Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 685/2013 vp Opiskelijoiden veronpalautusten ulosmittaus Kelan toimesta Eduskunnan puhemiehelle Opintotuen vuosittainen tuloraja on euroa kun opiskelija nostaa tukea yhdeksänä kuukautena vuodessa. Mikäli omat tulot ylittävät tuon summan, on jo maksettuja opintotukia palautettava Kelalle. Liikaa maksettuja opintotukia voi palauttaa ilman korkoja ja muita seuraamuksia aina seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Jos velanmaksu ei ole hoitunut määräajassa, solmitaan henkilön kanssa osamaksusopimus, jonka myötä hän saa velkansa katettua. Kelalla on vuodesta 2007 lähtien ollut oikeus periä velkoja ulosottoteitse veronpalautuksista. Mikäli velallinen ei siis ole pysynyt osamaksusuunnitelmassaan, on velkoja voitu ulosmitata veronpalautuksista. Tämän vuoden alusta menettely on kuitenkin laajentunut myös niihin, jotka ovat tunnollisesti pysyneet osamaksusuunnitelmassaan, mutta koko velkaa ei ole vielä saatu maksettua. Heidän joukossaan on ollut useita opintotukiaan palauttavia opiskelijoita. Esimerkiksi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry on tuoreessa kannanotossaan paheksunut tätä käytäntöä epäoikeudenmukaisena. Kelan mukaan uudistuksen tarkoituksena on tehostaa liikaa maksettujen etuuksien takaisinperintää. Etuuksien liikamaksujen perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Useimpien opiskelijoiden on tehtävä töitä opintojensa ohella. Harva pystyy maksamaan asumisen ja elämisen vajaan 500 euron suuruisesta opintorahan ja asumislisän yhdistelmästä kuukausittain. Siksi useimmat tekevät töitä, toiset enemmän toiset vähemmän. Monilla tuloraja vuosittain ylittyy ja he joutuvat palauttamaan opintotukia. Jos palautus ei onnistu määräaikaan mennessä, perii Kela palautettavasta summasta 15 prosentin korkoa. Tuntuu kohtuuttomalta, että jos opiskelija tunnollisesti edelleen pienistä tuloistaan huolimatta pystyy noudattamaan sovittua osamaksusuunnitelmaa ja maksamaan velkaansa korkojen kera takaisin, joutuu hän silti ulosoton piiriin, jolloin takaisin maksettava summa jälleen nousee. Jos osamaksusuunnitelmassa on pysytty, miksi velallista on vielä rangaistava veronpalautusten ulosotolla? Merkintä ulosottorekisterissä voi hankaloittaa ihmisen myöhempää elämää esimerkiksi vuokra-asuntoa hankittaessa tai pankkilainaa haettaessa. Lisäksi se voi olla monille ylimääräinen henkinen taakka. Millä perusteella osamaksusuunnitelmassa pysyvää opiskelijaa halutaan tällä tavoin rangaista? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että jatkossa niiltä opiskelijoilta, jotka tunnollisesti ovat noudattaneet osamaksusuunnitelmaansa ja maksaneet liikaa saatuja opintotukiaan korkojen kera takaisin suunnitellun aikataulun mukaisesti, ei ulosmitata veronpalautuksia? Versio 2.0

2 Helsingissä 9 päivänä elokuuta 2013 Anne Louhelainen /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 685/2013 vp Anne Louhelainen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Anne Louhelaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 685/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että jatkossa niiltä opiskelijoilta, jotka tunnollisesti ovat noudattaneet osamaksusuunnitelmaansa ja maksaneet liikaa saatuja opintotukiaan korkojen kera takaisin suunnitellun aikataulun mukaisesti, ei ulosmitata veronpalautuksia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotuki on tarkoitettu toimeentulon turvaamiseksi päätoimisen opiskelun ajalle. Opintotukilain (65/1994) 5 :n mukaan opintotuen myöntämisen yleisiin edellytyksiin kuuluu muun ohella taloudellisen tuen tarve. Opiskelijan omien tulojen perusteella taloudellisen tuen tarve arvioidaan kalenterivuosittain tuellisten ja tuettomien kuukausien perusteella siten, että opiskelijalla saa olla veronalaista tuloa ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja 660 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää ja euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Jos kalenterivuoden tulot ylittävät edellä kuvatulla tavalla määräytyvän vapaan