Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintakertomus vuodelta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintakertomus vuodelta 2010"

Transkriptio

1 LAPSIASIAVALTUUTETTU Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintakertomus vuodelta 2010 LAPSIASIAVALTUUTETUN TOIMISTO Vaasankatu 2, Jyväskylä postiosoite Vaasankatu 2, Jyväskylä puh. (09) faksi (014)

2 SISÄLTÖ 1 Tiivistelmä ja arviointi vuodesta Lasten osallistuminen ja lapsen oikeuksien viestintä Yleistä Lapset ja nuoret neuvonantajina Yhteistyö Suomen Lasten Parlamentin kanssa Yhteistyö Selviytyjät-ryhmän kanssa Lapsen oikeuksien esitteet ja lapsiasiavaltuutetun T-paidat Lasten verkkosivut Osallistumista messuille ja tapahtumiin Lasten ja nuorten tapaamiset sekä esiintymiset lapsen 7 oikeuksien merkeissä 2.9 Kansainvälinen yhteistyö lasten ja nuorten osallistumiseen 8 liittyen 3 Vaikuttamistyö Yleistä 3.2 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2010: Lapsen oikeudet 9 Suomen esityslistalle 3.3 Vaikuttaminen valtionhallinnossa Lapsen paras etusijalle eropalveluissa Vaikuttaminen lastensuojelun laadun parantamiseksi Lapsiasiavaltuutetun antamat lausunnot Lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasianeuvottelukunnan aloitteet Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä lasten 16 oikeusturvan kehittäminen ja parantaminen 3.9 Vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin liittyvä selvitystyö Lapsiasiavaltuutetulle tulleet kansalaisyhteydenotot ja niihin 18 perustuvat huomiot lasten hyvinvoinnista 3.11 Lapsiasiavaltuutetun viestintä ja työn näkyvyys julkisuudessa Lapsiasiavaltuutetun julkaisut Lapsiasiavaltuutetun tiedotteet 23

3 3.14 Julkaistut kirjoitukset Lapsiasiavaltuutetun kansainvälinen yhteistyö Kansalliset yhteistyöverkostot 26 4 Hallinto, talous ja henkilöstö Yleistä Toimiston henkilöstö ja tehtävät Talous Työterveys ja työhyvinvointi 29 LIITTEET LIITE 1 Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus LIITE 2 Lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan julkiset 36 esiintymiset 2010 LIITE 3 Lasten ja nuorten tapaamiset vuonna LIITE 4 Yhteenveto 2010 tulleista kansalaisyhteydenotoista, 41 aihealueet LIITE 5 Lastensivujen toimintakertomus

4 1 Tiivistelmä ja arviointi vuodesta 2010 Vuosi 2010 oli lapsiasiavaltuutetun toimiston työssä myönteinen, aikaansaava ja vaikuttava vuosi, josta voidaan olla ylpeitä. Toimiston 5-vuotisjuhla 1. syyskuuta Jyväskylässä konkretisoi toiminnan arvostusta ja myönteistä suhtautumista sidosryhmissä. Kasvatusteema sai myönteisen vastaanoton. Lapsen oikeuksien teemat ja lapsiasiavaltuutetun työ sai myös kansainvälistä ulottuvuutta. Yhteistyötahot arvioivat vuosikirjassa myönteisesti lapsiasiavaltuutetun toimiston ensimmäistä viisivuotiskautta ja sen vaikuttavuutta lapsen äänen vahvistamisessa. Lapset ja nuoret olivat aiempaa vahvemmin toimiston neuvonantajina. Oma nuorten neuvonantajaryhmä aloitti toimintansa. Kysely lasten keinoista vähentää kuritusväkivaltaa oli opettavainen ja tarjosi uutta tietoa kansallista ohjelmaa laativalle työryhmälle. Sijaishuollon ensimmäinen foorumi avasi lasten ja nuorten roolia palveluiden kehittäjänä. Lasten sivuilla lisättiin yhteistyötä kummiryhmien ja koulujen kanssa. Suomen Lasten Parlamentin kanssa tehtiin yhteistyötä kouluruokaan vaikuttamisessa. Toimiston antamista lausunnoista useat vaikuttivat lakien sisältöön. Esimerkkinä mainittakoon kotouttamis- ja vastaanottolainsäädännön uudistukset. Lapsiasiavaltuutetun toimisto oli mukana ennätysmäisen monessa valtionhallinnon työryhmässä. Merkittävin näistä oli lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastaisen Euroopan Neuvoston sopimuksen toimeenpano. Uusia aluevaltauksia oli valtioneuvoston kasvutyöryhmä, jossa lapsinäkökulmaa tuotiin talouspolitiikkaan. Eropalveluiden aloite oli laadukas ja ajankohtainen. Lisäksi lapsiasia-neuvottelukunnan aloitteilla tuotiin uusia avauksia yksin tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä avoimen adoption käyttöönottoon lastensuojelun keinona. Ihmisoikeusnäkökulma vahvistui työssä. Lasten ja nuorten oikeusturvakysymykset ja lapsiystävällinen ihmisoikeus- ja lainvalvonta oli myös toimiston uusia avauksia. Kysely potilasasiamiehille sai alalla aikaan keskustelua ja kiinnostusta lapsen oikeuksiin ja lapsinäkökulmaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen ja netin kanssa yhteistyö tiivistyi. Valtioneuvoston lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan rakenteita luovia työryhmiä oli vuoden aikana vireillä useita. Lapsiasiavaltuutetun käytännön työn kannalta tärkein oli lapsen oikeuksien kansallisen viestintästrategian laadinta. Viestintästrategiaa toteutettiin vuonna 2010 lähinnä alakoululaisille suunnattujen lasten sivujen kautta. Lapsen oikeuksien päivän teemana oli yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus. Lapsinäkökulma vammaispolitiikkaan julkaisun viimeistely siirtyi vuoden 2011 puolelle. Kuntaliiton kanssa tiiviimpää yhteistyötä ei vielä saatu aloitettua. Myös viittomakielisten lasten selvitys siirtyi vuodelle Työ oli kuitenkin vuonna 2010 edelleen liian kuormittavaa. Hankkeita oli liikaa ja niiden lisäksi oli paljon tarpeita reagoida toimintaympäristöstä nouseviin tarpeisiin. Henkilökunta koki olevansa tiukoilla. Osatekijänä ovat myös esimiehen matkapäivien runsaus. Tukitehtäviin tarvittaisiin lisää henkilökuntaa. 1

5 Venäjän lapsiasiavaltuutetun yllättävä vierailu ja sen aiheuttama keskustelu työllisti toimistoa. Toiminnan suunnitelmallisuus kuitenkin parani verrattuna aiempiin vuosiin. Talousarviossa pysyttiin paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Asiakirjahallintoon luotiin järjestelmät ja kansalaisyhteydenottoprosessia kehitettiin. Suhteissa sosiaali- ja terveysministeriöön STO:n hallintoon oli kitkaa enemmän kuin aikaisemmin. Tämä osaltaan herätti toimistossa näkemyksen siitä, olisiko toimiston parempi sijoituspaikka pitkällä aikavälillä eduskunnan yhteydessä. 2 Lasten ja nuorten osallistuminen sekä lapsen oikeuksien viestintä 2.1 Yleistä Lapsen oikeuksien tuntemuksen lisääntyminen juhlavuonna 2009 sekä alan toimijoiden verkostoituminen loi perustaa toiminnalle vuonna Kansalliset lapsen oikeuksien viestinnän rakenteet eivät kuitenkaan vielä vakiintuneet opetus- ja kulttuuriministeriön yhteyteen kuten kansallisen strategian tavoitteena oli. Lapsen oikeuksien päivän viestinnässä elettiin välivuotta, jolloin kansalliset panostukset olivat pienempiä. Yhteistä teemaa eli yhdenvertaisuutta edistettiin etenkin yhteistyössä Suomen UNICEFin kanssa. Tavoitteena oli edistää lapsen oikeuksien opetusta eri ammattiryhmille. Valtioneuvoston lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma aloitti tähän liittyvän selvitystyön, joka valmistuu alkuvuonna Toimiston tärkein panostus lapsen oikeuksien viestintään oli vuoden aikana Lasten sivujen kehittämistyö yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Sivuista tiedotettiin aiempaa tiiviimmin kouluille ja kummiryhmätoimintaa lisättiin. Lasten ja nuorten osallistuminen toimiston omaan toimintaan eteni, kun toimiston oma nuorten neuvonantajaryhmä aloitti toimintansa. Yhteistyö Suomen Lasten Parlamentin kanssa vakiintui ja ulottui myös alueellisiin istuntoihin. Pääteemana oli kouluruokailun laatuun vaikuttaminen ja lasten kokemustiedon hyödyntäminen. Lasten ja nuorten kokemustietoa kanavoitiin aikuisten käyttöön myös kuritusväkivallan vähentämistä koskevan kyselyn kautta. Sijaishuollon asiakkaana olleiden nuorten kokemuksia koottiin yhdessä Pesäpuu ry:n kanssa ensimmäisessä kansallisessa foorumissa marraskuussa. Kasvatus-teema oli esillä vuoden aikana Jyväskylän seudun messutapahtumissa lapsille ja nuorille tehdyissä kyselyissä. Vuoden 2010 aikana toimiston henkilökunta tapasi yhteensä noin 660 lasta ja nuorta eri tilaisuuksissa. Toimiston henkilökunta esiintyi vuoden aikana yhteensä 71:ssä aikuisille suuntautuneissa tilaisuudessa kertoen lapsen oikeuksien teemoista. 2.2 Lapset ja nuoret neuvonantajina Lapsiasiavaltuutetun yhtenä tehtävänä on selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä heitä koskevista asioista ja välittää niitä päättäjille. Lapsiasiavaltuutettu selvittää lasten ja nuorten mielipiteitä monin eri tavoin: tekemällä yhteistyötä erilaisten vaikuttajaryhmien, kuten Suomen Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuustojen Liitto ry ja Selviytyjät-ryhmän kanssa, tapaamalla eri-ikäisiä lapsia ja nuoria erilaisissa yhteyksissä sekä järjestämällä 2

