1(11) LOPPURAPORTTI. Sisällysluettelo Tausta Edellinen hanke Konttinosturisimulaattori Kehitystarve..

Transkriptio

1 1(11) SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo Tausta Edellinen hanke Konttinosturisimulaattori Kehitystarve Projektin tavoitteet 3 3. Projektin toteutus Yhteistyökumppanit Kustannukset ja rahoitus Projektin eteneminen 6 4. Tulokset 7 5. Tiedotus Julkinen sana Esitteet yms Seminaari Projektin organisaatio Tulosten arviointi Jatkotoimenpiteet 11

2 2(11) 1. Tausta SIMOILI-projektin käynnistämisestä päätettiin kahden erillisen, aiemmin toteutetun hankkeen (KONSI ja OILI) pohjalta. Näillä hankkeilla oli Kotkaan hankittu kaksi lastinkäsittelykoulutukseen suunniteltua simulaattoria, konttinosturisimulaattori ja säiliöalusten lastinkäsittelysimulaattori. Kummankin edellä mainitun käytön parantamiseksi ja suuremman koulutuksellisen hyödyn saavuttamiseksi katsottiin niiden edelleen kehittäminen tarpeelliseksi. Hallinnoinnin kannalta todettiin järkeväksi tehdä ns. umbrella-hanke, jossa kummankin perushankkeen jatko on erillisenä osiona. Näin syntyi SIMOILI-hanke, jonka osioina olivat SIMO (satmanosturisimulaattori) ja OILI (nesteterminaalisimulaattori). 1.1 Edellinen hanke KONSI-hanke käynnistyi , ja sitä hallinnoi Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus Logistiikka ja Venäjäosaaminen, joka toimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osana. Hanke päättyi ja sen tuloksena oli kehitetty Kotkan Ammatillisen Koulutuskeskuksen tiloihin sijoitettu konttinosturisimulaattori. 1.2 Konttinosturisimulaattori Konttinosturisimulaattori rakennettiin hydrauliselle jalustalle. Sillä pystyttiin harjoittelemaan konttien lastausta laivan ruumaan realistisen tuntuisesti visualisoinnin ja tärinävaikutuksen avulla. Ohjauspulpetti oli oikean nosturin mukainen aitoine ohjauskahvoineen. Koulutuksia järjestettiin runsaasti kotimaisille nosturinkuljettajille ja sellaiseksi opiskeleville, sekä lisäksi kuwaitilaisille nosturinkuljettajille.

3 3(11) 1.3 Kehittämistarve Edellä mainittujen koulutusten aikana havaittiin simulaattorissa parannus- ja kehittämiskohteita. Esimerkiksi konttinosturisimulaattorista puuttui mahdollisuus purkaa kontteja ruumasta sekä mahdollisuus lastata kannelle ja purkaa sieltä. Myös simulaattorin visualisoinnissa ja liikealustassa havaittiin parantamisen varaa. 2. Projektin tavoitteet Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää työturvallisuutta käyttämällä uusinta teknologiaa nosturinkuljettajien koulutuksessa. Tarkoitus oli luoda parempi ja monipuolisempi, reaaliaikainen simulaattori opetuskäyttöön. Sijaintipaikaksi tulee aikaisemman konttinosturisimulaattorin tila Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla, koska siellä annetaan lakisääteistä kuljettajien teoriakoulutusta. Ajoharjoittelu tapahtui aikaisemmin lastaustilanteessa tuottavassa työssä, joka hidasti lastinkäsittelyä. Lisäksi mahdolliset vahingot tulivat kalliiksi. Käytännön tavoitteena oli päivittää konttinosturisimulaattorin ohjelmisto sekä kehittää täysin uusi puominosturisimulaattoriohjelmisto valmiille liikealustalle, jota myös kehitetään edelleen. Samoin visualisointia parannetaan aikaisemmasta. 3. Projektin toteutus Projektin hallinnoijana on toiminut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, käytännössä sen merenkulun toimiala. Projektiaikataulua jouduttiin muuttamaan alkuperäisestä alkuperäisen projektipäällikön lähdettyä toisen uusiin tehtäviin. Hanketta oli käynnistämässä Kaakkois-Suomen Logistiikan osaamiskeskus, mikä myös toimi vastuutahona. Hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaika saakka. Näin projektin toteutusajaksi tuli

4 4(11) 3.1 Yhteistyökumppanit Hankkeessa ovat toimineet yhteistyökumppaneina seuraavat yhteisöt ja yritykset, jotka ovat olleet mukana rahoittajina ja asiantuntijoina, ja osasta on lisäksi ollut projektihenkilöstöä: Työsuojelurahasto Mantsinen Oy Kotkan satama Oy Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Mantsinen Oy on toiminut asiantuntijana puominosturin osalta, lisäksi heiltä saatiin oikeat ajokahvat. Kotkan satama on toiminut asiantuntijana satamatoimintojen osalta. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on toiminut asiantuntijana lastinkäsittelyn ja koulutuksen osalta sekä ollut mukana koko ajan simulaattorin kehittämisessä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on vastannut nosturien hydrauliikan toteuttamisesta, dynamiikkamallinnuksesta sekä eri osioiden yhdistämisestä simulaattorikokonaisuudeksi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kymimedialab on puolestaan vastannut visualisoinnin toteuttamisesta.

5 5(11) 3.2 Kustannukset ja rahoitus Toteutuneet kustannukset Budjetoitu Toteutunut TSR:n osuus Henkilöstökulut , / 5504 Matkakulut , / 166 Materiaalikulut / Ostetut palvelut , / Tiedotus- ja hyödyntämiskulut , / 123 Yleiskulut , / YHTEENSÄ , / Rahoitus EAKR/Valtio Kuntarah. Yksitityisrahoitus Etelä-Suomen Lääninhallitus ,93 Kotkan Ammatill. Koul.keskus 5000,00 Työsuojelurahasto 19000,00 Mantsinen Oy 3000,00 Kotkan satama Oy 16000, Yhteensä , , ,00 KOKONAISRAHOITUS ,93

6 6(11) 3.3 Projektin eteneminen Alkuvaiheessa toteutettiin hanketta niin, että vuoden 2005 lopussa oli satamanosturin dynamiikkamallista valmiina noin 80% ja Mantsisen puominosturin mallista noin 30%, ja visualisoinnista oli valmiina noin 60%. Liikealusta ja muut I/O-toiminnot olivat vielä alkutekijöissään. Vuoden 2006 syksyllä oltiin muuten valmiita, mutta satamanosturista puuttui harjoitusten alkutilojen mallinnus ja puominosturista ohjaukset ja harjoitusten mallinnus; ohjelmistoversion muutoksen takia osa mallista jouduttiin kokoamaan uudestaan. Konttinosturisimulaattoriohjelmiston parannusosa asennettiin Malmingilla jo olemassa olevalle alustalle, ja kevään 2007 aikana tehtiin satamanosturin puuttuvat kohdat valmiiksi. Harjoituksia tehtiin neljä kummallekin nosturille: lastaus kannelle ja ruumaan sekä purkaus kannelta ja ruumasta. Visuaaliseen mallinnukseen tehtiin viimeisinä toimenpiteinä mm. konttipinojen parannus. Satamapuominosturin ohjelmisto asennettiin Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston aikuiskoulutuksen tiloihin Malmingille Ohjelmiston testaus sujui hyvin, eikä sen toiminnassa havaittu virheitä tai puutteita. Varmuus ja luotettavuus osoittautui hyväksi.

7 7(11) 4. Tulokset Hankkeen työpaketin tuloksena syntyi uudentyyppinen hydraulinen, nivelpuolinosturin kuljettajan koulutussimulaattori (Mantsinen). Samalla valmistui konttinosturisimulaattorin päivitys jo olemassa olevalle alustalle. Käytännössä simulaattoreilla voidaan kouluttaa lähes kaikkien Suomen satamien nivelpuomi- ja konttinosturien kuljettajat. Simulaattorin avulla voidaan tuottaa uutta tietoa lastin käsittelytavoista, lastitilojen soveltuvuudesta eri tyyppisten suuryksikkö lastien käsittelyyn sekä sääoloista käsittelyn aikana. Kaikki tämä turvallisessa harjoitteluympäristössä ilman tapaturmariskejä. Simulaattorissa saavutettavan optimiliikeratojen oppimisen avulla turhat ajoliikkeet vähenevät, millä voidaan vähentää mm. energian käyttöä. Projekti on ollut monipuolinen IT-hanke, joka on syventänyt ohjelmisto-osaamista. Se on myös lisännyt vuorovaikutusta lähialojen kesken (visualisointi ja ohjelmointi). Lisäksi eri opetusasteiden (toinen aste ja korkea-aste) yhteistyö ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet. Simulaattorit ovat olleet myös kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Vuonna 2006 simulaattorien kehittämiskoulutuksiin osallistui kuwaitilaisia nosturinkuljettajia.

8 8(11) 5. Tiedotus Hankkeen tiedottaminen on ollut varsin monipuolista, projektia on esitelty mm. eri laisissa julkaisuissa, esitteessä ja omilla verkkosivuilla. 5.1 Julkinen sana Hanketta ja simulaattoreita on esitelty seuraavissa julkaisuissa: Tieteisjulkaisu IMechE 2005 / Metallitekniikka-lehti 3/2006 Tietoyhteys-lehti 1/2007 Kymen Sanomat Tekniikka & Talous-lehti Verkkolehti Koskinen 4/2007 www2.kyamk.fi/lehti/0407 AKT-lehti 6/2007 MYR-viesti 2007 (EU-toimijoiden tiedotuslehti) Logistiikka-lehti 4/ Esitteet yms. Projektista on tehty englanninkielinen nelisivuinen neliväriesite. Hankkeella on kotisivu osoitteessa Projektista on lisäksi tehty nelivärinen roll-up.

9 9(11) 5.3 Seminaari Simulaattoria esiteltiin yhteistyökumppaneille ja muille asiasta kiinnostuneille alan vaikuttajille julkistamisseminaarissa Läsnä olivat mm. seuraavat tahot: Kymenlaakson AMK Haminan Satama Oy Kotkan kaupunki Merikotka, Meriturvallisuuden ja liikenteen tutkimuskeskus Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus Uudenmaan ympäristökeskus Mantsinen Oy Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Suomen ympäristökeskus Kotkan Satama Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto Uusimaa-lehti Steveco Oy Metallitekniikka-lehti Uudenmaan työsuojelupiiri Kymen Sanomat Kymenlaakson Uutiset MKK, Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus

10 10(11) 6. Projektin organisaatio Projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Projektipäällikkö Eero Niskanen, KyAMK, 14,0 kk Osastosihteeri Mari Turunen, KyAMK, tuntikirjanpidon mukaisesti Projektisihteeri Saila Ina, KyAMK, tuntikirjanpidon mukaisesti Projektisihteeri Eija Kumpunen, KyAMK, tuntikirjanpidon mukaisesti Opiskelija Tommi Tissari, KyAMK, 0,3 kk Niko Pesonen, KyAMK/Kymimedialab, 0,5 kk LTY, ostopalvelusopimuksen mukaisesti 2006 Projektipäällikkö Timo Alava, KyAMK, 1,8 kk Projektipäällikkö Anne Fransas, KyAMK, 3,2 kk Asiantuntija Tommi Tissari, KyAMK, 1,7 kk Niko Pesonen, KyAMK/Kymimedialab, tuntikirjanpidon mukaisesti LTY ostopalvelusopimuksen mukaisesti 2007 Projektipäällikkö Timo Alava, KyAMK, 0,4 kk Projektipäällikkö Anne Fransas, KyAMK, 1,6 kk Osastosihteeri Mari Turunrn, KyAMK, tuntikirjanpidon mukaisesti Niko Pesonen, KyAMK/Kymimedialab, tuntikirjanpidon mukaisesti 7. Tulosten arviointi Simulaattorikoulutuksen ansiosta nosturityöskentely muuttuu entistä turvallisemmaksi ja tapaturmien ja vahinkojen mahdollisuus pienenee. Opiskelun aikana saatu simulaattorikoulutus mahdollistaa oppilaalle matalamman kynnyksen siirtyä työtehtäviin. Simulaattorin avulla voidaan antaa laadukasta koulutusta yhdistäen teoria ja käytännön harjoitukset. Se mahdollistaa vaaratilanteiden ja virheellisten toimintatapojen mallintamisen täysin turvallisesti. Simulaattorikoulutuksen saanut henkilö omaa hyvät edellytykset toimia oikein vaaratilanteissa.

11 11(11) Simulaattorissa optimiliikeratojen oppimisen avulla turhat ajoliikkeet vähenevät, mikä vähentää energian käyttöä, eli hankkeella on myös positiivinen ympäristövaikutus. 8. Jatkotoimenpiteet Tällä hetkellä simulaattoria hyödynnetään toisen asteen peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa (kurssitoiminta, näyttökokeet jne.). Tulevaisuudessa sen pohjalta voidaan kehittää vastaavantyyppisiä simulaattorihankkeita. Parhaillaan ovat esiselvitysvaiheessa mm. jatkohankkeet LUSI (lukkisimulaattori) ja VESI (vetomestarisimulaattori), joiden toteutusvastuu on maakunnallisella logistiikkaverkostolla (NELI, North European Logistics Institute). Myös pukkinosturisimulaattorin kehittäminen on jatkosuunnitelmissa. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kehittämää liikealustaa on jo alettu soveltaa mm. fuusioreaktorin hitsausrobotin kehittelyssä. Kotka Timo Alava Projektipäällikkö Anne Fransas Projektipäällikkö