Joulukuussa 2005 Ilta-Sanomat uutisoi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joulukuussa 2005 Ilta-Sanomat uutisoi"

Transkriptio

1 Susia ja hevosia Maaseudun eläimet muutoksessa OUTI RATAMÄKI JA NORA SCHUURMAN Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos Joulukuussa 2005 Ilta-Sanomat uutisoi tapauksesta, jossa sudet olivat piirittäneet maastolenkillä olleen ratsastajan. Ratsukon pikainen pako laukaisi tilanteen, ja sudet valitsivat saaliikseen hirven. Tapaukseen sisältyy maaseudun muutoksesta viestiviä tekijöitä. Parikymmentä vuotta sitten tällaista tilannetta ei olisi pidetty uskottavana, mutta miksi se nyt on sitä? Kysymykseen voisi vastata, että ihmisen ja yhteiskunnan suhde sekä villieläimiin että kotieläimiin on muuttumassa. Muutokset näkyvät myös eläinten lukumäärissä. Ihmisen ja eläinten suhteesta maaseudulla voisi kertoa monta tarinaa. Kuten filosofi Stephen R.L. Clark kirjoittaa: Yhteiskunnat eivät koostu koskaan pelkästään ihmisistä, niin kuin ne eivät koostu vain aikuisista tai miehistä tai ole yksinomaan rationaalisia. Jotta ihmiset pysyisivät ylipäätään hengissä, heidän on ymmärrettävä muita eläimiä ja toimittava niiden kanssa, kesyjen ja villien. (Clark 1996: 12) Tuhansia vuosia ihmisen rinnalla on ollut eläimiä erilaisissa rooleissa, tehtävissä ja asemissa. Länsimaisissa yhteiskunnissa eläimet on kuitenkin mielletty osaksi luontoa, ihmisestä erillisiksi. Eron teko on ollut tärkeää luonnon haltuun ottamisen ja käyttämisen oikeuttamiseksi (ks. esim. Eder 1996). Sosiologista tutkimusta ihmis- ja eläinkunnan raja-alueista ovat Suomessa tehneet muun muassa Saara Kupsala ja Salla Tuomivaara (2004). Heidän mukaansa eläinten sijoittaminen osaksi luontoa tuottaa ihmiselle erityisaseman. Raja ei kuitenkaan ole koskaan ollut täysin pitävä: erityisesti kotieläimiä voidaan perustellusti pitää osana yhteiskuntaa (vrt. Tovey 2003). Eläinten moraalisen arvon pohdinta ei ole uusi asia, mutta se on lisääntynyt, ja myös eläinten hyvinvointiin kiinnitetään nykyään enemmän huomiota. (Aaltola 2004: ) Uusi eläinkäsitys kyseenalaistaa omistajuuteen ja hallintaan perustuvan ihmisen ja eläimen välisen suhteen. Radikaaleimmillaan tämä näkyy eläinoikeuskeskusteluna ja -toimintana, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muitakin muutoksia ja uudelleenarviointia. Yhteiskunnan modernisoituminen eri sektoreilla, kuten tieteellisen tiedon merkityksen ja teknologian kasvu, vaikuttaa osaltaan siihen, millaiseksi ihmisen ja eläimen suhde muotoutuu. Tässä artikkelissa pohdimme eläimen roolia maaseudulla. Tarkoituksena on tuoda eläimet mukaan myös maaseutua koskevaan keskusteluun, tehdä ne näkyviksi. Sen sijaan, että eläimet yritetään mahduttaa luonnon määritelmään, pitäisi sellaiset eläimet, jotka elävät tai toimivat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa ihmisen kanssa, mieltää osaksi yhteiskuntaa (vrt. Kupsala Tuomivaara 2004). Erityisesti maaseudulla eläimet ovat aina olleet kiinteästi mukana ihmisten elämässä (Tovey 2003). Vaikka maaseutuun yhdistetään edelleen pääasiassa tuotantoeläimet, on useiden tuotantoeläinten lukumäärä viime vuosikymmeninä jatkuvasti vähentynyt (kaavio 1). Kasvussa ovat sen sijaan esimerkiksi suurpetojen ja seuraeläinten määrät (kaaviot 2 ja 3). Tarkastelemme tässä maaseudun eläinsuhteen muutosta erityisesti hevosen ja suden kohdalla. Kumpikin niistä on omalla tavallaan ajankohtainen: molempien lukumäärä on lisääntymässä ja molempien asema yhteiskunnassa on muutoksessa. Hevosten ja susien yleistymi- Maaseudun uusi aika 2/

2 kpl Lypsylehmiä Sikoja vanha tilasto Sikoja uusi tilasto Lampaita 6 kk ja yli vuosi Kaavio 1. Lypsylehmien, sikojen 1 ja lampaiden määrien kehitys vuosina (Suomen tilastollinen vuosikirja 1974 ja 2004) määrä vuosi Kaavio 2. Suurpetojen vähimmäiskantojen 2 kehitys vuosina (Metsätilastollinen vuosikirja 2005) ilves karhu susi ahma nen vaikuttaa ensinnäkin siihen, miten eläimiin suhtaudutaan toisaalta maaseudulla, toisaalta kaupungissa. Toiseksi ne muovaavat osaltaan kuvaa maaseudusta ja käsitystä maaseudun ja kaupungin välisestä rajasta. Hevoset kuuluvat perinteisesti maatalouden yhteyteen ja sudet syrjäisiin metsiin, mutta kumpikin on ikään kuin murtautumassa ulos omasta tilastaan. Kolmanneksi kummankin eläinlajin kasvava läsnäolo vaikuttaa maaseudun asukkaiden elämään arjen tasolla. Tarkastelemme ensin lyhyesti maaseudun eläinkäsitysten muutosta. Sen jälkeen pohdimme modernin ja traditioiden sekä kaupungistumisen merkitystä yhteiskunnan eläinsuhteessa. Teoreettisia pohdintoja konkretisoivat käytännönläheiset esimerkit hevosen ja suden historiasta ja nykytilanteesta sekä niiden herättämistä uusista ristiriidoista. Käymme läpi hevostenpidossa tarvittavaan tietoon ja hevosten tilankäyt- 36 Maaseudun uusi aika 2/2006

3 Kaavio 3. Hevosten määrä vuosina (Suomen Hippos 2006) Maaseudun uusi aika 2/

4 töön liittyviä ongelmia sekä häirikkösusimyytin ja susipelon taustoja. Lopuksi esittelemme maaseudun muuttuvan eläinsuhteen luomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Historiallinen maaseuturomantiikka ja nykyaika Käsitys villistä luonnosta erityisen arvokkaana ja ylevänä syntyi Pohjois-Amerikassa romantiikan aikakautena 1700-luvulla ja levisi pian myös Eurooppaan. Maaseutu kuvattiin maalaustaiteessa idyllinä, ja varsinkin 1800-luvulla tuli suosituksi matkustaa maalle, takaisin luontoon, kauniiden maisemien äärelle. Suomessakin sama suuntaus näkyi kansallisromanttisen ajan kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja musiikissa. Romanttisen luontokäsityksen taustalla oli yhteiskunnan modernisoituminen: teollistuminen, kaupungistuminen ja biologisen tiedon kehitys erityisesti Darwinin myötä. Alkuperäisen, kesyttämättömän luonnon palvonta näyttäytyi houkuttelevana vastakohtana modernille, hallitsevalle ja esineellistävälle yhteiskunnalle. Romantiikan aikaan juontaa juurensa myös eläinoikeusliike. (Franklin 1999: 27, Haila 2003: ) Romanttisen tulkinnan mukaan ihminen oli aiemmin lähempänä eläimiä ja on nykyisin vieraantunut niistä. Tai, että ihmisen ja eläinten suhde oli ennen tasavertaisempi ja nykyisin ihminen alistaa eläimiä yhä enemmän. Eläimistä on tullut tuotteita, joita ihmiset kontrolloivat ja käyttävät hyväkseen yhä tehokkaammin, yhä suuremman hyödyn saavuttamiseksi tehomaataloudessa ja esimerkiksi urheilussa (Dickens 1996: 62 65). Toisaalta vaikka tehomaatalous tuottaa tietynlaista kärsimystä eläimille, se ei tarkoita, että nämä olisivat aiemmin eläneet paremmissa olosuhteissa. Ennen maatalouden modernisaatiota oli tavallista, että karja kärsi rehupulan vuoksi talvisin aliravitsemuksesta ja taudeista (Kivelä 2004). Myös villieläinten kohdalla romanttiset luontotulkinnat ovat ristiriitaisia. Hailan (2003: ) mukaan luonnollisuuden määritteleminen on vaikeaa muun muassa siksi, että luonnoneläimet eivät ole koskaan rajautuneet täysin yhteiskunnan ulkopuolelle. Toisaalta niin sanotut erämaat eivät ole olleet täysin vapaita ihmistoiminnasta tai asutuksesta. Luonto ja yhteiskunta eivät ole koskaan olleet tiukasti toisistaan erillisiä. Tarkkaa tietoa siitä, millainen maaseudun ihmisten eläinsuhde on aikojen saatossa ollut, on vähän. Eliitin ja keskiluokkaisen kaupunkiväestön suhdetta eläimiinsä on tutkittu jonkin verran, mutta maatalousväestön suhteesta oman talon eläimiin ei ole juuri dokumentteja (Franklin 1999). Kiinnostus eläinten pitoa koskevien perinteiden tutkimukseen on kuitenkin kasvamassa, esimerkkinä vaikkapa Juha Kuisman (2005b) toimittama Meidän lehmät -teos. Riitta-Marja Leinosen (2006) tutkimuksessa sota-ajan hevosista nämä kuvataan läheisinä perheenjäseninä, joiden menetystä surraan samaan tapaan kuin ihmisen poismenoa. Eläinsuojeluliikkeen ja eläinsuojelulakien synnyn taustalla on pidetty maaseutuväestön väkivaltaisuutta, joka olisi kohdistunut myös eläimiin (Franklin 1999: 15 16). Väitteelle ei kuitenkaan ole löytynyt vahvistusta, vaan esimerkiksi 1800-luvun Englannissa maalta kaupunkiin muuttanut työväestö otti nopeasti uuden eläinsuojeluaatteen omakseen (mts.). Suomalaisen eläinsuhteen historiasta antavat viitteitä esimerkiksi Mynämäen kirkkoherran Anders Litzeliuksen valistushenkiset kirjoitukset ensimmäisessä suomenkielisessä sanomalehdessä Suomenkieliset Tieto-Sanomat Litzelius korosti karjan hoitamisen tärkeyttä ihmisten ja eläinten yhteyttä; hänen mielestään karjanhoito kuului luontaiseen inhimillisyyteen (Mäkelä- Alitalo 2003: 592). Läheisen eläinsuhteen määrittely ei aina ole yksinkertaista. Modernin maaseudun tutkijan Hilary Toveyn (2003: 203) mukaan ihmiset pitävät usein sekä lemmikkejään että tuotantoeläimiään sosiaalisen suhteen aktiivisina osapuolina. Sen sijaan joidenkin tulkintojen mukaan läheiseksi eläinsuhteeksi ei esimerkiksi voi katsoa sitä, että ihminen metsästää ja tappaa eläimiä. Toisaalta juuri eräkulttuuriin liitetään luonnonläheisyys. (Franklin 1999: , 38 Maaseudun uusi aika 2/2006