6 erilaisia kyselyitä. Vuoden 2010 kohokohtia lapsiasiavaltuutetun toimistolle olivat kuritusväkivaltaa koskevan kyselyn järjestäminen sekä nuorten neuvonantajaryhmän perustaminen. Lasta ei saa lyödä! Kysely lapsille ja nuorille: Miten voitaisiin vähentää lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa? toteutettiin maaliskuussa 2010 STM:n kuritusväkivallan vähentämistä pohtineen työryhmän aloitteesta. Kyselypohjan laati työryhmä, jonka jälkeen vielä kuritusväkivaltaseminaariin helmikuussa osallistuneet lapset ja nuoret kommentoivat kyselyluonnosta. Yli 7-vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattuun kyselyyn tuli vastauksia vajaan kuukauden aikana yhteensä 375 kappaletta. Vastaajista 66 % oli tyttöjä ja 34 % poikia (Kuvio 1). Suurin osa, eli 84 % vastaajista oli alle 16-vuotiaita peruskoululaisia Vastaajat saatiin pääosin lapsiasiavaltuutetun yhteistyötahojen kautta. Mirkka Jalonen- Alava vastasi vastausten analysoimisesta ja yhteenvedosta Tiina Juujärven ja Kirsi Pollarin avustamana. Kyselyssä kysyttiin lapsilta ja nuorilta, miksi jotkut vanhemmat käyttävät kuritusväkivaltaa kasvatuksessa, mitkä ovat parhaimpia ja heikoimpia keinoja puuttua kuritusväkivaltaan, mitkä asiat saattavat estää lasta saamasta apua sekä miten asiasta olisi hyvä kertoa lapsille. Vastauksissa korostui lasten tiedon- ja vanhempien tuentarve. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän raportissa joka laati ehdotuksia kuritusväkivallan vähentämiseksi Suomessa edelleen. Työryhmän raportti luovutettiin ministeri Paula Risikolle 22. lokakuuta Työryhmän puheenjohtajana oli lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Kesällä 2010 lapsiasiavaltuutetun työn tueksi perustettiin Keski-Suomen alueella toimivista vaikuttajanuorista koostuva nuorten neuvonantajaryhmä. Neuvonantajaryhmän tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten äänen kuulumista lapsiasiavaltuutetun toimiston työssä. Elina Nivala sekä Mirkka Jalonen-Alava olivat vuonna 2010 vastuussa Neuvonantajaryhmän perustamisesta ja toiminnasta. Elina Nivala vastasi ryhmän toiminnan suunnittelemisesta sekä nuorten neuvonantajien hakuprosessista. Syksyn 2010 kokousten valmistelusta ja ryhmäläisten tutustumisillan vetämisestä vastasi Elina Nivala yhdessä Mirkka Jalonen-Alavan kanssa. Maria Kaisa Aula toimi kokousten vetäjänä. Lasten ja nuorten neuvonantajaryhmän näkemykset ja mielipiteet ovat olleet tärkeä osa esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun lausuntojen työstämisessä, jolloin lausunnoissa ovat mukana lasten ja nuorten omat ajatukset ja kokemukset heitä koskettaviin asioihin liittyen. Neuvonantajaryhmä on lapsiasiavaltuutetun kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta ollut vaikuttamassa lapsiasiavaltuutetun opiskeluhuoltolakiin liittyvän lausunnon, äänioikeusikärajatyöryhmän raporttiin liittyvän lausunnon sekä alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän muistioon liittyvän lausunnon sisältöön. Neuvonantajaryhmän mielipiteet ovat olleet vaikuttamassa myös YK:n lapsen oikeuksien komitealle tammikuussa 2011 annettuun raporttiin. 2.3 Yhteistyö Suomen Lasten Parlamentin kanssa Lapsiasiavaltuutettu tiivisti ja suunnitelmallisti yhteistyötään Suomen Lasten Parlamentin (SLP) kanssa vuonna Suomen Lasten Parlamentille lähetettiin vuoden aikana kaksi kirjettä, joista toinen liittyi kuritusväkivaltakyselyyn ja toinen lapsiasiavaltuutetun viisivuotissyntymäpäiviin ja alueellisiin täysistuntoihin. 3

7 Lapsiasiavaltuutettu sai suunnitteluapua sekä vastaajia kuritusväkivaltakyselyyn Suomen Lasten Parlamentin kautta. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Suomen Lasten Parlamentti tiivisti verkkoyhteistyötään viisivuotissyntymäpäiviin liittyen. Lapsiasiavaltuutettu näkyi myös SLP:n alueellisissa täysistunnoissa viidellä eri paikkakunnalla. Suomen Lasten Parlamentin kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastasi vuoden alussa Elina Nivala ja siitä eteenpäin Mirkka Jalonen-Alava. Kouluruokaan vaikuttaminen oli SLP:n ja lapsiasiavaltuutetun tärkeä yhteistyöteema järjestettiin yhdessä Maa- ja metsätalousministeriön kouluruokahankkeiden johtoryhmän ja kansallisen ruokakulttuurikampanjan kanssa tapahtuma. Siinä julkistettiin Suomen Lasten Parlamentin ja lapsiasiavaltuutetun toimiston laatima kouluruokakysely, jota tarjottiin kunnille ja kouluille lasten mielipiteiden selvittämiseksi. Kysely perustui lapsiasiavaltuutetun ja SLP:n hallituksen keskusteluun. Lapsiasiavaltuutettu keräsi SLP:n istunnoissa marras-joulukuussa 2010 lapsilta ja aikuisilta avoimella kyselyllä kuulumisia. Samalla vastanneet saivat osallistua arvontaan. Palkinnoksi arvottiin yhteensä kymmenen lapsiasiavaltuutetun T-paitaa 1. Kysely/arvontalomakkeen täytti yhteensä 274 lasta, nuorta ja aikuista, joista noin puolet (132) lähetti terveisiä tai toivomuksia lapsiasiavaltuutetulle. Terveisten lisäksi vastaajista 79 osallistui vain arvontaan ja 63 lähetti ainoastaan onnitteluja. Osa onnitteluista ja terveisistä on luettavissa Lasten sivuilla Synttäri-osion Lue terveisiä -kohdasta osoitteessa: Kouluruuan parantaminen, kouluaineiden valinnaisuus ja oppilaiden kuuleminen koulussa ja laajemminkin kotikunnassa nousivat tärkeimmiksi asioiksi lapsiasiavaltuutetun kyselyssä Suomen Lasten Parlamentin jäsenille. Näiden lisäksi paljon mainintoja sai myös perheiden arjen tukeminen. Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että asiat ovat Suomessa aika hyvin. Kyselyn tuloksia käytetään monipuolisesti lapsiasiavaltuutetun toiminnassa. Joulun alla lapsiasiavaltuutettu ja Suomen Lasten Parlamentti lähettivät yhteisen joulukirjeen, jonka aiheena olivat köyhyyden aiheuttamat ongelmat lasten elämässä ja lapsiköyhyyden vähentäminen. Kirje lähetettiin lapsiasiavaltuutetun joulutervehdyksen yhteydessä. Kirje oli SLP:n hallituksen jäsenten laatima. Lapsiasiavaltuutetun toimistoa edustivat Suomen Lasten Parlamentin säätiön hallituksessa Maria Kaisa Aula ja varalla Elina Nivala. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula toimi lisäksi SLP:n neuvottelukunnan puheenjohtajana. 2.4 Yhteistyö Selviytyjät-ryhmän kanssa Pesäpuu ry:n Selviytyjät-ryhmän kanssa vuonna 2009 käynnistettyä yhteistyötä jatkettiin vuonna Pesäpuu ry on lastensuojelun erityisosaamisen järjestö ja sen Selviytyjätryhmässä on sijaishuollossa ja jälkihuollossa olevia tai olleita nuoria. He ovat osallistuneet Pesäpuu ry:n Ikkuna Omaan Elämään -hankkeen lastensuojelun kehittämistoimintaan. Lapsiasiavaltuutettu on käynyt ryhmän kanssa vuoropuhelua sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksista lastensuojelun asiakkaina. Heiltä saatua tietoa on käytetty lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä. 1 Minulla on sanottavaa, Anna mun olla lapsi tai Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia 4

8 Lapsiasiavaltuutetun toimistosta on oltu mukana kehittämässä esitemateriaalia, joka on tarkoitettu sijaishuoltoon siirtyville lapsille ja nuorille. Lapsiasiavaltuutettu oli mukana myös ensimmäistä kertaa järjestetyssä sijaishuollon Minä Selviydyn - foorumissa, johon osallistui noin 30 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2011 yksi toiminnan painopiste on sijaishuollossa olevien lasten osallisuuden parantaminen. Selviytyjät-ryhmän kanssa on yhdessä suunniteltu sijaishuollossa olevien lasten tapaamisia, jotka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2011 aikana. Tapaamisten tarkoituksena on keskustella lasten kanssa heidän oikeuksiensa toteutumisesta ja kokemuksistaan sijaishuollossa ja yleensä lastensuojelun asiakkaina. 2.5 Lapsen oikeuksien esitteet ja lapsiasiavaltuutetun T-paidat Lapsen oikeuksien esitteitä, joita on julkaistu suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän-, pohjoissaamen-, koltansaamen- ja inarinsaamenkielisinä sekä viittoma- ja romanikielellä. Esitteitä lähetettiin pyynnöstä postitse järjestöille ja yhdistyksille sekä jaettiin eri tilaisuuksien yhteydessä. Esitteistä otettiin vuoden 2010 aikana yhteensä 1000 kappaleen painos. Lisäksi jaettiin vastaavasti UNICEF:n tuottamaa pienten lasten esitettä. Lapsiasiavaltuutetun T-paitaa tilattiin lisää 300 kappaletta kahdella suosituimmalla tekstillä. T-paitaa jaettiin palkintona kilpailuissa ja messukyselyissä. Lapsen oikeuksien esitteet ovat luettavissa myös verkkojulkaisuina lapsiasiavaltuutetun sivuilla. Lapsiasiavaltuutetun toimiston yhtenä hankkeena on ollut vuoden 2010 aikana saattaa alkuun Compasito-käsikirjan (Compasito - Manual on Human Rights Education for Children) kääntäminen suomen kielelle. Ylitarkastaja Elina Nivala on ollut mukana kääntämis- ja julkaisuprosessissa osallistumalla Compasito-käsikirjan kustannusneuvotteluihin Lasten Keskuksen kanssa sekä yhteistyöverkoston kokoamiseen rahoituksen järjestämiseksi. Elina Nivala on avannut keskustelua Euroopan neuvoston suuntaan kääntämisluvan saamiseksi. Lupa Compasito-käsikirjan kääntämiseen suomen kielelle saatiin Euroopan neuvostolta joulukuussa Käsikirjan käännösprosessi jatkuu vuoden 2011 aikana. 2.6 Lasten verkkosivut Lapsiasiavaltuutetun lasten sivujen kohderyhmänä ovat alakouluikäiset ja tavoitteena tiedottaminen lapsen oikeuksista. Päätavoitteena oli vuonna 2010 lasten osallistumista edistävien toimintamallien kehittäminen. Niiden yhtenä tarkoituksena on ollut edistää sivujen käyttöaktiivisuutta. Vuoden 2010 lasten sivujen toiminnassa panostettiin erityisesti kummiryhmätoimintamallin, Sisu-kiertueen sekä teemasivujen toimintamallien kehittämisessä. Lisäksi aloitettiin Apua moneen ongelmaan -osion suunnitteleminen lastensivuille. Osion tarkoituksena on tarjota lapsille tietoa ja vertaistukea heitä mietityttävistä aiheista ja elämäntilanteista. Osion varsinainen toteutus tapahtuu vuoden 2011 aikana. Kummiryhmätoimintamallissa on mukana kahdeksan kummiryhmää. Toimintamallin tarkoituksena on saada kummiryhmät selkeillä ja konkreettisilla tehtävänannoilla aktiivisesti mukaan toimintaan heti lukukauden alussa sekä pitää kummiryhmät ajan tasalla lasten sivujen tapahtumista kuukausittain lähetettävän kummiryhmäkirjeen avulla. (Kummiryhmätoimintamallista tarkemmin liitteenä olevassa lasten sivujen omassa toimintakertomuksessa). 5

9 Sisu-kissa vieraili vuoden 2010 aikana yhteensä viidessä koulussa, keväällä Suolahdessa, Kuopiossa ja Tampereella sekä syksyllä Kokkolassa ja Kempeleessä. Sisu-kissan vierailujen tuloksena lasten sivuille ilmestyi koulujen oppilaiden ajatuksia ja kuvauksia siitä, mitkä paikat kouluun liittyvässä ympäristössä ovat mukavia ja mihin paikkoihin oppilaat toivovat parannusta kouluissaan. Vuoden 2010 aikana lasten sivuilla julkaistiin kolme uutta teemaa: Maailman paras koulu, Iloa eläimistä ja Köyhyys. Maailman paras koulu -teemasivuilla julkaistiin uutinen, jossa kerrottiin, millainen on lasten mielestä iloinen koulu sekä juttu vanhan ajan koulupäivästä. Lapset saivat myös itse kirjoittaa tarinoita maailman parhaasta koulusta, keskustelaa kiusaamisen ehkäisemisestä koulussa sekä äänestää, mihin koulun rahoja tulisi käyttää, jos koulu yllättäen saisi ylimääräistä rahaa. Iloa eläimistä -teema julkaistiin toukokuussa. Teemaan liittyen julkaistiin uutinen lemmikkieläinpuiston elämistä sekä haastattelu, jossa lapset kertoivat omista lemmikeistään. Teemasivuilla sai myös piirtää suosikkieläimensä, keskustella lemmikeistä tai omista lemmikkitoiveista, äänestää hauskinta eläintä sekä täyttää eläinaiheisen ristikon. Köyhyys oli sivujen teemana syksyn 2010 ajan. Teeman suunnittelua varten otettiin käyttöön uusi chat-toiminto. Chat-toiminnon perustamisen ajatuksena oli ensin keskustella yhden kummiryhmän kanssa köyhyydestä ja näin kuulla lasten toiveita ja ajatuksia teemaan liittyen. Kummiryhmäkeskustelusta tehtiin tiivistelmä, joka julkaistiin teemasivulla. Teeman tiimoilta haastateltavana oli MLL:sta Esa Iivonen, joka kertoi köyhyyden merkityksestä lapsille ja lapsiperheille Suomessa. Uutisen teemana oli köyhien lasten auttaminen ja keskustelua sivuilla käytiin köyhyyden merkityksestä ja tavoista auttaa köyhiä. Teemasivun äänestyksessä sai valita, mitä itse voisi lahjoittaa köyhien hyväksi. Teemasivuilla julkaistiin myös video lapsista, jotka asuvat Pakistanissa köyhissä oloissa. Alkuvuonna 2010 Lasten sivuilla oli Uudenvuoden ympäristölupaus -kilpailu, jonka järjestivät yhteistyössä lapsiasiavaltuutetun toimisto ja Luonto-Liitto. Kilpailun voittajiksi valittiin Pyykösjärven päiväkodin ympäristökerho Neulaset Oulusta ja MLL:n Tampereen osaston päiväkerhoryhmä Kipparit Tampereelta. Molempien ryhmien ympäristölupaukset olivat niin huolella tehtyjä, että kilpailuraati ei osannut valita yhtä voittajaa. Kippareiden ympäristölupaukset olivat hyvin monipuolisia ja tarkasti suunniteltuja ja Neulasten työssä lapsen äänen kunnioittaminen oli erinomaista. Palkinnoksi Neulaset ja Kipparit saivat tarroja ja lapsiasiavaltuutetun t-paidat, jotka Elina Nivala kävi toimittamassa päiväkoteihin henkilökohtaisesti. Lisäksi ryhmien kesken arvottiin Sieppo-lehden vuosikerta, jonka sai Neulaset. Sisu-tarrat lähetettiin myös hyvän kierrätysidean keksineelle Kuivasrannan päiväkodin Mustikat-ryhmälle. Lasten sivut olivat esillä monissa eri tapahtumissa, esimerkiksi ToukoFest -tapahtumassa ja Suomen Lasten Parlamentin alueellisissa istunnoissa. Lapsiasia-sivua on hyödynnetty lasten sivujen tiedottamisessa ja syksyllä 2010 lähetettiin Koulutuksen tutkimuslaitoksen kautta tiedote lasten sivuista kaikille Suomen kouluille. Lasten sivuilla oli kävijöitä vuonna 2010 (tammi-marraskuussa) yhteensä ja käyntejä Lasten sivuista neljä suosituinta sisältöä olivat sivun näyttökertojen ja yksittäisten kävijöiden mukaan lapsen oikeuksien peli, lapsen oikeudet, lasten elämää ja teemasivu. Lasten verkkosivujen toiminnasta on vastannut lapsiasiavaltuutetun toimistossa pääosin suunnittelija Mirkka Jalonen-Alava. Lastensivujen suunnittelu ja toteutustyössä on ollut mukana Agora Centeristä erityisesti Terhi Tuukkanen (päivitys- ja kummiryhmävastuu) 6

10 ja Jukka Varsaluoma (tekninen toteutus) sekä Medita Communication Oy:sta Arja Liinamaa (haastattelut). (Liitteenä lasten sivujen toimintakertomus 2010). 2.7 Osallistumista messuille ja tapahtumiin Kesäkuun alussa 15. kerran 2010 järjestetyssä ToukoFest -tapahtumassa oli aiempien vuosien tapaan mukana lapsiasiavaltuutetun toimiston osasto. ToukoFest on Keski- Suomen suurin nuortentapahtuma, johon osallistui n nuorta vuonna ToukoFestin teemana oli Tarmo, tuoden esille nuorten vaikuttamis- ja toimintamahdollisuudet. ToukoFest -tapahtuma oli kaksipäiväinen, jonka ensimmäisenä päivänä tapahtumassa vierailivat alakoululaiset ja toisena päivänä yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat, josta syystä toimiston osaston toteutustapa vaihteli näinä kahtena päivänä. ToukoFest ja marraskuussa vietetyssä My Way -tapahtumissa lapset ja nuoret vastasivat lapsiasiavaltuutetun toimiston kyselyyn, jossa kysyttiin vastaajan mielestä tärkeintä kasvattajaa, perustelua tälle sekä vastaajan toiveita kasvattajille. ToukoFesteillä kyselyyn vastasi 153 alakoululaista ja 78 yläkoululaista. Myös Nuorten Keski-Suomi ry:n organisoimat My Way -messut olivat kaksipäiväiset ja niihin osallistui n nuorta. Kuudennen vuoden teemana oli vaikuttavuus, aktiivisuus, osallisuus ja yrittäjyys. Messut sijoittuivat perinteisesti nuorten vaikuttamisviikolle. Kesäkuun kyselyn tulosten, lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajaryhmän kanssa käydyn keskustelun sekä SLP:n lapsiedustajien chat-keskustelun pohjalta esitti Elina Nivala lapsiasiavaltuutetun 5-vuotisjuhlassa puheenvuoron Lasten ja nuorten omia näkökulmia kasvatukseen. Elina Nivalan puheenvuoro on julkaistu lapsiasiavaltuutetun sivuilla. Kyselyt toimivat pohjana myös vuonna 2011 ilmestyvässä vuosikirjassa. Tapahtumissa lapsiasiavaltuutetun osaston suunnittelusta ja toteutuksesta vuonna 2010 vastasi Mirkka Jalonen-Alava ja Elina Nivala. 2.8 Lasten ja nuorten tapaamiset sekä esiintymiset lapsen oikeuksien merkeissä Lapsiasiavaltuutetun toimintavuoteen kuuluivat lasten ja nuorten tapaamiset, joita lapsiasiavaltuutetulla ja lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnalla oli useita laajasti ympäri Suomea. Maria Kaisa Aula osallistui 23 tapaamiseen ja lakimies Jaana Tervo tapasi lasten ja nuorten ryhmiä seitsemän kertaa. Ylitarkastaja Elina Nivala tapasi viisi kertaa ja suunnittelija/ylitarkastaja Mirkka Jalonen-Alava 12 kertaa. Toistuvimmat lasten ja nuorten tapaamiset liittyivät SLP-yhteistyöhön, nuorten neuvonantajaryhmän toimintaan sekä Selviytyjät-ryhmän tapaamisiin. Lisäksi tehtiin erilaisia vierailuja. Mirkka Jalonen-Alava osallistui Katten Samin kanssa toukokuussa 2010 leirikouluun Norjassa, jonne osallistui yhteensä neljä kuudetta luokkaa Suomesta ja Ruotsista. Yhtenä teemana leirillä olivat lapsen oikeudet. Vuoden 2010 aikana tavattiin yhteensä noin 660 lasta ja nuorta. (Liitteenä lapsiasiavaltuutetun ja toimiston henkilökunnan lasten ja nuorten tapaamiset). Ylitarkastaja Elina Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esiintyi vuoden 2010 aikana 51 ja Nivala 7 aikuisille suunnatussa tilaisuudessa. Esiintymisten aiheena olivat erilaiset 7

11 näkökulmat lapsen oikeuksiin ja ne liittyivät tiiviisti myös toimiston vaikuttamistyöhön. Lapsiasiavaltuutetun luentojen aineistona oli usein lasten näkökulma omiin oikeuksiinsa ja hyvinvointiinsa. Esitykset perustuivat Asiaa Aikuisille! -selvityksen tuloksiin. Lapsen oikeuksien päivän teemana oli yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus. Lapsiasiavaltuutettu ja Suomen UNICEF osallistuivat Rovaniemellä UNICEFkaupunkivuoden seminaariin ja tapahtumiin sekä julkistivat yhteisen kannanoton aiheesta. Toimiston muut työntekijät, lakimies Jaana Tervo, ylitarkastaja Anne Hujala, suunnittelija/ylitarkastaja Mirkka Jalonen-Alava ja ylitarkastaja Satu Siitari, esiintyivät yhteensä 13 tilaisuudessa. Liitteenä lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston henkilökunnan julkiset esiintymiset ja vierailut. 2.9 Kansainvälinen yhteistyö lasten ja nuorten osallistumiseen liittyen Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula ja suunnittelija Mirkka Jalonen-Alava osallistuivat Euroopan lapsiasiavaltuutettujen verkoston (ENOC) 14. vuosikokoukseen Strasbourgissa lokakuussa Kokouksen teemana oli Kuunnellaan lapsia ja otetaan heidät mukaan omien oikeuksiensa edistämiseen ja toimeenpanoon. Ensimmäistä kertaa lapsiasiavaltuutettujen kokouksen yhteydessä oli heidän nuorten neuvonantajiensa verkoston (ENYA) kokoontuminen sekä nuorten ja lapsiasiavaltuutettujen yhteinen keskustelu. Nuoret olivat jo verkkokeskusteluissa valmistautuneet neljän teemaa käsittelyyn (väkivalta, terveys, koulutus ja uudet teknologiat). Samoin lapsiasiavaltuutetut olivat pohjustaneet samoja teemoja. Näistä käytiin yhdessä vilkasta keskustelua. Suomesta mukana oli nuorten neuvonantajaryhmän itsensä äänestämät edustajat Anna Koivu ja Santeri Lohi. Maria Kaisa Aula toimi väkivalta-teeman keskustelun koordinoijana ja valmistelijana. Lisäksi hän on ENOC:n taloudenhoitaja ja työvaliokunnan jäsen. Mirkka Jalonen-Alava toimi nuorten koordinaattorina. Anna Koivu osallistui aktiivisesti väkivalta-teeman ja Santeri Lohi ja Mirkka Jalonen-Alava koulutusteeman keskusteluun. Suomen lähettiläänä Euroopan neuvostossa toimiva Irma Ertman järjesti Suomen osanottajille ja aikuisille vastaanoton omassa residenssissään. Strasbourgin pormestari piti vastaanoton kaikille osallistujille. Nuorten ohjelmaan kuului paljon tutustumista ja keskustelua teemoista sekä ENYA-verkkofoorumista välineenä. Lapsiasiavaltuutettujen pohjoismaisen kokouksen (Kööpenhamina ) aiheena oli lasten ja nuorten näkökulma lastensuojeluun ja sijaishuoltoon. Lapsiasiavaltuutetut laativat aiheesta yhteisen aloitteen, joka Suomessa lähetettiin sijaishuollon valvonnasta vastaaville viranomaisille. Lasten ja nuorten aseman vahvistaminen sijaishuollon valvonnassa oli esillä myös tapaamisessa Valviran edustajien kanssa joulukuussa sekä lastensuojelun laatusuosituksista annetussa lausunnossa. 8

12 3 Vaikuttamistyö 3.1 Yleistä Lapsiasiavaltuutetun vaikuttamistyössä kantavina teemoina vuoden aikana olivat tarve vahvistaa perheiden ongelmia ehkäiseviä palveluita sekä saada lasten tieto mukaan koulun ja palveluiden kehittämiseen. Työssä korostettiin, että Lasten osallistuminen ei ole ensisijaisesti kiinni rahasta vaan aikuisten asenteista ja toimintatavoista. Vuoden aikana aloitettiin yhteistyö lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa vuoden 2011 eduskuntavaalien teemoihin sekä hallitusohjelmaneuvotteluihin vaikuttamisessa. Mukana olivat aiemmat yhteistyötahot, joista tärkein on Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Tavoitteena oli vuoden aikana jo vaikuttaa niin, että talouden näkymien heikentyminen ei johtaisi leikkauksiin lasten ja perheiden palveluista tai etuuksista sen paremmin valtion kuin kuntienkaan päätöksenteossa. Eropalveluiden kehittämisaloitteella lapsiasiavaltuutettu toi myös esille lasten arjen tarpeita hallitusohjelmakeskusteluihin. Tärkeänä tavoitteena vuoden aikana oli lapsipolitiikan rakenteiden vahvistaminen valtioneuvostotasolla sekä pysyvien lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan yhteistyön johtamisen rakenteiden luominen politiikkaohjelman päättymisen jälkeen. Kuntayhteistyössä päällimmäisenä aiheena oli vaikuttaminen lastensuojelun laatuun. Myös perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako kytkeytyivät kuntavaikuttamiseen. Lapsiasianeuvottelukunnan lastensuojelujaosto perehtyi avoimen adoption mahdollisuuksiin, turvapaikanhakijalasten vastaanottoon sekä vankiperheiden lasten asemaan. Vammaisten lasten asioissa tehtiin yhteistyötä VAMLAS-säätiön ja YTRY-verkoston kanssa kansallisen VAMPO-ohjelman lapsinäkökulman vahvistamiseksi. Lausuntoja annettiin valtionhallintoon yhteensä 39 ja osallistuttiin yhdeksään valtionhallinnon työryhmään. 3.2 Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2010: Lapsen oikeudet Suomen esityslistalle Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2010 vuosikirjan yhtenä merkittävänä teemana oli lapsiasiavaltuutetun työn ensimmäisen viisivuotiskauden arviointi. Kirjan aiheina olivat lisäksi talouslaman lapsiin kohdistuvien haittojen lievittäminen sekä romanilasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten arjen haasteet. Vuosikirjassa esillä olivat myös koulun, pienten lasten palveluiden sekä eroperheiden palveluiden kehittäminen. Lapsen edun toteutumista ja toteuttamista suhdanteista riippumatta arvioivat haastatteluissa Kuntaliiton asiantuntija Sirkka Rousu, joka toi esille hyvin tehdyn suunnitelman merkitystä päätöksenteossa kunnissa, Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen, joka korosti tuloerojen kasvun kohdistuvan kipeimmin lapsiperheisiin sekä lastenpsykiatri Jukka Mäkelä, joka painotti lapsen yksilöllistä huomioon ottamista päiväkodissa ja koulussa. Vuosikirjan osiossa Lapset ja nuoret oman elämänsä asiantuntijoina Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman sekä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-ryhmän jäsenet korostivat nuorten omaa osuutta lastensuojelun kehittämisessä. Selviytyjät-ryhmä syntyi 9

13 vuonna 2008 Johanna Barkmanin projektin yhteydessä. Projektin aihe liittyi nuoriin lastensuojelun sijaishuollossa. Et sä ollutkaan sellainen, kuin luulin -artikkelissa Marika Manner, Mirikli Långström ja Leif Långström pohtivat romanilapsen ja -nuoren asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Artikkelissa romanipoliittista ohjelmaa valmistelleen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän sihteeri Hannele Syrjä toi esille lapsiasiavaltuutetun julkaisun Enemmän samanlaisia kuin erilaisia merkityksen romanilasten ja -nuorten oman äänen esiintuojana. Tutkijoiden Pekka Junkalan ja Sanna Tawahin toteuttamassa selvityksessä haastateltiin 36 eripuolella Suomea asuvaa romanilasta ja -nuorta. Vaikuttamista lapselle tärkeiden palveluiden kehittämiseen vuosikirjan osiossa Lastensuojelun Keskusliiton Neuvokeskus-projektin johtaja Heikki Koiso-Kanttila korosti erovanhemmille annettavan tuen merkitystä lapsen edun arvioinnissa. Lapsiasiavaltuutettu julkaisi marraskuussa 2010 yhdessä Lastensuojelun Keskusliiton ja Väestöliiton kanssa aloitteen Lapsen paras etusijalle eropalveluissa, jossa ehdotettiin ministeriöissä laadittaviksi eropalveluiden kansalliset kehittämislinjaukset aloitteessa esitettyjen periaatteiden pohjalta. Lapsiasiavaltuutettu julkisti syksyllä 2009 omat teesinsä Lasten varhaisten vuosien palveluista parempi kokonaisuus, jotka korostivat palveluiden kehittämistä kokonaisuutena lapsen edun näkökulmasta. Vuosikirjassa puheenvuoron saivat lisäksi Samu, Toni ja Janet Grundström. Janet Grundström on vertaistukea vammaisten lasten perheille tarjoavan Leijonaemotyhdistyksen projektityöntekijä. Artikkelissa todettiin yksiselitteisesti, että vammaisten lasten oikeuksissa ja palveluissa on parantamisen varaa. Lapsiasiavaltuutettu aloitti vuonna 2009 selvityksen, jossa kartoitettiin sairaalassa olevien, pitkäaikaissairaiden ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten tilannetta. Julkaisu aiheesta ilmestyy keväällä Vuosikirjassa haastateltiin myös monilapsisen perheen äitiä ja aktiivista kuntalaista Kaarina Torkkolaa, joka on tehnyt valtuustovuosinaan monia aloitteita kunnallisen lapsi- ja perhepoliittisen neuvoston perustamiseksi omassa kotikunnassaan Haapajärvellä. Haapajärven perusturvajohtajana toiminut Heleena Talala kertoi haastattelussa, että lapsiasianeuvosto hakee vielä toiminnallista muotoaan, mutta sen tehtäväksi on annettu kunnan hyvinvointisuunnitelman edellyttämä lasten ja nuorten hyvinvoinnin arviointi ja kehittäminen. Lapsiasiavaltuutettu on toimintansa alusta asti pitänyt yhteyttä tiiviisti useiden yhteistyötahojen kanssa. Lapsiasiavaltuutetun yhteistyötahot arvioivat vuosikirjassa myönteisesti ensimmäistä viisivuotiskautta. Lapsen oikeuksien tunnettuus on kasvanut ja lasten ja nuorten ääni on vahvistunut yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kokonaisnäkemys lasten arjesta on kehittynyt myös valtionhallinnossa. Yhteistyötahoista lapsiasiavaltuutetun toimintaa arvioivat LSKL:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi, LSKL:n erityisasiantuntija Auli Paavola, ohjelmajohtaja Inka Hetemäki Suomen UNICEF:sta, nuorisoasiainneuvos, nuorisoyksikön päällikkö Olli Saarela OKM:stä, MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, STM:stä KASTE-ohjelman lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämisteeman ohjelmajohtaja, kehittämispäällikkö Riitta Viitala, pääsihteeri Kalevi Virtanen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta sekä Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaa 2010 painettiin 3000 kappaletta. Ensimmäistä kertaa samaan vuosikirjajulkaisuun oli yhdistetty sekä suomen- että ruotsinkielinen osio. Vuosikirjan tiivistelmä oli kirjoitettu suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi ja 10

14 pohjoissaameksi. Vuosikirjajulkaisu jaettiin tasavallan presidentti Tarja Haloselle, ministereille, kansanedustajille, valtionhallinnon virkamiesjohdolle, ministereiden avustajille, lapsiasianeuvottelukunnalle ja muille vastaaville toimijoille, lapsi-, nuoriso-, ja perheasiain järjestöille, yliopistoille, jokaiseen kuntaan, saamelaiskäräjien jäsenille sekä muille toiminnasta kiinnostuneille yhteistyötahoille ja sidosryhmille. Vuosikirja luovutettiin ministeri Paula Risikolle ja valtioneuvoston lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman ministeriryhmälle Vaikuttaminen valtionhallinnossa Valtioneuvoston piirissä lapsiasiavaltuutetun tärkein yhteistyökumppani oli lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma. Lapsiasiavaltuutetun tavoitteena oli vuoden aikana tukea pysyvien lapsipolitiikan rakenteiden luomista valtioneuvostoon politiikkaohjelman päättymisen jälkeen vuonna Tässä tarkoituksessa tuettiin valtionhallinnossa vahvempaa lasten hyvinvoinnin seurantaa, päätösten lapsivaikutusten arviointia, lasten osallistumisen edistämistä ja lapsen oikeuksien tiedotusta. Lapsiasiavaltuutettu oli puheenjohtajana Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit - työryhmässä, jonka tulokset käsiteltiin politiikkaohjelman ministeriryhmässä marraskuussa Lapsiasiavaltuutettu oli jäsenenä lapsen oikeuksien kansallista viestintästrategiaa laatineessa työryhmässä, joka luovutti ehdotuksensa ministeri Wallinille maaliskuussa Lisäksi lapsiasiavaltuutettu oli mukana lapsi- ja nuorisopolitiikan hallinnon rakenteet -työryhmässä, joka ehdotti kolme vaihtoehtoa pysyviksi ministeriötason rakenteiksi lasten, nuorten ja perheiden politiikan koordinaatioon. Yhteistyötä politiikkaohjelman kanssa tehtiin myös lapsivaikutusten arvioinnin tilaa Suomessa koskevan tutkimuksen tekemisessä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistui vuoden aikana politiikkaohjelman työryhmien lisäksi seuraavien valtionhallinnossa lainsäädäntöä tai muita toimenpiteitä valmistelevien työryhmien työhön: - Työryhmä EN:n lasten seksuaalisen hyväksikäytön vähentämistä koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi (OM) (Jaana Tervo) - Kansallista kuritusväkivallan vastaista toimintaohjelmaa laativa työryhmä (STM) (Maria Kaisa Aula) - Kuvaohjelmalainsäädännön uudistus (OPM) (Maria Kaisa Aula) - Talouden kasvun edellytyksiä selvittävä työryhmä (VNK) (Maria Kaisa Aula) - Päihdeperheiden lasten palveluiden parantamista arvioiva työryhmä (STM) (Maria Kaisa Aula) - Vanhempainvapaatyöryhmä (STM) (Maria Kaisa Aula puheenjohtajana) Lisäksi lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistui seuraaviin valtionhallinnon yhteistyöverkostoihin: - Syrjinnän seurantaryhmä (SM) (Anne Hujala) - YES 3 -hankkeen johtoryhmä (SM) (Elina Nivala) - Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman johtoryhmä (Maria Kaisa Aula) - Kouluruokahankkeiden johtoryhmä (MMM) (Maria Kaisa Aula/ Elina Nivala) - Tietoturvapäivän ohjausryhmä (LVM) (Elina Nivala) 11

15 Lapsiasiavaltuutettu avasi vuoden 2010 tietoturvapäivän, jonka aiheena oli lasten internet-turvallisuus. Lapsiasiavaltuutettu ja Pelastakaa Lapset ry. vetosivat aloitteessaan päätoimittajiin lasten yksityisyyden suojan kunnioittamiseksi, kun heidän kuviaan julkaistaan. Vaikuttamistyössä tärkeä teema vuoden aikana oli perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistukseen vaikuttaminen. Tähän liittyen ylitarkastaja Elina Nivala osallistui Nuorisoasiain neuvottelukunnan Peruskoulu työryhmän kokouksiin. Lausunnossa OKM:lle lapsiasiavaltuutettu korosti lapsen oikeuksien näkökulmaa ja lasten ja nuorten kuulemista koulussa ja opetukseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa. YES 3 -hankkeessa lapsiasiavaltuutetun toimisto oli yhteistyökumppanina lasten ja nuorten kokemaa syrjintää selvittäneessä hankkeessa. Siinä hyödynnettiin aineistona toimiston aiemmissa romani- ja saamelaislapsia koskevissa selvityksissä saatuja tuloksia. Elina Nivala osallistui lisäksi Itä-Suomen yliopiston lehtorin tehtävässään tutkimushankkeeseen, joka julkaistiin Vanhempainvapaajärjestelmää uudistavan työryhmän työssä lapsiasiavaltuutetun tavoitteena oli edistää pienten lasten varhaisten vuosien palveluista vuonna 2009 tehdyn aloitteen mukaisesti mm. vanhempainvapaan pidentämistä. Vaikuttamistyössä tavoitteena oli myös lasten päivähoidon, esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen paremmin kokonaisuutena. Tähän liittyen tehtiin eri tahojen kanssa yhteinen aloite STM:lle varhaiskasvatuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen vauhdittamiseksi. Vanhempien päihteidenkäytön lapsille aiheuttamien haittojen vähentäminen oli esillä maaliskuussa yhdessä A-klinikkasäätiön ja Lasinen Lapsuus -hankkeen kanssa järjestetyssä seminaarissa eduskunnassa Seminaari myötävaikutti päihdeperheiden lasten asemaa selvittävän työryhmän perustamiseen samana keväänä. Lapsiköyhyyden vähentäminen ja vaikuttaminen valtion päättäjiin oli aiheena eri tahojen yhteisessä seminaarissa myös Lapsen paras etusijalle eropalveluissa Lapsiasiavaltuutetun yhtenä tavoitteena on saada seuraava hallitus sitoutumaan eropalveluiden kehittämiseen lapsen edun näkökulmasta. Lapsioikeudellisia palveluita sekä näiden yhteydessä erotilanteen neuvovia ja ohjaavia tukipalveluita tulee kehittää kansallisesti kokonaisuutena sekä kuntien yhteistyönä alueellisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön tulisi yhteistyössä ottaa perheiden ja lasten suojeleminen ja tukeminen erotilanteissa sekä pitkittyneissä huoltoriidoissa yhdeksi painopistealueeksi. Lapsen paras etusijalle eropalveluissa eropalveluiden kehittämisaloitteessa on esitetty periaatteet, joiden pohjalta lapsiasiavaltuutettu, Väestöliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto ehdottavat, että ministeriöt laatisivat eropalveluiden kansalliset kehittämislinjaukset. Kehittämislinjauksen tavoitteiksi ehdotetaan 1) Palvelujen suuntaamista eron varhaiseen vaiheeseen, 2) Lapsen näkökulman esiin nostamista, 3) Sovittelevaa työotetta palveluissa ja oikeuskäsittelyssä, 4) Tehokkaampia keinoja puuttua pitkittyneisiin huoltoriitoihin, 5) Tehokasta tiedottamista palveluista, niiden 12

16 hyödyistä sekä eron riskeistä, 6) Palveluita myös parisuhteen tukemiseen sekä perhevalmennusta, 7) Täytäntöönpanosovittelun kehittämistä, 8) Tarvittaessa pitempiaikaista, monimuotoista tukea, 9) Alueellisesti kattavia tasalaatuisia palveluita, 10) Varhaisen tuen rahoituksen turvaamista valtion budjetissa ja 11) Kehittämis- ja tutkimustyöhön panostamista. Eropalveluiden kehittämisaloite julkistettiin kansallisessa erofoorumissa Se luovutettiin oikeusministeri Tuija Braxille sekä peruspalveluministeri Paula Risikolle. Eropalveluiden kehittämisaloitteen pohjalta lapsiasiavaltuutettu, Väestöliiton sekä Lastensuojelun Keskusliiton edustajat tapasivat oikeusministeri Tuija Braxin tammikuussa Oikeusministeri Brax otti kiinnostuksella vastaan aloitteen lapsiperheiden eropalveluiden kehittämisestä lapsen edun näkökulmasta. Julkaisua painettiin 1500 kappaletta ja se lähetettiin keskeisille kansallisille toimijoille. Julkaisu on myös luettavissa verkkoversiona lapsiasiavaltuutetun sivuilla (julkaisuja 2010:4). 3.5 Vaikuttaminen lastensuojelun laadun parantamiseksi Yhteistyössä Kuntaliiton kanssa tärkeimpänä aiheena vuoden aikana oli vaikuttaminen lastensuojelun laadun parantamiseksi. Lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliitto ja Kuntaliitto laativat yhteisen julkaisun Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin? Puheenvuoro lastensuojelun vaikuttavuudesta. Sen taustalla oli havainto siitä, että lastensuojelu ei pysty turvaamaan kaikille sijoitetuille lapsille hyvään lapsuuteen kuuluvaa turvallisuutta ja pysyvyyttä. Aihe on inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti erittäin ajankohtainen. Puheenvuoro pyrki nostamaan esiin lastensuojelun ja sijaishuollon ehkäisevää luonnetta ja vahvistamaan lapsen asioita edistävää ja lapsen arvon tunnistavaa lastensuojelua. Puheenvuorossa myös esitettiin lastensuojelun tiedontuotantoa vahvistettavaksi ja lastensuojelun rakenteita kehitettäväksi. Selvitys tilattiin perhekuntoutuskeskuksen johtaja Aila Puustinen- Korhoselta ja sosiaalityön professori Tarja Pösöltä. Tämä selvitys julkistettiin Lastensuojelun vaikuttajafoorumissa toukokuussa Sen selvityksen myös toivottiin antavan aineksia jatkokeskusteluun lainsäätäjien, kuntapäättäjien sekä lasten ja perheiden hyväksi työskentelevien ammattilaisten keskuudessa. Selvitys on julkaistu lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla (julkaisuja 2010:3). 3.6 Lapsiasiavaltuutetun antamat lausunnot Vuoden 2010 aikana annettiin kaiken kaikkiaan 39 lausuntoa. Annettujen lausuntojen lukumäärä pysytteli kutakuinkin samana kuin vuonna Eri ministeriöille lausuntoja annettiin 24 ja eduskunnan valiokunnille yhteensä 5. Merkittävä uusi kokonaisuus lausunnoissa oli maahanmuuttajien kotouttamista ja vastaanottoa koskevat lakien uudistukset, joissa lapsiasiavaltuutettu korosti lapsen mielipiteen selvittämistä YK-sopimuksen 12 artiklan mukaisesti. Lausunnot huomioitiin hyvin lakiuudistuksissa. Ihmisoikeusinstituutioiden kehittäminen lapsinäkökulmasta oli laajasti esillä yhdenvertaisuuslain, yhdenvertaisuusdirektiivin ja uuden ihmisoikeusinstituution perustamista koskevissa lausunnoissa. Lapsiasiavaltuutetun kannalta tärkeä 13

17 oli myös vaikuttaminen kansalliseen romanipoliittiseen ohjelmaan lasten osallistumisen vahvistamiseksi. Annetut lausunnot: Lausunto luonnoksesta Euroopan neuvoston yleissopimukseksi koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa Lapsiasiavaltuutetun lausunto Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta (STM:n selvityksiä 2009:48) Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän selvityksestä Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuus ja valvonta. Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2009: Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kysely ihmisoikeuksista oikeudenkäytössä, erityisesti alaikäisiä koskevasta oikeudenkäytöstä Lapsiasiavaltuutetun kannanotto perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiseen Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle; STM:n lausunto ulkoasiainministeriölle Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportista kidutuksen vastaiselle YK:n komitealle Lapsiasiavaltuutetun lausunto edunvalvonta-asioiden selvitystyöryhmän ehdotuksesta holhoustoimesta annetun lain ja holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetun lain muuttamiseksi Kirje venäjän lapsiasiavaltuutetulle Kommenttilausunto Euroopan neuvostolle asiakirjasta 4th Draft of the Council of Europe, Guidelines on Child-Friendly Justice Lausunto yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskevasta toimikunnan mietinnöstä; OM 12/42/ Lausunto ulkoasiainministeriölle; luonnos Euroopan Neuvoston yleissopimukseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja niiden vastaista toimintaa koskevaksi yleissopimukseksi Lausunto ulkoasiainministeriölle; YK; kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus; komitean Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportista antamien loppupäätelmien kohdan 16 täytäntöönpanon seuranta Statement to James Anaya, UN Special Rapporteur on the Situation of Human Rights and Fundamental Freedoms of Indigenous Peoples Lausunto opetusministeriölle työryhmän muistiosta. Uusi kuvaohjelmalainsäädäntö Lapsiasiavaltuutetun lausunto; Valtioneuvoston kirjelmä (U44/2008/jatkokirjelmä) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 37/2010 laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden lopettamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Kommenttilausunto sosiaali- ja terveysministeriölle; Yleissopimus lapsen oikeuksista/ Aloite laatia yksilövalitusmekanismin perustava valinnainen lisäpöytäkirja sopimuksineen; Suomen kanta. 14

18 Lausunto ulkoasiainministeriölle; YK; OHCR; CAT; Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportti kidutuksen vastaiselle komitealle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kotouttamisen edistämisestä Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta Lausunto oikeusministeriölle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi eduskunnan oikeusasiamiehestä ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annettujen lakien muuttamisesta Lapsiasiavaltuutetun lausunto ihmisoikeusinstituutiotyöryhmän mietinnöstä Lapsiasiavaltuutetun vastaus Euroopan komissiolle kyselyyn lapsen oikeuksista Euroopan Unionissa Lapsiasiavaltuutetun lausunto selvityksestä "Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportti." Lausunto Raha-automaattiyhdistykselle Imetystuki ry:n hakemuksesta Esteetön imetys ( ) Lapsiasiavaltuutetun lausunto alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän muistiosta Lapsiasiavaltuutetun lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista Lapsiasiavaltuutetun lausunto; HE 78/2010 laiksi rikoslain 21 luvun 16 :n muuttamisesta; Alaikäiseen ja läheiseen kohdistuneiden rikosten säätäminen virallisen syytteen alaisiksi Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallintovaliokunnalle; K17/2010 Kansallinen ihmiskaupparaportoija, Kertomus; Ihmiskauppa ja siihen liittyvät ilmiöt sekä ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen Suomessa Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä laiksi kotoutumisen edistämisestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 185/2010) Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle opiskeluhuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lapsiasiavaltuutetun lausunto äänioikeusikärajatyöryhmän raportista "Nuorten ääni - aikuisten uurna?" Oikeusministeriön julkaisuja 49/ Lausunto ulkoasiainministeriölle lapsen oikeuksia ja lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa koskeva YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselma 13/ Lausunto ulkoasiainministeriölle EN:n ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle (HE 190/2010 vp) uudeksi kuvaohjelmalainsäädännöksi Lapsiasiavaltuutetun asiantuntijakuuleminen eduskunnan sivistysvaliokunnassa Hallituksen esityksestä eduskunnalle (HP 190/2010 vp) uudeksi kuvaohjelmalainsäädännöksi Kannanotto lapsen oikeuksista uskonnollisissa yhteisöissä Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lastensuojelun laatusuosituksista. 15

19 3.7 Lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasianeuvottelukunnan aloitteet Lapsiasiavaltuutettu teki toimintavuoden aikana 5 aloitetta. Näitä on käsitelty jo edellä vaikuttamista koskevissa kohdissa. Tärkein oli eropalveluiden kehittämistä koskeva aloite. Aloitteet olivat seuraavat: Vapausrangaistusta suorittavan henkilön perheen toimeentulon turvaaminen Vetoomus lasten yksityisyyden suojan kunnioittamiseksi heidän kuviaan julkaistaessa Lapsiasiavaltuutetun kannanotto hallintovaliokunnalle hallituksen esityksestä 240/2009 vp laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi (yksin tulevien maahanmuuttajalasten iän arviointi kokonaisvaltaisesti) Lapsiasiavaltuutetut peräävät sijaishuollon valvontaan lapsinäkökulmaa Vetoomus laajapohjaisen työryhmän asettamiseksi laatimaan uutta varhaiskasvatuslainsäädäntöä Aloite eropalveluiden kehittämiseksi lapsen edun näkökulmasta. Lapsiasianeuvottelukunnan lastensuojelujaosto perehtyi vuoden aikana avoimen adoption käyttöön lastensuojelun välineenä, yksin tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanoton siirtämiseen osaksi lastensuojelupalveluita sekä vankiperheiden lasten aseman parantamiseen. Vankiperheitä koskeva aloite valmistui vuoden 2011 alussa. Anne Hujala osallistui lisäksi vankiperheverkoston työhön ja lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula esiintyi vankiperheverkoston seminaareissa vuoden aikana. Lapsiasianeuvottelukunta teki aiheista seuraavat aloitteet: Lapsiasianeuvottelukunnan kannanotto yksin maahan tulevien turvapaikanhakijalasten vastaanoton kehittämisestä Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan yhteistyö vakinaistettava valtionhallinnossa Lapsiasianeuvottelukunnan aloite ns. lastensuojelullisesta adoptiosta ja eräistä muista adoptioon liittyvistä seikoista. 3.8 Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle sekä lasten oikeusturvan kehittäminen ja parantaminen Lapsiasiavaltuutettu valmistautui vuoden aikana raportoimaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle lapsen oikeuksien tilasta Suomessa. Kyseessä oli ensimmäinen lapsiasiavaltuutetun oma raportti YK-komitealle. Tätä varten koottiin laajasti lapsiasiavaltuutetun viisivuotisen työn aikana tehtyjä raportteja ja selvityksiä sekä konkretisoitiin toimenpide-ehdotuksia. Raportin valmistelusta vastasi lakimies Jaana Tervo. Raportti valmistui käännettäväksi aivan vuoden lopulla ja toimitettiin YKkomitealle vuoden 2011 alussa. Liittyen YK-raporttiin lapsiasiavaltuutettu selvitti lasten ja nuorten oikeusturvan kehittämistä Suomessa. YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli aiemmin vuonna 2005, että lapsiasiavaltuutetulla tulisi olla mahdollisuus ottaa vastaan ja tutkia lasten tekemiä valituksia. Muutos edellyttäisi kuitenkin tarkkaa selvittelyä ja erityisesti henkilöstöresurssien lisäämistä, josta syystä lapsiasiavaltuutettu piti parempana lapsen 16

20 oikeuksien valtavirtaistamista osaksi muiden valvojien toimintaa niin, että lasten tosiasialliset mahdollisuudet ottaa ihmisoikeustoimijoihin ja lainvalvojiin yhteyttä paranisivat. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa tehtiin vuoden 2010 aikana liittyviä selvityksiä sekä aloitettiin tätä tavoitteleva yhteistyö eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston kanssa. Lapsiasiavaltuutettu teki keväällä 2010 kyselyn ihmisoikeus- ja laillisuusvalvojille selvittääkseen, kuinka lapsiystävällisiä toimijoiden valitus- ja kantelumekanismit ovat. Kysely osoitti sen, että lapset ottavat asiassaan erittäin harvoin itsenäisesti yhteyttä ja mahdollisuudet lasten itsenäisiin yhteydenottoihin ovat puutteelliset, sillä järjestelmä on hajanainen eikä Suomessa ole kehitetty riittävästi lasten ja nuorten osallisuutta tukevia oikeusturvakeinoja. Lapsiasiavaltuutettu on käynnistänyt yhteistyötä ihmisoikeus- ja laillisuusvalvojien kanssa tarkoituksena auttaa lapsiystävällisten palvelun kriteereiden luomisessa, viranomaisten kouluttamisessa sekä tiedottamisessa lapsille heidän käytettävissään olevista oikeusturvakeinoista. Tähän liittyy myös lapsiasiavaltuutetun keväällä 2010 aloittama selvitys potilasasiamiestoiminnan lapsiystävällisyydestä. Valtion valvonta- ja oikeusturvaviranomaiset näyttivät edellä mainitun kyselyn vastauksissaan olettavan, että potilas- ja sosiaaliasiamiehet paikallistason toimijoina ohjaisivat ja neuvoisivat lapsia ja nuoria oikeusturva-asioissa. Potilasasiamiesselvityksessä kävi ilmi, että lasten ja nuorten itsenäiset yhteydenotot ovat marginaalisia eivätkä pääasiassa aikuisten käyttöön tarkoitetut oikeusturvakeinot ole lapsiystävällisiä. Asiamiesten itsenäinen ja riippumaton toiminta asema ei myöskään ole riittävän vahva ja monin paikoin terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköissä ei asiamiehille ole varattu riittävästi toimintaresursseja. Sosiaaliasiamiesten toiminnan lapsiystävällisyydestä lapsiasiavaltuutettu on tehnyt selvityksen vuonna 2008 ja se on luettavissa lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla. Potilasasiamiesselvitys julkaistaan keväällä 2011 lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla. Lasten ja nuorten terveydenhuoltoon liittyvät oikeusturvakysymykset sekä itsessään terveydenhuollon kehittäminen lapsiystävällisempään suuntaan olivat yhtenä lapsiasiavaltuutetun teemana vuoden 2010 aikana. Lapsiasiavaltuutettu aloitti yhteistyötä Suomen NOBAB ry:n kanssa. Yhteistyön yhtenä tavoitteena on tehdä Suomessa laajemmin tunnetuksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvia lasten sairaanhoidon standardeja. Tarkoituksena on myös korostaa lapsen oman mielipiteen ja kokemuksen huomioon ottamista ja merkitystä hoitoa suunniteltaessa, toteutettaessa ja kehitettäessä. Useissa lapsiasiavaltuutetulle tulleissa kansalaisyhteydenotoissa on tuotu esille erityisen ongelmallisena että, edelleen lasten vanhempien läsnäoloa sairaalassa lapsen tukena ja turvana on rajoitettu ja vanhemmilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi yöpyä lapsen luona sairaalassa. Toinen keskeinen ongelma on ollut se, että lasten sairaanhoitoa yritetään siirtää aikuisten osastoille. Lapsella on Eurooppalaisen Lapsen oikeudet sairaalassa -linjauksen mukaan oikeus tulla hoidetuksi muiden samassa kehitysvaiheessa olevien lasten kanssa. Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvojahankkeen kanssa on tehty yhteistyötä. Lapsiasiavaltuutettu oli hankkeen kanssa järjestämässä seminaaria Lapsen oikeus osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa. Edunvalvojahankkeessa pyritään kehittämään lastensuojelun edunvalvontaa sekä lapsen edunvalvontaa häntä koskevissa rikosasioissa huoltajan ollessa estynyt puolueettomasti valvomaan lapsen etua. 17

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Hyvä lapsuus kaikille! Lapsiasiavaltuutetun visio Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Internetjulkaisu on luettavissa

Lisätiedot

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen

Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen Ajankohtaista - 14 päivän jälkeen 1 Mission possible: access on, ilmatilaa on 2 Painopisteet Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lapsiystävällinen työelämä Lasten Suomi - kuuleminen, kohtaaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Viestintä ja tiedon tuottaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä - ajankohtaista lapsiasiavaltuutetun työssä

Viestintä ja tiedon tuottaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä - ajankohtaista lapsiasiavaltuutetun työssä Viestintä ja tiedon tuottaminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä - ajankohtaista lapsiasiavaltuutetun työssä Jouko Laaksonen, ylitarkastaja, lapsiasiavaltuutetun toimisto Nuorten tieto- ja

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:1

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:1 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:1 sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Sisältö Lapsiasiavaltuutetun

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2013

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2013 3.3.2014 Lapsiasianeuvottelukunnan toimintakertomus 2013 Valtioneuvosto asetti 31.8.2011 lapsiasianeuvottelukunnan kaudelle 1.6.2011 31.8.2015. Lapsiasianeuvottelukunnan tehtävänä on lapsiasiavaltuutetusta

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus

Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus Lasten parlamenttitoiminta ja lapsuus Valmistelijoiden ja päättäjien syitä Ollaanhan se nähty, nuoret ottavat kantaa vääriin asioihin. Ei niitä nuoria kiinnosta, eiväthän ole ottaneet yhteyttäkään. Anu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä LAUSUNTO Helsinki 3.6.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö (15.4.2014) OKM/81/040/2012 Asia: OKM059:00/2012 varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA Päivi Honkatukia & Lasse Siurala Nuorisotyön kehittämisverkoston koordinaatioryhmä 15.6.2010 HANKKEEN ETENEMINEN

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina

Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Lapset ja nuoret kuntalaisina ja vaikuttajina Maria Kaisa Aula Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi kunta- ja palvelumuutoksissa seminaari 11.6.2008 Suolahtisalissa 1 Uutta lapsipolitiikkaa Suomessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2

Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2013:2 sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Sisältö Lapsiasiavaltuutetun

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot