeen vaikutus on nähtävissä parin viikon kuluttua pistoksesta. Hoito on uusittava 3-6 kuukauden välein hermotoiminnan palautumisen vuoksi. Aikuisten spastisuuden hoidossa ei yleensä tarvita sarjamaisia hoitoja. Useimmiten tyydytäänkin muutamaan pistokseen, jotka mahdollistavat muun terapian ja tilanteen kohenemisen. Spastisuus sellaisenaan ei ole botulinumtoksiinihoidon aihe. Sopiva hoito määräytyy sen mukaan, onko mahdollista saavuttaa tavoitteita, joita kuntoutujalla ja hänen läheisellään on: onko tavoitteena toiminnan koheneminen, kivun lievitys tai spastisuuden aiheuttamien komplikaatioiden vähentäminen. Lihaksen lyhenemää tai lihaksen surkastumaa ei voida suoraan hoitaa botulinumpistoksilla. Kontrolloidut kokeet ovat osoittaneet, että pistoshoito madaltaa lihasjänteyttä. Passiivisen liikkeen vastuksen aleneminen mahdollistaa fysioterapian ja muun kuntoutuksen toteuttamisen. Pistoshoitoon tuleekin aina liittää kuntoutujan ohjaus, fysioterapia ja muu kuntoutus.. Passiivisia toimintoja parantamalla helpotetaan läheisten ja hoitajien työtä. Pukeutuminen ja peseytyminen voivat helpottua ja omaishoitajan taakka keventyä. Kivuliaiden kramppien lievittyminen ja makuuasennon korjaantuminen parantavat unen laatua. Kivun lievitys ja komplikaatioiden, kuten haavaumien ja kämmenen sieni-infektioiden, estäminen mahdollistuu. Botulinumhoidon kohdelihaksia Kuntoutujan hoidettavat spastiset lihakset löytyvät selkeimmin EMG:n avulla. Pistoksia voidaan myös antaa EMG-ohjauksessa tai kokenut lääkäri kliiniseen oireistoon ja tutkimukseen perustaen. EMG-ohjauksessa hoitotulos on parempi, mutta hoito on jonkin verran kivuliaampi kuin suora pistoshoito. Alaraajojen kohdelihaksia ovat lonkan ja polven koukistajalihakset sekä polven ojentajat. Erityisesti lähentäjälihasten pistoshoito voi tuottaa hyvän hoitotuloksen, kuten myös varpaiden ojentajalihasten hoito. Nilkan virheasennon korjaamiseksi EMG-tutkimus on ehkä tarpeen, jotta oikeat hoidettavat lihakset löytyvät. Yläraajassa saadaan suuri hyöty vaikuttamalla kyynärpään ja ranteen koukistajalihaksiin. Vasta-ainemuodostusta voidaan estää pistämällä lääkettä yli kolmen kuukauden välein, antamalla eri aiheisiin tarkoitettu pistoshoito samalla kerralla ja välttämällä tehostepistoksia. Botulinumtoksiini ja fysioterapia Niin botulinumpistoksia saanut kuntoutuja itse kuin hänen terapeuttinsakin huolehtivat siitä, että kuntoutuja saa mahdollisimman paljon liikettä ja kuormitusta lääkkeen vaikutusaikana. Terapian tehostaminen ja kotiohje ovat tarpeen. Pistoshoidon jälkeen on mahdollista parantaa aktiivista liikettä ja lisätä kuntoutujan toimintoja. Parempi ranteen asento voi mahdollistaa pyörätuolilla kelaamisen. Raajojen asennon korjaus voi helpottaa seisomista, kävelyä ja istumista. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 14