5 Aaltola 2004: ) Koska luonnollisen ja luonnottoman tai läheisen ja etäisen määritteleminen on mahdotonta, tarkastelu kannattaa kiinnittää muutokseen (vrt. Haila 2003: 186). Kyse onkin lähtökohdista ja tulkinnoista sekä siitä, että eri aikoina eläimet ovat olleet ihmisille eri tavalla läheisiä tai etäisiä. Eläinten ja ihmisen suhdetta onkin luonnehdittu ambivalentiksi: se sisältää toisaalta hyväksikäyttöä ja alistamista, toisaalta kumppanuutta (esim. Aaltola 2004, Kupsala Tuomivaara 2004, Koski 2006). Moderni kaupunki, traditionaalinen maaseutu? Missä sitten on eläimen paikka suhteessa luontoon, ihmiseen ja yhteiskuntaan? Adrian Franklinin mukaan yhteiskunnan eläinsuhteen muutos liittyy kiinteästi kaupungistumiseen, yleiseen vaurastumiseen ja vapaa-ajan lisääntymiseen (Franklin 1999). Franklin jakaa vapaaajan eläinsuhteen kolmeen osaan: lemmikkieläimiin, villieläinten tarkkailuun, metsästykseen ja kalastukseen. Jaotteluun voisi lisätä myös eläinten käytön urheilussa. Kotieläimistä kaikkein moninaisimmassa roolissa on varmasti aina ollut hevonen. Se on käyttöeläin ja ihmisen vuorovaikutuskumppani, ja toisaalta virallisissa luokituksissa tuotantoeläin. Yhteiskunnan modernisoitumisen ja kaupungistumisen myötä hevosen rooli on viime vuosikymmeninä muuttunut melko täydellisesti. Maatalouden työjuhdasta ja kulkuvälineestä on tullut suosittu urheilu- ja harrastustoveri, joka elää aivan erilaista elämää kuin vielä neljä tai viisi vuosikymmentä sitten. Susi puolestaan on luonnonvarainen eläin, mutta siitä käyty yhteiskunnallinen keskustelu on hyvin vilkasta. Suurpetojen kohtaamisilla ja näköhavainnoilla ei ole tutkimusten mukaan suoraa vaikuttavuutta suurpetoihin suhtautumiseen (Palviainen 2000), joten suurpetojen yhteiskunnallinen asema ja asenteet suurpetoja kohtaan muotoutuvat pitkälti suurpedoista ja luonnosta riippumatta. Suurpedot tulevat osaksi yhteiskuntaa monilla eri tavoin: aiheuttamalla vahinkoja, avaamalla mahdollisuuksia maaseutumatkailussa, ihmisen mielenmaisemassa, poliittisena kiistelynä, luonnonsuojelutoimenpiteiden kohteena jne. Maaseutuun liitetään usein traditionaalisuus vastakohtana kaupunkien moderniudelle (Giddens 1995: 109, Haila 2003: 181). Kuisma (2005a) kritisoi tapaa, jolla maaseutua tulkitaan aina tradition näkökulmasta, jolloin maaseudusta luodaan takapajuinen ja jälkeenjäänyt kuva. Traditioon on lyöty negatiivisuuden leima, ja modernius edustaa edistyksellisyyttä ja tulevaisuutta. Kuisma haluaakin uskoa moderniuden mahdollisuuksiin maaseudulla. Toisaalta voidaan pohtia sitä, voiko maaseutu kukoistaa vain modernisoitumalla ja irrottautumalla traditioista. Eivätkö traditiot itsessään voi olla voimavara ja vahvuus? Jälkimodernin yhteiskunnan tulkitsija Anthony Giddens (1995) korostaa sitä, kuinka traditiot purkautuvat ja ohenevat modernisaation myötä, mutta eivät häviä. Kyse on pikemminkin uudelleenjärjestäytymisestä ja vuorovaikutteisuuden lisääntymisestä. Myös John B. Thompsonin (1996: 95) mukaan moderni elämäntapa ja perinteet eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Päinvastoin, ihmiset kykenevät järjestämään päivittäisen elämänsä niin, että he yhdistävät perinteisiä elementtejä uudenlaiseen elämäntapaan. Tällä tavoin vanhat perinteet ja käytännöt asettuvat vuorovaikutukseen modernin yhteiskunnan näkemysten kanssa, ja tästä vuorovaikutuksesta syntyy uudenlaisia tapoja, tottumuksia ja uskomuksia. Perinteet muovautuvat uudelleen ja samalla ehkä myös vahvistuvat. Kiinnostavaa on tarkastella, kuinka tämä näkyy maaseudun eläinsuhteessa. Maaseudun ja kaupungin raja on saanut mustavalkoisten asetelmien tilalle paljon harmaan sävyjä. Maaseudulla oleskelevat ja luontoa käyttävät useat eri toimijat monella eri tavalla. Liikkuvuus on lisääntynyt fyysisesti ja virtuaalisesti. Maaseutu elää ja toimii ja on aina toiminut vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Eläimet ovat tästä hyvä esimerkki: Sudet ja hevoset eivät ole uusi ilmiö maaseudulla, mutta niiden rooli ja merkitys ovat muuttuneet. Ne eivät kosketa vain maaseutuväestöä. Myös kaupunki- Maaseudun uusi aika 2/

6 laisilla on sanansa sanottavana susipolitiikkaan ja hevosenpitoon. Hevoset ja sudet muutoksessa mukana Sotia edeltävänä aikana hevonen oli ennen kaikkea maa- ja metsätalouden vetojuhdan sekä kulkuvälineen roolissa, mutta pikku hiljaa sitä alettiin käyttää myös urheilussa. Kilvanajo aloitettiin Suomessa jo 1800-luvulla, ja kun maatalouden koneellistuminen vähensi hevosten tarvetta maataloudessa 1950-luvulta lähtien, saatiin Suomen hevoskanta säilytettyä raviurheilun turvin. Enimmillään Suomessa oli 1950-luvulla yli hevosta, mutta vuonna 1980, ennen kuin kehityksen suunta kääntyi, hevosia oli jäljellä enää (Suomen Hippos 2006). Viimeisten 25 vuoden aikana hevosten lukumäärä on lisääntynyt voimakkaasti, ja hevonen alkaa olla maaseudulla taas yleinen näky. Raviurheilun ohella kehitykseen on vaikuttanut erityisesti ratsastusharrastuksen kasvu: ratsastusta harrastaa noin suomalaista, ja yhä useampi heistä haluaa myös oman hevosen. Tällä hetkellä hevosia on Suomessa jo noin ja hevosenomistajia (Hollmén Mäenpää 2004) Tavallaan ollaan palaamassa vanhaan maisemaan, jossa näkyy jälleen hevosia. Hevosille yhteiskunnan modernisoituminen ja kaupungistuminen merkitsevät haastetta sopeutua muuttuneisiin olosuhteisiin. Niille kyse ei ole pelkästä ammatin vaihdoksesta, vaan koko hevoskulttuuri on muuttunut. Toisin kuin ennen, hevonen ei palvele ihmistä enää työssä vaan vapaa-aikana; sen käyttömuodot ulottuvat kilpaurheilusta ja lasten harrastuksesta luonnossa vaeltamiseen ja terapiatoimintaan. Käyttötarkoituksen muuttuessa myös hevosten omistajakunta on kaupunkilaistunut: vaikka hevoset asuvat edelleen pääasiassa maaseudulla, niiden omistajista jo noin 60 prosenttia asuu kaupungeissa ja taajamissa (Heiskanen et al. 2002: 22). Sutta jahdattiin 1800-luvulla useissa Euroopan maissa, ja pyrkimyksenä oli hävittää se kokonaan (ks. esim. Alderton 1999: 47). Suomessa susi oli ennen vuoden 1993 metsästyslain uudistusta luokiteltu vahinkoeläimeksi. Siitä maksettiin tapporahaa vielä 1960-luvulla. Vahinkoeläinmääritelmä vastasi hyvin tilannetta ja suteen suhtautumista ennen 1970-lukua, jolloin mielipiteet sudesta ja suurpedoista alkoivat muuttua (Alaraudanjoki 1996: ). Tuolloin lisättiin suurpetotutkimusta ja ryhdyttiin suojelutoimenpiteisiin (Voutilainen 1996: 5). Toisaalta suurpetokannat olivat niin alhaiset, että vahinkoja ei juuri sattunut. Tästäkin syystä ajankohta oli sopiva suurpetojen suojelulle. Vuoden 1993 metsästyslainsäädännössä susi ja muut suurpedot luokiteltiin riistaeläimiksi vahinkoeläinkäsitteen jäädessä kokonaan pois (Alaraudanjoki 1996: ). Edelleen kuitenkin säilyi ajatus siitä, että suurpedot ovat eläimiä, joiden kantaa voidaan tarvittaessa tai niin haluttaessa rajoittaa metsästyksellä. Tuohon aikaan suurpetojen suojelun kansainväliset säännökset ja sopimukset velvoittivat Suomea, ja susi oli kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna ennen kaikkea uhanalainen laji (Lyytikäinen et al. 2004: 44 46). Suomessa suden ja muiden suurpetojen kohdalla yhdistyvät siis suomalaisen perinteen mukainen käsitys (vahinko- ja) riistaeläimestä ja kansainvälisten sopimusten mukainen käsitys uhanalaisesta lajista. Tämä näkyy keskusteluissa jännitteinä muun muassa siitä, mikä hallinnollinen taho olisi sopiva hoitamaan suurpetokysymyksiä, maa- ja metsätalousministeriö vaiko ympäristöministeriö. Susikantojen noustua vahingotkin (poroille, koirille ja kotieläimille) lisääntyivät (Ympäristöja luonnonvarainneuvosto 1996: 26). Keskustelu voimistui 1990-luvulla, ja maaseudulla asuvat alkoivat osoittaa huoltaan kasvavan susikannan aiheuttamien vahinkojen vuoksi (Ratamäki 2001). Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 merkitsi muun muassa luontodirektiiviin ja sen tavoitteisiin sitoutumista. Tämä vaikutti siihen, että valtion hallinnon suhtautuminen suteen ja sen aiheuttamiin vahinkoihin muuttui radikaalisti 1990-luvulle tultaessa. Susien aiheuttamien vahinkojen kohteiksi joutuneet olivat aivan uudenlaisen tilanteen edessä. Vanhat menetelmät ongelmien poistamiseksi eivät enää olleet laillisia tai hyväksyttyjä. 40 Maaseudun uusi aika 2/2006

7 Uudet tulkinnat ja ristiriidat Maataloudessa kotieläimet ovat perinteisesti olleet keskeinen osa elämää. Sen sijaan kaupungissa eläintenpitoa rajoitetaan: kaupunkiympäristöihin hyväksytään vain kesyiksi, puhtaiksi, moraalisiksi ja esteettisiksi mielletyt lajit (Salonen 2004, Tovey 2003). Keskeinen käsite on tällöin lika: Mary Douglasin (2003: 86) mukaan lika on systemaattisen järjestämisen ja luokittelun oheistuote, kulttuurinen anomalia, järjestelmään kuulumaton, väärässä paikassa oleva aine. Olennaista on siis lian suhde käytettävään tilaan. Sivilisaatioprosessissa kaupungista on tehty järjestelmä, jossa ruumiin likaisina pidetyt toiminnot on poistettu julkisesta tilasta ruumiin ja mielen hallinnan nimissä (Koski 2006: 57). Samat vaatimukset hallinnasta ja siisteydestä on ulotettu koskemaan myös eläimiä: esimerkiksi koiran uloste on likaa, joka ei kuulu kaupunkimaisemaan. Maallemuuttotutkimuksissa on tullut esille, että maallemuuttajat arvostavat uudessa asuinympäristössään muun muassa siisteyttä ja turvallisuutta (Kytö et al. 2006: 7 8). Näin kaupunkilaisuuteen, moderniuteen ja sivilisaatioon alun perin kuuluneet arvot leviävät myös maaseudulle. Uusia asukkaita houkuttelevat kylät haluavat myös profiloitua siisteinä ja turvallisina asuinympäristöinä (ks. esim. Kaukjärven kyläsuunnitelma 2002). Eläimellisyys on kirjallisuudessa mielletty sivistyksen vastakohdaksi, ja sivistyksen tehtävänä on eläimellisyyden poistaminen (Koski 2006: 56). Näin sivistys eläimellisyyskahtiajako rinnastuu moderni traditionaalinenjakoon.muutokset eläimiin suhtautumisessa heijastuvat myös hevosenpitoa koskeviin käsityksiin ja niistä syntyviin käytäntöihin. Muutoksia voidaan tarkastella karkeasti jakaen kahdesta eri näkökulmasta: miten ne vaikuttavat itse hevosiin sekä miten ne vaikuttavat ympäristön asenteisiin hevosenpitoa kohtaan. Valotamme seuraavassa lyhyesti molempia. Koska hevosenomistajien tausta on nykyään täysin erilainen kuin maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa, yhä harvemmalla hevosenomistajalla on enää yhteyttä hevosenpidon perinteisiin, ja heidän on hankittava tietonsa muualta. Perinteisesti hevosten pidossa tarvittava tieto on pitkälti ollut niin sanottua hiljaista tietoa, joka perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja jonka välittämisessä eteenpäin on keskeistä käytännön toiminta. Nykyään tieto on kuitenkin pirstaloitunut: hevosenomistajille on tarjolla tietoa useilla eri tahoilla, joista heidän pitäisi kyetä valitsemaan se oikea. Tiedon on oltava luotettavaa ja tiedon lähteen on oltava asiantunteva. Asiantuntijuus taas ei rajoitu professioihin tai instituutioihin, vaan se on kontekstuaalisesti relatiivista ja muodostuu kussakin tilanteessa erikseen: kuten Kimmo Saaristo (2000) kirjoittaa, asiantuntijuus on sosiaalinen asema. Asiantuntija-asemassa eivät siis ole vain koulutetut hevosalan ammattilaiset vaan myös harrastajat. Asiantuntijuutta luodaan nykyään esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Siihen, ketä asiantuntijaa ja millaista tietoa pidetään luotettavana, vaikuttavat myös tiedon taustalla olevat intressit. Jonathan J. Cooperin ja Melissa J. Albentosan (2005: 235) mukaan siihen, miten hevosia pidetään, vaikuttavat urheilu- ja harrastehevosten tuottama hyöty omistajilleen, hevosten rahallinen arvo ja tunnearvo sekä paikalliset tavat ja perinteet. Vaikka hevosia koskevat lait ja asetukset eivät eläimiä erottele, käytännössä erot saattavat olla huomattavia esimerkiksi ruokinnan, ulkoilumahdollisuuksien ja valmennusmenetelmien suhteen. Kaupungistuneet hevosenpitotavat näkyvät esimerkiksi siinä, että Suomessakaan ei kaikkia hevosia pidetä kesäisin laitumella (ks. esim. Pikkarainen 2005). Hevosta ei siis enää samalla tavoin mielletä maaseutuun tai luontoon kuuluvaksi, vaan se on osa ihmisen omaa, yhä urbanisoituneempaa elämänpiiriä. Ympäristön asennoitumisessa hevosenpitoa kohtaan on käytännössä kyse siitä, että osa maaseudun asukkaista karsastaa asuinalueellaan liikkuvia hevosia. Erimielisyyksiä on esiintynyt muun muassa alueilla, joille muuttaa uutta väkeä. Kun osa muuttajista arvostaa siisteyttä ja rauhallisuutta, toiset haluavat maalle juuri oman eläinharrastuksensa takia, sillä maalla on tilaa liikkua eläinten kanssa, eivätkä naapurit ole Maaseudun uusi aika 2/

8 aivan ikkunan alla (Kytö et al. 2006). Arvojen ja odotusten ristiriidat saattavat kärjistyä erimielisyyksinä esimerkiksi siitä, missä hevosella saa kulkea: yksityisillä vai vain yleisillä teillä (ks. esim. Nukkala Jansson 2004). Argumentteina hevosilla liikkumista vastaan käytetään tien kulumista sekä tielle jäävää lantaa. Tällaiset sinänsä epätodellisilta kuulostavat ristiriidat muuttuvat ymmärrettäviksi, kun niitä tarkastellaan edellä kuvatun siisteysproblematiikan kautta: hevosen lanta tai vaikka vain kavionjäljet ovat sivilisoituneella maaseudulla väärässä paikassa, ne ovat likaa, sivistyksen este ja kulttuurinen anomalia. Myytit häirikkösusista ja suurpetopeloista Kuva 1. Hevosella liikkuminen yksityisteillä aiheuttaa paikallisia ristiriitoja. Kuva Kontiolahdelta. Kuva: Nora Schuurman Suden kohdalla hallinnan ja turvattomuuden kysymykset tulevat esille muun muassa pelkokeskustelussa. Luonnon yhteiskunnallistaminen ja haltuunotto on saanut aikaan sen, että luonnon tuottamia vaaroja ei suvaita tai hyväksytä yhtä helposti kuin aikaisemmin (Ratamäki 2001). Luonnon haltuunotto merkitsee muun muassa lainsäädännöllistä ja poliittista kontrollointia, eläinkantojen hallintaa esimerkiksi riistanhoidollisin keinoin, tieteellisen tiedon tuottamista ja eläinkantojen kartoittamista. Nämä haltuun ottamisen keinot tuottavat illuusiota hallitusta ja yllätyksettömästä luonnosta. Suurpedot ovat aina olleet vaarallisia ja niitä kohtaan on tunnettu kunnioittavaakin pelkoa. Kuitenkin moderniin yhteiskuntaan liittyvä turvallisuuskeskustelu on luonteeltaan erilaista. Kun suurpedot aiheuttivat vahinkoja ja vaaratilanteita ennen niiden luokittelemista rauhoitetuiksi eläimiksi, voitiin noihin tilanteisiin reagoida käytännöllisin toimin, ja vaaran kohdannut saattoi itse vaikuttaa tilanteeseen luvulla alkaneeseen suurpetopelkokeskusteluun liittyy tunne hallitsemattomuudesta ja epävarmuudesta. Suurpetokysymys on tullut yhä kansainvälisemmäksi ja kontrolloidummaksi, jolloin yksittäisen suurpetojen kanssa olevan ihmisen on otettava nämä oman elinpiirinsä ulkopuolella olevat seikat huomioon suhteessaan suurpetoihin. Toisaalta suurpetokysymyksen samoin kuin muiden arkielämää koskevien ilmiöiden liukuminen ulospäin paikalliselta tasolta ja paikallisesta tilasta saa aikaan korostunutta tarvetta kontrolloida omaa elinpiiriä ja siihen liittyviä turvattomuuden tuntemuksia. Modernius tuottaa siis toisaalta hallinnan, toisaalta turvattomuuden tunteita. (Ratamäki 2001: ) Luonnon haltuun ottaminen on tuottanut käsitteen häirikkösusi. Häirikkösudella voidaan tarkoittaa sutta, jonka käyttäytyminen on poikkeavaa. Käytännössä Suomessa tällaisia, esimerkiksi sairauden vuoksi häiriintyneesti käyttäytyviä, susia ei kuitenkaan juuri ole (Lyytikäinen et al. 2004: 82 83). Toisaalta häirikkösudella voidaan tarkoittaa ihmiselle häiriötä aiheuttavaa eläintä. Tällöin tulkinta on antroposentrinen, sudessa itsessään ei ole mitään häiriötä, mutta sen käyttäytyminen on ristiriidassa ihmisen intressien ja käyttäytymisen kanssa (ks. Alaraudanjoki 1996: 151, Aaltola 2004: 36). Häirikkösusiksi on pahimmillaan luokiteltu sudet, jotka vain näyttäytyvät ihmisen elinpiirissä. Raja ihmisen käyttämän tilan ja luonnonvaraisen tilan välillä on haluttu pitää tiukkana. (Ratamäki 2001: 60.) Määrittelyt erämaasta ja suurpeto- 42 Maaseudun uusi aika 2/2006

