EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta /2329(INI) MIETINTÖLUONNOS parempia kouluja koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta (2008/2329(INI)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä: Pál Schmitt PR\ doc PE v01-00

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELU...8 PE v /10 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS parempia kouluja koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöohjelmasta (2008/2329 (INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen koulutusta, ammatillista koulutusta ja nuorisoa koskevat 149 ja 150 artiklat, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan oikeudesta koulutukseen, ottaa huomio 3. heinäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Paremmat taidot uudelle vuosisadalle: koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma" (KOM(2008)0425), ottaa huomioon 16. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle" (KOM(2008)0865), ottaa huomioon 12. marraskuuta 2007 annetun komission tiedonannon Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta: Luonnos Koulutus työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskevaksi neuvoston ja komission yhteiseksi raportiksi vuonna 2008" (KOM(2007)0703, ottaa huomioon Koulutus työohjelman 1 ja myöhemmin laaditut yhteiset väliraportit sen täytäntöönpanon edistymisestä, ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2006/1720/EY 2, ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 3, ottaa huomioon maaliskuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät, erityisesti osan "investointi ihmisiin ja työmarkkinoiden uudistaminen", ottaa huomioon koulutuksesta Lissabonin strategian avaintekijänä 15. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman 4, ottaa huomioon koulutusta 2000-luvulla käsittelevän kansainvälisen komission raportin Unescolle, EYVL C 142, , s. 1. EUVL L 327, , s. 45. EUVL L 394, , s. 10. EUVL C 300, , s. 1. PR\ doc 3/10 PE v01-00

4 ottaa huomioon eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman 1, ottaa huomioon urheilun asemasta koulutuksessa 13. marraskuuta 2007 antamansa päätöslauselman 2, ottaa huomioon opettajankoulutuksen laadun parantamisesta 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman 3, ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman "Tietoa, luovuutta ja innovointia elinikäisen oppimisen ansiosta Koulutus työohjelman täytäntöönpano" 4, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A6-0000/2009), A. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot vastaavat kouluopetuksen järjestämisestä, sisällöstä ja uudistamisesta; katsoo, että tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihto ja yhteisiä haasteita koskeva yhteistyö ovat erinomaisia välineitä uudistusten tukemisessa; katsoo, että Euroopan komissiolla on merkittävä asema kyseisen yhteistyön edistämisessä, B. ottaa huomioon, että neuvosto on määrittänyt vuodelle 2010 kolme kouluopetukseen liittyvää vertailuarvoa koulun keskeyttämisestä, lukutaidosta ja ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittamisesta; katsoo, että näiden vertailukohtien suhteen ei ole kuitenkaan edistytty riittävästi, C. katsoo, että Lissabonin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kaikki nuoret ihmiset saavuttavat perustaidot ja avaintaidot ja että opetuksen saavutustasoja parannetaan, D. ottaa huomioon, että nuorten ihmisten opetukseen liittyvät saavutukset vaikuttavat suoraan heidän myöhempiin työllisyysnäkymiinsä, sosiaaliseen osallisuuteensa, myöhempään koulutukseensa ja tuloihinsa, E. ottaa huomioon, että epätasa-arvo ja koulun keskeyttäminen aiheuttavat korkeita sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia ja vaikuttavat tuhoisasti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, F. katsoo, että osallistavilla opetusmalleilla edistetään sellaisten oppilaiden ja opiskelijoiden heikommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista, joilla on erityisiä opetukseen liittyviä tarpeita, ja lisätään yhteenkuuluvuutta erilaisista ympäristöistä tulevien oppilaiden välillä, EUVL C 219 E, , s EUVL C 282 E, , s Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0422. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0625. PE v /10 PR\ doc

5 G. katsoo, että opetussuunnitelmilla sekä opetus- ja arviointimenetelmillä pitäisi antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuus saavuttaa avaintaidot ja kehittää mahdollisuuksiaan; katsoo, että lasten fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä miellyttävä oppimisympäristö ovat olennaisia myönteisille oppimistuloksille, H. katsoo, että hyvin kehittynyt esiasteen koulutus edistää huomattavasti heikommassa asemassa olevien ryhmien integroimista, voi auttaa nostamaan yleistä taitotasoa ja on olennainen tasa-arvon lisäämisessä ja koulupudokkaiden määrän vähentämisessä, I. katsoo, että opetuskulut pitäisi erityisesti suunnata aloille, joilla en opiskelijoiden suorituskyky ja kehitys paranevat eniten, J. ottaa huomioon, että opetuksen laatu on tunnustettu kouluympäristön merkittävimmäksi opiskelijoiden saavutuksiin vaikuttavaksi tekijäksi, K. katsoo, että liikkuvuudella ja vaihdoilla voidaan edistää kulttuurienvälisiä, kielellisiä, sosiaalisia ja ainekohtaisia taitoja, parantaa sekä opettajien että opiskelijoiden motivaatiota ja auttaa parantamaan opettajien pedagogisia taitoja, L. katsoo, että koulut ovat vain yksi osa siitä toimijoiden ryhmästä, jolla on yhteinen vastuu nuorten ihmisten opetuksesta, 1. pitää myönteisenä edellä mainittua komission tiedonantoa "Paremmat taidot uudelle vuosisadalle" ja aloja, joita siinä ehdotetaan tulevan yhteistyön keskipisteeksi; 2. pitää myönteisenä edellä mainittua komission tiedonantoa "Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle" ja siinä ehdotettuja toimenpiteitä; 3. kannattaa näkemystä, jonka mukaan kouluopetuksen pitäisi olla Lissabonin strategian seuraavan vaiheen ensisijainen painopisteala; 4. pitää myönteisenä jäsenvaltioiden sopimusta tehdä yhteistyötä kouluopetuksen tärkeimmillä aloilla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti kyseistä mahdollisuutta oppia toinen toisiltaan; Jokaisen oppilaan taitojen parantaminen 5. kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa antaakseen jokaiselle nuorelle ihmiselle perustaidot, jotka ovat välttämättömiä myöhemmässä koulutuksessa, jatkamaan ponnisteluja edellä mainitun elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan suosituksen panemiseksi täytäntöön sekä ponnisteluja aiemmin sovittujen vertailuarvojen saavuttamiseksi; 6. suosittelee, että jäsenvaltiot laativat lisää strategioita perustaitoja koskevan sukupuoleen liittyvän epätasapainon vähentämiseksi; 7. kannattaa osallistavia opetusmalleja, joissa kouluyhteisöt heijastavat yhteisön moninaisuutta ja joissa vältetään kaikkea erottelua; 8. katsoo, että koulujen pitäisi tarjota laadukasta opetusta kaikille lapsille, että sillä pitäisi PR\ doc 5/10 PE v01-00

6 olla kunnianhimoiset päämäärät kaikkien oppilaiden osalta ja että sen pitäisi samalla tarjota monia opiskeluvaihtoehtoja ja täydentävää tukea, jotta kunkin oppilaan tarpeet otetaan huomioon; 9. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan vähentääkseen koulunsa keskeyttäneiden määrää; korostaa, että riskiryhmään kuuluvat on tunnistettava mahdollisimman pian ja heille on tarjottava täydentävää tukea ja koulutuntien ulkopuolista opetusta; 10. katsoo, että kouluissa ei pitäisi pyrkiä vain työllistettävyyden parantamiseen vaan myös antamaan jokaiselle nuorelle ihmiselle mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaisesti; 11. katsoo siksi, että kaikille lapsille pitäisi mahdollisimman nuoresta iästä lähtien antaa mahdollisuus saavuttaa musikaaliset, taiteelliset, fyysiset ja sosiaaliset taidot sekä yhteiskuntaan liittyvät taidot ja kädentaidot; on siksi vahvasti sitä mieltä, että musiikkija taideopetuksen sekä liikuntaopetuksen pitäisi olla pakollista koulujen opetussuunnitelmassa; 12. on vakuuttunut siitä, että lasten pitäisi opiskella vieraita kieliä nuoresta iästä lähtien; pitää myönteisenä ehdotusta uudesta vertailuarvosta, jonka mukaan vähintään 80 prosentille alemman keskiasteen oppilaista opetettaisiin vähintään kahta vierasta kieltä; korostaa tieto- ja viestintätekniikan ja medialukutaidon opetuksen merkitystä; Laadukkaat koulut ja opettajat 13. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan varhaisopetukseen, tarjoamaan riittävän määrän laadukkaita varhaisopetuksen ja lasten päivähoidon laitoksia, joissa on asianmukaisesti koulutetut opettajat ja hoitajat, ja varmistamaan saatavuuden; tukee ehdotusta uudesta vertailuarvosta, joka koskee varhaisopetuksen osallistumisastetta; 14. suosittelee, että kaikenlaisille kouluille annetaan rahoitusta yhdenvertaisesti riippumatta niiden koosta tai opetusfilosofiasta; 15. tunnustaa, että tutkintojärjestelmien vertailukelpoisuus koko Euroopassa on varmistettava, mutta kehottaa jäsenvaltioita antamaan kouluille tarvittavan itsenäisyyden, jotta ne löytävät ratkaisut paikallisesti kohtaamiinsa erityishaasteisiin, sekä tarvittavan joustavuuden opetussuunnitelmissa, opetusmenetelmissä ja arviointijärjestelmissä; 16. katsoo, että opetushenkilöstön koostumuksessa pitäisi näkyä mahdollisimman paljon eurooppalaisten yhteiskuntien lisääntyvä moninaisuus, jotta kaikille oppilaille voitaisiin tarjota roolimalleja; 17. kannattaa voimakkaasti sitä, että mahdollisimman monelle oppilaalle ja opettajalle annetaan mahdollisuus osallistua liikkuvuutta ja koulujen kumppanuutta koskeviin hankkeisiin; korostaa Comenius-ohjelman merkitystä tässä yhteydessä; pitää myönteisenä Comenius Regio -ohjelman perustamista; tukee ehdotusta liikkuvuutta koskevan uuden vertailuarvon kehittämisestä; PE v /10 PR\ doc

7 18. on vakuuttunut siitä, että on välttämätöntä tarjota sekä laadukasta teoriaan ja käytäntöön perustuvaa opettajien peruskoulutusta ja johdonmukaista ja jatkuvaa ammatillista kehitystä; katsoo, että opettajankoulutusta ja opettajien rekrytointia koskevat toimet pitäisi suunnitella houkuttelemaan parhaita kokelaita ja että opettajille pitäisi antaa heidän tehtäviensä merkitystä vastaava yhteiskunnallinen tunnustus, asema ja korvaus; 19. suosittelee, että vanhemmat otetaan mukaan kouluelämään ja että elinolosuhteiden ja opetuksen ulkopuolisen toiminnan mahdollisesta vaikutuksesta tietojen ja taitojen hankkimiseen koulussa tiedotetaan; * * 20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. * PR\ doc 7/10 PE v01-00

8 PERUSTELU Tausta-asiakirja jäsenille EY:n perustamissopimuksen nojalla koulutusjärjestelmän järjestäminen ja opetuksen sisältö kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Unioni myötävaikuttaa esimerkiksi edistämällä tiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoa. EU:n koulutusta koskeva yhteistyö on tiivistynyt viime vuosien aikana, ja EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan komissio ovat työskennelleet yhdessä koulutusasioissa Koulutus työohjelman puitteissa. Kyseinen työohjelma perustettiin vuonna 2002 Lissabonin strategian puitteissa, ja sen tärkeimpinä tavoitteina on parantaa koulutusjärjestelmien laatua ja tehokkuutta ja helpottaa niihin pääsyä. Jäsenvaltiot ja komissio ovat tehneet näissä puitteissa myös yhteistyötä kouluopetuksen osalta. Ne ovat käsitelleet yhteisiä haasteita, kuten avaintaitoja, koulutusjärjestelmien laatua, tehokkuutta ja tasa-arvoa sekä opettajankoulutuksen laatua. Työohjelmassa määritellään lisäksi viisi vertailuarvoa. Kolme niistä liittyy kouluopetukseen: ne liittyvät koulun keskeyttämisen tasoon, 22-vuotiaisiin ylemmän keskiasteen koulutuksen suorittaneisiin opiskelijoihin ja 15-vuotiaiden heikkoihin saavutuksiin lukutaidossa. Viimeisimmät arvioinnit osoittavat, että yhteisesti sovittujen vertailuarvojen saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi ja että vuodelle 2010 asetettuja kouluun liittyviä vertailuarvoja ei saavuteta. Koulun keskeyttämistä ja ylemmän keskiasteen saavutuksia koskeva edistys ei ole riittävää, ja lukutaidoltaan heikkojen määrä on jopa kasvanut. Kansainvälisesti monet OECD:n jäsenvaltiot saavat parempia tuloksia kuin monet EU:n jäsenvaltiot. Kevään 2008 Eurooppa-neuvosto kehotti siksi jäsenvaltioita ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin lukutaidon, koulun keskeyttämisen ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden saavutustason osalta. Komissio antoi tässä yhteydessä heinäkuussa 2008 tiedonannon "Paremmat taidot uudelle vuosisadalle: koulualan eurooppalainen yhteistyöohjelma" 1. Koska kouluopetuksen pitäisi olla Lissabonin ohjelman seuraavan vaiheen ensisijainen painopisteala, komissio ehdottaa ohjelmaa eurooppalaisen koulualan yhteistyön vahvistamiseksi 2. Tarkemmin sanottuna komissio ehdottaa, että yhteistyötä lisätään kolmella osa-alueella: avaintaidot, laadukas koulutus jokaiselle oppilaalle ja opettajat ja koulujen muu henkilökunta. Komissio määrittelee kullakin osa-alueella tärkeimmät aiheet, joihin tulevassa yhteistyössä pitäisi keskittyä, kuten luku- ja laskutaito, yksilöllinen oppiminen ja arviointitekniikat, kouluopetusjärjestelmien tasa-arvo, koulun keskeyttäminen ja opettajien koulutus ja rekrytointi. Neuvosto keskusteli marraskuussa 2008 edellä mainitusta tiedonannosta ja sopi seuraavista 1 (KOM(2008)0425. Tiedonanto perustuu julkiseen kuulemiseen, jonka tulokset ovat nähtävissä tällä internet-sivulla: 2 Komission asiakirjassa "koululla" tarkoitetaan esiasteen, perusasteen, alemman ja ylemmän keskiasteen oppilaitoksia sekä ammattikoulutuksen ja esiasteen koulutuksen laitoksia. PE v /10 PR\ doc

9 koulualan eurooppalaista yhteistyöstä koskevista painopistealoista: avaintaitojen, erityisesti luku- ja kirjoitustaidon hankkimisen takaaminen ja parantaminen, koulujen keskeisen aseman parantaminen osallistavien yhteiskuntien edistämisessä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa varmistamalla laadukas opetus kaikille oppilaille yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti, opettajan ammatin suosion edistäminen ja opetushenkilöstön ja koululaitosten johtajien perus- ja jatkokoulutuksen parantaminen 1. Komissio antoi joulukuussa 2008 toisen tiedonannon nimeltä "Ajantasaiset strategiset puitteet eurooppalaiselle koulutusyhteistyölle" 2. Koulutus työohjelman puitteissa saavutetun edistyksen viimeisimmän arvioinnin perusteella kyseisessä asiakirjassa määritellään pitkän aikavälin strategiset haasteet välittömät painopistealat elinikäisen oppimisen osalta. Suuressa osassa sitä käsitellään kouluopetukseen liittyviä asioita. Komissio ehdottaa täytäntöönpanon parantamista kieliä, opettajankoulutusta ja koulun keskeyttämistä koskevilla aloilla ja poliittisen yhteistyön kehittämistä edelleen perustaitojen, esiasteen koulutuksen, maahanmuuttajien ja erityistarpeisten oppilaiden kaltaisissa kysymyksissä ja laaja-alaisissa avaintaidoissa. Komissio ehdottaa myös nykyisten vertailuarvojen tarkistamista ja tarvittaessa ajanmukaistamista ja uusien vertailuarvojen yhdistämistä kehykseen. Tarkemmin sanottuna kouluopetuksen alalla asiakirjassa ehdotetaan heikkoa lukutaitoa koskevan vertailuarvon laajentamista matematiikkaan ja luonnontieteisiin ja uusien vertailuarvojen kehittämistä kieltenopiskelua, liikkuvuutta ja esiasteen opetuksen osallistumisastetta varten. Esittelijän lausunto Perustamissopimuksissa korostetaan, että jokaisella jäsenvaltiolla on yksinomainen toimivalta opetuksen sisällön ja koulutusjärjestelmän järjestämisen osalta, mutta Euroopan unioni on Maastrichtin sopimuksen hyväksymisen jälkeen lisännyt aloitteitaan tällä alalla edistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tukemalla ja täydentämällä niiden toimintaa. Avaintaitoja koskevan suosituksen, eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tai ECVET-järjestelmän hyväksyminen todistavat kaikki tästä kehityksestä. Kouluilla on 2000-luvulla edessään kaksitahoinen haaste: toisaalta niiden on täytettävä kansallisten hallitusten asettamat koulutuspolitiikan suuntaviivat ja toisaalta niiden odotetaan auttavan saavuttamaan EU:n tärkeimmässä strategisessa asiakirjassa, Lissabonin strategiassa, kuvatut Euroopan kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävät tavoitteet. Esittelijä on vakaasti sitä mieltä, että lasten pitäisi olla koulujärjestelmän keskipisteenä ja että koulutuspolitiikkaa ei pitäisi alistaa yksinomaan taloudellisille näkökannoille, eikä sitä saisi pitää vain talouskasvun välineenä. Koulutus on henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen kehityksen väline, ja koulu on yksi ensimmäisistä muodollista oppimista koskevista kokemuksista. Siksi sillä on huomattava vaikutus opiskelijan oppimista koskeviin näkemyksiin yleisesti. Koulut ovat sosiaalistumisvaihe, jolloin lapset pääsevät yhteyteen vertaistensa ja aikuisten kanssa. Kouluympäristölle pitäisi siksi olla ominaista hyvä sosiaalinen ilmapiiri, monenlaisten opetusmenetelmien saatavuus, tukeva oppimisympäristö, avoimuus ja joustavuus, joilla edistetään jatkuvaa oppimista koskevan ajatusmallin hyväksymistä /08, 30. marraskuuta KOM(2008)0865. PR\ doc 9/10 PE v01-00

10 Koulujen pitäisi kiinnittää huomiota yhdenvertaisiin mahdollisuuksien, yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja kulttuurien monimuotoisuuteen. Kouluyhteisöjen pitäisi heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa, eikä niissä saisi olla minkäänlaista syrjintää tai erottelua, jotta lapsessa voisi kehittyä yhteenkuuluvuuden ja hyväksynnän tunne heikommassa asemassa olevia tovereitaan kohtaan. Osallistava opetus voi myös edistää maahanmuuttajaoppilaiden tai vammaisten oppilaiden sosiaalista osallisuutta ja lisätä motivaatiota ja yhteenkuuluvuutta yhteisössä. Viranomaisten pitäisi vastata osallistavassa opetuksessa tarvittavista täydentävistä varoista ja henkilötarpeista. Kouluilla on erinomaiset suhteet alueellisten ja paikallisten viranomaisten, sosiaaliturva- ja lastenhuoltolaitosten kaltaisiin toisiin julkisiin laitoksiin sekä vanhempien yhdistyksiin ja työmaailmaan. Koulujen saatavuus ja läheisyys ovat osallisuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden avaintekijöitä ja tehokkaita keinoja koulun keskeyttämisen torjunnassa. Kansallisten koulujärjestelmien pitäisi olla valmiina tarjoamaan opetusta äidinkielellä kansallisille kotoperäisille vähemmistöille kaikilla tasoilla, ja maahanmuuttajalapsille pitäisi tarjota tunteja omalla äidinkielellään. Euroopan unionilla on merkittävä asema alan parhaiden käytäntöjen kokoamisessa ja levittämisessä. Kaikille kouluille pitäisi tarjota asianmukainen ja tasa-arvoinen rahoitus, ja opetusmenetelmien moninaisuutta ja laitosten laajuutta ja omistajuutta pitäisi kunnioittaa. Heikommassa asemassa ja syrjäisemmillä alueilla sijaitseville kouluille pitäisi osoittaa lisärahoitusta ja -tukea. Nämä laitokset eivät usein voi hakea EU:n hankkeisiin yksinomaan omien varojensa turvin. Opetuksen laatu on ratkaiseva tekijä oppilaiden suorituksissa, siksi pitäisikin kaksinkertaistaa ponnistelut opettajien työuraa edeltävää ja töiden aikana tapahtuvaa koulutusta, liikkuvuusmahdollisuuksia sekä antaa jatkuvaa tukea ja ohjausta uusien opetusmenetelmien osalta. Opettajan ammatin houkuttavuus ja yhteiskunnallinen asema pitäisi palauttaa tarjoamalla asianmukaiset työolot ja oikeudenmukaiset palkkio- ja korvausjärjestelmät. Lopuksi pitäisi kysymys siitä, miten koulut voivat parhaiten edistää 2000-luvun haasteisiin vastaamista, kääntää toisinpäin: mitä kouluja varten voitaisiin tehdä, jotta ne voisivat palvella paremmin yhteiskuntiamme ja tulevia sukupolvia? Eurooppalainen yhteistyö tarjoaa jäsenvaltioille ja opetuslaitoksille ainoalaatuisen mahdollisuuden vaihtaa kokemuksiaan ja omaksua niiden tarpeisiin ja odotuksiin parhaiten sopivia menetelmiä. PE v /10 PR\ doc