15 Botulinumhoidon jälkeisessä terapiassa harjoitellaan tehtäväkeskeisesti päivittäin tarpeellisia taitoja riittävin toistoin. Raajaakuormittavilla- ja painonsiirtoharjoituksilla eri alkuasennoissa ja nivelkuormituksissa annetaan tuntoreseptoreille aistittavaa. Kävelyn koheneminen tai päivittäisten toimien parempi sujuminen on nyt ehkä mahdollista. Yläraajan pakotetun käytön harjoittelu voi niinikään mahdollistua. Toiminnallisia sähköhoitoja voidaan käyttää esimerkiksi kävelyn harjoittelussa. Laittein avustettu polkeminen sujuu paremmin lääkkeen vaikutusaikana. Robotti- ja laiteharjoittelulla saadaan myös lisättyä harjoitteluannostusta. Harjoitteilla vahvistetaan erityisesti vastapuolen lihaksistoa, lisätään antagonistien kontrolloivaa vaikutusta. Asentohoidolla (mm. lasta) varmistetaan harjoitustulosta. Vastapuolen lihaksistossa saattaa olla käyttämättömyydestä johtuvaa surkastumaa tai ne ovat ylivenyttyneet. Usein myös spastisen lihaksen viereiset lihakset tarvitsevat vahvistusta. Lihasten joustavuutta ja pituutta lisätään ja liikerataa saadaan laajenemaan. Lihastoimintaa houkutellaan esiin. Kuntoutuja tarvitsee opastusta välttääkseen asentoja, joihin spastisuus on ennen lääkettä pakottanut, mutta jotka nyt ovat vältettävissä. Kenties vuosien tottumus vaatii uutta opettelua. Tilanteen edistyessä kotiohjeita tarkistetaan ja päivitetään. Potilastapaus: 53-vuotiaalla miehellä oli vasemman keskimmäisen aivovaltimon tukos. Seurauksena oli laaja aivoinfarkti ja vaikea afasia sekä täydellinen oikean puolen motorinen halvaus. Erityisongelmaksi tuli myöhemmin voimakas oikean puolen spastisuus. Oikea kyynärnivel jäi 90 asteen kulmaan, oikea alaraaja oli voimakkaasti koukussa ja vasemman jalan päälle kiertyneenä. Jalan koukkuasennon vuoksi mm. vuoteessa kääntyminen ja nukkuminen vaikeutuivat. Lisäksi lihaskrampit olivat tuskallisia. Potilaan oikean kyynärnivelen koukistajalihaksiin pistettiin molempiin 50 yksikköä botulinumtoksiinia. Oikean alaraajan lähentäjä- ja polvenkoukistajalihaksiin pistettiin 100 yksikköä toksiinia. Pistosväli on alun kolmesta kuukaudesta pidennetty kuuteen kuukauteen ja tarkoitus on lopettaa toksiinihoito, koska toiminnallinen hyöty on saavutettu. Hoito mahdollisti fysioterapian aktiivisen toteuttamisen. Hoidolla saavutetut hyödyt: Lihaskouristukset ovat loppuneet lähes kokonaan. Potilas saa ojennettua yläraajan lähes täysin. Alaraajan virheasento on lähes korjaantunut. Hygienian hoito ja pukeutuminen on helpompaa. Nukkuminen ja vuoteessa kääntyminen onnistuvat hyvin. Istumaasento on parempi. 15 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