9 Kuva 2. Susiaita rajoittaa tilankäyttöä. Kuva: Nora Schuurman jen kuulumisesta siihen ovat ihmisen asettamia ja tuottamia luokituksia ja rajoja. Suurpedot tulevat aivan hyvin toimeen ihmisasutusten lähettyvillä. (Haila 2003: 183.) On siis yhteiskunnallinen ja poliittinen kysymys määrittää, mikä on suden paikka maaseudulla. Ongelmaksi muodostuu, kuinka menetellä, jotta susi noudattaisi tätä rajaa (ks. kuvat 2. ja 3.) ja kuinka menetellä tilanteissa, joissa raja ylittyy ja siitä aiheutuu vahinkoja. Suurpetokeskustelun kehikkona on usein pelon käsite. Suden ja ihmisen suhteen kutistaminen vain pelkokysymykseksi on kuitenkin harhaanjohtavaa ja vääristää todellisuutta. Pelkoargumentti on helppokäyttöinen ja tehokas. Se on tunteisiin vetoava ja vakavasti otettava asia. Onhan ihmisten turvallisuuden turvaaminen kautta aikojen ollut yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Pelkokeskustelua voidaan siis käyttää tehokeinona. Keskustelua turvallisuudesta ja peloista on käyty aktiivisesti eri lehtien yleisöpalstoilla. Seuraavat lainaukset ovat otteita sanomalehti Karjalaisesta kerätystä aineistosta. Tätä aineistoa on käytetty pelkokeskustelun analysoimiseen. (Ratamäki 2006.) Mistä poliisiviranomainen on saanut rauhan aikana valtuudet alistaa siviili-ihmiset ihmishenkeen kohdistuvan uhan alle? Poliisiviranomaisen ensimmäinen ja tärkein tehtävä on ihmishenkeen kohdistuvan uhkan poistaminen. Minun Kuva 3. Aitamateriaalien muutos näkyy maaseutumaisemassa. Kuva: Outi Ratamäki Maaseudun uusi aika 2/

10 oikeustajuntani mukaan tämän ihmishenkeen kohdistuvan uhkan ylläpitäminen ja ihmisten alistaminen on poliisilta törkeä rikos. Yhdelläkään siviilihenkilöllä ei ole velvollisuutta alistua susien hyökkäyksen kohteeksi. (Karjalainen 2004a) Usein peloista puhuvia ihmisiä syytetään liioittelusta ja turhasta hysteriasta: Lapsiimme istuttamaamme susipelkoa olemme käyttäneet häikäilemättömästi hyväksemme susivihamme oikeuttajana. Suden jälkien ilmestyminen asutuksen tuntumaan ja harvat kohtaamiset susien kanssa ovat paisuneet huvittaviin mittoihin. Susilaumojen koko, käyttäytyminen ja susien määrä ovat ihmisten mielissä ja puheissa kasvaneet sitä myötä, kun pelko, viha ja fanaattisuus ovat syöneet järkeä. (Karjalainen 2004b) Pelkokeskustelua voidaan kuitenkin käyttää väärin myös silloin, kun suteen liittyvät huolet tulkitaan pelkokysymyksiksi, vaikka kyse olisikin käytännön ongelmasta, harmista tai kiusasta. Nämä tulkinnat tuottavat suurpetokeskustelua, joka on irrallaan maaseudun arkikokemuksista. Vuonna 2004 Karjalaisessa uutisoitiin 14-vuotiaasta pojasta, joka huutamalla ajoi pois ajokoiraa purevan suden. Poika kommentoi: En unohda miten se katsoi minua. Minulla ei ollut mitään asetta, vain pieni puukko vyöllä ja koiran hihna. En aistinut sudessa pelkoa, vaan se käyttäytyi uhkaavasti minuakin kohti. Omasta puolestani en pelännyt. Minulla on ollut metsästyskortti neljä vuotta. Tämä on kova isku harrastukselle. Emme ota riskejä, koska emme halua menettää koiraa. Mökille uskaltaa jatkossakin mennä, mutta koiraa ei lasketa irti. (Karjalainen 2004c) Kaikkien suteen liittyvien ongelmien tulkitseminen pelkokysymyksiksi saa aikaan ongelmia kohdanneiden ihmisten ja yhteisöjen väheksyntää, jopa halveksuntaa ja holhoavaa asennetta: Naurettavaa: raavaat miehet pelkäävät sutta. Hah! Ja lietsovat susivihaa raukkamaisuudessaan. Ottakaa asioista selvää miksi, miksi ja miksi, ennen kuin uhoatte ja laitatte itsenne naurunalaiseksi silmissäni, te uroot (vellihousut)! (Karjalainen 2004d) Nykyisin ihmisten heikko kunto, mukavuudenhaluisuus ja urbanisoituminen suosivat helppoja metsästysmuotoja. Nykyisin ei esimerkiksi jänistä yleensä jakseta eikä kehdata metsästää jäljittämällä, tästä ihmisen paras ystävä saa maksaa hengellään. Koirien menettäminen lieneekin suurin syy susivainoon nykyisin. (Karjalainen 2004b) Onkin syytä kysyä, mitä vastustetaan, kun puhutaan sutta vastaan. Kaikki susivastainen puhe ei ole sutta eläimenä vastustavaa tai susivihaan perustuvaa puhetta. On suotava mahdollisuus tulkinnalle, jonka mukaan sutta voidaan arvostaa eläimenä, mutta vastustetaan sen aiheuttamia vahinkoja. Sudesta on tullut totalitaarisen vastustus- ja puolustuspuheen väline. Neutraali keskustelu sudesta tuntuu olevan mahdotonta. Tämä taas saa aikaan sen, että asioihin on vaikea puuttua konkreettisin välinein kaikkien väärintulkintojen keskellä. (Ratamäki 2006.) Eläimet, tila ja maaseutu Sudet ja hevoset ovat eläimiä, jotka herättävät voimakkaita mielikuvia. Molempien lukumäärä on kasvanut. Samaan aikaan edellä kuvatut yhteiskunnalliset muutokset ja maaseudun ja kaupungin uudet riippuvuussuhteet saavat aikaan rajojen ylittymisiä uusilla tavoilla. Tämä näkyy myös eläinten kohdalla: toisaalta ne pyritään rajaamaan tarkasti ihmisen elämänpiiriin, omaan tilaansa aitojen sisälle kuten hevoset, toisaalta ne halutaan työntää kokonaan pois ihmisen tilasta kuten sudet. Eläimet ovat oivallinen tarkastelukohde tutkittaessa maaseudun ja kaupungin, luonnon ja yhteiskunnan sekä ihmisen ja eläimen välistä suhdetta. Yhä useammin näyttää siltä, että nämä dualistiset jaot eivät enää toimi vaan ovat hajoamassa. Eläimet eivät pysy ihmisten asettamien rajojen sisällä sen enempää konkreettisesti kuin käsitteellisestikään. Toisaalta rajojen luominen ja ylläpitäminen on korostunut. Kun yhteiskunta monimutkaistuu, tulee luonnon kontrolloi- 44 Maaseudun uusi aika 2/2006

11 minen ja luonnon paikan määrittäminen yhä tärkeämmäksi. Tiedon tuottaminen ja lisääminen on jälkimodernin yhteiskunnan vastausyritys lisääntyvän epävarmuuden poistamiseksi. Kuitenkaan tietoa ei voida koskaan tuottaa niin paljon, että hallinta olisi varmaa ja päätöksenteko helppoa. Eikä tieto sinänsä ole koskaan arvovapaata, joten eläimistä ja niiden paikasta yhteiskunnassa ja ihmisen rinnalla on käytävä arvokeskustelua. Julkinen ja avoin arvokeskustelu toimii välitilana, jossa eri toimijat voivat kohdata toisensa ja tutustua toistensa näkemyksiin. Arvokeskustelu edistää myös perinteisten ja modernien arvojen yhteiseloa maaseudulla. Traditiot eivät katoa modernisaation myötä, vaan ne jäävät elämään modernin elämäntavan rinnalle. Uusia toimintatapoja ja elinkeinoja on kehitelty vanhoja perinteitä hyödyntäen. Sekä suurpetojen että hevosten tuotteistaminen ja hyödyntäminen esimerkiksi maaseutumatkailussa on hyvää vauhtia lisääntymässä. Eläimet hakevat paikkaansa maaseudun muuttuneessa arjessa, ja samalla ne luovat uutta kuvaa maaseudusta, uutta maisemaa ja kulttuuria sekä vähitellen myös uusia elämäntapoja. VIITTEET 1 Vanhassa tilastossa (vuoden 1974 tilasto) mukaan laskettavien sikojen kilomäärä on ollut korkeampi (yli 50kg). Laskentatavan muutos aiheuttaa hyvin vähäisen muutoksen kokonaismäärään. 2 Vähimmäiskanta on arvio petomäärästä, joka Suomessa vähintään elää. LÄHTEET Aaltola, Elisa 2004: Eläinten moraalinen arvo. Vastapaino, Tampere. Alaraudanjoki, Pirjo 1996: Paaluraudoista kotkansuojeluun metsästyksen vihertyminen. Teoksessa Anni Huhtala (toim.) Ympäristö arvot? Heijastuksia pohjoiseen. Lapin yliopisto, hallintoviraston julkaisuja 35, Rovaniemi. s Alderton, David 1999: Opi tuntemaan koirasi. Kustannus- Mäkelä, Karkkila. Clark, Stephen R.L. 1996: The cobra as Other. Times Literary Supplement 5 January, s. 12. Dickens, Peter 1996: Reconstructing Nature: Alienation, Emancipation and the Division of Labour. Routledge, London. Cooper, Jonathan J. Albentosa, Melissa J. 2005: Equine behaviour and welfare. Teoksessa Mill, Daniel McDonnell, Sue (toim.) The Domestic Horse. The Evolution, Development and Management of its Behaviour. Cambridge University Press. Douglas, Mary 2003: Puhtaus ja vaara. Rituaalisen rajanvedon analyysi. Suom. Virpi Blom ja Kaarina Hazard. Vastapaino, Tampere. Eder, Klaus 1996: The social construction of nature. A sociology of ecological enlightenment. Sage Publications, London Franklin, Adrian 1999: Animals and modern cultures. A Sociology of Human-Animal Relations in Modernity. Sage Publications, London. Giddens, Anthony 1995: Elämää jälkitraditionaalisessa yhteiskunnassa. Teoksessa Beck, Ulrich Giddens, Anthony Lash, Scott (toim.) Nykyajan jäljillä. Vastapaino, Tampere. s Haila, Yrjö 2003: Erämaa ja luontoajattelun moniulotteisuus. Teoksessa Haila,Yrjö Lähde, Ville (toim.) Luonnon politiikka. Vastapaino, Tampere. s Heiskanen, Minna-Liisa Klemola, Ilkka Kumpulainen, Mikko Kauppinen, Päivi 2002: Hevostalous merkitys ja tulevaisuus Suomessa. Hevostietokeskus, Kuopio. Hollmén, Maarit Mäenpää, Minna (toim.) 2004: Hevosalan haasteet. MTK, Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto ry (verkkojulkaisu). Viitattu Saatavilla Internetissä: index.php. Kaukjärven kyläsuunnitelma 2002: Kaukjärven kylätoimikunta (verkkojulkaisu). Viitattu Saatavilla Internetissä: Kaukjarvi.pdf. Karjalainen 2004a: Susista ja sudensuojelusuunnitelmista. Mielipidekirjoitus Suora Linja palstalla Karjalainen 2004b: Susivainon todelliset syyt. Mielipidekirjoitus Suora Linja palstalla Karjalainen 2004c: Peloton 14-vuotias pelasti koiransa Maaseudun uusi aika 2/

