Eduskunnan puhemiehelle

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 941/2002 vp Opintotukea saavien opiskelijoiden tulonlaskemisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Opintotukea saavalle opiskelijalle on opintotukilaissa määritelty niin kutsuttu vapaan tulon määrä. Se on siis summa, jonka opiskelija saa ansaita tietyllä aikavälillä ilman, että hän menettää oikeutensa opintotukeen. Vuonna 2001 muuttunut opintotukilain (1427/2001) 22 kuuluu seuraavasti: "Opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan tätä lakia sovellettaessa, mitä tuloverolaissa (1535/1992) säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta". Kyseinen pykälä jättää Kansaneläkelaitokselle mahdollisuuden käyttää opintotuen maksamisen ehtoja miettiessään laskuperusteena opiskelijan bruttomääräisiä tuloja. Tätä mahdollisuutta se myös tuntuu tänä päivänä tietoisesti käyttävän. Ongelmaksi asia muodostui sen jälkeen, kun verottaja alkoi ilmoittaa opiskelijoiden brutto- ja nettotulot erikseen Kansaneläkelaitokselle. Aiemmin Kansaneläkelaitos sai verottajalta tietoonsa ainoastaan valmiiksi lasketun nettotulon, joten bruttotulojen käyttäminen laskentaperusteena ei ollut mahdollista. Nykyinen opiskelijaa koskeva tulonlaskentamalli on ilmeisessä ristiriidassa tuloverolain tarkoituksen ja hengen kanssa. Tuloverolaissa ohjataan tarkastelemaan nimenomaan veronmaksajan nettomääräistä tuloa. Se siis antaa veronmaksajalle mahdollisuuden laissa erikseen määriteltyjen vähennysten vähentämiseen bruttotuloista. Erityisen pahasti tällainen laskentamalli on ristiriidassa tuloverolain periaatteiden kanssa tarkasteltaessa opiskelijan pääomatuloja. Pääomatulojen määrä saattaa bruttotuloja tarkasteltaessa olla hyvinkin merkittävä, mutta myös hankintakustannukset ovat usein suuret. Siten käteen jäävä, nettomääräinen tulo on usein täysin erilainen kuin bruttotulo. Tämä otetaan kyllä tuloverolaissa vähennyksinä huomioon, mutta Kansaneläkelaitos ei asiaa jostain syystä huomioi opintotukilain asiaa koskevan pykälän (22 ) jättäessä asian vähintäänkin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Yllä esitetty laskentamalli asettaa esimerkiksi osakekauppoja tekevän opiskelijan taloudellisesti kestämättömään asemaan tuloverolain määrittelevien vähennyksien jäädessä huomioimatta. Hänen opintotuen saantinsa saattaa katketa huolimatta siitä, etteivät hänen todelliset tulonsa ole lähellekään opintotukilaissa määriteltyjä tulorajoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Kansaneläkelaitoksen nykyisestä opintotuen saajien tulonlaskentamallista, pitääkö hallitus yllä esitettyä tulonlaskentamallia kohtuullisena ja tasa-arvoisena opiskelijoiden kannalta ja aikooko hallitus ryhtyä tarpeellisiin toimiin tämän ilmeisen epäkohdan korjaamiseksi pikimmiten? Versio 2.0

