POHDINTAA YHTEISKUNTATIETEELLISEN ELÄINTUTKIMUKSEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN SUHTEESTA
|
|
- Katriina Nurminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nora Schuurman FM, tutkija, Joensuun yliopisto POHDINTAA YHTEISKUNTATIETEELLISEN ELÄINTUTKIMUKSEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN SUHTEESTA Lyhyempi kirjoitus Marraskuu 2008 Julkaistu Edilexissä Julkaistu aiemmin teoksessa Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 2008 toim. Tapio Määttä Joensuun yliopiston Metsä, ympäristö ja yhteiskunta -osaamiskeskittymä Joensuun yliopisto, Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta/oikeustieteet, Joensuu 2008
2 Toimituskunta Tapio Määttä (päätoimittaja), professori, Joensuun yliopisto Anne Kumpula, professori, Turun yliopisto Kai Kokko, professori (vsn.), Lapin yliopisto Rauno Sairinen, professori, Joensuun yliopisto Jukka Similä, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Toimitussihteeri Sini Kärkkäinen Julkaisija Joensuun yliopiston Metsä, ympäristö ja yhteiskunta -osaamiskeskittymä Joensuun yliopisto, Kauppa- ja oikeustieteiden tiedekunta/oikeustieteet Tilausosoite Joensuun yliopiston kirjasto/julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU Puh , Fax Kansikuva ja kannen suunnittelu: Susanna Wähä Typografia: Susanna Wähä Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy 2008 kirjoittajat ja Joensuun yliopisto ISBN ISSN X Saarijärven Offset Oy 2008
3 Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja 2008 s Nora Schuurman POHDINTAA YHTEISKUNTATIETEELLISEN ELÄINTUTKIMUKSEN JA YMPÄRISTÖPOLITIIKAN SUHTEESTA 1 JOHDANTO Eläinaktivistit nostivat kysymyksen tuotantoeläinten ongelmista viime talvena jälleen otsikoihin. Samoihin aikoihin mediassa kerrottiin myös hevosten laittomista teuraskuljetuksista EU:ssa. Eläinkysymys on ajankohtainen, ja kiinnostus sen tutkimukseen on kasvanut myös yhteiskuntatieteissä. Aiheesta on julkaistu Suomessakin 2000-luvulla useita artikkeleita sekä yksi väitöskirjakin. 2 Kiinnostuksesta kertovat myös vuonna 2004 perustettu valtakunnallinen yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen tutkijaverkosto sekä Sosiologipäivillä, Maaseutututkijapäivillä ja Kulttuurintutkimuksen päivillä pidetyt eläintutkimuksen teemaryhmät. Monitieteinen tarkastelutapa onkin osoittautunut hedelmälliseksi eläinaiheiden käsittelyssä. Tutkimuksen pikku hiljaa vakiintuessa on tullut aiheelliseksi pohtia yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen asemaa suhteessa ympäristöpolitiikan tutkimukseen. Eläintutkijat mieltävät työnsä usein osaksi yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta tai ympäristöpolitiikkaa, mutta ympäristöpolitiikan foorumeilla ollaan eläintutkimukseen tai eläinpolitiikkaan vasta heräämässä. Selkeää, yhteisesti jaettua käsitystä yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen suhteesta ympäristöpolitiikkaan ei ole. Kun kiinnostus eläintutkimukseen on viime vuosina kuitenkin kasvanut, aihepiirin suhdetta ympäristöpolitiikkaan on hyvä arvioida. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei silti ole antaa tyhjentäviä vastauksia, vaan herättää keskustelua ja rohkaista pohtimaan eläin- ja ympäristökysymysten suhdetta. Eläinkysymys on yhteiskuntatieteellisenä tutkimuskohteena laaja jo senkin vuoksi, miten historiallisesti ja kulttuurisesti vaihteleva eläinten ja ihmisen suhde on aikojen saatossa ollut. Myöhäismodernissa yhteiskunnassa ihmiset ovat päivittäin tekemisissä eläinten kanssa lukuisissa eri yhteyksissä, kun ote- Ks. esim. Kupsala Tuomivaara 2004; Salonen 2004; Ratamäki Tynkkynen 2006 sekä Maaseudun uusi aika -lehden eläinteemanumero 2/ Ilvesviita
4 taan huomioon ruoka, vaatteet, lemmikit, tv-ohjelmat, eläintarhat ja vastaavat sekä eläimiin liittyvät vapaa-ajanviettomuodot kuten metsästys ja ratsastus. 4 Franklinin sanoin voisi jopa väittää, että ihmiset käyttävät nykyään enemmän aikaa eläinten kanssa ja tekevät eläimiin liittyviä asioita enemmän kuin sata vuotta sitten. 5 Eläimet ovat myös monitahoinen poliittinen kysymys, ja eläinoikeusliike on näkyvä osa ympäristöliikettä. Puhun seuraavassa eläinpolitiikasta 6 tarkoittaessani eläinkysymyksen poliittisia ulottuvuuksia (lähinnä eläinten oikeudet, suojelu ja hyvinvointi). Eläinpolitiikka tarkoittaa eläinkysymysten politisoitumista uudella tavalla, ja sen keskeisiä argumentteja ovat eläinten asema yksilöinä sekä eläinten kyky tuntea kipua ja tuskaa. 7 Sen sijaan yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus tarkoittaa aihepiiriä kokonaisuutena. Yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus ei ole kiinnostunut vain eläinpolitiikasta tai eläinoikeusliikkeestä vaan laajemmin siitä, miten eläinkäsityksen ja -suhteen muutos koskettaa yhteiskuntaa kokonaisuutena. Esimerkiksi Elisa Aaltolan mukaan eläimet ovat nyky-yhteiskunnassa lähempänä ihmistä kuin ennen. 8 Suuri osa yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen tutkimustarpeesta kohdistuukin ihmisen ja erilaisten yhteiskunnan sisällä, eri käyttötarkoituksissa elävien eläinten väliseen suhteeseen. Näiden eläinten pitoon liittyy usein julkilausuttuja ristiriitoja, jotka tuottavat myös poliittista toimintaa, mutta myös uudenlaisia, näkymättömiäkin ilmiöitä, jotka kertovat eläinten muuttuneesta merkityksestä yhteiskunnassa. Eläinkysymyksellä ja ympäristökysymyksellä on selkeitä yhteisiä lähtökohtia. Esa Konttisen ja Jukka Peltokosken mukaan ympäristöpolitiikan neljännelle aallolle on tyypillistä kokonaisvaltainen, eettisistä pohdinnoista ja arvomuutoksista kumpuava elämäntavallinen muutos. Tähän muutokseen kuuluvat olennaisesti myös eläimet ja niihin liittyvät eettiset pohdinnat sekä veganismin kaltaiset elämäntapavalinnat. Kokonaan toinen kysymys on, ovatko eläinpoliittiset toimijat samoja, jotka näyttäytyvät ympäristöpoliittisina toimijoina. Pyrin seuraavassa tarkastelemaan kysymystä tutkimuksen näkökulmasta pohtimalla yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen ja ympäristöpolitiikan suhdetta toisiinsa. Käsittelen erityisesti luonnon ja yhteiskunnan rajaan, kotieläinten asemaan sekä tietoon liittyviä kysymyksiä. 4 Cudworth Franklin Ks. Ratamäki Tynkkynen Eläinpolitiikkaa, eläinten oikeuksia ja niihin liittyviä poliittisia toimijoita on pohdittu tarkemmin Outi Ratamäen ja Sonja Tynkkysen artikkelissa: Ratamäki Tynkkynen Aaltola Konttinen Peltokoski
5 2 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA ELÄIMET Sekä ympäristöliikkeen että eläinsuojeluaatteen taustalta on hahmotettavissa luontosuhteen dualistinen kehitys modernin yhteiskunnan alkuaikoina 1800-luvulla: jako välineelliseen, ihmisen ja luonnon eroa alleviivaavaan sekä toisaalta romanttiseen, ihmisen ja luonnon samankaltaisuutta korostavaan luontosuhteeseen. 10 Tämä ambivalenssi määrittää myös nykyistä luontosuhdettamme. Tovey näkee luonnosta kahdenlaisia määritelmiä: se joko tieteellistetään materiaksi ja prosesseiksi tai estetisoidaan maisemaksi. 11 Ensimmäisessä tapauksessa huomio on joko ihmisen elinympäristön pilaantumisessa tai ympäristöongelmien teknisessä ratkaisemisessa. Toisessa taas painotetaan luonnonarvoja, joilla jonkin kohteen suojelua perustellaan. Luonnon ja yhteiskunnan suhde on keskeinen kysymys sekä eläin- että ympäristökeskustelussa, mutta se näyttäytyy niissä hiukan erilaisena. Yhteiskuntatieteellisessä ympäristötutkimuksessa luonto on tyypillisesti määritelty tavoilla, jotka sulkevat ulos varsinkin kotieläimet. 12 Eläimet mielletään yleensä villiksi luonnoksi: lajeiksi, elinympäristöiksi ja biodiversiteetiksi. Ympäristökysymysten tai -politiikan määritelmissä harvoin edes mainitaan eläinkysymystä sinänsä. 13 Sellaiset eläinpoliittisiksi ymmärrettävät kysymykset kuten ihmiselle vaaralliset eläintaudit, tai bioteknologia määritellään kyllä riskeiksi, mutta ei eläinten kannalta vaan ihmisten. Hyvä esimerkki tästä on suu- ja sorkkatauti, joka nousi jälleen otsikoihin kesällä Tovey kirjoittaa, että eläinpoliittisesta näkökulmasta suurimman riskin muodostavat tällaisessa tilanteessa ihmiset, jotka edesauttavat taudin leviämistä muun muassa eläinkuljetusten kautta sekä panevat toimeen massateurastuksia. 14 Yhteiskuntatieteellisessä eläintutkimuksessa kysymystä luonnon ja yhteiskunnan suhteesta lähestytään hiukan eri tavoin kuin ympäristöpolitiikassa. Ei ole itsestään selvää, mihin eläimet tässä jaottelussa sijoitetaan: kuuluvatko ne luontoon vai yhteiskuntaan, ja mitkä niistä kuuluvat kumpaan. Tämä vaikuttaa myös kysymyksenasetteluun. Esimerkiksi kotieläimiä koskevaa hyvinvointiongelmaa ei helposti mielletä ympäristöpoliittiseksi kysymykseksi, koska kotieläimet koetaan osaksi yhteiskuntaa. Toveyn mukaan kotieläinten ongelma onkin, että ne eivät ole helposti sijoitettavissa osaksi luontoa, sillä kuten ihmiset, nekään eivät ole vain luonnon prosessien vaikutuspiirissä. 15 Ne eivät ole ympäristöä, joten eläinten hyvinvoinnin määrittely ympäristöpolitiikaksi on hiukan mutkikasta. 10 Ks. esim. Franklin Tovey Kupsala Tuomivaara Ks. esim. Munro Tovey Tovey
6 Eläinten asema yhteiskunnan sisällä, rajalla tai ulkopuolella on tuottanut pohdintaa myös yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen piirissä. Eläinten jako erilaisiin kategorioihin esimerkiksi käyttötarkoituksen mukaan vaikuttaa suoraan siihen, miten niihin suhtaudutaan: ei ole samantekevää, puhutaanko lemmikistä, tuotantoeläimestä, luonnonvaraisesta, ehkä vielä uhanalaisestakin eläimestä vai haittaeläimestä. 16 Samakin eläin koetaan toisaalta luontona, toisaalta yhteiskunnan jäsenenä: esimerkiksi metsästyskoira on saalista etsiessään luontokappale, mutta kun se luovuttaa saaliin isännälleen, se on yhteisön jäsen, joka toimii annettujen sääntöjen mukaan. Tavallaan voidaankin kysyä, missä kohtaa luonnon ja yhteiskunnan raja ylittyy eläinyksilön kohdalla. Riittääkö, että se elää ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä? Toisaalta niin voidaan sanoa myös täysin luonnonvaraisista eläimistä, joiden kantaan tai eläinympäristöön ihminen aina jollakin tavoin vaikuttaa. Rajana voidaan ehkä pitää sitä, että eläintä käytetään hyväksi (taloudellisessa) toiminnassa kuten ruuantuotannossa, eläinkokeissa tai erilaisissa vapaaajan toiminnoissa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun eläintä koulutetaan ns. yhteiskuntakelpoisiksi, toimimaan ihmisen kanssa yhteisesti hyväksyttyjen sääntojen mukaan kuten koiria tai hevosia, voidaan varmasti jo perustellusti puhua eläimistä yhteiskunnan jäseninä. Mutta lakkaavatko ne silloin olemasta luontoa? Entä mitä käytännössä seuraa siitä, että eläimet kategorisoidaan niiden yhteiskuntasuhteen perusteella? Eläinoikeuskeskustelussa luonnon ja yhteiskunnan rajan ongelman konkretisoi kysymys eläinten välisestä oikeudenmukaisuudesta. 17 Kysymystä voidaan tarkastella sekä lajien välisenä (luonnonvaraiset vs. kotieläimet) että sisäisenä (mm. eri tarkoituksiin käytettävien koirien erilaiset pitovaatimukset esimerkiksi häkkien koon osalta). Uudenlaista rajankäyntiä taas edustaa viime aikoina herännyt keskustelu riistaeläinten hyvinvoinnista metsästyksessä, tästä tuoreena esimerkkinä perinteisen ketunmetsästyksen kieltäminen Britanniassa vuonna KOTIELÄIMET, ARKI JA TIETO Pohdittaessa kotieläinten asemaa niitä on tarkasteltava osana yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten jokapäiväistä elämää arjen tasolla. Uudessa eläinkäsityksessä on keskeisesti mukana sosiaalinen aspekti: eläimiä pidetään tavalla tai toisella osana yhteisöä, joka on perinteisesti yhteiskuntatieteissä mielletty koostuvaksi vain ihmisistä. 18 Ihmisten ja kotieläinten suhde perustuu kuitenkin tietynasteiseen luottamukseen ja molemminpuoliseen ymmärtämiseen, ts. kommu- 16 Kupsala Tuomivaara Ratamäki Tynkkynen Ks. esim. Tovey 2003; Munro
7 nikaatioon. Mikäli nämä eläimet määriteltäisiin osaksi luontoa, niihin liittyvä yksilöllisyys, tieto, subjektiivisuus ja kokemus jäisivät huomiotta. Sen sijaan jos eläimet ymmärretään toimijoiksi ja sosiaalisen suhteen aktiivisiksi osapuoliksi, ne voi perustellusti mieltää osaksi yhteiskuntaa. Vaikka ihmiset ovat vuosituhansien ajan pitäneet kotieläimiä, myöhäismodernissa yhteiskunnassa eläimiin suhtaudutaan entistä enemmän yksilöinä. 19 Samalla kun yhteys tuotantoeläimiin on modernisaation myötä muuttunut lähes näkymättömäksi, ihmiset haluavat viettää aikaa eläinten kanssa enemmän kuin ennen, ja tämä näkyy ennen kaikkea seuraeläinten määrän kasvuna. 20 Franklin esittääkin, että lemmikkieläimet pitäisi itse asiassa sisällyttää perheen käsitteeseen. 21 Lemmikkien sijaan voisi tosin puhua laajemmin seuraeläimistä, jolloin mukaan luetaan myös hevoset, joiden lukumäärä on viime vuosikymmeninä ollut voimakkaassa kasvussa. 22 Seuraeläinten pitoa on pidetty merkkinä kaupungistuneen ihmisen kaipuusta takaisin luontoon. Erityisen selkeästi se näkyy silloin, kun koko elämäntapa rakentuu pitkälti eläintenpidon ympärille tai kun luonnonvaraisia eläinlajeja kuten käärmeitä, pidetään lemmikkeinä. Samalla kun eläinkysymys konkretisoituu voimakkaasti arjessa, ovat ympäristöongelmat ja -riskit puolestaan muuttuneet entistä vaikeammiksi hahmottaa tai rajata ajallisesti tai paikallisesti. 23 Ympäristöpolitiikassa (luonnon)tieteellisellä tiedolla on siksi keskeinen merkitys. Ilmastonmuutoksen kaltaisia monimutkaisia globaaleja prosesseja ei voi ymmärtää ilman tieteen selittävää roolia. Myös monet eläinpoliittiset kysymykset ovat sidoksissa laajempiin yhteiskunnallisiin prosesseihin kuten globalisaatioon. 24 Tällaisia ovat esimerkiksi valaanpyynti ja kansainväliset teuraseläinkuljetukset. Tieteellä on keskeinen rooli myös esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa, mutta tiedon merkitys on eläinkysymyksessä hiukan erilainen. Koska kotieläimiä on pidetty vuosituhansia, niiden hoitoa koskevaa tietoa on hyvin monentyyppistä ja -tasoista. Hiljaisen, käytännöllisen tiedon merkitys on perinteisesti ollut keskeinen, ja sen suhde asiantuntijatietoon on monitahoinen. Eläintenpitoa koskevat kysymykset ratkaistaan pääsääntöisesti eläintiloilla jokapäiväisissä hoitokäytännöissä, ja tällöin asiantuntijatieto rakentuu osin henkilökohtaisen kokemuksen ja osin tieteellisen tiedon varaan. 25 Seuraeläinten tilanne poikkeaa tuotantoeläimistä sikäli, että vakiintuneiden asiantuntijainstituutioiden asema on heikompi, jolloin erilaiselle maallikkoasiantuntijuudelle jää enemmän tilaa ja asiantuntijan sosiaalinen asema korostuu. 19 Cudworth Kupsala Franklin Ratamäki Schuurman Peuhkuri Cudworth Vrt. Saaristo
8 Myös tutkimuksen metodologiset lähtökohdat voivat painottua eri tavoin. Eläintutkimuksessa argumentit realismin puolesta ovat hieman erilaisia kuin ympäristöpolitiikassa, mikä johtuu nimenomaan ajatuksesta, että eläin on subjekti, toimija ja vuorovaikutuksen aktiivinen osapuoli. Tiukan konstruktionistisesta lähtökohdasta saattaisi seurata, että eläinten kokema kärsimys on myös miellettävä sosiaalisesti rakentuneeksi, eikä sen olemassaolosta olisi varmuutta. Näin ollen eläinkysymys sinänsä menettäisi merkitystään. 26 Ajatuksena tämä ei kuitenkaan ole uusi. Esimerkiksi eläinsuojelulainsäädäntö on sen alkuajoilta 1800-luvulta lähtien liittynyt keskeisesti suuren yleisön moraaliin: uskottiin, että eläinten huonon kohtelun näkeminen saattaisi alentaa kansan moraalia. 27 Ensisijaisena huolenaiheena ei siis välttämättä ole ollut itse eläimen kärsimys, vaan kyse on siitä, että ihmiset kokevat ajatuksen eläimen kärsimyksestä epämiellyttäväksi. 4 LOPUKSI Kuten edellä on todettu, on yhteiskuntatieteellisellä eläintutkimuksella ja ympäristöpolitiikalla paljon yhteistä, mutta myös olennaisia lähtökohtaeroja. Oheisessa kuviossa hahmotan niiden suhdetta siten, että yhdistävänä osa-alueena molemmissa on eläinpolitiikka. Kun ympäristöpolitiikan huomio kiinnittyy yhä enemmän globaaleihin kysymyksiin, yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen päähuomio on ihmisen ja eläimen suhteessa sekä kotieläimissä osana yhteiskuntaa ja arkea. Ympäristöpolitiikan eläinkäsitys määrittelee eläimen osaksi luontoa, ja tähän mennessä kiinnostuksen kohteena ovat olleet pääasiassa luonnonvaraiset eläimet. Yhteiskuntatieteellisessä eläintutkimuksessa pohditaan eläinkäsitettä ja eläinten asemaa luonto yhteiskunta -jaottelussa. Eläinpolitiikka ammentaa näistä molemmista. Eläinpoliittinen keskustelu keskittyy toisaalta kysymyksiin eläinten oikeuksista, toisaalta eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojeluun. Mutta mitä muuta siihen kuuluu? Kuuluuko eläinpolitiikkaan esimerkiksi keskustelu eläinten tilasta yhteiskunnassa tai eläinten roolista ihmisten hyvinvoinnissa? Nämä ovat kysymyksiä, jotka ovat vasta muotoutumassa, ja ne vaikuttavat myös eläinpolitiikka-käsitteen sisältöön. Yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen laajentuessa myös eläinpolitiikkaan voidaan käsittää kuuluvaksi alueita, jotka eivät niinkään kosketa ympäristöpoliittisia lähtökohtia. Siksi saattaa olla problemaattista määritellä eläinkysymys vain ympäristöpolitiikan osa-alueeksi. Toisaalta ympäristöpolitiikan sisällä on välttämätöntä pohtia edelleen luonnon ja yhteiskunnan määritelmiä ja eläinten asemaa siinä. 26 Cudworth Franklin
9 YMPÄRISTÖ- POLITIIKKA Globaalit kysymykset Eläimet osa luontoa Luonnonvaraiset eläimet ELÄIN- POLITIIKKA Eläinten oikeudet Eläinten hyvinvointi Eläinsuojelu YHTEISKUNTA- TIETEELLINEN ELÄINTUTKIMUS Ihmisen ja eläimen suhde Kotieläimet osana yhteiskuntaa ja arkea Eläimet luonnon ja yhteiskunnan rajalla Kuvio 1. Ympäristöpolitiikan ja yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen yhtymäkohtana voidaan pitää eläinpolitiikkaa. Eläinkysymys hämmentää vakiintunutta luonto-yhteiskunta -jakoa ja avaa kysymyksen tavalla, joka koetaan ehkä hankalaksikin. Tilannetta hämmentää vielä se, että eläimet saattavat myös itse osallistua ympäristöongelmien tuottamiseen tai saattavat kärsiä niistä, kuten suu- ja sorkkatautitapauksessa. Myös tarkasteltaessa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnonvaraisiin tai kotieläimiin joudutaan perinteistä luonto yhteiskunta -jakoa pohtimaan uudelta kannalta. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia sitä, miten eläinkysymys ja ympäristökysymys nähdään suuren yleisön keskuudessa ja miten ympäristö ja eläimet koetaan toisiinsa liittyvinä ja toisistaan riippuvaisina asioina. Esimerkiksi metsästykselle esitetään nykyään mielellään luonnonsuojelullisia perusteita, jotta toiminta näyttäisi hyväksyttävältä. 28 Toinen kiinnostava kysymys liittyy siihen, millä tavoin käytännössä eläinten hyvinvointi ja ympäristönsuojelu saattavat olla ristiriidassa keskenään. Tällaiset kysymykset saattavat liittyä vaikkapa kotieläinten erilaisiin kuivikemateriaaleihin. Lisäksi olisi hedelmällistä tarkastella, miten eri tavoin eläinpoliittinen keskustelu painottuu eri yhteiskunnissa (eläinten oikeuksiin vai hyvinvointiin?), ja millaisia seurauksia sillä on käytännön eläinpolitiikalle. 28 Cudworth 2003; Ilvesviita
10 LÄHTEET Aaltola, Elisa: Eläinten moraalinen arvo. Tampere Cudworth, Erika: Environment and Society. Routledge. London Franklin, Adrian: Animals and modern cultures. A Sociology of Human-Animal Relations in Modernity. Sage Publications. London Ilvesviita, Pirjo: Paaluraudoista kotkansuojeluun. Suomalainen metsästyspolitiikka Acta Universitatis Lapponiensis 93. Rovaniemi Konttinen, Esa Peltokoski, Jukka: Ympäristöprotestin neljännen aallon sielunmaisema. Sosiologia 37/2000, s Kupsala, Saara: Eläinten hyvinvointia ja teurastusta koskevat dilemmat: maatalouseläinten ambivalentti asema. Maaseudun uusi aika 2/2007, s Kupsala, Saara Tuomivaara, Salla: Sosiologinen eläintutkimus eläinten yhteiskunnallinen merkitys sosiologian tutkimuskohteena. Sosiologia 41/2004, s Munro, Lyle: Animals, Nature and Human Interests. Teoksessa Rob White (toim.): Controversies in Environmental Sociology. Cambridge University Press Peuhkuri, Timo: Tiedon roolit ympäristökiistassa. Saaristomeren rehevöityminen ja kalankasvatus julkisen keskustelun ja päätöksenteon kohteena. Turun yliopiston julkaisuja C 220. Turku Ratamäki, Outi Schuurman, Nora: Susia ja hevosia maaseudun eläimet muutoksessa. Maaseudun uusi aika 2/2006, s Ratamäki, Outi Tynkkynen, Sonja: Eläinpolitiikka mitä se voi olla? Alue ja Ympäristö 35/2006, s Saaristo, Kimmo: Avoin asiantuntijuus. Ympäristökysymys ja monimuotoinen ekspertiisi. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 66. Jyväskylän yliopisto Salonen, Ville: Eläinmaantiede näkökulmia ihmisen ja eläimen vuorovaikutussuhteeseen. Terra 116/2004, s Tovey, Hilary: Theorising Nature and Society in Sociology: The Invisibility of Animals. Sociologia Ruralis 43/2003, s
KATSAUS YHTEISKUNNALLISEN JA KULTTUURISEN ELÄINTUTKIMUKSEN TIETEENALAAN
Outi Ratamäki KATSAUS YHTEISKUNNALLISEN JA KULTTUURISEN ELÄINTUTKIMUKSEN TIETEENALAAN Referee-artikkeli Joulukuu 2010 Julkaistu Edilexissä 25.2.2011 www.edilex.fi/lakikirjasto/7656 Julkaistu aiemmin teoksessa
LisätiedotLataa Kotieläimet ja me - Manfred Klett. Lataa
Lataa Kotieläimet ja me - Manfred Klett Lataa Kirjailija: Manfred Klett ISBN: 9789519442297 Sivumäärä: 64 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.84 Mb "Hullut lehmät", suu- ja sorkkatauti, eläinroviot ja kettutytöt
LisätiedotArtikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:
LisätiedotEläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotLataa Luontopolitiikkaa lähiössä - Eveliina Asikainen. Lataa
Lataa Luontopolitiikkaa lähiössä - Eveliina Asikainen Lataa Kirjailija: Eveliina Asikainen ISBN: 9789514496226 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.05 Mb Lähiön rakentaminen aiheuttaa luonnossa äkillisiä,
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotLataa Ihminen ja ympäristö. Lataa
Lataa Ihminen ja ympäristö Lataa ISBN: 9789524952170 Sivumäärä: 462 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 19.98 Mb Luonto ja ympäristö ovat ihmiselle elintärkeitä voimavaroja. Niistä uhkaa tulla myös ihmiskunnan
LisätiedotArki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena
Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotHevoset hevosina Eläimen ja sen hyvinvoinnin tulkinta
Nora Schuurman Hevoset hevosina Eläimen ja sen hyvinvoinnin tulkinta Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Social Sciences and Business Studies Hevoset hevosina Eläimen ja
LisätiedotKulttuurisia näkökulmia ihmisen ja hevosen suhteeseen. Jopi Nyman, Itä-Suomen yliopisto Suomen Akatemian Tiedekahvila Kuopio, 30.8.
Kulttuurisia näkökulmia ihmisen ja hevosen suhteeseen Jopi Nyman, Itä-Suomen yliopisto Suomen Akatemian Tiedekahvila Kuopio, 30.8.2013 Rakenne Ihmistieteellinen eläintutkimus uutena tutkimusalana: taustaa
LisätiedotLuonnon monet kasvot:
Luonnon monet kasvot: teknologinen ja fokaalinen luonto Ylä-Lapissa Sanna Hast Jyväskylän yliopisto sanna.t.hast@jyu.fi Pro Gradu: Releasing Upper Lapland Martin Heidegger and the question concerning nature
LisätiedotMETSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017
METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,
LisätiedotYLIOPISTO-LEHDEN IDEA
YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKansalaisuus yhteiskunnan voimavarana
Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan
LisätiedotMerja Lähdesmäki. Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä. Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki
Merja Lähdesmäki Yhteiskuntavastuun käsite maaseudun pienyrityksissä Yliopistollista maaseudun kehittämistä 25 vuotta Helsinki 25.04.2013 1 Tutkimuksen tausta Yhä kasvava kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuta
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant. Lataa
Lataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant Lataa Kirjailija: Catharine Grant ISBN: 9789522641731 Sivumäärä: 225 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.39 Mb Tänä päivänä eläimet tarvitsevat enemmän suojelua
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
LisätiedotAsuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu
Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden
LisätiedotB8-1278/2015 } B8-1280/2015 } B8-1282/2015 } B8-1283/2015 } RC1/Am. 1/rev
B8-1283/2015 } RC1/Am. 1/rev 1 Johdanto-osan H a kappale (uusi) H a. toteaa, että unionin nykyisessä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevassa lainsäädännössä eläinten ei katsota olevan tuntevia olentoja
LisätiedotKompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit
Kompensaatio ja luonnonsuojelukonfliktit Turku 9.6.2017 HT Nina V. Nygren ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Perustajajäsen, hallituksen pj., Tutkimusosuuskunta
LisätiedotSusi on susi. Ari Jokinen Tampereen yliopisto, yhdyskuntatieteiden laitos. Suden suojelun tavoitteet törmäävät ihmisten paikallisiin
Susi on susi Villieläimet ovat viime vuosina nousseet näkyvästi poliittiseen keskusteluun. Tämä on seurausta kansainvälisistä ja kansallisista suojelutavoitteista ja niihin liittyvistä toimeenpanon ongelmista.
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotLataa Luonnontarkkailijan kirja. Lataa
Lataa Luonnontarkkailijan kirja Lataa ISBN: 9789515846778 Sivumäärä: 311 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.03 Mb Luonnontarkkailijan kirja opastaa luonnossa liikkujaa lukemaan luonnon kirjaa, tarkkailemaan
LisätiedotMitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?
Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotSuomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen
LisätiedotMiten luontoarvoja kompensoidaan?
Miten luontoarvoja kompensoidaan? Tampere 13.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 HT Nina V. Nygren, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
LisätiedotMistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi
Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotPaha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?
Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta
LisätiedotTOKES Tilinpäätös. Outi Vainio TOKES puheenjohtaja Eläinlääketieteellisen farmakologian professori
TOKES Tilinpäätös Outi Vainio TOKES puheenjohtaja Eläinlääketieteellisen farmakologian professori 21.5.2015 *Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES 1.
LisätiedotTT Panu Pihkala,
TT Panu Pihkala, 23.4.2018 Ihmisillä on runsaasti erilaisia vaikeita tunteita ympäristötuhoihin liittyen Osa ihmisistä kokee jopa psykofyysisiä oireita, kun kohtaa huonoja ympäristöuutisia: päänsärkyä,
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotMitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?
Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen
LisätiedotJoulukuussa 2005 Ilta-Sanomat uutisoi
Susia ja hevosia Maaseudun eläimet muutoksessa OUTI RATAMÄKI JA NORA SCHUURMAN Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos Joulukuussa 2005 Ilta-Sanomat uutisoi tapauksesta, jossa sudet olivat piirittäneet
LisätiedotLataa Monitieteinen ympäristötutkimus. Lataa
Lataa Monitieteinen ympäristötutkimus Lataa ISBN: 9789524952392 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.37 Mb Kielen, taiteen ja laajemmin kulttuurin tutkimuksessa on herätty käsitteellistämään
LisätiedotLataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen. Lataa
Lataa Luonnon puolesta - Erkki Pulliainen Lataa Kirjailija: Erkki Pulliainen ISBN: 9789525777048 Sivumäärä: 176 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 15.44 Mb Ihminen on joutunut monille yllätykseksi kovan paikan
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotHallintotieteen, johtamisen ja soveltavan psykologian valintakoe 2017
Hallintotieteen, johtamisen ja soveltavan psykologian valintakoe 2017 Kokeen osat Kirjallisuusosio (enimmäispistemäärä 45) Tehtävä I Autenttinen johtaminen (enimmäispistemäärä 15) Tehtävä II Talouden eri
LisätiedotMYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen
MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)
LisätiedotNUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät
NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotMinulleko lemmikkilintu?
Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotKivi leivässä vai manteli puurossa?
Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
LisätiedotHALLITUS # :00
HALLITUS #2 3.11.2010 18:00 ESITYSLISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjantarkastajien valinta 3. Esityslistan hyväksyminen 4. Yhdistykselle käyntikortit 5. Yhdistykselle pankkitili
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotKestävän kehityksen opintokokonaisuus
Kestävän kehityksen opintokokonaisuus Kestävä kehitys Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto on yhteiskunnallisesti vaikuttava sivistysyhteisö, joka kouluttaa maailmaa ymmärtäviä maailman muuttajia.
LisätiedotNäinä aikoina eläimet tarvitsevat puolustajia.
Eläinten Me tarvitsemme sinua Arvostuksen Näinä aikoina eläimet tarvitsevat puolustajia. Eläinsuojeluongelmiin puututaan monesti liian myöhään ja hädässä olevat eläimet jäävät liian usein ilman apua. Ympäri
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotYhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski
Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotRuokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
LisätiedotLataa Ympäristö ja kulttuuri. Lataa
Lataa Ympäristö ja kulttuuri Lataa ISBN: 9789521076497 Sivumäärä: 470 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 14.68 Mb Omakohtaiseen ja pitkäkestoiseen kenttätyöhön perustuva antropologinen tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen
LisätiedotNäkökulmia aiheeseen :
Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran
LisätiedotEläintuotanto JA ELÄINETIIKKA
Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA 1 Lyhyesti Perustettu 1961 Yli 6000 jäsentä 6-8 työntekijää ja yli 15 alueosastoa ympäri Suomen Kolme pääkohdetta: tuotantoeläimet, koeeläintoiminta sekä turkistarhaus Toimii:
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotValtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta 11/2018 Kaisa Oksanen VNK Tunnistaa ja nostaa esiin tulevan päätöksenteon kannalta tärkeitä ja huomiota vaativia asioita Rakentaa pitkän aikavälin
LisätiedotKommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi
Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotSuomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.
Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotJukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1
Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1 TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke
Kokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hanna Falk, valtiotieteiden maisteri ja sosiologi, tohtorikoulutettava
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotSikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi
LisätiedotTT Panu Pihkala, Varkaus,
TT Panu Pihkala, Varkaus, 7.6.2019 Oletko kohdannut ympäristöahdistusta tai ilmastoahdistusta? Mitä ajatuksia (tai tunteita) teema sinussa herättää? Sulamista tapahtunut; mutta mitä talvi on tuonut tullessaan?
LisätiedotNuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto,
Nuorten osallisuus muuttuvassa yhteiskunnassa Muutoksen lähteillä koulutuspäivä 8.5.2017 Katri Kairimo Osastopäällikkö, Itäinen nuorisotyön osasto, Helsingin kaupunki Nuorisobarometri 2016 Katse tulevaisuudessa
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotSosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002
Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu
LisätiedotLataa Leijan varjo - Jukka Aaltonen. Lataa
Lataa Leijan varjo - Jukka Aaltonen Lataa Kirjailija: Jukka Aaltonen ISBN: 9789525519174 Sivumäärä: 211 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 10.15 Mb "Narratiivisuus ja leijan varjo" sekä muut Jukka Aaltosen
LisätiedotAsiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia
Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotKulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009
Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan
Lisätiedot