12 suden hampaista. Karjalainen , s. 8. Karjalainen 2004d: Kuka sutta pelkäisi Mielipidekirjoitus Suora Linja palstalla Kivelä, Markku 2004: Luomusta luomuun. Opetuksesta oppimiseen. Pohjoisen Suomen maataloustuotannon ja -koulutuksen kehityspiirteiden arviointia luonnonmukaisesta näkökulmasta. Acta Universitatis Lapponiensis 72. Väitöskirja. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, Rovaniemi. Koski, Leena 2006: Koira jälkimodernissa yhteiskunnassa. Teoksessa Kosonen, Päivä Nevanlinna, Tuomas (toim.): Merkityksellistymisen pohjasäikeet. Kirsti Määttäsen juhlakirja. Tutkijaliitto, Helsinki. Kuisma, Juha 2005a: Maaseutu yhteiskunnallisena kysymyksenä. Teoksessa Niiniluoto, Ilkka Sihvola, Juha (toim.) Nykyajan etiikka. Keskusteluja ihmisestä ja yhteisöstä. Gaudeamus, Helsinki. s Kuisma, Juha (toim.) 2005b: Meidän lehmät. Maahenki, Helsinki. Kupsala, Saara Tuomivaara, Salla 2004: Sosiologinen eläintutkimus eläinten yhteiskunnallinen merkitys sosiologian tutkimuskohteena. Sosiologia 4/2004, Kytö, Hannu Tuorila, Helena Leskinen, Johanna 2006: Maaseudun vetovoimaisuus ja kuluttajien yksilölliset elämäntavat. Kuluttajatutkimuskeskus, julkaisuja 5:2006, Helsinki. Leinonen, Riitta-Marja 2006: Hevosen ja ihmisen kumppanuus sota-aikana. Hevostietokeskus (verkkojulkaisu). Viitattu Saatavilla Internetissä: pdf. Lyytikäinen, Veli Luotonen, Hannu Uotila, Ilari Kotanen, Juho Hokkanen, Timo J. 2004: Pohjois-Karjalan suurpedot. Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Metsätilastollinen vuosikirja 2005: Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Mäkelä-Alitalo, Anneli 2003: Karjataudit ja eläinlääkintä. Teoksessa Rasila, Viljo Jutikkala, Eino Mäkelä-Alitalo, Anneli (toim.) Suomen maatalouden historia. Osa 1, Perinteisen maatalouden aika. Esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Nukkala, Tiina Jansson, Helena 2004: Hevostallit ja naapurit voivat elää sulassa sovussa. Koetoiminta ja käytäntö, liite , 61. vuosikerta, no 3, sivu 6. Palviainen, Simo 2000: Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista. Pohjois-Karjalan liitto, julkaisu 51, Joensuu. Pikkarainen, Mari 2005: Hevosten hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen sekä niiden toteutuminen suomalaisilla talleilla. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma, Mustiala. Ratamäki, Outi 2001: Pelkäätkö karhua, vihaatko sutta? Pro gradu -tutkielma (julkaisematon teos). Joensuun yliopisto, sosiologian laitos. Ratamäki, Outi 2006: Yhteiskunnallinen kestävyys ja hallinta suomalaisessa susipolitiikassa. Väitöskirjan käsikirjoitus (julkaisematon teos). Joensuun yliopisto, yhteiskuntapolitiikan laitos. Saaristo, Kimmo 2000: Avoin asiantuntijuus. Ympäristökysymys ja monimuotoinen ekspertiisi. Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 66, Jyväskylä. Salonen, Ville 2004: Eläinmaantiede näkökulmia ihmisen ja eläimen vuorovaikutussuhteeseen. Terra 116: 4, Suomen Hippos 2006: Hevoskannan kehitys maassamme Verkkojulkaisu. Viitattu Saatavilla internetissä: tilastot/jalostus_ja_kasvatus/hevoskannan_kehitys. php. Suomen tilastollinen vuosikirja 1974: Tilastokeskus, Helsinki. Suomen tilastollinen vuosikirja 2004: Tilastokeskus, Helsinki Thompson, John B. 1996: Tradition and self in a mediated world. Teoksessa Heelas, Paul Lash, Scott Morris, Paul (toim.) Detraditionalization. Critical reflections on authority and identity, s Blackwell, Cornwall. Tovey, Hilary 2003: Theorising Nature and Society in Sociology: The Invisibility of Animals. Sociologia Ruralis, Vol 43, Number 3, July 2003, s Voutilainen, Antti 1996: Karhunmetsästys Suomessa ja Karjalan tasavallassa. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, Tiedonantoja 44, Joensuu. Ympäristö- ja luonnonvarainneuvosto 1996: Suomen maasuurpetokannat ja niiden hoito. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/ Maaseudun uusi aika 2/2006

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Eläinten oikeuksien asialla

Eläinten oikeuksien asialla Eläinten oikeuksien asialla Mikä määrää eläimen arvon? Mitä ovat eläinten oikeudet? On yleisesti hyväksyttyä, että ihmisyksilöillä on Useat filosofit ovat nostaneet kysymyksen eläimille oleellisia oikeuksia

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Hästsam- tutkimuksen johtopäätökset

Hästsam- tutkimuksen johtopäätökset Hästsam- tutkimuksen johtopäätökset Hevostutkimuksen infopäivä17.3. 2011 Erland Eklund, maaseutututkimuksen professori & Nora Brandt, tutkija, Åbo Akademi 23.3.2011 Åbo Akademi - Strandgatan 2 65101 Vasa

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA

HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA HEVONEN HOITAA MAISEMAA JA LUONTO HEVOSTA Lahti 15.4.2014 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevonen nauttii laiduntamisesta. Se on osa hevosen luontaista elämää. Laumaeläin,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012

Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Riskien hallintaa tarhauksessa

Riskien hallintaa tarhauksessa PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Riskien hallintaa tarhauksessa Rovaniemellä 6.2.2012 Merja Mattila 2 Ota ote riskeistä Tavoitteena tarhojen

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys

Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Tehokkuuden seurauksia yhteisön sijaan yksinäisyys Leena Eräsaari, Jyväskylän yliopisto leena.erasaari@jyu.fi Tampere Valtakunnalliset päihde ja mielenterveyspäivät Yhteisön määrittelyjä (Raymond Williams,

Lisätiedot

Salon brändityö. Piiri 23.5.2012

Salon brändityö. Piiri 23.5.2012 Salon brändityö Piiri Tavoitteet Tilanne muuttunut olennaisesti muutamassa vuodessa Nokia Kuntaliitos Tavoitteena löytää ja jalostaa ne vahvuudet, joilla Salo erottuu positiivisesti muista alueellisesti,

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys

UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys UUSI HEVOSTALOUS hevosen muuttuva tehtävä ja merkitys MMT, dos. Markku Saastamoinen MTT kotieläintuotannon tutkimus Kulttuuripolitiikan päivät 2014, Joensuu 24.-25.5.2014 Hevostalouden ja hevosen roolin

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa

Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Kulttuurinen näkökulma kaupunkisuunnittelussa Maahanmuuttajat metropolissa Asumisen keskittymä vai ei? Kimmo Lapintie Yhdyskuntasuunnittelun professori Biopoliittisesta kulttuuriseen ja posthumanistiseen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA

HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA HEVOSALAN TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÖITÄ JA OSAAMISTA Markku Saastamoinen MTT HEVOSTUTKIMUS Mahdollisuuksien hevonen, Tulevaisuuspäivä, Espoo 2.4.2014 Tulevaisuus? Hevosala tunnetusti suhdanneherkkä ja

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Susiristiriitojen lieventäminen

Susiristiriitojen lieventäminen Susiristiriitojen lieventäminen Juha Hiedanpää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Turku Susikonflikti pragmatistisesta näkökulmasta Avainkäsitteet: toiminta, tapa, käytäntö Murtaa erinäisiä kahtiajakoja:

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot