Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 145/2003 vp Metsätalouden pinta-alaverotus Eduskunnan puhemiehelle Tuloverolain (1535/1992) säätämisen yhteydessä päätettiin metsätalouden verotuksessa siirtyä vuoden 1993 alusta todellisten tulojen ja menojen mukaan tapahtuvaan puun myyntitulojen verotukseen. Vuoteen 1992 asti metsätalouden verotus oli toimitettu maatilatalouden tuloverolain (543/1967) mukaan pinta-alaperusteisesti metsän kaavamaisen puhtaan tuoton perusteella. Tässä järjestelmässä metsän laskennalliseen vuotuiseen kasvuun perustuva tulo luettiin metsänomistajan verotettavaksi tuloksi riippumatta siitä, oliko hän myynyt metsästä puuta vai ei. Vuoden 1993 alussa metsänomistajilla oli siten metsissään puustoa, jonka kasvusta heitä oli jo verotettu. Tämän vuoksi metsää omistaville luonnollisille henkilöille, kuolinpesille ja näiden muodostamille verotusyhtymille annettiin mahdollisuus vaatia, että heitä 13 vuoden pituisen siirtymäkauden ajan verotetaan edelleen pinta-alaperusteisen järjestelmän mukaan (TVL ). Niiden metsänomistajien osalta, jotka tekivät tämän vaatimuksen, siirtyminen puun myyntitulojen verotukseen tapahtuu siten vasta vuoden 2006 alusta. Pinta-alaperusteisessa järjestelmässä verovelvollinen on saanut vähentää metsätalouden puhtaasta tulosta eräitä verovelvolliskohtaisia vähennyksiä (MVL 13 ). Näitä ovat mm. metsänhoitomaksu, metsän uudistamismenot sekä metsätalouteen kohdistuvat korkomenot. Mikäli vähennykset ylittävät metsätalouden puhtaan tuoton, ylimenevä osa vähennyksistä siirtyy vähennettäväksi ns. siirtyvänä eränä seuraavien vuosien metsätalouden puhtaasta tulosta. Siirtyvä erä on vähennyksenä mukana metsätalouden puhtaan tulon laskennassa siihen saakka, kunnes se tulee kokonaan vähennetyksi. Vuoden 2005 jälkeisessä verotuksessa ei siirtyvää erää kuitenkaan enää voida vähentää. Tällainen tilanne on kohtuuton, koska tosiasiassa kysymys on todellisista menoista syntyneestä metsätalouden tappiosta. Tuloverolakia olisi muutettava niin, että vuoden 2005 päättyessä vähentämättä oleva siirtyvä erä voidaan vähentää metsätalouden pääomatulosta vuonna Pinta-alaperusteiseen järjestelmään kuuluneella metsänomistajalla on voinut olla metsätaloutensa käytössä koneita, kalustoa, laitteita, rakennuksia ja muita hyödykkeitä. Poistoja todellisten menojäännösten mukaan metsänomistaja ei ole voinut tehdä, vaan poistot on otettu huomioon pinta-alaperusteista puhdasta tuloa vahvistettaessa. Tuloverolaissa ei ole säännöstä siitä, mikä katsotaan näiden hyödykkeiden hankintamenoksi vuonna 2006 siirryttäessä puun myyntitulojen verojärjestelmään. Heti vuonna 1993 puun myyntitulon verojärjestelmän valinneita koski tuloverolain siirtymäsäännös (TVL ), jonka mukaan näiden hyödykkeiden hankintamenoksi katsottiin hyödykkeiden käypä arvo vuonna Tämä säännös ei sovellu niihin hyödykkeisiin, jotka siirtyvät puun myyntitulon verotusjärjestelmään vuoden 2006 alusta. Tuloverolakia olisi muutettava niin, että säännös soveltuisi myös niihin hyödykkeisiin, jotka siirtyvät puun myyntitulon verojärjestelmän piiriin vuonna Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että metsätalouden pinta-alaverotuksessa vähentämätttä jäänyt siirtyvä erä voidaan vähentää vuonna 2006 metsätalouden pääomatulosta ja että metsänomistajan käytössä olevien koneiden, kaluston, laitteiden, rakennusten ja muiden hyödykkeiden käypä arvo katsotaan näiden hyödykkeiden hankintamenoksi puun myyntitulon verotuksessa? Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2003 Esko Kiviranta /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 145/2003 vp Esko Kiviranta /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Kivirannan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 145/2003 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että metsätalouden pinta-alaverotuksessa vähentämättä jäänyt siirtyvä erä voidaan vähentää vuonna 2006 metsätalouden pääomatulosta ja että metsänomistajan käytössä olevien koneiden, kaluston, laitteiden, rakennusten ja muiden hyödykkeiden käypä arvo katsotaan näiden hyödykkeiden hankintamenoksi puun myyntitulon verotuksessa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Metsän laskennalliseen vuotuiseen kasvuun perustuvaan pinta-alaperusteiseen metsäverojärjestelmään liitettiin vuosien mittaan siihen periaatteessa huonosti soveltuvia tila- ja verovelvolliskohtaisia vähennyksiä. Menojen tilakohtainen vähentäminen sopeutettiin keskimääräiseen metsäverojärjestelmään siten, että tilakohtaiset vähennykset eivät voineet aiheuttaa verotuksellisesti tappiollista metsätaloutta. Maatilatalouden tuloverolain 13 :n 8 momentin mukaan tilakohtaisista menoista voidaan vähentää vuosittain enintään laissa säädettyjen veronhuojennusten jälkeen määritetyn metsän veronalaisen puhtaan tuoton suuruinen osa, jolloin ylimenevä osa otetaan huomioon seuraavana verovuonna laissa tarkoitettuihin tilakohtaisesti vähennettäviin menoihin rinnastettavana, metsätalouden puhtaasta tulosta erikseen vähennettävänä menona. Tämä ns. siirtyvä erä vähennetään metsätalouden tuottamasta puhtaasta tulosta, kunnes se on vähennetty kokonaan. Siirtyvä erä on pinta-alaperusteiseen metsäverotukseen liittyvä vähennysoikeus. Metsäverotusta uudistettaessa tuloverolakiin otetut siirtymäsäännökset perustuvat siihen, että verovelvollinen ei voi samanaikaisesti saada hyväkseen sekä vanhaan että uuteen metsäverojärjestelmään liittyviä etuja. Siirtymäkautta koskevien säännösten mukaan siirtyvä erä ei ole vähennyskelpoinen metsätalouden pääomatulosta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että verovelvollinen, joka vuoden 1993 alusta valitsi puun myyntitulojen verotusjärjestelmän, ei voinut vähentää siirtyvää erää metsätalouden pääomatuloista. Määrää ei voitu vähentää myöskään tappiona, koska erikseen tehtävät vähennykset otettiin huomioon erikseen vähennettävänä menona eikä niiden osalta tule vahvistettavaksi tappiota. Myöskään muuta perustetta ei ollut siirtyvän erän vähentämiseen siirryttäessä puun myyntitulojen verotukseen. Näin ollen ei olisi oikeudenmukaista, että ne metsänomistajat, jotka vasta siirtymäkauden jälkeen siirtyvät puun myyntitulojen verotusjärjestelmään, olisivat eri asemassa kuin ne, jotka valitsivat myyntiverotuksen vuonna Koska vähennysoikeus ei voi olla riippuvainen siitä, milloin verovelvollinen on siirtynyt puun myyntitulojen verotukseen, hallituksen tarkoituksena ei ole ehdottaa lakiin muutosta, jonka mukaan siirtyvä erä saataisiin vähentää metsätalouden pääomatulosta pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän lakattua vuonna Kun kaikki metsänomistajat vuonna 2006 siirtyvät puun myyntitulojen verotukseen, on tuloverolakiin otettava säännös koneiden, kaluston, 3

4 Ministerin vastaus laitteiden ja rakennusten ja muiden hyödykkeiden hankintamenosta. Kun siirtymäkausi päättyy vasta vuonna 2005, säännös hankintamenosta samoin kuin muutkin mahdolliset teknisluonteiset tarkistukset tehdään vasta siirtymäkauden loppupuolella. Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2003 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 4

5 Ministerns svar KK 145/2003 vp Esko Kiviranta /kesk Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esko Kiviranta /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 145/2003 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att den post som inte dragits av i arealbeskattningen inom skogsbruket skall kunna dras av från kapitalinkomsten av skogsbruk år 2006 och för att det gängse värdet i fråga om maskiner, redskap, anordningar, byggnader och andra nyttigheter den 1 januari 2006 skall betraktas som anskaffningsutgift för dessa nyttigheter vid beskattningen av inkomst av virkesförsäljning? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Till det arealbaserade skogsskattesystemet, som grundar sig på den kalkylerade årliga skogstillväxten, har under årens lopp hänförts avdrag som gäller enskilda lägenheter och skattskyldiga. Med hänsyn till skogsskattesystemet är dessa avdrag i princip inte särskilt lämpliga. Utgiftsavdragen för enskilda lägenheter anpassades till det genomsnittliga skogsskattesystemet så, att de lägenhetsspecifika avdragen inte kunde orsaka i beskattningshänseende förlustbringande skogsbruk. Enligt 13 8 mom. inkomstskattelagen för gårdsbruk kan från de lägenhetsspecifika utgifterna årligen, efter de skattelättnader som föreskrivs genom lag, avdras högst den del som hänför sig till de skattepliktiga nettointäkterna av skogen, varvid den överstigande delen under det följande skatteåret beaktas såsom en utgift som är jämförbar med de i lagen avsedda utgifterna som skall dras av lägenhetsspecifikt och som separat skall dras av från skogsbrukets nettoinkomst. Denna s.k. framskjutna post dras av från skogsbrukets nettoinkomst ända tills den har avdragits helt och hållet. Den framskjutna posten är en avdragsrätt som hänför sig till den arealbaserade skogsbeskattningen. När skogsbeskattningen reviderades baserades övergångsbestämmelserna i inkomstskattelagen på att den skattskyldiga inte samtidigt kan ta del av både de förmåner som gällde enligt det gamla skogsskattesystemet och de förmåner som gäller enligt det nya systemet. Enligt bestämmelserna om övergångsskedet är den framskjutna posten inte avdragsgill med avseende på kapitalinkomsten av skogsbruk. Inom rättspraxis har ansetts att en skattskyldig som fr.o.m. ingången av 1993 valde det system enligt vilket inkomsterna av virkesförsäljning beskattas inte kunde avdra den framskjutna posten från kapitalinkomsten av skogsbruk. Beloppet kunde inte heller dras av som förlust, eftersom de separat gjorda avdragen beaktades såsom en utgift som skall dras av separat, varvid någon förlust inte fastställs för dem. Vid övergången till beskattning av inkomsterna av virkesförsäljning förelåg inte heller något annat motiv när det gällde avdrag för en framskjuten post. Med andra ord vore det inte rättvist om de skogsägare som först efter övergångsskedet går över till det system enligt vilket inkomsterna av virkesförsäljning beskattas skulle vara i en annan ställning än de skogsägare som 1993 valde den på försäljning baserade beskattningen. Eftersom avdragsrätten inte kan vara beroende av vid vilken tidpunkt den skattskyldige har gått över till systemet med beskattning av inkomsterna av virkesförsäljning, har regeringen inte för avsikt att föreslå en sådan lag- 5

6 Ministerns svar ändring enligt vilken en framskjuten post skall kunna dras av från kapitalinkomsten av skogsbruk när det arealbaserade skogsskattesystemet upphört att gälla år När alla skogsägare år 2006 går över till systemet med beskattning av inkomsterna av virkesförsäljning måste inkomstskattelagen kompletteras med en bestämmelse om anskaffningsutgiften för maskiner, redskap, anordningar, byggnader och andra nyttigheter. Eftersom övergångsskedet löper ut först år 2005, kommer bestämmelsen om anskaffningsutgiften och eventuella andra kompletteringar av teknisk natur att införas först i slutet av övergångsskedet. Helsingfors den 17 juni 2003 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 6