tulon, opiskelija voi palauttaa ilman korkoja ja muita seuraamuksia liikaa saamaansa opintotukea tiettyyn määräaikaan saakka. Aikaisemmin palauttaminen piti tehdä maaliskuun loppuun mennessä. Tällä hallituskaudella palauttamisajankohtaa on myöhennetty toukokuun loppuun, jotta opiskelijalla on tiedossa veroehdotuksen mukaiset tulot. Muutos astui voimaan vuonna 2013 nostetuista opintotuista lähtien. Jos opiskelija ei ole palauttanut riittävästi saamaansa opintotukea ja vuositulo ylittää opintotukilain mukaisen vapaan tulon, liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittävää opintorahan ja asumislisän määrää korotetaan 15 prosentilla. Korotus on kertaluonteinen ja korotuksen jälkeen palautettava summa ei kasva enää korkoa. Tarkoituksena on ohjata opiskelijaa seuraamaan omia tulojaan ja välttää opintotuen nostaminen kuluttomana lainana. Jos opiskelijan tulot ylittävät opintotukilain 17 :n mukaan määräytyvän vapaan tulon, opiskelijalle annetaan päätösehdotus liikaa maksetun tuen takaisinperinnästä. Ehdotuksen mukainen päätös tulee voimaan, jos tuensaaja ei valituksen tekemiseen varatussa määräajassa pyydä kirjallisesti asian käsittelemistä uudelleen. Opintotukilain 27 :n mukaan takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Tämä tarkoittaa, että takaisinperintäsaatava on takaisinperintäpäätöksen tultua lainvoimaiseksi suoraan ulosottokelpoinen verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) mukaisesti. Käytännössä opiskelija voi sopia Kansaneläkelaitoksen kanssa liikaa saamansa tuen takaisinmaksamisesta takaisinmaksusuunnitelmassa. Kansaneläkelaitoksen vuoden 2011 huhtikuusta lukien tekemissä takaisinperittävien etuuksien takaisinmaksusuunnitelmissa on ollut maininta siitä, että osamaksusuunnitelman tekeminen ei estä mahdollisten veronpalautusten ulosmittaamista. Veronpalautuksen ulosmittaaminen on koskenut eläke- ja vammaisetuuksia lukuun ottamatta kaikkien Kelan maksamien etuuksien ta- 3

4 Ministerin vastaus kaisinperintää. Kansaneläkelaitoksen vuonna 2011 tekemästä päätöksestä periä saatavansa veronpalautuksista tehtiin eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan 30 kantelua. Apulaisoikeusasiamies katsoi tekemässään ratkaisussa (Dnro 4435/2/2011), että Kansaneläkelaitoksen olisi tullut kiinnittää suurempaa huomiota veronpalautuksen ulosmittaamisesta tiedottamiseen ja tiedon saannin varmistamiseen. Koska tiedottamiseen ja tiedon saamiseen osamaksusuunnitelmissa olevasta kirjauksesta veronpalautuksen ulosmittaamisesta ei ollut kiinnitetty riittävästi huomiota, Kansaneläkelaitos ei ole enää pyytänyt veronpalautuksen ulosmittaamista vanhojen ennen 2013 tehtyjen takaisinmaksusuunnitelmien perusteella, jos henkilö on noudattanut osamaksusuunnitelmaa. Kansaneläkelaitos on uudistanut menettelyään siten, että se on lähettänyt alkaen tehtyjen osamaksusuunnitelmien perusteella asiakkaille kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisesta veronpalautuksen ulosmittaamisesta. Asiakkaan maksaessa koko velan Kansaneläkelaitokselle elokuun loppuun mennessä, Kansaneläkelaitos ei pyydä ulosottoviranomaista ulosmittaamaan veronpalautusta. Veronpalautusta ei myöskään ulosmitata, jos asiakas maksaa koko velan ulosoton lähettämällä maksukehotuksella. Veronpalautuksen ulosmittaaminen voimassa olevasta osamaksusuunnitelmasta huolimatta perustuu näin ollen Kansaneläkelaitoksen ja velallisen tekemään osamaksusuunnitelmaan. Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, eikä ministeriöllä ole toimivaltaa velvoittaa Kansaneläkelaitosta luopumaan veronpalautuksen ulosmittausmenettelystä. Ministeriön taholta voidaan kuitenkin esittää toiveita Kansaneläkelaitokselle menettelyn muuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että Kansaneläkelaitoksen tulisi luopua veronpalautuksen ulosmittausmenettelystä opintotuen takaisinperintöjen osalta. Olemme viime vuonna tätä esittäneet Kelalle, ja koska Kela ei ole muuttanut toimintatapaansa, huomautamme asiasta uudestaan. Opiskelijan toimeentulo voi vaikeutua merkittävästi, jos hänen on