Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:1

Transkriptio

1 Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:1

2 sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Sisältö Lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2012:1 Julkaisija Lapsiasiavaltuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskylä Puhelin: Faksi: Sähköposti: Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Colourbox Muut kuvat Colourbox, istockphoto, Pixmac, 123rf Julkaisun kuvituksena käytetyt valokuvat eivät liity selvitykseen, eli tekstissä esiintyvät sitaatit eivät ole kuvissa olevien lasten ja nuorten ajatuksia. ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) PDF julkaistu verkossa Lapsiasiavaltuutetun esipuhe... 3 Arvioita toimintaympäristöstä vuonna Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2012 viestit päättäjille... 5 Aikuinen: Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!... 6 Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia!... 7 Lasten ja nuorten oikeusturva paremmaksi!... 8 Lapsinäkökulmaa terveydenhuoltoon ja vammaispolitiikkaan... 9 Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ja seuraa erilaisten ohjelmien toteutumistaa Yhteistyöverkostoja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseen Lapset ja nuoret toimiston neuvonantajina Viestintä ja verkostoituminen Hallinto ja talous Hyvä lapsuus kaikille! lapsiasiavaltuutetun strategia Lapsiasiavaltuutetun toimiston tehtävä Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

3 esipuhe Lapsiasiavaltuutetun esipuhe Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, itsenäisesti mutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Jyväskylässä Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu Lapsiasiavaltuutetun tehtävä on edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Teemme työtä selvittämällä lasten ja nuorten mielipiteitä, välittämällä niitä päättäjille, tiedottamalla lapsen oikeuksista, seuraamalla lasten hyvinvointia sekä vaikuttamalla päättäjiin aloittein sekä lausunnoin. Mielipidevaikuttaminen ja verkostoituminen sekä lasten ja nuorten tapaamiset ovat viisihenkisen toimistomme työn arkea. Vuonna 2012 toimintamme keskittyy kolmeen teemaan. Ensinnäkin rohkaisemme päättäjiä ja lasten kanssa työskenteleviä aikuisia sekä palveluiden kehittäjiä oppimaan lasten ja nuorten kokemustiedosta. Toiseksi edistämme lasten ja nuorten oikeusturvaa. Kannustamme ihmisoikeus- ja oikeusturvaviranomaisia sekä palveluiden järjestäjiä tiedottamaan toiminnastaan lapsille ja nuorille ymmärrettävästi sekä toimimaan muutenkin lapsiystävällisesti. Kolmantena teemanamme on ihmisoikeuskasvatuksen ja lapsen oikeuksien tietämyksen edistäminen niin järjestöissä, kouluissa kuin lasten kanssa työskentelevien koulutuksessakin. Euroopan neuvoston opas ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisiin menetelmiin (Compasito) ilmestyi vuoden alussa suomeksi. Edistämme sen leviämistä laajassa yhteistyöverkostossa. Lasten ja nuorten mielipiteet näkyvät tänä vuonna kahdessa julkaisussamme. Kuurojen ja huonokuuloisten lasten kokemuksia kartoittanut selvitys julkaistaan keväällä. Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -kiertueella tavattiin viime vuonna 120 sijaishuollossa olevaa lasta ja nuorta. Kiertueen tuloksista julkaistaan raportti alkusyksystä. Kuntavaaleihin vaikuttamiseen valmistaudumme jo hyväksi koetun yhteistyöverkoston kanssa. Kokoamme vaikuttamisen tueksi lasten ja nuorten mielipiteitä Suomen Lasten Parlamentin sekä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Nuva ry:n kautta. Lapsiasiavaltuutetun tukena toimiva lapsiasianeuvottelukunta seuraa ja vaikuttaa kuntauudistukseen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näkökulmasta. PS. Toimistomme strategian päälinjat löydät suunnitelman lopusta sekä strategian kokonaisuudessaan Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

4 Vaikuttaminen Arvioita toimintaympäristöstä vuonna 2012 Myönteistä l Monialainen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on saanut enemmän jalansijaa. l Uusi kansallinen ihmisoikeusinstituutio vahvistaa alan viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä. l Tietoisuus lastensuojelun laatuongelmista on vahvistunut. l Kouluympäristössä suhtautuminen lasten osallistumiseen on myönteistä. Riskejä l Julkisen talouden tiukkuus uhkaa heikentää lasten ja perheiden palveluita. l Eteneekö kuntauudistuksessa palveluiden yhdenvertainen saatavuus? l Valvovien viranomaisten liian pienet resurssit ja pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. l Lisääntyykö erilaisuuden oudoksunta? Mahdollisuuksia l Lasten mielipiteiden selvittäminen ja huomioon ottaminen ei ole ensisijaisesti kiinni rahasta vaan aikuisten asenteista ja toimintatavoista. l Kasvatuskumppanuuden vahvistuminen ja yhteistyö vanhempien kanssa koulussa ja varhaiskasvatuksessa. l Ihmisoikeuskasvatuksen vahvistuminen perusopetuksen opetussuunnitelmissa. l Päätösten lapsivaikutusten arvioinnin eteneminen. l Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä lisääntyvä lasten kokemustiedon kysyntä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

5 Vaikuttaminen Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2012 viestit päättäjille Lapsiasiavaltuutetun toimisto vaikuttaa aloittein, lausunnoin, julkisin kannanotoin, selvitysten ja julkaisujen sekä puheiden ja luentojen kautta sekä verkostoimalla toimijoita yhteistyöhön. Lapsiasiavaltuutetun toimiston ohjeet aikuisille, päättäjille ja viranomaisille: l Opi hyötymään lasten ja nuorten kokemustiedosta toiminnan kehittämisessä! l Tiedota toiminnastasi lapsille ja nuorille heille ymmärrettävällä tavalla! l Selvitä lasten ja nuorten näkökulmaa palveluiden laatuun! l Ota selvää lasten ja nuorten hyvinvoinnista kysymällä myös heiltä itseltään! l Ennakoi päätöstesi vaikutuksia lapsiin ja nuoriin! l Monialaisella kumppanuudella ja johtamisella ehkäistään lasten pahoinvointia! l Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi! l Jokainen kasvattaa esimerkillään! Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