16 4. Spastisuuden mittaaminen Spastisuuden hoidon suunnittelemiseksi on sitä pystyttävä arvioimaan ja mittaamaan. Liikeanalyysi auttaa selvittämään, mikä tai mitkä lihakset vääristävät nivelten liikkeitä ja aiheuttavat virheasentoja. Lihakset tutkitaan havainnoiden sekä palpoiden, käsin tunnustellen. Passiivisia ja aktiivisia liikeratoja tutkiessa voi käyttää eri liikenopeuksia ja nopeita suunnanvaihtoja vastuksen määrän tunnistamiseksi. Kliinisessä tutkimuksessa käytetyimmät arviointimenetelmät lienevät Ashworthmittari (AS) ja modifi oitu Ashworth-mittari (MAS). Ashworth-testissä raajaa liikutetaan nopeasti maksimaalisesta koukusta ojennukseen. Venytysvastuksen määrä arvioidaan viisiportaisella asteikolla. Edellisen paranneltuun malliin (MAS) asteikkoa on laajennettu kuusiportaiseksi lisäämällä asteikkoon 1 +. Mittareilla on rajoituksensa. On arvosteltu, että ne eivät pysty erottelemaan, johtuuko vastus hermostollisista, lihaksen biomekaanisista tekijöistä vai molemmista. Agonistilihaksen toimintaa, spastisen antagonistin aiheuttamaa jännitystä tai lihaksen sisäisten ominaisuuksien aiheuttamaa jäykkyyttä voidaan pyrkiä erottelemaan. Hermon toiminnan salpaaminen esim. puudutteella eliminoi spastisuuden aiheuttaman jänteyden. Neurofysiologisin mittauksin saadaan tarkkaa tietoa hermon toiminnasta lihaksessa. Neurofysiologiset laitteet yksinkertaistuvat ja mittaukset yleistyvät. EMG-eli elektromyografi alaitteella saadaan pintaelektrodein tehtävällä tutkimuksella täsmällinen tieto lihaksen neuraalisesta aktiivisuudesta levossa, sen vastuksesta venytystä vastaan ja sen aktiivisuudesta liikettä käynnistäessä. Se antaa tiedon, johtuuko venytykseen kohdistuva vastus lihaksen neuraalisista vai biomekaanisista muutoksista. Näitä laitteita ei kuitenkaan vielä ole yleisessä käytössä. Spastisuuden tutkimus ja hoito on vain yksi osa AVH-kuntoutujan hoitoa ja terapiaa, eikä se yksinään edistä kuntoutumista. Spastisuuden lieventäminen voi olla osa kokonaisvaltaista kuntoutusta, jolloin sen avulla tavoitetaan lisäkeinoja ja -mahdollisuuksia kuntoutujan ja hänen läheistensä arjen ja elämänlaadun kohentamiseksi. Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 16

17 Sanasto: agonisti = antagonisti= atrofi a = autonominen hermosto= biomekaaniset tekijät lihaksessa = dystonia = hypertonus = hypotonus = inhibitio = klonus = kontraktuura = kortikospinaalinen rata = lihaskäämi = motoneuroni = motorinen yksikkö = presynaptinen = rigiditeetti = segmentaalinen = spastisuus = synapsi= tonus= AMN = YMN = vaikuttajalihas vastavaikuttajalihas, aiheuttaa päinvastaisen liikkeen kuin vaikuttajalihas surkastuminen, kuihtuminen tahdosta riippumaton, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon jakautuva hermoston osa, joka säätelee mm. sileiden lihassyiden, sydänlihaksen ja rauhasten toimintaa lihaksen sisäiset ominaisuudet, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen, kuten lyhenemät, surkastumat, lihaksen sidekudostuminen liikehäiriö, jatkuva tai ajoittainen lihassupistus kohonnut jänteys ja venytysvastus lihaksessa velttous, vähentynyt venytysvastus lihaksessa esto, ehkäisy nopea toistuva nykäys (spastisissa lihaksissa) lihaksen lyhenemä aivokuorelta lähtevä hermorata, joka kuljettaa liikekäskyjä lihaksiin lihaksessa oleva tuntoaistin, aistii lihaksen pituuden muutoksia liikehermosolu yhden liikehermosolun ja sen hermottamien lihassyiden muodostama yksikkö hermosoluliitosta edeltävä kankeus, jäykkyys jaokkeinen kohonnut jänteys ja sen lisäksi venytysvastus kasvaa nopeuden muuttuessa ja /tai kynnysnivelkulman ylittyessä kahden hermosolun liitospinta lihasjänteys alempi motoneuroni ylempi motoneuroni 17 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

18 Asiantuntijatyöryhmä: Marttila, Reijo, Nikkanen, Matti, Pitkänen, Kauko, professori, ylilääkäri, neurologian klinikka, TYKS ylilääkäri, neurologian klinikka, Kuusankosken aluesairaala LT, neurologian erikoislääkäri, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron Prinssi, Veli-Pekka, yleislääketieteen erikoislääkäri, Härkätien terveyskeskus Roine, Risto, Sallinen, Anne, Sivenius, Juhani, Solismaa, Martti, Tiainen, Jaana, dosentti, osastonylilääkäri, neurologian klinikka, HYKS fysioterapeutti, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron professori, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron kuntoutusylilääkäri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri fysioterapeutti, Suomen Aivotutkimus-ja kuntoutuskeskus Neuron toim. Liippola, Päivi, fysioterapeutti, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 18

19 Tärkeimmät lähteet: Chou R, Peterson K, Helfand M.: Comparative effi cacy and safety of skeletal muscle relaxants for spasticity and musculoskeletal conditions.: a systematic review. Journal of Pain and Symptom Management 2003; 28: Ivanhoe CB; Reistetter, TA : Spasticity. The misunderstood part of the upper motor neuron syndrome. Am J Phys Med Rehabil 2004; 83 (suppl) S3-S9 Mayer N H, Simpson D M (ed): Spasticity, etiology, evaluation, management and the role of botulinum toxin. We move. New York. USA Medaer R, Hellebuyk H, Vand den Brande E, ym. : Treatment of spasticity due to stroke. A double-blind, cross-over trial comparing baclofen with placebo. Acta Therapeutica 1991;17: Montané, Vallano A, Laporte JR.: Oral antispastic drugs in nonprogressive neurologic diseases. Neurology 2004; 63: Richardson, D ;Thompson AJ : Botulinum toxin: Its use in the treatment of acquired spasticity in adults. Physiotherapy 85, 10, Thompson et al : Clinical management of spasticity. J. Neurosurg Psychiatry 2005; 76: Watanabe T. : The role of therapy in spasticity management. Am J Phys Med Rehabil 2004; 83 (suppl) S 45-S49 Tämän oppaan on kustantanut: Allergan-Norden AB puh Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.

20 Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Suvilinnantie TURKU puh. (02) , faksi (02) ISBN Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry. 20

Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus

Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Sisällys Spastisuus... 4 Mitä spastisuudella tarkoitetaan?...4 Spastisuuden taustalla olevia tekijöitä...4 Spastisuus on...5 Mitä spastisuus ei ole?...7 Spastisuus

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia

AVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Selkäydinvamma Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Epidemiologia Suomessa arviolta 3000 vamman saanutta Suomessa 100 uutta tapausta/vuosi Riskiryhmät: 16 30-vuotiaat miehet ja

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA

NIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Spastisuuden hoitoon. Itratekaalisen Baklofeenin (ITB) käyttökokemuksia 9.9.2015. Baklofeeni. Intratekaalinen baklofeeni.

Spastisuuden hoitoon. Itratekaalisen Baklofeenin (ITB) käyttökokemuksia 9.9.2015. Baklofeeni. Intratekaalinen baklofeeni. Spastisuuden hoitoon Itratekaalisen Baklofeenin (ITB) käyttökokemuksia Helena Mäenpää 10.9.2015 Kuntootus kohalleen! Kuopio Spastisuus - klassisen määritelmän mukaan : Motorinen häiriö,jota kuvaavat venytysnopeudesta

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON Miksi istumista pitäisi rajoittaa? Liiallinen istuminen lisää niska-, hartia- ja selkäsärkyjä sekä rintarangan vaivoja näihin yhteydessä olevaa päänsärkyä ja väsymystä ylipainoa

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi

Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille. Potilasohje. www.eksote.fi Harjoitusohjeita synnyttäneille äideille Potilasohje www.eksote.fi Fysioterapeutin ohjaus C1 aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 10.15. Tervetuloa! Yleistä Lantionpohjan lihaksia tarvitaan normaalissa

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta

Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinumtoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Tietoa servikaalisen dystonian NeuroBloc hoidosta Oppaan on laatinut Eisai Europe

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka/ Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 3.10.2012 1 (7) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala

Lisätiedot

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS

ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS ALOITTELIJAN KUNTOSALIOPAS JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka haluat aloittaa kuntosaliharjoittelun. Opas sisältää tietoa, jota tarvitset harjoitellaksesi tehokkaasti, turvallisesti ja tavoitteellisesti.

Lisätiedot

SPASTISUUS JA FYSIOTERAPIA. -kirjallisuuskatsaus

SPASTISUUS JA FYSIOTERAPIA. -kirjallisuuskatsaus SPASTISUUS JA FYSIOTERAPIA -kirjallisuuskatsaus Laura Järvi Kehittämistehtävä Toukokuu 2012 Ammatilliset erikoistumisopinnot Neurologinen fysioterapia Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Nivelystävällinen. liikunta

Nivelystävällinen. liikunta Nivelystävällinen liikunta LIIKUNTA TUNTUU HYVÄLTÄ Ihminen on luotu liikkumaan. Vaikka psoriasikseen kuuluu usein monenlaisia niveloireita, kuten nivelten jäykkyyttä ja kipuja, liikuntaa voi ja kannattaa

Lisätiedot

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita.

Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. 1 2 Selkärangan rakenteellinen tehtävä on suojata selkäydintä ja muita hermoston rakenteita. Selkärangan riittävä tukevuus on edellytys (1) voimansiirrolle raajojen (ylä- ja alaraajat) ja vartalon välillä

Lisätiedot

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA

REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA

Lisätiedot

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA

LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA LIHASKUNTOHARJOITTELU KOTONA Tähän on kerätty liikemalleja, joita voidaan suorittaa kotona. Kaikkia liikkeitä ei tarvitse kerralla tehdä, vaan tarkoituksena on poimia itselle sopivat liikkeet omaksi kuntopiiriksi.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET

JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen

Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunta aivoverenkiertohäiriön jälkeen Liikunnalla terveyttä Liikunta kohentaa myös aivojen terveyttä. Aivoverenkiertohäiriön (AVH) jälkeen voi tuntua vaikealta lähteä tutulle lenkkipolulle. AVH:n jättämät

Lisätiedot

Fyysinen kuntoutuminen

Fyysinen kuntoutuminen Tiedosta hyvinvointia RAI - vertailemalla laatua 1 RAI vertailutiedon käyttö kuntoutujan tunnistamisessa vanhuspalveluissa RAI-seminaari Helsingissä15.3.7 Harriet Finne-Soveri LT ylilääkäri Terveystaloustieteen

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013

RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET. Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 RATSASTAJAN VENYTTELYOHJEET Riikka Kärsämä & Jonna Haataja Fysioterapian koulutusohjelma / OAMK Elokuu 2013 MITEN VENYTELLÄ? MIKSI VENYTELLÄ? Ennen liikuntasuoritusta/ alkulämmittelyn jälkeen Lyhytkestoiset

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA

KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA

VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Kinestetiikka. Suomen kinestetiikkayhdistys ry

Kinestetiikka. Suomen kinestetiikkayhdistys ry 1 Kinestetiikka Suomen kinestetiikkayhdistys ry Kaikki ihmisen toiminnot ovat liikettä Ilman liikettä ja liikkumiskokemuksia ihminen ei pysty hahmottamaan omaa itseään hahmottamaan ympäristöään toteuttamaan

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Liikuntakoneiston huolto

Liikuntakoneiston huolto Liikuntakoneiston huolto Lihakset kaipaavat vahvistamisen lisäksi myös huoltoa. Huolla liikuntakoneistoasi säännöllisin venytyksin ja liikkuvuusharjoituksin. Sisällytä huoltoa jokaiseen harjoitukseesi

Lisätiedot

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport

Taso 4: Kuntosaliharjoitteet InnoSport 1 / 7 8.10.2009 20:38 Taso 4: Kuntosaliharjoitteet Taso 4: Kuntosaliharjoitteet 4. taso koostuu harjoitteista, jotka tehdään kuntosaliharjoitteluna ja toiminnallisena harjoitteluna. Kuntosaliharjoittelussa

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen

Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatria Sisältö Kaularankaleikkauksesta kuntoutuminen...4 Oikean asennon ja ryhdin merkitys kuntoutumisessa...5 Leikkauksen aiheuttamia

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART)

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART) OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART) POTILASOPAS Rustorengas (labrum) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ähtärin sairaala - Fysioterapia Protokolla RUSTORENKAAN (LABRUM) VAURIO Labrum on

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Lappset SENIORIPUISTO

Lappset SENIORIPUISTO Lappset SENIORIPUISTO Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta. -Lauri Tahko Pihkala,

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot