KAARINAN KAUPUNKI TASEKIRJA

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI TASEKIRJA

2 Sisällysluettelo 1. Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginjohtajan katsaus Väestö Kaarinan kaupungin tuloslaskelman talousarviovertailu Talouden tunnusluvut Verotulot Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Rahoituslaskelman talousarviovertailu Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät Kaarinan kaupungin tuloslaskelma Kaarinan kaupungin tase Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernirahoituslaskelma Konsernijohto Tarkastuslautakunta Elinkeinopolitiikka Vuokratalotoiminta Palo ja pelastustoimi Hallintopalvelut Henkilöstölautakunta Sivistyslautakunta Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Kansalaistoiminnan lautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitos Kaavoitus ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Investoinnit Henkilöstötilinpäätös Tilinpäätöksen liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Tilinpäätöksen allekirjoitukset

3 1. Kaupunginjohtajan katsaus 2. Kaupunginjohtajan katsaus Talous elpyi Maailmantalous näytti elpymisen merkkejä vuonna 2010 ja niin yritysten kuin kansalaistenkin odotukset muuttuivat myönteisemmäksi. Toisaalta teknologiateollisuuden vienti ja tuotantokehitys on kääntynyt kasvuun vasta viime kuukausina ja tämä on hidastanut Varsinais Suomen toipumista vientilamasta. Turun seudulla taantuma pitkittyy telakkateollisuuden ongelmien myötä. Työttömyysaste Varsinais Suomessa ylitti syksyllä ensi kertaa yli 30 vuoteen koko maan vastaavan. Työttömyysaste oli Varsinais Suomessa vuoden lopussa 10,3 %. Kahdessa vuodessa kasvu on ollut peräti 3,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste kasvoi vastaavasti 1,5 prosenttiyksikköä. Tässä muutoksessa Turun seutu on keskeinen tekijä ja sen kehitys poikkeaa selvästi muiden maakunta ja korkeakoulukeskusten kehityksestä. Kaarinassa työttömyysaste vuoden lopussa oli 6,9 %. Kuntasektorilla taantuma ei näkynyt niin pahasti kuin ennakoitiin. Koko kuntasektorin tulokertymä oli ennakoitua selvästi parempi ja toistaiseksi toimeentuloon ja työttömyyteen liittyviin kuluihinkaan ei tullut niin suuria muutoksia, kuin pelättiin. Kaarinan osalta kunnallis ja yhteisöveron selvä kasvu viittaa kuntalaisten ja yritysten kohtuulliseen kykyyn selviytyä nopeista lyhytaikaisista kansainvälisistä häiriötilanteista. Seudullinen yhteistyö tiivistyi Kunta ja palvelurakenneuudistus eteni palvelurakenteiden selvityksillä. Kaarinan kaupunki oli strategiansa mukaisesti kehittämässä kilpailukykyistä Turun seutua. Toteutuneen kuntaliitoksen ohella kaupunki oli aktiivisesti mukana kehittämässä seudun palvelurakenteita yhteistyössä Turun seudun kuntien kanssa. Vuoden aikana organisoitiin seudullinen valmistelutyö uudelleen. Seutusopimus muutettiin elinkeinosopimukseksi ja seudun kunnat päättivät virallistaa seudullisen Paras ohjausryhmän ja sen alatyöryhmät. Ohjausryhmän koordinoimana jatkettiin ja käynnistettiin useita seudullisia yhteistyöhankkeita. Seudullisen yhteistyön kärkihankkeita teknisellä sektorilla ovat vesihuollon seudullinen yhtiöittäminen, kaupunkiseudun vuoteen 2035 tähtäävä rakennemalli, yhteinen rakennusvalvonta ja infrastruktuurin tilaaja ja tuottajayhteistyön kehittäminen. Näiden lisäksi seudullisen kaukolämpötoiminnan päätökset siirtyivät vuodelle Sosiaali ja terveyssektorilla suunniteltiin palvelusetelin käyttöönottoa, kustannuslaskennan kehittämistä, palvelustrategian laatimista sekä päivystystoiminnan ja maahanmuuttajiin liittyvien palvelujen kehittämistä. Sairaanhoitopiiri on valmistellut yhteispäivystyksen ja ensihoidon järjestelmää. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy uuden terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirille. Varhaiskasvatuksessa saatiin neuvoteltua seudullinen sopimus. Liikuntasektorilla seudulla aloitettiin hanke "Turun seutukunta hyvinvoinnin malliseutu liikunnan keinoin 2016". Tavoitteena on kasvattaa yhteistyötä niin järjestöliikunnan, liikkumaan aktivoinnin kuin liikuntaympäristöjen kehittämisessä. Kirjastotoiminnan yhteistyö lisääntyi, kun kaikki Turun seudun kunnat ovat päättäneet lähteä mukaan Vaski kirjastojärjestelmään. Nuorisotoimessa seudullisia palveluja 3

4 olivat nuorisotiedotus, kansainvälisyys ja ympäristökasvatus sekä etsivän työ. Kaarinan tavoitteet täsmentyivät Kaarinan kaupungin strategia ja palvelustrategia vahvistettiin. Vuoden aikana valmistui lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma. Vuoden aikana valmisteltiin hyvinvointikertomusta, asuntopoliittista ohjelmaa, tietohallintostrategiaa, talous ja hankintastrategiaa, viestintästrategiaa ja henkilöstöstrategiaa. Vuoden 2010 talousarvioon oli sisällytetty merkittävä määrä rakenteellisia muutoksia. Osa muutoksista pystyttiin hyödyntämään jo vuoden 2010 aikana, mutta pääosa muutoksista ja selvityksistä tähtää tulevaisuuden toiminnan kehittämiseen. Vuoden aikana seurantatoimikunta arvioi kunkin toimialan organisoinnin toimivuutta. On todettu että pääosin on liian varhaista ottaa kantaa nykyisen organisaation toimivuuteen. Hallintopalvelujen osalta esille nousi suurimmaksi kehittämistarpeeksi talous ja henkilöstöhallinnon organisointi sekä ruokapalvelujen mahdollinen toimialan vaihto hallintopalveluista ympäristöpalveluihin. Seurantatoimikunta valmisteli valtuustolle raportin yhdistymissopimuksen tavoitteiden toteutumisesta. Tuloslaskelmasta Kaarinan kaupunki nosti 0,50 % kunnallisveroprosenttia vuodelle Verokertymä ei noussut tämä takia, koska samalla valtio lisäksi verovelvollisten ansiotulovähennystä, joka alensi verotuloja saman määrän kuin, mitä veronkorotus nosti verotuloja. Valtionvarainministeriö arvioi vuoden 2009 kesällä, että lama alentaisi kunnallisverotuloja ja sen takia valtio ryhtyi tukemaan kuntien taloutta. Kiinteistöverojen alarajoja korotettiin verolaissa, mikä nosti Suomen kuntien kiinteistöverotuloja. Kaarina sai 1,9 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöverotuloja. Yhteisöverojen arvioitiin alentuvan tuntuvasti ja yhteisöverojen kuntaosuuksia nostettiin kolmen vuoden ajaksi kompensoimaan verotulomenetyksiä. Kaarina hyötyi tästä noin 1,6 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio poisti kuntien kela maksut, joka helpotti 0,7 miljoonaa euroa Kaarinan henkilöstökustannuksia. Synkistä talousnäkymistä huolimatta Kaarinan kaupungin kunnallisverotulot kasvoivat 5,8 %. Kunnallisverotulot ylittivät valtakunnan tason ennusteet ja Kaarinan budjetin 7,6 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat 20,0 % ja kiinteistöverotulot 60,5 %. Kaarina hyödynsi vuoden 2010 kesän aikana ollutta poikkeuksellisen alhaista korkotasoa siten, että kaupunki suojasi lainojensa korot useiksi vuosiksi tulevaisuuteen. Näyttää siltä, ettei kaupunki joudu maksamaan nettokorkokuluja ollenkaan ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana suojausten takia. Tilivuonna 2010 kaupunki hyötyi hyvin ajoitetuista suojaussopimuksista ja pankkitalletuksista noin yhden miljoonan euron verran. Kaarinan kaupungin tulosta paransi myös kuntaliitoksesta saatava määräaikainen porkkanaraha, joka paransi kaupungin tulosta 2,2 miljoonaa euroa. Maanmyyntivoittoja saatiin noin 1,6 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena, mikä johtui maakauppojen satunnaisesta ajoittumisesta vuoden 2011 puolelle. Kaarinan kaupungin tulos oli 9,1 miljoonaa euroa positiivinen ja parannusta syntyi 9,7 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen nähden. Parannus johtui suurimmaksi osaksi valtion tukitoimenpiteistä, onnistuneista korkosuojauksista sekä verotulojen ennusteita merkittävästi suuremmasta kasvusta. Kaupungin rahoituksellista tulosta paransi tuntuvasti se, että investointeja (8,3 miljoonaa euroa) toteutettiin merkittävästi vähemmän kuin, mitä tulorahoitusta kertyi (vuosikate 16,0 miljoonaa euroa). Investoinneista Investoinnit eivät sisältäneet varsinaisia uusinvestointeja, mutta paransivat selkeästi olemassa olevan rakennuskannan tasoa: Valkeavuoren peruskorjaus valmistui, Hovirinnan koulun sisäpiha muutettiin luok 4

5 katilaksi, Kaarina teatterin peruskorjaus käynnistyi ja Valmakotiin rakennettiin turvallisuutta lisäävä sammutusjärjestelmä. Kaarinan visiona on olla kilpailukykyisen Turun seudun vetovoimaisin kaupunki. Tavoitteena on edistää hyvinvointia ennakoivasti, olla kustannus ja laatutietoinen, rakentaa ekologisesti viihtyisä ympäristö ja tuoda kaarinalainen luovuus esiin. Mielestäni vuoden 2010 toiminta on edistänyt näiden tavoitteiden toteutumista. Kaarina yhtenä Turun seudun kaupunkina on entistä parempi paikka elää ja yrittää. Kaupungin sisäinen valvonta tilivuoden 2010 aikana Kaupungin johtosäännöt on laadittu siten, että toimintaprosessit sisältävät työvaiheita, joiden tarkoitus on valvoa toimintaa. Erityisesti talous ja hankintasääntö sisältävät erityisiä valvontatoimenpiteitä. Riskialttiit työt on järjestetty siten, että vähintään kaksi henkilöä osallistuu tapahtuman käsittelyyn. Kaupunginhallitus valvoo tavoitteiden saavuttamista seuraamalla kolmannesvuosiraportteja sekä talouden osalta myös kuukausiraportteja. Nyt kolmannesvuosiraportteihin on lisätty konserniyhtiöitä koskevia osia. Toiminnan lainmukaisuutta toimielimet valvovat seuraamalla niille ilmoitettuja viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoja. Toimielimet ovat tarvittaessa käyttäneet otto oikeutta tehtyihin päätöksiin. Havaituista poikkeamista on raportoitu kaupunginhallitukselle, mutta merkittäviä poikkeamia sääntöjen noudattamisessa ei ole havaittu tilivuoden 2010 aikana. Harri Virta kaupunginjohtaja 5

6 3. Väestö Kaarinan väestö Muutos Elävänä syntyneet ,6 % Kuolleet ,5 % Syntyneiden enemmyys ,3 % Kuntien välinen tulomuutto ,3 % Kuntien välinen lähtömuutto ,7 % Kuntien välinen nettomuutto ,6 % Nettomaahanmuutto ,0 % Väestönlisäys ,0 % Väkiluku ,5 % Väestön kasvu on laskenut 0,5 %:n tasolle. Lama on laskenut uusien asuntojen rakentamista, joten tulomuutto Kaarinaan on hiipunut Vuosi Asukasluku Muutos Työpaikat Muutos Työvoima Muutos Työvoima Työpaikkakpl kpl kpl suhteessa omavaraiasukkaisiin suusaste ,5 % 62,2 % ,0 % ,6 % ,0 % 51,5 % 62,0 % ,9 % ,3 % ,7 % 51,3 % 60,2 % ,1 % ,9 % ,8 % 51,2 % 61,4 % ,0 % ,0 % ,3 % 50,8 % 61,8 % ,0 % ,6 % ,6 % 50,2 % 61,8 % ,7 % ,6 % ,6 % 50,1 % 62,5 % ,6 % ,9 % ,8 % 50,2 % 64,4 % ,4 % ,5 % ,8 % 50,4 % 63,6 % ,4 % ,1 % 49,7 % ,5 % Kaarinan kaupungin työpaikkaomavaraisuusasteesta on Tilastokeskuksesta saatavilla vasta tiedot vuodelta 2008, joten uudempia tietoja ei ole esitettävissä. Tiedot on laskettu uuden kuntajaon mukaisesti, jossa Kaarina ja Piikkiön ovat yhdistyneet uudeksi kaupungiksi. 6

7 4. Kaarinan kaupungin tuloslaskelman talousarviovertailu Vertailuvuoden 2009 lukuihin on sekä maksutuottoihin ja investointeihin lisätty kumpaankin 797 tuhatta euroa maankäyttösopimusten kirjauskäytännön muutoksen johdosta. Näin vertailu vuosien välillä on vertailukelpoinen. Tulojen ja kulujen rakenne muuttunut myös vertailuluvuissa kotikuntakorvausten valtionosuusmuutoksen johdosta, mutta tämän vaikutus on nolla euroa tulokseen. Vastaavia vertailukelpoisuusmuutoksia ei ole tehty tässä tasekirjassa esitettyyn viralliseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty jäljempänä tässä tasekirjassa. Tuhatta euroa TP2010 MTA2010 TP /9 % Myyntituotot ,7 % Maksutuotot ,1 % Tuet ja avustukset ,9 % Vuokratuotot ,4 % Muut tuotot ,2 % Toimintatulot yhteensä ,5 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % Henkilöstökulut ,1 % Palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % Avustukset ,5 % Vuokrat ,1 % Muut kulut ,8 % Toimintakulut yhteensä ,2 % TOIMINTAKATE ,2 % Kunnallisvero ,8 % Yhteisövero ,0 % Kiinteistövero ,5 % Valtionosuudet ,1 % Verot ja valtionsosuudet ,5 % Korkotuotot ,3 % Muut rahoitustuotot ,0 % Korkokulut ,3 % Muut rahoituskulut ,0 % Nettokorkokulut ,9 % VUOSIKATE ,7 % Poistot ,1 % TULOS Ennuste Korolliset lainat Nettoinvestoinnit Velka per asukas Velka (talletukset pois) per asukas Nettolaina (talletukset pois)

8 5. Talouden tunnusluvut Kaupungin kassavaroista oli vuoden lopulla 19,4 miljoonaa euroa sijoitettu korkeakorkoisiin nopeasti rahaksi muutettaviin pankkitalletuksiin, joiden korkotuotto on suurempi kuin lainojen korkoprosentti. Kun kaupungin korollisista lainoista vähennetään korkeakorkoiset pankkitalletukset, niin korollinen lainakanta per asukas on euroa per asukas, mikä on vertailukelpoisempi luku verrattaessa velkaantumista muihin kuntiin nähden. Edellisenä vuotena nettolaina oli euroa per asukas Toimintatuotot/ kulut 20,2 % 18,1 % Vuosikate/poistot 230,5 % 90,4 % Vuosikate/asukas Investointien tulorahoitus 192,5 % 56,7 % Kassavarojen riittävyys (pv) Omavaraisuusaste 49,6 % 44,5 % Korollinen lainakanta Korollinen lainakanta per asukas Suhteellinen velkaantuneisuus 54,3 % 67,1 % Konsernin lainakanta per asukas Verotulot Kaarinan kaupungin vero prosentit Kunnallisvero 18,50 18,00 Kiinteistöverot: yleinen prosentti 1,00 0,55 yleishyödylliset yhteisöt ei asetettu 0,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,25 muut asuinrakennukset ei asetettu 0,70 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,50 Kaarinan kaupungin kunnallisveroprosentti oli keskimäärin 18,34 % vuonna Kaarinan veroprosentti oli 18,00 ja Piikkiön 19,50. Täten veroprosentti laski keskimäärin 0,34 % koko kaupungin alueella vuodelle 2009, koska Piikkiön alueen veroprosentti laski 1,50 %:ia. Vuoden 2010 alusta lukien eduskunta muutti kiinteistöverolakia siten, että kiinteistöverojen alarajoja korotettiin, jolloin iso osa Suomen kunnista jouti nostamaan kiinteistöveroprosentteja. Kaarina joutui nostamaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroa lakimuutoksen takia. Vuonna 2010 ei ollut erikseen määrätty yleishyödylliselle kiinteistölle veroprosenttia. Täten näiden kiinteistöjen kohdalla on sovellettu muita vahvistettuja kiinteistöveroprosentteja. Muun asuinrakennuksen kohdalle ei myöskään määrätty erillistä kiinteistöveroprosenttia, jolloin näiden rakennusten kohdalla on tullut sovelletuksi yleinen prosentti. 7. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että poistoeroa vähennetään ,67 euroa ja tilikauden ylijäämä ,69 siirretään tilille edellisten tilikauden ylijäämä. 8

9 8. Rahoituslaskelman talousarviovertailu Rahoituslaskelman talousarvio on alkuperäinen talousarvio tilivuodelle ilman talousarviomuutoksia. Tuhatta euroa TP2010 TA2010 TP2009 TOIMINTA JA INVESTOINNIT Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investoinnit Rahoitusosuudet Käyttöomaisuuden myyntitulot Investoinnit NETTOKASSAVIRTA RAHOITUSTOIMINTA Antolainojen lisäys Antolainojen vähennys Antolainauksen muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutos Oman pääoman muutos 3 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. Muutos Vaihto omaisuuden muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN KASSAVIRTA KASSAVAROJEN MUUTOS

10 9. Valtuustoon nähden sitovat määrärahaerät Vuoden 2010 alusta lukien tarkastuslautakunnan määrärahat ovat olleet erikseen sitovia. Tarkastuslautakunta kuului vuonna 2009 konsernijohtoon. Keskusvaalilautakunta on siirtynyt erikseen sitovana eränä osaksi hallintopalveluja vuoden 2010 alusta lukien. Vertailuvuoden 2009 luvut on laskettu vertailukelpoisiksi muutoksen kanssa. Valtionosuusjärjestelmän muutos aiheutti sivistyslautakunnan osalta olennaisen kirjauskäytännön muutoksen. Sivistyslautakunnan kotikuntakorvauksilla oikaistu vertailukelpoinen kasvu on ollut 5,0 %:ia (kirjanpidollinen 10,3 %) ja asiasta on lisää tietoa sivistyslautakunnan teksteissä. Euroa TP2010 MTA2010 TA2010 TP2009 TP10/09% Konserni Tuotot ,3 % johto Kulut ,0 % Kate ,2 % Tarkastus Tuotot lautakunta Kulut ,0 % Kate ,0 % Aluepelastus Tuotot laitos Kulut ,6 % Kate ,6 % Hallinto Tuotot ,4 % palvelut Kulut ,8 % Kate ,5 % Henkilöstö Tuotot ,0 % lautakunta Kulut ,6 % Kate ,9 % Sivistys Tuotot ,5 % lautakunta Kulut ,3 % Kate ,3 % Perusturva Tuotot ,0 % lautakunta Kulut ,3 % Kate ,7 % Erikois Tuotot sairaanhoito Kulut ,6 % Kate ,6 % Kansalais Tuotot ,2 % toiminnan Kulut ,4 % lautakunta Kate ,9 % Tekninen Tuotot ,4 % lautakunta Kulut ,1 % Kate ,5 % Rakennus ja Tuotot ,4 % kaavoitus Kulut ,1 % lautakunta Kate ,0 % Ympäristön Tuotot ,8 % suojelu Kulut ,2 % lautakunta Kate ,3 % 10

11 10. Kaarinan kaupungin tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,68 Maksutuotot , ,89 Vuokratulot , ,60 Tuet ja avustukset , ,92 Muut toimintatuotot , , , ,04 Valmistus omaan käyttöön , ,94 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,83 Eläkekulut , ,98 Muut henkilösivukulut , ,26 Palvelujen ostot , ,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,99 Avustukset , ,75 Vuokrat , ,58 Muut toimintakulut , , , ,53 Toimintakate , ,55 Verotulot , ,24 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,13 Muut rahoitustuotot , ,57 Korkokulut , ,17 Muut rahoituskulut , , , ,59 Vuosikate , ,10 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,87 Arvonalentumiset , ,87 Tilikauden tulos , ,77 Poistoeron vähennys , ,67 Rahastojen vähennys Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,10 11

12 11. Kaarinan kaupungin tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,77 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,04 Rakennukset , ,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,15 Koneet ja kalusto , ,49 Muut aineelliset hyödykkeet , ,72 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , , , ,81 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,29 Muut lainasaamiset , , , ,71 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,91 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , , , ,81 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,83 Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Siirtosaamiset , ,93 Muut saamiset , , , ,36 Rahoitusarvopaperit , ,07 Rahat ja pankkisaamiset , ,76 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,12 12

13 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,91 Arvonkorotusrahasto 7 111, ,99 Muut rahastot 0, ,51 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,88 Tilikauden alijäämä/ylijäämä , , , ,19 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,75 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , , , ,48 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,74 Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,17 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,87 Lainat julkisyhteisöiltä , ,42 Lainat muilta luotonantajilta Liittymismaksut ja muut velat , , , ,71 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,00 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,08 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,22 Muut velat , ,85 Siirtovelat , , , ,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,12 13

14 12. Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma Kaarinan kaupungin rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,10 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät , ,10 Investoinnit Investoinnit , ,41 Rahoitusosuudet , ,08 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , , ,16 Toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,16 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen vähennys 6 333, , , ,42 Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,59 Lyhytaikaiset velat lisäys (+) / vähennys ( ) , , , ,21 Oman pääoman lisäys (+) / vähennys ( ) 3 059,51 15,69 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,54 Vaihto omaisuuden muutos 792, ,33 Lyhytaikaisten saamisten muutos , ,88 Korottomien pitkä ja lyhytaik. velkojen muutos , , , ,77 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , ,17 Kassavarojen muutos , ,01 Kassavarat , ,83 Kassavarat , , , ,01 14

15 13. Konsernituloslaskelma Euroa Toimintatuotot , ,59 Toimintakulut , ,88 Osuus osakkuusyhtöiden voitosta 636,19 788,55 Toimintakate , ,74 Verotulot , ,24 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,49 Muut rahoitustuotot , ,14 Korkokulut , ,50 Muut rahoituskulut , , , ,05 Vuosikate , ,45 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,65 Satunnaiset erät 1 327, ,20 Tilikauden tulos , ,00 Tilinpäätössiirrot , ,24 Vähemmistöosuudet 3 852, ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,76 15

16 14. Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Euroa Euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,18 Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot , ,52 Ennakkomaksut , , , ,10 Aineelliset hyödykkeet Maa ja vesialueet , ,42 Rakennukset , ,39 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,20 Koneet ja kalusto , ,41 Muut aineelliset hyödykkeet , ,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , , , ,51 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,05 Muut osakkeet ja osuudet , ,64 Muut lainasaamiset , ,94 Muut saamiset , , , ,18 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot , ,46 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,67 Muut toimeksiantojen varat , , , ,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,80 Ennakkomaksut 0,00 41, , ,93 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset , ,88 Siirtosaamiset , , , ,08 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,25 Muut saamiset , ,08 Siirtosaamiset , , , ,53 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,60 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin ,00 0,00 Muut arvopaperit 42,73 42, , ,33 Rahat ja pankkisaamiset , ,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,07 16

17 KAARINAN KAUPUNGIN KONSERNITASE VASTATTAVAA Euroa Euroa OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,91 Arvonkorotusrahasto , ,71 Muut omat rahastot , ,18 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,17 Tilikauden alijäämä/ylijäämä , , , ,21 Vähemmistöosuudet , ,75 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,95 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,16 Pakolliset varaukset Eläkevaraukset , ,22 Muut pakolliset varaukset , , , ,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,30 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,51 Muut toimeksiantojen pääomat , , , ,95 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,92 Lainat julkisyhteisöiltä , ,98 Lainat muilta luotonantajilta 4 500, ,93 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,67 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta , ,33 Lainat julkisyhteisöiltä , ,27 Saadut ennakot , ,44 Ostovelat , ,99 Muut velat , ,41 Siirtovelat , , , ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,07 17

18 15. Konsernirahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Euroa Euroa Vuosikate , ,73 Satunnaiset kulut 1 327,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,47 Investoinnit Investoinnit , ,21 Rahoitusosuudet , ,91 Käyttöomaisuuden myyntitulot , , , ,72 Toiminnan ja investointien nettokassavirta , ,46 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäys 7 332,34 0,00 Antolainojen vähennys 6 333,33 999, , ,90 Lainakannan muutos Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,05 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,73 Lyhytaikaiset lainojen muutos , ,41 0, ,68 Oman pääoman lisäys (+) / vähennys ( ) , ,65 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 704, ,40 Vaihto omaisuuden muutos , ,11 Saamisten muutos , ,63 Korottomien velkojen muutos , , , ,04 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , ,89 Kassavarojen muutos , ,43 Kassavarat , ,12 Kassavarat , , , ,43 18

19 16. Konsernijohto 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta 100 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toiminta ajatus Konsernijohtoon lukeutuvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, palo ja pelastustoimi. Kaupunginvaltuusto päättää voimavarojen käytöstä, strategiasta ja kaupungin toimintaan keskeisemmin vaikuttavista asioista. Kaupunginhallitus yhdessä kaupunginjohtajan kanssa johtaa kaupungin käytännön toimintaa ja valmistelee kaupunginvaltuustolle menevät asiat. Talous Euroa TP2010 MTA2010 TA2010 TP2009 TP10/09% Tuotot ,3 % Kulut ,0 % Kate ,2 % 100 Kaupunginvaltuusto Kaupunginjohtaja Harri Virta Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginvaltuusto TP2010 TP2009 TA2010 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Tehdyt valtuustoaloitteet, lukumäärä Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 112 Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Harri Virta 113 Kaupunginjohtaja Kaupunginjohtaja Harri Virta. Kaupunginhallituksen pj. 114 Elinkeinopalvelut Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Hallituksen tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Toimialat ylittävän yhteistyön Strategian jalkauttaminen lisääminen Kaarina strategian ja Toimiala kohtaisten tavoitteiden ja alakohtaisten strategioiden vastaavuus Strategiat ja ohjelmat vastaavat toisiaan. Toteutuma: Valtuusto hyväksyi Kaarinastrategian toukokuussa Tämän jälkeen kaupungissa on käynnistynyt mm. hyvinvointikertomuksen, henkilöstöstrategian, talous ja hankintastrategian, kulttuuristrategian, tietohallintostrategian 19

20 sekä viestintä ja markkinointistrategian valmistelu. Nämä suunnitelmat pohjautuvat kaupunkistrategiassa määriteltyihin arvoihin ja visioon sekä täsmentävät ja yksilöivät päästrategian tavoitteita. Edullisimman (hinta ja laatu) tuotantotavan valitseminen Palvelustrategian laadinta Palvelustrategia Palvelustrategia on päivitetty mennessä Toteutuma: Valtuusto hyväksyi laajan lausuntokierroksen läpikäyneen Kaarinan kaupungin palvelustrategian marraskuussa Kuntaliitoksen hyödyntäminen Kuntaliitoksen tavoitteiden toteutuminen Seurantatoimikunta raportoi kolmannesvuosittain tavoitteiden toteutumisesta. Kolmannesvuosiraporteissa on seurantatoimikunnan erillinen arvio tavoitteiden toteutumisesta. Talouden vakauttaminen Talouden vakauttaminen Toimialat ylittävän yhteistyön lisääminen Talouden vakauttaminen Tuottavuuden parantaminen Selvitetään mahdollisuus Eu hakenrahoituksen saamiseksi sekä paikallisten yhdistysten että ystävyyskuntien kehityshankkeisiin Asetetaan investointitarpeita selvittävän poikkihallinnollisen työryhmä Kokousten valmistelun suunnitelmallisuutta ja kokousten tehokkuutta parannetaan sekä päiväseminaareista luovutaan Talousarviossa määritettyjen tuottavuusohjelmien ja rakenteellisten muutosten toteutuminen Toteutuma: Toisen kolmannesvuosiraportin yhteydessä lokakuussa valtuustoa informoitiin kuntaliitoksen tavoitteiden toteutumisesta. Talousarviossa määritettyjen tuottavuusohjelmien ja rakenteellisten muutosten aikataulu. Toteutuma: Rakenteelliset muutoksia ja niihin liittyviä selvityksiä on valmisteltu toimialoilla. Selvitys tehty Tehty Asetettu Kokousten keston lyhentyminen Toteutuma: Selvitystyö ei ole vielä käynnistynyt mennessä Toteutuma: Kaupungin johtoryhmä päätyi siihen, että työryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. Kokousten kesto on lyhentynyt Toteutuma: Kaupunginhallituksen koko 20

21 ukset ovat kestäneet keskimäärin 2 h 25 min (v. 2009: 2 h 37 min). Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat kestäneet keskimäärin 2 h 38 min(v. 2009: 2 h 51 min). Kuntaliitoksen hyödyntäminen Maapoliittisen ohjelman päivittäminen Päivitetään maapoliittinen ohjelma Ohjelma on päivitetty mennessä Toteutuma: Maapoliittiset ohjelmat (yritysalueet ja asumiseen liittyvät alueet) ovat ehdotusvaiheessa ja lausuntokierroksella. Toimintaa kuvaavat tunnusluvut Kaupunginhallitus TP2010 TP2009 TA2010 Kokoukset, lukumäärä Käsitellyt asiat, Toiminnan kehittäminen Kaupungin oma toiminta Konsernijohto luo edellytyksiä tuottavuuden edistämiseen kehittämällä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä kustannustehokkuutta. Toimikunnat, neuvostot ja jaostot Agenda 21 toimikunta Ansiomerkkitoimikunta Ryhmäpuheenjohtajien toimikunta Saaristotoimikunta Seurantatoimikunta Työllistämistoimikunta Veteraanitoimikunta Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Lapsi ja nuorisoneuvosto Yksityistiejaosto Kansainvälisyys ja ystävyyskuntatoiminta Kaupungin ystävyyskunnat ovat Szentes/Unkari, Sovetski/Venäjä, Jõgeva/Viro Neuvotteluja sopimuksen uudistamiseksi jatkettin Enköpingin/Ruotsi ja Nedre Eikerin/Norja kanssa. Lisäksi päätettiin aloittaa neuvottelut Ansiaõn/Portugal kanssa. Konserniohjauksen kehittäminen Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi konsernin tytäryhtiöiden kohdalla painotetaan yhteistyön tavoitteiden toteuttamisen tärkeyttä ja kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian toteuttamista tytäryhtiöissä. Konsernin sisällä kehitetään yhteistyötä ja raportointia konsernijohdon tarpeisiin. 21

22 Puolueiden paikkasuhteet valtuustossa vuonna 2010 Puolue Paikkaa Kansallinen Kokoomus 18 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 13 Vihreä Liitto 7 Vasemmistoliitto 4 Suomen Keskusta 4 Kristillisdemokraatit 2 Ruotsalainen Kansanpuolue 2 Sitoutumattomat 1 Yhteensä 51 Kaupunginvaltuusto Ranne, Matti, pj SDP Koskenvoima, Antti SDP Hurme, Hannu, 1. vpj KOK Kujanpää, Pertti KOK Fröberg, Ralph, 2. vpj RKP Kuosmanen, Pekka VAS Järvinen Jarkko, 3. vpj SDP Kurkilahti, Tomi VIHR Rantanen, Mika, 4. vpj KOK Kylkis, Margita RKP Ailanto, Pirjo SDP Laaksonen, Ilkka SDP Alander, Matti KESK Laine, Tuomo VAS Arell, Oskari KOK Laitinen, Aila KOK Aso, Janne KESK Lindblad, Niklas KOK Elo, Arto SDP Mäki, Vesa KOK Eriksson, Terttu VIHR Männistö, Milla VIHR Friman, Kari KOK Nikkonen, Kari SDP Gustafsson, Irja SDP Ossa, Jaakko KOK Hartonen, Teuvo KOK Raittila, Tapani SIT. Hautakoski, Rainer SDP Rautanen, Hannu VIHR Hollmén, Kimmo KOK Ruohonen, Maija SDP Hollmén, Timo KESK Saario, Mari VIHR Hukkanen, Sari SDP Savo, Seija VAS Hyppönen, Sirpa KOK Seivästö, Ismo KD Jalo, Henrik SDP Sirkiä, Hanna KOK Järvinen, Jere SDP Suutari, Anneli VIHR Kallio, Pentti VAS Sysinoro, Olli Pekka KOK Kannisto, Petri KOK Tapper, Keijo KOK Kantalainen, Merja KOK Toivonen, Toni KD Korvensyrjä, Kalervo KOK Tähkämaa, Sanna KESK Virranheimo, Niina VIHR 22

23 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupungin luottamushenkilöorganisaation muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta sekä seuraavat toimialoilla toimivat lautakunnat: Hallintopalvelut Henkilöstölautakuta Keskusvaalilautakunta Hyvinvointipalvelut Kansalaistoiminnanlautakunta Perusturvalautakunta Sivistyspalvelut Sivistyslautakunta Ympäristöpalvelut Kaavoitus ja rakennuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristönsuojelulautakunta Kaupunginhallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Mäki, Vesa, pj KOK Tähkäpää, Päivi KOK Ossa, Jaakko 1. vpj KOK Kannisto, Petri KOK Jalo, Henrik, 2. vpj SDP Vuori, Mikko SDP Saario, Mari, 3. vpj VIHR Suutari, Anneli VIHR Friman, Kari KOK Arell, Oskari KOK Laitinen, Aila KOK Hyppönen, Sirpa KOK Sirkiä, Hanna KOK Kantalainen, Merja KOK Aso, Janne KESK Alander, Matti KESK Ilus, Anneli KD Kylkis, Margita RKP Nikkonen, Kari SDP Laaksonen, Ilkka SDP Ruohonen, Maija SDP Taimila, Marjo SDP Rautanen, Hannu VIHR Eriksson, Terttu VIHR Savo, Seija VAS Suominen, Matti VAS Lautakuntien puheenjohtajat Henkilöstölautakunta Jensen, Eivor KOK Kaavoitus ja rakennuslautakunta Järvinen, Jere SDP Kansalaistoiminnan lautakunta Virranheimo, Niina VIHR Keskusvaalilautakunta Halttunen, Tuula VAS Sivistyslautakunta Tähkämaa, Sanna KESK Perusturvalautakunta Vuorinen, Olli KOK Tarkastuslautakunta Korvensyrjä, Kalervo KOK Tekninen lautakunta Kujanpää, Pertti KOK Ympäristönsuojelulautakunta Lehtisalo, Esko SDP 23

24 Kaupunginviraston johtoryhmä Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Sivistysjohtaja Esko Poikela Tekninen johtaja Jyrki Lappi Hyvinvointipalveluiden johtaja Antti Parpo Talousjohtaja Janne Lavén Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen Henkilöstö edustaja Kirsti Bergendahl Tietohallintojohtaja Kari Hölsö Johtoryhmän sihteeri Pirkko Aalto Organisaatio Konsernijohto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Palolaitos Tarkastuslautakunta Hallintopalvelut Kanslia ja viestintäpalvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tietohallinto Ruokapalvelut Sivistyspalvelut Sivistyslautakunnan yleispalvelut Kirjasto Koulutus Varhaiskasvatus Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin edistäminen Perusturvalautakunnan yleishallinto Perhepalvelut Aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut Kotihoito ja vanhuspalvelut Terveyspalvelut Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden yleishallinto Yhdyskuntatekniikka Tilakeskus Rakentamispalvelut Maankäyttö Ympäristönsuojelu 24

25 17. Tarkastuslautakunta 110 Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuuston pj Matti Ranne Tarkastuslautakunnan pj. Kalervo Korvensyrjä Toiminta ajatus Tarkastuslautakunta arvioi kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja valvoo tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta antaa vuosittain kaupunginvaltuustolle arviointikertomuksen, jossa arvioidaan päättynyt tilikausi. Tämä lisäksi tarkastuslautakunta antaa väliraportteja. Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Hallituksen tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Muutoksen tunnistaminen Kuntatarkastajan tekemien selvitysten Valmiusaste mennessä on laadit ja hallinta raportointi valtuustolle tu raportti valtuustolle Muutoksen tunnistaminen ja hallinta Ensimmäinen kolmannesvuosiraportti ja kesäkuun kuukausiraportti on analysoitu ja havainnoista on tehty väliraportti valtuustolle Valmiusaste Toteuma: Raportoitu mennessä on laadittu raportti valtuustolle Toteuma: Raportoitu Talous Euroa TP2010 MTA2010 TA2010 TP2009 TP10/09% Tuotot Kulut ,0 % Kate ,0 % Toiminta Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä kunnan toimintojen tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Lautakunta on valvonut tilintarkastusta. Tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa vuoden 2010 aikana. Tilintarkastajana toimi JHTT tilintarkastusyhteisö PwC Julkistarkastus Oy ja vastuualaisena tilintarkastajana JHTT Tomi Moisio. Lautakunnan painopistealueena on ollut Ympäristöpalvelut toimiala kokonaisuutena sekä johtaminen. Arviointia on toteutettu mm. haastatteluin, toimipaikkavierailuin ja tilinpäätösasiakirjaan tutustumalla. Lautakunta teetti KPMG Julkishallinnon palvelut Oy:llä selvitystyön kaupungin vanhuspalveluiden ja lastensuojelun tilanteesta, joka kuului vuoden 2009 painopistealueeseen. 25