2 Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2002 Inkeri Kerola /kesk Merikukka Forsius /vihr Niilo Keränen /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 941/2002 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 941/2002 vp: Onko hallitus tietoinen Kansaneläkelaitoksen nykyisestä opintotuen saajien tulonlaskentamallista, pitääkö hallitus yllä esitettyä tulonlaskentamallia kohtuullisena ja tasa-arvoisena opiskelijan kannalta ja aikooko hallitus ryhtyä tarpeellisiin toimiin tämän ilmeisen epäkohdan korjaamiseksi pikimmiten? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Opintotukilain mukaan taloudellisen tuen tarve on yksi opintotuen yleisistä myöntämisedellytyksistä. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon opiskelijan omat ja erikseen säädetyissä tilanteissa hänen vanhempiensa tai puolisonsa tulot. Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuva tarveharkinta uudistettiin vuoden 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain muutoksella. Uudistuksen tarkoituksena oli luoda selkeä järjestelmä, jossa kaikkia opiskelijoita kohdellaan yhdenmukaisin periaattein. Mallin lähtökohtana oli se, ettei opiskelijan opintotukea hakiessaan tarvitse ilmoittaa tulojaan ajalta, jolle hän hakee opintotukea, vaan tuloseuranta tehdään jälkikäteen. Vuosittainen vapaan tulon raja on joustava ja määräytyy sen mukaan, miten monen kuukauden aikana opiskelija nostaa tukea. Tarkoitus on, että opiskelija kalenterivuoden aikana sääntelee henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa jättämällä opintotuen nostamatta joinakin kuukausina tai palauttamalla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuukauden aikana nostamansa opintotuen. Verotuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan opintotuen lisäksi ansaitsemia tuloja verrataan hänen vapaaseen tuloonsa ja mahdollinen liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Opiskelijan omien tulojen huomioon ottamista koskevaa mallia uudistettiin vuonna 2000 annetulla lailla vuoden 1998 tulovalvonnasta saatujen kokemusten perusteella siten, että opiskelija voi palauttaa kalenterivuoden aikana liikaa nostamaansa tukea vielä seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tätä muutosta sovellettiin jo vuonna 2000 tukea nostaneisiin opiskelijoihin. Myös tulorajan ylittyessä perittävää määrää koskevia säännöksiä tarkistettiin. Uusia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuotta 2001 koskevaan tulovalvontaan. Uudet säännökset pienentävät tulorajan ylittyessä perittävää määrää erityisesti silloin, kun opiskelija on nostanut opintotukea huomattavasti enemmän kuin olisi tulojensa perusteella ollut oikeutettu. Opintotukilain mukaan opiskelijan opintorahan ja aikuisopintorahan lisäksi saamat muut veronalaiset tulot otetaan tarveharkinnassa huomioon. Veronalaisten tulojen lisäksi myönnettävään tukeen vaikuttavat myös toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat. Opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan, mitä tuloverolaissa säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Tulona otetaan huomioon bruttotulo, koska tarkoituksena on, että opiskelijat itse seuraisivat tulojaan ja rajoittaisivat tuen nostamista jo tukivuoden aikana tai palauttaisivat liikaa nostamiensa tukikuukausien tuen joko tuki- 3

4 Ministerin vastaus vuonna tai viimeistään sen päättymistä seuraavien kolmen kuukauden aikana. Verotettava tulo ei ole vielä tällöin tiedossa ja opiskelijan olisi yleensä mahdotonta itse arvioida, mikä hänen verotettava tulonsa tulee olemaan. Pääomatulojen osalta luovutusvoittojen huomioon ottaminen on joissakin tapauksissa aiheuttanut tilanteita, joissa opiskelija ei ole etukäteen osannut arvioida tulon vaikutusta myönnettävään opintotukeen. Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on verotuslain mukaan veronalaista pääomatuloa. Luovutusvoitto lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään hankintamenot joko todellisten menojen mukaisina tai ns. hankintameno-olettaman mukaan. Hankintameno koostuu yleensä kauppahinnasta ja luovutetun omaisuuden ostoon välittömästi liittyvistä kustannuksista. Verotuksessa verovelvollinen saa vähentää omaisuuden luovutuksesta syntyneen tappion muusta luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena seuraavana vuonna sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Luovutustappioita ei sen sijaan saa vähentää muista pääomatuloista eikä ansiotuloista. Omaisuuden myynnistä saadusta luovutushinnasta otetaan opiskelijan omana tulona huomioon voiton määrä, joka on laskettu tuloverolain 46 :ssä säädetyllä tavalla. Hinnasta vähennetään hankintahinta ja kaupasta aiheutuneet myyntikulut. Näin saatu voitto on opintotuessa huomioon otettavaa veronalaista tuloa. Opintotukilain 22 :n säännös tulojen huomioon ottamisesta ja Kansaneläkelaitoksen ohjeistus luovutusvoittojen huomioon ottamisesta on ollut sama tulomallin uudistamisesta lähtien, mutta vuosien 1998 ja 1999 osalta Kansaneläkelaitos on saanut verohallinnolta pääomatuloina tiedot, joissa luovutustappiot on vähennetty luovutusvoitoista. Vuoden 2000 osalta tiedot on saatu vähentämättöminä, mikä vastaa Kansaneläkelaitoksen ja verohallinnon käsitystä veronalaisista luovutusvoitoista. Hallitus katsoo, että uusi järjestelmä on toimiva myös pääomatulojen huomioon ottamisen osalta. Pääomatulot otetaan ansiotuloja lievemmin huomioon, koska luovutushinnasta saa vähentää hankintahinnan ja ainoastaan saatu voitto otetaan tulona huomioon. Tappiollisenkin kaupan yhteydessä myyjä voi sinänsä saada käyttöönsä varoja, joilla voi rahoittaa toimeentulokustannuksiaan, mutta näitä ei oteta tulona huomioon. Tuensaajan näkökulmasta järjestelmä on joustava ja sen toimeenpanon edellyttämä hallinnollisen työn määrä on kohtuullinen. Merkittävin etu on, että järjestelmä ei mahdollista väärinkäytöksiä. Koska tukioikeus tarkistetaan jälkikäteen verotustietojen perusteella, kaikki tuensaajat ovat valvonnan piirissä. Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2002 Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg 4

5 Ministerns svar KK 941/2002 vp Inkeri Kerola /kesk ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 941/2002 rd: Är regeringen medveten om Folkpensionsanstaltens nuvarande kalkylmodell för inkomstberäkningen när det gäller studiestödstagare, anser regeringen den ovan presenterade kalkylmodellen för inkomstberäkning rimlig och jämlik ur den studerandes ståndpunkt, och avser regeringen vidta behövliga åtgärder för att med det snaraste råda bot på detta uppenbara missförhållande? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagen om studiestöd är det en generell förutsättning för att studiestöd skall beviljas att det föreligger ett behov av ekonomiskt stöd. Vid en prövning av om det föreligger ett behov av ekonomiskt stöd beaktas den studerandes egna och, i fråga om särskilt bestämda situationer, föräldrarnas eller makens inkomster. Behovsprövningen på basis av den studerandes egna inkomster reviderades i en ändring av lagen om studiestöd som trädde i kraft i början av Genom reformen ville man skapa ett överskådligt system och införa principen att alla studerande skall behandlas lika. I modellen utgick man från att den studerande när han eller hon söker studiestöd inte behöver beräkna inkomsterna för studiestödstiden utan att en uppföljning av inkomsten sker i efterskott. Gränsen för fribeloppet varierar per år och beror på månaderna studiestöd lyfts. Idén är att studeranden under kalenderåret reglerar gränsen för sitt personliga fribelopp själv genom att vissa månader antingen avstå från att lyfta studiestöd eller frivilligt betala tillbaka redan uttaget studiestöd. Efter färdig beskattning jämförs inkomsterna utöver studiestödet med fribeloppet och det stöd som eventuellt har betalats för mycket återkrävs. Modellen som beaktar den studerandes egna inkomster reviderades 2000 i lag på basis av erfarenheterna av inkomstkontrollen från 1998 så att stöd som lyfts till för stort belopp kan betalas tillbaka ännu inom mars månad det följande året. Ändringen tillämpades redan för studerande som lyft studiestöd Bestämmelserna om det återkrävda beloppet ifall inkomstgränsen överskrids justerades. De nya bestämmelserna tillämpas första gången i inkomstkontrollen för De nya bestämmelserna minskar det återkrävda beloppet om inkomstgränsen överskrids, särskilt om ett betydligt större belopp studiestöd lyfts än vad inkomsterna berättigar till. Enligt lagen om studiestöd beaktas utöver studiepenningen och vuxenstudiepenningen den studerandes andra skattepliktiga inkomster också vid behovsprövningen. Utöver de skattepliktiga inkomsterna inverkar också stipendier som skall trygga utkomsten på det beviljade stödet. Med den studerandes skattepliktiga inkomst avses det som i inkomstskattelagen bestäms om skattepliktig kapitalinkomst och förvärvsinkomst. Som inkomst beaktas bruttoinkomsten, eftersom meningen är att de studerande själva skall kontrollera sina inkomster och begränsa uttag av stöd redan under stödåret eller i annat fall antingen un- 5

6 Ministerns svar der stödåret eller senast under de tre månader som följer efter årets slut återbetala stöd som lyfts för stödmånader i överkant. Den skattepliktiga inkomsten är inte i det skedet känd och den studerande kan omöjligt själv bedöma vilken den skattepliktiga inkomsten blir. I fråga om kapitalinkomsterna har överlåtelsevinsten i vissa fall orsakat situationer där en studerande inte på förhand kunnat bedöma inkomstens inverkan på det beviljade studiestödet. Vinsten på överlåtelse av egendom är enligt skattelagen skattepliktig kapitalinkomst. Överlåtelsevinsten beräknas så att inköpspriset avdras från överlåtelsepriset antingen till verkligt belopp eller till en uppskattad anskaffningsutgift. Anskaffningsutgiften består vanligen av köpeskillingen och de direkta kostnaderna i samband med köp av överlåten egendom. I beskattningen får den skattepliktige avdra förlust vid egendomsöverlåtelse från annan överlåtelsevinst under beskattningsåret och de tre därpå följande åren vartefter som vinst uppkommer. Överlåtelseförluster får dock inte avdras från andra kapitalinkomster eller förvärvsinkomster. Av överlåtelsepriset för försäljningen av egendom beaktas vinstbeloppet kalkylerat enligt 46 inkomstskattelagen som den studerandes egen inkomst. Av priset avdras inköpspriset och försäljningskostnaderna för affären. Den så uppkomna vinsten är skattepliktig inkomst som beaktas i samband med studiestödet. Bestämmelserna i 22 lagen om studiestöd som avser beaktande av inkomstens och Folkpensionsanstaltens anvisningar om beaktande av överlåtelsevinst har varit likadan alltsedan inkomstmodellen reviderades, men för 1998 och 1999 har Folkpensionsanstalten från skatteförvaltningen fått uppgifter om kapitalinkomsterna, där överlåtelseförlusterna avdragits från överlåtelsevinsterna. För 2000 var uppgifterna utan avdrag, vilket motsvarar Folkpensionsanstaltens och skatteförvaltningens uppfattning om skattepliktiga överlåtelsevinster. Regeringen anser att det nya systemet fungerar bra också i fråga om beaktandet av kapitalinkomsterna. Kapitalinkomsterna beaktas mindre än förvärvsinkomsterna, eftersom anskaffningspriset får avdras från överlåtelsepriset och endast vinsten beaktas om inkomst. Säljaren kan dock få medel till sitt förfogande också om affären varit förlustbringande och med dessa medel finansiera kostnaderna för utkomsten utan att dessa beaktas som en inkomst. Systemet är flexibelt med tanke på stödtagaren och den byråkratiska insatsen är måttlig. Den största fördelen är att systemet eliminerar missbruk. Eftersom rätten till stöd granskas i efterhand utifrån beskattningsuppgifterna blir samtliga mottagare av stöd övervakade. Helsingfors den 26 november 2002 Kulturminister Kaarina Dromberg 6

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 191/2005 vp Pääomatulojen laskenta opintotuessa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijalla voi olla opintotukilain mukaan opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja toimeentulon turvaamiseksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 337/2008 vp Ylimääräisen opintotuen myöhästyneestä takaisinmaksusta perittävän koron alentaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijat maksavat ylimääräisiä opintotukiaan takaisin vuosi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1138/2002 vp Työssäoppimisajan palkan siirtäminen vuositulon periaatteen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Kaikkiin toisen asteen tutkintoihin kuuluu vähintään 20 opintoviikon laajuinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 128/2001 vp Opintotuen takaisinperinnän muuttaminen taannehtivaksi vuosilta 1999 ja 2000 Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen takaisinperintää koskevat säädökset muuttuivat vuodenvaihteessa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 875/2001 vp Maatilan luovutusvoiton syntyminen avioeroon liittyvässä osituksessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan perinnönjako ja avioeroon liittyvä omaisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 271/2009 vp Viivästyskorko liikaa maksetun opintotuen palauttamisen myöhästymisestä Eduskunnan puhemiehelle Opintotukijärjestelmässä on yhä käytössä järjestelmä, jota ei nykyisten korkojen

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2011 vp Opiskelijoiden tuloraja opintotukilaissa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijoilla on tällä hetkelläopintotuki, jossa on sekä tuloraja että vastikkeellisuus. Vastikkeellisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 879/2004 vp Opintorahaa koskevan lainsäädännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintotukea koskevan lain (21.1.1944/65) toisen luvun 11 :n (7.5.2004) toisen ja kolmannen kohdan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 299/2013 vp Opintotuen takaisinperinnän kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen tulovalvonnan takaisinperintä on huimassa kasvussa, opintotuen takaisinmaksajien määrä kasvoi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 571/2006 vp Myyntivoiton verotus Eduskunnan puhemiehelle Verohallinnon myyntivoiton verotuksen ohjeiden mukaan oman asunnon myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata tuloa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1368/2010 vp Perheen yrittäjyyden vaikutus kotona asuvan aikuisen lapsen työmarkkinatukeen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin elämänvaiheiden muutoskohdissa nuoret aikuiset saattavat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 145/2003 vp Metsätalouden pinta-alaverotus Eduskunnan puhemiehelle Tuloverolain (1535/1992) säätämisen yhteydessä päätettiin metsätalouden verotuksessa siirtyä vuoden 1993 alusta todellisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 734/2006 vp Invalidivähennys kunnallisverotuksessa Eduskunnan puhemiehelle Verotuksessa voidaan myöntää niin sanottu invalidivähennys lääkärin määrittelemän haitta-asteen perusteella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 616/2008 vp Opiskelijan omien tulojen ajoittuminen suhteessa opintososiaalisiin etuuksiin Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään tutkitaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 953/2001 vp Kemira Oy:n työpaikkojen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Kemira Oy:n kohdalla ollaan tekemässä omistusjärjestelyjä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 969/2006 vp Talkootyön verotusohjeistuksen korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Verohallinto on antanut noin vuosi sitten ohjeen, jossa kielletään talkootyöstä saatujen varojen jakaminen

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 151/2001 vp Kelan maksama lomakustannuskorvaus yrityksille äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta Eduskunnan puhemiehelle Äitiysrahakausi on 105 päivää, ja oikeus äitiysrahaan alkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2008 vp Metsäverotuksen tasapuolistaminen Eduskunnan puhemiehelle Metsäverotus muutettiin muutama vuosi sitten pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseksi. Tämä on johtanut tilanteeseen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 522/2007 vp Alle 18-vuotiaiden oikeus opintotukeen opiskeltaessa toisella paikkakunnalla Eduskunnan puhemiehelle Varsinkin Pohjois-Suomessa opiskelupaikat näyttävät keskittyvän pitkien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 505/2006 vp Linja-autoliikenteen polttoainevero Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on vähentänyt joukkoliikenteen tukia, mistä on erityisesti kärsinyt harvaan asuttujen seutujen joukkoliikenne.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1395/2001 vp Yhdistysten asema valmismatkalaissa Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin voimassa oleva valmismatkalaki on vuodelta 1994. Lain säätämisen taustalla olivat kuluttajansuojan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 442/2003 vp Oikeus irtisanomisajan palkkaan konkurssitilanteissa Eduskunnan puhemiehelle Konkurssitapauksissa irtisanomisajan palkkamääräykset jäävät kuolleeksi kirjaimeksi. Useimmissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 392/2001 vp Indeksitarkistuksen tekeminen velkajärjestelyn elinkustannuksiin Eduskunnan puhemiehelle Yksi merkittävä ongelma velkajärjestelyissä on, ettei velallinen pysty noudattamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1106/2010 vp Nuorten asumistukijärjestelmien väärinkäyttö Eduskunnan puhemiehelle Vanhemmat käyttävät hyväkseen tukijärjestelmien porsaanreikiä sijoittamalla alaikäiset nuoret pois

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 811/2002 vp Opiskelun ja työttömyysturvan yhteensovittaminen Eduskunnan puhemiehelle Opiskeluun ja työttömyysturvan saantiin liittyy tällä hetkellä ongelmia. Esimerkiksi opiskelu tulkitaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1125/2006 vp Metsätalouden pääomatuloista tehtävä metsävähennys Eduskunnan puhemiehelle Metsän pääomatuloverotuksessa on metsänomistajalla oikeus tehdä metsävähennys ennen muita metsätalouden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 594/2012 vp Omaishoitajien asema ja verotus Eduskunnan puhemiehelle Omaishoitajat ovat korvaamaton osa vanhus- ja vammaispalveluita. Omaishoito on sekä hoitajalle että varsinkin hoidettavalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 811/2004 vp Varusteiden hankinta työvoimapoliittisessa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Eräs henkilö kirjoittaa huolissaan itsensä ja perheensä tulevaisuudesta. Voidaanko työvoimapoliittiseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.

Lisätiedot