veronpalautuksen ulosmittaamisen välttääkseen maksettava perintäsaatava kerralla Kansaneläkelaitokselle. Jos opiskelija ei pysty maksamaan perintäsaatavaa kerralla ja veronpalautus ulosmitataan saatavan suoritukseksi, aiheutuu siitä opiskelijalle merkittävä lisäsanktio jo perittävän 15 prosentin korotuksen ja tukikuukausien menetyksen lisäksi ulosottomaksun ja mahdollisen ulosottorekisterimerkinnän muodossa. On mahdollista, että merkintä ulosottorekisterissä heikentää opiskelijan luottokelpoisuutta aiheuttaen muita ongelmia. Osamaksusuunnitelmalla maksaminen on osoittautunut tehokkaaksi menettelyksi saada liikaa maksettu tuki takaisin. Ministeriö katsoo, että opintotuen tulovalvontaa ja osamaksumenettelyä tulisi kehittää ja veropalautuksen ulosmittausmenettelystä pitäisi luopua. Opintotuen takaisinperinnät aiheutuvat pääasiassa opintotuessa käytössä olevasta jälkikäteen suoritettavasta verotukseen perustuvasta tuloseurannasta, joka lähtökohtaisesti mahdollistaa tuen liikamaksut. Parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää esitäytettyjen veroilmoitusten tulotietoja niin, että niiden perusteella voitaisiin toimittaa ilmoitus juuri niille opintotuen saajille, joilla vuosituloraja näyttäisi ylittyvän. Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2013 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki 4

5 Ministerns svar KK 685/2013 vp Anne Louhelainen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 685/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Louhelainen /saf: Vad ämnar regeringen göra för att man inte framöver ska utmäta skatteåterbäring av sådana studerandesom samvetsgrant har följt sin återbetalningsplan enligt tidtabell och i rater betalat tillbaka det studiestöd de fått till för stort belopp, inklusive räntor? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Studiestödet är avsett att trygga försörjningen under studietiden för den som studerar på heltid. I de allmänna villkoren för beviljande av studiestöd enligt 5 i lagen om studiestöd (65/1994) ingår bland annat ekonomiskt behov av stödet. Behovet av ekonomiskt stöd bygger på den studerandes egna inkomster och bedömsför ett kalenderår i sänder för de stödberättigade respektive de stödfria månadernas del så, att den studerande kan ha skattepliktiga inkomsteroch stipendier som är avsedda att trygga försörjningen om 660 euro för varje månad för vilken han eller hon har fått studiepenning eller bostadsstödsamt euro för varje månad för vilken han eller hon inte fått studiepenning eller bostadstillägg. Om inkomsten för kalenderåret överstiger det fribelopp som beskrivs ovan, kan den studerande inom en viss tidsfristräntefrittoch utan andra påföljder betala tillbaka det överbetalda studiestödet. Förr skulle återbetalningen ske inom mars månad. Under denna regeringsperiod har återbetalningstidenförlängts till utgången av maj, för att denstuderande ska känna till sina inkomster enligt skatteförslaget. Ändringen trädde i kraft från och med de studiestöd som lyfts under Om den studerande inte har återbetalat tillräckligt studiestöd, och årsinkomsten överskrider det fribelopp som anges i lagen om studiestöd, återkrävs det överbetalda stödet. Det studiepennings- och bostadstilläggsbelopp som ska återkrävas på basis av den studerandes egna inkomster höjs med 15 procent. Höjningen är av engångskaraktär, och efter denna höjning växer det inte längre ränta på beloppet som återkrävs. Avsikten är att styra den studerande att följa med sina inkomster samtförhindra att studiestödetlyfts som räntefritt lån. Om den studerandes inkomster överstiger det fribelopp som anges i 17 i lagen om studiestöd, får han eller hon ett beslut om förslag till återkrav av det stöd som utbetalats till för stort belopp. Beslutet enligt förslaget träder i kraft, om stödtagaren inte inom den tid som reserverats för anförande av besvär skriftligen begär att ärendet ska behandlas på nytt. Enligt 27 i lagen om studiestöd får ett lagkraftvunnet beslut om återkrav verkställas såsom en dom som har vunnit laga kraft. Detta innebär, att det belopp som återkrävs sedan beslutet om återkravvunnit laga kraft är direkt utsökbart i enlighet med lagen om verkställande av skatter och avgifter (706/2007). I praktiken kan den studerande komma överens med Folkpensionsanstalten om en återbetalningsplan för att betala tillbakadet överbetalda studiestödet. I återbetalningsplanernaför återbetalning av förmåner som återkrävs, har Folkpensionsanstalten från och med april 2011 angett att avbetalningsplanen inte hindrar en eventuell utmätningur skatteåterbäringen. Utmätningenav skatteåterbäringar har gällt pensions- och handi- 5