26 18. Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikka ja Kaarinan Kehitys Oy Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuuston sitovat tavoitteet Strateginen painopiste Yritys ja ym Rakennetaan malli päristövaikutus ten arvioinnin arvioimiseksi yritystenvaikutusten huomioiminen päätöksenteossa Hallituksen tavoite Mittari Malli yritystenvaikutusten arvioimiseksi on tehty Mittarin tavoitearvo Malli on valmis mennessä Toteuma: Kaarinan kehitys Oy:n hallitus hyväksyi prosessin arviointimenettelyn kehittämiseksi. Kaarina Kilpailukykyisen Turun seudun yhteistyökykyisin elinkeino ja yrityskaupunki Kaarinan kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteena on parantaa yrittämisen edellytyksiä Kaarinassa siten, että jo olemassa olevat yritykset menestyvät ja uusia yrityksiä syntyy. Tämä edellyttää elinkeinoelämän tarpeiden ymmärtämistä ja tarpeisiin vastaamista, tiiviin ja säännöllisen yhteistyön jatkamista yrittäjien sekä muiden seudullisten yhteistyötahojen kanssa. Kaarinan vahvuuksia ovat hyvä imago, nopea päätöksenteko, hyvät asuinolot ja laajat palvelut, virkamiesten myönteinen asenne yrittämiseen, Kaarinan ja yrittäjäjärjestöjen kanssa yhdessä omistama kehitysyhtiö, aktiiviset yrittäjäjärjestöt ja merkittävät kansainvälisesti menestyvät yritykset. Elinkeinopolitiikan painopisteiksi on valittu Kaarinan kaupungin vetovoimaisuuden parantaminen, yritystoimintaa tukeva tonttipolitiikka ja yritysten luovuuden edistäminen niiden toiminta ja kasvuedellytyksistä huolehtimalla sekä yritysvaikutusten arviointiprosessin luominen. Kaupungin palvelustrategiassa on sitouduttu siihen, että kaupunki hankkii osan palveluistaan ulkoisesti yksityiseltä sektorilta. Palvelustrategiaa kehitetään edelleen ja palveluseteleiden käyttöä pyritään edistämään. Samalla kehitetään kaupungin hankintaosaamista. Kaupungin elinkeinopolitiikkaa toteutetaan: 1) Kaupungin omina toimenpiteinä, joita pääasiassa toteuttaa Kaarinan Kehitys Oy 2) Alueellisena yhteistyönä Turun Seudun Kehittämiskeskuksen koordinomana Kaupungin omat toimenpiteet Hyvät julkiset palvelut ja toimiva yhdyskuntainfrastruktuuri luovat yrittämisen perusedellytykset ja kaupungin kilpailukyvyn. Kaupunki panostaa omaan, paikalliseen elinkeinopolitiikkaan. Hyvä yrittäjäilmapiiri ja yrittäjien kokema hyvä yhteistyö vaatii palvelu ja päätöksenteko organisaatiolta kykyä arvioida elinkeinoelämän merkitystä ja päätösten vaikutusta yrityksiin. Kaarinan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja toimii linkkinä yrittäjien ja kaupungin sekä muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden välillä, huolehtii yritystonttien markkinoinnista yhdessä Turun seudun kehittämiskeskuksen kanssa ja pyrkii kaikin tavoin edistämään yritystoimintaa ja elinkeinopolitiikkaa kaupungissa yhdessä yhteistyökumppaneiden ja erityisesti Kaarinan ja Piikkiön Yrittäjät ry:ien kanssa. 26

27 Kaarinan Kehitys Oy:n toimintakatsaus 2010 Kaarinan Kehitys Oy on vuonna 1992 perustettu ja vuonna 2004 varsinaisen toimintansa aloittanut Kaarinan kaupungin, Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät ry:n omistama yhtiö. Kaarinan Kehityksen tavoitteena on yritysten ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen paraneminen sekä uusien yritysten sijoittuminen Kaarinaan joko yritysten omiin tai vuokratiloihin sekä olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytysten kehittäminen. Tämän lisäksi yrittäjäyhdistykset odottavat yhtiön edistävän kaarinalaisten yritysten verkostoitumista ja yritysten keskinäistä tunnettuutta. Toimintavuosi Vuonna 2010 Kaarinan Kehitys Oy tuotti elinkeino ja asiantuntijapalveluja pääasiassa Kaarinan kaupungille ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Lisäksi kaupungin rakennusvalvontavirasto ja Kaarinan Yrittäjät ry ostivat pienen määrän Kaarinan Kehitys Oy:n toimistosihteerin palveluita. Kaarinan Kehitys Oy työllisti vuoden aikana yritysasiamiehenä ja yhtiön toimitusjohtajana toimivan henkilön. Lisäksi yhtiössä työskenteli toimistosihteeri. Marraskuun alussa 2010 yhtiöön palkattiin osaaikainen projektipäällikkö matkailualan kehittämishankkeen vetäjäksi. Yhteistyö Kaarinan Yrittäjät ry:n ja Piikkiön Yrittäjät ry:n kanssa oli vilkasta. Toimitusjohtaja osallistui kummankin yrittäjäyhdistyksen hallituksen kokouksiin asiantuntijajäsenenä ja toimi Krossin osaston viestijänä. Kaarinassa järjestettiin useita yrittäjille suunnattuja tilaisuuksia, mm. aamukahvitapaamisia, joiden järjestelyistä yhtiö vastasi. Lisäksi Kehitys oli mukana organisoimassa Kaarinan joulunavausta sekä Krossin Keväthuutoa. Yhtiön toimintaa ja Kaarinan elinkeinoelämän tilannetta esiteltiin myös useissa tilaisuuksissa. Alkuvuodesta 2010 Kaarinan Kehitys Oy:n hallitus työsti loppuun vuonna 2009 aloitetun kaupungin strategiaan liittyvän elinkeino ohjelman vuosille Yrityksille ja yrittäjille elinkeino ohjelmaa esiteltiin huhti toukokuun aikana viidessä aamukahvitilaisuudessa. Lisäksi yhtiö ja kaupunki järjestivät yhteistyössä kaksi Hyvä hanketyöpajapäivää, joissa käsiteltiin hyvinvointitoimialan palvelustrategiaa. Paikalla olivat yrittäjäyhdistysten, työntekijäjärjestöjen ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen edustajat, Kehitys Oy:n hallituksen edustajat sekä kaupungin toimialajohtajat. Marraskuussa 2010 Kaarinan Kehitys organisoi alueen yrittäjille hankintaseminaarin. Tilaisuuteen osallistui noin 60 yrittäjää ja kaupungin hankinnoista vastaavaa viranhaltijaa. Ohjelmassa hankintoja käsiteltiin sekä seudullisista että paikallisista lähtökohdista. Yhtiössä aloitettiin syksyllä 2010 elinkeino ohjelmaan kirjatun yritysvaikutusten arviointiprosessin valmistelu. Kaarinan Kehitys Oy toimii läheisyysperiaatteella ja keskittyy paikallisiin tehtäviin. Se tekee yhteistyötä seudullisten kehittämisorganisaatioiden kanssa, mm. yritysneuvontapalveluja tuottavan Turun seudun yrityspalvelukeskus Potkurin kanssa. Vuoden 2010 aikana Potkurin kautta perustettiin Kaarinaan 89 uutta yritystä. Kaikkiaan Kaarinaan perustettiin ennakkotietojen mukaan 170 ja lopetettiin 84 yritystä. Kaarinan Kehitys Oy tarjoaa yrityksille tietoa vapaista toimitiloista ja yritystonteista mm. www sivuilla, eri kautta hankituille kontakteille sekä mainonnan keinoin yhteistyössä kaupungin kanssa. Tonttineuvotteluista vastasi kaupunki. Toimintavuoden aikana toimitusjohtaja osallistui yritysalueiden maapoliittisen ohjelman luomiseen yhtenä kaupungin työryhmän jäsenenä. Ohjelmaluonnos esiteltiin yrityksille iltatilaisuudessa Toimitusjohtaja osallistui myös ns. yritystonttiryhmän työskentelyyn. Ryhmään kuuluivat lisäksi tontti ja toimitila asioista sekä tonttimarkkinoinnista vastaavat virkamiehet. 27

28 Yrittäjät tyytyväisiä kaupungin toimintaan Vuoden 2010 aikana Kaarina menestyi hyvin erilaisissa tutkimuksissa, joissa kartoitettiin paikkakuntien ja yrittäjien yhteistyön sujuvuutta sekä paikkakunnan yritysilmapiiriä. Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä valtakunnallinen yritysilmastoa koskeva tutkimus julkaistiin lokakuussa 2010 ja Kaarina sijoittui tutkimuksessa kärkisijoille. Kaarinassa on maakunnan paras yrittäjyysilmapiiri myös Varsinais Suomen Yrittäjien ja Osuuspankin vuosittain julkaiseman Maakuntaennusteen mukaan. Vuoden 2010 lopulla teetetyssä ja 2011 alussa julkaistussa ennusteessa Kaarinan yrittäjyysilmapiirin arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 78 % yrittäjistä. Merkittävää on myös se, että vain kolme prosenttia piti ilmapiiriä huonona. Kaupungin ja yrittäjien välinen yhteistyö sai niin ikään kiitosta: kyselyn tulosten mukaan kaarinalaisista yrityksistä 65 % pitää yhteistyötä kaupungin ja yrittäjien välillä hyvänä tai erinomaisena. Tästä kuuluu kiitos yrittäjäjärjestöille, kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 93 kaarinalaista yritystä. Taloudellinen yhteenveto Yrityksen liikevaihdoksi muodostui ,55. Kustannukset koostuivat pääsääntöisesti palkka ja palkkiokuluista, asiantuntijapalveluiden ostosta sekä yleiskuluista. Tilikauden voitto oli 3.222,13, mikä ylitti budjetoidun vajaalla kolmella tuhannella eurolla. Yhtiön taseen loppusumma on ,55. 28

29 19. Vuokratalotoiminta Vuokrataloyhtiöt Kaupunginjohtaja Harri Virta Valtuustoon sitovat tavoitteet Strateginen painopisttuksen tavoite Kaupunginhalli Oman palvelutuotannon kustannus ohjelman laadinta Asuntopoliittisen tehokkuuteen panostaminen Oman palvelutuotannon kustannusyhtiöiden yhdistä Vuokratalotehokkuuteeminen panostaminen Mittari Mittarin tavoitearvo Asuntopoliittinen ohjelma Kaarinan asuntopoliittinen ohjelma on päivitetty mennessä Toteuma: Asuntopoliittinen ohjelman hyväksyminen siirtyi maaliskuun 2011 valtuustoon. Yhdistymisen toteutusaste Vuokrataloyhtiöiden fuusio on rekisteröity mennessä Toteuma: Valmistuu 2011 Suurin osa Kaarinan kaupungin vuokraamista asunnoista on Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot yhtiössä sekä Piikkiön Vuokra asunnot Oy:ssä. Yhtiöiden talous on erillään kaupungin taloudesta, joten näille yhtiöille ei vahvisteta kuntalain tarkoittamaa määrärahaa. 29

30 Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot Perustiedot: Kiinteistö Oy Kaarinan vuokratalot on Kaarinan kaupungin 100 %:sesti omistama vuokrataloyhtiö. Yhtiön tarkoituksena on tarjota asukkaille kohtuuhintaisia vuokra asuntoja. Huoneistot: 500 kpl Käyttöpaikkojen (kiinteistöjen) lukumäärä 18 kpl Huoneistoneliöt 27690,5 m2 Keskimääräinen huoneistokoko 55,3 m2 Talouden tunnuslukuja: tp tp tp tp tp ta Keskivuokra 7,68 8,10 8,32 8,61 9,20 9,65 Quick ratio 0,48 0,41 0,26 0,45 0,29 0,35 ( hyvä >1, tyydyttävä 0,5 1, heikko <0,5) Lainat kok , , ,00 Lainat / m2 715,03 676,22 652,15 656,90 654,52 618,82 Käyttöaste % Yhtiön maksuvalmius (Quick ratio) on tyydyttävä. Yhtiö on maksanut lainanlyhennyksiä pääsääntöisesti lyhennyssuunnitelman mukaisesti. Käyttöaste on hyvä. Yhtiö on suojannut pitkäaikaiset lainansa korkoriskiltä tekemällä ,00 korkosuojauksen. Tulevaisuudessa yhtiön kiinteistökannan ikääntyessä peruskorjauksien määrä lisääntyy. Tilikauden 2010 aikana valmistui Pehtorinkatu 6:n käyttöpaikan ulkokuoren ja pihan peruskorjaus, joka rahoitettiin pitkäaikaisella lainalla. 30