Hyvä käyttäjä! Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin. Toimitus

Transkriptio

1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehti Historia -lehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä osa kuvista on poistettu. Ystävällisin terveisin Toimitus

2 Vuosina malmiradan ja Kiirunan malmikaivoksen rakennustöissä oli miestä. borg mesch/ Kiirunan rautamalmista tuli Ruotsalaisten Pohjois-Ruotsi oli pitkään lähes tutkimatonta erämaata, kunnes 1800-luvun lopulla alueen rautamalmista tuli kysyttyä maailmanmarkkinoilla. Ruotsissa koettiin malmiryntäys, jonka aikana pohjoiseen virtasi tuhansia työläisiä ja onnenonkijoita. 35 vuotta myöhemmin Kiirunan kaivos oli tärkeä tekijä Hitlerin sotajuonissa. torsten weper Kaksi nuorta naista vilkuili pelokkaasti ympärilleen. Jällivaaran rautatieasema oli täynnä Kiirunaan matkaavia, toisiaan töniviä miehiä. Monet olivat käyneet salakapakassa ja ryypänneet päänsä täyteen. Juna oli tupaten täynnä. Amanda ja Hilda alkoivat toden teolla epäillä suunnitelmansa järkevyyttä. Oli tuntunut hyvältä idealta matkustaa Kiirunaan ja aloittaa siellä ompelijan työt. Erämaassa napapiirin pohjoispuolella oli tuhansia 50 Historia

3 Malmirata avattiin vuonna Se johti Perämereltä Luulajan satamasta Jällivaaran kaivokseen. Yksitoista vuotta myöhemmin rataa oli jatkettu Kiirunaan asti. Vuonna 1902 rata saavutti Narvikin sataman Atlantin valtameren rannalla. Nar vik 1902 Kiir una 1899 Pohjola sodassa N o r j a R u o t s i Luulaja Jällivaara 1888 S u o m i suomen talvisota Puolustussota 40 asteen pakkasessa 1/2010 Graf Speen tuho Alku Tanskan ja Norjan miehitykselle 2/2010 Ruotsin kulta Saksa tarvitsi Ruotsin rautamalmia 3/2010 POHJOLAN NATSIT Hitlerin hengenheimolaiset havittelivat valtaa 4/2010 kilpajuoksu pohjoiseen Saksalaiset ja britit pyrkivät Norjaan 5/2010 taistelu narvikista Sodan käännekohta Pohjolassa 6/2010 Pohjois-Ruotsi/1900 Ruotsin malmiryntäys Aina 1870-luvulle saakka Pohjois-Ruotsi oli ollut autio ja lähes tutkimaton alue, missä asui saamelaisia ja jonkun verran metsästäjiä. Malmiesiintymistä tiedetkultaa Ruotsi ei koskaan hankkinut merkittäviä siirtokuntia, mutta 1800-luvulla ruotsalaiset äkkäsivät omassa maassaan pohjoisessa olevan arvokkaan alueen, siirtokunnan omien rajojen sisäpuolella. Vesivoima ja rautamalmi lupasivat varoja valtiolle. Luonnonvarojen käyttö oli isänmaallinen tehtävä. ratatyöläisiä, ruotsiksi rallare, rakentamassa 170 kilometriä pitkää rautatietä sekä kaivosta, ja he tarvitsisivat vaatteiden korjaajaa. Nyt Amanda ja Hilda kuitenkin tajusivat, ettei heidän suunnitelmansa ollut aivan loppuun asti ajateltu. Matkustatteko jonkun kanssa? kyseli yksi ratatyöläinen neitokaisilta. Viranomaiset yrittivät pitää prostituoidut loitolla Kiirunasta. Siksi yksin matkustavia naisia ei päästetty pohjoiseen vieviin juniin. Amanda ja Hilda puistelivat päätään lannistuneina. Ei hätää, tytöt, minä kyllä autan teitä, mies lupasi. Kun virkailija kiersi junaa tarkistamassa matkustajia, ratatyömies julisti vakuuttavalla äänellä: Nämä kaksi ovat tyttäriäni. He ovat matkalla kanssani Luossavaaraan. Virkailija uskoi miehen selityksen ja jatkoi tarkistustaan löytääkseen ratatyöläisiä, jotka yrittivät salakuljettaa viinaa. Salakuljetus oli hyvin yleistä. Ainahan saattoi sairastua, ja silloin tarvittiin konjakkia, puolustautui eräs janoinen ratatyömies. Koko päivän matkustettuaan Amanda ja Hilda saapuivat Kiirunaan 16. heinäkuuta Historia

4 Xioxoxi Pohjola Oxioxixi sodassa Ruotsalaisten kulta tiin, mutta rautaa ei voitu juurikaan hyödyntää suuren fosforipitoisuuden takia. Vasta kun 1878 brittiläiset metallurgit onnistuivat kehittämään niin kutsutun Thomas-menetelmän fosforin erottamiseksi, Pohjois-Ruotsin malmi saatiin vihdoin käyttöön. Mielikuva Norlannista karuna erämaana muuttui mahdollisuuksien kultamaaksi ja auvoisan tulevaisuuden tyyssijaksi. Isänmaallisissa puheissa ja lehtikirjoituksissa Norlantia ylistettiin Ruotsin Intiaksi viitaten toiveisiin, että alueesta tulisi samanlainen aarreaitta kuin brittien kruununsiirtokunnasta Aasiassa. Kiirunan kaivosta ei kuitenkaan voitu käyttää toivotulla teholla, koska malmin kuljettaminen muualle oli lähes mahdotonta. Seudulla ei ollut lainkaan teitä, eivätkä joet ulottuneet kyllin pitkälle. Ainoa käyttökelpoinen kuljetusväline oli saamelaisten pororeki. Poron vetämänä saatiin kerralla kuljetettua sata kiloa malmia Luulajan satamaan. Alkuvuosina työläiset perheineen asuivat alkeellisissa hökkeleissä, jotka rakennettiin siitä, mitä löytyi: vanhoista laudoista, dynamiittilaatikoista, kivistä ja turpeesta. Poroilla matka kesti monta päivää, joten kuljetusmenetelmä ei lyönyt leiville. Siksi Ruotsin valtiopäivät teki vuonna 1898 päätöksen maan historian suurimpiin lukeutuvista yksittäisistä investoinneista ja alkoi rakentaa tavararaidetta Luulajaan ja Norjan länsirannikolle hiljattain perustettuun Narvikin satamakaupunkiin. Radan rakentaminen käynnisti kiihkeän malmiryntäyksen. Tuhannet eteläruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset suuntasivat pohjoiseen tienaamaan oman osuutensa. Kaivos ja rautatie olivat valtavia työmaita, jotka vetivät puoleensa eri alojen väkeä: kauppiaita, kyökkipiikoja, käsityöläisiä, opettajia, salakuljettajia ja prostituoituja. Yhdessä majassa 20 miestä Kiirunasta tuli Ruotsin vastine Klondiken kultakentille. Työmaiden tuntumaan nousi alkeellisten mökkien, hök- Hitler loi työpaikkoja Kiirunaan Ensimmäiseen maailmansotaan asti malmintuotanto Kiirunassa kasvoi jatkuvasti. Sota toi muutoksen. Saksan sukellusveneet ja Britannian sotalaivat upottivat viholliselle tavaraa kuljettavat rahtilaivat, ja vienti lamaantui. Kiirunaa kohtasi uusi kriisi luvun laman aikaan, mutta Hitlerin varustaessa Saksaa sotaan malmin kysyntä kasvoi jyrkästi. Toinen maailmansota eristi Ruotsin maailmanmarkkinoista, ja Saksa jäi kaivoksen lähes ainoaksi asiakkaaksi. Milj. tonnia I maailmansota Pörssiromahdus II maailmansota Hitler varustelee Saksaa lähde: kiirunan kunta Alussa malmia kaivettiin avolouhoksesta. Räjäytykset ravistelivat seutua alituiseen. borg Mesch/kiirunan kunta

5 Tundran uudisrakennuksia. Vuonna 1909 Kiiruna oli jo vilkas kaupunki, jossa oli lähes asukasta. keleiden ja majojen slummikylä. Miehet paiskivat ankarasti töitä ja tienasivat hyvin, mutta asuntotilanne oli karmea. Jopa 20 työmiestä saattoi jakaa lautahökkelin, jossa ei ollut eristystä ja tuuli vinkui nurkissa. Mieluummin yksin tai perheensä kanssa asuvat rakensivat turvemajoja. Niissä oli niin ahdasta, että huonekalut piti nostaa iltaisin ulos, jotta asukkaat mahtuivat nukkumaan. Amanda ja Hilda saivat onnekseen vuokrattua kahdeksan neliön vajan, jossa he asuivat ja ompelivat. Naisten liikeidea osoittautui onnistuneeksi, ja työ miehet jonottivat ompelupalveluita. Muut naiset löysivät töitä kyökkipiikoina ja pyykkäreinä. Työmiehet eivät tuhlanneet arvokasta vapaa-aikaansa taloustöihin. He halusivat kalastaa, pelata ja juoda. Salakuljettajat möivät viidellä kruunulla litran paloviinaa, jonka olivat ostaneet Luulajasta 1,25 kruunulla. Viinatoimitusten epäsäännöllisyys synnytti usein rajuja juominkeja. Kiirunan ensimmäinen poliisi J. Lund kertoi: Mies nimeltään Vresen palasi Luulajasta mukanaan 40 litran paloviinatynnyri. Hän kutsui ystävät luokseen, ja he joivat useita päiviä. Kukaan ei poistunut välillä, vaan he nukkuivat ryyppäämisen lomassa. Juhlittuaan viikon tai pari miehet olivat taas valmiita jatkamaan töitään. Tarmokas mies johtoon Kaivosyhtiö LKAB ei halunnut, että Kiirunasta tulisi oikea kaupunki, ja siksi ohje oli palkata vain naimattomia miehiä. Slummikylässä asui kuitenkin myös paljon naisia ja lapsia. Vuonna 1900 asukkaita oli jo yli tuhat. Samana vuonna kaivos sai uuden johtajan. Hjalmar Lundbohm oli 45-vuotias poikamies, joka pian tajusi, että kaivoksen tulevaisuuden turvaamiseksi oli tarpeen kehittää koko yhteisöä. Ensimmäisinä vuosina Lundbohm sai kuivatettua soistuneen alueen, jolle slummikylä oli noussut. Uusi höyrykäyttöinen saha toimitti rakennusmateriaalia. Seuraavien 20 vuoden ajan Lundbohm osallistui tarmokkaasti kaupungin kehitykseen. Hän olikin kaupungin varsinainen perustaja, joka vaati kaivosyhtiötä rakentamaan koulun, sairaalan ja paloaseman. 15. marraskuuta 1902 radan viimeinen 170 kilometrin osuus valmistui, ja rataa pitkin alettiin kuljettaa tonneittain malmia Narvikin satamaan. Myöhemmin Kiirunan radasta ja kaivoksesta tuli ratkaisevia tekijöitä Saksan diktaattorin Adolf Hitlerin suunnitelmissa, kun hän nousi valtaan Saksasta tuli malmin suurostaja Saksan Ruhrin alueen terästehtaat olivat Alusta lähtien ostaneet suuren osan Kiirunan malmista. Kauppa kasvoi räjähdysmäisesti, kun Hitler vuonna 1935 alkoi Versaillesin rauhansopimuksen vastaisesti varustaa Saksaa sotaan. Aseet tilattiin perinteisiltä terästehtailta, kuten Thysseniltä ja Kruppilta, ja jopa 60 prosenttia tarvittavasta rautamalmista oli peräisin Ruotsista. Näin ollen Hitlerin sotasuunnitelmat olivat täysin riippuvaisia Ruotsista. Varmistaakseen raaka-ainekuljetukset Atlantin ja Pohjanmeren kautta Hitler valtasi Norjan ja Tanskan 9. huhtikuuta Kiiruna 1900-luvun alussa. Kaivos sijaitsi Kiirunavaaran kupeessa, ja asutus alkoi heti vaaran juurelta. Hjalmar Lundbohm loi Kiirunan perustan. Hän johti kaivosta ja huolehti rakennustöistä vuoteen 1920 asti Ruotsi sai jäädä rauhaan luvattuaan heti samana päivänä Saksalle pysyvänsä puolueettomana. Tämä tarkoitti muun muassa sitä, ettei Ruotsi saanut auttaa Norjaa taistelussa saksalaismiehittäjiä vastaan ja että malminkuljetus Saksaan jatkui rajoituksetta. Liittoutuneet pysäyttivät kuljetukset Saksaan vasta vuonna 1944, mihin mennessä Ruotsi oli ansainnut rautamalmillaan jo 40 tonnia kultaa. Lue lisää Kjell Törmä (toim.): Kiruna 100-årsboken, julkaissut Kiruna Kommune, 2000 Rune Henriksson: Kirunas Pionjärer om rallarna och de som kom först, Kirunas Forskerförening, 2006 Lasse Brunström: Kiruna A Swedish Mining City from the Turn of the Century, 1981 BILLED BYLINE XXXXXX borg mesch/ majuri L.G. björkmanin kokoelmat Historia