6 Vaikuttaminen Aikuinen: Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta! Lapsiasiavaltuutettu rohkaisee eri hallinnonalojen ja palveluiden suunnittelijoita, päättäjiä ja ammattilaisia ottamaan selvää lasten ja nuorten kokemustiedosta. Lasten kokemustieto auttaa aikuisia palveluiden kehittämisessä. Niin koulussa, terveyspalveluissa, sosiaalipalveluissa kuin vapaa-ajan ja liikennepalveluissakin tulee kerätä lasten palautetta ja mielipiteitä sekä olla vuorovaikutuksessa ammattilaisten kanssa. Keskeistä on parantaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ja palveluita suunnittelevien aikuisten osaamista ja vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tulee luoda menetelmiä lasten ja nuorten palautteen säännönmukaiseen keräämiseen sekä kohentaa lasten ja nuorten osallistumisrakenteiden toimivuutta (oppilaskunnat, lasten parlamentit, nuorisovaltuustot). Lastensuojelun ja sijaishuollon laatuun tuodaan lasten ja nuorten omaa näkökulmaa julkaisemalla syksyllä Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -kiertueen raportti. Kiertueen aikana syksyllä 2011 tavattiin 120 sijaishuollon asiakkaana olevaa lasta ja nuorta ja kerättiin heidän kokemuksiaan. Yhteistyökumppaneina ovat Pesäpuu ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kiertueen kokemusten pohjalta laaditaan raportin lisäksi Vaalimisohjelma eli ohjeet sijaishuollossa toimiville aikuisille lasten ja nuorten kohtaamiseen. Vuoden aikana ilmestyy lisäksi Pesäpuu ry:n julkaisemana USUS-käsikirja sijaishuollossa olevien lasten parissa toimiville aikuisille. Tämä on jatkoa syksyllä 2011 ilmestyneelle sijaishuollossa olevien nuorten USUS-käsikirjalle. Varmistetaan nuorten käsikirjan kääntäminen tarpeellisille kielille. Tuetaan yhteistyössä Pesäpuu ry:n sekä THL:n kanssa (valtion koulukodit) uusia tapoja lasten ja nuorten omaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen sijaishuollon yksiköiden arjessa ja laadun määrittämisessä (esim. asiakasraadit tai oppilaskuntatyyppiset toimijat). Lapsiasiavaltuutettu valmistelee vuoden aikana lasten ja nuorten palveluiden laatu -kriteerit. Valmistelussa tehdään yhteistyötä lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n kanssa. MLL hyödyntää työssä Lasten ja nuorten puhelimen kautta kerättyä lasten ja nuorten kokemusta ammattilaisten kohtaamisesta. Lapsiasiavaltuutetun nuoret neuvonantajat sekä Suomen Lasten Parlamentin edustajat osallistuvat kriteereiden valmistelutyöhön. Lapsiasiavaltuutettu sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekevät yhteistyötä vaikuttaakseen sosiaali- ja terveysalan lasten kanssa työskentelevien ammattien koulutussisältöihin. Tavoitteena on, että koulutussisällöissä otetaan huomioon lapsen oikeudet, lasten kokemustiedon hyödyntäminen sekä lapsille ja nuorille tiedottaminen. Lisäksi korostetaan lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen tavoitetta. Tässä asiassa tehdään myös tiedotuksessa yhteistyötä THL:n kanssa. Vaikuttamisessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja tuntijakoon korostetaan koulun kasvatustehtävää sekä lasten ja nuorten osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä kouluyhteisössä. Lisäksi korostetaan koulun ja vanhempien kasvatuskumppanuutta ja lapsen kokonaishyvinvoinnin tukemista. Tehdään aloite opetus- ja kulttuuriministerille kansallisesta arvioinnista, jossa selvitetään lasten koulukokemuksia ja koulussa viihtymistä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

7 Vaikuttaminen Lapset ja nuoret ovat kuntalaisia! Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja vaikuttaa kuntauudistuksen toteuttamiseen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näkökulmasta. Lapsiasianeuvottelukuntaan perustetaan uudistuksen seurantaan erillinen jaosto, johon verkostoidaan yhteistyötahoja. Vaikuttamisen suuntaviivat on linjattu lapsiasianeuvottelukunnan kannanotossa joulukuussa Päättäjiä muistutetaan lapsista ja nuorista kuntalaisina sekä lapsen edusta uudistuksen ohjenuorana. Kannanotto korostaa lähipalveluiden merkitystä, päätösten lapsivaikutusten ennakointia, monialaista johtamista, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamisesta ja lasten ja nuorten osallistumisen vakiinnuttamisessa jokaisessa kunnassa. Lapsiasiavaltuutettu ja -neuvottelukunta ottavat aktiivisesti kantaa uudistukseen sen edetessä. Lokakuussa pidettäviin kuntavaaleihin vaikuttamista varten lapsiasiavaltuutettu kokoaa jo aiemmista vaaleista hyväksi koetun verkoston lasten ja nuorten kanssa toimivia tahoja. Yhteistyössä ovat mukana Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Nuori Suomi ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora sekä SOSTE ry. Uutena tahona mukana on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto. Lasten ja nuorten omia mielipiteitä kartoitetaan Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton sekä Suomen Lasten Parlamentin kautta keväällä Yhteistyöverkoston kanssa kootaan kuntapäättäjän huoneentaulu ja hyödynnetään verkkoa ehdokkaiden tavoittamisessa ja sitouttamisessa tavoitteisiin. Tehdään kysely puolueille niiden lapsia ja nuoria koskevista kuntavaalitavoitteista. Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2012 vuosikirja painottuu kuntavaalivaikuttamiseen. Vuosikirjan pääteemana on Hyödy lasten ja nuorten kokemustiedosta!. Vuosikirjassa arvioidaan myös lapsen oikeuksien tilaa Suomessa YK:n lapsen oikeuksien komitean kesäkuussa 2011 antamien suositusten valossa. Esille otetaan erityisesti kuntapäättäjien kannalta olennaisia suosituksia. Viestin välittämiseksi kuntapäättäjille lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu Kuntamarkkinoille Helsingissä yhteistyökumppanin kanssa yhteisellä osastolla. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

8 Vaikuttaminen Lasten ja nuorten oikeusturva paremmaksi! Suomalainen perusoikeuksien, ihmisoikeuksien ja lainvalvontajärjestelmä on hajanainen. Lasten, nuorten tai heidän vanhempiensa ei ole helppo päästä selville siitä, mihin tahoon oikeusturva-asioissa tulee ottaa yhteyttä. Sekä aluehallintovirastojen että paikallisten sosiaali- ja potilasasiamiesten tehtävistä on kansalaisilla vähän tietoa. Lapsiasiavaltuutetulle tulevat kansalaisyhteydenotot osoittavat tarvetta lapsen oikeuksia ja palveluita koskevaan oikeudelliseen neuvontaan. Lapsiasiavaltuutettu aloittaa vuonna 2012 useampivuotisen vaikuttamishankkeen lasten ja nuorten oikeusturvan parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten oikeusturvatarpeista ja saada ihmisoikeus-, lainvalvonta- ja perusoikeusviranomaiset uudistamaan toimintaansa lapsiystävällisemmäksi. Painopisteenä on vuonna 2012 laitoksissa asuvien sekä lastensuojelun asiakkaana olevien lasten oikeusturvatiedon parantaminen. Lapsiasiavaltuutettu kokoaa omille verkkosivuilleen yleistajuista ja myös lapsille ymmärrettävää tietoa oikeusturvakeinoista ja tahoista joihin voi ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä. Tiedottamisessa hyödynnetään sekä että -sivustoja. Käytetään nuorten asiantuntemusta tiedotuksen sisällön suunnittelussa ja testaamisessa. Selvitetään nuorten kokemusta siitä, millaisissa tilanteissa ja palveluissa oikeusturvatietoa eniten tarvittaisiin. Lapsiasiavaltuutettu tekee yhteistyötä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa tavoitteena oikeusasiamiehen toiminnan lapsiystävällisyyden lisääminen (tiedotus, lasten ja nuorten kuuleminen lastensuojelulaitosten tarkastuksissa). Yhteistyötä tehdään valmistautumisessa ns. OPCAT-lisäpöytäkirjan toimeenpanoon Suomessa. Uudet toimintamallit vaikuttavat erityisesti laitosten tarkastuksiin ja mahdollistavat esimerkiksi vertaisarvioitsijoiden käytön. Osallistutaan aktiivisesti eduskunnan oikeusasiamiehen yhteyteen perustetun uuden kansallisen ihmisoikeusinstituutin toimintaan. Tavoitteena on valtavirtaistaa lapsen oikeuksia osaksi myös muiden ihmisoikeustoimijoiden työtä. Tuodaan esille lasten ja nuorten oikeusturvan puutteita myös hallituksen ihmisoikeustoimintaohjelman eri osioiden toimeenpanossa. Yhteistyössä THL:n kanssa tuetaan aluehallintovirastojen lastensuojelulaitosten tarkastustoiminnan kehittymistä lapsiystävällisempään suuntaan. Toteutetaan pilotti Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella Satakunnassa. Laaditaan ohjeet valtion viranomaisille lapsiystävällisestä toimintatavasta. Erityisesti huomioidaan ihmisoikeus-, lainvalvonta- ja perusoikeusvalvontaviranomaisten toiminta. Kootaan syksyllä 2012 viranomaiset yhteen keskustelemaan menettelytapojen uudistamisesta. Käännetään Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivat suomen kielelle lapsiasianeuvottelukunnan rahoituksella, julkaistaan ne ja levitetään viranomaisille ja alan toimijoille. Aloitetaan yhteistyö hallinto-oikeuksien kanssa liittyen lasten oikeusturvan edistämiseen. Vahvistetaan yhteistyötä potilas- ja sosiaaliasiamiesten järjestöjen, kuntien sekä alan koulutusta antavien tahojen kanssa, jotta tiedottamista lapsille ja nuorille asiamiestoiminnasta lisättäisiin. Kootaan lasten ja nuorten kokemuksia ikäsyrjinnästä ja lisätään viranomaisten tietoa siitä yhteistyössä Suomen Nuoriso yhteistyö Allianssi ry:n kanssa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

9 Vaikuttaminen Lapsinäkökulmaa terveydenhuoltoon ja vammaispolitiikkaan Vaikuttamistyössä jatketaan vuonna 2011 aloitettuja teemoja lapsinäkökulman ja lapsen oikeuksien vahvistamiseksi terveydenhuollossa ja vammaispolitiikassa. Vammaispolitiikassa lapsiasiavaltuutettu muistuttaa päättäjiä siitä, että erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi eikä diagnoosin tai vammansa määrittämä. Vaikuttamisessa edistetään myös palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä vanhempien tukemista. Tiedotetaan eri tahoille vuonna 2011 syksyllä ilmestyneestä lapsiasiavaltuutetun julkaisusta, joka sisältää linjaukset lapsiystävälliseen vammaispolitiikkaan. Luodaan keskusteluyhteyksiä Kelaan alan asioissa. Vammaisten lasten oikeuksien edistämisessä tehdään yhteistyötä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön yhteydessä toimivan YTRY-verkoston sekä Keski- Suomessa Arvokas elämä -hankkeen kanssa. Osallistutaan Jyväskylässä syksyllä 2012 järjestettävien lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivien suunnitteluun VAMLAS-säätiön kanssa. Huonokuuloisten ja kuurojen sekä viittomakielisten lasten asemaa ja oikeuksien toteutumista kartoittava selvitys julkaistaan keväällä 2012 yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n sekä Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n kanssa. Selvitys perustuu lasten ja nuorten haastatteluihin sekä alan toimijoilta koottuun tietoon. Lapsiasiavaltuutettu laatii suositukset huonokuuloisten, kuurojen ja viittomakielisten lasten aseman parantamiseksi ja välittää ne päättäjille. Lapsiasiavaltuutettu tukee yhteistyön lisääntymistä kuuloalan toimijoiden kesken. On tärkeää kyetä yhdistämään lapsen oikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien ja kielellisten oikeuksien näkökulma. Tavoitteena on vahvistaa lapsen edun toteutumista. Lapsiystävällinen terveydenhuolto -teeman esilläpitoa jatketaan. Etsitään yhteistyökumppaneita ja tahoja asiaan liittyvän keskustelun virittämiseksi Suomessa. Tavoitteina on parantaa lasten palautteen huomioimista hoitotyössä, tuoda lapsinäkökulmaa sairaalarakentamiseen sekä edistää potilasasiamiesten tiedottamista myös lapsille ja nuorille. Lapsiystävällisestä terveydenhuollosta kootaan syksyllä 2012 julkaisu, joka sisältää lapsiasiavaltuutetun suositukset päättäjille. Julkaisun ytimenä ovat viime vuonna toteutetun Euroopan neuvoston kyselyn tulokset sekä Euroopan neuvoston lapsiystävällisen terveydenhuollon linjausten esittely. Verkostoidaan työhön alan kansallisia asiantuntijoita. Jatketaan yhteistyötä NOBAB ry:n kanssa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

10 Vaikuttaminen Lapsiasiavaltuutettu vaikuttaa ja seuraa erilaisten ohjelmien toteutumista Lapsiasiavaltuutettu seuraa ja arvioi yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan kanssa hallituksen lapsia koskevien ohjelmien toteutumista. Tärkeimpiä näistä ovat vuosien valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma (KESU) sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelmaa KASTE. Yhteistyössä KASTE -ohjelman kanssa lapsiasiavaltuutettu edistää kuritusväkivallan vastaisen kansallisen ohjelman ( ) toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa arvioidaan mahdollisuuksia yhdistää ministeriön piirissä toimivia lapsiasioiden neuvottelukuntia. Tämä liittyy laajempaan tavoitteeseen valtioneuvoston sisäisen lapsi-, nuoriso- ja perheasioiden koordinaation kehittämisestä. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelua ja johtamista laajasti hallinnonalarajat ylittävinä kokonaisuuksina. Tämä koskee sekä valtiota että kuntia. Lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu valtioneuvoston toisen Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun nuorten turvallisuuden parantamista sekä alkoholihaittojen vähentämistä suunnittelevissa työryhmissä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto seuraa ja vaikuttaa hallituksen ihmisoikeustoimintaohjelman valmisteluun yhteistyössä alan järjestöjen ja toimijoiden verkoston kanssa. Osallistutaan ohjelman toimeenpanoon lasten oikeuksia koskevissa osioissa. Vaikutetaan toimeenpanovaiheessa lapsinäkökulman vahvistamiseen. Edistetään Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -työn jatkumista eri ministeriöiden yhteistyönä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 ilmestyneessä lasten hyvinvoinnin tietopohjapolitiikkaa linjanneessa raportissa ehdotettiin, että lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa esitettäisiin jatkossa lasten hyvinvoinnin kuvaus, jonka perustana ovat valitut kansalliset indikaattorit. Työ vaatisi vielä kehitystyötä ja testausta edellä mainitun OKM:n raportin jälkeen. Edistetään lasten hyvinvoinnin tietopohjafoorumin tai pyöreän pöydän keskustelun järjestämistä syksyllä tästä aiheesta. Selvitetään mahdollisuudet jatkaa kehitystyötä lapsiasiavaltuutetun toimiston sekä Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan yhteistyönä. Tavoitteena olisi testata vuonna 2011 valittujen lasten hyvinvoinnin kansallisten indikaattoreiden toimivuutta sekä laatia arvio lasten hyvinvoinnin tilasta lapsiasiavaltuutetun vuoden 2013 vuosikirjaan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto kokoaa lasten kokemustietoa hyvinvoinnin seurannassa hyödyntäviä ja kyselyitä kehittäneitä toimijoita yhteiseen keskusteluun. Edistetään kouluterveyskyselyn ulottamista myös alakoululaisille sekä nuorten osallistumista kouluterveyskyselyn tulosten paikalliseen tulkintaan. Varmistetaan lapsiasianeuvottelukunnan edellisellä kaudella tekemien aloitteiden toteutumista. Aloitteet koskivat vankilassa olevan vanhemman lapsen oikeuksien vahvistamista, lapsen edunvalvontaa erilaisissa oikeusprosesseissa, lastensuojelututkimuksen kansallista koordinaatiota sekä verkkoperustaisen lastensuojelutyön edistämistä. Edistetään lapsiperheiden erotilanteen palveluiden kehittämistä niin, että ne tukevat nykyistä paremmin lapsen etua ja vanhemmuuden jatkumista eron jälkeen. Vaikutetaan erityisesti edunvalvonnan mahdollistamiseksi myös vaikeissa ero- ja huoltokiistoissa. Edistetään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain kokonaisuudistusta. Lapsiasiavaltuutettu jatkaa vaikuttamistyötä lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön rikosten ehkäisemiseksi. Tehdään aloite oikeusministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja seurataan asian etenemistä. Euroopan neuvoston lapsen oikeuksien strategian tiedottamista ja sitoutumista edistetään suomalaisten toimijoiden keskuudessa yhdessä lapsiasianeuvottelukunnan jaoston kanssa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

11 Lapsen oikeuksien tiedotus Yhteistyöverkostoja ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseen Lapsiasiavaltuutetun lapsen oikeuksien tiedottamisen ja viestinnän linjausten perustana on Lapsen oikeuksien kansallinen viestintästrategia (OKM/2010). Sen mukaan lapsiasiavaltuutetun vastuulla on erityisesti alakouluikäisille suunnattu verkkotiedottaminen sekä lapsen oikeuksien esitteiden tarjonta eri kielillä. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu varmistaa kansallisten yhteistyöverkostojen vahvistumista ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen suuntaan. Lapsiasianeuvottelukuntaan perustettava jaosto varmistaa kansallisen viestintästrategian toimeenpanoa. Vaikuttamistyössä edistetään lapsen oikeuksien sisältöjen ja ihmisoikeuskasvatuksen tuomista osaksi lasten kanssa työskentelevien koulutusta niin toisen asteen, ammattikorkeakoulujen kuin yliopistojenkin opetuksessa. Yhteistyötahojen kanssa suunnitellaan ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisten menetelmien oppaan eli Compasiton jakelu sekä jalkauttaminen osaksi eri toimijoiden työtä. Compasito-opas ilmestyy suomeksi käännettynä vuoden 2012 alussa. Verkostoidaan ja koordinoidaan Compasiton käännöksen rahoittajatahojen toimintaa ihmisoikeuskasvatuksen edistämiseksi. Lapsiasiavaltuutetun toimisto koordinoi ja tukee Compasito-oppaan hyödyntämistä edistävän koulutuksen järjestämistä kansallisesti ja erityisesti myös Keski-Suomessa. Yhteistyötahoina ovat Lastensuojelun Keskusliitto ry, UNICEF, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, OKM sekä seurakuntien lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt (PTK poikien ja tyttöjen keskus ry) sekä Keski-Suomessa Nuorten Keski-Suomi ry (NuK-Su ry). Lapsiasiavaltuutetun toimisto suunnittelee vuoden aikana myös opettajille ja muille lasten kanssa toimijoille suuntautuvan Compasito-perustaisen ihmisoikeuskasvatuksen koulutuspaketin, jota pilotoidaan Jyväskylän yliopistossa Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

12 Lapsen oikeuksien tiedotus (opettajat, varhaiskasvattajat, sosiaalityöntekijät). Työssä hyödynnetään toimiston freelancer -pohjaisia yhteistyöverkostoja. Osallistutaan Itä-Suomen yliopiston lapsen oikeuksien koulutuspaketin laadintaan. Tehdään aloite opetushallitukselle laajemman kansallisen lapsen oikeuksien täydennyskoulutuksen toteuttamisesta opettajille. Koulutus Elämään -säätiön kanssa aloitetaan pilottihanke Compasito-aineistoa hyödyntävästä koulujen ihmisoikeuskasvatuksesta, mikäli rahoitus opetusja kulttuuriministeriöstä järjestyy. Tavoitteena on vuoden 2012 aikana kokeilla koulutusta yhdeksässä oppilaitoksessa. Lastensuojelun Keskusliiton kanssa edistetään eri järjestöjen yhteistyötä lapsen oikeuksien viestinnässä erityisesti lapsen oikeuksien päivänä 20. marraskuuta Vuoden yhteinen teema määritellään kevään aikana. Tarkoituksena on jatkaa lapsen oikeus kasvatukseen -teeman käsittelyä. Toisena mahdollisena lapsen oikeuksien päivän teemana on kouluhyvinvointi lasten näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu tiedottaa lapsen oikeuksista alakouluikäisille omilla -verkkosivuilla, Sisu-kissan koulukiertueilla sekä tuottamalla lapsen oikeuksien esitemateriaalia. Arvioidaan vuonna 2011 julkaistun selkokielisen lapsen oikeuksien vihkosen (Toteutuvatko oikeutesi?) sisällön toimivuus ja painetaan vihkosesta uusi painos. Vihkonen tiedottaa erityisesti YK-sopimuksen seurantaprosessista. Käännetään vihkonen ruotsin ja mahdollisesti englannin kielelle. Nämä versiot julkaistaan ainakin verkossa. Arvioidaan muutoin LOS-esitteiden sisällöllisen uudistamisen tarpeet yhteistyöverkostossa. Lapsiasiavaltuutetun lastensivuista tiedotetaan entistä tehokkaammin erityisesti koulujen ja opettajien suuntaan tukemaan koulujen ihmisoikeuskasvatusta. Haetaan sivuista tiedottamiseen yhteistyötä lasten ja perheiden kohderyhmää tavoittavista tiedotusvälineistä. Kerätään vuoden 2012 aikana käyttäjäpalautetta ja arvioidaan sen perusteella vuonna 2011 julkaistua uutta etusivun ilmettä. Sivuille kehitetään uusi osio Apua moneen ongelmaan. Lasten sivujen maskotti Sisun ja ruotsinkielisen serkun Sam-kissan matkalaukkukiertue jatkuu vuoden aikana vähintään neljään kouluun. Koulujen viestit julkaistaan verkkosivuilla. Vuoden aikana sivuilla julkaistaan neljä teemaa, joiden valinnassa hyödynnetään lasten ja kummiryhmien esittämiä aiheita. Mahdollisuuksien mukaan käännetään osa sivustosta ruotsin kielelle. Lapsen oikeuksien vuorovaikutteista tiedottamista verkossa kehitetään edelleen yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Agora Centerin kanssa. Hyödynnetään Jyväskylässä järjestettäviä lasten ja nuorten messutapahtumia (Touko Fest ja My Way) lapsen oikeuksista ja lapsiasiavaltuutetun työstä tiedottamisessa. Tehdään näissä yhteistyötä Nuorten Keski-Suomi ry:n kanssa. Seurataan Suomen Lasten Parlamentin uuden virtuaalisen toimintafoorumin kehitystä ja sen toteutuessa tarjotaan foorumille lapsen oikeuksien sisältöjä. Tärkeä yhteistyökumppani on myös evankelisluterilainen kirkko, jonka lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt jatkavat lapsen oikeuksien vaikuttamista kirkon sisällä. Tarjotaan lapsen oikeuksien asiantuntemusta seurakuntien lapsiasiahenkilöiden koulutukseen. Jatketaan yhteydenpitoa myös muihin uskonnollisiin yhteisöihin lapsen oikeuksien näkökulman vahvistamiseksi niiden toiminnassa. Osallistutaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöverkostoon uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa vanhemmuuden tukemisen teemasta. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

13 Lapsen oikeuksien tiedotus Lapset ja nuoret toimiston neuvonantajina Lapsiasiavaltuutettu vahvistaa edelleen lasten ja nuorten toimintaa toimiston oman toiminnan neuvonantajina. Lapsiasiavaltuutetun toimiston antamiin lausuntoihin haetaan lasten ja nuorten näkemyksiä neuvonantajaryhmien kautta, silloin kun lausuntojen aihepiirit antavat siihen mahdollisuuden. Lisäksi toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lapsilta ja nuorilta tulevat ehdotukset. Lapsiasiavaltuutetulla on kolme neuvonantajaryhmää. Ensinnäkin neuvonantajina toimii yläkouluikäisistä nuorista koottu 16-jäseninen NuoNe -nuorten neuvonantajaryhmä, joka kokoontuu 5 6 kertaa vuodessa pääosin Jyväskylässä. Nuorten neuvonantajien kanssa järjestetään myös päättäjätapaamisia vuoden mittaan sekä vierailu eduskunnassa. Nuorten neuvonantajaryhmä kokoontuu vuoden aikana noin kuusi kertaa. Toisena eli alakouluikäisten lasten neuvonantajaryhmänä toimivat Suomen Lasten Parlamentin (SLP) jäsenet, jotka toimivat pääasiassa verkon kautta. Suomen Lasten Parlamentissa on noin 340 eri kuntien nimeämää jäsentä. Yhteistyötä SLP:n kanssa tiivistetään ja suunnitelmallisuutta parannetaan. Vieraillaan useammin edustajien Chat-keskusteluissa. Lapsille raportoidaan Tampereen istunnossa syksyllä 2011 tehtyjen kyselyiden tulokset. Uutena toteutetaan kysely kotikunnan asioista liittyen kuntavaalivaikuttamiseen. Osallistutaan syksyllä 2012 SLP:n istuntoihin eri puolilla maata sekä valiokuntatapaamiseen syyskuussa. Selvitetään mahdollisuudet järjestää lapsiasiavaltuutetun 7-vuotissyntymäpäivänä ( ) SLP:n noin 40 yläkouluikäisen lähettilään työpaja Jyväskylässä. Lasten ja nuorten sijaishuollon asioissa Lapsiasiavaltuutetun toimiston neuvonantajaryhmänä toimii Pesäpuu ry:n nuorten Selviytyjät-ryhmä, jonka kanssa yhteistyö jatkuu ns. USUS, Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -sijaishuollon kiertueen raportoinnissa. Selviytyjät-ryhmän jäsenet toimivat lapsiasiavaltuutetun apuna etenkin lasten ja nuorten oikeusturvan parantamisessa sekä laitosten tarkastusten lapsiystävällisen prosessin kehittämisessä. Tiivistetään yhteistyötä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton ja edustajiston kanssa erityisesti liittyen kuntavaikuttamiseen, oikeusturvatiedottamiseen sekä nuorten kokemuksiin oikeusturvaongelmista. Oikeusturvateemaan liittyen aloitetaan yhteistyö myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ry tukioppilaiden verkoston kanssa. Tavataan vuosittain myös Plan Suomi Säätiön Lastenhallituksen sekä Lukiolaisten Liiton edustajia. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

14 Lapsen oikeuksien tiedotus Viestintä ja verkostoituminen Vuoden tärkeänä tavoitteena on parantaa tiedottamista lapsiasiavaltuutetun toiminnasta suoraan lapsille ja nuorille. Laaditaan kokonaisvaltainen ja useampivuotinen suunnitelma lapsiasiavaltuutetun lapsille ja nuorille suuntautuvasta viestinnästä. Vuoden 2011 aikana ilmestyi useita verkkojulkaisuja, joista tiedotetaan aktiivisesti ja uusia muotoja hakien eri sidosryhmille. Nämä julkaisut käsittelivät päätösten lapsivaikutusten arviointia, lapsen oikeuksia potilasasiamiehen työssä lapsen oikeuksien näkökulmaa vammaispolitiikkaan. Vuosikirja on lapsiasiavaltuutetun tärkein sidosryhmille jaettava ja painettava julkaisu. Se valmistuu toukokuussa. Työnimenä on Hyödy lasten kokemustiedosta!. Vuosikirja valottaa eri näkökulmista lasten kokemuksia palveluiden laadusta. Lisäksi teemana on lasten ja nuorten oikeusturvan parantaminen sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen Suomessa viime kesänä saatujen suositusten valossa. Vuosikirja kertoo myös lapsiasiavaltuutetun työstä vuonna Lapsiasiavaltuutetun verkkosivujen sisällön uudistusta jatketaan. Erityisesti huomio on kieliversioissa. Jatketaan maltillisesti sosiaalisen median välineiden käyttöönottoa toiminnasta tiedottamisessa. Vuorovaikutteisuutta verkkosivuilla lisätään blogi-toiminnolla. Laaditaan suunnitelma erilaisiin messuihin ja tapahtumiin osallistumisesta ja haetaan siihen yhteistyökumppaneita. Kehitetään messutilanteisiin ja yleisöjakeluun paremmin soveltuvaa materiaalia. Lapsiasiavaltuutetun toimisto osallistuu seuraaviin tapahtumiin: Nuorisotyön risteily / Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi , Terve SOS Tampereella, Kuntamarkkinat sekä Lastensuojelupäivät / Lastensuojelun Keskusliitto Helsingissä Luodaan lapsiasiavaltuutetun sidosryhmäyhteistyön, kumppanuuksien ja verkostoitumisen suunnitelma. Sidosryhmille lähetetään sähköinen kirje kuusi kertaa vuodessa. Uutiskirje tuodaan CH 5 tekniselle alustalle joka tuo lisävoimavaroja viestinnän sisältöjen kehittämiseen. Vahvistetaan verkostoitumista Keski-Suomessa yliopiston, maakunnallisten toimijoiden ja kuntien suuntaan. Valtakunnallisesti tavoitteena on entistä tiiviimpi kunta- ja aluetasolle vaikuttaminen. Yhteistyötä Kuntaliiton kanssa jatketaan. Keski-Suomessa tuetaan nuorten maakunnallisen vaikuttamisen rakenteiden luomista. Ulkoisen viestinnän palveluiden ostoa jatketaan entisen sopimuksen perusteella Media Communications Oy:n kanssa. Jyväskylän Yliopiston Agora Centerin kanssa jatketaan lasten verkkosivujen kehittämistä tutkimus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti. Mediaseurantaa hyödynnetään toimiston työn yhteisen vaikuttavuuden kehittämisessä. Julkaisujen ulkoasun graafinen suunnittelu ostetaan ulkoa. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisut vuonna 2012 Toimiston omia julkaisuja: l Lapsiasiavaltuutetun toimintasuunnitelma (verkko, maaliskuu) l Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2012 (paino, verkko, toukokuu) l Toteutuvatko oikeutesi? lapsen oikeuksia lapsille ja nuorille (uusi tarkistettu painos, paino ja verkko) l Huonokuuloisten ja kuurojen lasten näkökulma arkeensa ja oikeuksiinsa (paino ja verkko, huhtikuu) l Uskomme sinuun Usko sinäkin -sijaishuollon kiertueen raportti (syksy, paino ja verkko) l Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivat (verkko) l Lapsiystävällinen terveydenhuolto lapsiasiavaltuutetun linjaukset (verkko, syksy) Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

15 lapsiasiavaltuutetun toimisto Hallinto ja talous Toimintaa suunnitellaan entistä paremmin ja otetaan työn alle vähemmän uusia hankkeita. Työhyvinvointisuunnitelmaa pannaan toimeen ja toteutetaan työyhteisön yhteistä työnohjausta. Toimistossa työskentelee viisi vakituista työntekijää. Vuoden 2012 aikana palkataan kaksi korkeakouluharjoittelijaa (3 kk). Toimiston toimintamäärärahat ovat vuonna 2012 palkkamenojen lisäksi euroa. Tämä on euroa enemmän kuin vuonna Toimiston työhyvinvoinnin parantamisen kannalta on vähennettävä työn kuormittavuutta ja kiireen tuntua. Toimintaa suunnitellaan entistä paremmin ja otetaan työn alle vähemmän uusia hankkeita. Työhyvinvointisuunnitelmaa pannaan toimeen ja toteutetaan työyhteisön yhteistä työnohjausta. Videoneuvotteluyhteyksien käytöllä vähennetään matkustustarpeita. Sosiaali- ja terveysministeriön koulutuksia (atk, asiakirjahallinta, verkkopalvelut) pyritään tuomaan mahdollisimman paljon Jyväskylään. Vuoden aikana uuden henkilöstön perehdyttäminen tulee vaatimaan edelleen aikaa. Toimistotyöhön ostetaan apua vuokratyönä. Tukitehtäviin tarvittaisiin toimistoon virkalisäystä. Toimeksiantosopimuksin verkostoidaan lisävoimavaroja kansalaisyhteydenottoihin vastaamiseen, ihmisoikeuskasvatukseen ja lasten osallistumisen tukeen. Korkeakouluharjoittelijoiden tehtävät liittyvät kansalaisyhteydenottovastausten laadintaan sekä oikeusturvatiedottamiseen lapsille ja aikuisille lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilla. Kansalaisyhteydenottojen prosessia sujuvoitetaan lajittelemalla yhteydenottoja tyypin mukaan ja eriyttämällä vastausten luonnetta perusteellisempiin ja vakiomuotoisempiin. Tärkeänä tavoitteena on nopeuttaa vastausten aikataulua. Taloushallinnossa jatketaan toiminnan sisältöön perustuvan suunnittelun ja seurannan kehittämistä. Koko vuoden mittaan kiinnitetään huomiota kustannusten hallintaan ja priorisointiin. Toimiston arkistointisuunnitelman toimeenpanoa jatketaan. Laaditaan turvallisuussuunnitelma ja riskien hallintasuunnitelma. Perehdytään Green Office -ajatteluun. Selvitetään vuoden aikana mahdollisuuksia saada lisärahoitusta lapsen oikeuksien viestinnän tarpeisiin opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai yksityiseltä säätiöltä. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

16 lapsiasiavaltuutetun toimisto Hyvä lapsuus kaikille! lapsiasiavaltuutetun strategia l Enemmän aikuisten läsnäoloa ja vähemmän yksinäisyyttä. l enemmän leikkiä ja vähemmän suorittamista. l enemmän ehkäiseviä palveluita ja varhaista tukea. l Lapsille enemmän mahdollisuuksia osallistua ja tulla kuulluksi. Kaikissa yhteiskunnan päätöksissä lapsen etu tulee asettaa etusijalle. Tavoitteena on se, että mahdollisimman monella lapsiasiavaltuutetun strategia Hyvä lapsella lapsuus ja nuorella Suomessa kaikille! on riittävän lapsiasiavaltuutetun strategia pitkä ja huoleton lapsuus. Jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus olla lapsi. Lapsiasiavaltuutettu on hallinnollisesti sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen viranomainen. Tehtävä on määritelty laissa lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004). Toimipaikka on Jyväskylä. Lapsiasiavaltuutetun apuna toimii valtioneuvoston asettama lapsiasianeuvottelukunta (asetus 274/2005). Lapsiasiavaltuutetun visio Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

17 lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsiasiavaltuutetun toimiston tehtävä Lapsiasiavaltuutettu on yhteiskunnassa l lapsen äänen vahvistaja l sillanrakentaja eri toimijoiden kesken l aloitteellinen vaikuttaja Työtä ohjaavat arvot l lapsuuden arvostus l rohkeus ja itsenäisyys lapsen edun puolustamisessa l herkkyys ja välittäminen l tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Toimiston työssä: l yhteistyökyky ja palvelualttius l luovuus ja kehitysmyönteisyys Lapsiasiavaltuutetun toiminnan kuvaus Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia seuraavin tavoin: 1) kuuntelee lasten mielipiteitä ja välittää niitä päättäjille 2) vaikuttaa lapsinäkökulman vahvistamiseen 3) seuraa ja raportoi lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta 4) jakaa tietoa lapsen oikeuksista 5) edistää lapsipolitiikan yhteistyötä Lapsiasiavaltuutettu ei ratkaise tai anna kannanottoja yksittäisen lapsen tai perheen asiassa. Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen etua ja oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla, itsenäisesti mutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapsiasiavaltuutetun toimisto kerää tietoa lasten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta seuraavin tavoin: l lasten tapaamiset ja mielipiteiden selvitykset l kansalaisyhteydenotot l tutkimusjulkaisujen seuranta l yhteydenpito alan järjestöihin asiantuntijoihin ja muihin viranomaisiin Lapsiasiavaltuutetun toiminnan tuotoksia ovat: l vuosikirja l aloitteet, lausunnot, suositukset ja ohjeet viranomaisille ja muille alan toimijoille l kansalaisyhteydenottovastaukset l lasten mielipiteiden raportit l Sisu-kissan kiertueet l muut julkaisut l tiedotteet medialle l verkkopalvelut aikuisille ja alakouluikäisille ja l lapsen oikeuksien tiedotusaineisto (esitteet suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saamenja romanikielellä, venäjäksi ja viittomakielellä) l puhe- ja koulutustilaisuudet sekä julkiset esiintymiset mediassa l sidosryhmäkirjeet Asetuksessa määritelty tehtävä on laatia valtioneuvostolle vuosikirja, jossa kuvataan lapsiasiavaltuutetun toimintaa sekä arvioidaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilaa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

18 lapsiasiavaltuutetun toimisto Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelevät Maria Kaisa Aula lapsiasiavaltuutettu l esimies l suunnittelu l viestintä ja vaikuttaminen Jaana Tervo lakimies l kansalaisyhteydenotot l vaikuttaminen (lausunnot) l lapsiasianeuvottelukunta (kevät 2012) l lapsiasiavaltuutetun sijainen (kevät 2012) Kirsi Pollari (kevät) ja Anne Hujala ( ) ylitarkastaja l hallinto ja talous l vaikuttaminen (aloitteet) l kansalaisyhteydenotot Senni Arponen suunnittelija saakka Barnets rättigheter är vuxnas skyldigheter Jouko Laaksonen ylitarkastaja l lasten osallistuminen l lapset ja nuoret neuvonantajina l lapsen oikeuksien tiedotus l ihmisoikeuskasvatus Pirkko-Liisa Rautio osastosihteeri l yhteydenpito ja viestintä l talous ja henkilöstöhallinto l lapsiasianeuvottelukunta Maarit Kuikka saakka Reetta Hyvönen maaliskuusta alkaen lapsiasianeuvottelukunnan pääsihteeri (sivutoiminen) Lapsiasiavaltuutetun toimisto Toimintasuunnitelma vuodelle

19 Lapsiasiavaltuutetun toimisto Vaasankatu 2, Jyväskylä Puhelin: (09) Faksi: (014) Sähköposti: ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) lapsiasiavaltuutetun toimisto