6 Ministerns svar kappförmåner, förutomalla återkrav som gäller förmåner som utbetalas av FPA. År 2011 inlämnades 30 klagomål till riksdagens justitieombudsman angående FPA:s beslut att indriva fordringar ur skatteåterbäringar. Biträdande justitieombudsmannen ansåg i sitt beslut (Dnr 4435/2/2011) att Folkpensionsanstalten borde ha fäst mer uppmärksamhet vid att informera om utmätningen av skatteåterbäringar och försäkrat sig bättre om att informationen gått fram. Eftersom Folkpensionsanstalten inte fäst tillräcklig uppmärksamhet vid att informera om och försäkra sig om att informationen angående skrivningen om utmätning av skatteåterbäringargått fram, har Folkpensionsanstalten inte längre begärt utmätning som baserar sig pååterbetalningsplaner som gjorts upp före 2013, ifallavbetalningsplanen iakttagits. Folkpensionsanstalten har reformerat sitt förfarande genom ett brev om återbetalning av fordringarenligt en avbetalningsplan. I brevet, som skickades till Folkpensionsanstaltens kunder den 28 januari 2013, informeras om en eventuell utmätning av skatteåterbäringen. När en kund betalar hela sin skuld till Folkpensionsanstalten inom augusti, ber Folkpensionsanstalten inte utsökningsmyndighetenutmäta skatteåterbäringen. Skatteåterbäringenutmäts inte heller om klienten betalar hela skulden på utsökningsmyndighetens betalningsuppmaning. Utmätningen av skatteåterbäringen grundar sig således, oavsett gällande avbetalningsplan, på den avbetalningsplan som FPA och kunden kommit överens om. Folkpensionsanstalten är en oberoende offentligjuridisk myndighet, och ministeriet har inte befogenheter att ålägga Folkpensionsanstalten att upphöra med förfarandet angående utmätning av skatteåterbäringar. Från ministeriets del kan man dock framlägga önskemål om en ändring iförfarandet. Undervisnings- och kulturministeriet anser att Folkpensionsanstalten bör upphöra med förfarandet att utmäta skatteåterbäringari fråga om återbetalningar av studiestöd. Vi har framfört detta till FPA under föregående år, och eftersom FPA inte ändrat på förfarandet, anmärker vi igen på detta. Den studerandes försörjning kan försvåras avsevärt, om han eller hon måste återbetala den fordran som indrivs till Folkpensionsanstalten på en gång för att förhindra att skatteåterbäringen utmäts. Om den studerande inte kan betala fordran på en gång och den utmäts avskatteåterbäringen, innebär detta att den studerande, utöver förhöjningen om 15 procent samt förlusten av stödmånader, därtill på försen betydande extra sanktion i form av utsöknings avgiften och en eventuell anteckning i utsökningsregistret. Anteckningen kan försvaga den studerandes kreditvärdighet, och därmed ge upphov till andra problem. En avbetalningsplan har visat sig vara ett effektivt sätt för att få tillbaka överbetalt stöd. Ministeriet anser att man bör förbättra inkomst kontrollen och avbetalningsplanen samt upphöra att utmäta skatteåterbäringar. Återkrav på studiestöd beror i regel på det nuvarande systemet, där inkomst uppföljningen sker i efterhand och utgår från beskattningen, vilket i princip möjlig gör överbetalningar. Som bäst utreds möjligheterna att utnyttja inkomst uppgifterna i de förhandsifyllda skattedeklarationerna så att man utgående från dessa uppgifter kan skicka ett meddelande till exakt de studerande som lyfter studiestöd och ser ut att överskrida år sin komstgränsen. Helsingfors den 28 augusti 2013 Kultur- och idrottsminister Paavo Arhinmäki 6